Automaattilypsypihaton suunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Automaattilypsypihaton suunnittelu"

Transkriptio

1 Automaattilypsypihaton suunnittelu Jack Rodenburg, DairyLogix Muir Laine, R. R. 4 Woodstock ON N4 7V8 Kotiin vietäväksi - Automaattinen lypsy soveltuu useimpiin navettamalleihin, mutta se toimii parhaiten, kun lehmien mukavuus ja liikuteltavien massojen (mm rehu ja kuivikkeet) käsiteltävyys otetaan erityisesti huomioon - Lehmien mukavuutta lisäävät iso avoin alue robotin edessä ja porttien molemmilla puolilla, erottelukarsina, josta pääsy robotille, ensikoille ja ontuville lehmille sekä samankätiset robotit. - Jaettu sisääntulo erillisellä odotustilalla ajettaville lehmille, ruokintapöytä navetan ulkoreunassa, joka mahdollistaa keskuskäsittelyalueen, lypsynjälkeisen erottelun strateginen käyttö, robotille opettelu ennen poikimista, yksinkertaiset lehmäreitit lypsylle hakua varten ja strategiset sijoittelut käsittelyä ja tarpeellisia muistiinpanoja varten ovat suunnittelutekijöitä, jotka parantavat työtehokkuutta - Avoimet navetan läpi kulkevat käytävät yksinkertaistavat esimerkiksi kuivittamista - Jokainen työtehtävä on oltava hoidettavissa yhdellä työntekijällä, jotta työvoiman tarve saadaan minimoitua ja töiden järjestely helpottuu - Suunnittelussa on otettava huomioon looginen laajennusmahdollisuus Suuri muutos navettasuunnitteluun Automaattiseen lypsyyn siirtyminen on yksi tekijä muutoksessa kohti modernia lypsykarjatilaa. Se on vain yksi esimerkki monista muista uudistuksista, joka hyödyntävät automaatiota työvoiman tarpeen vähentämiseksi ja käyttävät sensoreilla kerättyä dataa sekä tietokonetulkintaa johtamistehtävien apuna. Esim. rehustuksen ja vasikoiden ruokinnan automatisoinnilla, aktiivisuusmittareilla, märehtimispannoilla, lämpötilamittareilla sekä maidon ravintoaineiden ja hormoneiden pitoisuuksien mittauksella mahdollistetaan isonkin karjan hoito ja johtaminen vähäisemmällä työvoimalla. Jotkin tällaisia tekniikoita käyttävät tilat tuottavat 1,5-2 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Toisilla tiloilla taas epäonnistutaan soveltamaan uusia johtamismenetelmiä ja navettaratkaisuja, mikä johtaa siihen, että vain pieni osa mahdollisista hyödyistä saavutetaan. Joitakin periaatteita rakentamiseen ja remontoimiseen Lypsyrobotit ovat moduuleista koostuvia yksiköitä, jotka vievät vain vähän tilaa navetassa. Ne voivat toimia lähestulkoon missä vain mihin ne sijoitetaan makuuparsi- tai kestokuivikepihatossa ja ne voidaan helposti siirtää uusiin paikkoihin esim. laajennuksen yhteydessä. Useat vanhan navetan korjaukset ja muutokset robotille sisältävät kuitenkin lukuisia kompromisseja. Liian usein keskitytään näiden haasteiden ylittämiseen, kun oikea ratkaisu voisi olla uuden rakentaminen. Näin ollen on äärimmäisen suositeltavaa,

2 että suunnitteluprosessin aikana jokainen kompromissi kirjataan ylös, jotta vielä ennen rakentamista voidaan tarkastella päätöstä remontti vs. uuden rakentaminen. Neljä kulmakiveä, johon rakentamispäätöksen tulee nojata, ovat lehmien mukavuus, työtehokkuus, kustannukset ja sijoitetun pääoman tuotto ja tulevaisuuden laajennusmahdollisuudet. Koska hyvin hoidettu automaattilypsytila vaatii yllättävän vähän työvoimaa, melkein jokainen menestyvä lypsyrobotillinen karjanomistaja haluaa lisätä lehmämääräänsä ja koneistusta viiden-kymmenen vuoden sisällä. Tämän vuoksi parhaat navettasuunnitelmat mahdollistavat tuotantotilojen kaksinkertaistamisen samalla säilyttäen tilojen toimivuuden ja käytännöllisyyden. Yksisuuntaiset portit Vapaan liikenteen pihatossa yksisuuntaisia paluunestoportteja käytetään ajettavien lehmien odotustilan sisääntulossa. Ohjatussa lehmäliikenteessä yksisuuntaisia portteja käytetään myös makuu- ja ruokintaalueiden välillä. Lypsyrobotilta poistuttaessa suositellaan yhden lehmän mittaista poistumistietä, joka on varustettu yksisuuntaisella portilla. Sorkkakylpy voidaan sijoittaa tälle poistumistielle, mutta päätarkoitus tällä tiellä on antaa lehmän poistua robotilta rauhassa ennen kuin se kohtaa muita lehmiä. Tämä vähentää todennäköisyyttä, että lehmä jää robottiin lypsyn jälkeen, ja samalla se vähentää muiden lehmien oleskelua poistuloreitin luona rehun saamisen toivossa. Tavoitteena on, että hiehot opetettaisiin käyttämään portteja ennen poikimista laittamalla portti tai useampi hiehonavettaan. Saluunamallinen portti, jossa kaksi pientä porttia sulkeutuu joko jousen tai painovoiman avulla, vaatii vähemmän opettelua eläimiltä. Yksittäisiä sivulle aukeavia portteja voidaan tehdä minkä levyisiä tahansa ja ne voivat auttaa, kun isosta ryhmästä täytyy erotella useampia eläimiä. Lehmien opettaminen lypsyrobotille Ennen kuin automaattiseen lypsyyn varsinaisesti siirrytään, lehmien päästäminen lypsyrobottiin pelkästään syömään muutaman viikon ajan vähentää vaadittavaa työtä siinä vaiheessa, kun varsinainen lypsy aloitetaan robotilla. Kun muutamalle lehmälle esitellään lypsyrobotti ja sieltä saatava rehu, nämä lehmät oppivat käyttämään robottia ja toiset lehmät seuraavat niiden esimerkkiä. Ideaali navettaratkaisu mahdollistaa hiehojen helpon pääsyn robotille ennen poikimista. Totuttamalla hiehot robottiin ja sieltä saatavaan rehuun sekä muihin toimintoihin lukuun ottamatta varsinaista lypsimien kiinnittämistä voi huomattavasti vähentää hiehojen stressiä poikimisen yhteydessä. Lisäksi se vähentää aikaa, joka vaaditaan hiehojen lypsyrobotille opettamiseen. Lehmät eivät koskaan poistu navetasta Navettaa suunniteltaessa on muistettava, että lypsylehmät eivät koskaan poistu navetasta. Näin ollen ei ole koskaan mielekästä siirtää lehmiä toisen ryhmän tilan läpi. On tärkeää sijoittaa ryhmät strategisesti oikein tai rakentaa erilliset käytävät lehmäliikennettä varten. Koska looginen töiden järjestely automaattilypsynavetassa harvoin edellyttää kahden ihmisen työskentelyä navetassa samanaikaisesti, lehmien siirtely ryhmien välillä, robotille tai käsittelytiloihin on suunniteltava niin, että siitä suoriutuu yksi

3 työntekijä. Se, että navetan läpi liikutaan lannanpoistovälineiden kanssa tai jaetaan kuiviketta, on erittäin häiritsevää. Siksi lannanpoistoa traktorilla tai pienkuormaajalla ei suositella. Kuivikkeiden jako tehdään harvemmin eikä siitä ole niin suurta häiriötä, mutta silti kuivikkeen jaon automatisointi voi olla viisas investointi automaattilypsynavettaan. Kiskosysteemit, jotka jakavat olkisilppua tai -lastua tyhjiin parsiin, ovat kehitteillä ja Euroopassa käytetään jo pudotusputkia, joiden avulla kutterinpuruja pudotetaan makuuparsien etuosaan, josta se voidaan käsin levittää parteen. Vesipatjat ja parsipedit ovat suositeltuja, koska ne vaativat vähemmän kuiviketta. Hiekkaparsien käyttö vaatii pienkuormaajilla tai traktorilla liikkumista navetan läpi. Jotta työ käy nopeasti ja sujuvasti, käytävien tulee olla suorat ja leveät ja niiden päässä pitää olla ovet. Lisäksi poikkikäytäviä pitää olla useita, jotta lehmillä on mahdollisuus paeta liikkuvia koneita. Keskity lehmien mukavuuteen ja terveisiin jalkoihin Sekä käytäntö että tutkimus ovat osoittaneet, että hyvin levänneet lehmät, joilla on terveet jalat, käyvät lypsyrobotilla useimmin. Tätä edesauttavia tekijöitä ovat isot, mukavat makuuparret, jossa sorkat kuivuvat lehmän levätessä, kuivat käytävät sekä puhdistusjärjestelmät, jotka auttavat pitämään sorkat puhtaina ja kuivina. Vaikka koko käytävän levyiset lantaraapat ovatkin hyviä, lyhyemmät raapat, leveät käytävät ja V- malliset raapat mahdollistavat paremmin raapan väistämisen ilman astumista lantaan. Vapaa liikenne pihatossa antaa lehmille paremmat mahdollisuudet väistää raappaa. Parsien ja käytävien pitävä pinta estää loukkaantumisia ja täten ontumisia. Hyvä ilmanvaihto edesauttaa käytävien ja sorkkien pysymistä kuivina. Lypsyrobotti täytyy tehdä houkuttelevaksi lehmälle Jotta lehmät tuntisivat olonsa mukavaksi lypsyrobotin sisällä sekä sen ympäristössä, lypsyrobotin ympäristössä ei saa olla havaittavissa jännite-eroja. Kattotuulettimet robotin yläpuolella auttavat viilentämään lehmiä kesäisin ja pitämään kärpäset poissa lypsyn aikana. Kumimatot sekä robotin sisällä että sen ympärillä lisäävät lehmien mukavuutta samoin kuin se, että robotin sisäänkäynti on samalla tasolla tai korkeintaan 10 cm korkeammalla kuin käytävätaso. Roboteissa, joissa lehmien liikkumista rajoitetaan lehmän takana olevan ohjaimen ja rehukaukalon säädön avulla, on tärkeää säätää laitteet niin, että lehmillä on riittävästi tilaa ja ne voivat seisoa mukavasti robotissa. Lehmien hakeminen robotille Reitti lehmien hakemiseksi robotille tulee suunnitella yksinkertaiseksi ja loogiseksi. Ihannetilanteessa lehmien haku yhdistetään parsien puhdistamistyöhön. Näin lehmien hakeminen vie vähän aikaa; kuitenkin, työmäärä kasvaa räjähdysmäisesti, jos lehmät eivät liiku ja haettavia lehmiä on liikaa. Portit robotilla sekä poikkikäytävillä tulisi suunnitella niin, että pakoreitit pystytään eliminoimaan ja, että porttien avulla haku voidaan suorittaa ilman takaisinpäin kulkemisia.

4 Navetan toimisto Hyvin suunniteltu toimisto on suuri apu lypsyrobottinavetassa, koska robotin myötä toimistosta tehtävän hallinnointityön määrä kasvaa. Ikkunat suunnattuina robotin edustalle, poikimisalueelle ja ulos navetan sisäänkäynnille tarjoavat hyvän yleiskatsauksen navettaan. Lattian nostaminen puolesta metristä metriin tai korkealla baarijakkaralla istuminen tarjoaa hyvän näkymän. Jos toimisto rakennetaan toiseen kerrokseen, se tulee rakentaa maitohuoneen tai käsittelyalueen päälle niin, että robotin edusta on nähtävissä eikä suoraan robotin päälle, josta tärkein alue jää pimentoon. Tietokonedatan työstöön liittyy kaksi tärkeää osatekijää. Toinen tarkoittaa istumista alas rauhassa datan käsittelemiseksi, ja tätä varten työtilan tulee olla miellyttävä ja siitä tulee olla hyvä näköyhteys navettaan. Toinen sisältää työtehtäviin liittyvien tietojen hyödyntämistä käytännössä, niiden tarkastamista ja tietojen syöttöä saappaat jalassa. Toisen tietokoneellisen tilan sijoittaminen navettaan lähelle työskentelytilaa helpottaa tehtävän hoitoa huomattavasti. Vapaa vai ohjattu lehmäliikenne Vapaan ja ohjatun lehmäliikenteen strategioista on tehty lukuisia vertailututkimuksia. Useimmat tulokset puoltavat tuloksia, jotka on esitetty taulukossa 1. Vapaan lehmäliikenteen puutteeksi voidaan katsoa se, että lehmät käyvät lypsyllä harvemmin. On myös tutkimuksia, joiden mukaan vapaan lehmäliikenteen pihatoissa lehmiä tarvitsee todennäköisimmin hakea lypsylle. Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa (Rodenburg 2007) lehmistä 16,2 % piti hakea lypsylle vapaan lehmäliikenteen pihatossa, kun vastaava osuus pihatossa, jossa oli ohjattu liikenne, oli 8,5 %. Joissain tapauksissa vapaassa lehmäliikenteessä voidaan havaita paremmin orastavat terveysongelmat, kun lehmä joudutaan hakemaan lypsylle. Vastaava varoitus voi olla havaittavissa liian myöhään ohjatun liikenteen pihatossa. Vaikka lehmät käyvät useammin lypsyllä ohjatussa lehmäliikenteessä, systeemin ongelmakohtia ovat pitkät odotusajat lypsylle (erityisesti arat eläimet) sekä harvemmat syöntikerrat. Joissakin karjoissa harvemmat syöntikerrat, mikä on yhdistetty asidoosin esiintymiseen, sekä stressi, joka johtuu pitkistä odotteluajoista, ovat edesauttaneet ontumisen esiintymistä. Lypsyrobotin varustelu ja sen ominaisuuksien hyödyntäminen on parantunut viime vuosina ja käytännön kokemus on näyttänyt, että hyviä tuloksia voidaan saavuttaa kummallakin strategialla. Mutta kun asioiden hallinta on huonommalla tasolla, lehmä kantaa seuraamukset ohjatussa liikenteessä, kun taas vapaassa liikenteessä seuraamukset kohdistuvat enemmän viljelijään. Henkilökohtaisille mieltymyksille ja prioriteeteille on tilaa tässä asiassa. Kun valinta täytyy tehdä työtehokkuuden ja lehmän mukavuuden välillä, valitsen lehmien mukavuuden ja siksi kannatan vapaata lehmäliikennettä.

5 Taulukko 1. Lehmän käyttäytymisen vertailu vapaassa ja ohjatussa lehmäliikenteessä (Thune ym. 2002) Vapaa pakotettu Ohjattu Lypsykertojen lkm 2,0 2,6 2,4 Ruokailukertojen lkm 12,1 3,9 6,5 Km.robotilla odotteluaika (min/pv) Dominoivat lehmät Arat lehmät Tila lypsyrobotin edessä ja valintaporttien molemmin puolin Vuosikymmen sitten perusfilosofia automaattilypsypihaton suunnittelussa oli ohjata lehmiä robotille sijoittamalla robotti makuuparsien ja ruokintapaikan välille ja poistamalla pakoreitit käyttämällä portteja ja kapeita käytäviä. Havainnointi näissä navetoissa todensi, että arat eläimet vaativat hakemista robotille ja harvoin lähestyivät lypsyrobottia vapaaehtoisesti. Uudemmissa navetoissa, jotka on suunniteltu vapaaehtoiselle lypsylle, on robotin edessä iso aukea tila (6-7 metriä leveä), josta on pääsy molemmille käytäville ja johon lehmät voivat kerääntyä ilman loukkuun jäämisen pelkoa. Vaikuttaa siltä, että robotin sijoituksella ja suunnalla ei ole merkitystä, kunhan eläimet vain näkevät sen helposti ja tilan sen edessä niiden makuu- ja ruokinta-alueelta. Koska robotin läheisyydessä odotellaan lypsylle, väkirehuautomaatit ja karjaharjat eivät kuulu samalle alueelle. Muut laitteet tulee sijoittaa avoimille paikoille kauaksi lypsyrobotilta, lukuun ottamatta juoma-allasta. Kuten avoin tila robotin edessä on hyödyllinen, ohjatussa lehmäliikenteessä myös valintaporttien molemmilla puolilla tulee olla avointa tilaa, jotta eläimet lähestyvät portteja rohkeammin. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa halutaan sijoittaa lehmät tiettyyn järjestykseen, lehmän levyinen kuja on suositeltavaa. Esimerkki tästä on vip-kuja pienelle määrälle arkoja eläimiä, joka mahdollistaa ensisijaisen pääsyn lypsyrobotille varsinaisen odotustilan sivulta. Robottihuone Aikaisemmin on ollut yleistä rakentaa robottihuone, johon on sijoitettu useampi kuin yksi robotti. Vaikka tämä on puhdistuksen ja huoltotoimenpiteiden kannalta kätevää, on järjestelyssä monia huonoja puolia. Ilma- ja alipainevuodot sekä laakerien ja nivelten viat voidaan usein kuulla ennen kuin ne huomataan muulla tavoin. Havainnointi ja ongelman paikantaminen onnistuu helpommin huoneessa, jossa on vain yksi lypsyrobotti. Sekä mahdollisuus päästä robotille useammasta kuin yhdestä paikasta että lypsynjälkeinen erottelu vaikeutuu, kun huoneessa on useampi robotti. Kaksipaikkaisissa roboteissa, joissa yksi käsivarsi hoitaa kahta lypsypaikkaa, takakierto on vaikeampaa järjestää. Robottien sijoittaminen yksitellen lisää käytännön joustavuutta. Robottien tiloissa tulisi olla ylipaineilmastointi, helposti puhdistettavat pinnat ja sisääntulo tulisi järjestää puhtaaksi. Oikein mitoitettu poistumistie varmistaa, ettei lehmä palaa takaisin robottiin. Lypsyrobotin ympäristö tulee olla hyvin valaistu ja varusteltu saappaiden pesumahdollisuudella. Lisäksi ihmisen kulkureittejä tulee olla riittävästi, jotta liikkuminen on helppoa. Jokapäiväisten työreittien ei tulisi kulkea robottitilan läpi.

6 Odotustila Vaikka pihatossa olisi vapaa liikenne, on lypsylle haetuille lehmille silti oltava odotustila. Yhdelle robotille sopiva odotustila on 4-5 lehmälle tarkoitettu tila, joka on kooltaan 7-10 m 2. Jotta lehmät haluaisivat poistua tilasta mahdollisimman nopeasti, odotustilassa ei tule tarjota vettä tai rehua eikä siihen tule sijoittaa makuuparsia. Porttien avulla haetut lehmät ohjataan robotille ilman pakomahdollisuuksia. Vapaan lehmäliikenteen pihatoissa kiinteät odotustilat tai karsinat, joihin kaikkien lehmien on tultava ennen lypsyä, lisäävät arvoasteikon alempien eläinten stressiä, koska ne saattavat joutua viettämään pitkiäkin aikoja odotustilassa. Väliaikaiset odotustilat mahdollisesti porteilla, jotka poistuvat automaattisesti, kun viimeinen haettu lehmä on lypsyllä, ovat osoittautuneet hyviksi. Paras tapa on kuitenkin jakaa odotusalue kahtia. Kuten kuvassa 1 on esitetty, odotustila on vain lypsylle haetuille lehmille, jotka menevät robottiin heti robotin vieressä kulkevaa kujaa pitkin. Lehmät, jotka eivät ole odotustilassa, voivat silti tulla robotille samaan aikaan jaetun sisäänkäynnin kautta. Tällä järjestelyllä arat eläimet eivät stressaannu odotustilan läpikulkevista pomottavista eläimistä. Ajoportin sijoittaminen robottitilan nurkkaan helpottaa uusien hiehojen saattamista robotille ja työn voi tehdä yksi henkilö. Myöhemmin hieho voidaan ottaa kiinni samaisella portilla ja laittaa ketju eläimen taakse, ja näin rohkaista sitä menemään robottiin itse. Tämän jälkeen hieho voidaan saattaa robotille vapaaehtoisesti odotustilan kautta, jolloin hieho saa edun päästä robotille ennen muita eläimiä. Aika pian eläin todennäköisesti alkaa käydä robotilla täysin vapaaehtoisesti. Koska muut karjan lehmät pääsevät robotille, vaikka haetut lehmät ovat odotustilassa, työntekijä voi poistua navetasta. Ratkaisuissa, joissa muut navetan lehmät eivät pääse robotille odotustilan ohi, ihminen päätyy ajamaan vastahakoisia eläimiä robotille ja näin vahvistamaan niiden huonoa käytöstä. Jaettuja sisäänkäyntejä voidaan käyttää tehokkaasti sallimaan robotille tulo erillisestä ryhmästä robotin takaa. Navetat, joissa poikimakarsinat ovat robotin takana, hyötyvät tällaisesta ratkaisusta, koska vastapoikineen siirto robotille käy helposti. Kun lehmä on siirretty muiden lypsävien sekaan, se palaa odotustilaan etsiäkseen vasikkaansa, mikä myös on eduksi. Tarpeelliset tilat robotin takana Poikimisen jälkeen voi olla hyödyllistä pitää vastapoikinut lehmä erillään laumasta päivästä kahteen viikkoon riippuen lehmän kunnosta. Ontuvat eläimet on hyvä ottaa erilleen niiden kävelymatkojen lyhentämiseksi sekä stressin vähentämiseksi. Ihannetilanteessa tällaiset lehmät tulisi pitää kestokuivikepohjaisella alueella, jossa olisi tilaa reilu 9 m 2 lehmää kohden. Jos alue on lähellä robottia ja eläimillä on mahdollisuus käydä vapaaehtoisesti robotilla, monet käyvät lypsyllä itsekseen. Jos ne eivät mene robotille itse, niiden hakemisessa on kuitenkin minimaaliset kävelymatkat sekä lehmän että ihmisen kannalta. Tämä on varmaan ensisijainen ja tärkein syy, miksi on hyvä olla mahdollisuus muodostaa ns. kakkosryhmä.

7 Lehmien käsittely robottinavetassa Lehmien käsittely esim. siemennysten, tiineystarkastusten, rokotusten, sorkka- ym. hoitotoimenpiteiden vuoksi voi osoittautua haasteelliseksi automaattilypsypihatossa. Asemapihatoissa lehmiä tarkastellaan lähemmin lypsyasemalla ja ne voidaan helposti ja nopeasti erotella aseman poistumisreitillä. Koska lehmät ovat nälkäisiä lypsyn jälkeen, ne suuntaavat suoraan ruokintapöydälle, jossa ne on helppo saada kiinni ruokintapöytään lukittavalla etuaidalla käsittelytoimenpiteiden ajaksi. Robottipihatossa lypsyaikoja ei voida kuitenkaan ennustaa, joten lehmän tai ryhmän erottelu voi vaatia jopa 15 tuntia. Hyvässä erottelukarsinassa lehmälle on tarjolla rehua, vettä ja makuupaikka ja ihannetilanteessa mahdollisuus palata lisälypsylle. Lukkoaidat ovat yhtälailla ongelmallisia robottipihatossa, koska kun rehua on aina saatavilla, uusi jaettu rehu ei innosta niitä ruokintapöydälle. Tämän vuoksi monissa automaattilypsykarjoissa erilaiset toimenpiteet tehdään makuuparsissa, tai lehmät ajetaan lukittaville aidoille tai ne haetaan erottelutilaan vain hetkellistä erottelua varten. Tämä on ehkä huonoiten määritelty ja kehittämistä tarvitseva työvaihe, mitä tulee hyvään eläinten käsittelytapaan, joka minimoisi työvoiman tarpeen ja eläinten kokeman stressin. Kokemusta näistä navetoista on rajallisesti, mutta on kuitenkin havaittavissa, että navetta, jossa on iso erottelutila, tarjoaa parhaan ratkaisun. Erottelutila tulee suunnitella niin, että lehmät voidaan ohjata siihen kaikilta roboteilta, ja että niitä voidaan pitää siinä tuntia, mikä tarkoittaa myös mahdollisuutta syödä rehua, juoda vettä, levätä parressa ja käydä lypsyllä. Lisäksi työn tulee sujua kätevästi. Joissakin eläinlääkärin suorittamissa toimenpiteissä on kustannustehokkainta pitää toista lehmää heti valmiina eläinlääkärin toimenpidettä varten, joten kaksi vierekkäistä toimenpidepistettä voi olla tarpeen. Käsittelytilassa tulee olla hyvä valaistus, varastointitilaa välineille, vesipiste (sekä kuumaa että kylmää vettä), pöytätilaa ja tietokone. Jos ummessa olevia lehmiä pidetään myös robotin takana, makuuparsialuetta, jossa on siirreltävät portit, voidaan käyttää monipuolisesti erottelutilana sen mukaan, millaista erottelutarvetta eläimissä on. Jos erottelutarve on pieni, voidaan ummessa oleville tarjota isompi tila. Toisaalta ummessa olevia voidaan helposti koota yhteen porttien avulla esim. tiineystarkastusta varten. Tämä on toinen syy, miksi ns. kakkosryhmän muodostaminen on hyödyllistä. Kolmas syy, miksi ns. kakkosryhmä on hyvä olla, on se, että se mahdollistaa vapaaehtoisen tunnutuksen ja hiehojen sekä kokemattomien lehmien harjoittelun robotille ennen poikimista. Navetassa, jossa on kolme lypsyrobottia tai enemmän yhdessä tilassa yhden keskuskäsittelyalueen ympärillä, kaikkia kolmea mahdollisuutta voidaan hyödyntää. Ruokintapöytä ulkoseinien vieressä Lehmien siirtely monesta eri ryhmästä käsittelyalueelle tai erottelualueelle on yksinkertaisinta, jos lehmien ei tarvitse ylittää ruokintapöytää. Automaattilypsypihatoihin sopii ruokintapöytien sijoittaminen ulkoseinille ja lehmät ja robotit on sijoitettu keskeiselle paikalle. Kun ruokintapöytä on ulkoseinällä myös sade, aurinko ja kylmyys pysyvät poissa lehmien alueelta lisäten näin ollen lehmien mukavuutta. Jotkin tilat, joilla on ruokinta ulkoseinien vieressä, ovat yrittäneet järjestää ruokinnan myös navetan päätyihin, mutta nurkkiin ja sisääntuloportteihin hukkaantuva syöntitila sekä juoma-altaiden vaatima lisätila poikkikäytävillä tekevät järjestelystä jokseenkin epäkäytännöllisen. On suositeltavaa jättää hieman alle 2 metriä leveä käytävä päätyyn, jotta navetan sisällä voidaan helposti vaihtaa puolta rehun tuuppimista varten esimerkiksi pienkuormaajalla tai robotilla.

8 Robotin suuntaaminen Kenttätutkimus 11 karjassa Hollannissa ja yhdellä tilalla Kanadassa, joissa lehmät pääsivät useammalle kuin yhdelle lypsyrobotille, osoitti, että useissa navettamalleissa 39 % lehmistä käytti molempia robotteja % ajasta ( ristiinkäyttäjät ) ja 20 % lehmistä käytti vain toista tai yhtä robottia yli 90 % ajasta ( valikoivat käyttäjät ). Eri mallien vertailussa selvisi, että valikoiva käyttö oli vähäisintä, kun kaikki robotit olivat sijoitettu samaan suuntaan (Gerlauf ym. 2009). Olemme myös havainneet, että uuteen ryhmään siirretyt lehmät sopeutuvat nopeammin, jos lypsyrobotti on sijoitettu samansuuntaisesti kuin siinä ryhmässä, josta lehmä lähti. Tämän vuoksi suosittelemme, että kaikki tilan robotit sijoitettaisiin samansuuntaisesti. Ryhmäkoko ja ryhmittelystrategia Vaikka yleisesti ryhmäkokona pidetään 60 lehmää yhtä lypsyrobottia kohti tai jopa 180 lehmää samassa ryhmässä, josta on pääsy kolmelle robotille, ideaalista ryhmäkokoa on hankala määritellä. Samalla tavalla karjat, joissa on mahdollisuus ryhmitellä eläimiä, muodostavat usein alku- ja loppulaktaatiovaiheen ryhmät, ensikko- ja vanhempien eläinten ryhmät tai sitten muodostetaan täysin sekalaisia ryhmiä, joissa on kaikenikäisiä, eri laktaatiovaiheessa olevia eläimiä. Haettavien lehmien löytäminen, lypsylle hakeminen, vakaampi ja yksinkertaisempi ryhmädynamiikka ovat pienten, yhden lypsyrobotin ryhmän etuja. Eläimet myös tunnistavat paremmin ryhmätoverinsa pienessä ryhmässä. Kahden robotin sijoittaminen ryhmään lyhentää odotusaikoja robotille ja vähentää pesujen ja ylläpitotöiden aiheuttamaa häiriötä. Kolme robottia taas mahdollistaa yksinkertaisen, kuusirivisen pohjaratkaisun isoissa navetoissa. Ryhmittely laktaatiovaiheen mukaan helpottaa ruokintaa, koska vähemmän tuottaville väkirehun määrää appeessa voidaan vähentää mikä puolestaan vähentää rehukustannuksia ja ehkäisee lihomista. Samalla robotilla voidaan tarjota enemmän rehua, mikä lisää robotilla käyntiä. Eläinten iän mukaan ryhmittelyn myötä eläimet ovat samankokoisia, mikä mahdollistaa parsien säätämisen paremmin. Koska selviä vastauksia ei ryhmäkokoa ja ryhmittelystrategioihin koskeviin kysymyksiin ole, joustavat pohjaratkaisut, jotka mahdollistavat erilaiset ryhmittelyt, ovat suositeltavia. Ruokintapöytien sijoittaminen reunoille lisää myös mahdollisuuksia vaihdella ryhmäkokoa. Lopuksi Kuvassa 1 on esitettynä vapaan lehmäliikenteen pohjaratkaisu, jossa on monia edellä mainittuja mahdollisuuksia. Jotta varsinaiset käsittelyalueet olisivat paremmin esillä, navetan päätyjä ei ole kuvattu. Kuten kuvassa 2 ja 3 on esitetty, tämä peruspihatto kahdella robotilla on laajennettavissa neljälle robotille niin, että käsittelyalue säilyy. Tekemällä navetasta peilikuvan, on mahdollisuus sijoittaa kahdeksan robottia ja yksi keskeinen käsittelyalue. Useita navettoja, joissa on käytetty tätä DairyLogix -ratkaisua kahdelle, kolmelle ja neljälle robotille, on rakennettu Kanadassa, Hollannissa ja Suomessa. Tavoitteenamme on oppia näiden tuottajien kokemuksista ja kehittää konseptia edelleen niin, että työtehokkuus ja lehmien mukavuus paranee, samalla kun jatkamme ideaalin automaattilypsypihaton etsintää.

9 Kuva 1 Kahden robotin pihaton kokooma-alue ja käsittelyalue Kuva 2 4 robotin pihatto, missä kaksi 120 lehmän lypsyryhmää (oikealla) sekä käsittelyalue ja specialneeds ryhmä (vasemmalla)

10 Kuva lehmän lypsyryhmässä robotit on sijoitettu L-muotoon. Lehmät voidaan erotella robotilta 2 joko suoraan käytävän (keräilytilan alapuolella) kautta tai sitten keräilytilaan ja sieltä robotin 1 kautta

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Toiminnallinen navettasuunnittelu Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesialistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon

Lisätiedot

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Schauer Karjatalous tuotteet

Schauer Karjatalous tuotteet Schauer Karjatalous tuotteet Askeleen edellä olevat ratkaisut karjallesi AINA ASKELEEN EDELLÄ Makuuparret Pihattoihin Tarjoaa erinomaisen ja eläinystävällisen ympäristön. Komfort makuuparsi maksimaalinen

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Toiminnallinen navettasuunnittelu Toiminnallinen navettasuunnittelu Jack Rodenburg (Ennen eläkkeelle jäämistä 34 vuotta navettasuunnittelun spesilaistina Ontarion Maatalousministeriössä) Tämän tiimin kanssa Hollannissa olen oppinut paljon

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 1 Tähän ryhmittelyoppaaseen on koottu keskeisiä asioita, jotka on hyvä huomioida eläinten

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,

Lisätiedot

1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot

1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot 1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot Luvun ovat kirjoittaneet Tapani Kivinen, Kristiina Hakkarainen, Kim Kaustell, Veli-Matti Tuure ja Janne Karttunen 1.1 Pihaton mitoitus Tutkimuksen alussa asetettiin

Lisätiedot

Parsi- ja asemalypsy

Parsi- ja asemalypsy Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012)

Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke

Lisätiedot

Estoainejäämän ennaltaehkäisy. Lely A3 Next T4C 3.0 ohjelma

Estoainejäämän ennaltaehkäisy. Lely A3 Next T4C 3.0 ohjelma Estoainejäämän ennaltaehkäisy Lely A3 Next T4C 3.0 ohjelma 2 Sisältö 1. Hoidettavan lehmän maidon erottelukomennon antaminen... 3 2. Hoidetun lehmän maidon erottelukomennon lopettaminen... 5 3. Tapahtumien

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

DeLaval navetan järjestelmäohjain BSC Navettasi komentokeskus

DeLaval navetan järjestelmäohjain BSC Navettasi komentokeskus DeLaval navetan järjestelmäohjain BSC Navettasi komentokeskus Komentokeskus navettaan DeLaval BSC navetan järjestelmäohjain mahdollistaa useiden navetan eri laitteistoja ohjaamisen yhdellä ja samalla keskuksella.

Lisätiedot

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 Pyöröpaalisilppuri ja ruokintakone Markkinoiden täydellisin ohjelma www.tks-as.no Kiinteä kone Vaunumalli Kattokiskoihin asennettu kone Täyttölava K2 COMBICUTTER Työtä

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004

Lisätiedot

Pulling s. Oikeus muutosten tekemiseen pidätetään. Copyright 2012 Lind Jensens Maskinfabrik A/S. Asiakirja: 10000036504.

Pulling s. Oikeus muutosten tekemiseen pidätetään. Copyright 2012 Lind Jensens Maskinfabrik A/S. Asiakirja: 10000036504. LJM Agro FI Oikeus muutosten tekemiseen pidätetään. Copyright 2012 Lind Jensens Maskinfabrik A/S Asiakirja: 10000036504 Tarkastus: 5 Päiväys: 17.03.2014 Pulling s 2 LJM:n raappajärjestelmän tyyppi WPS

Lisätiedot

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi DeLaval viilennyspuhaltimet Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi Hyvä ilmanvaihto (riittävästi puhdasta ja raikasta ilmaa) on eläinten mukavuuden yksi avaintekijä vastasyntyneistä

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1

Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 2 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (1/1) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien

Lisätiedot

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle

Lisätiedot

Lypsykarjan eläinten ryhmittely - Tavoitteena työn helpottaminen ja eläinten hyvinvointi

Lypsykarjan eläinten ryhmittely - Tavoitteena työn helpottaminen ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjan eläinten ryhmittely - Tavoitteena työn helpottaminen ja eläinten hyvinvointi Tapani Kivinen, MTT, Kristiina Sarjokari HY, Mari Hovinen HY, Marianna Norring HY, Leena Seppä-Lassila HY, Timo

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta

Lisätiedot

Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa

Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2011 Sähkönkulutuksen jakaantuminen kotieläinten tuotantorakennuksissa ( Bionova engineering 2007 ) 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Stall Råbacka. Fredrika Nyberg

Stall Råbacka. Fredrika Nyberg Perinteisen tallin muuttaminen aktiivitalliksi - mitä iloja ja murheita tuli vastaan? Hit aktiivitalli kokonaisuus, mahdollisuudet sekä käyttökustannukset Stall Råbacka Fredrika Nyberg 1 Karsinatallin

Lisätiedot

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011 KARSINARATKAISUJA Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast Sisällysluettelo 1. Avaus, Heikki Kemppi 2. Vasikkatilan vaatimukset ja hyvät toimintatavat 3. Kuivikkeet 4.

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset

Lisätiedot

Laiduntavat naudat keräävät ruohoa. Ruokintapaikka lehmän mittojen mukaan

Laiduntavat naudat keräävät ruohoa. Ruokintapaikka lehmän mittojen mukaan Ruokintapöydän esteiden pitää antaa eläimille mahdollisuus syödä mahdollisimman runsaasti, estää toisten eläinten häirintä ja rehun haaskaaminen. Esteet eivät saa myöskään vahingoittaa eläintä. Viistoista

Lisätiedot

Käytävät. ovat tärkeä osa pihattoa

Käytävät. ovat tärkeä osa pihattoa Tässä pihatossa on hyvät avoimet käytävät, joissa eläimet mahtuvat kulkemaan ympäri ja väistämään toisiaan. Käytävät ovat myös kuivia, mikä pitää eläimet puhtaina ja sorkat kunnossa. Navetan puutteena

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Lely maidontuotannon

Lely maidontuotannon www.lely.com innovators in agriculture Lely maidontuotannon automatisointiratkaisut Luo tulevaisuus lypsykarjallesi Näkymien laajentamista yhdessä Lypsyrobotti on oma keksintömme. Tällä hetkellä koko maailmassa

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä

Lisätiedot

Siilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut

Siilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut Siilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut Valion Navettaseminaari 12.2.2014 Rantasipi Airport Congress Center Esa Manninen Valio Oy AMS tilasto 2013 12.2.2014 Alkutuotanto 2 Sisältö A. Siilotilasäiliöt maitohuone:

Lisätiedot

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön,

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön, Oikea määrä rehua kullekin eläimelle DeLaval BF500-mattoruokkijan vetoyksikkö Lehmän ruokinnan peruspilari on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös yksi työllistävä rutiini. llä maksimoit säilörehun

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT. Copyright Isto Jokinen

RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT. Copyright Isto Jokinen RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT VESIEN SIIRTÄMISEN SYYT Vesien siirtoa tehdään kahdesta syystä: 1. Rautafosfatointialtaasta ja huuhtelu 1:stä haihtuu runsaasti vettä koska nesteet ovat kuumia ja niitä

Lisätiedot

Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen

Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen Työtä riittää Hevoset työllistävät koko- tai osa-aikaisesti noin 15 000-16 000 henkilöä Hevostalleja Suomessa noin 16 000 Tallityöt

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Lehmän hyvinvointiin vaikuttavat seikat pihatossa kirjallisuuskatsaus

Lehmän hyvinvointiin vaikuttavat seikat pihatossa kirjallisuuskatsaus Lehmän hyvinvointiin vaikuttavat seikat pihatossa kirjallisuuskatsaus 1 ESIPUHE Hyvä lukija, Lypsykarjapihatoiden rakentaminen on lisääntynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lehmän käyttäytymisen

Lisätiedot

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 137 Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely Tapani Kivinen, Timo Hurme, Kristiina Sarjokari, Mari Hovinen, Marianna Norring, Leena Seppä-Lassila, Timo Soveri, Markku Lätti, Janne Karttunen ja Veli-Matti Tuure

Lisätiedot

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011 Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2

Lisätiedot

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi AMS ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi Odotukset edellyttävät TOIMIVAA AUTOMAATTILYPSYÄ Mitä ams-lypsy vaatii toimiakseen hyvin Lypsäjältä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Edelläkävijän valinta

Edelläkävijän valinta Edelläkävijän valinta DeLaval ruokinta-aidat lypsy- ja lihakarjalle Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi DeLaval ruokinta-aidat Lehmät käyttävät aikaa syömiseen noin neljä tuntia vuorokaudessa. Syömiseen käytetty

Lisätiedot

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS!

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS! Yleistä akkujen ylläpidosta Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS! Akut sisältävät syövyttävää happoa. Tämän vuoksi on oltava varovainen sekä käytettävä asianmukaisia suojavarusteita työskenneltäessä akkujen

Lisätiedot

AUTOMAATTILYPSYYN SIIRTYMINEN

AUTOMAATTILYPSYYN SIIRTYMINEN AUTOMAATTILYPSYYN SIIRTYMINEN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen ko Mustiala, 22.2.2010 Anna-Mari Salminen OPINNÄYTETYÖ Koulutusohjelma Paikkakunta Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ?

MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ? MITEN PAREMMAT OLOT NAVETASSA VOIVAT EDISTÄÄ UTARETERVEYTTÄ? Pohjolan Maidon neuvonta 2010 Maidontuotannon ja hyvän utareterveyden tavoitteet Mukava mennä navettaan!!! Kaikki lypsetty maito erottelematta

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Toimivat ruokintaratkaisut

Toimivat ruokintaratkaisut Toimivat ruokintaratkaisut Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Ruokinnan automatisointi Ruokinnan automatisoinnilla tehdään säästöjä ajankäytössä ja työmäärän vähetessä säästyy kustannuksia Heinäautomaatit

Lisätiedot

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Esa Varho Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Oras lyhyesti Perustettu 1945 100% Oras Invest Oy:n omistama (Oras Invest on perheyritys) Liikevaihto 2008:

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot