Suomen CP-liitto ry. MMC-opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen CP-liitto ry. MMC-opas"

Transkriptio

1 Suomen CP-liitto ry MMC-opas

2

3 Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie Helsinki Puh.: Faksi:

4 Kuva: Mari Soininen Sisällys Lukijalle...5 MMC- ja hydrokefaliasuunnittelija Petra Peltonen, Suomen CP-liitto ry MMC...6 Mikä meningomyeloseele (MMC) eli selkäydinkohju on?... 6 Mistä MMC johtuu?... 6 Miten MMC todetaan?... 8 Mitä oireita MMC aiheuttaa?... 8 Halvausoireet ja tuntopuutokset... 9 Hydrokefalia... 9 Virtsateiden ja suolen toimintahäiriöt...10 MMC:n hoito ja kuntoutus...11 Kirurginen alkuhoito...11 Virtsatie ja suolihäiriöiden hoito...12 Kuntoutus...13 Lääketieteen tohtori, lastenneurologi, kuntoutuksen erityispätevyys Helena Mäenpää, HUS Ortopedia...14 Yleistä...14 Yläraajat...14 Selkäranka...15 Lonkat...16 Polvet...17 Nilkat ja jalat...17 Luunmurtumat...17 Lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti, Juhani Merikanto, TAYS Minulla on MMC...18 Leena Särelä Sosiaalinen kuntoutus...20 Kuntoutusvastaava Elina Perttula, Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry...23 Tiedottaja Sini Pälikkö, Suomen CP-liitto ry Palvelut ja tuet MMC-OPAS

5 Kuva: Mari Soininen Lukijalle M M C- j a h y drokefa l iasu u n n it tel i j a, Petra Peltonen, Suomen CP-liitto ry Tämä opas on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tietoa MMC:stä. MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele (lat. meningo-myelo-cele) eli selkäydinkohju tai selkärankahalkio. Selkäydinkohju on synnynnäinen selkärangan ja selkäytimen epämuodostuma ja siihen liittyy aina osittainen selkäytimen vaurioituminen. Suomessa MMC-vamma todetaan keskimäärin neljällä lapsella vastasyntyneestä. MMC-diagnoosin saa- neiden henkilöiden kokonaismäärä on noin 1000 ja vuosittain uusia diagnooseja annetaan Vamman yleisyys on verrattain alhainen, 0,3% kaikista vastasyntyneistä. Suomen CP-liitto on toiminut meningomyeloseele- ja hydrokefalia- vammaisten etujärjestönä vuodesta 1989 lähtien. Oppaan lisäksi tietoa on saatavilla CP-liiton sivustoilta: sekä MMC-OPAS 5

6 MMC MIKÄ MENINGOMYELOSEELE (MMC) ELI SELKÄYDIN- KOHJU ON? Meningo-myelo-seele (MMC) on synnynnäinen selkärangan ja ytimen epämuodostuma. Sikiöaikaisen hermostoputken sulkeutumishäiriön seurauksena selkänikaman (tai nikamien) takakaari jää sulkeutumatta (spina bifida) ja selkäydinkalvot ja selkäydin voivat pullistua ulospäin kohjuksi. Meningocelessä vain kalvot pullistuvat ulos, kun taas meningomyeloseelessä myös selkäydintä on mukana. MMC:ssä on useimmiten jonkinasteinen selkäydinvamma, mikä ilmenee eriasteisina halvausoireina kohjun sijainnista riippuen yleensä jalkojen alueella, ja/tai rakon, peräsuolen ja sukuelinten toimintojen häiriöinä. MISTÄ MMC JOHTUU? Tarkkaa syytä nikamakaarien sulkeutumishäiriöön ei tiedetä. Perinnöllisillä tekijöillä on ilmeisesti altistavaa vaikutusta, koska MMC-vamman yleisyys vaihtelee eri maissa. Perheessä yhdellä lapsella todettu MMC-vamma lisää seuraavana syntyvien lasten MMC-ris Sivulta 1 Ääreishermo Selkäydin Selkänikama Ylhäältä 5 Kuva 1. Hermostoputken sulkeutuminen tapahtuu viidessä eri osassa. Nämä on merkitty kuvaan niihin kohtiin, joita nämä sulkualueet vastaavat valmiiksi kehittyneessä hermostossa. Kuvan lapsella on sulkualue 1: alapään sulkeutumishäiriö, josta muodostuu lannealueen selkäydinkohju. Lapsen vieressä on suurennettu kuva kohjusta sivulta ja ylhäältä. Huomaa, että MMC:ssä osa selkäydintä ja aivokalvoa on työntynyt kohjuun ja selkänikama ei ole kehittynyt selkäydintä ympäröiväksi kohjun kohdalla. Täten syntyessään selkäydintä peittävät kohjun kohdalla vain iho ja aivokalvo. (mukaeltu osin artikkelista Van Allen ym. 1993) 6 MMC-OPAS

7 Lääketieteen tohtori, lastenneurologi, kuntoutuksen erityispätevyys, Helena Mäenpää, HUS 2 Hermostouurre Hermostouurre sulkeutuu Selkärangan aihe 3 Sulkeutumis kohdat Selkänikama 18 vrk 22 vrk 28 vrk aivorakkulaa Väliaivot Keskiaivo Isot aivot Pikkuaivot Isot aivot Ydinjatkos Selkäydin Sydämen Käsi aihe Aivojen eri osien aiheet 4 viikoa 7 viikoa 11 viikoa Pikku aivot Kuva 2. Alkio näyttää aluksi levyltä, jonka selkäpuolelle alkaa muodostua hermostouurre 18 vrk:n tiennoilla. Seuraavan kymmenen päivän kuluessa tämä uurre muodostaa sulkeutuneen putken tulevan sikiön selkäpuolelle. Tämä hermostoputken sulkeutuminen tapahtuu viidessä eri osassa. Nämä on merkitty oikealla ylhäällä olevaan vastasyntyneen lapsen kaavakuvaan niihin kohtiin, joita nämä sulkualueet vastaavat valmiiksi kehittyneessä hermostossa vrt. MMC:n synty kpl. 3.4 (mukaeltu Soinila ja Iivananinen 1995 sekä Van Allen ym. 1993). Kuva 3. Aivojen varsinainen muovaantuminen alkaa hermostoputken sulkeuduttua (kuva 2). Reilun kolmen viikon iässä hermostoputkeen muodostuu kolme rakkulaa (oik.), jotka edelleen jakautuvat viideksi rakkulaksi (kesk.) ja edelleen rakkuloiden laajenemisen ja keskinäisen taipumisen kautta aivojen ulospäin näkyvät keskeiset rakenteet syntyvät yhteentoista raskausviikkoon mennessä (mukaeltu kirjasta Palo ym. Neurologia). MMC-OPAS 7

8 kin noin seitsemänkertaiseksi. Suomessa vamman yleisyys on matala, 0,4% kaikista vastasyntyneistä, ja vuosittain syntyy n. 20 selkäydinkohjulasta. Myös jotkin ulkoiset tekijät, kuten äidin käyttämä epilepsialääkitys (mm. valproaatti) lisäävät lapsen MMC-riskiä. Toisaalta on myös todettu, että foolihappo (eräs B- vitamiini) lisättynä äidin päivittäiseen dieettiin jo ennen suunnitellun raskauden alkua vähentää MMC-riskiä syntyvällä lapsella ainakin 50%:lla. MITEN MMC TODETAAN? Keskushermostoputken sulkeutumishäiriön seurauksena syntyvä MMC kehittyy aikaisin, jo raskauden 4. viikolla. Hermostoputken sulkeutuminen voi häiriintyä missä hermostoputken kohdassa tahansa. Sulkeutumatta jääneet selkänikamien takakaaret voidaan näin ollen nähdä jo aikaisin sikiön ultraäänitutkimuksessa. Kohdussa ei kuitenkaan aina tapahdu selkäytimen ulospullistumista, mistä johtuen tarkkakaan ultraäänitutkimus ei aina paljasta kehittyvää vammaa. Mikäli myös ihoon jää aukko, vapautuu lapsiveteen sikiön kudoksissa esiintyviä valkuaisaineita, jotka myös lisäävät äidin verestä mitattavaa alfafetoproteiinia. Raskauden aikaiseen riskiäitien seulontaan voidaan käyttää äidin seerumin AFP-määritystä. AFP-määritys löytää 75-80% selkäydinkohjuraskauksista. Verinäytteestä todetun kohonneen AFPpitoisuuden perusteella voidaan tehdä lapsivesitutkimus, jossa kohonnut AFPpitoisuus on varmempi merkki lapsen MMC- (tai munuais-) vammasta. Noin puolet MMC- vammoista paljastuu vasta lapsen syntyessä. Tuolloin nähdään jollain kohtaa selkärankaa pullistuma, joka voi olla kokonaan tai osittain ihon peittämä tai kokonaan avoin, jolloin selkäydin on näkyvissä. Joskus harvoin MMCvamma voi olla niin lievä, että se löytyy vasta myöhemmin lapsuusiällä epäselvien neurologisten oireiden selvittelyn yhteydessä. Kun lapsi on syntynyt, kohju peitetään steriilein taitoksin. Kohju suljetaan kirurgisesti mahdollisimman pian syntymän jälkeen, mielellään 24 tunnin kuluessa infektioriskin vähentämiseksi. Selkäytimen vaurioita ei ainakaan vielä osata korjata, mutta kuntoutuksen, apuvälineiden ja muiden tarvittavien ongelmaratkaisukeinojen avulla valtaosa yksilöistä, joilla on MMC, voi elää varsin tavallista elämää. MITÄ OIREITA MMC AIHEUTTAA? MMC-vammaan liittyvät oireet vaihtelevat paljon vaikeusasteeltaan riippuen seelen sijainnista ja laajuudesta. Valta- 8 MMC-OPAS

9 osalla häiriö rajoittuu lantion ja alaraajojen alueelle. Oireet ovat sitä vaikeammat mitä ylempänä selkärangassa seele sijaitsee ja mitä suurempi se on. Oireet aiheutuvat selkäytimen vauriosta pullistuman kohdalla, mistä johtuen pullistuman alapuolella olevat hermoradat ovat osittain tai kokonaan kehittymättömiä, sekä toisaalta aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöstä, joka aiheuttaa usein hydrokefalian (suom. vesipään) kehittymisen. Usein MMC:hen liittyy myös lieviä aivorakenteen poikkeavuuksia (mm. Arnold Chiari, ks. myöh.) ja selkäytimen alapään liekaantuminen. MMC:ssä selkäydin on siis aina jonkinasteisesti liekaantunut. Siitä ei kuitenkaan ole aina haittaa. Siksi pelkkä magneettikuvauksessa esiin tuleva liian matalalla sijaitseva selkäydin ei sinällään ole syy leikkaukseen. MMC-henkilöillä selkäytimen ongelmallisen liekaantumisen voikin huomata lähinnä etenevästä alaraajojen toiminnan heikkenemisestä. Usein liekaantuminen vaikuttaa herkimmin rakon toimintaan ja myös skolioosi voi pahentua. HALVAUSOIREET JA TUNTOPUUTOKSET Mikäli MMC sijaitsee kolmannen lannenikaman yläpuolella, on siihen liittyvä alaraajahalvaus yleensä täydellinen. Lapsen alaraajat ovat usein jo kohdussa liikkumattomat ja syntyessä ne ovat lonkista koukistuneena ja polvet suorina. Alaraajoista puuttuvat aktiivisten liikkeiden lisäksi myös reflektoriset jänneheijasteet sekä vastasyntyneen askellusheijaste. Myös tuntoaisti toimii puutteellisesti. Siitä aiheutuvat ihohaavojen ja paltumisen sekä palovammojen riskit. Myös alaraajojen luumurtumia tulee tavallista helpommin. Halvaantuneiden alaraajojen heikentynyt verenkierto puolestaan altistaa paleltumille ja hidastaa ihovaurioiden paranemista. Mikäli MMC sijaitsee kolmannen lannenikaman alapuolella on alaraajahalvaus aina vain osittainen, ristiluun kolmannen nikaman yläpuolella olevissa MMC:ssa vain varpaisiin rajoittuva ja ristiluun alaosan MMC:ssa ei halvausoireita ilmene lainkaan. Sen sijaan genitaalien ja pakara-alueen tuntopuutoksia ilmenee aina. HYDROKEFALIA Hydrokefalian riski MMC:een liittyen on keskimäärin %. Se on sitä suurempi, mitä korkeammalla selkärangassa kohju sijaitsee. MMC-lapset muodostavatkin noin kolmanneksen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista, joilla on synnynnäinen hydrokefalia tai joille hydrokefalus kehittyy alle 1-vuotiaana. Useimmiten (70-80%) MMC-vauvoilla MMC-OPAS 9

10 ei ole syntyessään merkittävää hydrokefalusta, vaan se ilmenee vasta selän sulkuleikkauksen jälkeen. MMC:hen liittyvä hydrokefalia johtuu ns. Arnold-Chiarimuutoksesta, jolla tarkoitetaan sitä, että pikkuaivot ja aivorunko sijaitsevat tavallista alempana. Ne voivat tällöin työntyä kallonpohjan aukosta jopa kolmannen niskanikaman tasolle asti. Työntyessään ahtaaseen selkäydinkanavaan ne estävät aivoselkäydinnesteen (likvorin) kierron selkäydintä ympäröivään nestetilaan, josta se normaalisti imeytyy verenkiertoon. Näin paine aivojen sisällä olevissa aivokammioissa kasvaa, pään muoto näkyy myös kallon saumojen leviämisenä ja ns. aukileiden pullottamisena. Hydrokefaliaan liittyy usein suhteellisen suuren pään koosta johtuen heikkoutta niska- ja kaulalihaksissa, mikä näkyy heikkona päänkannatuksena ja viivästyttää vauvan pään asennon hallintaa. Arnold-Chiari- muutos voi myös joskus aiheuttaa aivorungon toimintahäiriöitä, kuten epäsäännöllistä hengitystä tai jopa hengityskatkoksia unen aikana. Yleisin hoito hydrokefalukseen on suntin asentaminen. Suntti on ihon alla kulkeva venttiilillä varustettu, yleensä silikoninen muutaman mm:n paksuinen letku, jonka yläpää sijoitetaan sivuaivokammioon ja alapää vatsaonteloon. Suntin venttiilin tarkoituksena on estää nesteen virtaaminen väärään suuntaan ja säädellä nesteenvirtausta paineen perusteella. Suntin ylivirtaus on varsin yleinen sunttiongelma. Pitkään jatkuessaan se voi johtaa slit-oireistoon, jossa aivokammiot ovat rakomaiset ja aivoissa vallitsee alipaine. Henkilö kärsii tällöin usein voimakkaasta päänsärystä, varsinkin oltuaan pitkään pystyasennossa, myös pahoinvointia, huimausta, lihasvelttoutta ja väsymystä voi ilmetä. Pitkään jatkuessaan slit hidastaa päänympäryksen kasvua, lisää kallonsaumojen ennenaikaista luutumista sekä epilepsian riskiä huomattavasti. Slitin hoitamiseksi on kehitetty ns. lisäventtiili eli antisifonilaitteisto. Suntin sijasta voidaan joissakin tapauksissa suorittaa kolmannen aivokammion pohjan puhkaisu, jossa aivoselkäydinnesteelle tehdään tähystyksellä uusi kanava tukkeutuneen tilalle. VIRTSATEIDEN JA SUOLEN TOIMINTAHÄIRIÖT Virtsarakkoa ja peräsuolta säätelevät hermot erkanevat selkäytimestä ristiluun kohdalla ja siitä syystä matalaankin MMC:een liittyy aina häiriöitä näiden elinten toiminnoissa. 2/3:lla virtsarakon sulkijalihas ylitoimii, koska rakon seinämän lihas on veltto. Siitä aiheutuu virtsan pakkautuminen rakkoon, rakon 10 MMC-OPAS

11 Kuva: Antti Tanni seinämän venyminen sekä lopulta ns. virtsan takaisinvirtaus virtsajohtimien kautta munuaisiin, missä kohonnut paine voi laajentaa munuaisaltaita. 1/3:lla sulkijalihas on toimimaton, jolloin virtsa valuu jatkuvasti, eikä vaaraa virtsanjohtimien tai munuaisten vauriosta juuri ole. Virstatietulehdusten riski on suuri ensin mainitussa tapauksessa. Munuaiskuvaukset ja ns. urodynaaminen tutkimus tehdään aina ensimmäisten elinviikkojen aikana sen selvittämiseksi, minkä tyyppinen toimintahäiriö lapsen MMC:een liittyy. Peräsuolen sulkijalihaksen toimintahäiriö on yleensä samantyyppinen kuin rakon sulkijalihaksen. Suoli saattaa olla koko ajan avoin ja uloste valuu vapaasti, tai sulkijalihas on kiinni, mutta sen yläpuolella peräsuoli on veltto ja laajenee ulosteen pakkautuessa sinne. Suoliongelman jatkuessa kehittyy helposti hoitoa vaativa ummetus. MMC-OPAS 11

12 MMC:n hoito ja kuntou KIRURGINEN ALKUHOITO Suomessa MMC:n hoito- ja kuntoutusvastuu on keskitetty yliopistosairaaloihin. Selkäaukile suljetaan mahdollisimman pian syntymän jälkeen, yleensä jo ensimmäisen 12 tunnin aikana. Sen jälkeen vauva joutuu lepäämään vatsallaan tuettuna selän haavan parantumiseen asti. Vaikka lapsella olisi jo syntyessään hydrokefalia, ei sitä leikata ennen kuin selän haava on parantunut. Yleensä hydrokefalia kehittyy vasta syntymän jälkeen. Ns. sunttikatetri asetetaan aivokammioon siinä vaiheessa, kun ollaan varmoja, ettei pään kasvun kiihtyminen pysähdy itsestään. Useimmiten suntti asetetaan noin yhden kuukauden iässä. Sunttikatetri on ohut silikoniletku, jonka yläpäässä oleva läppä sallii selkäydinnesteen virtauksen tietyllä paineella. Letkun yläpää asetetaan aivokammioon ja alapää kuljetetaan ihon alla vatsaonteloon, mistä selkäydinneste imeytyy verenkiertoon. Läppälaitteita on monenlaisia, mutta aluksi yleensä asetetaan avautumispaineeltaan matalapaineläppä, koska lapsi on pääasiassa vaakatasossa ja normaali aivopaine on matala. Kun lapsi oppii istumaan ja kävelemään ja on suuren osan päivästä pystyasennossa, vaihdetaan yleensä avauspaineeltaan ns. keskipaineinen läppä tai magneettisuntti, jossa avauspainetta voidaan säädellä ulkoisella laitteella tarvittaessa. Lapsen pään kasvua ja mahdollisia oireita suntin toimintahäiriöistä tai ylivetämisestä seurataan tarkasti ensimmäisinä elinvuosina. Pään kasvu tasaisesti normaalikäyrällä on herkkä mittari suntin normaalista toiminnasta. Pään kasvun kiihtyminen viittaa huonoon suntin toimintaan ja sen hidastuminen ylivetoeli slit-ongelmaan. Muita oireita voivat olla uutena ilmaantuva karsastus, aukileiden pullottaminen tai kuopalle painuminen, lapsen kärttyisyys, päänsärky tai oksentelu sekä epileptiset kohtaukset. Tällaisten oireiden ilmaantuessa on aina aihetta viedä lapsi päivystykseen lääkärin arvioitavaksi. VIRTSATIE JA SUOLIHÄIRIÖIDEN HOITO Ensimmäiset munuaiskuvaukset eli urologiset tutkimukset ovat tarpeellisia jo alkuvaiheessa. Niissä selvitetään munu- 12 MMC-OPAS

13 tus Lääketieteen tohtori, lastenneurologi, kuntoutuksen erityispätevyys, Helena Mäenpää, HUS aisten rakenne ja kunto, mahdollinen virtsan takaisinvirtaus sekä rakon koko, paineet, tyhjeneminen ja sulkijalihaksen toiminta. Mikäli lapsella todetaan virtsarakossa korkea paine tai paineaaltoja ja/ tai virtsanjohtimien ja munuaisaltaiden laajenemista, aloitetaan heti säännöllinen antibioottihoito virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi. Pienillä annoksilla tämä lääkitys jatkui aiemmin yleensä koko kasvuiän. Nykyään lääkitys aloitetaan vasta, jos siihen tulee tarvetta toistuvien tulehdusten tai yhdenkin munuaistason tulehduksen vuoksi. Säännölliset virtsanäytekontrollit ovat usein tarpeen munuaisten turvaamiseksi, jotta vältyttäisiin munuaisia vahingoittavilta tulehduksilta. Jos virtsaputken sulkijalihas on tiukasti kiinni, aloitetaan säännölliset virtsan katetroinnit myös alkuvaiheessa. Virtsa päästetään ulos rakosta ohuen silikonikatetrin avulla 4-5 kertaa päivässä, jonka toimenpiteen vanhemmat oppivat nopeasti. Mikäli istumatasapaino ja hienomotoriikka riittävät, niin lapsi voi tavallisesti oppia katetroimaan itsensä 5-8 Kuva: Mari Soininen MMC-OPAS 13

14 vuoden iässä. Säännöllinen virtsarakon katetrointi ehkäisee tehokkaasti virtsatietulehduksia ja mahdollistaa sen, että lapsi voi myöhemmin pysyä kuivana katetrointivälit. Mikäli virtsa valuu jatkuvasti, ei lapsi vauvaiässä yleensä tarvitse mitään erityishoitoa tässä asiassa. Suolen toimintahäiriö ilmenee yleensä ummetustaipumuksena. Ruokavalioon on siitä syystä tarpeen kiinnittää huomiota jo alkuvaiheessa. Melko usein on mahdollista totuttaa suoli tyhjenemään säännöllisellä rutiinilla. Siihen voi kuulua ulostetta pehmittävä (tai joillakuilla kovettava) suun kautta otettava säännöllinen lääkitys ja/tai tarkka sopivan kuitupitoinen ruokavalio. Jos lapsi syö runsaasti vihanneksia ja hedelmiä, hoidetaan samalla sekä suolen toimintaa että huolehditaan riittävästä C-vitamiinista. Lisäksi voidaan tarvita ulostuksen avustamista esimerkiksi pienoisperäruiskeen tai tuseerauksen avulla. KUNTOUTUS Kuntoutuksen koordinoinnista vastaa Suomessa lastenneurologi, jonka johtama kuntoutustyöryhmä koostuu useiden erikoisalojen asiantuntijoista: fysio- ja toimintaterapeutit, psykologi, sosiaalityöntekijä ja/tai kuntoutusohjaaja, ortopedi, urologi, hoitajia. Ensimmäisen kuntoutusarvion jälkeen käynnistyy yleensä fysioterapia tarpeen mukaan 1-2 kertaa viikossa ensimmäisten vuosien ajan. Fysioterapeutti huolehtii myös tarvittavien apuvälineiden asianmukaisesta käytöstä ja niiden kunnosta ja toimii apuvälineasioissa yhdyshenkilönä sairaalaan. Tavallisia apuvälineitä ovat erilaiset nilkka- ja jalkatuet sekä korkeammissa MMC-vammoissa seisomisen (seisomateline) ja kävelyn apuvälineet (tukisidokset) ja pyörätuolit. Arkipäivän toiminnoissa tarvittavista apuvälineistä sekä kodin muutostöiden suunnittelusta vastaavat yhdessä sairaalan ja kotipaikkakunnan fysio- ja toimintaterapeutit sekä kuntoutusohjaaja. Toiminnallisia apuvälineitä ovat esimerkiksi katetrointi-istuimet ja ympäristönhallintalaitteet. Kodin muutostöissä keskeisiä taas ovat lapsen itsenäisyyttä helpottavat keittiön, kylpy- ja WC-tilojen sekä tasoerojen muutostyöt. Sairaalakäynneillä vastuulääkärinä toimiva lastenneurologi pyrkii aina kartoittamaan sekä kuntoutus- että lääketieteelliset hoitotarpeet ja huolehtii säännöllisten tutkimusten toteuttamisesta ajallaan. Yleensä sairaalassa on myös nimettyjä vastuuhoitajia, jotta vanhemmat voisivat tarvittaessa helposti saada yhteyden hoitotyöryhmään. 14 MMC-OPAS

15 Ortopedia lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti, juhani merikanto, TAYS YLEISTÄ MMC-lapsen ortopediset ongelmat ovat seurausta hermostoputken sulkeutumishäiriön aiheuttamasta selkäytimen ja siitä lähtevien ääreishermojen kehityshäiriöstä. Luinen tukirakenne on sinänsä normaali lukuun ottamatta nikamakaarten vajaata sulkeutumista, joka aiheuttaa puutteellisuuksia selkärangan tukevuudessa altistaen ryhtivirheille. Lihasten hermotushäiriö aiheuttaa ilmeisesti jo sikiökautena selkäydinkohjun tasosta riippuen alavartalon, lantionseudun ja alaraajojen lihasten puutteellista kehitystä. Tämä johtaa lihasvoiman heikentymiseen, osa lihaksista jää ilmeisesti täysin kehittymättä, osa lihaksista kuitenkin toimii ja tämän seurauksena on lihasepätasapaino, joka voi johtaa esimerkiksi lonkkien sijoiltaanmenoon. Nivelten virheellinen kuormitus taas johtaa kasvuhäiriöön, nivel muuttuu laakeaksi ja pysyy entistä huonommin paikallaan. Luu on dynaaminen rakenne, jossa tapahtuu jatkuvaa uudistumisprosessia. Luun palkkirakenne edellyttää tukevana pysyäkseen kuormitusta. Jos kuormitus puuttuu ja lihasten aiheuttama veto on poissa, kehittyvät luut hennoiksi ja hauraiksi. Näin tapahtuu pyörätuolissa istuvalle MMC-lapselle. Murtumia ennaltaehkäisevänä toimintana ovat päivittäiset seisomaharjoitukset tarpeen. YLÄRAAJAT Yläraajojen toimintaan vaikuttaa hydrokefalian kehittyminen, varsinkin sen neurokirurgiseen sunttihoitoon liittyvät komplikaatiot. Käsien hienomotoriikka voi olla kömpelöä, mutta hyvin harvoin tarvitaan mitään käsikirurgisia toimenpiteitä. MMC-OPAS 15

16 Kuva: Mari Vanhatalo SELKÄRANKA MMC-vammassa selkäranka on rakenteeltaan alun perin normaali lukuunottamatta hermostoputken sulkeutumishäiriöön liittyvää nikamakaarten puuttumista. Tämä sijoittuu yleensä lannerangan alaosaan ja ristiluun yläosaan. Nikamakaarten puuttumiseen liittyy myös nikamia yhdistävien pikkunivelten puutteellinen kehitys. Kun näihin nikamien poikkeavuuksiin vielä liittyy vartalolihasten puutteellinen hermotus ja lihasheikkous, on seurauksena selän ryhtivirhe ja selän tasapainon vääristyminen. Tämä liittyy erityisesti pyörätuoliliikkujiin, joille kunnollinen istumatasapaino on erityisen tärkeää. Sen häiriintyminen vaikeuttaa yläraajojen käyttöä, lisää iho-ongelmia ja vaikeuttaa hengitystä. Väheksyä ei pidä myöskään huonoon istuma-asentoon liittyvää ulkonäköä. Hoito-arviossa on painopisteen kuitenkin oltava toiminnallisuuden häiriintymisessä. Pyörätuoliliikkujalla on hyvä istumatasapaino paljon keskeisempi asia kuin alaraajojen tilanne. Ryhtivirheen hoito rakentuu kirurgisiin toimenpiteisiin, joissa selkäranka oikaistaan jäykistämällä selkäranka käyryyden alueelta suoraan asentoon. Apuna käytetään metallisia tukisauvoja, jotka kiinnitetään nikamiin monil- 16 MMC-OPAS

17 ta tasoilta. Kiinnityssauvat taivutetaan myötäilemään selkärangan luonnollisia kaarevuuksia. Oikaisu-alueen pitää olla tarpeeksi pitkä, jotta selän tasapaino voidaan turvata jatkossakin ja kompensoida heikkoja nikamakaarirakenteita ja heikkoja vartalolihaksia. Tämä luonnollisesti pysäyttää selkärangan kasvun luudutetulta alueelta. Vaihtoehtona on kuitenkin selän romahtaminen vinoon asentoon ja istumapituuden menettäminen sitä kautta. Alle vuoden iässä on tärkeätä antaa selkärangan kasvaa häiriöittä. Tässä vaiheessa korsettihoito on perusteltua, jotta voidaan voittaa aikaa kunnes voidaan ryhtyä kirurgisiin toimenpiteisiin. Jos korsettihoito ei pysty selän ryhtiä kontrolloimaan, voidaan sitä tehostaa ilman laajempaa luuduttamista asennettavilla pidennettävillä sauvoilla. Näitä voidaan pidentää puolen vuoden välein ja näin tehostaa edelleen jatkettavaa korsettihoitoa.rintakehän pidentämisellä (VEPTR) voidaan myös epäsuorasti korjata ryhtivirhettä. Lopullisen selkäkirurgian jälkeen ei enää korsettihoitoa tarvita. Sauvat kiinnityksineen ovat tarpeen selkärangan mutkan oikaisussa, jatko perustuu nikamien luutumiseen suoraan asentoon. Sauvoja ei kuitenkaan yleensä poisteta, ne jäävät osin syntyvän luumassan sisään. LONKAT Lonkat pyrkivät menemään pois paikoiltaan lihasheikkouden/ -epätasapainon seurauksena. Lonkkien ojennus-ja loitonnusvoimat ovat heikot ja koukistaja-ja lähentäjälihasten toiminta taas voimakasta. Tämä aiheuttaa lonkissa lähennys-koukistusasennon, joka pyrkii kampeamaan lonkkia pois paikoiltaan. Jos tila on molemminpuoleinen ja todennäköinen liikunnallinen ennuste on pyörätuoliliikkuja, kannattaa lonkkien symmetrinen sijoiltaan meno hyväksyä. Asialla ei ole ensiksikään siirtymiselle pyörätuoliin ja sieltä pois käytännön merkitystä. Toisaalta kirurgisella hoidolla ei lonkkia todennäköisesti huonosta loitonnus-ojennuslihasvoimasta johtuen saada pysymään paikoillaan. Jos taas liikunnallinen ennuste on parempi eli on odotettavissa liikkuminen kyynärsauvoilla tai jopa itsenäisesti ilman apuvälineitä, on lonkkien sijoiltaanmenon kirurgista hoitoa harkittava. Näin on varsinkin silloin, jos sijoiltaanmeno on toispuoleista. Alle 7-vuoden iässä reisiluun yläosaa voidaan kääntää paremmin suuntautumaan nivelmaljakon pohjaan ja näin estää nivelmaljakon reunaan tapahtuvan virheellisen kuormituksen aiheuttama kasvuhäiriö. Yli 10-vuotiailla taas voidaan kirurgisin keinoin muokata nivelmaljakon reunaa ja parantaa lonk- MMC-OPAS 17

18 kanivelen kattoisuutta ja saada lonkka pysymään paikoillaan. Ratkaisevaa on lonkanseudun lihaskunto, hyvilläkään leikkausmenetelmillä ei lonkkia saada pysymään paikoillaan, jos lihasvoima ei riitä. Lonkkien tilanteenarviossa on keskeistä lapsen kokonaistilanteen arviointi, vain sellaisia kirurgisia toimenpiteitä voidaan tehdä, jotka selkeästi auttavat liikkumista. POLVET Polvissa on harvemmin ongelmia. Reisien nelipäisessä lihaksessa, joka ojentaa polvia, on usein erittäin hyvä lihasvoima. Polvien koukistusvoima on tavallisesti heikompi. Polvilumpio kulkee useimmiten hyvin urassaan ja polvien virheelliset kuormitusasennot ovat harvinaisia. NILKAT JA JALAT Selkäydinkohjun tasosta riippuen nilkat ja jalat ovat täysin toimimattomat tuntopuutoksineen tai niissä on melkein täysi toiminta ja tunto. Täysin veltoissa jaloissa ei ongelmia tule virheasentojen vuoksi, jotka edellyttävät syntyessään lihasepätasapainoa. Kysymys on enemmän kenkäongelmista, joissa keskeistä on sellaisten jalkineiden löytäminen, jotka eivät hankaa painohaavaumia tunnottomaan ihoon. Matalissa kohjuissa yleisin lihasepätasapaino on sellainen, jossa nilkka nousee ylös, mutta pohjelihasten voima puuttuu, jolloin nilkkojen alaspäin taivuttaminen puuttuu. Seurauksena on virheasento, jossa kantapää kuormittuu lattiaan ja nilkka on ylöspäin kääntyneenä. Joskus jalat kääntyvät kampuratyyppiseen virheasentoon, jolloin syntyy tunnottomaan ihoon herkästi vaikeasti hoidettavia painehaavaumia. Virheasentoja hoidetaan nuoremmilla harkinnan mukaan vapautusleikkauksilla ja jännesiirroilla. Kasvukauden loppuvaiheessa on varminta tehdä muovaavia luudutusleikkauksia. Kaiken nilkka-jalkakirurgian tavoitteena on jalan kuormitusasennon parantaminen ja kenkäongelmien estäminen. LUUNMURTUMAT Osteoporoottiseen alaraajojen luustoon tulee melko helposti luunmurtumia. Osteoporoosin taustalla on alaraajojen kuormittamattomuus. Luunmurtuma sekoitetaan helposti luuinfektioon, koska murtumakohdassa on kuumotusta ja turvotusta. Hoidossa pitäisi pitkiä kipsauksia välttää, koska ne lisäävät luuston haurautta. Paras kirurginen menetelmä on ns. ydinnaulaus, joka sallii aikaiset seisomaharjoitukset. Murtumien levytystä pitäisi välttää, koska se heikentää luurakennetta. 18 MMC-OPAS

19 Minulla on MMC Leena Särelä Leena Särelä Kuva: Raija Horila Olen 37-vuotias espoolainen, kuusihenkisen perheen toiseksi nuorin lapsi. Synnyin keskosena. Syntyessäni minulla todettiin MMC, jonka vuoksi minut leikattiin. Puolen vuoden iässä minulla todettiin myös Hydrokefalia, jonka johdosta asennettiin suntti. Lapsuudessani olen elänyt pitkiä ajanjaksoja sairaaloissa ja kouluaikana kaksi ensimmäistä vuotta asuin sisäoppilaitoksessa. Koulutieni alkoi Ruskeasuon koulusta ollessani 6-vuotias. Peruskoulun jälkeen kävin lukion ja kirjoitin ylioppilaaksi keväällä -92. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pidin välivuoden, jonka aikana opiskelin vironkielen alkeita. Helmikuussa -93 muutin vanhempien luota omaan asuntoon. Nykyisin asun omassa asunnossa ja minulla käy henkilökohtainen apu säännöllisesti auttamassa. Olen koulutukseltani yo-merkonomi. Valmistuin keväällä Työhistoriaani kuuluu mm. yksi n. kolme vuotta kestänyt toimistoapulaisen pesti. Sen lisäksi olen tehnyt useita lyhyempiä jaksoja erilaisia toimistotöitä. Joitakin atk- kursseja olen myös pitänyt. Pelaan bocciaa maajoukkuetasolla. Olen harrastanut bocciaa monia vuosia. Harjoittelen useita kertoja viikossa. Ensimmäinen boccia-kisa, johon osallistuin, oli CP-liiton kisat, jotka pidettiin Rovaniemellä syksyllä Sen jälkeen olen osallistunut useisiin boccia-kisoihin ympäri Suomea ja maailmaa. Olen ollut mm. paralympiakisoissa Kiinassa syyskuussa Tällä hetkellä suurin haaveeni on menestyä hyvin tulevissa paralympialaisissa Lontoossa vuonna Muuten vietän aikaani mm. ulkoillen, ystävien kanssa tapaillen ja elokuvia katsellen. MMC-OPAS 19

20 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus on prosessi, jossa henkilön sosiaalista toimintakykyä pyritään edistämään ja tukemaan. Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa henkilön sosiaalisia suhteita, vuorovaikutustaitoja sekä rooleja, joita hänellä on omassa arjessaan. Sosiaaliseen toimintakyvyn edistämisen lisäksi sosiaalinen kuntoutuksen tavoitteena on yhdenvertaisuus ja sen edistäminen. Sosiaalinen kuntoutus voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Yksilöllinen sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa mm. ohjausta ja neuvontaa sekä vammaisen henkilön ja/tai hänen perheensä saamia palveluja ja tukitoimia. Yksilöllisen ohjauksen ja neuvonnan lisäksi järjestetään ryhmämuotoista sosiaalista kuntoutusta eli sopeutumisvalmennuskursseja. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät keskussairaalat sekä vammaisjärjestöt. Suomen CP-liitto ry järjestää sopeutumisvalmennusta vammaisen lapsen perheille ja vanhemmille, isovanhemmille, nuorille, aikuisille, pariskunnille, sisaruksille. Pääsääntöisesti kurssit ovat tarkoitettu kaikille toimintapiirimme kuuluville henkilöille. Vuosittain yksi kursseista suunnataan ensisijaisesti MMC ja hydrokefalia -vammaisille henkilöille. Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena sosiaalisen toimintakyvyn edistämisen lisäksi ovat vertaistuki ja vertaiskokemukset, tiedon ja taidon vaihtaminen, elämänilon saavuttaminen, omien voimavarojen löytäminen sekä osallisuuden ja aktiivisen osallistumisen vahvistaminen. Perhekurssien ja vanhempien kurssi- Kuva: Minna Teiska 20 MMC-OPAS

21 kuntoutusvastaava Elina Perttula, Suomen CP-liitto ry en erityistavoitteena on vanhemmuuden sekä perheen jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Nuorten kursseilla tavoitteena on aikuistumisen ja itsenäistymisen tukeminen sekä itsetunnon ja realistisen minäkuvan vahvistaminen. Aikuisten kursseilla tavoitteet ovat aikuisuuden tukemisessa, syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä aktiivisen osallistumisen ja osallisuuden mahdollistamisessa. Sopeutumisvalmennuskurssien sisällöt vaihtelevat teeman ja kohderyhmän mukaisesti. Tärkeänä osana kursseja ovat keskusteluryhmät. Keskusteluryhmien lisäksi kursseilla on luentoja sekä vapaa-ajan toimintaa. Toiminnallisilla kursseilla keskustelut käydään tekemisen ja toiminnan lomassa. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat vammaispalvelulain mukaista sosiaalista kuntoutusta ja ovat osallistujille maksuttomia. Lisätietoja kursseista saat Suomen CP-liiton kuntoutusvastaavalta tai kurssisihteeriltä. MMC-OPAS 21

Suomen CP-liitto ry. Hydrokefaliaopas

Suomen CP-liitto ry. Hydrokefaliaopas Suomen CP-liitto ry Hydrokefaliaopas Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh.: 09 5407 540 Faksi: 09 5407 5460 E-mail: toimisto@cp-liitto.fi www.cp-liitto.fi Kuva: Mari Soininen Sisällys

Lisätiedot

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja MMC hoitopolku OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki Apulaisosastonhoitaja Mari Sipilä Osastonhoitaja Mikä on MMC? MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele, joka tarkoittaa selkäydinkohjua

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite: TUKI- JA PALVELUSUUNNITELMA Suunnitelmaan kirjattavat tiedot saadaan ensisijaisesti asiakkaalta. Suunnitelman alkuperäinen kappale jää rekisterinpitäjälle ja yksi kappale (kopio) annetaan asiakkaalle tai

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Lonkan tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 17.5.2016 Taltionumero 2191 Diaarinumero 3382/3/14 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus Kaarinan perusturvalautakunta Päätös, jota valitus

Lisätiedot

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. CP-Opas

Suomen CP-liitto ry. CP-Opas Suomen CP-liitto ry CP-Opas Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh.: 09 5407 540 Faksi: 09 5407 5460 E-mail: toimisto@cp-liitto.fi www.cp-liitto.fi Kuva: Mari Soininen Sisällys Lukijalle...5

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot