Pesäpuun. Pesäpuun kuulumiset. Kuulumisia lapsilähtöisen työskentelyn seminaarista. Sadut, runot ja tarinat mielen peileinä -tunnetarinatyöpaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesäpuun. Pesäpuun kuulumiset. Kuulumisia lapsilähtöisen työskentelyn seminaarista. Sadut, runot ja tarinat mielen peileinä -tunnetarinatyöpaja"

Transkriptio

1 Pesäpuun kuulumiset 2 / 2007 Kuulumisia lapsilähtöisen työskentelyn seminaarista Sadut, runot ja tarinat mielen peileinä -tunnetarinatyöpaja Ajatuksia kohtaamisesta lasten kokemusten jakaminen aikuisten oppimisprosessina? Eettisyys lapsen kanssa työskentelyssä Toiminnalliset menetelmät osa 7: Minun kirjani IKKUNA OMAAN ELÄMÄÄN nuoret lastensuojelun sijaishuollossa Fostering Our Taonga Skotlannin sijaisperhehoitotoimintaa kehitetään Uudet PRIDE-kouluttajat Uudet vertaisryhmäohjaajat

2 Toiminnanjohtajalta Perhe ja osallisuus Pesäpuun hallitus hyväksyi keväällä järjestömme toiminnan strategiset linjaukset vuosille Työmme tavoitteena on toteuttaa visio, jonka mukaan jokaisella lapsella, myös sijoitetulla, on oikeus perheeseen ja kuulluksi tulemiseen. Jokainen lapsi tarvitsee kehittyäkseen suojelua ja hoitoa. Tämä tavoite toteutuu parhaiten turvallisissa ja jatkuvissa ihmissuhteissa. Pesäpuu haluaa olla kehittämässä suomalaista sijaishuoltoa siihen suuntaan, että perhehoidosta tulee varteenotettava ja mahdollinen vaihtoehto. Olemme yli kymmenen vuoden ajan olleet vakiinnuttamassa ja edelleen kehittämässä PRIDE-valmennusta. Jatkamme tuota työtä edelleenkin, mutta haluamme ottaa huomioon myös perhehoidon moninaistuvat tarpeet. Nykyistä valmennusta on jo kehitetty niin, että myös sukulaissijaisvanhemmat saavat omaa erityistä valmennustaan, samoin kehitysvammaisten lasten perhehoitajat. Tulevina vuosina pyrimme myös valmisteleman oman lisäkoulutuksen maahanmuuttaja-taustaisten lasten ja nuorten sijaisperheille. Vuoroaan odottavat myöhemmin myös omat kansalliset vähemmistömme: romanit ja saamelaiset. Monenlaisten sijaisperheiden löytäminen on yksi osa tavoitetta. Vielä ehkä vaativampaa on lapsen tarpeiden arviointi, sijaisperheen tukeminen ja ammattilaisten toimiva yhteistyö. Ne toteutuvat vain riittävillä resursseilla, oikeanlaisilla työskentelymenetelmillä ja tuella. Haluamme lähitulevaisuudessa suunnata kehittämistyötämme ja koulutuksiamme sijoitusvaiheeseen ja sijaisvanhempien ja sijoitettujen lasten tukemiseen. Uudessa lastensuojelulaissa nostetaan vahvasti esille lapsen osallisuus. Myös YK:n lastenoikeuksien sopimus korostaa lapsen osallisuutta ja ihmisoikeuksia sekä yhteiskunnassa että instituutioissa. Pesäpuussa olemme huomanneet että työssämme lasten palautteiden kerääminen ja osallistuminen lastensuojelutyön kehittämiseen ja arviointiin on ollut vähäistä. Tänä vuonna olemme aloittaneetkin kehittämään tapoja, joilla lapset ja nuoret voivat antaa palautetta ollessaan lastensuojelun asiakkaina. Pesäpuussa on myös käynnistynyt menetelmien kehittäminen työskentelyyn sijoitettujen nuorten kanssa. Tässä työssä sijoitetut nuoret ovat jo mukana. Tulevana strategiakautena otamme myös pienemmät lapset mukaan miettimään lastensuojelun kehittämistarpeita. Työmme tavoitteena on parantaa erityisesti sijoitetun lapsen asemaa. Se tarkoittaa, että vähitellen tulemme luopumaan lastensuojelun avohuoltoon liittyvistä koulutuksista, kuten lapsen elämäntilanteen arviointi. Toivomme, että Pesäpuussa kehitetty työskentelymalli ja sen pohjalta STM:lle kehittämämme kouluttajakoulutus auttavat työskentelytavan juurruttamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä alkuarviointihanke keskittyykin jatkossa työskentelytavan valtakunnalliseen levittämiseen. Syksy on työelämässä usein uuden alku. Akut täynnä auringon antamaa virtaa on mukava katsoa tulevaan ja liittyä taas osaksi lastensuojelun kehittäjien ja tekijöiden verkostoa. Liikettä kohti parempaa tapahtuu koko ajan, lähitulevaisuudessa tärkeä merkitys on uudella lastensuojelulailla ja sillä, miten sen toteutumista edistetään. Ehkei huimia hyppyjä, mutta ainakin pieniä askelia! Tervetuloa mukaan toimimaan kanssamme! Raili Bäck-Kiianmaa toiminnanjohtaja 2

3 Pesäpuun lehti 2/2007 Tässä numerossa: 2... Toiminnanjohtajalta 4... Pesäpuun kuulumiset 6... Vuoden 2006 lastensuojelutilastot 7... Kuulumisia lapsilähtöisen työskentelyn seminaarista 8... Tuija Raitanen: Sadut, runot ja tarinat mielen peileinä -tunnetarinatyöpaja 9... Marjatta Bardy: Ajatuksia kohtaamisesta lasten kokemusten jakaminen aikuisten oppimisprosessina? Eettisyys lapsen kanssa työskentelyssä Koulutuskyselyn tulokset Toiminnalliset menetelmät osa 7: Minun kirjani IKKUNA OMAAN ELÄMÄÄN nuoret lastensuojelun sijaishuollossa Fostering Our Taonga Marjut Kosonen: Skotlannin sijaisperhehoitotoimintaa kehitetään Uudet PRIDE-kouluttajat Uusia vertaisryhmäohjaajia valmistui keväällä Koulutuskalenteri Tiesitkö, Vuonna 2006 perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä kääntyi kasvuun! Tieto pitää paikkansa, jos puhutaan absoluuttisista luvuista. Perhehoidossa oli kuusi lasta (5506) enemmän kuin vuonna Tieto ei ole enää yhtä positiivinen, jos verrataan suhteellisia osuuksia. Vuonna 2005, perhehoidossa oli 35,9 prosenttia kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista. Vuonna 2006 osuus oli enää 35,2 prosenttia! Pitäisikö ottaa oppia naapurimaistamme Ruotsista ja Norjasta, joissa osuudet ovat prosenttia. Se todistaa sen, että muutoksen aikaansaaminen on mahdollista! 3

4 Teksti Raili Bäck-Kiianmaa Kuva Piritta Schulz Pesäpuulle uusi puheenjohtaja ja hallitus Pesäpuun vuosikokous valitsi kokouksessaan Pesäpuu ry:n uudeksi puheenjohtajaksi Stakesin erikoistutkija Tarja Heinon. Toivotamme Tarjan tervetulleeksi mukaan toimintaamme! Vuosikokous lausui samalla lämpimät kiitokset kuuden vuoden työrupeamasta professori Tarja Pösölle. Onneksemme Tarja Pösö jatkaa edelleen yhdistyksemme hallituksessa. Hallituksen jäseniksi valittiin: Juha Holma, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos; Jari Ketola, Perhehoitoliitto ry; Heikki Palola, Perhehoitoliitto ry; Riitta Kostiainen, Hämeenlinnan kaupunki/sijaishuoltotoimisto; Paula Marjomaa, Pelastakaa Lapset ry; Pirkko Saartio, Pelastakaa Lapset ry; Päivi Mäkinen, Talentia ry; Tarja Pitkänen, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö; Paula Pollari-Urrio, Jyväskylän kaupunki/sijaishuoltoyksikkö; Tarja Pösö, Tampereen yliopisto/sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Yhdistyksen rahastonhoitajana jatkaa toimistopäällikkö Margit Jylhä ja sihteerinä toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa. Tarja Heino. Pirjo kiittää Teksti Pirjo Hakkarainen Lämmin kiitos Pesäpuu ry:lle, sen työntekijöille ja yhteistyökumppaneille, joiden kanssa minulla oli mahdollisuus kehittää perhehoitoa ja lastensuojelua sekä PRIDEprojektissa että Pesäpuun työvuosinani. Erityiset kiitokseni kuuluvat pitkäaikaisille työtovereilleni Railille ja Margitille. PRIDE-projekti oli yksi työvuosieni merkittävimmistä kokemuksista. Se oli myös osoitus siitä, miten ruohonjuuritasolta lähtevä, mutta riittävän kokonaisvaltainen kehittämistyö voi onnistua. Ilman yhteistyötä lukuisten innostuneiden ja osaavien ammattilaisten kanssa se ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista. PRIDE-ohjelman merkitys ja vaikutukset antavat edelleen uskoa perhehoidon kehittymiseen laajemminkin kuin valmennuksen osalta. Erityiseen rooliin haluan nostaa PRIDE-kouluttajat, joiden arvokkaan tehtävän myötä sijoitettujen lasten oikeus elää perheessä voi toteutua myös Suomessa. Itselleni todellisia perhehoidon oppivanhempia ovat olleet kaikki sijais- ja adoptiovanhemmat, joihin olen saanut tutustua, erityisesti lähimmät tiimikumppanini Anja Björkman ja Antti Syrjänen. He myös laittoivat itsensä rohkeasti likoon seniorkouluttajina ja antoivat mallin uudenlaisesta sijaisvanhemman roolista tasa-arvoisena yhteistyökumppanina. Lämmin kiitos kaikille, pidetään hyvää huolta lapsista! Lapsen silmät Katsovat peittelemättömästi, kysyvästi. Kysyvät lähelle. Kuka pitää pienestä kädestä ottaa polvelle, nauraa yhdessä maistuvan naurun. Kuka katsoo pahan mielen hyväksi suukottaa suolaisen pisaran kun äiti ei tule tai isää ei ole. Ei inhoa vaikka mikä olisi. Ei arvostele ja välittää ihan sellaisenaan. Kysyvät aina vain totta ja aikansa on juuri nyt. Liisa Haikonen 4

5 Teksti Riikka Huusko Kuva Piritta Schulz Pesäpuun Pesäpuun uudet työntekijät Olen Riikka Huusko ja aloitin työni kehittämispäällikkönä huhtikuussa Pesäpuun Jyväskylän toimistossa. Koulutukseltani olen kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Olen työskennellyt monipuolisesti sosiaalityön eri tehtävissä lähinnä lastensuojelun parissa, viimeisimmäksi Lastensuojelun kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeessa. Olen kiinnostunut kehittämään erityisesti lastensuojelun perhehoitoa sekä sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä. Erityistä mielenkiintoa minulla on sijoitettuihin nuoriin sekä heidän tarpeisiinsa. Uskon, että hyvä avohuollon ja sijaishuollon aikainen työ lisäisi nuorten parempaa selviytymistä elämässään. Liian usein nuorten erityiset tarpeet ja ajatukset lastensuojelussa jäävät kuitenkin huomaamatta. Myös jokainen nuori tarvitsee mielestäni kokemuksen siitä, että on joku, joka pitää hänestä huolta ja välittää. Ennen kaikkea nuori tarvitsee mielestäni tietoisen kokemuksen osallisuudesta, siitä että häntä kuunnellaan ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Lastensuojelu on jatkuvasti uusien haasteiden edessä. Uusi lastensuojelulaki ja yhteiskuntamme kehitys tuskin hiljentävät muutostahtia. Miten pystymme vastaamaan perheiden ja lasten sekä nuorten muuttuviin tilanteisiin? Olen Ilse Niekka, ja liityin Pesäpuun Helsingin toimiston työyhteisöön elokuun alussa, jolloin Pesäpuussa käynnistyi uusi projekti. Tavoitteena projektissa on kehittää sijais- ja tukiperheiden valmennusta sekä sijoitettujen lasten vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajanäkökulmasta. Tällä hetkellä haussa on maahanmuuttajataustainen henkilö työparikseni projektiin. Valmistuin Pride-kouluttajaksi vuonna 2001 toimiessani sosiaalityöntekijänä Pelastakaa Lapset ry:ssä. Pesäpuuhun siirryin Porvoosta maahanmuuttajapalvelujen yksiköstä, jossa tein pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottotyötä. Aloitan projektityön mielessäni erityisesti Suomeen muuttavat pakolaisperheet. He ovat jo kulkeneet elämässään rankan tien, ja uusi alku vieraassa maassa on perheille iso haaste. Joissain tilanteissa hyvä tuki- tai sijaisperhe voi olla maahanmuuttajaperheen lapselle kullanarvoinen. Toivon, että projektissa saadaan valmennettua monenlaisia perheitä, myös maahanmuuttajataustaisia, heitä tarvitseville lapsille. Riikka Huusko. Miten lapset ja nuoret tulisivat paremmin kuulluiksi ja autetuiksi? Miten heitä voidaan tukea oikein? Uudessa työssäni riittää haasteita, mutta innolla ja motivoituneena olen ottanut ja otan ne jatkossakin vastaan. Teksti Ilse Niekka Kuva Piritta Schulz Ilse Niekka. 5

6 Teksti Raili Bäck-Kiianmaa Vuoden 2006 lastensuojelutilastot Stakes on julkistanut vuoden 2006 lastensuojelutilastot. Tilastoissa on tiedot kodin ulkopuolella sijoitetuista lapsista ja nuorista sijoitustiedon 1 mukaan. Tilastot kertovat karua tietoa: perhesijoitusten osuus kaikista sijoituksista jatkaa laskuaan. Sijoitetuista 35,2 % oli perhehoidossa (2005, 35,9 %). Uutena tietona tilastoissa on eritelty ammatillisiin perhekoteihin, pienryhmäkoteihin tai vastaaviin sijoitettujen määrä. Laitoshuollossa olleista 34 % (2597) on sijoitettu noihin yksiköihin. Huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut vuosittain 2 6 %:n vuosivauhtia. Vuonna 2006 oli huostaan otettuja lapsia 9532, määrä kasvoi edellisestä vuodesta 283 lapsella. kasvu oli vuonna ,1 %. Huostaan otetuista 19,6 % oli otettu huostaan tahdonvastaisesti. Uusia, ensimmäistä kertaa huostaan otettuja 0 15-vuotiaita lapsia oli yhteensä Vastaavaan väestöön suhteutettuna se on 0,2 %. Alle kouluikäisiä, 0 6-vuotiaita,otetiin ensikerran huostaan 546. Lastensuojelutilastoissa on myös tietoa avohuollon asiakkaina olevista lapsista ja nuorista. Lukumäärä oli vuonna lasta ja nuorta. Stakesin tilastoista saa tietoa myös asiakasmääristä ja sijoituksista maakunnittain ja kunnittain. Tilastoja kannattaakin hyödyntää suunnittelu- ja kehittämistyössä. 1 Sijoitetulla lapsella saattaa vuoden aikana olla erilaisia sijoitusperusteita. Lastensuojelutilasto julkaisee tiedot pääsääntöisesti kunkin lapsen/nuoren viimeisimmän sijoitustiedon mukaan. Lähde: Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina Vuosi Perhehoito Laitoshuolto Siitä ammatillisen perhehoidon, perheryhmäkodin ja vastaavan osuus Muu huolto Yhteensä Sijoitettujen 0 17 v. osuus vastaavasta ikäryhmästä %, 31,12 Huostaanotetut Siitä tahdonvastaiset , , , , , , , , , , , ,

7 Teksti Christine Välivaara Kuva Suvi Sunnarborg Pesäpuun Lapsilähtöinen työskentely välineitä ja menetelmiä lastensuojeluun, Pesäpuu ry/helsingissä , Folkhälsan Lapsilähtöisen työskentelyn ytimessä Pesäpuun keväällä järjestämä koulutusseminaari keräsi sata innostunutta lastensuojelun ammattilaista lapsen kohtaamisen äärelle. Helsingissä huhtikuussa järjestetyn seminaarin luennot ja työpajat tarjosivat näkökulmia lapsen elämätarinaan, osallisuuteen, aikuisen asenteisiin sekä käytännön menetelmiin, joiden avulla lapsen kokemuksen kuuleminen mahdollistuu. Toisen seminaaripäivän aiheena oli Kohtaamisia lapsen elämäntarinan äärellä. Aamupäivä syvensi edellisen päivän teemoja ja tarjosi psykologista näkökulmaa Johanna Barkmanin (Pesäpuu ry) alustaessa tarinallisista työtavoista lastensuojelussa ja psykologi Tarja Janhusen (Perhehoitoliitto ry) johdatellessa kuulijoita aikuisen terapeuttisten asenteiden; hyväksyntä, empatia, uteliaisuus, leikkisyys ja rakkaus merkityksen sisäistämiseen lasten kohtaamisessa. 1 Tejping-nukkeleikin sovelluksia ja käyttöä lapsen kokemuksen sanoittajana lastensuojelussa esitteli allekirjoittanut. Iltapäivän työpajat toivat luovaa läiskettä lastensuojelutyöhön nukkeleikin, valokuvatyöskentelyn, satujen ja runojen, draaman ja genogrammien parissa. Lapsen elämäntilanteen kartoitus ja arviointi -työpajassa tarjoutui mahdollisuus syventyä lähemmin lastensuojelun alkuarviointiin. Lapsen elämäntilanteen kartoitus lastensuojelussa kiinnosti Kaksipäiväisen seminaarin ensimmäisen päivän teemana oli Lapsen elämäntilanteen kartoitus lastensuojelussa. Tutkimusprofessori Marjatta Bardyn (Stakes) alustus aiheesta lasten kokemusten jakaminen aikuisen oppimisprosessina osui ja upposi kuulijoihin eikä jättänyt ketään kylmäksi. Lastenoikeuksien asiantuntija Sointu Möller (Pelastakaa Lapset ry) esitteli Lapsen elämäntilanteen kartoitusmallin ja kehittämispäällikkö Sarianne Ervast (Pesäpuu ry) puhui toiminnallisuudesta ja eettisyydestä lapsen kanssa työskentelyssä. Bardyn ja Ervastin puheenvuorot ovat luettavissa tässä lehdessä tuonnempana. Iltapäivän viisi työpajaa täyttyi osallistujista, jotka harjoittelivat kartoittamaan lapsen verkostoja ja ihmissuhteita, arkea ja ajankäyttöä, kasvatusta ja huolenpitoa, tunteiden työstämistä sekä keinoja työstää lapsen elämäntarinaa lastensuojelussa toiminnallisten ja lapsilähtöisten työvälineiden avulla, tietysti. Koskettavia kohtaamisia lapsen elämäntilanteen äärellä Lapsilähtöisyys oli seminaarissa ihan oikeasti esillä Seminaari sai osallistujilta myönteisen palautteen ja toiveen pikaisesta uusinnasta. Lasten kuuleminen näyttäisi lyöneen läpi lastensuojelussa. Uutta tietoa menetelmistä ja välineistä todella kaivataan kentällä. Osallistujat kommentoivat seminaaria mm. seuraavasti: Lapsilähtöisyys oli seminaarissa ihan oikeasti esillä myös oma lapsi ja ne tunteet tulivat kosketetuksi. Antoi omaan työkalupakkiin työkaluja, kiitos. Uusia tuulia ja ajatuksia arjen työhön. Tuuletti virastomaisia käytäntöjä. Monipuoliset puheenvuorot ja työpajat tukivat toisiaan. Samaten kuin sadut ja ihastuttavat pienet yksityiskohdat. Koskettavia työmenetelmiä; hyvä tehdä itse ensin, jotta tunteen voimakkuuden ymmärtää. Työpajojen konkreettinen menetelmien ja välineiden kokeilu ja niiden variointi. Toiminnallisuudesta saa eniten irti. Oma kokemus tärkeää. Yhteisöllisyyden kokemus, en olekaan yksin näiden asioiden, ongelmien ja haasteiden kanssa! Erään palautteen vetoomus pitää Pesäpuun väen jatkossakin sorvin äärellä: Pistäkää päättäjiin vauhtia, jotta resursseja saadaan lisää, jotta LEK (lapsen elämäntilanteen kartoitus) -mallia voi todella käyttää! Ehkäpä lakiuudistuksen myötä tähänkin asiaan saadaan vähitellen parannusta. 1 Hughes, Daniel Tie traumasta tervehtymiseen. PT-kustannus. 7

8 Teksti Tuija Raitanen Kuva Tuija Raitanen Lapsilähtöinen työskentely välineitä ja menetelmiä lastensuojeluun, Pesäpuu ry/helsingissä , Folkhälsan Sadut, runot ja tarinat mielen peileinä -tunnetarinatyöpaja Ihminen on aina halunnut kertoa ja kuulla tarinaa, tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sekä tuntea kuuluvansa maailmankaikkeuden yhteiseen isoon tarinaan. Saduista, runoista ja tarinoista etsitään mielen eheyttä ja vastauksia elämänkysymyksiin ja pelkoihin. Sadut ja tarinat antavat niin lapselle kuin aikuiselle mahdollisuuden käsitellä kipeitä tunteita ja tarkastella käsityskyvyn ylittäviäkin tapahtumia. Työpajatyöskentelyyn virittäydyttiin rakentamalla porukalla nopeita improvisaatiotarinoita. Niissä kukin toi vuorollaan tarinaan sanan tai pari asettuen samalla näyttämölle johonkuhun näyttämöllä ennestään olevaan liittyen. Näyttämölle tuli koiran talutushihnaa, puiston penkkiä, katulyhtyä, metsästäjää ja sadepilveä sekä talon ovea, olohuoneen sohvaa ja tuhkakuppia. Hassujen tarinoiden suomien rentouttavien naurujen jälkeen oli helppo lähteä huoneen mittaiselle elämänjanamatkalle omiin lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden hassuihin, unohtumattomiin, jännittäviin, pelottaviin tai koskettaviin tarinamuistoihin. Pienissä porinaryhmissä työpajalaiset jakoivat satu-, laulu-, runo-, loru-, teatteriesitys-, elokuva- tai tv-sarjamuistojaan. Niin lapsi, nuori kuin aikuinenkin on turvassa sadun sisällä saaden sadusta ravintoa kasvuunsa. On helpompi kokea elämän pettymyksiä ja myöntyä todellisuuden vaatimuksiin, jos voi välillä toipua pettymyksistä mielikuvituksen maailmassa. Työpajassa tehtiin kasvumatkoja lastenkirjojen tarinoiden maailmoihin; kukin vetäytyi mukavaan paikkaan lukemaan tilasta valitsemaansa kirjaa. Lukutovin jälkeen jaettiin jotain lukukokemuksesta koko työpajaryhmälle. Yhteisessä satuhetkessä on mahdollista kokea voimakasta läheisyyttä ja tuntea, että kaikkein kammottavimmistakin asioista voi yhdessä selviytyä. Sadut kertovat henkilöistä, jotka ovat kriiseissä; Punahilkka suden vatsassa, Ruusunen satavuotisessa unessa ja Hannu ja Kerttu noita-akan talossa. Saduissa kriisit kohdataan ja eletään läpi niitä vähättelemättä. Samastumalla sankareihin, jotka lähtevät maailmaan yksin ja lopulta löytävät turvallisen paikan elämässä luottaen itseensä ja seuraten omaa tietään, lapsi saa uskoa omaan onnistumiseensa sekä avun saamiseen silloin, Lapsi on turvassa sadun sisällä. kun hän sitä tarvitsee. Satu koetaan turvalliseksi, koska tiedetään, että se loppuu onnellisesti. Kun annamme lapselle satujen, tarinoiden ja kirjojen maailman, annamme hänelle peilin omien tunteiden tutkimiseen ja käsittelyyn. Yhteisestä lukuhetkestä kannattaa luoda yhteinen rituaali olivatpa perheen lapset minkä ikäisiä tahansa. Perhepetiin tai -sohvalle lähekkäin yhteiseen turvalliseen lukuhetkeen; eheytyy mieli, lujittuu kiintymys, paranee elämäntapahtumien ja tunteiden sanoittamiseen tarvittava sanavarasto ja kasvaa uusi lukemista harrastava sukupolvi. Lähteet: Bettelheim, Bruno Satujen lumous. Juva: WSOY. Mäki, Silja & Linnainmaa, Terhikki (toim.) Hoitavat sanat. Jyväskylä: Gummerus. Ylönen, Hilkka & Luumi, Pertti Kertomus on tie. Jyväskylä: Lasten keskus. 8

9 Teksti Marjatta Bardy, tutkimusprofessori Stakes Kuva Johanna Barkman Pesäpuun Lapsilähtöinen työskentely välineitä ja menetelmiä lastensuojeluun, Pesäpuu ry/helsingissä , Folkhälsan Ajatuksia kohtaamisesta lasten kokemusten jakaminen aikuisten oppimisprosessina? Oli suuri ilo ja kunnia saada puheenvuoro tässä seminaarissa, jonka ohjelma on vaikuttava; alustukset ja työpajat tarjosivat viime vuosien vilkkaasta kehittämisestä ja tutkimuksesta rikkaan ja monipuolisen annin. Seminaaria voi kutsua sadonkorjuujuhlaksi, jossa tarjolla oli runsaasti välineitä ja menetelmiä lapsilähtöisen työskentelyyn ja lasten osallisuuden vahvistamiseen lastensuojelussa siinä tarkoituksessa että asiakkaat, lapsina ja aikuisina sekä työntekijät kohtaavat toisensa ratkoessaan lapsen elämän pulmakohtia. Puheenvuorossani keskityn eräisiin kiehtoviin ja myös alati askarruttaviin kysymyksiin. 1) Mitä tarkoitamme, kun puhumme kohtaamisesta? 2) Missä tarkoituksessa tahdomme kohdata lapsen ja jakaa hänen kokemuksiaan? 3) Millaiseen ihmiskäsitykseen itse kukin ammatillisen identiteettinsä perustaa? 1. Mitä kaikkea tarkoitamme kun puhumme kohtaamisesta? Intuitiivisesti se lienee aika selvä. Kun tulee kohdatuksi ja kokee kohdanneensa toisen, sen voi tuntea. Samoin kuin sen, jos kohtaamista ei tapahdu. Mitä se sitten on, mikä tapahtuu kohtaamisessa? Se on kommunikaatiota, vastavuoroisuutta, vuorovaikutusta kokemuksista: monologien sijasta dialogia. Se on osallisuutta, vaihtoa ja jakamista. Se on läsnäoloa koetusti merkityksellisissä asioissa. Kohtaaminen perustuu toisen hyväksyntään, arvostamiseen ja luottamukseen, ainakin kohtaamisen hetkellä, myös silloin kun ollaan napit vastakkain. Avoin ja kuuleva mieli on maailmassa olemisen tapa, joka useimmiten vaatii harjoittelua, opintoja, työn ohjausta sekä kohtaamiselle suopeita oloja. Yksittäiset välineet ja menetelmät voivat myös opastaa meitä siihen perustavaan ajatukselliseen orientaatioon, jossa toiselle on tilaa. Ne eivät sitä sinällään kuitenkaan takaa; erilaiset tekniikat ovat apuvälineitä mutta eivät pikareseptejä tietoon. Todennäköisesti kaikki ihmiset, ainakin pohjimmiltaan, haluavat tulla kohdatuiksi ja haluavat kohdata kanssaihmisiään. Tavallisin syy kohtaamattomuuteen lienee pelko, joka voi kummuta monista motiiveista. Tai kiire. Tai kiireen taakse kätkeytyvä pelko. Vähäisiä esteitä eivät ole välinpitämättömyys tai ylimielisyys. Richard Sennett (2004) Kunnioitusvaje -kirjassaan sanoo, että kunnioitusvajeesta voidaan puhua silloin kun toista kohtaan ei käyttäydytä suorastaan loukkaavasti, mutta hänelle ei anneta myöskään arvoa siten, että hän tulisi nähdyksi kokonaisena ihmisenä, jonka olemassaololla on arvoa. Kunnioitusvaje syntyy, kun yhteiskunta kohtelee suurta joukkoa ihmisiä epäkunnioittavasti. Silloin näivettyvät kunnioitusta ja toisen arvostamista ilmaisevat myönteiset tavat. Kunnioitukseen tarvitaan yksilöiden ja yhteisöjen poliittista ja sosiaalista toimintaa ja muutoksissa tapahtumia, joissa sisin koskettuu, Sennett tiivistää. Viime vuosien vilkkaassa projektikehittämisessä keskeinen teema näyttää olevan kommunikaation, vuorovaikutuksen ja dialogin parantaminen. Se tapahtuu suhteissa. Kun teimme (Bardy & Öhman 2007) kansainväliseen tutkimukseen perustuvaa kirjallisuuskatsausta vaativasta vauvaperhetyöstä, onnistumista auttavaksi tekijäksi osoittautui suhdeperustaisuus. Se tarkoittaa sitä, että interventio toteutetaan suhteissa: työntekijöiden ja vanhempien välisenä suhteena, ja se kohdistuu suhteisiin: vanhempien ja lapsen välisiin suhteisiin sekä tätä suhdetta kannatteleviin suhteisiin. Kapea kiintymyssuhteeseen keskittyminen ei välttämättä ole riit- 9

10 tävää, kuten ei myöskään yksinomaan sosiaaliseen tukeen keskittyminen. 2. Missä tarkoituksessa tahdomme kohdata lapsen ja jakaa hänen kokemuksiaan? Onko aikuisten välinen kohtaaminen ratkaisevasti erilaista kuin lasten ja aikuisten kesken? Ne kehkeytynevät samoista aineksista; toista on lähestyttävä ainutlaatuisena yksilöllisenä persoonallisuutena, ja silloin kukaan ei ole stereotypia. Aikuisen valta-asemasta seuraa kuitenkin koko joukko eettisiä kysymyksiä, jotka kulloisissakin ammatillisissa yhteyksissä on erikseen ja huolella selvitettävä. Lapsen kokemusten vastaanottaminen, kuuleminen ja jakaminen ovat tähdellisiä lapsen itsensä tähden. Kohdatuksi tulemisessa lapsi saa kokemuksen kunnioituksesta ja omasta arvostaan ja arvokkuudestaan, edellyttäen että hän voi antautua kohdattavaksi. Ja jos ei nyt niin seuraavalla kerralla, ja joskus vasta pitkän terapian jälkeen. Lasten kokemusten jakaminen lastensuojelussa on tähdellistä myös siksi, että lasten omat tulkinnat heidän oloistaan ja suhteistaan vaikuttavat heidän hyvin - ja pahoinvointiinsa. Siten niiden tulisi olla olennainen osa tilannearviota, jotta lapsen huolia ja stressiä voidaan vähentää. Yleisluontoinen tieto, etenkin lapsen kehityksestä, on tarpeen mutta se ei riitä. Kaikilla lapsilla on monimutkaisia tunteita läheisiinsä ja itseensä, ja jokaisella on persoonallinen tapansa kokea ne ja ilmentää niitä. Viimeaikaisessa keskustelussa lastensuojelun kehittämisestä lasten osallisuus on ollut vahvasti esillä, jopa siinä määrin, että voi kysyä: Seuraako lasten kuulemisesta ja lapsilähtöisyydestä lapsen vanhempien ja muiden lapsen ympärillä olevien aikuisten kuten hoitajien ja opettajien oppimisprosessi, joka auttaa aikuisia kehittämään ja korjaamaan omaa suhtautumistaan ja toimintaansa? Tässä joudutaan ratkomaan eettisiä kysymyksiä mm. siitä, mitä havaintoja voidaan jakaa muiden kanssa luottamuksellisista keskusteluista? Miten lapsen havainnot, kokemukset ja tulkinnat siirretään tai ei siirretä häntä hoitavien aikuisten tietoon ja kokemuksiin? Näistä tarvitaan yhteistä keskustelua ja kuhunkin tilanteeseen luontuvia sopimuksia. Huumeperheen kuntoutusta kuvaavassa tutkimuksessaan Riitta Hyytinen (2007) puhuu lapsen todellistumisesta, joka viittaa todelliseksi, näkyväksi, läsnä olevaksi ja mukaan otetuksi tulemiseen. Tärkeintä on lapsen subjektius kuntoutujana. Se tarkoittaa lapsen kokemusten jakamista, ja niiden todellistumista lapselle itselleen sekä vanhempien mielessä ja puheessa. Työntekijöiden tehtävänä on pitää lapsi kuntoutuksen kultaisena lankana. Lapsi otetaan mukaan yhteiseen työskentelyyn, ja hänen kokemuksiaan työstetään yhdessä. Lapsen osallistumisen nähdään auttavan lasta itseään sekä vanhempia ja työntekijöitä. Korjaavat kokemukset ovat tärkeitä lapsen kuntoutuksessa, Hyytinen painottaa. Lapsen todellistuminen on osuva sanapari, joka ohjaa muistamaan sen, että lapsen on voitava todellistua Marjatta Bardy. itselleen ja vanhemmilleen tai muille huoltajilleen. Näistä voivat kasvaa mahdollisuudet riittävään turvallisuuteen ja iloon. Silloin myös lasten mieltä usein kalvavat kysymykset omasta kelvollisuudestaan, arvostaan ja pärjäämisestään voivat väistyä sivummalle. On yhtä tärkeää helpottaa lapsen huolia kuin vähentää vanhemmuuden stressiä. 3. Millaiseen ihmis- ja lapsikäsitykseen itse kukin ammatillisen identiteettinsä perustaa? Lasten parasta tahtonevat useimmat aikuiset. Vilpitön ja aito halu auttaa lapsia lienee useimpien ns. lapsiammattilaisten johtotähti. Ja kuitenkin, ainakin haastavissa tilanteissa auttamisen halu voi horjua tai sammua. Teemasta tarvitaan raportti ja seminaari toisensa jälkeen. Periaatteessa kyse on yksinkertaisesta ja käytännössä usein samalla myös mutkikkaasta asiasta. Ammatilliset identiteetit voivat samallakin sektorilla rakentua eri tavoin johtuen mm. perustehtävien luonteesta, työyhteisön kulttuurista tai koulukuntaeroista. Moninaisuus ei sinällään ole ongelma, jos se tehdään näkyväksi ja jos se on kommunikaatiokykyistä erilaisen kanssa. Kielenkäyttö heijastaa ammatillista identiteettiä; se voi rakentaa luottamusta selviytymiseen tai se voi olla musertavan kielteistä osoittaessaan erilaisiin kehityksen tai käytöksen häiriöihin (ks. Sarianna Reinikainen (2007) Läheisneuvonpito lapsinäkökulmasta). Erilaisten lähestymistapojen eräs eettinen risteyskohta näyttäisi osuvan ongelmien ja asiakkaiden tarpeiden määrittelemisen tapoihin. Voimavarakeskeinen ajattelu avaa tietä eteenpäin ja antaa toivoa, edellyttäen ettei se peitä tosia sanoja myös ongelmille. Ja tästä seuraa suuria kysymyksiä ammatillisen identiteetin tiedostamiselle ja kehittämiselle. Henkilökohtaisten ja ammatillisten kehitystehtävien ristikkäinen ja rinnakkainen tutkiskelu on noussut pohdinnan kohteeksi niin kansainvälisesti kuin kotimaassa (mm. Elämäkertaketju -hankkeen 1 yhteydessä). 10

11 Inkeri Sava kirjoittaa Taiteeksi tarinoitu elämä -teoksessa (2004) opettajien oikeudesta ja velvollisuudesta oman elämänsä pohdintaan kasvattajina. Lasten kanssa työskentely edellyttää, että kasvattaja on itsensä kanssa turvallisella mielellä. Koulussa puhe ongelmaoppilaista voimistuu ja kärjistyy, jollei kasvattaja pääse omien vihan ja avuttomuuden tunteidensa kanssa tekemisiin. Kun on mahdotonta korjata pulmia lasten oloissa, seurauksena ovat riittämättömyyden tunteet. Niitä pitää päästä taltuttamaan. Elämäkerrallinen työ vapauttaa omasta elämästä, sen energiaa sitovista taakoista ja pulmista. Peruskoulutukseen tulisi kuulua itsetuntemuksen harjaannuttamista auttavat opinnot niissä ammateissa, joissa työtä tehdään lähellä ihmisten elämää. Koulutuksessa tarvitaan myös eettisen asennon toistuvaa etsimistä ja tietoista vankistamista kunnioituksen, arvostuksen ja välittämisen vaalimiseksi, silloinkin kun asiat menevät huonosti eikä suuntaa parempaan näytä tapahtuvan, naiiviutta karttaen ja viisauteen pyrkien. Vuonna 1762 Jean-Jacques Rousseau kirjoitti Émilessä: Emme ollenkaan tunne lapsen luontoa emme tunne itseämme, emme omaa luontoamme, emmekä meissä toimintaan vaikuttavaa perustaa. Rousseau ikään kuin kuori lapsuuden esiin sitä koskevien väärien käsitysten alta vapauttaakseen lapsen niistä, ja opasti: Lasta tulee pitää ihmisenä yleensä. Lasta tulee rakastaa eikä pelätä tai totella. Lasta pitää auttaa eikä käskeä. Tänä päivänä voimme sanoa, että lapsen luonto ymmärrettynä kehitysvaiheina yleisesti ottaen tunnetaan aika hyvin. Sen sijaan yksittäiset lapset voivat jäädä vieraiksi niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin. Eija Reinikainen (2007) sanoo kirjassaan Leimatut lapset. Kun koulu ei ymmärrä, että opettajat valittavat usein, ettei heillä ole aikaa tutustua oppilaisiinsa henkilökohtaisesti. Tämä on surkea tila, joka vauhdittaa erityislasten määrän kasvua; jos kukaan ei tunne lasta, lapsen vaikeuksista alkaa kasvaa muuri lapsen ympärille, vaikka suurikin joukko asiantuntijoita olisi paikalla. Epäilen, voisiko lastensuojelussa olla mitään tähdellisempää tavoitetta kuin se, että kukaan lapsi ei jäisi vieraaksi itselleen ja läheisilleen. 1 Bardy, Marjatta & Känkänen, Päivi Omat ja muiden tarinat. Stakes. Tavallisia perheitä erityisiä tehtäviä Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry järjestävät III Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät Tampereella Yhteistyössä mukana: Pelastakaa lapset ry SOS-lapsikyläyhdistys ry Kuva Kirsti Pusa Lisää tietoa tapahtumasta syksyn ja kevään aikana. 11

12 Teksti Sari-Anne Paaso Lapsilähtöinen työskentely välineitä ja menetelmiä lastensuojeluun, Pesäpuu ry/helsingissä , Folkhälsan Eettisyys lapsen kanssa työskentelyssä Lapsen osallisuus Lapsen aito osallisuus on yksi eettisen työskentelyn kulmakivistä. Lastensuojelun käytännöissä lapsen kuuleminen saattaa kapeutua vain juridiseksi velvollisuudeksi ja lain asettaman velvoituksen täyttämiseksi. Aito osallisuus tarkoittaa lapsen näkökulman ja lapsen huomioimista koko lastensuojeluprosessissa. Lapsen osallisuus ei toteudu, jos lapsia tavataan satunnaisesti tai näennäisesti varsinaisen työskentelyn tapahtuessa muualla. Siksi lapsen kanssa työskentelyn tulisi aina olla suunnitelmallista eikä satunnaisia pyrähtelyjä lapsen elämään. Lasten kanssa työskentely ei myöskään voi tapahtua irrallaan vanhempien kanssa työskentelystä. Eettinen työskentely edellyttää, että lasta ei aseteta tiedontuottajan rooliin, vaan hänelle annetaan mahdollisuus Mitä tapahtuisi jos lapset edellyttäisivät että heidän tunteitaan, pelkojaan, ilonaiheitaan ei vähätellä Mitä tapahtuisi jos lapset saisivat kokea että heitä uskotaan heihin luotetaan heidän sanansa otetaan vakavasti Mitä tapahtuisi jos lapset saisivat itse kertoa mikä on totta Ote Irja Askolan runosta, teoksesta Lasinen lapsuus. kertoa omista kokemuksistaan niin halutessaan. Myös lapsella on oikeus saada tietoa miksi häntä tavataan, mitä hänen kertomalleen tiedolle tehdään ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapsen osallisuus mahdollistaa lapsen osallistumisen, mutta lapsella on aina myös oikeus olla osallistumatta. Siksi lasta ei koskaan tule pakottaa tai velvoittaa kertomaan mielipidettään tai osallistumaan työskentelyyn, jos hän ei halua. Lapsen ja lapsuuden arvostaminen Lapsuuden ja lapsen arvostaminen näkyy työntekijän asenteissa. Lapsi elää lapsuuttaan tänään ja ansaitsee apua nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Siksi emme voi jäädä odottamaan, että vanhemmille suunnattu apu auttaa lapsia joskus tulevaisuudessa. Lapsi tarvitsee siis välillisen avun lisäksi myös välitöntä apua. Jotta lapsen arvostaminen ei jäisi pelkäksi myönteiseksi asenteeksi ja puheeksi, tulisi sen myös muuttua konkretiaksi työkäytännöissä. Lapsen näkökulmasta puhuminen ja siihen myönteisesti suhtautuminen on monesti helpompaa kuin konkreettiset muutokset. Askel lapsimyönteisestä puheesta lasta kunnioittavaan työskentelyyn voi tarkoittaa käytännössä mm. Lapsi saa työntekijän aikaa. Tila on lasta arvostava ja lasta kutsuva. Lapselle puhutaan kunnioittavasti. Lapsesta puhutaan arvostavasti. Lapsi saa valita ilmaisun tavan eikä työskentely perustu aikuislähtöiseen puheeseen. Työskentelyssä huomioidaan lapsen tunteet. Lapsi saa itse perustella mielipiteensä eikä aikuinen tulkitse niitä lapsen puolesta. Lapsi huomioidaan perheen yhteisissä tapaamisissa. Neuvotteluja kehitetään lapsiystävällisemmiksi. Luottamus Eettisen työskentelyn tärkeänä peruspilarina voidaan pitää myös luottamusta. Työntekijän tulee olla luottamuksen arvoinen. Työntekijä ei voi toimia lapsen ohi tai lapsen selän takana säilyttääkseen luottamuksellisuuden lapsen kanssa. Työntekijä ei voi luvata lapselle mitä ei voi pitää. Jos lapsen kanssa tulee ilmi sellaista tietoa, joka työntekijän on välttämätöntä kertoa eteenpäin, on se perusteltava 12

13 lapselle ja selitettävä miksi on lapsen edun mukaista, että asiaan puututaan. Toinen ulottuvuus luottamuksessa on se, että työntekijä rehellisesti tarkastelee omaa asennoitumistaan lapseen ja lapsen kertomaan. Siis luottaako työntekijä lapseen eikä vähättele tai lähtökohtaisesti epäile lapsen kertomaa. Luottamus on siis molemminpuolista. Ei vain siten, että lapsi luottaisi työntekijään vaan että myös työntekijä luottaa lapseen. Lapsen oikeus olla lapsi Lapsella on oikeus tulla kohdatuksi lapsena ja lapselle ominaisilla tavoilla. Siksi lapsen tulisi saada leikkiä, liikkua ja käyttää erilaisia ilmaisun tapoja. Sen sijaan että lapsen tulisi sopeutua aikuisten puheen maailmaan, niin työntekijän tulisi miettiä lapselle sopiva tapa työskentelyyn. Lapsen ei tarvitse ymmärtää asioiden kauaskantoisia vaikutuksia ja osata kielellisesti tuottaa tietoa, jotta voisi tulla kohdatuksi asiakkaana. Lapsen oikeus olla lapsi sisältää myös lapsen oikeuden saada aikuisilta sitä suojelua ja hoivaa mitä hän tarvitsee. Työntekijän uskallus kuulla ja vastaanottaa lapsen kertomaa On tärkeää, että työntekijä jaksaa kuunnella mitä lapsilla on sanottavanaan. Siksi lasta ei tulisi hoputtaa tai painostaa puhumaan. Työntekijöinä saatamme helposti pommittaa lasta kysymyksillä emmekä osaa antaa riittävästi tilaa lapsen omalle rytmille. Lasta ei saa koskaan pakottaa puhumaan, jos hän ei halua puhua. Voin kuitenkin työntekijänä viestittää lapselle, että uskallan kuulla mitä hänellä on sanottavanaan. Kun olen itse omien tunteideni kanssa sinut, niin uskallan kohdata myös lapsen kokemuksen, tunteet ja myös hänen elämässään olevan pahan. Vain siten voin auttaa. Lähteet: Askola, Irja ja Porio, Anja (2002) Lasinen lapsuus. Kuvia suomalaisen lapsen elämästä. Helsinki: Kirjapaja. Ervast, Sari-Anne & Tulensalo, Hanna 2006: Sosiaalityötä lapsen kanssa. Kokemuksia lapsikeskeisen tilannearvion kehittämisestä. SOCCAN ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 8/2006. Teksti Riikka Huusko Pesäpuu ry:n koulutuskysely: Uudesta ls-laista toivotaan koulutusta Pesäpuu ry kartoitti kesällä 2007 kuntien lastensuojelutyöntekijöiden koulutustarpeita. Kysely lähetettiin sähköpostitse satunnaisesti lähes neljän sadan kunnan työntekijälle, joista noin joka kahdeksas vastasi. Vastaajista lähes kaikki olivat naisia ja suurin osa (73 %) työskenteli kunnan sosiaalityöntekijänä. Koulutuskyselyn mukaan lastensuojelulain uudistus ja siihen liittyvä alkuarviointi sekä lasten ja nuorten kanssa työskentely koetaan kunnissa tällä hetkellä tärkeimmiksi täydennyskoulutusaiheiksi. Pesäpuu ry:n tämän hetkisestä koulutustarjonnasta (ks. eniten kiinnostusta herättikin Lapsilähtöinen työskentely välineitä ja menetelmiä lastensuojeluun. Lähes puolet vastaajista toivoi lisätietoja myös Tarinallisuus arkipäivässä elämänkertatyöskentelyn mahdollisuudet arkipäivässä ja Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli sijaisvanhemmaksi haluavien valmennukseen ja valintaan -koulutuksista. Koulutuskyselyyn vastaajat olivat eniten kiinnostuneita päivän tai 2 3 päivän kestoisista koulutuksista. Vastaajat toivoivat koulutuksia järjestettävän ympäri Suomea mahdollisimman lähelle omaa kotikuntaa. Suurin osa koulutuskyselyyn vastaajista toivoi koulutuksista tiedottamista sähköpostitse, mutta myös Pesäpuu ry:n nettisivut sekä perinteinen maaposti koettiin tärkeiksi. Pesäpuu ry:n järjestämät koulutukset ja lasten kanssa työskentelyn välineet saivat vastaajilta kiitosta. Muutamat vastaajat kuitenkin kokivat koulutusten hinnat liian korkeiksi. Haluaisimme tässä yhteydessä muistuttaa, että Pesäpuu ry:n toiminnan menoista Raha-automaattiyhdistyksen avustus kattaa vain puolet, joten toinen puoli menoista katetaan tuloilla, joita saadaan koulutuksien järjestämisestä sekä koulutuspakettien ja -materiaalin myynnistä. Pesäpuu ry ei ole liikeyritys, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa. Koulutukset ja tuotteiden markkinointi sekä myynti palvelevat järjestön yleishyödyllistä tehtävää niiden avulla voidaan lisätä lastensuojelun laatua ja juurruttaa kehittämistyön tuloksia osaksi lastensuojelun käytäntöjä. Kiitos kaikille koulutuskyselyyn vastanneille! Pyrimme huomioimaan toiveenne koulutuksia suunnitellessamme ja niistä tiedottaessamme. Vastanneiden kesken suoritetussa arvonnassa Ville Vilkastuksen tunneseikkailu -kirjan voitti Sanna Hyvärinen Kaavilta. Onnittelumme Sannalle! 13

14 Teksti Riikka Huusko Kuvat Kirsti Pusa Toiminnalliset menetelmät osa 7 Minun kirjani Kolme lastensuojelujärjestöä, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry, päättivät vuonna 2003 yhdistää voimansa ja lähteä kehittämään kirjaa, joka auttaisi sijoitettuja ja adoptoituja lapsia sekä heidän perheitään kokoamaan lapsen elämäntarinaa. Kirjasta muotoutui Minun kirjani -kansio, joka julkaistiin vuonna Kokemukset työkirjan käytöstä ovat olleet hyviä. Kirja on toiminut erinomaisena herättelijänä keskustella lapsen kanssa huostaanotosta, sijoituksesta, adoptiosta, kahdesta perheestä, omista tunteista sekä muista lapsen elämään liittyvistä tapahtumista. Minun kirjani mukana on ohjeet aikuisille -kirjanen, joka helpottaa ja edistää kansion käyttöä. Sirpaleista ehjään elämäntarinaan Minun kirjani käytön keskeinen tavoite on lapsen oikeus omaan elämäntarinaansa. Tarkoituksena on, että kansion avulla lapsi voi läheisen aikuisen kanssa käsitellä ikätasonsa mukaisesti erilaisia elämäntapahtumiaan. Minun kirjaani voidaan täydentää lapsen kasvaessa, mutta se mahdollistaa myös eri-ikäisten lasten ja nuorten menneisyyden sekä tulevaisuuden muistelun. Kansion tehtävät ja kysymykset herättävät erilaisia tunteita. Onnellisista ja iloisista asioista keskusteleminen on lapselle tärkeää, koska ne vahvistavat lapsen myönteistä minäkäsitystä. Myönteisen elämäntarinan muodostumiseen tarvitaan kuitenkin myös hankalien ja vaikeiden ajanjaksojen käsittelyä tällöin lapsen on mahdollista hyväksyä nekin osaksi elämäänsä. Usein huostaanotettujen ja adoptoitujen lasten sekä nuorten mielikuvat menneisyydestään ovat pirstaleisia eikä niistä ole löydettävissä syy-seuraussuhteita, eikä lapsi pysty näkemään asioiden tai tapahtumien välillä olevaa jatkuvuutta. Lapsella on kuitenkin tarve aina selittää itselleen Mitä on tapahtunut?. Jos lapsi ei tiedä eikä kukaan hänelle kerro, miksi hän ei esimerkiksi voi asua syntymävanhempiensa kanssa, voi hän kuvitella asiat pahemmaksi kuin ne todellisuudessa edes ovat. Tämä tapahtuu usein itseä syyllistäen. Minun kirjani avulla pirstaleiset tiedot voidaan kasata sekä liittää ne ja niihin mahdollisesti liittyvät vaikeat ja ristiriitaisetkin tunteet, kysymykset ja ajatukset lapsen elämäntarinaan. Näin lapsi saa mahdollisuuden luoda kokonaiskuvan elämästään, joka vaikuttaa lapsen käsitykseen omasta itsestä: kuka minä olen, mistä minä tulen ja mihin minä kuulun. Minun kirjassani on huomioitu, että vaikeat asiat tarvitsevat konkreettista havainnollistamista ja joihinkin asioihin ja kysymyksiin on tärkeää palata myöhemmin uudelleenkin. Tällöin voidaan täydentää aikaisempia osia tai pohtia, että kokeeko lapsi tai nuori asian myöhemmin eri tavoin. Minun kirjassani on esimerkiksi sijais- tai adoptioperheeseen tai sijaishuoltopaikkaan muuttamisesta useita päivämääräkohtia, joten lapsi voi aika ajoin peilata muuttamiseen liittyneitä ajatuksia. Lisäksi kansioon voi lisätä omia sivuja tärkeille asioille, joita halua piirtää tai kirjoittaa. Aikuisen on tosin tärkeää huomioida, että aina lapsella ei ole kertomusta silloin on hyvä vain kulkea lapsen rinnalla. Kansion esille nostamat asiat saattavat tulla esiin yllättäenkin, kun lapsi on siihen valmis, esimerkiksi saunanlauteilla, automatkalla tai nukkumaan mennessä. Minun kirjani käyttökokemuksia Minun kirjaani on kahden vuoden aikana käytetty eri tavoin ja erilaisissa tilanteissa. Joissain kunnissa Minun kirjani on annettu jokaiselle perhehoitoon menevälle lapselle. 14

15 Esimerkiksi erään kunnan lastenkodin työntekijät alkavat jo käyttää Minun kirjaani lapsen odottaessa menoaan sijaisperheeseen. Myös lapsen syntymävanhemmille kerrotaan tällöin Minun kirjastani ja osa heistä onkin mielellään osallistunut kansion käyttämiseen. Syntymävanhemmilta on saatettu saada tietoja, joita kellään muulla ei ole. He ovat osallistuneet esimerkiksi sukupuun tekemiseen tai tiedon hankintaan lapsen ensimmäisistä elinvuosista muististaan, lapsen vauvakirjasta ja/tai neuvolakortista. Muidenkin käyttäjien kokemusten mukaan Minun kirjani avulla osa syntymävanhemmista on huomannut ainutlaatuisen tärkeytensä lapsen elämässä ja saattaneet tulla paremmin mukaan yhteistyöhön. Toisaalta aina sijoitettu lapsi ei halua näyttää Minun kirjaani biologisille vanhemmilleen eikä heitä välttämättä se kiinnostaisikaan. Tärkeää Minun kirjan käytössä onkin kuunnella lasta ja tehdä sitä lapsen ehdoilla. Minun kirjani on lapsen oma kirja. Sukupuu / Minun kirjani. Useat sijais- ja adoptiovanhemmat sekä ammatilliset perhekodit ovat ostaneet Minun kirjani heille jo sijoitetulle lapselle, jolloin sen avulla on keskusteltu menneestä, tästä hetkestä ja tulevasta sekä näihin liittyvistä tunteista. Kansion avulla he ovat yhdessä lapsen kanssa alkaneet työstämään lapsen elämänpolkua. Jotkut sijaisvanhemmat ovat ostaneet Minun kirjaani myös sijaisperheen biologisille lapsille, koska he ovat pahoittaneet mielensä siitä, että heillä ei ole tällaista kaunista kissa-kirjaa. Minun kirjaani on käytetty myös nuorten kanssa työskentelyssä. Nuorisokodissa 17-vuotiaan raskaana olevan tytön omaohjaaja kertoi, että kansion avulla he olivat päässeet sukeltamaan tytön elämänhistoriaan, sen herättämiin tunteisiin sekä miettimään myös tulevaisuutta. Ohjaajan mukaan, kirja oli aukaissut tytön silmiä ja herättänyt hänen kiinnostuksena menneisyyteensä. He olivat verkostokartan teon lisäksi myös konkreettisesti tavanneet tytön sukulaisia, tytön isääkin, joka ei ollut aikoihin ollut yhteydessä. Verkostokartta / Minun kirjani. Sijais- ja adoptiovanhempien sekä laitosten ohjaajien lisäksi myös sosiaalityöntekijät ovat käyttäneet Minun kirjaani yhdessä lapsen kanssa. Sosiaalityöntekijöiden rooli on kokemusten mukaan ollut kuitenkin enemmän sijaisvanhempia ohjaava kuin se, että he olisivat itse aktiivisena tekijänä. Toisinaan sosiaalityöntekijät ovat täydentäneet tietoja lapsen menneisyydestä, jos biologinen vanhempi ei ole tätä halunnut tai voinut tehdä. Sosiaalityöntekijän kalenteriin sopiva hetki ei kuitenkaan ole usein otollisin hetki lapselle. Minun kirjani käyttäminen vaatiikin lapsen ja aikuisen luottamuksellisen suhteen, rauhallisen ja turvallisen kahdenkeskisen hetken, jossa lapsi tietää, että hänellä on lupa tarinaansa ja aikuinen uskaltaa kuunnella sitä kauhistelematta. Myös lapsen oma herkku (tikkari, pillimehu) voi auttaa lasta keskittymisessä. Saatujen kokemusten mukaan Minun kirjani käyttö on positiivisella tavalla raskasta. Matka omaan menneisyyteen ja itseen pysähtyminen saattavat herättää monenlaisia tunteita, jotka keskustelun avulla vielä syventyvät. Tämän takia kansiota ei voi tehdä kiireellä, vaan lasta kuunnellen vaikka vain yksi tehtävä tai sivu kerrallaan. Lisäksi aina sen jälkeen kun lapsen menneisyyteen on sukellettu, on tärkeää palauttaa lapsi nykyhetkeen keskustelemalla esimerkiksi asioista, joista lapsi tykkää. Minun kirjani käyttäminen on prosessi, joka vaatii sekä aikuiselta että lapselta sitoutumista työskentelyyn. Kansion käyttö vie aikaa ja aikuisen sekä lapsen on hyväksyttävä se, että kansio on tavallaan aina kesken. Minun kirjani käytön pitäisi kuitenkin olla aktiivinen prosessi. Jos ei ole sovittu, että sitä tämän tästä yhdessä katsottaisiin, se helposti saattaa unohtua lapsen omiin tavaroihin. Eräs sijaisäiti toivoi, että jos sosiaalityöntekijä antaa kansion sijoitusvaiheessa lapselle, tulisi hänen samalla ohjeistaa sijaisvanhemmat/ohjaajat tämän kansion käyttöön ja vaikka näyttää esimerkkiä, miten kansion kanssa työskennellään. Yksin lapsi ei voi koskaan olla vastuussa Minun kirjani käytöstä sen herättämien voimakkaidenkin ajatusten ja tunteiden takia. Minun kirjani houkuttelee kuitenkin sekä lasta että aikuista etsimiseen. Onko Sinulla kokemusta Minun kirjani käytöstä? Miten olet kansiota käyttänyt? Millaisia ajatuksia tai tunteita Minun kirjani käyttö on Sinussa tai lapsessa/nuoressa herättänyt? Erittäin mielellämme kuulisimme myös Sinun tarinaa käyttökokemuksistasi. Voit kirjoittaa lyhyestikin, mutta lähetä tarinasi vuoden 2007 loppuun mennessä. Tarinoiden kirjoittajille on luvassa pieni muisto. Nautinnollisia etsimisen hetkiä jokaiselle! Lisätietoja ja välinetilaukset: www. pesapuu.fi. Lähde: Minun kirjani ohjeet aikuiselle Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry, Pesäpuu ry. 15

16 Teksti Johanna Barkman ja Riikka Huusko Kuvat Meri-Maaria Kiianmaa ja Julia Marjomäki IKKUNA OMAAN ELÄMÄÄN nuoret lastensuojelun sijaishuollossa Sijoitettujen nuorten kanssa työskentelyn aktiivinen kehittäminen on alkanut Pesäpuu ry:ssä. Kehittämistyössä pyritään hyödyntämään vuosina toteutuneen Lapsen äänen kuulemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen lastensuojeluun NORSU-projektin kokemuksia ja soveltamaan jo kehitettyjä toiminnallisia menetelmiä. Tarkoituksena on luoda myös uusia menetelmiä ja välineitä, jotka auttavat sijoitettuja nuoria itseään, sijaisperheitä ja lastensuojelun eri ammattilaisia kohtaamaan murrosiän herättämät erityiskysymykset ja jotka edistävät nuorten osallisuutta omaan elämäänsä. Kehittämistyön maskottina toimii KAMELEONTTI, joka nuoren lailla muuttaa muotoaan ja on vaikeasti kesytettävissä. Useimmat kameleontit eivät vaihda väriään vain taustavärin perusteella, vaan myös fyysisillä ja psyykkisillä toiminnoilla on merkitystä. Kameleontti viestittää väreillään ympäristöönsä aivan niin kuin nuoret viestittävät pukeutumisellaan, koruilla, harrastuksilla jne omaa maailmaansa. Maskotin on piirtänyt 16-vuotias taiteilija Julia Marjomäki. IKKUNA OMAAN ELÄMÄÄN nuoret lastensuojelun sijaishuollossa kehittämistyöstä Pesäpuussa vastaavat Johanna Barkman ja Riikka Huusko. Kehittämistyö jakaantuu kahteen eri osa-alueeseen: työvälineet ja kouluttaminen sekä nuorten oikeus perhesijoituksiin. Nämä osa-alueet ovat kuitenkin jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään. Ajattelemme, että nuorten kanssa tehtävän työn kehittäminen mahdollistaa myös PRIDE-valmennusohjelman soveltamisen, että sijaisvanhemmat olisivat valmiimpia vastaamaan nuorten tarpeisiin. Tätä kautta nuorten, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa, olisi mahdollista päästä perheenomaiseen hoitoon. Perhesijoitus voi tarjota nuorelle mallin perhe-elämästä ja näin auttaa nuoren elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä. TIE VIE -työskentelyvalikko Työvälineiden- ja menetelmien kartoittamistyö on aloitettu tänä vuonna sijoitettujen nuorten vertaistukiryhmän sekä nuorten kanssa työskenteleville suunnatun kyselyn avulla. Ensi vuonna keskitymme strukturoidun ja tavoitteellisen, mutta joustavan TIE VIE -työskentelyvalikon luomiseen nuorten kanssa tehtävän työn tueksi. Valikko tarjoaa työskentelypakin, josta työntekijä ja nuori voivat ottaa tarvittavat työvälineet. Työskentelyvalikon kehittämisen lähtöajatuksena on ollut erilaisten vaihtoehtoisten toimintatapojen tarjoaminen, koska jokainen nuori on yksilöllinen elämäntarinansa, tarpeidensa ja toimintamahdollisuuksiensa kautta. TIE VIE -työskentelyvalikko koostuu nuorten elämää koskevista teemoista Näitä työskentelyvalikon teemoja tarkastellaan omaelämäkerrallisen kaaren mukaisesti. Liikkeelle lähdetään nykyhetken tarinoista. Menneisyyden tarinoiden tarkastelun tavoitteena on elämäntapahtumien ja niihin liittyvien tunteiden sekä ajatusten punoutuminen yhtenäiseksi elämäntarinaksi. Kaari päättyy tulevaisuuden vaihtoehtoisiin tarinoihin. Työskentelyvalikkotyön tavoitteena on nuoren identiteettitarinan kartoittaminen ja/tai muotoutuminen siten, että se vahvistaisi nuorten toimijuutta omassa elämässään. Jos nuoren identiteettikertomus on rakentunut kielteiseksi, saattaa tämä silloin rajoittaa tai tukahduttaa nuoren omia toimintamahdollisuuksia. Kielteinen identiteettikertomus saattaa lisätä nuoren syrjäytymisriskiä. Nuori voi tippua useilta eri elä- TIE VIE - työskentelyvalikko - nuoret lastensuojelun sijaishuollossa Toimijuus Identiteetti TIE VIE Elämäntarina Voimavarat Ihmissuhteet Kaavio: TIE VIE -työskentelyvalikko Lupaus lapselle 2006 Pesäpuu ry 16

17 män osa-alueilta yhtä aikaa. TIE VIE -työskentelyvalikko -koulutus pilotoidaan Mikkelin seudulla kevään 2008 aikana ja loppuvuonna järjestetään kaksi avointa koulutusta sekä Helsingissä että Jyväskylässä. (Kts. toiveikas Nuorten kortit: Tunne tyypit! Tunne tyypit! -korttien avulla nuori voi kertoa sarjakuvan lailla omista tunteistaan ja niihin liittyvistä viesteistä. Minkä viestin kortin tyyppi välittää sinulle ja muille? Sijoitettujen nuorten vertaistukiryhmässä (nimi nuorten itsensä antama) ovat nuoret työstäneet ja muokanneet uusia tunnekortteja, jotka nuorten toiveiden mukaisesti on piirtänyt 16-vuotias taiteilija Meri-Maaria Kiianmaa. Tunne tyypit! -kortit valmistuvat talvella Tunnekortteja on kokeiltu myös muissa pienimuotoisissa ryhmissä ja ne ovat saaneet erityisen hyvän palautteen sekä aikuisilta että nuorilta. Kortteja tulee olemaan vain parikymmentä, joten tavoitteena on päästä keskustelemaan perustunteista. Kuitenkin tunnetyyppien monipuolinen ilmeikkyys antaa tilaa myös muille vivahteikkaammille tunteille kuten esimerkiksi surullinen -tyypistä nuoret kertoivat sen olevan myös haavoitettu ja epätoivoinen. Nuorten vertaistukiryhmässä tyttö valitsi ryhmän alussa toiveikas -kortin ja kertoi tyypin sanovan: Toivottavasti tämä menee paremmin kuin hammaslääkärissä. Aurinkokirja ilon ja toivon tarinoita nuorilta nuorille Kehittämistyön yhtenä osa-alueena on pienimuotoinen kirjoituskutsu sijoitetuille nuorille. Kirjoituskutsun tuloksena syntyvän Aurinkokirja ilon ja toivon tarinoita nuorilta nuorille tavoitteena on kerätä sijaishuollossa olevien nuorten tarinoita ja ajatuksia selviytymisestään. Haluamme nostaa sijoitettujen nuorten kokemuksia esille, jotta toiset nuoret saisivat toivoa omaan selviytymiseensä. Aurinkokirja Ilon ja toivon tarinoita nuorilta nuorille Kuvat Julia Marjomäki Hei, kutsumme Sinut kirjoittamaan ja piirtämään ilon ja toivon tarinoita toisille nuorille, jotka asuvat syntymäkotinsa ulkopuolella. Keräämme lyhyitä selviytymisen tarinoita Aurinkokirjaan, joka julkaistaan vuoden 2008 aikana. Jokainen sijaishuollossa oleva nuori on omalla tavallaan oman elämänsä selviytyjä. Kerro Sinäkin tarinasi toisille nuorille? Ja ehkä aikuisillekin, että he paremmin ymmärtäisivät nuoria ja heille tärkeitä asioita? Voit vapaasti kirjoittaa tarinaasi, joka muistuttaa Sinua selviytymisestäsi. Tarina voi olla runo, ajatelma, lyhyt kertomus, kuva tai sarjakuva. Tee tarinastasi itsesi näköinen. Tärkeintä, että tuot ajatuksesi näkyville. Pesäpuun yhtenä tavoitteena on nostaa lasten ja nuorten ääntä kuuluville. Pidämme tärkeänä, että lapset ja nuoret ovat itse myös osallisena kehittämistyössä. Aurinkokirjassa haluamme julkaista nuorten tarinoita tai ajatelmia selviytymisestä, että toiset nuoret saisivat toivoa omaan selviytymiseensä. Julkaistavat tarinat valitsee raati, joka koostuu sekä nuorista että aikuisista. Kaikki kirjoittajat saavat julkaistavan kirjan itselleen ja tämän lisäksi raati palkitsee viisi omaperäisintä tarinaa tai piirustusta. Tarinat julkaistaan haluamallasi nimimerkillä, mutta liitä siihen myös nimesi ja yhteystietosi, jotta voimme ottaa sinuun yhteyttä. Voit lähettää tarinasi mennessä sähköpostitse: / tai kirjeitse osoitteeseen: Pesäpuu ry / Aurinkokirja, Kauppakatu 18 C 35, JYVÄSKYLÄ. Kuulemme erittäin mielellämme ajatuksistasi ja vastaamme mahdollisiin kysymyksiisi! Aurinkoterveisin, Pesäpuu ry Johanna Barkman ja Riikka Huusko kirjoituskutsu 17

18 Teksti Raili Bäck-Kiianmaa Kuvat Raili Bäck-Kiianmaa Fostering Our Taonga Children are our treasure as are those who care for them. Tuokiokuvia IFCO:n konferenssista Uudesta Seelannista. Helmikuussa minulla oli mahdollisuus osallistua Pesäpuun edustajana IFCO: n ( International Foster Care Organisation) maailmankonferenssiin Uudessa Seelannissa. Samalla sain tilaisuuden kokea myös Uuden Seelannin upean luonnon ja nähdä sen, miten elävä ja voimakas on maorien kulttuuri. Konferenssin teemalla haluttiin korostaa sitä, miten arvokkaita ovat kaikki ammatillisen tiimin jäsenet, jotka toimivat yhdessä sijoitetun lapsen parhaaksi. Vuosi 2006 oli IFCO:n toiminnan 25. juhlavuosi ja konferenssin luennoissa saimmekin vahvan muistutuksen siitä, miksi IFCO aikanaan perustettiin. Se on ainoa kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää perhehoitoa. IFCO perustaa työnsä myös YK:n lapsen oikeuksien julistukselle, jonka mukaan jokaisella lapsella on oikeus kasvaa perheessä. Saimme taas monin tavoin tuntea ja kokea sen, mistä IFCO:ssa on kysymys. Se ei ole vain järjestö, joka järjestää tieteellisiä konferensseja, joissa esitellään tutkimustuloksia, vaan ennen kaikkea kansainvälinen yhteistyöverkosto. IFCO:n avulla sijaisperheet, sijoitetut lapset ja nuoret, alan ammattilaiset ja tutkijat voivat verkostoitua ja tehdä entistä paremmin työtä sijoitettujen lasten parhaaksi. Konferenssit tarjoavat hienon tilaisuuden jakaa ja antaa muiden käyttöön hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Kuten aina antaessaan myös saa. Jotain vanhaa, paljon uutta Tangata Whenua Tangata Whenua on maorien kielellä läheisneuvonpito. Uudesssa Seelannissa on läheisneuvonpito tullut lakiin jo vuonna 1989 Kun tämän menetelmän kotimaassa oltiin, oli selvää että sitä myös käsiteltiin monissa alustuksissa ja työpajoissa. Läheisneuvonpidolla on saatu aikaan hyviä tuloksia ja lastenkoteja on voitu sulkea ja laitoshoito on kaikista viimesijaisin hoitomuoto Uudessa Seelannissa. Kiinnostuin uusiseelantilaisen Tracie Shiptonin työpajasta, jossa aiheena oli kuitenkin uusiseelantilaisten nuorten kokemukset yksityisestä lastenkodista tai oikeastaan usean talon muodostamasta yhteisöstä. Näillä nuorilla oli samanlaiset taustat kuin monilla meidänkin laitosnuorilla eli useita jopa kymmeniä sijoituksia, keskimääri 6,1 sijoitusta. Erona oli ainoastaan se, että sijoitukset olivat lähiverkostoon. Lähiverkostoon kuului sitten lopulta jo äidin entisiä avomiehiä ja tai siskon entisen miehen sisaruksia. Näin oli muodostunut monimutkainen sijoitusten vyyhti, joka lopulta esti jo lapsen yhteydenpitoa omiin vanhempiinsa ja kuormitti lasten tunteita. Haastatellut lapset kokivat lastenkodissa yhteydenpidon omiin vanhempiin helpommaksi ja myöskin olonsa turvallisemmaksi. Olin kuulevani kritiikkiä myös läheisneuvonpitoa kohtaan. Sitäkin on helppo käyttää säästämiseen. Sijoitus lähiverkostoon on halpaa ja raha voi ohittaa lapsen tarpeet. Mielenkiintoista tietoa Norjasta kertoi Amy Holtan, joka valmistelee laajaa tutkimusta sukulaissijoituksista. Tutkimus perustuu haastatteluihin ja ainakin alustavat tulokset muistuttavat kovasti aikaisempia tuloksia pohjoismaista. Sukulaissijaisvanhemmilla on vähemmän tukea ja koulutusta. Usein yhteydenpito vanhempiin on kuitenkin helpompaa ja sijoitukset pysyvämpiä. Elämäni tarina On tärkeää voida auttaa sijoitettuja lapsia ja nuoria käymään läpi mennei- 18

19 syyden tapahtumia, pääsemään tasapainoon nykyisyyden kanssa ja ajattelemaan positiivisesti tulevaisuudesta. Usein työntekijät ja sijaisvanhemmat tuntevat itsensä avuttomaksi, kun ei ole oikein keinoja ja välineitä käsitellä näitä asioita. Tämä oli lähtökohtana kun Perhehoitoliitto, Pelastakaa lapset ja Pesäpuu alkoivat suunnitella Minun kirjaani. Mielessämme viivähti tuolloin ajatus vuorovaikutteisesta cdrompusta, tehtävä tuntui kuitenkin haastavalta. Oli siis mielenkiintoista osallistua työpajaan, jossa englantilainen Afshan Ahmad (Family Foster Care Associates) esitteli järjestössään kehitettyä My Life Story cd-romppua. Se on mahtava vuorovaikutteinen peli, joka toimii apuvälineenä lapsen ja nuoren elämän tarinan kokoamisessa. Lisäksi se antaa tietoa monista tärkeistä asioista. Päätimmekin kartoittaa mahdollisuudet tehdä cd-romppu myös suomeksi. Kiinnostuimme tästä järjestöstä, jonka työssä lapsen oma elämäntarina on niin vahvasti esille. Siksipä kävimme myös heidän toisessa työpajassaan, jossa teemana oli team parenting eli hyvän perhehoidon malli. Pian huomasimme jo keskustelevamme yhteistyöstä tämän järjestön työntekijöiden kanssa. Family Foster Care Associates järjestön on perustanut sosiaalityöntekijä Jim Cockburn ja sijaisvanhempi Jan Rees vuonna Molemmat olivat kokeneet työssään, että palvelujärjestelmässä oli aukko niiden lasten kohdalla, jotka paikalliset viranomaiset luokittelivat vaikeiksi sijoittaa. Monet näistä lapsista oli vastoin heidän etuaan sijoitettu lastenkotiin tai heillä oli takanaan useita katkenneita sijoituksia. Usein kyse oli kuitenkin siitä, että sijaisvanhempi ja lapsi saivat riittämättömästi tukea. Jan Rees ja Jim Cockburn uskoivat vahvasti siihen, että jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus saada positiivinen kokemus perhe-elämästä. He uskoivat myös, että löytyy perheitä, jotka voivat ottaa luokseen myös haastavia lapsia. Tehtävästä ei kuitenkaan selviä yksin. Tarvitaan ammatillinen tiimi, jolla olisi käytössään riittävät resurssit ja keinot vastata joustavasti lapsen ja sijaisperheen tarpeisiin aina kun apua tarvittaisiin. Tätä työtä tekemään he perustivat järjestönsä. Vähän yli kymmenessä vuodessa FCA on kasvaunut Britannian suurimmaksi yksityiseksi sijaishuoltotoimistoksi. Sillä on yli 80 toimistoa Englannissa, Walesissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa. Konferenssin jälkeen on posti kulkenut ja elokuussa järjestön edustajat tulivat Perhehoitoliiton ja Pesäpuun vieraaksi. Yhteistyö jatkuu PRIDE, PRIDE Heti, kun saimme konferenssin ohjelman käsiimme törmäsimme meille tuttuun PRIDE-valmennukseen. Pienoisen salapoliisityön avulla löysimme kaksi herraa, jotka ovat pitkään kouluttaneet PRIDE-kouluttajia ja pitäneet PRIDE-valmennusta Pohjois-Dakotassa. Oma työpajamme sattui heidän työpajansa kanssa päällekkäin, joten emme päässeet kuulemaan, miten he ovat organisoineet pitkien välimatkojen valmennuksen omassa maassaan. Sen sijaan järjestimme PRIDEkokouksen, johon osallistui myös muita PRIDE-ohjelmaa käyttäviä maita. Melko nopeasti syntyi ajatus, että olisi mahtavaa järjestää konferenssi, jossa kaikki PRIDE-ohjelmaa käyttävät maat voisivat kertoa oman tarinansa. Ystävämme Del Hager ja Pete Tunseth ovatkin panneet tuulemaan. Lomien jälkeen löysin sähköpostistani kutsun kansainväliseen konferenssiin, joka pidetään helmikuussa Washingtonissa. Alkusyksystä järjestäjät kartoittavat eri maiden tilanteet ja helmikuussa on mahdollista sitten päästä kuulemaan, millaisia muutoksia Pride on tuonut mukanaan eri maiden perhehoitoon. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, lisää tietoa saa allekirjoittaneelta. FCA:n edustajat Pesäpuun toimistolla. Oikealta Afshan Ahmad, Steve Jaques, Jim Cockburn ja Jan Rees. PRIDE-tunnelmaa: oikealta Pete Tunseth, Del Hager (USA), Ragnar Simonsen (Norja). 19

20 Jotain annettavaa IFCO-konfrenssien perusajatuksen mukaisesti olemme pyrkineet jokaisessa konferenssissa esittelemään myös omaa työtämme työpajoissa. Tällä kertaa järjestimme työpajan pohjoismaisin voimin. Työpajassa kerroimme pohjoismaiden perhehoidosta ja PRIDE-valmennuksesta. Päätarkoitus oli kuitenkin esitellä yhteistyössä valmistunut filmi Viisi valmiutta, joka on saatavana myös englanniksi tekstitettynä. Kulttuurieroista huolimatta filmi sytytti yleisön ja herätti vilkkaan keskustelun sekä Pride-valmennuksesta että perhehoitajan valmiuksista. Konferenssissa korostui mielestäni aikaisempaa enemmän lasten kanssa työskentely ja sijaisvanhempien tukeminen. Itseäni kiinnosti erityisesti se, miten sijaisvanhempia voitaisiin opettaa auttamaan heille sijoitettua lasta ja millaisia välineitä siihen tarvittaisiin. Trauman käsittelyyn ei aina tarvita terapeuttia, myös theraplayn kaltaiset terapeuttiseen vuorovaikutukseen perustuvat menetelmät voivat auttaa lasta trauman käsittelyssä. Auttamalla traumatisoituneita lapsia kiinnittämään huomionsa mielihyvää tuottaviin toimintoihin, jotka eivät muistuta alkuperäisestä traumasta lapsi voi alkaa tarkastella maailmaa paikkana, joka ei perustu heidän omiin elämänkokemuksiinsa. Tutustuinkin mielenkiintoisiin uusiin työtapoihin ja pyrimme tuomaan niitä tulevaisuudessa myös Suomeen. Viisi valmiutta -filmi herätti vilkasta keskustelua Pohjoismaiden yhteisessä työpajassa. Millaista on arki sijaisperheessä? Pesäpuu ry etsii vapaaehtoisia marraskuussa toteutettavaan päiväkirjatutkimukseen. Ketkä voivat osallistua? Sijaisperheet, joissa on kaksi sijoitettua lasta, joista toinen on 4 7-vuotias. 4 7-vuotias lapsi on ollut sijoitettuna perheeseen vähintään yhden vuoden ajan. Miten tutkimus tehdään? Sijaisvanhemmat vastaavat kumpikin viikon ajan päivittäin lomakemuotoisen päiväkirjan kysymyksiin (kesto n. 15 min.). Tutkimuksen tiedot ovat luottamuksellisia, osallistujien nimet pysyvät salassa. Miten pääsen mukaan? Ilmoittautua voi lähettämällä perheen yhteystiedot sähköpostitse: tai täyttämällä ilmoittautumislomakkeen sivulla Perheiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti ja tutkimukseen osallistuvat lapset saavat t-paidan sekä satukirjan. Mitä hyötyä tutkimuksesta? Tutkimus tuottaa tietoa sijaisperheen arjesta sijaisvanhempien ja alle kouluikäisen sijoitetun lapsen näkökulmasta perhehoidon kehittämisen pohjaksi. Tutkimus toteutetaan Pesäpuu ry:ssä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen sekä Perhehoitoliitto ry:n kanssa. Lisätietoja: tai Christine Välivaara, puh (virka-aikana klo 8 16). 20

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1 Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1 Lasten osallisuus ja kuuleminen Terhi Tuukkanen YTT, ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 17.5.2016 2 Miksi lasten osallisuus?

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot