YHTEISTOIMINTAMALLI METSÄHAKKEEN HANKINTAAN, TUOTANTOON JA TOIMITUKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISTOIMINTAMALLI METSÄHAKKEEN HANKINTAAN, TUOTANTOON JA TOIMITUKSIIN"

Transkriptio

1 YHTEISTOIMINTAMALLI METSÄHAKKEEN HANKINTAAN, TUOTANTOON JA TOIMITUKSIIN Loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. HANKEKUVAUS Hankkeen osapuolet Taustaa Hankkeen sisältö METSÄHOITOYHDISTYSTEN PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puunmyyntisuunnitelma Puukauppa valtakirjalla KORJUUN JA MITTAUKSEN VALVONTA Puunostajille tarjottavat palvelut Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Lisäarvoa metsänomistajalle Metsänhoitoyhdistyksen edut Puunkorjuupalvelun riskit Toiminta metsänomistajien kanssa Toiminta puunostajien kanssa Puun korjuu Toimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin Toimintamallit Metsähaketoimitusten potentiaali Toiminnan testaus Toimintamallin koulutus SAAVUTETUT TULOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Metsäomistajille uusia mahdollisuuksia metsänhoitoon ja puukauppaan Metsänhoitoyhdistysten sopimukset ja hyödyt Uusia ja uudistuvia työpaikkoja maaseudun metsäkoneyrittäjille Lopuksi

3 1. HANKEKUVAUS 1.1 Hankkeen osapuolet Hankkeessa rakennettiin yhteistoimintamalli metsänhoitoyhdistyksille metsähakkeen hankintaan, tuotantoon ja toimituksiin. Hankkeen toteutukseen osallistuvat Oulunkaaren seutukunnan hallinnoimasta Uusiutuvan energian yrityskeskuksesta Markus Auniola, Tero Paananen ja Jari Meriläinen. Keskeisessä roolissa mallin laatimisessa ovat Pohjois-Pohjanmaan Metsänhoitoyhdistykset sekä Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, joka vastasi yhteistoimintamallin koostamisesta vastuullisena tekijänä Heikki Ala-aho. Toimintamallissa metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli, koska niillä on yhteys asiakasrekisterin ja tietojärjestelmien kautta energiapuumarkkinoiden lähin ja luontevin yhteys metsänomistajiin ja metsäkohteisiin, joista energiapuuta on mahdollista korjata. Toisaalta metsänhoitoyhdistyksillä on jo tällä hetkellä toiminnassaan mukana urakoitsijoita metsähoidollisiin toimenpiteisiin sekä haketus-toimitus-urakoitsijoita. 1.2 Taustaa Hankkeen taustalla on visio mineraaliöljyvapaasta Oulunkaaresta vuonna 2015, joka pohjautuu Pohjois- Pohjanmaan maakuntaohjelman energiastrategiaan. Tavoitteen saavuttamista varten perustettiin Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke. Yrityskeskus tarjoaa liiketoiminnan kehittämispalveluja energia-alan yrityksille ja sen kautta saadaan tietoa kansallista ja kansainvälisistä energia-alan tekniikoista. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä eri käyttäjäryhmissä sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä elinkeinomahdollisuuksia alueella. Uusiutuvan yrityskeskuksen yhtenä useista kehittämistoimenpiteistä oli laatia yhteistoimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin. Alueelta on puuttunut metsänhoitoyhdistysten yhteinen toimintakonsepti, jossa metsänhoitoyhdistyksien raaka-aineen kohdevalintaan perustuva asiantuntemus ja integraatio metsänhoitoon voidaan hyödyntää suorassa toimitusketjussa asiakkaalle. Tähän tarpeeseen sopii hyvin hankkeessa laadittu yhteistoimintamalli, jossa metsänhoitoyhdistykset laajentaa raaka-aineosaamisensa asiakaspalveluun. Toimitusketjun toimitusvarmuus edellyttävät keskitettyä toimittajaa, joka voi vastata eri asiakkaiden tarpeisiin. 1.3 Hankkeen sisältö Hankkeessa kuvattiin metsänhoitoyhdistysten puukaupalliset palvelut metsänomistajille sekä puunkorjuupalvelu energiapuun osalta, eri osapuolten roolit yhteistoimintamallissa ja vastuunjako. Lisäksi laadittiin tarvittavat sopimusmallit. Raaka-ainepotentiaalin kartoittamiseksi arvioitiin metsänhoitoyhdistyksittäin raaka-aineresurssit (hakkuutähde, nuoren metsän kunnostuspuu ja kannot), sekä kartoitettiin metsänhoitoyhdistysten kanssa mahdolliset tuotannon lisämäärät. Tarkoituksena on vahvistaa metsänhoitoyhdistysten metsänomistajien edunvalvontaa luomalla metsäenergialle vaihtoehtoiset markkinat, jotka pohjautuvat isompiin ja pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin. Tarkoituksen toteuttamiseksi metsänhoitoyhdistysten puukaupallinen ja korjuupalvelun ohjeistus päivitettiin nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Tavoitteena oli saada kasvatettua metsänhoitoyhdistysten energiapuun tuotantomääriä siten, että laajempi raaka-aineen hankinta-alue ja kustannustehokkaat logistiset ratkaisut mahdollistavat toimitussopimukset suoraan myös isompiin polttolaitoksiin siten, että luvatut polttoainetoimitukset pystytään hoitamaan myös keli- ja laiterikkojen sattuessa. Tavoitteena oli organisoida metsänhoitoyhdistysten energiapuun hankinta sekä metsähakkeen tuotanto ja - toimitukset valittujen korjuu-, haketus- ja toimitusurakoitsijoiden kautta, joiden kanssa verkosto on tehnyt urakointisopimukset. Metsänhoitoyhdistykset pystyvät tarjoamaan yhdessä sopimusurakoitsijoille jatkuvammin töitä, joilla on puolestaan vaikutusta kustannusrakenteeseen. Myös tuotteen ja toimitusten laatuun on helpompi vaikuttaa, kun toiminnassa on mukana sitoutuneita, asiantuntevia urakoitsijoita, jotka tuntevat myös polttolaitosten tarpeet. Yli-Ii Piisilta 1, Ii Puh (08) Faksi (08)

4 2 METSÄHOITOYHDISTYSTEN PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Metsänhoitoyhdistyslaki säätelee yhdistysten toimimista puukaupassa. Metsänhoitoyhdistyksellä tulee olla hallituksen hyväksymä toimintaohje puukaupan vastuista, riskeistä ja menettelytavoista. Puunmyyntisuunnitelma voidaan tehdä kokonaan tai osaksi metsänhoitomaksuvaroilla, muu puukauppatoiminta kuuluu liiketoimintaan. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ratkaisee puumarkkinoiden myös energiapuumarkkinoiden toimivuuden. Metsänhoitoyhdistysten tavoitteena on kannattavan metsätalousyrittämisen turvaaminen. Tämä edellyttää metsänhoitoyhdistyksissä puun hintakehityksen seuraamista ja kestävien hakkuumahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä puun kysynnän sallimissa rajoissa. 2.1 Puunmyyntisuunnitelma Metsänhoitoyhdistykset laativat metsänomistajien toimeksiannosta puunmyyntisuunnitelmia ennen puukauppaa. Puunmyyntisuunnitelma eli leimaus laaditaan metsänomistajan toiveiden perusteella. Sitä käytetään puuerän kilpailuttamisessa ja kaupan teossa. Puunmyyntisuunnitelma sisältää mm. seuraavia tietoja: tiedot puumarkkinatilanteesta hakattava alue hakkuutavat arvio hakattavan puuston määrästä arvio hakattavan puuston arvosta puunkorjuuseen liittyviä asioita, kuten korjuu- ja kuljetuskelpoisuus ja ennakkoraivauksen tarve suunnitelma metsänuudistamistöistä, kun kyseessä on päätehakkuu kohteelle saatavat Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset rahoitustuet metsänkäyttöilmoitus 2.2 Puukauppa valtakirjalla Metsänomistaja voi antaa puukaupan valtakirjalla metsänhoitoyhdistyksen hoidettavaksi. Tällöin metsänomistaja päättää itse, kuinka aktiivisesti osallistuu puukaupan tekoon. Metsänhoitoyhdistys pyytää tarjoukset kaikilta kyseeseen tulevilta puunostajilta tai metsänomistajan toivomalla tavalla. Kohde kilpailutetaan aina, jos metsänomistaja ei nimenomaan valitse yhdistyksen puunkorjuupalvelua tai nimeä ostajaa valtakirjan ja puukaupan toimeksiantosopimuksen tekemisen yhteydessä. Tästä metsänomistajan valinnasta on jäätävä myöhemmin todennettava dokumentointi. Puukaupan tarjousten paremmuus lasketaan Metsänhoitoyhdistyksissä Mhy-Asiakaspalvelut ohjelmistolla, tarjouspyynnön määräajan umpeuduttua. Tarjousten keskinäisen vertailun lisäksi tarjouksia verrataan keskimääräiseen hintatasoon paikkakunnalla ja lähiseudulla metsänhoitoyhdistysten keräämiä hintatilastoja hyväksikäyttäen. Tarjouksista pyritään löytämään ja esitetään metsänomistajalle kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto. Metsänomistaja voi valita toisen ostajan tai kauppamuodon tai siirtää leimikon myymisen myöhemmäksi, jos kaupan ehdot eivät tyydytä. Tällöin leimikosta otetaan uudet tarjoukset sovittuna ajankohtana. Myyntipäätöksen jälkeen tehdään kauppasopimus. Ennen sopimuksen allekirjoitusta varmistetaan, että tarjouksen ehdot täyttyvät kauppakirjassa. 4

5 2.3 KORJUUN JA MITTAUKSEN VALVONTA Puunkorjuu pitää tehdä metsänhakkuusopimuksessa olevien kauppaehtojen mukaisesti. Metsänhoitoyhdistys valvoo, että puunkorjuu, runkojen katkonta ja puutavaran mittaus tehdään hakkuusopimuksen mukaisesti. Hakkuusta ei saa aiheutua haittaa muulle metsälle, puustolle tai ympäröivälle alueelle. Korjuun valvonnasta metsänomistaja saa kirjallisen raportin, johon on kirjattu myös mahdollisesti havaitut poikkeamat. Jos ongelmia on havaittu, raporttiin kirjataan myös toimet, joista ostajan kanssa on sovittu niiden hoitamiseksi. 2.4 Puunostajille tarjottavat palvelut Metsänomistaja voi valtuuttaa puunostajan tai -korjaajan hankkimaan tarpeellista ammattiapua metsänhoitoyhdistykseltä (Metsänhoitoyhdistyslaki 7 2). Erillisiä ostajille tarjottavia palveluita ovat esimerkiksi leimikoiden paikka- ja ominaisuustietojen siirto ostajan tietojärjestelmiin leimikon korjuuteknisen rajauksen suorittaminen ostajan lukuun korjuu korjuun työnjohto. Valtuutuksesta tulee olla asianmukainen maininta puukaupan toimeksiannossa. Puunostajille tarjottavilla palveluilla ei saa asettaa puunostajia eriarvoiseen asemaan. 5

6 3 Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Puunkorjuupalvelulla tarkoitetaan sekä aines- että energiapuunhakkuuta, lähikuljetusta, välitystä ja mahdollista kaukokuljetusta metsänomistajan lukuun. Yhdistyksen välittämistä puista tehdään ostajien kanssa hankintasopimukset (valtakirjalla yksittäisten metsänomistajien puista) tai toimitussuunnitelmat (valtakirjat oltava viimeistään omistusoikeuden siirtyessä). Metsänhoitoyhdistyksessä tulee olla hallituksen hyväksymä toimintaohje puunkorjuupalvelun menettelytavoista, vastuista ja raportoinnista. Toiminnanjohtaja / puunkorjuupalvelusta vastaava toimihenkilö tekee kirjalliset sopimukset metsurien ja yrittäjien kanssa. Korjuuresurssien (koneet, metsurit ym.) tarkoituksenmukainen taso edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua. Suositeltava toimintamalli metsänhoitoyhdistyksissä on, että korjuumäärien kasvaessa (> m3/vuosi) korjuutoiminta eriytetään korjuupalveluvastaavalle (kenttäpäällikkö, korjuuesimies tms.). 3.1 Lisäarvoa metsänomistajalle Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu on perinteisen pysty- tai hankintakaupan vaihtoehto. Puunkorjuupalvelun tavoitteena on parantaa metsänomistajan tulonsaantimahdollisuuksia puukaupassa. Lisäarvoa metsänomistajalle antavat seuraavat tekijät: Metsävähennystä voidaan hyödyntää tehokkaammin kuin pystykaupoissa, koska laskentapohjana ovat tienvarsi- tai toimitushinnat. Saadaan markkinoita kasvatushakkuista korjattavalle puutavaralle Puuston myyntiarvo paranee, kun erikoispuutavaralajit hyödynnetään ja tukkirunkojen katkonta optimoidaan Edistetään puunostajien kilpailuttamista ja puun käyttöarvon mukaisen hinnan saamista Puunkorjuun tehostuu, kun metsänhoitoyhdistys voi ketjuttaa leimikot korjuu- ja myyntikelpoisuuden mukaan Tuetaan metsänomistajan hankintahakkuita ja omatoimisuutta Puukauppasaatavia turvataan ostajan taloudellisissa vaikeuksissa 3.2 Metsänhoitoyhdistyksen edut Metsänhoitoyhdistykselle voidaan katsoa koituvan puunkorjuupalvelusta seuraavia etuja Organisaation toiminta, talous ja imago vahvistuvat Palvelut monipuolistuvat Henkilökunta voi erikoistua puunkorjuuseen ja puukauppaan Työllisyys tasaantuu (esim. metsurit) Saadaan ajankohtaista tietoa puunkorjuusta, sen kustannuksista ja puun hinnan muodostuksesta Vaikutusmahdollisuudet puumarkkinoilla metsänomistajien edunvalvojana kasvavat 6

7 3.3 Puunkorjuupalvelun riskit Puunkorjuupalvelun riskeistä on tiedostettava, että Metsänhoitoyhdistyksen rooli metsänomistajien edunvalvojana säilyttävä selkeänä Taloudelliset riskit ovat todellisia esim. yksittäisen puunostajan taloudellisissa vaikeuksissa Metsänhoitoyhdistyksen resursseja on hyödynnettävä suhdanteista riippumatta Puunostajien suhtautuminen metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun kautta tulevaan puutavaraan vaihtelee Suhdanteet vaihtelevat 3.4 Toiminta metsänomistajien kanssa Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojalla on vastuullinen asema puukaupan asiantuntijana ja metsänomistajan neuvonantajana, kun ostotarjouksia käsitellään ja puunkorjuupalvelua verrataan pystykauppaan. Kohde on kilpailutettava aina, jos metsänomistaja ei nimenomaan valitse yhdistyksen puunkorjuupalvelua toimeksiantosopimuksen (valtakirjan) tekemisen yhteydessä. Kilpailuttamistilanteessa puunkorjuupalvelun kantohintalaskelma on jätettävä ennen tarjousajan päättymistä sähköpostilla tai muulla tavalla, jolloin kantohintalaskelman jättämisajankohta pystytään todentamaan. Metsänomistaja ja metsäneuvoja sopivat puunkorjuupalvelusta kirjallisella valtakirjalla ja puukaupan toimeksiantosopimuksella. Toimeksiantosopimuksesta ja sen liitteistä (leimausseloste, kartta ym.) tulee ilmetä kohteena oleva alue, korjuumenetelmä, korjuuaika ja arvioitu korjuuajankohta, tieoikeudet ja varastopaikat sekä niihin liittyvät kunnostusvastuut. Lisäksi toimeksiantosopimuksella sovitaan maksuerien tilitysperusteista ja tilityksestä sekä ennakonpidätyksestä. Metsänomistajalle annetaan kantohintalaskelma, joka sisältää yksikköhintojen ja määrien lisäksi arvion kokonaiskantorahatulosta. Lisäksi sovitaan kestävän metsätalouden rahoituslain tukien (Kemera-tuki) hakemisesta ja maksatuksista. Metsänomistajalle tiedotetaan puunkorjuun aloittamisesta, korjuutyön etenemisestä ja mahdollisista ongelmista viipymättä. Metsäneuvoja / korjuuesimies valvoo työmaalla korjuun laatua samalla periaatteella kuin pystykaupoissa. Jos työmaalla ilmenee ongelmia korjuujäljessä tai runkojen katkonnassa, metsäneuvoja ilmoittaa asiasta välittömästi metsänomistajalle ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Työmaakohtainen loppuselvitys tehdään mahdollisimman pian puutavaran luovutuksen jälkeen. Mhy tilittää metsänomistajalle puukaupasta saadut maksut vähennettynä korjuupalvelun kuluilla, mikäli puukaupan maksut on sovittu tilitettäväksi yhdistyksen puumaksutilin kautta. Muussa tapauksessa metsänomistajalta laskutetaan korjuupalvelusta aiheutuneet kulut. 7

8 3.5 Toiminta puunostajien kanssa Metsänhoitoyhdistys luo toimivat ja luottamukselliset suhteet puunostajiin. Yhdistys kohtelee tasapuolisesti kaikkia ostajia. Vallitseva puumarkkinatilanne ja eri puunostajien tarpeet kartoitetaan. Metsänhoitoyhdistys laatii kunkin puunostajan kanssa erikseen toimitussuunnitelman, josta käy ilmi puutavaralajien hinnat, määrät ja toimitusaikataulut, mitta- ja laatuvaatimukset, käytettävät mittausmenetelmät ja mahdollisesti käytettävät vähennykset ja lisät. Samassa yhteydessä määritellään puukauppamaksuissa käytettävät tilitysperusteet ja pankkitilit sekä neuvotellaan puunostajittain ennakkomaksut ja pankkitakaukset hallituksen päätösten mukaisesti. Puutavara luovutetaan ostajille metsänomistajien kirjallisilla valtuutuksilla. Puunostaja maksaa toimitussuunnitelmassa sovitun tilitysmenettelyn mukaisesti. Metsänomistajalle maksetaan puusta virallisten mittausmenetelmien perusteella. Toimeksiannossa on sovittu maksuperusteesta. 3.6 Puun korjuu Metsänhoitoyhdistys ketjuttaa hakkuutyömaat toimitusaikataulujen ja työmaiden korjuukelpoisuuden mukaan. Metsänomistajia kohdellaan tasapuolisesti korjuujärjestyksen ja korjuun ajankohdan valinnassa. Korjuuesimies hoitaa puunkorjuun työnjohdon, tarkistaa leimausselosteen, hankintasopimuksen ja puukauppavaltakirjan sekä tekee korjuussa tarvittavat maastomerkinnät. 8

9 4 Toimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin 4.1 Toimintamallit Metsänhoitoyhdistysten suhde metsänomistajiin oli keskeisessä asemassa toimintamallia laadittaessa. Metsänhoitoyhdistykset eivät voi ostaa energiapuuta omaan lukuunsa, eivätkä siten voi tehdä toimitussopimuksia suoraan asiakkaiden kanssa. Toimintamallin pohjaksi laadittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi otettiin perusmalliksi. Myös muut valmistelussa olevat toimintamallit ovat mahdollisia käytettäväksi. Toimintamallit perustuvat metsänhoitoyhdistysten ja energiapuun ostajan kassa tehtäviin sopimuksiin. Ostaja on kaikissa malleissa asiakassuhteessa polttoaineen käyttäjiin. Muut toimijat verkostossa ovat erilaisissa sopimussuhteissa sekä metsänhoitoyhdistyksiin että ostajaan. Kaavio perusmallista: Perusmalli perustuu metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluun, josta kertyvän eri energiapuuerät ostaja ostaa tienvarressa sovitulla mittausmenetelmällä. Tästä eteenpäin ostaja hoitaa logistiikan asiakkaalle. Logistisesti ostajan materiaalivirta jakautuu kahtia: 1)sopivat puuerät tuodaan terminaaleihin, jossa jatkokäsittely tapahtuu, 2) pääosa metsähakeraaka-aineesta haketetaan metsävarastossa joko suoraan asiakkaalle tai terminaaliin. Perusteluna logistiikkaketjuille on asiakashinnan minimointi ja metsänomistajahinnan maksimointi. Lisäksi merkittävässä roolissa on asiakastarpeiden tyydyttäminen toimitusvarmuudella. 9

10 Kaavio vaihtoehtoisista toimintamalleista: Hankkeessa valmisteltiin tarvittavien sopimusten luonnokset, joista merkittävimmät ovat seuraavat: metsänhoitoyhdistysten ja ostajan välinen energiapuun toimitussuunnitelma metsäkoneyrittäjän urakointisopimus metsähakeyrittäjän sopimus Sopimuksissa on huomioitavaa että: sopimukset ovat metsänhoitoyhdyslain mukaisia ja metsänhoitoyhdistysten palvelukuvausten mukaisia metsähakkeen toimittajan toimitusriskiä on pienennetty 4.2 Metsähaketoimitusten potentiaali Toimitusten volyymin määrittelevät voimalaitosasiakkaiden metsäpolttoainetilaukset/sopimukset, sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun resurssit. Kun arvioidaan energiapuun saatavuutta, on muistettava, että metsänhoitoyhdistysten rooli metsänomistajien edunvalvojana. Hankkeen aikana on tehty useita pieniä toimitussopimuksia ja yksi suuri pitkäkestoinen sopimus alueen suurimman energiapuun ostajan kanssa. Määrät ovat hankkeen päättyessä lisääntyviä. Toiminnan alkuvaiheelle on ominaista huoltovarmuutta turvaavan varastotason kasvattaminen tuotannossa. Kassavirta tuo tulorahoitusta viiveellä toimitusketjuun. Siten toimintamallissa mukana olevien on varauduttava ulkopuoliseen rahoitukseen, kunnes kasvuvaihe on vakiintunut. Osalle polttoaineista (terminaalipuu) on tyypillistä pitkä kiertoaika, josta aiheutuvaa rahoitusriskiä tosin loiventaa polttoaineen priimausmahdollisuus. Rahoitustarvetta voidaan sovittaessa pienentää, jos hankinnan maksuehtoja voidaan pidentää ja toimitusten maksuehtoja voidaan aikaistaa. 10

11 Toimintamallissa ja kumppanuusajattelussa on yleensä tarvetta lisätä avoimuutta. Tässä hankkeessa on pyritty avaamaan sekä metsänhoitoyhdistyksille että asiakkaille kustannustietoja ja toimittajille puustamaksukykyä eri tilanteissa. 4.3 Toiminnan testaus Toimintamallia testattiin käytännössä perusmallilla eri metsänhoitoyhdistysten kanssa. Kokemukset olivat hyviä, sillä riski metsänhoitoyhdistyksille ja metsänomistajille poistuu kun energiapuuerät ostaja ostaa heti tienvarressa ja maksu suoritetaan välittömästi. Ostaja pääsi kokeilemaan erilaisia logistiikkavaihtoehtoja toimintamallin testausvaiheessa. Riskit logistiikkavaihtoehtojen testauksesta jäi ostajalle. Logistiikkavaihtoehtojen kokemukset johtivat siihen, että terminaaliin kannattaa tuoda vain karsittua energiapuuta kelirikkovarastoksi sekä pienet kokopuuta sisältävät karsimattomat energiapuuerät talviteiden varsilta. Pienten erien kohdalla jää siten pois talvitien tekokustannukset, jotka voivat olla usein suuremmat kuin kuljetuskustannukset terminaaliin. Lisäksi pienten erien kohdalla on ongelmana haketuskapasiteetin riittävyys talvikaudella. 4.4 Toimintamallin koulutus Toimintamalli ja siihen perustuvat metsänhoitoyhdistyksiä koskevat sopimusluonnokset on valmisteltu yhteistyössä osapuolten kanssa siten, että luonnokset on käsitelty yhteisessä palaverissa. Toimintamalli ja sopimusten ydinkohdat on käsitelty asiakkaiden ja verkoston yhteispalaverissa Mhy:ten toimihenkilöiden koulutustilaisuuksia on pidetty etupäässä yhdistyskohtaisesti. 11

12 5 SAAVUTETUT TULOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 5.1 Metsäomistajille uusia mahdollisuuksia metsänhoitoon ja puukauppaan Hankkeella pyrittiin lisäämään eri osapuolten valmiutta käynnistää energiapuuliiketoimintaa, joka tuottaisi positiivisia vaikutuksia toiminta-alueen talouteen ja ympäristöön. Metsäpolttoaineiden hankinta alkaa metsänomistajien metsäkuvioilta raaka-ainelähteittäin. Nuoren metsän kunnostuspuun käyttö energiaksi edesauttaa vastaavan hoitotoimenpiteen kustannuspaineissa. Vaikka metsäpolttoaineiden kaupallinen merkitys metsänomistajalle on toistaiseksi vähäinen, on polttoainehankinta vaihtoehtona merkitykseltään kasvava metsätaloudessa. 5.2 Metsänhoitoyhdistysten sopimukset ja hyödyt Hankkeessa mukana olevat metsänhoitoyhdistykset ovat erilaisissa sopimussuhteissa ostajan kanssa, joka toimittajana on asiakkaisiin nähden kooltaan sopiva tekemään vastuullisia toimitussopimuksia. Metsänhoitoyhdistyksille on muodostunut luotettava ostaja energiapuumarkkinoille tämän hankkeen aikana. Metsänhoitoyhdistykset pystyvät lupaamaan yrittäjille ja metsureille töitä tasaisemmin ja vakaammin. 5.3 Uusia ja uudistuvia työpaikkoja maaseudun metsäkoneyrittäjille Metsäpolttoaineiden hankinta on merkittävä kasvuala metsäalan koneyrittäjille, kun teollisuuspuun hankinta ei enää kasva merkittävästi Suomessa. Yksi energiapuun hakkuuketju (moto+ajokone) korjaa vuosittain energiapuuta noin kiintokuutiometriä, josta saadaan 30 MWh energiaa. Määrästä on metsähakkeena irtokuutiometriä, joka työllistää sekä hakettajan että hakkeen kuljettajan. Hankkeen aikana on saatu lisättyä alueen metsänhoitoyhdistysten energiapuun korjuuta siten, että vuosittainen toimitusmäärä on jo vuonna 2010 noin 100 MWh eli työllisyysvaikutukset ovat noin 13 henkilötyövuotta. Käytännössä toiminta työllistää aluksi pääosin jo olevia koneyksiköitä ja niiden kuljettajia varsinkin, kun teollisuuspuun korjuu kausiluontoisuus tekee sille tilaa. Kasvuedellytykset hankinnan laajentamiselle ovat kuitenkin hyvät. Lopuksi Metsäpolttoaineiden hankinnan käynnistäminen metsänhoitoyhdistyksissä ja sen kehittäminen on oppimisprosessi kaikille hankkeessa mukana oleville, johon on panostettava jatkuvasti. Toimintamalli, joka on kehitetty tämän hankkeen avulla, perustuu kaikkien osapuolten keskinäiseen luottamukseen. Toimintamallia kehitetään koko ajan yhteisissä kehityspalavereissa, joita pidetään säännöllisesti pitkin vuotta. Erikoisen tärkeä on jatkuva asiakaspalaute kaikilta toimintamallissa mukana olevilta, metsänomistajasta hakkeen loppukäyttäjiin. Kehitystoiminnan myötä toimintamalliin rakentuu valmius täydentää, eriyttää ja/tai laajentaa tuotannollista toimintaa myös uusille asiakkaille. Heikki Ala-aho Pohjois-Pohjanmaan metsämarkkinat Oy 12

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Laki puutavaran mittauksesta uudistui

Laki puutavaran mittauksesta uudistui Laki puutavaran mittauksesta uudistui Jukka Korri TTS Työtehoseura ry METKA-koulutus, Energiapuuta kannattavasti Hartola - Vääksy 14.-15.4.2014 Kuva: Vesa Saksman Lainsäädännön uudistaminen Laki puutavaran

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus 1. Johdanto 2 Metsäkoneyrittäjän vastuu puunkorjuussa on jatkuvasti kasvanut. Koneellisen hakkuun osuus pystykorjuusta on noussut noin 95 prosenttiin.

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA

SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA 1 SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA 1 Sopijapuolet Polttoaineen myyjä, Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso, seuraavassa myyjä ja polttoaineen ostaja, Pyhäjoen kunta, seuraavassa ostaja, ovat sopineet

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

4.3.2013. Mhy- Asiakaspalaute. Tallennusohje. Mhy-Asiakaspalaute 1 ( 8 ) Tallennusohje

4.3.2013. Mhy- Asiakaspalaute. Tallennusohje. Mhy-Asiakaspalaute 1 ( 8 ) Tallennusohje Mhy- Asiakaspalaute Tallennusohje Mhy-Asiakaspalaute 1 ( 8 ) Tallennusohje Sisältö Yleistä... 3 Metsänomistajien liiton/metsänhoitoyhdistyksen tallennusnäkymä... 4 Metsänomistajan tallennusnäkymä... 5

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Energiapuukaupan tilastointi

Energiapuukaupan tilastointi Energiapuukaupan tilastointi Lämpöyrittäjäpäivä 5.4.2013, Tuupovaara Jukka Torvelainen & Antti Mutanen Metsätilastollinen tietopalvelu, Metla Sisältö 1. Taustaa 2. Tiedon toimittajat ja tilaston kattavuus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Suuren puuntoimittajan tietojärjestelmätarpeet Metsätieteen päivä 12.11.2014 Risto Laamanen Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset

Metsäalan strateginen ohjelma. Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset Metsäalan strateginen ohjelma Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset 3.2.2010 Metsäalan strateginen ohjelma Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset 3.2.2010

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio

Lisätiedot

Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen

Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Jukka Korri TTS Työtehoseura ry Motivan lämpöyrittäjäpäivät Tampere 24.10.2013 Kuva: Kari Vuorio Uusi puutavaranmittauslainsäädäntö

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ ASIANTUNTIJAPALVELUN HANKINNASTA

TARJOUSPYYNTÖ ASIANTUNTIJAPALVELUN HANKINNASTA Oulunkaaren seutukunta TARJOUSPYYNTÖ Uusiutuvan energian yrityskeskus -hanke Piisilta 1 91100 Ii 2.12.2009 TARJOUSPYYNTÖ ASIANTUNTIJAPALVELUN HANKINNASTA 1. Hankinnan kohde Selvityksen case-kohteena on

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Syksy on kiivasta puukaupan aikaa Viimeistään nyt on metsänomistajan aika reagoida, mikäli hakkuukohteet halutaan vielä tänä vuonna korjuuseen. Rovaniemen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

4. TARJOAJAN JA TARJOUKSEN KELPOISUUDEN SEKÄ TARJOUSTEN VERTAILU

4. TARJOAJAN JA TARJOUKSEN KELPOISUUDEN SEKÄ TARJOUSTEN VERTAILU 1 KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Kunnossapitopalvelut 10.5.2016 1. HANKINNAN KOHDE Kirkkonummen kunnan kunnossapitopalvelut pyytää Teiltä tarjousta vuosien 2015 2017 metsänhoitotöiden toimenpideohjelman,

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot