KOKOUS klo 18, Sysmän kunnanvirasto, Neuvoskammari

Transkriptio

1 ILOLAN KEHITTÄMISTOIMIKUNTA Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke KOKOUS klo 18, Sysmän kunnanvirasto, Neuvoskammari KUTSU JA ASIALISTA Kutsutut: Harri Kuivalainen, puheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg, varapuheenjohtaja Mika Järvinen Veli-Pekka Koskinen Timo Aromaa Hannu Sireni Mikko Saari John Lönnberg Mika Tarvaala Marketta Kitkiöjoki Juhani Stjernvall Johanna Seppä, sihteeri Suvi Nirkko Harri Hoffren (läsnäolo- ja puheoikeus) Matti Kurvinen (läsnäolo- ja puheoikeus) ASIALISTA 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Kokousjärjestelyt Ilolan kehittämistoimikunnan tehtävät ja tavoitteet Ilolan alueen kehittämisen taustaa Tarkastelualueen nykytila Keskustelua kehittämissuunnitelmasta Markkinatutkimus / Heinola Resort Olemassa oleva taustamateriaali Seuraavan kokouksen päivämäärä Muut asiat Kokouksen päättäminen... 9

2 2 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Kunnanhallitus päätti (KH 89) pidetyssä kokouksessaan perustaa Ilolan kehittämistoimikunnan. Pöytäkirjaote on toimitettu kehittämistoimikuntaan valituille. Kutsu kokoukseen on lähetetty kaikille toimikuntaan valituille jäsenille. Avataan kokous ja todetaan läsnäolijat. 2 Kokousjärjestelyt Kunnanhallituksen päätöksessä (KH 89) todetaan, että kehittämistoimikunnan puheenjohtajana toimii Harri Kuivalainen ja varapuheenjohtajana Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg. Sihteerinä toimii projektikoordinaattori Johanna Seppä. Kokouksen muistio lähetetään kehittämistoimikunnan jäsenille kokouksen jälkeen sähköpostilla, jolloin muistiota on mahdollista kommentoida. Muistio tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. 3 Ilolan kehittämistoimikunnan tehtävät ja tavoitteet Kunnanhallituksen päätöksessä (KH 89) todetaan, että toimikunnan tehtävänä on pohtia Ilolan tulevaisuutta ja kehittämistä muun muassa työryhmätyöskentelyn avulla sekä linjata uuden ranta-asemakaavan tavoitteita. Päätöksessä mainitaan, että toimikunnan tehtävänä on keskittyä Ilola-Suopelto-Päijätsalo -alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Kehittämistoimikunnan tehtäviin voidaan katsoa kuuluvan Ilolan alueen strateginen suunnittelu alueelle tulevien toimintojen osalta. Kehittämistoimikunta voi myös esittää kunnanhallitukselle erilaisia toimenpiteitä Ilolan kehittämiseksi, kuten selvityksiä, tutkimuksia ja kaavatarkasteluja tai -muutoksia. Toimikunnan tavoitteena on määritellä: - millaista toimintaa alueelle haetaan, luoda tavoitesuunnitelma - mikä on paras tapa lähteä konkretisoimaan suunnitelmaa, luoda toimintasuun nitelma Ilolan kehittämistä on myös käsitellyt elinkeinotyöryhmä kokouksessaan. Kokousmuistio on liitteenä. (Liite 1.)

3 3 4 Ilolan alueen kehittämisen taustaa Tulipalon jälkeen Ilolan alue on ollut erilaisten kehittämissuunnitelmien kohteena siitä lähtien kun alueella oleva Ilolan kartano paloi vuonna Tätä ennen kartano oli toiminut kartanohotellina. Päärakennukseen oli remontoitu majoitustiloja, ja päärakennuksen pihapiirissä oleviin viljamakasiineihin ja luhtiaittaan on tehty majoitustiloja. Tulipalon jälkeen vuonna 1986 perustettiin yritys, jonka tarkoituksena oli selvittää, onko matkailupalvelukeskusta mahdollista toteuttaa Ilolan ja Päijätsalon alueelle. Jo vuonna 1988 alueelle suunniteltiin toimintojen pohjaksi joko kylpylää tai virkistys- ja retkeilykeskusta, tavoitteena että alue olisi ympärivuotisessa matkailukäytössä. Konkreettisia toimenpiteitä ei kuitenkaan seurannut luvulta eteenpäin Seuraavan kerran Suopelto-Ilolan aluetta kehitettiin vuonna 1992, jolloin tehtiin Suopelto-Ilolan alueen kehittämisstrategia osana Sysmän kunnan Päijänteen rannikkoalueen ja kuntakeskuksen kehityssuunnitelmaa, joka tilattiin konsulttitoimistolta. Kehittämisstrategiassa oli tarkasteltu mahdollisia liiketoiminta-alueita (vesiliikennepalvelut ja oheispalvelut, kuten kahvila-ravintola, uimala, lastenhoitopalvelut yms.) ja toimintojen välistä työnjakoa ja sijoittumista. Suopelto-Ilola -alueella olisi suunnitelman mukaan - informaatio- ja innovaatiokeskus (opastuspalvelut, veneradio) - kaupan keskus (kahvila-ravintola+elintarvikekauppa, mahdollisesti polttoainejakelua ja venehuoltopalveluja), - sisävesi-instituutti (alussa tilojen vuokrausta, koulutuksia) - työn ja asumisen keskittymä (majoituskapasiteetin saneeraus, isompi majoitusrakennus, korkeatasoista vapaa-ajan asumista, matkailuvaunualue, asumistilojen suunnittelu erityisesti etätyöhön sopivaksi) Suunnitelman seurauksena alueelle alettiin suunnitella rantakaavaa. Rantakaava alueelle 1995 ja muutos 2002 Konkreettinen saavutus oli kuitenkin monen vaiheen kautta aikaansaatu alueen rantakaava, joka hyväksyttiin vuonna Rantakaavan pohjana toimi vuoden 1992 kehittämisstrategia, josta juontaa juurensa alueelle varsin suuri rakennusoikeus, m 2 erilaisiin matkailua palveleviin rakennuksiin. Alueen rantakaava on liitteenä. (Liite 2). Alue ei kuitenkaan lähtenyt rakentumaan kaavan tultua voimaan.

4 4 Vuonna 2002 tehtiin kunnassa ranta-asemakaavan muutos, jossa Ilolan alueen pohjoisosassa olevaan R-korttelin käyttöä muutettiin loma- ja matkailualueesta satamaalueeksi. Tämän muutoksen johdosta voitiin rakentaa Suopellon satama. Ilolan kehittämistä 2000-luvulla Vuonna 2001 Sysmän kuntassa toteutettiin Päijätsalo-Ilola-Suopelto -niminen hanke, jossa tutkittiin alueen kehittämistä. Hankkeen aikana toteutettiin mm. Päijätsalon alueen tonttien markkinointia, kunnallistekniikkaa sekä myyntiä. Vaikka hankkeen kohteena olivat kaikki kolme aluetta, suurin osa toimenpiteistä keskittyi Päijätsaloon. Hankkeen puitteissa myös edistettiin Suopellon sataman kehittämistä. Vuonna 2003 käynnistettiin Ilolan kartanoalueen esisuunnittelu konsultin toteuttamana osana Ilola-Päijätsalo-Suopelto -hanketta, ja työn tavoitteena oli laatia yleisluonteinen suunnitelma kartanoalueen kehittämiseksi. Suunnitelmassa käytiin läpi rakennusten kunto ja entisöintimahdollisuudet sekä puisto- ja viheralueiden kunnostaminen. Suunnitelma jakautuu kahteen osaan: 1. vaihe: Virkistyskäytön lisääminen ja puistoalueen kunnostaminen Virkistyskäyttöä voitaisiin lisätä alueella kunnostamalla vanhan kartanon puistoalue, lisäämällä kävelyreittejä, purkamalla huonokuntoiset rakennukset ja estämällä säilytettävien rakennusten rappeutuminen. Viherkunnostaminen jakautuu varsinaisen puiston entisöintiin ja läheisten metsä- ja niittyalueiden kunnostamiseen ja siistimiseen. Esimerkiksi kartanopuistossa pyritään säilyttämään tammikuja ja muita vanhoja puita. Ensimmäinen vaihe ei vaadi suuria rakennusinvestointeja. 2. vaihe: Rakentaminen matkailukäyttöön Suunnitelmassa ehdotetaan alueen jakamista tyylillisesti kahteen osaan - vanhaan kartanoon ja sen ympärillä olevaan miljööhön ja varsinaiseen lomatai mökkikylään. Rakennukset myös jakautuvat julkisen ja yksityisen rahoituksen kesken. Tärkeimmät uudet rakennukset ovat uusi rakennus kartanon vanhalle paikalle sekä lomakylä. Päijätsalontien läheisyyteen rakennetaan urheiluhalli, ja Oopperaladon läheisyyteen rantaan suunnitelmassa esitetään kesäteatteria. Suunnitelmassa esitettiin, että ensimmäisenä toimenpiteenä alueella tehdään puuston kuntokartoitus, jotta selviää mitkä puut voidaan säilyttää. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma -hanke tilasi vuonna 2011 puusto- ja miljööinventoinnin alueelle, jossa on pitkälti selvitetty puuston poistamis- ja säilyttämistarpeet. Inventoinnissa todetaan, että vaikka alue ei enää ole valtakunnallisesti

5 5 merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, on alueella historiallista arvoa ja alueen puistomaisuus olisi hyvä pyrkiä säilyttämään aluetta kehitettäessä. Erilaista yritysyhteistyötä 2000-luvulla 2000-luvulla aluetta on pyritty kehittämään yhteistyössä useamman yrityksen kanssa. Vuonna 2007 kunta / Sysmän Kehitys Oy kävivät neuvotteluja YIT:n kanssa Ilolan alueen maapohjan myynnistä ja 26 tasokkaan loma-asunnon rakentamisesta. Sopimusta ei kuitenkaan syntynyt. Vuonna 2008 Sysmän kunnalla ja Koskinen Oy:llä oli varaussopimus alueesta, jonne oli suunniteltu n. 40 korkeatasoista loma-asuntoa ja majoitus-, ravintola- ja hyvinvointipalveluja. Suunnitelmat eivät kuitenkaan ottaneet tuulta alleen. Vuonna 2010 suunnitelmissa oli toteuttaa alue Finndomon rakentamana. Kiinnostusta ei kuitenkaan löytynyt markkinoilta ja suunnitelmista luovuttiin. Sopimus päättyi vuoden 2011 lopussa. Ilola viime vuosina Vuonna 2012 alueesta lanseerattiin arkkitehtuurikilpailu, jossa oli kaksi sarjaa - nykyisen kaavan mukainen suunnitelma ja kaavasta vapaa suunnitelma. Selkeää voittajaa ei töistä löytynyt kummassakaan sarjassa, ja haastavimmaksi koettiin nykyisen ns. korpihotellikaavan suuren rakennusoikeuden sijoittaminen alueelle. Esitettyjen lomaasuntojen suuri määrä ja tiheys ei luultavasti vastaa keskimääräisten lomailijoiden odotuksia järvinäkymistä ja rauhallisesta pihareviiristä. Yksittäisiä käyttökelpoisia ja hauskoja ideoita kuitenkin esitettiin sekä erilaisiin aktiviteetteihin että loma-asuntojen rakennustyyppeihin. Parhaimmiksi koettiin alueen yleisratkaisut, joissa matkailijoiden palvelut oli keskitetty korkeintaan kahteen kohteeseen: rakenteilla olevan sataman alueelle ja kartanon vanhalle ydinalueelle. Kesäkuussa 2012 kunnanhallitus päätti avata Ilolan ranta-aseman (KH 160) ja esittää sitä yhdeksi kunnan painopistealueeksi Heinola Resort -hankkeessa. Kaavamuutos vaatii kuitenkin selkeän vision mitä alueelle halutaan ja mille on kysyntää. Vaikka kaava on avattu, ei alueelle ole asetettu rakennuskieltoa. 5 Tarkastelualueen nykytila Päijätsalon alueen nykytila Päijätsalo on noin 300 ha:n saari, joka sijaitsee Ilolan ja Suopellon alueiden eteläpuolella. Päijätsalo on merkittävä luontomatkailukohde, ja alueella sijaitsee vanha näköalatorni. Alue kuuluu osittain Päijänteen kansallispuistoon ja sillä on valtakunnallisesti

6 6 merkittävän maisema-alueen status toistaiseksi. Myös Päijät-Hämeen liitto on maakuntakaavan virkistys- ja retkeilyalueiden nykytila -raportissaan todennut Päijätsalon olevan merkittävä luonto- ja virkistyskohde. Kunta omistaa maata etenkin saaren länsipuolella. Alue kaavoitettiin samaan aikaan Ilolan alueen kanssa, ja markkinointitoimenpiteiden jälkeen Päijätsalon alueelle on rakentunut viime vuosina merkittävä lomakylä ja tonttimyynti alueella onnistui hyvin. Suunnitelmia Päijätsalon lisärakentamisesta on ollut useita vuosia. Maakuntakaavassa ja Päijänteen rantaosayleiskaavassa ei kuitenkaan ole varausmerkintää Päijätsalo II - nimiselle rakennusalueelle. Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksesta Päijätsalon lisärakentaminen päätettiin jättää kaavoitustoimikunnan toimesta pois. Päijänteen rantaosayleiskaavan muutos hyväksyttiin Sysmän kunnanvaltuustossa Kuitenkin pidetyssä kokouksessaan kunnanhallitus päätti, että Päijätsalon jatkokaavoitusta lähdetään selvittämään yhteistyössä Airix Oy:n kanssa. Suopellon alueen nykytila Suopellon sataman rakentaminen on kesken. Satamaan rakennetaan kesäksi 2013 venetankkausasema, septi- ja pilssivesien vastaanotto ja vierasvenelaitureita sekä isojen veneiden venepaikkoja. Hämeen ELY-keskuksen rahoittama Ilola-Suopelto-alueen ja venepalvelukeskuksen investointihanke jatkuu asti ja siinä on mahdollista toteuttaa sataman rakenteiden lisäksi myös Ilolan infraa. Suopellon sataman läheisyydessä sijaitsee Ilolan kievari väliaikaisissa tiloissa, ja alueelle on suunniteltu myös venepalvelukeskusta. Pasi Sinisalo on lopputyönään suunnitellut palvelurakennusta, hyödyntäen suunnitelmissaan Ilolan alueella olemassa olevaa rakennuskantaa. Suopellonlahden toisella rannalla sijaitsevat laivalaituri ja Suvi-Pinxin entiset rakennukset. Suvi-pinx oli jokavuotinen nykytaiteen näyttely, jossa on ollut nähtävillä nimekkäiden taiteilijoiden töitä. Toimintaa on ollut vuodesta 1970 lähtien. Toiminta kuitenkin loppui kesäkauden 2007 jälkeen. Rakennuskanta on pitkälti samantyylistä kuin Ilolan kartanon pihapiirissä. Laivalaiturin läheisyydessä sijaitsevat Suviravintolan tilat, joissa on ollut myös palveluita veneilijöille. Tällä hetkellä rakennuksissa ei ole toimintaa. Alueella sijaitsee maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön alue. Suopellon huvila-alue on merkittävä maakunnallinen kohde, vaikka se on museoviraston valtakunnalliselta listalta tippunutkin. Lisäksi Suopelto on osa Päijätsalon valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, mikäli viime vuosien inventointi ei tuo muutoksia. Suopelto on myös maakunnallisesti merkittävä maisema-alue.

7 7 Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavassa Suopellonlahden pohjoisosaan on suunniteltu loma-asumisen lisäksi vakituisen asumisen alue. Tämä kuitenkin vaatii alueelle tarkemman detaljikaavan. Ilolan alueen nykytila Päärakennuksen palon jälkeen majoitustoiminta on vähentynyt, eikä päärakennuksen paikalle ole rakennettu uutta rakennusta. Tilalla olevaa vanhaa riihtä käytetään muun muassa Suvisoiton Oopperalatona, ja latoon on tehty pieni laajennusosa luvulla rakennetut rivitalot on purettu 2000-luvulla huonokuntoisina. Osa rakennuksista on vielä käyttökunnossa, ja esimerkiksi alueella olevaa rantasaunaa vuokrataan halukkaille. Vuokraaminen on järjestetty Ilolan Kievarin kautta kesällä Osa alueella olevista hirsirakennuksista on kuitenkin huonossa kunnossa ja varsinkin kehikoiden alaosat ovat saaneet kosteutta. Puisto ja läheinen metsikkö on pitkälti pusikoitunut, ja osa puista on puustoselvityksen mukaan poistettava. Puisto on kuitenkin mahdollista kunnostaa esimerkiksi virkistysaluekäyttöön. Alueella sijaitseva lampi on ruopattu vuonna Liitteessä 3 on alueella vielä olevien rakennusten sijainti. Vihersuunnittelu Enberg on vuonna 2011 tutkinut puustokartoituksen yhteydessä myös alueella sijaitsevien rakennusten kuntoa ja maisemallista arvoa. Inventoinnissa ehdotetaan että kartanon aikaiset rakennukset (oopperalato F1, luhtiaitta F5, viljamakasiini F4, kasvitupa F3) säilytettäisiin. Kasvitupa on mahdollista siirtää lähemmäksi viljamakasiinia ja luhtiaittaa. Rannassa sijaitseva hirsimökki (F9) on tutkimuksen mukaan huonossa kunnossa. Alueella sijaitsee yhteiskäytössä oleva rantasauna (F2) ja saunarakennus (F8), jotka ovat uudempaa rakennuskantaa. Lisäksi alueella on varastorakennus (F6) ja täysin erillään muusta rakennuskannasta oleva pieni WC (F7). Ilolan alueeseen liittyvät olennaisesti Loma-Ilolan alue, joka on maisemallisesti arvokasta peltoalaa ja saarekkeita. Loma-Ilolan vieressä oleva Kanalan tila ja osa yksityisen omistamasta Tainon tilasta on ollut ruoppausmassojen läjitysalueena. Ilolan kaavassa suurin osa maa-alasta on suunniteltu matkailukäyttöön. RM 1 ja RM 2 - kaavamerkinnät mahdollistavat matkailua palvelevien rakennusten ja korttelialueiden rakentamisen. Näin ollen kaavan perusteella alueelle ei voida rakentaa yksittäisiä loma-asuntoja, vaan rakennusten pitää muodostaa selkeä matkailullinen kokonaisuus, kuten lomaosakkeita tai tyyppitaloja. Mikäli alueelle halutaan tehdä erillisiä lomaasuntoja, vaatii se kaavamuutoksen alueelle. Pienemmät, virkistysalueiksi merkityt alueet (VU1 ja VL1) mahdollistavat liikunta- ja vapaa-aikatilojen rakentamisen sekä erilaisia matkailua palvelevia laitteistoja.

8 8 Ilolan alue katsotaan olevan maakunnallisesti merkittävä maisema-alue ja rakennettu kulttuuriympäristö yhdessä Suopellon kanssa. 6 Markkinatutkimus / Heinola Resort Heinola Resort hankkeeseen sisältyy Vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma -osuus, jonka kuntakohtaisista toimenpiteistä kukin kunta itse päättää. Sysmän osalta Ilolan alueen kehittäminen on nostettu yhdeksi kärkikohteeksi. Näin ollen mahdollisen markkinointitutkimuksen sisällyttäminen Heinola Resort - hankkeeseen on mahdollista. Markkinatutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää loma-asumisen nykyisiä ja tulevia trendejä: Minkälaisille alueille ja rakennuksille on tällä hetkellä kysyntää? Markkinatutkimus auttaa omalta osaltaan suuntaamaan Ilolan alueen kehittämistä oikeaan suuntaan. Työn kautta saatava tieto on hyödyksi mm. alueen kokonaiskonseptia valittaessa. Markkinatutkimusta koskeva tarjouskilpailu voidaan käynnistää heti, kun Ilolan kehittämistyöryhmä on käynyt tarjouspyyntöluonnoksen läpi ja hyväksynyt sen sisällön. Varsinainen työ käynnistetään heti hankintapäätöksen saatua lainvoiman. Tarjouspyynnöstä laaditaan alustava luonnos kehittämisryhmän 24.4 kokoukseen. Markkinatutkimus toteutetaan tiiviinä ja yleispiirteisenä nykytilanteen kartoituksena. Työhön voi alan yleisnäkymien lisäksi sisältyä myös alustavia ehdotuksia Case Ilola - konseptista. Tarkka kustannustaso selviää saatujen tarjousten myötä. Lähtökohtana on, että Heinola Resort -hanke maksaa kaikki markkinatutkimustyöstä aiheutuvat kustannukset. - Essi Carlson, Heinola Resort - 7 Keskustelua kehittämissuunnitelmasta - Millaista toimintaa alueelle haetaan, mitkä ovat tavoitteet alueelle? - Millaiset asiat estävät tavoitteiden saavuttamista? - Mikä on paras tapa lähteä liikkeelle? Koska kunnanhallitus on valinnut toimikunnan jäsenet pitkälti osaamisen ja asiantuntijuuden perusteella, on tärkeää, että toimikunta osallistuu aktiivisesti kehittämistehtäviin. Näitä voivat olla esimerkiksi suunnitelmien ideointi ja kokoaminen, oikeiden toimintatapojen etsiminen tai kontaktien hyödyntäminen. Työryhmässä pyritään sii-

9 9 hen, että kokouksen päätteeksi listataan mahdolliset tehtävät työryhmän eri jäsenille ja mahdolliset suositukset mm. kunnanhallitukselle ja asianmukaisille toimikunnille. 8 Olemassa oleva taustamateriaali Kaavat ja alue maakunnallisessa kehittämisessä - Ilola ranta-asemakaava kaavamuutos Päijätsalo ranta-asemakaava - Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 1995 (Suopelto-Ilola-Päijätsalo), päivitys 2015 (Ympäristöministeriö) - Maakuntakaava 2006 ja maakuntakaavaluonnos Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 2006 (Päijät-Hämeen liitto) - Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2007 (Päijät-Hämeen liitto) - Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava päivitys 2013 (KH ja valtuusto ) Taustatiedot - Päijätsalonlahden luontoselvitys vuodelta 2002 (Teppo Häyhä) - Loma-Ilolan tilalta kunnan teettämät pohjatutkimukset - Pohjatutkimusaineistoa Ilolan tilalta (Finndomon vuonna 2010 teettämät tutkimukset - Puu- ja miljööinventointi, laadittu 2011, Viherrakennus Enberg. - Arkkitehtuurikilpailun 2012 palkitut työt, 4 kpl - Kaavan pohjakartta, Mk 1:1000, laadittu vuonna Venepalvelukeskus - rakennesuunnitelma, Pasi Sinisalo (opinnäytetyö, 2013) 9 Seuraavan kokouksen päivämäärä Sovitaan seuraavan kokouksen päivämäärä ja kokouksen teema. 10 Muut asiat 11 Kokouksen päättäminen