KANSALAISEN MAHDOLLISUUDET

Transkriptio

1 KANSALAISEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA Suomessa: 3/2006 Suomalaiset viranomaiset ja tuomioistuimet ovat velvollisia varmistamaan, että Euroopan yhteisön oikeudesta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuvia velvoitteita noudatetaan. Pääsääntöisesti näissä asioissa käytetään ensisijaisesti kansallisia oikeussuojakeinoja. Eräissä tapauksissa on kuitenkin mahdollista kääntyä suoraan eurooppalaisten viranomaisten puoleen. Euroopan unionissa: 1) Euroopan oikeusasiamies KANSALAISEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA Euroopan oikeusasiamies tutkii kanteluita, jotka koskevat Euroopan yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnan epäkohtia. Tärkeimpiä toimielimiä ovat Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio. Oikeusasiamies voi ryhtyä tutkimuksiin myös omasta aloitteestaan. Epäkohdalla tarkoitetaan huonoa tai puutteellista hallintoa. Epäkohtia voivat olla esimerkiksi erilaiset hallinnolliset virheet ja laiminlyönnit, toimintavirheet tai epäpätevyys, epäoikeudenmukaisuus, syrjintä, toimivallan väärinkäyttö, tiedon puute tai kieltäytyminen antamasta tietoa sekä tarpeettomat viivästykset. Oikeusasiamiehen toimivaltuuksiin eivät sen sijaan kuulu kantelut kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten hallinnon epäkohdista. Euroopan oikeusasiamiehen virka perustettiin turvaamaan EU:n kansalaisten oikeuksia sopimuksessa Euroopan unionista (Maastrichtin sopimuksessa), joka tuli voimaan marraskuussa Ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi Euroopan parlamentti valitsi suomalaisen Jacob Södermanin vuonna Vuodesta 1

2 2003 lähtien tehtävässä on toiminut kreikkalainen P. Nikiforos Diamandouros. Oikeusasiamies nimitetään aina Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Euroopan parlamentin vaalikauden ajaksi, joka on viisi vuotta. Euroopan oikeusasiamies vastaanottaa vuosittain lähes 4000 kantelua, joista valtaosa on tullut yksittäisiltä kansalaisilta ja loput yhdistyksiltä tai yrityksiltä. Kanteluiden määrä on noussut huomattavasti unionin uusien jäsenvaltioiden myötä. Suurin osa kanteluista on koskenut Euroopan komission hallinnon epäkohtia. Oikeusasiamiehelle voi kannella Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen asuinpaikasta riippumatta tai henkilö, joka oleskelee jäsenvaltiossa. Myös liikeyritykset, yhdistykset, yhteisöt ja muut oikeushenkilöt, joiden rekisteröity kotipaikka on unionin jäsenvaltiossa, voivat kannella oikeusasiamiehelle. Vapaamuotoisen kantelun voi tehdä joko suoraan oikeusasiamiehelle tai Euroopan parlamentin jäsenen välityksellä millä hyvänsä Euroopan unionin 20 virallisella kielellä (jotka ovat englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro) kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantelun tekijä sai tosiasiat tietoonsa. Kantelun tekemiseen voi käyttää myös vakiolo maketta, jonka saa mm. Euroopan oikeusasiamiehen toimistosta, kansallisten oikeusasiamiesten virastoista, parlamentin Suomen tiedotustoimistosta, Eurooppatiedotuksen aluepalveluista tai internetistä. Epäkohdan ei tarvitse koskea kantelijaa henkilökohtaisesti, mutta ennen kantelemista oikeusasiamiehelle kantelijan tulee ottaa yhteyttä esim. kirjeitse siihen toimielimeen tai laitokseen, jota kantelu koskee. Oikeusasiamies ei tutki asioita, joita käsitellään parhaillaan tuomioistuimessa tai joista tuomioistuin on jo tehnyt päätöksen. Kantelussa tulee olla: kantelun perusteet kantelijan nimi ja osoite kaikki kanteluun liittyvät asiakirjat Kantelut ovat tavallisesti julkisia asiakirjoja, mutta kantelijan pyynnöstä voidaan kantelu käsitellä luottamuksellisena. Saatuaan kantelun oikeusasiamies lähettää laatijalle kirjallisen vahvistuksen ja selvittää sen jälkeen, voiko hän ottaa kantelun tutkittavaksi. Jos kantelu kuuluu hänen toimivaltaansa, hän käynnistää tutkimuksen. Jos oikeusasiamies ei voi käsitellä kantelua, hän kehottaa kantelijaa aina kun se on mahdollista kääntymään sellaisen viranomaisen puoleen, joka voi auttaa. Jos kantelua ei oteta tutkittavaksi, kantelun tekijälle ilmoitetaan asiasta. Oikeusasiamies hoitaa tehtävänsä täysin riippumattomana laajoin tutkintavaltuuksin. Tehtäväänsä hoitaessaan hän ei pyydä eikä ota ohjeita miltään taholta. Yhteisön toimielinten ja laitosten on toimitettava, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, hänelle kaikki hänen pyytämänsä tiedot ja annettava hänen käyttöönsä kaikki tarpeelliset asiakirjat. Myös jäsenvaltioiden on annettava hänelle kaikki tiedot, jotka voivat auttaa selvittämään epäkohtia yhteisön toimielimissä ja laitoksissa. Oikeusasiamies suorittaa kaikki tutkimukset, joita hän pitää tarpeellisena epäillyn hallinnollisen epäkohdan selvittämiseksi. Jos hänen tietoonsa tulee seikkoja, jotka kuuluvat rikosoikeuden piiriin, hänen on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Jotkut tapaukset selviävät jo tutkimuksen alkuvaiheessa. Toisissa tapauksissa oikeusasiamies koettaa saada aikaan sovintoratkaisun, joka korjaa epäkohdan ja tyydyttää kantelun tekijää. Jos sovitteluyritys epäonnistuu, oikeusasiamies voi esittää suosituksia asianomaiselle toimielimelle tai laitokselle asian 2

3 ratkaisemiseksi. Tällöin laitoksen on annettava kolmen kuukauden kuluessa lausunto siitä, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä. Jos laitos ei hyväksy oikeusasiamiehen tekemiä suosituksia, oikeusasiamies voi laatia asiasta erityisen kertomuksen Euroopan parlamentille. Varsinaisiin rangaistustoimenpiteisiin oikeusasiamies ei voi kuitenkaan ryhtyä eikä velvoittaa asianomaista toimielintä toimimaan kantelijan haluamalla tavalla. Euroopan parlamentti vastaa yhteisön hallinnon poliittisesta valvonnasta. Sen käytettävissä ovat sekä perinteiset parlamentaariset menettelyt kirjalliset ja suulliset kyselyt ja epäluottamuslause että erityiset tutkintavaliokunnat ja vetoomusten seuranta. Kantelijalle ilmoitetaan aina, millaiseen ratkaisuun hänen kantelussaan on päädytty. Euroopan ihmisoikeusasiamiehen päätökset ja suositusluonnokset ovat saatavissa myös oikeusasiamiehen kotisivuilta (katso yhteystiedot alla). Yhteystiedot: Euroopan oikeusasiamies: European Ombudsman 1, Avenue du Président Robert Schuman B.P. 403, F Strasbourg Cedex, FRANCE puh faksi: sähköposti: euroombudsman@europarl.eu.int internet: Lisätietoja: Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Osoite: Pohjoisesplanadi HELSINKI puh faksi: sähköposti: ephelsinki@europarl.eu.int internet: Euroopan parlamentin suomalaiset jäsenet internet: ) Vetoomus Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle Euroopan parlamentissa on 732 edustajaa (vaalikaudella ), jotka on valittu yleisillä, suorilla vaaleilla. Parlamentille tulleet vetoomukset käsittelee parlamentin vetoomusvaliokunta, joka on yksi parlamentin pysyvistä valiokunnista. Se myös päättää jatkotoimenpiteistä. Vetoomusvaliokunnan rooli on valvoa unionin toimintaa ja olla vetoomuksien kautta yhteydessä EU:n kansalaisiin. Vetoomusoikeutta voi käyttää jokainen Euroopan unionin kansalainen sekä jäsenvaltiossa asuva henkilö. Myös yritykset, yhteisöt tai yhdistykset ja muut oikeushenkilöt, joiden kotipaikka on unionin jäsenvaltiossa, voivat esittää vetoomuksen. Vetoomuksen voi esittää asiassa, joka kuuluu unionin toimialaan ja jonka aihe koskee vetoomuksen esittäjää laajasti ottaen tai henkilökohtaisesti. Koska vetoomus voi kuulua koko unionin toimialaan, vedota voi myös asioissa, jotka liittyvät unionin ulko ja turvallisuuspolitiikkaan sekä sisä ja oikeusasioihin. Valiokunnalle voi valittaa myös kansallisten viranomaisten toiminnasta, jos asia ei ole vireillä missään tuomioistuimessa ja jos unioni on toimivaltainen asiassa. Unionilla on eriasteista toimivaltaa mm. seu raavissa asioissa (I pilari = yhteisöpolitiikka): sisämarkkinat: vapaa liikkuminen; henkilöt, tavarat, palvelut, pääomat, kuluttajansuoja kauppa ja kilpailupolitiikka maatalous ja kalastuspolitiikka alue ja rakennepolitiikka talous ja rahaliitto (EMU) sosiaalipolitiikka tutkimus ja kehitystyö 3

4 välillinen verotus teollisuuspolitiikka ja energia ympäristöpolitiikka liikenne ja yleiseurooppalaiset verkostot koulutus ja kulttuuri Unionin toimialaan kuuluu yhteistyöpolitiikan osana myös hallitusten välinen yhteistyö: ulko ja turvallisuuspolitiikka (II pilari) sisä ja oikeusasiat (III pilari) Erityisesti ryhmävetoomuksissa on usein vedottu yleisluonteisiin kysymyksiin. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi eläinkokeiden vastustaminen tai ympäristönsuojelu. Ympäristöön liittyvissä vetoomuksissa on esimerkiksi tuotu esiin ympäristövaikutuksia koskevien arviointien laiminlyöminen, ja sen seurauksena näissä hankkeissa on yhteisön toimielinten valvontaa kiristetty. Vetoomus voi olla vapaamuotoinen ja sen voi esittää unionin virallisilla kielillä. Vetoomuksessa voi olla mukana liitteitä, kuten jäljennöksiä tai todistusasiakirjoja. Vetoomuksen voi laatia yksin tai yhdessä toisten kansalaisten tai oikeushenkilöiden kanssa. Vetoomuksen tulee sisältää seuraavat asiat: allekirjoittajan nimi ammatti kansallisuus pysyvän asuinpaikan osoite allekirjoitus Ryhmävetoomuksessa, jossa on monta allekirjoittajaa, on oltava vähintään yhden vetoomuksen esittäjän osalta yllä mainitut tiedot. Vetoomus voidaan lähettää joko suoraan Euroopan parlamentin puhemiehelle tai toimittaa Euroopan parlamentin jäsenten kautta. Vetoomusvaliokunta tutkii ensin, kuuluuko kantelu EU:n toimialaan ja voidaanko se ottaa käsittelyyn. Tässä vaiheessa vetoomuksen esittäjä saa tiedon siitä, ottaako vetoomusvaliokunta asian käsittelyyn. Valiokunta jatkaa asian selvittelyä olemalla yhteydessä muihin EU:n toimielimiin tai kansallisiin viranomaisiin. Vetoomusvaliokunta toimittaa vetoomuksen eteenpäin: komissiolle tietoja, asiakirjoja tai toimenpiteitä varten Euroopan parlamentin valiokunnille tiedoksi, lausuntoa tai jatkotoimia varten jäsenvaltioiden viranomaisille tietojen saamiseksi vetoomusvaliokunta voi myös itse valmistella asiasta mietinnön Euroopan parlamentille Lisäksi vetoomusvaliokunta voi järjestää kuulemistilaisuuksia tai lähettää parlamentin jäseniä tutkimaan asiaa paikan päälle. Käytännössä tietoja pyydetään usein komissiolta, joka voi puuttua yhteisön oikeuden säännösten rikkomuksiin ja niiden puutteelliseen noudattamiseen. Euroopan parlamentilla tai vetoomusvaliokunnalla ei ole tuomiovaltaa eivätkä ne voi nostaa kanteita. Kun prosessi on ohi, vetoomuksen esittäjälle tiedotetaan päätöksestä ja perustellaan ratkaisu. Vetoomusten käsittelyaika saattaa olla pitkäkin; se riippuu asian sisällöstä, lisätietojen saatavuudesta ja vetoomusten määrästä. Parlamentin istuntokauden aikana vetoomusvaliokunnalle tuli vetoomusta. Tarkasteltavana olevana aikana käsiteltiin yhteensä 693 tapausta, joissa yleisimpiä vetoomuksen aiheita olivat sosiaaliturvaan, ympäristöön, verotukseen, tutkintojen tunnustamiseen, maatalouteen ja vapaaseen liikkumisoikeuteen liittyvät kysymykset. Yhteystiedot: Vetoomuksen lähetysosoite Euroopan parlamentissa Parlement européen Members' Activities L 2929 LUXEMBOURG Vetoomuksen teko ohjeet ja lomake 4

5 internet: nt/public/staticdisplay.do?language=fi&id= 49 Euroopan parlamentin puhemies: President of the European Parliament Plateau du Kirchberg L 2929 Luxembourg, LUXEMBOURG puh Lisätietoja: Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Osoite: Pohjoisesplanadi HELSINKI puh faksi: sähköposti: ephelsinki@europarl.eu.int internet: 3) Kantelu Euroopan komissiolle Euroopan komissio on perussopimusten mukaisesti velvollinen huolehtimaan kaikkien EU:n toimielinten antamien määräysten ja toimenpiteiden noudattamisesta jäsenvaltioissa. Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen tai henkilö, joka oleskelee jossakin jäsenvaltiossa sekä liikeyritykset, yhdistykset, yhteisöt ja muut oikeushenkilöt, joiden rekisteröity kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, voivat osoittaa komissiolle maksuttoman kantelun koskien jäsenvaltioissa harjoitettua käytäntöä tai määräystä, joka heidän mielestään loukkaa yhteisön lakia. Kantelu voidaan tehdä vapaamuotoisena jollain EU:n virallisella kielellä. Kantelu voidaan lähettää suoraan komissiolle tai osoittaa jollekin komission edustustoista eteenpäin toimitettavaksi. Kantelijaa pidetään ajan tasalla seuraavasti: Kantelijalle lähetetään vastaanottotodistus heti, kun saapunut kantelu on rekisteröity Häntä tiedotetaan toimenpiteistä, joihin kantelun perusteella on ryhdytty sisältäen tehdyt esitykset kansallisille viranomaisille, yhteisön toimielimille tai asianomaisille yrityksille Kantelijalle tiedotetaan kaikista laiminlyönnin seurauksista sekä oikeudellisista toimenpiteistä, joihin komissio aikoo kantelun seurauksena ryhtyä jäsenvaltiota vastaan. Jos mahdollista, kantelijalle tiedotetaan kanteista, joita kantelun kohteena olevassa asiassa on jo nostettu. Kantelussa tulee käydä ilmi seuraavat asiat: valituksen tekijän nimi ja osoite (komissio noudattaa yleisiä salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä valitusta tutkiessaan) valituksen tekijän kansallisuus asianomaisen ammatti tai toimiala kohteena oleva jäsenvaltio, viranomainen tai yritys, joka ei ole noudattanut yhteisölakia valituksen aihepiiri ja mahdollisesti kärsityn vahingon määrä Kantelussa on hyvä myös mainita mahdolliset yhteydenotot kansallisiin tai Euroopan yhteisöjen viranomaisiin päin, kuten: hallinnolliset toimenpiteet mahdolliset käsittelyt eri oikeusasteissa tai tuomioistuimissa todistusaineisto tai muu saatavilla oleva materiaali, joka tukee valitusta Kantelujen käsittelyaika riippuu paljon kantelun sisällöstä ja voi kestää kuukausista yli vuoteen. Yhteystiedot: Euroopan komissio: European Commission Rue de la Loi 200 B 1049 Brussels, BELGIUM 5

6 puh internet: Lisätietoja: Euroopan komission Suomen edustusto Osoite: Pohjoisesplanadi 31 PL HELSINKI puh faksi: sähköposti: burhel@cec.eu.int internet: 4) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimet Euroopan yhteisöjen tuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa. Sen yhteydessä toimii vuonna 1989 toimintansa aloittanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin. Kummassakin tuomioistuimessa on 25 tuomaria, jotka nimetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Perinteisesti tuomioistuimeen on nimetty yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. Suomesta tuomariksi yhteisöjen tuomioistuimeen on nimetty Allan Rosas ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen Virpi Tiili. Uusin tuomioistuimista on toimintansa aloittanut Euroopan unionin virkamiestuomioistuin. Virkamiestuomioistuin on erityistuomioistuin, jossa on seitsemän tuomaria. Yhtenä tuomareista toimii suomalainen Heikki Kanninen. Virkamiestuomioistuimen tehtävänä on ratkaista Euroopan unionin ja sen henkilöstön väliset riita asiat. Virkamiestuomioistuimen perustamisen yhtenä tarkoituksena on ollut nopeuttaa asioiden käsittelyä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa Yhteisön oikeutta soveltavat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimet ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet. Yksityisten henkilöiden eli luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kanteista käsitellään yhteisöjen tuomio istuimissa ne, jotka koskevat yhteisöjen toimielimen toimenpidettä tai sen laiminlyöntiä. Muissa asioissa, joissa tulee soveltaa yhteisön oikeutta, toimivalta kuuluu jäsenvaltioiden tuomioistuimille. Yhteisöjen tuomioistuimet eivät siis ole kansallisia tuomioistuimia ylempi oikeusaste, jonne kansallisen tuomioistuimen tuomioon tyytymätön osapuoli voisi valittaa. Yhteisöjen tuomioistuimille ei myöskään voi valittaa kansallisen viranomaisen tekemästä päätöksestä. Sen varmistamiseksi, että yhteisön oikeutta tulkitaan ja sovelletaan yhtenäisesti yhteisön eri jäsenvaltioissa, perustamissopimuksilla on luotu erityinen ennakkoratkaisumenettely. Yksityisellä henkilöllä on mahdollisuus saada asiansa yhteisöjen tuomioistuinten käsiteltäväksi kansallisen tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa ennakkoratkaisumenettelyn kautta tai nostamalla yhteisöjen tuomioistuimessa suora kumoamis, laiminlyönti, tai vahingonkorvauskanne. Kaikki yksityisten nostamat kanteet käsittelee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin. Ennakkoratkaisupyynnöt ja valitukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioista käsittelee yhteisöjen tuomioistuin. Kumoamiskanteella pyritään siihen, että yhteisön toimielimen toimenpide todetaan pätemättömäksi ja kumotaan. Kanteen kohteena voi olla asetus, päätös tai muu yhteisön toimielimen toimenpide, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia, esimerkiksi komission päätös kilpailuasiassa. Kanteen tulee perustua kyseisen toimielimen puuttuvaan toimivaltaan asiassa, olennaisen menettelymääräyksen rikkomiseen, yhteisön oikeuden säädösten rikkomiseen tai harkintavallan väärinkäyttöön. Yksityinen henkilö voi pyytää vain sellaisen päätöksen kumoamista, joka on osoitettu hänelle itselleen tai joka koskee häntä suoraan ja henkilökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että yksityisen oikeusasema on muuttunut 6

7 kyseisen toimenpiteen johdosta ja että toimenpide sisältää määräyksiä, joiden vaikutukset kohdistuvat nimenomaan kyseiseen henkilöön. Kanne on nostettava tapauksesta riippuen kahden kuukauden kuluessa päätöksen julkaisemisesta tai tiedoksiantamisesta (ks. yhteisön perustamissopimuksen 230 artikla). Laiminlyöntikanteella pyritään siihen, että yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että jokin yhteisön toimielimistä ei ole ryhtynyt tiettyyn toimenpiteeseen. Kanteen edellytyksenä on, että kyseisellä toimielimellä on ollut oikeudellinen velvollisuus toimia. Laiminlyöntikanne voi koskea vain toimenpidettä, jolla on sitova oikeusvaikutus. Jotta yksityinen voisi nostaa laiminlyöntikanteen, kysymyksessä olevan toimenpiteen tulee vaikuttaa suoraan ja välittömästi hänen oikeusasemaansa. Ennen kanteen nostamista kyseistä toimielintä tulee kirjallisesti pyytää täyttämään velvoitteensa. Ellei toimielin ryhdy toimenpiteisiin kahden kuukauden kuluessa, laiminlyöntiin puuttuneella taholla on kaksi kuukautta aikaa nostaa kanne (ks. perustamissopimuksen 232 artikla). Vahingonkorvauskanteen johdosta yhteisöjen tuomioistuin määrittelee, onko yhteisö vastuussa sen toimielinten ja virkamiesten virantoimituksessa aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauskanne voidaan esittää yleensä kumoamis tai laiminlyöntikanteen yhteydessä. Kumoamiskanteeseen voi liittää vahingonkorvauskanteen yhteisön toimielimen pätemättömäksi katsotun päätöksen aikaansaaman vahingon korvaamiseksi (ks. perustamissopimuksen 288(2) artikla). Yksityisen asia tulee yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi yleisimmin ennakkoratkaisumenettelyn kautta. Jäsenvaltioiden tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa, joissa joudutaan soveltamaan yhteisön oikeutta ja joissa ilmenee epävarmuutta yhteisön oikeuden säädöksen pätevyydestä tai oikeasta tulkinnasta, voidaan yhteisöjen tuomioistuimelta pyytää ennakkoratkaisua. Oikeus pyytää ennakkoratkaisua koskee kaikkia jäsenvaltioiden tuomioistuimia ja kaikkia niissä käsiteltäviä asioita, esimerkiksi riita, vero tai hallintoasioita. Kansallisen oikeudenkäynnin osapuoli voi pyytää, että jäsenvaltion tuomioistuin tekisi ennakkoratkaisupyynnön. Kyseinen tuomioistuin ei kuitenkaan ole sidottu osapuolen pyyntöön. Ennakkoratkaisua voidaan pyytää vain niin kauan kuin asia on vireillä kansallisessa tuomioistuimessa. Yhteisöjen tuomioistuin antaa ratkaisun yhteisön oikeusnormin tulkinnasta, mutta ei ota kantaa tapauksen asiakysymyksiin eikä kansallisen lainsäädännön tulkintaan. Jäsenvaltion tuomioistuin, joka antaa asiasta lopullisen tuomion, on velvollinen soveltamaan kysymyksessä olevaan tapaukseen oikeusnormia yhteisöjen tuomioistuimen tulkitsemalla tavalla (ks. perustamissopimuksen 234 artikla). Ennakkoratkaisuasiassa oikeudenkäyntikuluista päättää jäsenvaltion tuomioistuin kansallisten määräysten mukaisesti. Muissa kuin ennakkoratkaisuasioissa yhteisöjen tuomioistuimet päättävät oikeudenkäyntikuluista. Pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Yhteisöjen tuomioistuimessa on tietyin edellytyksin mahdollista saada maksuton oikeudenkäynti. Yhteisöjen tuomioistuinten tuomiot julkaistaan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeustapauskokoelmassa. Tuomiot ovat saatavissa myös yhteisöjen tuomioistuimen kotisivuilta (katso yhteystiedot alla). Yhteenvedot yhteisöjen tuomioistuinten uusista ratkaisuista sekä viitteet vireille tulleisiin tapauksiin julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. 7

8 Yhteystiedot: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin: The Court of Justice of the European Communities European Centre, Boulevard Konrad Adenauer L 2925 Luxembourg, LUXEMBOURG puh Oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittaminen kirjaamo faksi: sähköposti: ECJ.Registry@curia.eu.int internet: Tiedotusosasto tiedotuspäällikkö Juan Carlos González Álvarez, puh / 2035 faksi: Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: The Court of First Instance yhteystiedot kuten yllä Oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittaminen: faksi: sähköposti: CFI.Registry@curia.eu.int Euroopan unionin virkamiestuomioistuin The European Union Civil Service Tribunal yhteystiedot kuten yllä Oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittaminen: faksi: sähköposti: tfp.greffe@curia.eu.int Euroopan neuvostossa: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Euroopan neuvosto (EN) ei kuulu Euroopan unionin toimielimiin eikä ole osa Euroopan unionia. Euroopan neuvosto on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1949 turvaamaan ja vahvistamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, etsimään yhteisiä ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin ja vahvistamaan tietoisuutta Euroopan omasta kulttuuriperinnöstä. EN:n jäseninä ovat käytännöllisesti katsoen kaikki Euroopan demokraattiset maat (vuonna valtiota). Suomi on ollut täysjäsen vuodesta Euroopan ihmisoikeussopimus tuli voimaan Suomessa Euroopan ihmisoikeussopimus mahdollistaa yksityisten henkilöiden, ryhmien ja kansalaisjärjestöjen oikeuden valittaa (yksilövalitusoikeus) siitä sopimusvaltiosta, joka on rikkonut tätä sopimusta. Vuonna 1950 solmittu Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat velvoittavat sopimusvaltiot turvaamaan jokaisen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Näitä oikeuksia ovat mm. oikeus elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeussuojaan ja koulutukseen sekä perheelämän, kodin ja kirjeenvaihdon loukkaamattomuus, ajatuksen ja uskonvapaus, ilmaisunvapaus, kokoontumis ja liikkumisvapaus. Lisäksi sopimuksessa kielletään mm. kidutus, orjuus, pakkotyö ja syrjintä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista turvaa ihmisoikeussopimuksen valvontajärjestelmä: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan neuvoston ministerikomitea. Ihmisoikeuksien loukkauksista valitetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Edellytyksenä on mm., että kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty, ja että valitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut lopullisen päätöksensä asiassa. Vapaamuotoisen valituskirjeen voi tehdä paitsi Euroopan neuvoston virallisilla kielillä (englanti ja ranska) myös suomeksi tai ruotsiksi, ja siinä tulee olla: yksilöity kuvaus siitä, miten ja millä perusteella valittaja katsoo asianomaisen valtion loukanneen jotakin yleissopimuksessa tai sen lisäpöytäkirjoissa tunnustettua oikeutta valittajan henkilökohtaiseksi vahingoksi luettelo oikeussuojakeinoista, joihin on turvauduttu ja luettelo tapausta koskevista 8

9 virallisista päätöksistä, kunkin päätöksen päivämäärä, päätöksen tehnyt viranomainen ja itse päätöksen lyhyt kuvaus liitteenä jäljennökset näistä päätöksistä nimi, osoite, ammatti ja syntymäaika Mikäli alustavassa käsittelyssä ilmenee, että valitus voidaan rekisteröidä, ihmisoikeus tuomioistuimen toimesta valittajalle lähetetään valituslomake, jolla muodollinen valitus tehdään. Lainopillisen avustajan käyttöä suositellaan valituksen laatimisessa, joskaan se ei ole pakollista. Käsittelyn myöhemmässä vaiheessa tuomioistuin voi myöntää valittajalle oikeusapua, joka kattaa enimmillään lakimiesavustajan palkkion, matka ja päivärahakulut sekä muut välttämättömät välittömät kulut. Oikeusapua ei kuitenkaan myönnetä valituksen jättöhetkellä. Jos valitus hyväksytään tutkittavaksi, tuomioistuin hankkii lisäselvityksiä. Se voi kutsua todistajia ja asiantuntijoita, suorittaa tutkimuksia paikan päällä tai pyytää osapuolia kuultavaksi Strasbourgiin. Tuomioistuin käsittelee valitusasioita kolmesta tuomarista koostuvissa komiteoissa, seitsemästä tuomarista koostuvissa jaostoissa ja seitsemästätoista tuomarista koostuvassa suuressa jaostossa. Menettely on yleensä sekä kirjallista että suullista. Tuomioistuimen jaoston asettamat komiteat voivat yksimielisellä päätöksellään jättää tutkittavaksi ottamatta tai poistaa asialistalta yksilövalituksen, jos tällainen päätös voidaan tehdä asiaa enempää tutkimatta. Jos valitusta ei heti jätetä tutkittavaksi ottamatta, kysymys valituksen tutkittavaksi ottamisesta ja asiasisällöstä ratkaistaan jaostossa. Kun jaosto ottaa asian tutkittavaksi, se asettuu myös osapuolten käytettäväksi sovintoratkaisun aikaansaamista varten. Jaosto voi luopua toimivallastaan suuren jaoston hyväksi, esimerkiksi jos käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy yleissopimuksen tulkintaan vaikuttava tärkeä kysymys tai esillä olevan kysymyksen ratkaisu voi johtaa ristiriitaan tuomioistuimen aikaisemmin antaman tuomion kanssa. Muissa tapauksissa jaosto ratkaisee asian. Kolmen kuukauden kuluessa jaoston tuomiosta voi jutun osapuoli poikkeuksellisissa tapauksissa pyytää asian siirtämistä suuren jaoston käsiteltäväksi. Viidestä tuomarista koostuvan suuren jaoston lautakunnan on käsiteltävä tämä pyyntö. Jollei pyyntöä hyväksytä, jaoston tuomio tulee lopulliseksi. Muussa tapauksessa suuri jaosto antaa tuomion asiassa. Ihmisoikeustuomioistuimen tuomio on lopullinen ja vastaajavaltiota oikeudellisesti sitova. Jos ihmisoikeussopimusta on rikottu, tuomioistuimella on valta määrätä sopimusta rikkonut sopimusvaltio maksamaan valittajalle hyvitystä, joka voi sisältää esimerkiksi vahingon ja oikeudenkäyntikulujen korvauksen. Euroopan neuvoston ministerikomitea valvoo tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset, tuomiot ja päätöslauselmat ovat saatavissa myös tuomioistuimen ja valtion säädöstietopankin kotisivuilta (katso yhteystiedot alla). Yhteystiedot: Ihmisoikeustuomioistuin The Registrar European Court of Human Rights Council of Europe F Strasbourg Cedex, FRANCE puh faksi: internet: Lisätietoja: Ulkoasiainministeriö 9

10 Ihmisoikeustuomioistuin ja sopimusasioiden yksikkö sihteeri puh faksi: Euroopan neuvoston ihmisoikeustietokeskus: The Human Rights Information Centre Council of Europe osoite kuten yhteystiedoissa yllä puh internet: Valtion säädöstietopankki Finlex internet: LISÄTIETOJA: EUROOPPA TIEDOTUS: Julkaisutoimittaja Päivi Toivanen, puhelin Aluetiedottajat maakunnissa, puhelin

11 11