YHTEISTOIMINTAMALLI METSÄHAKKEEN HANKINTAAN, TUOTANTOON JA TOIMITUKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISTOIMINTAMALLI METSÄHAKKEEN HANKINTAAN, TUOTANTOON JA TOIMITUKSIIN"

Transkriptio

1 YHTEISTOIMINTAMALLI METSÄHAKKEEN HANKINTAAN, TUOTANTOON JA TOIMITUKSIIN Loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. HANKEKUVAUS Hankkeen osapuolet Taustaa Hankkeen sisältö METSÄHOITOYHDISTYSTEN PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puunmyyntisuunnitelma Puukauppa valtakirjalla KORJUUN JA MITTAUKSEN VALVONTA Puunostajille tarjottavat palvelut Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Lisäarvoa metsänomistajalle Metsänhoitoyhdistyksen edut Puunkorjuupalvelun riskit Toiminta metsänomistajien kanssa Toiminta puunostajien kanssa Puun korjuu Toimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin Toimintamallit Metsähaketoimitusten potentiaali Toiminnan testaus Toimintamallin koulutus SAAVUTETUT TULOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Metsäomistajille uusia mahdollisuuksia metsänhoitoon ja puukauppaan Metsänhoitoyhdistysten sopimukset ja hyödyt Uusia ja uudistuvia työpaikkoja maaseudun metsäkoneyrittäjille Lopuksi

3 1. HANKEKUVAUS 1.1 Hankkeen osapuolet Hankkeessa rakennettiin yhteistoimintamalli metsänhoitoyhdistyksille metsähakkeen hankintaan, tuotantoon ja toimituksiin. Hankkeen toteutukseen osallistuvat Oulunkaaren seutukunnan hallinnoimasta Uusiutuvan energian yrityskeskuksesta Markus Auniola, Tero Paananen ja Jari Meriläinen. Keskeisessä roolissa mallin laatimisessa ovat Pohjois-Pohjanmaan Metsänhoitoyhdistykset sekä Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, joka vastasi yhteistoimintamallin koostamisesta vastuullisena tekijänä Heikki Ala-aho. Toimintamallissa metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli, koska niillä on yhteys asiakasrekisterin ja tietojärjestelmien kautta energiapuumarkkinoiden lähin ja luontevin yhteys metsänomistajiin ja metsäkohteisiin, joista energiapuuta on mahdollista korjata. Toisaalta metsänhoitoyhdistyksillä on jo tällä hetkellä toiminnassaan mukana urakoitsijoita metsähoidollisiin toimenpiteisiin sekä haketus-toimitus-urakoitsijoita. 1.2 Taustaa Hankkeen taustalla on visio mineraaliöljyvapaasta Oulunkaaresta vuonna 2015, joka pohjautuu Pohjois- Pohjanmaan maakuntaohjelman energiastrategiaan. Tavoitteen saavuttamista varten perustettiin Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke. Yrityskeskus tarjoaa liiketoiminnan kehittämispalveluja energia-alan yrityksille ja sen kautta saadaan tietoa kansallista ja kansainvälisistä energia-alan tekniikoista. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä eri käyttäjäryhmissä sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä elinkeinomahdollisuuksia alueella. Uusiutuvan yrityskeskuksen yhtenä useista kehittämistoimenpiteistä oli laatia yhteistoimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin. Alueelta on puuttunut metsänhoitoyhdistysten yhteinen toimintakonsepti, jossa metsänhoitoyhdistyksien raaka-aineen kohdevalintaan perustuva asiantuntemus ja integraatio metsänhoitoon voidaan hyödyntää suorassa toimitusketjussa asiakkaalle. Tähän tarpeeseen sopii hyvin hankkeessa laadittu yhteistoimintamalli, jossa metsänhoitoyhdistykset laajentaa raaka-aineosaamisensa asiakaspalveluun. Toimitusketjun toimitusvarmuus edellyttävät keskitettyä toimittajaa, joka voi vastata eri asiakkaiden tarpeisiin. 1.3 Hankkeen sisältö Hankkeessa kuvattiin metsänhoitoyhdistysten puukaupalliset palvelut metsänomistajille sekä puunkorjuupalvelu energiapuun osalta, eri osapuolten roolit yhteistoimintamallissa ja vastuunjako. Lisäksi laadittiin tarvittavat sopimusmallit. Raaka-ainepotentiaalin kartoittamiseksi arvioitiin metsänhoitoyhdistyksittäin raaka-aineresurssit (hakkuutähde, nuoren metsän kunnostuspuu ja kannot), sekä kartoitettiin metsänhoitoyhdistysten kanssa mahdolliset tuotannon lisämäärät. Tarkoituksena on vahvistaa metsänhoitoyhdistysten metsänomistajien edunvalvontaa luomalla metsäenergialle vaihtoehtoiset markkinat, jotka pohjautuvat isompiin ja pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin. Tarkoituksen toteuttamiseksi metsänhoitoyhdistysten puukaupallinen ja korjuupalvelun ohjeistus päivitettiin nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Tavoitteena oli saada kasvatettua metsänhoitoyhdistysten energiapuun tuotantomääriä siten, että laajempi raaka-aineen hankinta-alue ja kustannustehokkaat logistiset ratkaisut mahdollistavat toimitussopimukset suoraan myös isompiin polttolaitoksiin siten, että luvatut polttoainetoimitukset pystytään hoitamaan myös keli- ja laiterikkojen sattuessa. Tavoitteena oli organisoida metsänhoitoyhdistysten energiapuun hankinta sekä metsähakkeen tuotanto ja - toimitukset valittujen korjuu-, haketus- ja toimitusurakoitsijoiden kautta, joiden kanssa verkosto on tehnyt urakointisopimukset. Metsänhoitoyhdistykset pystyvät tarjoamaan yhdessä sopimusurakoitsijoille jatkuvammin töitä, joilla on puolestaan vaikutusta kustannusrakenteeseen. Myös tuotteen ja toimitusten laatuun on helpompi vaikuttaa, kun toiminnassa on mukana sitoutuneita, asiantuntevia urakoitsijoita, jotka tuntevat myös polttolaitosten tarpeet. Yli-Ii Piisilta 1, Ii Puh (08) Faksi (08)

4 2 METSÄHOITOYHDISTYSTEN PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Metsänhoitoyhdistyslaki säätelee yhdistysten toimimista puukaupassa. Metsänhoitoyhdistyksellä tulee olla hallituksen hyväksymä toimintaohje puukaupan vastuista, riskeistä ja menettelytavoista. Puunmyyntisuunnitelma voidaan tehdä kokonaan tai osaksi metsänhoitomaksuvaroilla, muu puukauppatoiminta kuuluu liiketoimintaan. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ratkaisee puumarkkinoiden myös energiapuumarkkinoiden toimivuuden. Metsänhoitoyhdistysten tavoitteena on kannattavan metsätalousyrittämisen turvaaminen. Tämä edellyttää metsänhoitoyhdistyksissä puun hintakehityksen seuraamista ja kestävien hakkuumahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä puun kysynnän sallimissa rajoissa. 2.1 Puunmyyntisuunnitelma Metsänhoitoyhdistykset laativat metsänomistajien toimeksiannosta puunmyyntisuunnitelmia ennen puukauppaa. Puunmyyntisuunnitelma eli leimaus laaditaan metsänomistajan toiveiden perusteella. Sitä käytetään puuerän kilpailuttamisessa ja kaupan teossa. Puunmyyntisuunnitelma sisältää mm. seuraavia tietoja: tiedot puumarkkinatilanteesta hakattava alue hakkuutavat arvio hakattavan puuston määrästä arvio hakattavan puuston arvosta puunkorjuuseen liittyviä asioita, kuten korjuu- ja kuljetuskelpoisuus ja ennakkoraivauksen tarve suunnitelma metsänuudistamistöistä, kun kyseessä on päätehakkuu kohteelle saatavat Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset rahoitustuet metsänkäyttöilmoitus 2.2 Puukauppa valtakirjalla Metsänomistaja voi antaa puukaupan valtakirjalla metsänhoitoyhdistyksen hoidettavaksi. Tällöin metsänomistaja päättää itse, kuinka aktiivisesti osallistuu puukaupan tekoon. Metsänhoitoyhdistys pyytää tarjoukset kaikilta kyseeseen tulevilta puunostajilta tai metsänomistajan toivomalla tavalla. Kohde kilpailutetaan aina, jos metsänomistaja ei nimenomaan valitse yhdistyksen puunkorjuupalvelua tai nimeä ostajaa valtakirjan ja puukaupan toimeksiantosopimuksen tekemisen yhteydessä. Tästä metsänomistajan valinnasta on jäätävä myöhemmin todennettava dokumentointi. Puukaupan tarjousten paremmuus lasketaan Metsänhoitoyhdistyksissä Mhy-Asiakaspalvelut ohjelmistolla, tarjouspyynnön määräajan umpeuduttua. Tarjousten keskinäisen vertailun lisäksi tarjouksia verrataan keskimääräiseen hintatasoon paikkakunnalla ja lähiseudulla metsänhoitoyhdistysten keräämiä hintatilastoja hyväksikäyttäen. Tarjouksista pyritään löytämään ja esitetään metsänomistajalle kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto. Metsänomistaja voi valita toisen ostajan tai kauppamuodon tai siirtää leimikon myymisen myöhemmäksi, jos kaupan ehdot eivät tyydytä. Tällöin leimikosta otetaan uudet tarjoukset sovittuna ajankohtana. Myyntipäätöksen jälkeen tehdään kauppasopimus. Ennen sopimuksen allekirjoitusta varmistetaan, että tarjouksen ehdot täyttyvät kauppakirjassa. 4

5 2.3 KORJUUN JA MITTAUKSEN VALVONTA Puunkorjuu pitää tehdä metsänhakkuusopimuksessa olevien kauppaehtojen mukaisesti. Metsänhoitoyhdistys valvoo, että puunkorjuu, runkojen katkonta ja puutavaran mittaus tehdään hakkuusopimuksen mukaisesti. Hakkuusta ei saa aiheutua haittaa muulle metsälle, puustolle tai ympäröivälle alueelle. Korjuun valvonnasta metsänomistaja saa kirjallisen raportin, johon on kirjattu myös mahdollisesti havaitut poikkeamat. Jos ongelmia on havaittu, raporttiin kirjataan myös toimet, joista ostajan kanssa on sovittu niiden hoitamiseksi. 2.4 Puunostajille tarjottavat palvelut Metsänomistaja voi valtuuttaa puunostajan tai -korjaajan hankkimaan tarpeellista ammattiapua metsänhoitoyhdistykseltä (Metsänhoitoyhdistyslaki 7 2). Erillisiä ostajille tarjottavia palveluita ovat esimerkiksi leimikoiden paikka- ja ominaisuustietojen siirto ostajan tietojärjestelmiin leimikon korjuuteknisen rajauksen suorittaminen ostajan lukuun korjuu korjuun työnjohto. Valtuutuksesta tulee olla asianmukainen maininta puukaupan toimeksiannossa. Puunostajille tarjottavilla palveluilla ei saa asettaa puunostajia eriarvoiseen asemaan. 5

6 3 Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Puunkorjuupalvelulla tarkoitetaan sekä aines- että energiapuunhakkuuta, lähikuljetusta, välitystä ja mahdollista kaukokuljetusta metsänomistajan lukuun. Yhdistyksen välittämistä puista tehdään ostajien kanssa hankintasopimukset (valtakirjalla yksittäisten metsänomistajien puista) tai toimitussuunnitelmat (valtakirjat oltava viimeistään omistusoikeuden siirtyessä). Metsänhoitoyhdistyksessä tulee olla hallituksen hyväksymä toimintaohje puunkorjuupalvelun menettelytavoista, vastuista ja raportoinnista. Toiminnanjohtaja / puunkorjuupalvelusta vastaava toimihenkilö tekee kirjalliset sopimukset metsurien ja yrittäjien kanssa. Korjuuresurssien (koneet, metsurit ym.) tarkoituksenmukainen taso edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua. Suositeltava toimintamalli metsänhoitoyhdistyksissä on, että korjuumäärien kasvaessa (> m3/vuosi) korjuutoiminta eriytetään korjuupalveluvastaavalle (kenttäpäällikkö, korjuuesimies tms.). 3.1 Lisäarvoa metsänomistajalle Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu on perinteisen pysty- tai hankintakaupan vaihtoehto. Puunkorjuupalvelun tavoitteena on parantaa metsänomistajan tulonsaantimahdollisuuksia puukaupassa. Lisäarvoa metsänomistajalle antavat seuraavat tekijät: Metsävähennystä voidaan hyödyntää tehokkaammin kuin pystykaupoissa, koska laskentapohjana ovat tienvarsi- tai toimitushinnat. Saadaan markkinoita kasvatushakkuista korjattavalle puutavaralle Puuston myyntiarvo paranee, kun erikoispuutavaralajit hyödynnetään ja tukkirunkojen katkonta optimoidaan Edistetään puunostajien kilpailuttamista ja puun käyttöarvon mukaisen hinnan saamista Puunkorjuun tehostuu, kun metsänhoitoyhdistys voi ketjuttaa leimikot korjuu- ja myyntikelpoisuuden mukaan Tuetaan metsänomistajan hankintahakkuita ja omatoimisuutta Puukauppasaatavia turvataan ostajan taloudellisissa vaikeuksissa 3.2 Metsänhoitoyhdistyksen edut Metsänhoitoyhdistykselle voidaan katsoa koituvan puunkorjuupalvelusta seuraavia etuja Organisaation toiminta, talous ja imago vahvistuvat Palvelut monipuolistuvat Henkilökunta voi erikoistua puunkorjuuseen ja puukauppaan Työllisyys tasaantuu (esim. metsurit) Saadaan ajankohtaista tietoa puunkorjuusta, sen kustannuksista ja puun hinnan muodostuksesta Vaikutusmahdollisuudet puumarkkinoilla metsänomistajien edunvalvojana kasvavat 6

7 3.3 Puunkorjuupalvelun riskit Puunkorjuupalvelun riskeistä on tiedostettava, että Metsänhoitoyhdistyksen rooli metsänomistajien edunvalvojana säilyttävä selkeänä Taloudelliset riskit ovat todellisia esim. yksittäisen puunostajan taloudellisissa vaikeuksissa Metsänhoitoyhdistyksen resursseja on hyödynnettävä suhdanteista riippumatta Puunostajien suhtautuminen metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun kautta tulevaan puutavaraan vaihtelee Suhdanteet vaihtelevat 3.4 Toiminta metsänomistajien kanssa Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojalla on vastuullinen asema puukaupan asiantuntijana ja metsänomistajan neuvonantajana, kun ostotarjouksia käsitellään ja puunkorjuupalvelua verrataan pystykauppaan. Kohde on kilpailutettava aina, jos metsänomistaja ei nimenomaan valitse yhdistyksen puunkorjuupalvelua toimeksiantosopimuksen (valtakirjan) tekemisen yhteydessä. Kilpailuttamistilanteessa puunkorjuupalvelun kantohintalaskelma on jätettävä ennen tarjousajan päättymistä sähköpostilla tai muulla tavalla, jolloin kantohintalaskelman jättämisajankohta pystytään todentamaan. Metsänomistaja ja metsäneuvoja sopivat puunkorjuupalvelusta kirjallisella valtakirjalla ja puukaupan toimeksiantosopimuksella. Toimeksiantosopimuksesta ja sen liitteistä (leimausseloste, kartta ym.) tulee ilmetä kohteena oleva alue, korjuumenetelmä, korjuuaika ja arvioitu korjuuajankohta, tieoikeudet ja varastopaikat sekä niihin liittyvät kunnostusvastuut. Lisäksi toimeksiantosopimuksella sovitaan maksuerien tilitysperusteista ja tilityksestä sekä ennakonpidätyksestä. Metsänomistajalle annetaan kantohintalaskelma, joka sisältää yksikköhintojen ja määrien lisäksi arvion kokonaiskantorahatulosta. Lisäksi sovitaan kestävän metsätalouden rahoituslain tukien (Kemera-tuki) hakemisesta ja maksatuksista. Metsänomistajalle tiedotetaan puunkorjuun aloittamisesta, korjuutyön etenemisestä ja mahdollisista ongelmista viipymättä. Metsäneuvoja / korjuuesimies valvoo työmaalla korjuun laatua samalla periaatteella kuin pystykaupoissa. Jos työmaalla ilmenee ongelmia korjuujäljessä tai runkojen katkonnassa, metsäneuvoja ilmoittaa asiasta välittömästi metsänomistajalle ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Työmaakohtainen loppuselvitys tehdään mahdollisimman pian puutavaran luovutuksen jälkeen. Mhy tilittää metsänomistajalle puukaupasta saadut maksut vähennettynä korjuupalvelun kuluilla, mikäli puukaupan maksut on sovittu tilitettäväksi yhdistyksen puumaksutilin kautta. Muussa tapauksessa metsänomistajalta laskutetaan korjuupalvelusta aiheutuneet kulut. 7

8 3.5 Toiminta puunostajien kanssa Metsänhoitoyhdistys luo toimivat ja luottamukselliset suhteet puunostajiin. Yhdistys kohtelee tasapuolisesti kaikkia ostajia. Vallitseva puumarkkinatilanne ja eri puunostajien tarpeet kartoitetaan. Metsänhoitoyhdistys laatii kunkin puunostajan kanssa erikseen toimitussuunnitelman, josta käy ilmi puutavaralajien hinnat, määrät ja toimitusaikataulut, mitta- ja laatuvaatimukset, käytettävät mittausmenetelmät ja mahdollisesti käytettävät vähennykset ja lisät. Samassa yhteydessä määritellään puukauppamaksuissa käytettävät tilitysperusteet ja pankkitilit sekä neuvotellaan puunostajittain ennakkomaksut ja pankkitakaukset hallituksen päätösten mukaisesti. Puutavara luovutetaan ostajille metsänomistajien kirjallisilla valtuutuksilla. Puunostaja maksaa toimitussuunnitelmassa sovitun tilitysmenettelyn mukaisesti. Metsänomistajalle maksetaan puusta virallisten mittausmenetelmien perusteella. Toimeksiannossa on sovittu maksuperusteesta. 3.6 Puun korjuu Metsänhoitoyhdistys ketjuttaa hakkuutyömaat toimitusaikataulujen ja työmaiden korjuukelpoisuuden mukaan. Metsänomistajia kohdellaan tasapuolisesti korjuujärjestyksen ja korjuun ajankohdan valinnassa. Korjuuesimies hoitaa puunkorjuun työnjohdon, tarkistaa leimausselosteen, hankintasopimuksen ja puukauppavaltakirjan sekä tekee korjuussa tarvittavat maastomerkinnät. 8

9 4 Toimintamalli metsähakkeen tuotantoon ja toimituksiin 4.1 Toimintamallit Metsänhoitoyhdistysten suhde metsänomistajiin oli keskeisessä asemassa toimintamallia laadittaessa. Metsänhoitoyhdistykset eivät voi ostaa energiapuuta omaan lukuunsa, eivätkä siten voi tehdä toimitussopimuksia suoraan asiakkaiden kanssa. Toimintamallin pohjaksi laadittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi otettiin perusmalliksi. Myös muut valmistelussa olevat toimintamallit ovat mahdollisia käytettäväksi. Toimintamallit perustuvat metsänhoitoyhdistysten ja energiapuun ostajan kassa tehtäviin sopimuksiin. Ostaja on kaikissa malleissa asiakassuhteessa polttoaineen käyttäjiin. Muut toimijat verkostossa ovat erilaisissa sopimussuhteissa sekä metsänhoitoyhdistyksiin että ostajaan. Kaavio perusmallista: Perusmalli perustuu metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluun, josta kertyvän eri energiapuuerät ostaja ostaa tienvarressa sovitulla mittausmenetelmällä. Tästä eteenpäin ostaja hoitaa logistiikan asiakkaalle. Logistisesti ostajan materiaalivirta jakautuu kahtia: 1)sopivat puuerät tuodaan terminaaleihin, jossa jatkokäsittely tapahtuu, 2) pääosa metsähakeraaka-aineesta haketetaan metsävarastossa joko suoraan asiakkaalle tai terminaaliin. Perusteluna logistiikkaketjuille on asiakashinnan minimointi ja metsänomistajahinnan maksimointi. Lisäksi merkittävässä roolissa on asiakastarpeiden tyydyttäminen toimitusvarmuudella. 9

10 Kaavio vaihtoehtoisista toimintamalleista: Hankkeessa valmisteltiin tarvittavien sopimusten luonnokset, joista merkittävimmät ovat seuraavat: metsänhoitoyhdistysten ja ostajan välinen energiapuun toimitussuunnitelma metsäkoneyrittäjän urakointisopimus metsähakeyrittäjän sopimus Sopimuksissa on huomioitavaa että: sopimukset ovat metsänhoitoyhdyslain mukaisia ja metsänhoitoyhdistysten palvelukuvausten mukaisia metsähakkeen toimittajan toimitusriskiä on pienennetty 4.2 Metsähaketoimitusten potentiaali Toimitusten volyymin määrittelevät voimalaitosasiakkaiden metsäpolttoainetilaukset/sopimukset, sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun resurssit. Kun arvioidaan energiapuun saatavuutta, on muistettava, että metsänhoitoyhdistysten rooli metsänomistajien edunvalvojana. Hankkeen aikana on tehty useita pieniä toimitussopimuksia ja yksi suuri pitkäkestoinen sopimus alueen suurimman energiapuun ostajan kanssa. Määrät ovat hankkeen päättyessä lisääntyviä. Toiminnan alkuvaiheelle on ominaista huoltovarmuutta turvaavan varastotason kasvattaminen tuotannossa. Kassavirta tuo tulorahoitusta viiveellä toimitusketjuun. Siten toimintamallissa mukana olevien on varauduttava ulkopuoliseen rahoitukseen, kunnes kasvuvaihe on vakiintunut. Osalle polttoaineista (terminaalipuu) on tyypillistä pitkä kiertoaika, josta aiheutuvaa rahoitusriskiä tosin loiventaa polttoaineen priimausmahdollisuus. Rahoitustarvetta voidaan sovittaessa pienentää, jos hankinnan maksuehtoja voidaan pidentää ja toimitusten maksuehtoja voidaan aikaistaa. 10

11 Toimintamallissa ja kumppanuusajattelussa on yleensä tarvetta lisätä avoimuutta. Tässä hankkeessa on pyritty avaamaan sekä metsänhoitoyhdistyksille että asiakkaille kustannustietoja ja toimittajille puustamaksukykyä eri tilanteissa. 4.3 Toiminnan testaus Toimintamallia testattiin käytännössä perusmallilla eri metsänhoitoyhdistysten kanssa. Kokemukset olivat hyviä, sillä riski metsänhoitoyhdistyksille ja metsänomistajille poistuu kun energiapuuerät ostaja ostaa heti tienvarressa ja maksu suoritetaan välittömästi. Ostaja pääsi kokeilemaan erilaisia logistiikkavaihtoehtoja toimintamallin testausvaiheessa. Riskit logistiikkavaihtoehtojen testauksesta jäi ostajalle. Logistiikkavaihtoehtojen kokemukset johtivat siihen, että terminaaliin kannattaa tuoda vain karsittua energiapuuta kelirikkovarastoksi sekä pienet kokopuuta sisältävät karsimattomat energiapuuerät talviteiden varsilta. Pienten erien kohdalla jää siten pois talvitien tekokustannukset, jotka voivat olla usein suuremmat kuin kuljetuskustannukset terminaaliin. Lisäksi pienten erien kohdalla on ongelmana haketuskapasiteetin riittävyys talvikaudella. 4.4 Toimintamallin koulutus Toimintamalli ja siihen perustuvat metsänhoitoyhdistyksiä koskevat sopimusluonnokset on valmisteltu yhteistyössä osapuolten kanssa siten, että luonnokset on käsitelty yhteisessä palaverissa. Toimintamalli ja sopimusten ydinkohdat on käsitelty asiakkaiden ja verkoston yhteispalaverissa Mhy:ten toimihenkilöiden koulutustilaisuuksia on pidetty etupäässä yhdistyskohtaisesti. 11

12 5 SAAVUTETUT TULOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 5.1 Metsäomistajille uusia mahdollisuuksia metsänhoitoon ja puukauppaan Hankkeella pyrittiin lisäämään eri osapuolten valmiutta käynnistää energiapuuliiketoimintaa, joka tuottaisi positiivisia vaikutuksia toiminta-alueen talouteen ja ympäristöön. Metsäpolttoaineiden hankinta alkaa metsänomistajien metsäkuvioilta raaka-ainelähteittäin. Nuoren metsän kunnostuspuun käyttö energiaksi edesauttaa vastaavan hoitotoimenpiteen kustannuspaineissa. Vaikka metsäpolttoaineiden kaupallinen merkitys metsänomistajalle on toistaiseksi vähäinen, on polttoainehankinta vaihtoehtona merkitykseltään kasvava metsätaloudessa. 5.2 Metsänhoitoyhdistysten sopimukset ja hyödyt Hankkeessa mukana olevat metsänhoitoyhdistykset ovat erilaisissa sopimussuhteissa ostajan kanssa, joka toimittajana on asiakkaisiin nähden kooltaan sopiva tekemään vastuullisia toimitussopimuksia. Metsänhoitoyhdistyksille on muodostunut luotettava ostaja energiapuumarkkinoille tämän hankkeen aikana. Metsänhoitoyhdistykset pystyvät lupaamaan yrittäjille ja metsureille töitä tasaisemmin ja vakaammin. 5.3 Uusia ja uudistuvia työpaikkoja maaseudun metsäkoneyrittäjille Metsäpolttoaineiden hankinta on merkittävä kasvuala metsäalan koneyrittäjille, kun teollisuuspuun hankinta ei enää kasva merkittävästi Suomessa. Yksi energiapuun hakkuuketju (moto+ajokone) korjaa vuosittain energiapuuta noin kiintokuutiometriä, josta saadaan 30 MWh energiaa. Määrästä on metsähakkeena irtokuutiometriä, joka työllistää sekä hakettajan että hakkeen kuljettajan. Hankkeen aikana on saatu lisättyä alueen metsänhoitoyhdistysten energiapuun korjuuta siten, että vuosittainen toimitusmäärä on jo vuonna 2010 noin 100 MWh eli työllisyysvaikutukset ovat noin 13 henkilötyövuotta. Käytännössä toiminta työllistää aluksi pääosin jo olevia koneyksiköitä ja niiden kuljettajia varsinkin, kun teollisuuspuun korjuu kausiluontoisuus tekee sille tilaa. Kasvuedellytykset hankinnan laajentamiselle ovat kuitenkin hyvät. Lopuksi Metsäpolttoaineiden hankinnan käynnistäminen metsänhoitoyhdistyksissä ja sen kehittäminen on oppimisprosessi kaikille hankkeessa mukana oleville, johon on panostettava jatkuvasti. Toimintamalli, joka on kehitetty tämän hankkeen avulla, perustuu kaikkien osapuolten keskinäiseen luottamukseen. Toimintamallia kehitetään koko ajan yhteisissä kehityspalavereissa, joita pidetään säännöllisesti pitkin vuotta. Erikoisen tärkeä on jatkuva asiakaspalaute kaikilta toimintamallissa mukana olevilta, metsänomistajasta hakkeen loppukäyttäjiin. Kehitystoiminnan myötä toimintamalliin rakentuu valmius täydentää, eriyttää ja/tai laajentaa tuotannollista toimintaa myös uusille asiakkaille. Heikki Ala-aho Pohjois-Pohjanmaan metsämarkkinat Oy 12

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Puukauppakoulutus Seinäjoki. Juha Laitinen johtaja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja ry.

Puukauppakoulutus Seinäjoki. Juha Laitinen johtaja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja ry. Puukauppakoulutus 12.5.2016 Seinäjoki Juha Laitinen johtaja Metsänhoitoyhdistys Keskipohja ry. Mhy Keskipohja ry. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella Ep:n puolelta Kauhava, Evijärvi, Vimpeli ja Lappajärvi

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Y-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava

Y-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava Kh 22.2.2016 liite x 1/5 Asianumero MH 833/2016, 06.04.01 KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Kauhavan

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta SOPIMUSPOHJA 19.12.2013 / mh 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan ehdoista ja yksityiskohdista, joiden mukaisesti sopimuksessa

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

jätteenkuljetusjärjestelmä

jätteenkuljetusjärjestelmä Uusi jätelaki / jätteenkuljetusjärjestelmä j j j Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestettävä joko perusmallilla, kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kunnan kilpailuttama tai Kunta voi päättää,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO . JOHDANTO.... KANSALLISET OPPIMISTULOKSET.... OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.. Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

4. TARJOAJAN JA TARJOUKSEN KELPOISUUDEN SEKÄ TARJOUSTEN VERTAILU

4. TARJOAJAN JA TARJOUKSEN KELPOISUUDEN SEKÄ TARJOUSTEN VERTAILU 1 KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Kunnossapitopalvelut 10.5.2016 1. HANKINNAN KOHDE Kirkkonummen kunnan kunnossapitopalvelut pyytää Teiltä tarjousta vuosien 2015 2017 metsänhoitotöiden toimenpideohjelman,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Fingridin kasvustonkäsittely

Fingridin kasvustonkäsittely Verkkotoimikunta 3.5.2016 Mikko Jalonen Fingridin kasvustonkäsittely Tavoitteena pitää voimajohdot puuvarmoina 34 500 ha raivattavaa johtoaukeaa 16 900 ha käsiteltävää reunavyöhykettä 20 toimittajaa vuosittain

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Facta Osoiterekisterin ja KRYSP-Osoitteet rajapinnan käyttöönotto

Facta Osoiterekisterin ja KRYSP-Osoitteet rajapinnan käyttöönotto Facta Osoiterekisterin ja KRYSP-Osoitteet rajapinnan käyttöönotto Helsingin kaupunki TARJOUS 288448 1.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARJOUKSEN KOHDE... 3 2 FACTA OSOITEREKISTERI... 3 3 KRYSP-OSOITTEET RAJAPINTA...

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Tarjous pyydetään ajalle Optiona yhteisestä sopimuksesta 1 vuoden ajalle

Tarjous pyydetään ajalle Optiona yhteisestä sopimuksesta 1 vuoden ajalle TARJOUSPYYNTÖ 1. Ostaja Tohmajärven kunta Sivistyslautakunta Järnefeltintie 1 82600 TOHMAJÄRVI 2. Hankinnan kohde Tohmajärven sivistyslautakunta järjestää tarjouskilpailun hiihtolatujen kunnossapidosta

Lisätiedot

Sujuva ja viiveetön kiinteistöasiointi

Sujuva ja viiveetön kiinteistöasiointi Sujuva ja viiveetön kiinteistöasiointi Tavoitetila ja kehittämistehtävät Kesäkuu 2016 Taustaa Nykytilan haasteita Kiinteistöasioiden digiloikka - 2 Sähköistä kiinteistökauppaa ja kiinnitysasiointia koskevan

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Hankintasopimus (luonnos) Liite 4.

Hankintasopimus (luonnos) Liite 4. 1 Hankintasopimus (luonnos) Liite 4. Allekirjoittaneet Mäntsälän kunta/ Mustijoen perusturva, jota tässä sopimuksessa nimitetään tilaajaksi ja Toimittaja Oy, jota tässä sopimuksessa nimitetään toimittajaksi,

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot