Vuonna on tehty useita toimialakohtaisia yrityskyselyitä/selvityksiä: Teknologiateollisuus Konepajateollisuus Rakennusala Yksityinen

Transkriptio

1

2 Vuonna on tehty useita toimialakohtaisia yrityskyselyitä/selvityksiä: Teknologiateollisuus Konepajateollisuus Rakennusala Yksityinen sosiaali- ja terveysala Majoitus- ja ravitsemusala Kemian teollisuus Metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Verkkokauppa Palveluala Kaupanala Julkisen sektorin innovatiiviset hankinnat Vartiointi- ja suojeluala Kiinteistö- ja siivousala Muotiteollisuus Cleantech Luovatalous Teknologiastrategia Kasvuyrityskartoitus Sote-selvitys Puhdistuspalvelualakysely ICT ja PK-yrityskysely Lisäksi on saatavilla kasvuhakuisista- ja menestyvistä yrityksistä ( n kpl) tietoa.

3 Haasteet toimintaympäristössä: Rakennetyöttömyys Yli 50-vuotiaat työnhakijat Yritysten väärät kokoluokat ( kasvuedellytyksiä olevien yrityskokoluokkien pienuus) Yritysten hieman passiivinen toiminta Hybridikoulutus (lukio/ammattikoulut) Korkeakoulutuksen kesto, välivuodet yms.

4 Työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla 2014 Informaatio ja viestintä Majoitus- ja 5 % ravitsemistoiminta 4 % Kuljetus ja varastointi 5 % Tuntematon 1 % Muu palvelutoiminta 6 % Tukku- ja vähittäiskauppa 12 % Rakentaminen 6 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 17 % Koulutus 7 % Teollisuus 18 % Liike-elämän palvelut 10 % Julkinen hallinto, maanpuolustus 4 % Maa-ja metsätalous 3 % Rahoitus ja vakuutus, kiinteistöala 2 % Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 4

5 Työttömät työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla Työttömät työnhakijat keskimäärin

6 Työttömyysaste keskimäärin Pirkanmaalla ,0 21,0 20,0 19,0 18,0 17,0 16,0 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työttömyysaste keskimäärin

7 14000 Yli vuoden ja yli kaksi vuotta työttömänä olleet työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla Yli vuoden työttömänä olleet keskimäärin Yli 2-vuotta työttömänä työnhakijana olleet keskimäärin

8 Alle 25 -vuotiaat ja yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin Yli 50-vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin

9 Työttömät työnhakijat sukupuolen mukaan keskimäärin Pirkanmaalla Naiset Miehet

10 Rakennetyöttömän profiili Henkilö, joka on rakennetyötön, näyttäisi profiililtaan olevan seuraavanlainen: Ikä: vuotiaat, osuus 19 % (yli 50 -vuotiaat, osuus 43 % ja alle 29 -vuotiaat 19 %) Koulutus: keskiaste, osuus 46 % (alempi sekä ylempi korkeakouluaste että tutkijakoulutus 13 %) Ammatti: rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijä, osuus 20 % (Palvelu- ja myyntityöntekijät 15 % sekä ammatteihin luokittelematon työ 15 %) Sukupuoli: mies, osuus 57 % Pirkanmaan ELY-keskus: 58 % Seutukunta: Tampereen seutukunta, osuus 60 % kaikista seutukunnan työttömistä työnhakijoista (Pohjois-Pirkanmaalla tilanne paras, 47 %) Kunta: Ruovesi 64 %, Tampere 63 %, Juupajoki, Pirkkala 60 % Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 10

11 Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 11

12 40000 Korkeasti koulutetut sekä kaikki työttömät työnhakijat Pirkanmaalla Kaikki työttömät työnhakijat Korkeasti koulutetut v.2012 v.2013 v.2014 Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 12

13 ,2 13,8 Suhteellinen osuus (%) Pirkanmaalla kaikista työttömistä työnhakijoista 22, ,4 v.2012 v.2013 v ,3 suhteellinen osuus suhteellinen osuus ilman alin korkea-aste Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 13

14 Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 14

15 Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 15

16 Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 16

17 koulutus Työnhakijoita koulutus Työnhakijoita 5311 MERKONOMI, LIIKETAL.OPISTOTUTKINTO SOSIONOMIK.,MUU YHT.KUNN.TOIMIH.K MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON INS., PROSESSI- JA MATERIAALITEKN TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINTO HALLINTOT. MAIST., KAND. (YLEMPI) YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON KÄSI-TAIDETEOLL., KONSERV. AMK-TUTK MUU KOUL., YLEMPI KORKEAKOULUASTE INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN TEKNIKKO, KONETEKN.JA KULJ.TEKN INS. (AMK), SÄHKÖ-, AUTOM.TEKN INS., KONE-, ENERGIA-, KULJ. TEKN TIETOJENKÄS.KOUL.,ALIN KORKEA-ASTE FM, FK, KIELITIETEET KUVATAITEEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK YHTEISKUNTAT. MAIST., KAND. (YL.) INS. (AMK), PROSESSI-, MATER.TEKN MUU KOULUTUS, AL. KORKEAKOULUASTE KASV.MAIST., KASV.KAND. (YL),KASV.T DI, SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA INS., RAKENNUS- JA MAANMITTAUSTEKN TERV.HUOLLON KOUL., ALIN KORKEA-A ARTENOMI TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO TEKNIKKO, MUU TEKNIIKKA DI, TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKN FM, FK, FILOSOFIA (HUM. ALA) KAUPPAT.MAIST., KAUPPAT. KAND. (YL) EKONOMI (YLEMPI) MEDIANOMIN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK SOSIAALIALAN AMK-TUTKINTO TEKNIKKO, RAK.TEKN. JA MAANMITT.TEK DI, MUU TEKNIIKKA INS., TIETO-JA TIETOLIIKENNETEKN INS., MUU TEKNIIKKA DI, KONE- JA ENERGIATEKNIIKKA FM, FK, KIRJALL, KULTT., KIELENTUTK DI, PROSESSI- JA MATERIAALITEKN MUU KOULUTUS, ALIN KORKEA-ASTE MATK-RAV-TAL.ALAN AMK-TUTKINTO KASV.MAIST., KASV.KAND.(YL), OP.K TEKNIKKO, SÄHKÖTEKN., AUTOMAATIOTEK FM, FK, HISTORIA JA ARKEOLOGIA MAJ.,RAV.,TAL.AL.KOUL.,ALIN KORK.A FM, FK, TIETOJENKÄSITTELY INS. (AMK), KONE-, EN-, KULJ.TEKN FM, FK, KÄÄNTÄMINEN JA TULKKAUS INS., SÄHKÖ-JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA DI, TUOTANTOTALOUS TEKNIKKO, PROSESSIT. JA MATER.TEKN TAITEEN MAIST., TAITEEN KAND. (YL) 38 Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 17

18 Huomioita: Korkeasti koulutetuista noin kolmannes on yli vuoden työttömänä olleita Ryhmän osuus on kaikista pitkäaikaistyöttömistä viidennes Ilman ryhmää alin korkea-aste osuudet ovat 30 % ja 15 % Koulutusjärjestelmässä on vikaa. Kaupallisen korkeakoulututkinnon voi saavuttaa opiskelematta lainkaan myyntityötä. Ei auta, vaikka osaisi tunnetuimmat markkinoinnin oppikirjat ulkoa, jos ei hallitse myyntityön perusteita. Myös insinöörikoulutukseen pitäisi saada osaksi markkinoinnin ja myynnin perusteet. Yhteiskuntatieteiden yms. ryhmien opiskelijamääriä pitäisi vähentää mm. edellä mainittujen hyväksi. Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 18

19 Huomioita: Kuntasektorilla työskentelee terveydenhuolto- ja sosiaalialalla sekä koulutuksessa noin korkeasti koulutettua Kunnallinen henkilöstö koulutuksen mukaan: Alin korkea-aste 16,5 % Alempi korkea-aste 17,5 % Ylempi korkea-aste 19 % Tutkijakoulutus 1 % Eli 54 prosenttia koko henkilöstöstä ( n henkilöä) Poistuma v mennessä noin tästä ryhmästä Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 19

20 Yliopistosta valmistuneet koulutusaloittain Koulutusala Päätoiminen työllinen Työllinen opiskelija Päätoiminen opiskelija Työtön Hammaslääketieteel. 80,5 % 13,6 % 0,8 % 0,8 % Lääketieteellinen 62,6 % 32,5 % 1,0 % 0,3 % Farmasia 60,9 % 27,5 % 7,6 % 1,0 % Kasvatustieteellinen 59,6 % 22,5 % 11,0 % 3,3 % Terveystieteet 58,1 % 30,4 % 4,8 % 2,0 % Liikuntatieteellinen 57,1 % 24,4 % 5,4 % 4,2 % Oikeustieteellinen 56,7 % 26,1 % 11,9 % 2,2 % Psykologia 53,9 % 26,6 % 15,2 % 1,4 % Kauppatieteellinen 51,5 % 28,2 % 9,7 % 2,7 % Teknillistieteellinen 48,6 % 31,6 % 8,5 % 2,7 % Teatteri-, ja tanssiala 44,8 % 32,4 % 5,7 % 8,6 % Yhteiskuntatieteellinen 42,7 % 32,4 % 15,1 % 3,4 % Teologinen 42,7 % 32,3 % 15,9 % 3,7 % Kuvataideala 42,3 % 5,8 % 13,5 % 11,5 % Eläinlääketieteellinen 41,9 % 37,2 % 18,6 % 0,8 % Musiikkiala 41,4 % 38,4 % 10,6 % 1,9 % Taideteollinen 41,1 % 23,9 % 14,6 % 9,8 % Maatalous-metsätietieteellinen 39,6 % 31,4 % 15,6 % 5,3 % Luonnontieteellinen 39,0 % 33,7 % 13,0 % 5,4 % Humanistinen 36,4 % 30,6 % 18,9 % 6,1 % Yhteensä 47,8 % 29,9 % 11,8 % 3,7 %

21 AMK:sta valmistuneet koulutusaloittain Koulutusala Päätoiminen työllinen Työllinen opiskelija Päätoiminen opiskelija Työtön Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Humanistinen ja kasvatusala 87,2 % 5,3 % 1,4 % 2,9 % 83,1 % 8,0 % 1,6 % 5,1 % Tekniikan ja liikenteen ala 76,0 % 8,4 % 3,5 % 7,4 % Matkailu-, ravitsemisja talousala 75,3 % 9,3 % 3,1 % 5,3 % Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 75,2 % 8,3 % 3,6 % 5,8 % Luonnonvara- ja ympäristöala 72,4 % 9,5 % 4,5 % 8,7 % Luonnontieteiden ala 71,0 % 9,6 % 4,0 % 10,3 % Kulttuuriala 59,3 % 11,8 % 6,4 % 15,2 % Yhteensä 77,9 % 7,8 % 3,1 % 6,2 %

22 Yliopistosta valmistuneet yliopistoittain Yliopisto Päätoiminen työllinen Työllinen opiskelija Päätoiminen opiskelija Työtön Lappeenrannan tekn. yliopisto 56,1 % 21,4 % 6,7 % 4,4 % Lapin yliopisto 54,4 % 22,5 % 11,1 % 7,3 % Svenska handelshögskolan 54,0 % 21,1 % 10,5 % 1,9 % Itä-Suomen yliopisto 51,6 % 27,6 % 11,1 % 4,0 % Vaasan yliopisto 51,5 % 28,6 % 11,0 % 2,8 % Jyväskylän yliopisto 50,7 % 23,8 % 14,4 % 5,0 % Oulun yliopisto 50,4 % 27,0 % 11,4 % 5,8 % Tampereen tekn. yliopisto 50,1 % 31,9 % 9,0 % 3,0 % Tampereen yliopisto 49,8 % 28,4 % 11,1 % 4,3 % Åbo Akademi 48,1 % 27,2 % 12,4 % 2,2 % Turun yliopisto 47,2 % 30,3 % 13,1 % 3,6 % Aalto-yliopisto 43,0 % 34,4 % 10,5 % 2,5 % Teatterikorkeakoulu 42,4 % 32,6 % 6,5 % 8,7 % Helsingin yliopisto 42,3 % 35,9 % 13,0 % 2,4 % Kuvataideakatemia 42,3 % 5,8 % 13,5 % 11,5 % Sibelius-Akatemia 41,4 % 38,4 % 10,6 % 1,9 % Yhteensä 47,8 % 29,9 % 11,8 % 3,7 %

23 AMK:sta valmistuneet korkeakouluittain AMK Päätoiminen työllinen Työllinen opiskelija Päätoiminen opiskelija Työtön Diakonia-AMK 88,0 % 5,0 % 1,5 % 2,7 % Laurea-AMK 85,9 % 6,1 % 2,4 % 1,9 % Metropolia AMK 81,9 % 8,9 % 2,0 % 3,4 % HAAGA-HELIA 79,1 % 8,5 % 2,9 % 3,5 % Hämeen AMK 78,8 % 7,0 % 2,8 % 7,1 % Kymenlaakson AMK 78,8 % 4,8 % 2,9 % 9,7 % Satakunnan AMK 78,5 % 8,3 % 2,5 % 6,1 % Tampereen AMK 78,2 % 7,4 % 2,7 % 7,2 % Seinäjoen AMK 78,0 % 6,9 % 3,3 % 7,4 % Turun AMK 78,0 % 8,8 % 3,9 % 5,6 % Pohjois-Karjalan AMK 77,3 % 5,8 % 3,8 % 9,7 % Rovaniemen AMK 77,2 % 8,5 % 4,0 % 6,8 % Savonia-AMK 77,0 % 6,8 % 3,4 % 6,6 % Lahden AMK 76,4 % 7,1 % 4,2 % 7,2 % Vaasan AMK 75,7 % 10,8 % 3,6 % 4,6 % Saimaan AMK 75,4 % 7,1 % 4,5 % 7,6 % Yrkeshögskolan Arcada 75,2 % 12,1 % 4,2 % 2,0 % Kajaanin AMK 74,7 % 6,6 % 2,0 % 8,2 % Jyväskylän AMK 74,2 % 9,8 % 3,3 % 6,8 % Mikkelin AMK 74,1 % 7,1 % 2,1 % 6,9 % Oulun seudun AMK 73,5 % 7,0 % 5,0 % 10,6 % Centria-AMK 73,3 % 8,8 % 4,2 % 8,4 % Humanistinen AMK 72,9 % 9,4 % 3,2 % 10,5 % Yrkeshögskolan Novia 71,7 % 10,7 % 1,9 % 4,4 % Kemi-Tornion AMK 71,5 % 5,0 % 2,4 % 12,0 % Yhteensä 77,9 % 7,8 % 3,1 % 6,2 %

24 Tulevaisuuden ammatit Jotta tulevaisuuden arvioni oli edes vähän uskottava, on mentävä menneisyyteen ja katsottava asiaa siitä suunnasta luvulta eli noin 60 vuoden takaa on kadonnut työpaikkaa, joista maa- ja metsätaloudesta ja loput muualta, kuten bussien rahastajat, tekstiili- ja vaateteollisuus sekä kenkä- ja nahka-alan yritykset yms. Uusia työpaikkoja tänä aikana on syntynyt , joista merkittävä osa julkiselle sektorille. Eli heittää mitä tahansa arviota voi osua oikeaan tai aivan pieleen. Toiseksi pitäisi hieman tarkentaa mikä tulevaisuudella ajattelee? Onko kyseessä 5 vuotta, 10 vuotta vai jokin pitempi aikajana. Itse en usko suuriin muutoksiin kuluvan 5 vuoden aikana. Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 24

25 Vanhoja historiallisia töitä joita tehdään edelleen: Tarjoilija Myyjä Lääkäri Arkkitehti Opettaja Kirvesmies Muurari Kivenmuokkaaja (kivityömies) Sotilas Maanviljelijä Pankkiiri/Pankkivirkailija Siivooja Tuomari Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 25

26 On arveltu, että työ häviää kokonaan teknologiamuutosten ja robotisaation seurauksena. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on ennemminkin siitä, että työn sisällöt muuttuvat ja työ jaetaan uudelleen ihmisten ja koneiden välillä. Päätoiminen palkkatyö on edelleen vallitseva työsuhteen muoto, mutta yksinyrittäminen ja vastaavat tavat yleistyvät. Voisi sanoa, että tulevaisuudessa kaikki saavat automaattisesti henkilötunnuksen sekä y-tunnuksen jos syntyessään. Tällä hetkellä Suomi on palkkayhteiskunta, jossa yrittäjyys koetaan edelleen erikoisena vaihtoehtona. Suomalaisten teknologiamyönteisyys on positiivinen ja pitkälle kantava voimavara. Työmarkkinoiden ja ammattien muutosten ennakointi on muuttunut vaikeammaksi. Yritykset tulevat sinne missä on tarjolla osaavaa työvoimaa. Suomalainen kilpailukyky on edelleen erinomainen. Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 26

27 Työmarkkinoiden keskeiset muutoksen aiheuttajat: Uudet teknologian synnyttämät työt Kone syrjäyttää ihmisen, ainakin osittain Teknologian kehitys muuttaa koulutuksen tasoa Globalisaatio Työpaikkoja syntyy ja häviää entistä nopeammin Globalisaatio ei pysähdy, vaan etsii uusia toimintaympäristöjä Yksilön muuttunut merkitys työmarkkinoilla Väestörakenne muuttuu Osaaminen korostuu työnhaussa, ei pelkkä tutkinto enää auta Työnteon muodot kuten yrittäjyys korostuvat, työajat muuttuvat Yksilön asenteet työhön Riskinottokyky, uutteruus ja haasteiden vastaanottokyky korostuvat Joustavuutta työmarkkinoilla Jatkuva oppiminen korostuu Länsimaisen oikeusvaltiojärjestelmän haasteet Miten hoidetaan oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa? Kaikille ei ole työtä tarjolla Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 27

28 Työmarkkinoiden keskeiset muutoksen aiheuttajat: Työskentelytavan muutokset Pelkkä hyvä tuote ei enää riitä, tuotteen pitää olla myös houkutteleva Markkinointi- ja myyntitaito korostuvat Asiakaspalveluosaaminen Esimiestaidot Oma-aloitteellisuus puuttuu yliopistokoulutuksen suorittaneilta / AMK koulutuksessa hyvällä tasolla Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 28

29 Mitä työltä odotetaan? Perinteiset arvot kunniassa; työltä odotetaan turvallisuutta ja vakautta Toisaalta arvostetaan muutoksia ja rohkeutta siirtyä uusiin haasteisiin Työn kiinnostavuus ja eettisyys korostuvat Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 29

30 Odotukset työntekijöitä? -luovuutta - joustavuutta - itsenäistä otetta työhön - yrittäjähenkisyyttä, ei asennetta olen vain töissä täällä, halventaa omaa työtä? - osaamista, jota ei koulunpenkiltä saa, vaan vain elämänkokemuksella - oltava muutakin mielenkiintoa elämässä kuin vain työ - markkina- ja myyntihenkisyyttä Työmarkkinoiden muutokset varmasti koskettaa kaikkia. Suomi on palkkayhteiskunta, siirtyminen enemmän yrittäjyyttä suosivaksi yhteiskunnaksi Yksi tärkeä asia, kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Koulutus korostuu, mutta ei pelkästään teoreettinen vaan kokemuspohjainen ja muilta hiljaisella tiedolla saavutettu osaaminen Kilpailu työpaikoista säilyy, ei kovene eikä helpotu, mutta näin on aina ollut Tulevaisuuden työaika ei ole ent. kuudelta lypsylle ja nukkumaan, vaan ajasta ja paikasta riippumatonta. Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 30

31 Ammatit, joissa työmarkkinat työllistävät parhaiten 10-20v. periodilla. Suunnitteluinsinööri Elektroniikkainsinööri (ei tietotekniikka ja tietoliikenne varauksin) Sähköinsinööri LVI-insinööri Koneinsinööri (jos tuote muuta kuin perusmetallia) Huolto- ja neuvontainsinööri (alasta riippumatta) Erityisluokanopettaja Opettaja (varauksin, pienissä kunnissa töitä, keskuskunnissa ei, tarjontaa liikaa) Lastentarhanopettaja/ohjaaja Lakimies (kansainväliset asiat, lähinnä yritysten välinen lainsäädäntö) Taideala, luovuutta harjoittavat henkilöt, designerit yms. Lääkäri, riippumatta alasta (varauksin jos diagnostiikka kehittyy nopeammin, kun on sitä nyt tehnyt) Sairaanhoitaja/Perushoitaja (varauksin; suurien ikäluokkien poistuma on kiihtyvä, niin nuoremmat ikäluokat ovat terveempiä. Tätä kautta tarve on kyseenalainen ja tod.näk. laskeva). Myös teknologian kehitys vähentää lisätyövoiman palkkausta. Vähennystarve alkaa noin vuoden kuluttua. Hammaslääkäri (varauksin, paremmat hampaat kuin aiemmin?) (Tehdään kosmeettisia uudistuksia) Eläinlääkäri Sosiaalialan työntekijä (laaja skaala ammateista) Datanomi Media-alan osaaja Markkinointihenkilö Myyjä (netti, kauppa) Varastomies (jos logistinen toiminta hoidetaan ilman kuljettajaa, tarvitaan kuitenkin tavaran purkuun henkilöstöä) Rakennusalan osaaja (kirvesmies, muurari, laatoittaja) Tekstiilialan osaaja (älyvaate yms.) LVI-asentaja Sähköasentaja Autonasentaja Koneasentaja Hitsausosaaja (valvojan sekä viimeistelijän rooli) Puuseppä Kiinteistöhuollon osaaja Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 31

32 Ammatit, joissa työmarkkinat työllistävät parhaiten 10-20v. periodilla. Kuorma-auton kuljettaja (varauksin, jos autojen teknologia ei muutu nopeasti) Laborantti Kokki Siivooja Tarjoilija Leipuri Poliisi Palomies Vartija Parturi Hieroja Fysioterapeutti Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 32

33 20 vuoden kuluttua ammattiryhmien tilanne 00 Tekniikan ala = DI, insinööri, teknikko tekninen osaaminen keskittyy erilaisten järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen, kuten esim. tulostettavat tuotteet kaupoissa korkeatasoisen tuotteen kehittämiseen vaatii uutta osaamista teknisten laitteiden valvonta lisää työpaikkoja innovaatiot ovat nopealla aikataululla valmiita palveluita tai tuotteita 03 Opetusala etäopiskelu tulee olemaan kattavaa, myös korkea-asteen koulutus tehdään suurimmaksi osaksi etäopiskeluna opetusmalli on kaupallistettu eli vientituote (kotimainen koulutus edelleen maksuton) 10 Terveydenhuolto ja sosiaaliala= sairaanhoitajat, lääkärit, perushoitajat suuret ikäluokat ovat poistuneet suurimmaksi osaksi, nuoremmat ikäpolvet terveempiä, tästä johtuen sairaanhoitotyön merkitys vähenee, eli sairaanhoitajia eikä perushoitajia t aiemmin, lääkärien määrä vähenee, syynä diagnostiikan kehittyminen ja siirtyminen kotiin, kirurgien työ siirtyy osittain roboteille perushoitajia koulutetaan laitehuoltoon ja valvontaan sekä lastenhoitoalalle, koska muualla tarve on vähentynyt ratkaisevasti Lastenpäivähoito/sosiaalialantyö ala säilyttää tietyn kokoluokan Hallinto- ja toimistotyö, IT-ala (datanomit yms.) tietotekniikka on syrjäyttänyt perinteisen toimistotyön, valvontaan ja järjestelmien ylläpito kuitenkin työllistää henkilöstöä (datanomi, lakimies ja tarkastaja) Kaupallinen työ = myyjät, ostajat yms. myyntiala säilyttää tietyn kokoluokan, kaikkia asioita ei voida myydä netin kautta kassahenkilöstöä ei enää ole, valvontaan tulee uusia työpaikkoja kaupat joissa yhdistyy tuotanto sekä myynti valmistavat tulostamalla myytävät tuotteet asiakaskohtaisesti räätälöityinä Maa- ja metsätaloustyö alalle on tullut entistä enemmän suurtiloja ja sen myötä suurin osa toimintaa on tietokoneohjattua, kuten Motot, traktorit yms Kuljetus- ja liikennetyö logistiikka toimii ilman fyysisiä kuljettajia Rakennusala rakennusalan tilanne sama kuin 10 vuotta aiemmin rakennuksissa on jatkossakin korjausvelkaa työnhinta on tasaantunut eri maiden välillä, ei enää ulkomaalaisia työntekijöitä alipalkalla Alan työllisyys on melko turvattu LVI/sähköasentajien tilanne on hyvä Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 33

34 20 vuoden kuluttua ammattiryhmien tilanne Teollisuus teollisuus murroksessa, suunta vaikea arvioida Palvelutyö palvelutyötä riittää aina, mutta onko halukkaita matalapalkka-aloille? palvelutarjonta siirtyy kotiovelle, eli asiakas saa palvelua entistä enemmän suoraan kotiin