Agronomiliiton round table - tapaaminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Agronomiliiton round table - tapaaminen 19.3.2014"

Marjatta Laakso
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Agronomiliiton round table - tapaaminen Maailman suurin teollisuudenala: kasvua, toimeliaisuutta ja hyvinvointia ruuasta Illan mittainen kohtaaminen jatkoi Maaseutuakatemian aikana virinneitä keskusteluita, keskittyen erityisesti suomalaisen ruokabisneksen mahdollisuuksiin. Lisää tietoa saatavilla: Twitter: #maaseutuakatemia

2 AGRONOMILIITON TAVOITE Suomen on saatava lisää vientiä - lähdetään liikkeelle omista luonnonvaroistamme Arvostus suomalaisiin luonnonvaroihin perustuviin elinkeinoihin on lisääntynyt - 10 vuotta sitten tämän kaltaista avausta ei tunnuttu hyväksyttävän. Nyt on parempi ymmärrys ja positiivisempi kaiku Suomi on maaseudun suurvalta: väestön suhde luonnonvaroihin poikkeuksellisen hyvä Agronomiliitolla halu tuoda esiin työllisyys- ja elinkeinopoliittinen ulottuvuus: 6000 jäsentä, koko ruokaketju edustettuna Ruoka on ymmärrettävä laajasti - esimerkiksi työurien pidentäminen terveellisten ruokavalintojen kautta Luonnonvaroihin pohjautuvat elinkeinot ovat globaalissa maailmassa ovat pysyvimpiä. Niiden työpaikkojen siirrettävyys on heikko. Suomalaiset elintarvikealan yritykset voivat menestyä vain jos koko ketju alkutuotannosta kuluttajaan on toimiva.

3 ELINTARVIKETEOLLISUUS SUOMESSA JA UUSI VIENNIN EDISTÄMISOHJELMA Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Katso täältä materiaalit: Elintarviketeollisuus on kasvuala - taantumasta huolimatta vienti kasvaa Verot uhkaavat vientiä: kun valmisteverolla pudotetaan kysyntä, se näkyy myös yksikkökustannuksissa, kilpailukyky häviää. Tanskalaiset luopuivat valmisteveroista. He näkivät, että 500 MEUR verokertymän poistuminen maksaa itsensä takaisin 10 miljardin euron viennillä. Markkinat tarvitsevat sekä isoja että pieniä toimijoita Unkarilaiset menettivät EU-jäsenyyden myötä markkinat tuonnille. Siellä oli vain pk-yrityksiä. Isoja yrityksiä tarvitaan valtakunnalliseen jakeluun. Isot eivät ole pieniä vastaan: markkinoilla on tilausta pienten valmistajien erikoistuotteille Kaupan valikoimien kasvu pk-yrittäjien on helpompi päästä hypermarketteihin - pieneen Siwaan ja K-markettiin on vaikeampi päästä, siellä tuotevalikoima on suppeampi - isot kaupan yksiköt kiinnostavat Jos Suomen elintarvikevienti ei kasva, myös raaka-ainetuotannon omavaraisuus heikentyy. Riippuvaisuus ulkomaisista raaka-aineista johtaa supistumisen kierteeseen.

4 Ratkaisu = uusi viennin edistämisohjelma Elintarvikkeet ovat olleet Team Finland - ajattelun ulkopuolella. Pk-yritysten viesti: vientiä on tehtävä, kotimarkkinoilla ei voi kasvaa. Strateginen kärkihanke: viennin kaksinkertaistaminen. Tuoteportfolio eri markkinoille ja maabrändi - Ei mennä erikseen, vaan yhdessä - Nyt mukana 40 pk-yritystä, määrä lisääntyy, myös teknologiaa ja laitteita kehittävät yritykset - Yritykset ovat erilaisissa osaamisen vaiheissa - Suomi on puhtain ja turvallisin paikka tuottaa ruokaa Esimerkki: 1990-luvun kansainvälistyminen. Suomalaiset yritykset huomasivat, etteivät Baltian markkinat kiinnostaneet globaaleja toimijoita. Siitä saatiin läheinen kansainvälistymisen kohde. Tällä hetkellä suomalaisilla on yli 80 tuotantolaitosta maailmalla

5 KESKUSTELUA AIHEESTA Jos ympäristönmuutos etenee niin kun oletetaan, maailma tarvitsee kaiken mitä Suomi voi tuottaa. Pitkällä aikavälillä ruoka on niukkuushyödyke. Meidän täytyy pystyä ylläpitämään sellaista ilmapiiriä Suomessa, että ruokaa kannattaa tehdä Isot yritykset jättävät ison aukon: Suuret tehtaat eivät voi tehdä pieniä sarjoja. Ollaan tilanteessa, jossa pienimuotoinen tuotanto saa tukea yhteiskunnasta ja alalta, muuten sen aukon ottaa tuonti, jollei olla riittävän aktiivisia. Isot toimijat eivät voi palata siihen, että olisi tuhansia tuotteita joita tehdään isoilla koneilla - siinä saumaa Uskoa suomalaiseen elintarviketeollisuuteen Jos tanskalaiset uskoo, että raaka-ainetta voidaan tuottaa Suomessa, kai suomalaistenkin on pakko uskoa oman maan tuotantopotentiaaliin Ei ne nyt täältä turhaan ostaisi meidän maatalouspuolen liikkeitä pois. Kustannusten nousu - uhka suomalaisten kilpailukyvylle. Seuraavan 3 vuoden aikana työvoimakustannusten kehitys on jäämässä alle Ruotsin ja Saksan. Hyvä näin. Muista kustannuksia ovat: raaka-aineet, energia- ja kuljetuskustannukset. Energiaan ja kuljetukseen voidaan vaikuttaa. Heti kun sähkö- ja dieselveroa korotettiin, meidän kv-kilpailukyky katosi Menekkimahdollisuuksia: Missä saadaan paras kilohinta poronlihasta? poronliharuissipsit Erikoisruokavaliotuotteet: gluteenittoman tuotteet, luomuvauvaruoka ja -lemmikkieläinruoka luvun ekalla vuosikymmenellä unohtui keskustelu, että mistä hyvinvointi lähtee - eli viennistä ja työpaikoista Kansainvälinen kauppa on vastavuoroista, tanskalaiset tuo tänne joulukuusia, mutta me ei osata sinne niitä viedä. Vapaakauppaneuvottelut: uhka vai mahdollisuus suomalaiselle elintarviketeollisuudelle? - Suomalainen tapa tarkastella asioita on se, että aina vain puolustaudutaan. Ei hyväksytä, että tänne tulee hormonilihaa tai GMO:ta. Tanskalaiset on kääntäneet asian toisinpäin - miettivät mitä mahdollisuuksia se tarjoaa. Siellä on asenne, että me taas päästään viemään miljardien arvosta sianlihaa USA:n markkinoille. Tanskalaisille sopii, koska ovat bisnesmiehiä - Uskon, että suomalaiset kuluttajat osaa tehdä viisaita valintoja ja valita selkeästi merkityn luomutuotteen ja hormonivaihtoehdon välillä. - Mä taas pelkään, että kun on paljon halvempi hinta, kuluttajan kynnys ostaa hormonituote on tosi alhainen.

6 AKAVALAINEN RUOKASEKTORIN KASVUOHJELMA Mikael Jern, Agronomiliitto ry Akavan aloite: edistää ruokasektorista suomalainen kasvuala, laaja-alaisesti kauppa ja tutkimus yhdessä Miten hyödynnämme suomalaista ravitsemusosaamista? - ruoka-ala työllistää ihmistä ja tuo 5 miljardia verotuloja kassaan - koko arvoketju täytyy ymmärtää ja sitä täytyy edistää kokonaisvaltaisesti Toimenpiteitä: - kotimaisen tuotannon arvon nostaminen, myös toimenpiteitä alkutuotannon arvon ja kannattavuuden lisäämiseksi - byrokratian ja lupamenettelyn vähentäminen - tuotteistaminen, terveyteen ja puhtauteen perustuva brändi - kansainvälisyys ja vienti: pk-yritykset enemmän osaksi kansainvälistymisen virtaa - kaupan apu, jotta tuotteet pääsevät esiin myös ulkomaille (täytyy tarjota ensimmäinen askel kotimaassa) - satsausta tutkimukseen ja tuotekehitykseen - rahoituksen vahvistaminen - koulutuksen maine ja tiiviimpi yhteys yrityksiin - harjoittelumahdollisuuksia ja käytännön yhteistyötä lisää

7 MIKAELIN ESITYKSEN INNOITTAMIA IDEOITA Farmers market -toiminta Suomeen Jenkeissä ihastelin sitä, että joka lauantai on kaupungissa farmers market. Kadut muuttuvat toreiksi. Kaikki jutut voi käydä viikoksi ostamassa paikallisilta. Tätä samanlaista juttua kunnille Suomessa Ei vaadi kummoista jatkojalostamista - riittää, että on kuntien toimesta sallittua. Erittäin kannatettava idea. Mitä jos Suomessa aloitettaisiin sama asia edes kerran kuussa? Hyvä kierre esiin Tässä haaste kunnille ja kaupungeille. Kuka aloittaa? Välimuotoja oman tilan jatkojalostuksen ja suurempien yksiköiden väliin Tilojen avuksi välimuotoja; kevyttä jatkojalostusta, koska tuottajat ovat ylityöllistettyjä. Onko aika kypsä? Kylä-yksikkö, joka vähentäisi riskiä: tuotanto pysyy silti, vaikka yksi tuottaja jää pois Uusia pienimuotoisia osuusteurastamoita lisää Erilainen riskiarviointi pienelle tuottajalle kuin isolle

8 Tilaisuuden osallistujien terveiset suomalaisille päättäjille, vaikuttajille ja mielipidejohtajille: Mitä tukea tarvitaan? Mikä voisi muuttua? Toiveita - Normitalkoita ja -joustoa - Byrokratian purkaminen - Veronkorotusten hillitseminen - Kansainvälisyys on läsnä kaikessa - kotimainen markkinointi riitti ennen, nyt ei - Suomalaisen ruokabisneksen arvostaminen ja elintarviketeollisuuden rooli ymmärtäminen - Suomea on katsottava kokonaisuutena: maaseutu -puheesta lähemmäksi kotimaa -puhetta, liikaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä - Rohkeutta ja määrätietoista etenemistä Kommentteja - Puhtaus kilpailuvaltiksi - Yrittäjille sallittava joukkorahoitus - liittyy myös eduskuntaan, että sallivat perintöverossa helpotusta sukupolvenvaihdokseen. - Liikaa ohjelmallista kehittämistä, ei kehittämisohjelmia Heti kun saadaan tietoa mikä vetää, sinne ketjutusta. - Tanskan malli ja kuluttajan valintaan luottaminen. Suomessa liikaa holhousta. Brändäystä mukaan - Maaseutuakatemiassa ei käsitelty tiede- ja osaamisnäkökulmaa. Jotta ruokabisnes voi menestyä, sen pitää pohjautua omaan tutkimukseen ja osaamiseen. - Jäi mieleen miten vähän median edustajat huomioivat maaseutuyrittäjät vaikka heitä on prosentuaalisesti paljon. Vaikuttaako se asenteisiin? Osallistujat toivoivat Maaseutuakatemialta jatkossa vielä enemmän konkretiaa ja caseja, joilla tavoitteisiin päästäisiin tehokkaammin kiinni. Mukaan myös yrittäjät ja tuottajat

9 #maaseutuakatemia Koosteen laati: Business Arena Oy

Samankaltaiset tiedostot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten