Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista

Transkriptio

1 Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista Suomi elää metsästä taas! Kokkola Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Kannuksen kaupunki

2 Tausta MMM:n tutkimuslaitosten Metla, MTT ja RTKL:n fuusio 2015 Sektoritutkimuksen rahoitusuudistus Maakunnan biotalouselinkeinojen kehittäminen

3 Asukasluku : (3 %)

4 Biotalouselinkeinojen merkitys alueella Biolaakso liiketoimintaympäristönä

5 Elinkeinorakenne Biolaakso Suomi 1,2 % 1,3 10,2 % 3,7 60,4 % 28,2 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 22,1 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 72,9

6 Elinkeinoelämän suhdannenäkymät Biolaaksossa

7 Aines- ja energiapuun tuotanto Metsähakkeen käyttö 2012 Markkinahakkuut , m3 Biolaakso 3 % Biolaakso 9 % Muu Suomi 91 % Muu Suomi 97 %

8 Puunjalostus Sellun tuotantokapasiteetti Puutalotuotannon liikevaihto Biolaakso 10 % Biolaakso 11 % Muu Suomi 90 % Muu Suomi 89 %

9 Puunjalostus

10 Bioenergia

11 Bioenergia "Vettä polttavasta" hakepolttimesta ensimmäinen kaupallinen laitos (YLE Savo ) Pohjois-Savossa kehitetystä metsähakepolttimesta on valmistunut ensimmäinen kaupallinen laitos Lestijärvelle, Keski-Pohjanmaalle. Laitteen kehittänyt yritys on rakentanut Lestijärven hakeosuuskunnan käyttöön sähköä ja kaukolämpöä tuottavan polttolaitoksen, jonka teho on 1,2 megawattia. Hakeosuuskunta on paikallisten metsänomistajien omistuksessa. Osuuskunta myy hakepolttimella tehdyn sähkön valtakunnan verkkoon ja kaukolämmön Lestijärven kirkokylän kaukolämmöksi. Laitoksen toimivuus jatkuvassa kaupallisessa käytössä on sen jatkon kannalta ratkaisevaa, sillä se kiinnostaa noin pariakymmentä eri tahoa, kuten kuntia ja yksityisiä lämpöyhtiöitä. Laitteen keksijän Timo Heimosen mukaan polttoaineena käytettävän hakkeen avulla vedestä saadaan irrotettua vetyä, joka lisää laitoksesta saatavaa tehoa. Moni asiantuntija on epäillyt laitoksen toimintaperiaatetta. Lestijärven hakeosuuskunta on perustettu vuonna 1994, jolloin se oli maan ensimmäinen hakeosuuskunta. Osuuskunnan toimitusjohtajan Harri Kavanterän mukaan hakepolttimella poltetaan sekä osuuskunnan metsänomistajajäsenten ensiharvennuksista saatavaa puuta mutta sitä joudutaan myös ostamaan ulkopuolisilta tahoilta. Korpela korostaa, että toimiessaan hakepolttimella on iso yleinen merkitys, kun energian tuotantoon voidaan käyttää uusiutuvaa kotimaista energiaa niin, että polttolaitos on puuraaka-aineen lähellä, jolloin kuljetusmatkoista ja -kustannuksista saadaan säästöä.

12 Turkistuotanto Turkistilojen lukumäärä Nahkamyynnin arvo Muu Suomi 54 % Biolaakso 46 % Muu Suomi 41 % Biolaakso 59 % Nahkoja SagaFurs Oyj:lle toimittaneet tilat, osuus 85% Biolaakson osuus 177 milj., suurin osa vientituloja

13 Turkistuotanto tänään

14 Maidontuotanto Maidontuotanto 2012 Tuotanto kunnittain Biolaakso 17 % Muu Suomi 83 %

15 Maidontuotanto

16 Maataloustuotanto Ruokaperunan viljelyala Maatalouden myyntitulot Biolaakso 22 % Kananmunat 0 % Muu liha 0 % Sianliha 9 % Viljat 6 % Muut kasvit 6 % n. 165 milj. Muu Suomi 78 % Naudanliha 14 % Maito 65 %

17 Naudan- ja sianlihantuotanto 2012 Naudanliha Sianliha Biolaakso 17 % Biolaakso 9 % Muu Suomi 83 % Muu Suomi 91 %

18 Elintarviketeollisuus

19 Elintarviketeollisuus

20 Luonnonvara-alan t&k-organisaatioita OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

21 Sektoritutkimuslaitokset Metla Kannus Tukimusaiheita Metsäenergia Biojalostus Suometsät Maankäytön muutokset Metsäsuunnittelu Polttoaineanalytiikkaan erikoistunut laboratorio 25 henkilöä MTT Kannus Tutkimusaiheita Turkiseläinten ravitsemus ja hyvinvointi Eläinsuojien ympäristövaikutukset 4 henkilöä + Tutkimustila Luova Oy GTK Länsi-Suomi, Kokkola Tutkimusaiheita Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet Noin 40 henkilöä

22 Yliopistotason koulutus ja tutkimus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot Maisteriopinnot, avoimet yliopistoopinnot ja jatko-opinnot tieteenaloja mm. soveltava kemia (bioenergia), luonnontieteet, tietotekniikka, yhteiskunta/aluetieteet ja sosiaalityö, kauppatieteet, terveystieteet Noin 5000 opiskelijaa ja 100 htv Oulun Eteläisen Instituutti Oulun yliopiston alueyksikkö Nivalassa Yliopistollista tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja koulutusta Laguna-tutkimuskeskus ja maanalaisfysiikan tutkimusryhmä mikroyrittäjyyden tutkimus, RFMedialaboratorio

23 Centria ammattikorkeakoulu AMK-tutkintoja mm. Kemiantekniikka (kaivosala, uusiutuva energia, environmental chemistry and technology, teknologiajohtaminen) Tuotantotalous (mm. puutuotetekniikan syventävät opinnot, toimitusketjun hallinta, robotiikka ja tuotantoautomaatio) Kone- ja tuotantotekniikka (mekaniikka ja rakennesuunnittelu, käynnissäpito, lämpö- ja energiatekniikka) Tradenomi Turkistuotteiden jatkojalostuksen koulutusta Monipuoliset laboratoriot Aktiivista t&k-toimintaa n opiskelijaa

24 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Jokilaaksojen koulutusyhtymä ja Optima kuntayhtymä Maa-, metsä-, turkis- ja hevostalouden koulutusta Vahvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, mukana myös kansainvälisissä tutkimushankkeissa Esim. AgriBisnes hanke tukee maatalousyritysten kasvua ja kannattavuutta toteuttajina Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Vaasan yliopiston Levóninstituutti ja Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto EMOTR-hanke

25 Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra Laboratoriot AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa): tehdasmittakaavainen koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio (kuivatestitila) Ketek Oy: 14 laboratoriota Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys MaintPartner-tutkimuslaboratoriot Tutkimusmetsät

26 Luonnonvaratutkimuksen resurssit

27 Metla, MTT ja RKTL Henkilökunta ,8 % Biolaakso 2 % Budjettirahoitus ,2 % Biolaakso 1 % Muu Suomi 98 % Muu Suomi 99 % Biolaakso 32 htv

28 Milj. Luonnonvara-alan hankerahoitus Keski-Pohjanmaan organisaatioita toteuttajina, EU-osarahoitteiset hankkeet Yhteensä n. 23 milj. keskim. 3,3 milj. /vuosi Metlan ja MTT:n budjettirahoitus 1,7 milj. v Maatalous Uusiutuva energia Metsätalous Turkistuotanto Jatkojalostus Muut

29 Perusteluja luonnonvaratutkimuksen vahvistamiselle

30 Verkostoista lisäarvoa Täydennystä Luonnonvarakeskuksen osaamiseen kehittyvillä uusilla aloilla Alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot (mm. Interreg- ja puiteohjelmahankkeet, Kiina-yhteistyö) Elinvoimainen yrityskanta Alkutuotanto ja jatkojalostus (meijerit, puunjalostusteollisuus, energiantuotanto) Innovaatioita toimialojen ja osaamisalojen välisistä rajapinnoista, mm. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (soveltava kemia, tietotekniikka, yhteiskunta- ja kauppatieteet ) GTK (turvevarat, geoenergia, maaperätutkimus) Ketek Oy (metsäteollisuuden uudet tuotteet, nanoteknologia) Kokkolan kemianteollisuuden mahdollisuudet biotaloudessa Centria AMK (biojalostus, hajautettu energiantuotanto, puunjalostusteknologia)

31 Toimintaympäristönä Yhteistyöverkostot Erinomaiset mahdollisuudet Eu:n rakennerahastojen ja puiteohjelman (Horizon 2020) hyödyntämiseen EAKR-ohjelma ja ESR-ohjelma tukevat vähähiilisyyttä Vahvaa hankeosaamista ja kokemusta kansainvälisistä hankkeista Verkostojen tutkimusinfra käytettävissä Huipputasoiset laboratoriot Oppimisympäristöt Kannuksen Tutkimustila Luova Oy malli Maakuntien tuki vihreän talouden kehittämiselle Maakuntaohjelmat Maaseutustrategiat ELY-keskuksen strategia

32 Osaamisella kasvua Biolaakso-yhteistyön tavoitteena tehostaa tutkimus- ja kehitystyön tulosten siirtymistä yrityksiin uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi Luonnonvarakeskukselle (Metla, MTT ja RKTL) vahva toimipaikka Keski-Pohjanmaalle Mm. biotalouden professuuri ja tutkimusryhmä

33 Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista

34 Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista