VIRPINIEMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISPROJEKTI

Transkriptio

1 VIRPI 2007 VIRPINIEMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISPROJEKTI Loppuraportti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIRPI 2007 PROJEKTIN TAUSTAA VIRPINIEMEN ALUEEN JA TOIMINTOJEN YLEISKUVAUS ALUEEN KÄYTTÖ JA ASIAKKAAT VIRPINIEMEN KEHITTÄMISEN HISTORIASTA... 6 Kehittäminen 1980-luvulta nykypäiviin... 6 Kaavoitus ja projektihallinta avainasemassa KEHITYSIDEOISTA KEHITTÄMISPROJEKTIKSI PROJEKTIN TAVOITTEET, SISÄLTÖ JA TOIMENPITEET ALUEEN TOIMINTAKONSEPTIN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN... 9 Virpiniemen toimijoiden yhteistyöryhmä... 9 Loma-asukkaat ja Virpiniemen huvila-asukasyhdistys Virpiniemen internet -sivuston luonti ja ylläpito Virpiniemen esitteet ALUEPROFIILI JA UUDET LIIKETOIMINNAT Nuorten kansainvälisten arkkitehtien workshop (MoNArch) Virpiniemen tulevaisuuden haasteet seminaari Virpiniemen imago-käyttötutkimus Virpiniemen ydinalueen kehittäminen Virpiniemen hakemus loma-asuntomessukohteeksi vuodelle Rakentajamessut 2006 Oulussa YMPÄRISTÖ JA MAISEMA-ARVOT Maisemavaurioiden inventointi ja korjaussuositusten laatiminen Eläinurheilualueen käyttösuunnitelma INFRASTRUKTUURI JA LOGISTIIKKA Liikennehankkeet ja muu julkinen infrastruktuuri Virpiniemen opastetaulut Reittityöryhmä SEUDULLISET JA KANSAINVÄLISET YHTEYDET Kiiminkijoki-yhteistyö ja Perämeren matkailualue KEHITTÄMISEN STRATEGISIA KYSYMYKSIÄ VIRPINIEMEN ALUEEN STRATEGIAT JA KEHITTÄMISMALLIT ERILAISIA TULEVAISUUDEN KUVIA Entinen, parempi Virpiniemi muistikuvia säilyttävä malli Palvelujen parantamismalli lievä paikallaan pysymisen ja kasvun malli Matkailukeskusmalli voimakkaan kehittämisen malli Kehitysmallien vertailua HAUKIPUTAAN KUNNAN ROOLI KEHITTÄMISESSÄ JATKOTOIMENPITEET KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI VIRPINIEMEN KEHITTÄMISEN JATKOHANKE HANKKEEN TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET... 31

3 3 1. VIRPI 2007 PROJEKTIN TAUSTAA Haukiputaan kunnan voimassa olevassa strategiassa kunnan visiosta 2010 todetaan, että Virpiniemi on seutukunnallinen, erilaisten urheilu- ja vapaa-ajan toimintojen keskus Perämeren kaaren vierasvenesatamineen 1. Virpiniemen alueella on pitkät perinteet jo vuosikymmenten takaa paitsi paikkakuntalaisten niin myös oululaisten hiihtourheilun ja talvisten hiihtoretkien kohteena. Alue tarjoaa muuhun rannikkoseutuun verrattuna hiihdon kannalta vaihtelevan mäkisiä maisemia, ja on luonteeltaan erämaamainen vailla varsinaista asutusta. Virpiniemen alueen kehittämistarve ja kokonaiskonseptin löytäminen on tullut ajankohtaiseksi useiden eri tekijöiden vaikutuksesta. Virpiniemen alueen käytön lisääntyminen näkyy ennen muuta kasvavassa paineessa alueen herkkään luontoon. Kun alueen käyttäjien määrä kasvaa, olisi liikkuminen alueella pyrittävä ohjaamaan niitä varten rakennetuille väylille. Ouluseudun kasvu mistä pääosa alueen käyttäjistä tulee - on 1990-luvulta lähtien ollut useiden vertailujen mukaan nopeinta maan kasvukeskuksista. Kuva 1. Hiihtäjiä Virpihovin edustalla luvulla Uutta kysyntää liikunta- ja urheilupalveluista syntyy koko ajan ja kysynnän luonne myös muuttuu uusien harrastusten myötä, aluetta käyttävien paikallisten ja Ouluseudun asukkaiden ikärakenne muuttuu jatkuvasti. Myös liikuntaa ohjaavat muoti-ilmiöt; globaali tiedonvälitys yhtenäistää mielikuvia, erilaisten tuotteiden ja palvelujen markkinointi ruokkii harrastusten samankaltaistumista kaikkialla. 1 Virpiniemen merkitys kunnan virallisissa suunnitelmissa (mm. kuntasuunnitelma) liittyy vahvasti kunnan imagoon: kunnan imagon halutaan muuttuvan savupiippuisesta teollisuusimagosta uuteen, vielä määrittelemättömään imagoon. Muuttumistarpeen määrää kuvaa tavallaan pyrkimys luoda Virpiniemestä seutukunnallinen virkistys- ja liikuntakeskus

4 4 Virpiniemessä alueen toimijat ovat nykyisen käytännön mukaisesti toimineet omilla, kunnalta vuokraamillaan alueilla ja rakentaneet sinne tarvitsemansa rakennukset ja rakenteet. Yhteisessä käytössä olevia alueita ovat olleet tieverkosto, metsätieverkosto, vesialueet ja reitistöt. Kunnan omistaman maan ulkopuolella on käytetty reitteinä yksityisten omistamaa maata. Virallisten, rakennettujen reittien puute ja eri kulkijaryhmien huomioiminen on ollutkin haaste alueen järkiperäiselle maankäytölle. Koko maan mitassa hyvä esimerkki muutoksesta kulutustottumuksissa Suomessa on pohjoisen lomakohteiden palvelujen kehittyminen Lapissa viimeisten vuosikymmenten aikana: aktiivilajien muutos tunturihiihdosta pujotteluun ja lumilautailuun, majoitustason nousu retkeilymajoista hotelli- ja lomaosakemajoitukseen, erillisten ohjelmapalvelujen ja alan yritystoiminnan synty, liikenneyhteyksien paraneminen ja matkustustapojen kehittyminen julkisista liikennevälineistä yksityisautoihin ja viimeksi lentomatkustukseen, yleinen vapaa-ajanvieton mahdollisuuksien monipuolistuminen kohteissa jne. Kuva 2. Purjehdusta Virpiniemen edustalla Lomapalvelujen muuttuminen ammattimaisesti tuotetuiksi on synnyttänyt paljon uutta yritystoimintaa ja palveluja sekä työpaikkoja aloille, jotka ovat olleet paikkakunnille täysin uusia. Tällainen kehitys on mahdollista myös Haukiputaalla. Virpiniemi ei vielä täytä matkailukeskuksen tunnusmerkkejä majoitustason ja puuttuvan ohjelmapalvelutarjonnan vuoksi. Palvelujen lisääminen ja uudistaminen tietävät voimakasta investointitoimintaa ja kehittämistä tulevaisuudessa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Pelkkänä julkisin varoin toteutettuna liikunta-alueena Virpiniemi ei pysty vastaamaan jatkossa kysyntään ja kilpailuun, vaan kehittämättä jättäminen tietää väistämättä alueen rappeutumista ja nykyisellä alueen vapaalla käytöllä ainakin jonkinasteista ekokatastrofia.

5 Virpiniemen alueen ja toimintojen yleiskuvaus Virpiniemen alue Haukiputaan kunnan eteläosissa on vapaa-ajan alue, joka on vuosien saatossa muodostunut seudulliseksi virkistysalueeksi, ja perustuu lähinnä talvisiin hiihtolajeihin sekä luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin kesällä. Alueen toiminta on perustunut pitkälti omatoimiseen virkistykseen; kaupallisia ja muita palveluja alueella on vähän. Alueen perusinfrastruktuuri sisältää välttämättömyydet kuten tiestön, sähkö- ja vesihuollon linjat, viemäröinnin osaan aluetta sekä kunnan ylläpitämän latuverkoston. Perusinfrastruktuurin tasoon vaikuttanut alueen toimintojen omaa tahtiaan tapahtunut kehittyminen, siinä mielessä alue on varustukseltaan varsin epäyhtenäinen. Kunnan rooli alueella on merkittävä, koska se hoitaa suurimman osan alueen palveluista. Yksityistä palvelutoimintaa on syntynyt vain vähän, etupäässä kahvilapalveluja, jonkin verran ratsastustoimintaa ja koulutusta. Kunta on pääasiallinen maanomistaja alueelle, varsin monet toiminnot, harrastukset ym. ovat syntyneet alueelle kunnan vuokrattua yhdistyksille tarvittavaa maa-aluetta. Kuva 3. Raviradalla koulutetaan paitsi poneja myös nuorisoa Alueen toimijat edustavat myös heterogeenistä ryhmää. Ehkä tunnetuin toimija lienee Virpiniemen liikuntaopisto, jossa on työpaikkoja 5-7. Työpaikoilla mitattuna suurin on Virpiniemen merivartioasema työpaikkamäärältään 20 henkilöä. Kahvila-ravintola Virpihovi työllistää kolme henkeä, ratsastustallit Virpi-tallit ja ABC ratsastajat 2-3 vakituisesti ja sesonkiaikoina enemmän. Muut toiminnot ovat harrastusluonteisia kuten esim. talkoilla ylläpidetty ravirata, urheiluseuroilla on alueilla hiihtokeskuksessa omia varastojaan, joita käytetään kilpailujen järjestämisessä. Haukiputaan kunta on alueella myös merkittävä toimija, pelkästään hiihtolatujen ja muun hiihtokeskuksen ylläpito työllistää useita henkilöitä talviaikana, sulan maan aikana metsänhoitotyöt ym. työllistävät sesonkiaikaisesti. Loma-asuntoalue Meriniemessä käsittää noin 100 käytössä olevaa loma-asuntoa, vuosittain uusia loma-asuntoja vielä rakentamattomille tonteille on noussut 5-8 lomaasuntoa. Loma-asunnon omistajat ovat perustaneet Meriniemessä Virpiniemen huvilaasukasyhdistyksen.

6 Alueen käyttö ja asiakkaat Virpiniemen alueen käyttöä on tutkittu viimeksi kaavamuutoksen yhteydessä joitakin vuosia sitten. Selvitys on kaavamuutoksen perusteluosassa. Toukokuussa 2005 käynnistyi alueen vetovoimatutkimus Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja VIRPI 2007 projektin toimesta, jossa lähetetyn kyselyn avulla selvitettiin myös alueen käyttöä. Tähän mennessä alueen käyttöä ja käyttäjämääriä ei ole luotettavasti voitu arvioida, koska laskentamenetelmät siihen puuttuvat. VIRPI 2007 esiselvitykseen eri lähteistä kerätyn materiaalin nojalla on päädytty vuoden 2003 osalta päiväkävijään vuodessa. Alueen käyttö on joka tapauksessa vilkkainta talvella hiihtosesongin aikaan. Alueen käyttäjäkunnan kotipaikasta ei myöskään ole yksiselitteistä varmuutta, koska se riippuu myös aktiviteetista. Tiedetään, että hiihto tuo alueelle runsaasti väkeä Oulusta ja seudulta, ratsastus- ja ravitoiminta on pääasiallisesti paikkakuntalaisten harrastus. Koiraurheilualueen yhdistykset tulevat puolestaan Oulusta. Projektin aikana tehty käyttötutkimus on kuitenkin tuonut paljon uutta tietoa alueen Virpiniemen alueen käytöstä ja käyttäjien preferensseistä. Omana alaprojektinaan toteutettua tutkimusta referoidaan jäljempänä toteutettujen toimenpiteiden kohdalla Virpiniemen kehittämisen historiasta Alueen kehittäminen vuosikymmenten aikana on kokenut useita eri vaiheita johtuen mm. erilaisten suurhankkeiden vireilläolosta aina lentokenttää, yliopistoa ja rautatehdasta myöten. Aina kuitenkin nämä hankkeet ovat sijoittuneet muualle. Virpiniemen kehittyminen hiihtokeskukseksi ja luonnonalueeksi on siis tapahtunut hiljalleen, ja lähes yksinomaan Haukiputaan kunnan toimesta. Aluksi olivat hiihtoladut ja hiihtomaja, sen jälkeen kunta alkoi vuokrata maata niin hevosurheiluun, karavaanaritoimintaan, liikuntaopiston rakentamiseen, koiraurheilua varten jne. Kehittämisen suunnaksi muotoutui liikunta- ja harrastustoiminta. Meriniemen rakentamisen myötä lomaasuminen paikallaan olo ja pidemmän ajan viettäminen alueella tuli ajankohtaiseksi 1990-luvun lopulla. Kehittäminen 1980-luvulta nykypäiviin Virpiniemen alueen kehittämisen tavoitteita on 1980-luvulta lähtien viitoitettu erilaisin suunnitelmin, joille yhteisenä piirteenä on ollut suunnittelijan riippumattomuus toimijoiden hankkeista ja kyvystä toteuttaa hankkeet. Suunnitelmilla haettiin yleisnäkemystä alueesta, ja ottaen huomioon ajan kulutustottumukset, niissä onnistuttiinkin. Kuitenkin aika ajoi varsin nopeasti suunnitelmien ohi ja ne jäivät karttapiirroksina arkistoihin. Erittäin merkittävänä kehittämisen lähtökohtana ovat olleet paikallisuus ja paikallisten ihmisten oikeudet käyttää Virpiniemen aluetta; ne koetaan perustuslaillisen tärkeäksi ja ikimuistoiseksi oikeudeksi, ulottuen aina paikallisen yritystoiminnan suosituimmuusasemaan kun Virpiniemeä kehitetään. Paikallisten ihmisten mahdollisuudet

7 7 ja oikeudet Virpiniemeen ovat nyt niin laajalti tunnustetut, ettei niitä voi ohittaa missään kehittämisen vaiheessa. Paikallisnäkökulma tulee esille etenkin julkisuudessa tiedotusvälineissä ja Haukiputaan kunnan päätöksissä, mutta myös yksityisten ihmisten mielipiteissä luvulla kehittäminen toteutuikin yksittäisinä hankkeina. Itse kehittämisen tavoitteet muotoutuvat ajan mukana, vaikka niitä ei erityiseksi suunnitelmaksi kirjattukaan. Merkittävin nykyisistä uusista hankkeista Virpiniemen nyt rakenteilla oleva golfkenttä oli tärkein syy kaavamuutokseen. Kaavamuutos kertoi myös tavoitteeksi pienvenesataman rakentamisen alueelle, samoin kuin Meriniemen loma-asuntoalueen rakentamisen. Kaavoitus ja projektihallinta avainasemassa Kaavamuutosta koskevien valitusten vuoksi tilanne pysyi muuttumattomana aina kevääseen 2004 asti. Golfkentän rakentaminen alkoi jo samana kesänä, samoin alueen kehittämisen strategiaa ja tavoitteita luova VIRPI 2007 projekti hiukan aikaisemmin. Projekti alettiin hahmotella kaikkia kehittämisen osa-alueita tarkemmin. Mukaan tulivat mm. luontoon ja maisemaan liittyvien arvojen suojelu ja alueen toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Infrastruktuuriin liittyvien tavoitteiden osalta pyrittiin keräämään hankkeet osaksi kokonaisuutta. Toimintaympäristö käsite onkin ollut hankkeen avainsana. Eräs keskeinen tavoite Haukiputaan kunnalla on saada Virpiniemen alueen kehitys paremmin hallintaan. Kunta on alueen pääasiallinen maanomistaja ja sen intresseissä on kaikkien kuntalaisten edustajana turvata kuntalaisten vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia alueella. Lisäksi kun tulevaisuudessa kunnan ulkopuolisten maanomistajien määrä alueella kasvaa lunastettujen tonttien myötä, yhteiskunnan rooli alueen infrastruktuurin ylläpitämisessä kasvaa. Varsinkin viimeaikainen trendi vapaaajanasuntojen muuttumisesta vakituisiksi asunnoiksi lisää yhteiskunnan palvelujen tarvetta alueella. Loma-asuntotonttien kysyntä näinkin lähellä Oulua on loputon; kaikki mitä esim. Haukiputaan kunta pystyisi kaavoittamaan, tulisi mitä todennäköisimmin menemään kaupaksi ja kysyntä ylittäisi tarjonnan moninkertaisesti. Kaavoitus on nähtävä paitsi Virpiniemen kehittämiseksi myös kehitystä vakauttavaksi instrumentiksi. Kun maa on niukkuushyödyke niin virkistysalueiden kehittämisessä maankäyttökysymykset ja kaavoitus ovat aina etualalla, niin on ollut ja tulee olemaan Virpiniemessäkin Kehitysideoista kehittämisprojektiksi VIRPI 2007 projekti käynnistettiin elokuussa 2003 esiselvityksellä, jonka tarkoituksena oli laatia hankesuunnitelma kahden vuoden mittaiselle projektille. Esiselvityksen aikana laadittiin ohjelma tulevalle projektille, kuultiin ja pidettiin yhteyttä Virpiniemen alueella toimintaansa harjoittaviin yhdistyksiin, yrityksiin, lomaasunnonomistajiin ja muihin sidosryhmiin. Esiselvitys valmistui ja kunnanhallitus hyväksyi rahoitushakemuksen euron suuruiselle budjetille ja hakemuksen edelleen Pohjois-Pohjanmaan liiton käsittelyyn toimitettavaksi.

8 8 Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen projekti käynnistyi maaliskuun lopussa ohjausryhmän kokouksella, jossa hankkeen projektipäälliköksi valittiin FM Kai Harju. Harjun työskenteli projektissa aina saakka, jonka jälkeen projektisihteerinä toimi asti Arja Halonen-Sunnari. Rahoittajan hyväksymä Virpiniemen toimintaympäristön kehittämishanke sisälsi Virpiniemen alueen toimintakonseptin kehittämisen, vapaa-aikakeskuksen profiilin luomisen ja liiketoimintojen suunnittelu, alueen ympäristöllisen kehittämisen ja maisema-arvojen suojelun, infrastruktuurin ja logistiikan kehittämisen sekä seudullisten ja kansainvälisten yhteyksien lisäämisen. Haukiputaan kunta antoi hankkeen käytännön toteutuksen omistamalleen Haukiputaan Kehitys Oy:lle (entinen Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy), jonka tiloissa projektin toimisto sijaitsi Ukonkaivoksen teollisuusalueella. Projektin alussa luotiin hankesuunnitelman mukaista seudullista tukiverkostoa paikallisten toimijoiden tueksi. Projektin sisältö oli esiselvitysvaiheessa rakennettu sellaiseksi, että hanketta päästäisiin mahdollisimman nopeasti ja selkeästi toteuttamaan. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajaksi valittiin kunnanjohtaja Pasi Vallivaara, muita jäseniä ovat kaavoitusinsinööri Markku Uusimaa, vapaaaikatoimenpäällikkö Olli Heinonen, toimitusjohtaja Aarno Rantapelkonen Haukiputaan Kehitys Oy:stä sekä edustajat Ouluseutu Yrityspalveluista ja Pohjois- Pohjanmaan liitosta. Ouluseutu Yrityspalvelujen ja kunnan yhteistyösopimuksen lakattua Heikki Aalto jäi ohjausryhmästä pois. Ohjausryhmää täydennettiin jo vuoden 2005 puolella Virpiniemen liikuntaopiston rehtori Toni Roposella ja vuoden 2006 keväällä Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen tutkimusasiamies Pekka Kauppilalla. Pohjois-Pohjanmaan liittoa ovat edustaneet kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi ja ympäristöpäällikkö Ismo Karhu. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 18 kertaa. Ohjausryhmän lisäksi toimi työvaliokunta, johon kuuluivat kunnanjohtaja, yhtiön toimitusjohtaja ja projektipäällikkö. Valiokunta piti projektin aikana yhdeksän vapaamuotoista neuvottelua, joista asialistan lisäksi ei tehty erillisiä muistioita. Valiokunta oli tarkoitettu projektipäällikön työn tukemiseen. 2. Projektin tavoitteet, sisältö ja toimenpiteet Tavoite oli, että Virpiniemen toimintaympäristön kehittämishankkeella luodaan pohja liikunta- ja vapaa-ajanviettoalueen kasvulle ja kehitykselle Haukiputaan kunnassa sekä Oulun seudulla. Hankkeen tavoitteet jaettiin viiteen eri osa-alueeseen: - Alueen toimintakonseptin kehittäminen - Vapaa-aikakeskuksen profiilin luominen ja liiketoimintojen suunnittelu - Alueen ympäristöllinen kehittäminen ja maisema-arvojen suojelu - Alueen infrastruktuurin ja logistiikan kehittäminen - Seudullisten ja kansainvälisten yhteyksien lisääminen

9 Alueen toimintakonseptin ja yhteistyön kehittäminen Projektisuunnitelma: Tärkein tehtävä on tavoitteen asettaminen Virpiniemen toimintaympäristön kehittämiselle: millaiseksi vapaa-ajan alueeksi Virpiniemi halutaan kehittää. Virpiniemen kehittymisen kannalta on ratkaisevaa, millä tavalla yhteistyöhön eri toimijat pystyvät paikallisesti ja Ouluseudun suuntaan. Tarvitaan yhteistyö- ja kokoontumismalleja ja ennen kaikkea alueelle yhteinen kehittämisstrategia. Virpiniemen toimijoiden yhteistyöryhmä Toimintakonseptilla on projektissa haettu tapaa toteuttaa yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, joiden kesken perustettiin Virpiniemen alueen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän pääsääntöisesti joka toinen kuukausi tapahtuvilla kokoontumisilla pyrittiin lisäämään toistensa tuntemista ja spontaania yhteistyötä kahden tai useamman toimijan välisiin hankkeisiin. Kokouksien lisäksi yhteistyöryhmän toimintamuodoiksi suunniteltiin opintomatkat Virpiniemen kannalta hyödyllisiin kohteisiin. Matkojen ajateltiin myös lisäävän ryhmän sisäistä kiinteyttä ja yhteenkuuluvaisuutta. Toimintaa ajateltiin myös kehittää siihen suuntaan, että organisaatioiden hanke- tai tapauskohtaista yhteistyötä voitaisiin edistää. Päätavoitteena ajan mittaan on valmiuksien luomineen yhteiseen alueen markkinointiin ja myös rahalliseen panostukseen. Kuva 4. Mäntyranta -museossa Vihreällä Pysäkillä Pellossa Kokouksia pidettiin projektin aikana yhdeksän, yksi kunkin yhteistyöryhmän jäsenen toimipaikassa Virpiniemessä. Ensimmäinen opintomatka tehtiin Nilsiän Tahkovuorelle ja toinen Länsi-Lappiin. Matkoille osallistuivat lähes kaikki yhteistyöryhmän organisaatiot. Yhteistyöryhmän avulla organisaatiot olivat aiempaa enemmän yhteyksissä projektiin, toisiinsa ja kuntaan mitä erilaisimmissa asioissa. Ryhmä oli mitä parhain esim. kunnan toimenpiteistä tiedottava informaatiokanava. Projektin päättymisen jälkeen yhteistyöryhmän toiminta mitä todennäköisimmin lakkaa, koska työ vaatii järjestäy-

10 10 tymistä. Matkailukeskuksissa asia on hoidettu perustamalla kuntien ja yrittäjien omistamia alueellisia matkailuyhdistyksiä. Riippuu yhteistyöryhmän jäsenten aktiivisuudesta, halutaanko tai tarvitaanko jatkossa enää tällaista Virpiniemen alueella. Loma-asukkaat ja Virpiniemen huvila-asukasyhdistys Loma-asukkaat eli Merinimen alueen huvilanomistajat ovat suurin Virpiniemen yksittäinen, ja alueeseen hyvin sitoutunut käyttäjäryhmä. Projekti kutsui kunnan kanssa loma-asukkaat kaksi kertaa loppukesällä 2004 kokoon molemmilla kerroilla yli 50 osanottajaa aiheina maankäyttö ja Virpiniemen alueen hankkeet. Kokoontumiset johtivat siihen, että asukkaat perustivat omaksi kylätoimikunnakseen Virpiniemen huvila-asukasyhdistys ry:n. Kunnan ja projektin puolelta nähtiin myös hyväksi, että huvila-asukkaat voisivat toimia ja neuvotella kunnan kanssa organisoidusti. Kunnan virkamiesten pitäisi ainakin kerran kesässä järjestää huvila-asukkaiden tapaaminen Virpiniemessä ja kuunnella heidän asioitaan, on ollut yleinen mielipide. Kuva 5. Meriniemen rannan huvila-asutusta Aloittanut yhdistys toimi aktiivisesti erilaisissa kaikkia asukkaita koskevissa asioissa mm. kunnan suuntaan vuoden vaihteeseen asti, ja sillä oli edustus myös yhteistyöryhmässä. Varsin nopeasti yhdistyksen aktiivinen toiminta kuitenkin laantui, eikä siitä ole juuri jälkeenpäin kuultu. Projekti pyrki tässä tapauksessa luomaan edellytykset uudelle vuorovaikutuskanavalle, jota ei kuitenkaan haluttu käyttää hyväksi kaikkien loma-asunnon omistajien etuja ajatellen. Tulevaisuudessa yhdistyksen toimintaa varmasti tarvitaan, jolloin olisi löydettävä uudet toimihenkilöt uudella innolla ajamaan heitä itseään koskevia asioita. Virpiniemen internet -sivuston luonti ja ylläpito Virpiniemen internet -sivuston luonti ja ylläpito on ollut alueen toimintakonseptin kehittämiseen tähtäävä ensimmäinen suurempi ja konkreettisempi hanke Tarjouskilpailun perusteella www-sivujen toteutuskilpailun voitti MSS Group Oy Oulusta. Perussivut toteutettiin marras-tammikuun aikana vuodenvaihteessa ja sivut avattiin tammikuun 2005 lopulla. Kävijöitä sivuilla on ollut yli kaikkien arvioiden helmi-

11 11 maaliskuun aikana tiedontarve alueesta on ollut suurta. Suurimmat kävijämäärät alla olevan kuvan mukaan sivuilla oli heti sivujen auettua, hiihtolomaviikolla ja pääsiäisen aikaan saavutettiin yli 400 päiväkävijän määrä. Nettisivustoa päivitettiin ahkerasti vuoden 2005 aikana, ja sivut ovat olleetkin ainoa alueen markkinointiväline. Sivuston sisällöntuotannosta on vastannut kuvien ja tekstin osalta projektipäällikkö. Päivitettävä sisältö on koostunut vuodenaikaisista teemoista, tapahtuma-aikatauluista, uutisista ja viimeksi latukunnossapidon reaaliaikaisesta seurannasta. Varsin nopeasti urheiluseurat oppivat tarjoamaan kilpailukalentereita ja muita tapahtumiaan sivuston tapahtumakalenteriin ja toimijoista tehtiin haastatteluja tunnettavuuden lisäämiseksi. Sivustoa on päivitetty viikoittain, myös englanninkieliset sivut valmistuvat loppuvuodesta Sivuston kautta saatu palaute käyttäjiltä alueen kehittämiskohteista ja palveluista toimitettiin edelleen esim. kunnassa asiaa hoitaville virkamiehille. Palaute sivustosta on kokonaisuudessaan ollut myönteinen Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Kuva 6. Nettisivujen kävijätilasto vuonna 2006 Suurempi uudistus päätettiin tehdä tammi-helmikuussa 2006, jolloin kunnan vapaaaikatoimenpäällikön Olli Heinosen aloitteesta ja MSS Groupin toteuttamana luotiin hiihtolomaviikolta alkaen sivustolle reaaliaikainen latukunnossapidon tiedotus. Vuonna 2006 aikana nettisivuilla olikin käyntejä yhteensä eli keskimäärin kävijää kuukausittain. Määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta, johtuen paitsi lisääntyneestä toimituksen osuudesta uutisten teossa, mutta ennen kaikkea reaaliaikaisesta latuverkoston kunnossapidon tiedotuksesta. Projektin päättyessä sivuston ylläpito jäi Haukiputaan Kehitys Oy:lle. Virpiniemen esitteet Loppusyksystä 2006 aloitettiin Virpiniemen esitteiden suunnittelu. Esitteissä lähtökohtana oli, että Virpiniemen alueen toiminnot ja palvelujen tarjoajat tulevat hyvin esille. Virpiniemen esitteitä tehtiin kaksi erin tyyppistä versiota. Kolmeen osaan taiteltu esite, joka on kätevästi mukana pidettävä varustettuna alueen kartalla ja alueella

12 12 toimivien yhteystiedoilla. Toinen, laajempi, vihkotyyppinen esite on varustettu eri yhteistyökumppaneista kertovilla sivuilla sekä alueen kartalla. Molempia esitemalleja tehtiin sekä suomen- että englannin kielellä Alueprofiili ja uudet liiketoiminnat Projektisuunnitelma: Alueen toiminnallinen profiili nykyisellään on epämääräinen. Alue tunnetaan parhaimmin Virpiniemen hiihtomaastoistaan ja mahdollisuuksista sekä paljon julkisuudessa olleesta golfkenttä hankkeesta. Eläinurheilualueen toiminnot ovat periaatteessa harrastuspohjalla toteutettuja, jota varten kunta on vuokrannut maata. Vapaa-ajanpalveluiksi tarkoitettuja kaupallisia toimintoja on vähän, kehittyäkseen alue tarvitsee uutta yrittäjyyttä. Nuorten kansainvälisten arkkitehtien workshop (MoNArch) Virpiniemen alueprofiilin kehittämiseksi toteutettiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kanssa Nuorten kansainvälisten arkkitehtien Workshop Virpiniemessä lokakuussa. Osallistujat koostuivat Modern Nordic Architecture (Mo- NArch)-opintojaksoon osallistuvista vaihto-opiskelijoista eri puolista Eurooppaa (n. 15 kpl) joiden lisäksi mukana oli arkkitehtuurin osaston omia suomalaisopiskelijoita. Uusien näkemysten avulla pyrittiin ennakkoluulottomasti luomaan uutta toiminnallista kuvaa Virpiniemestä ja laajentamaan perinteisiä ajattelumalleja. Workshopissa luotiin kolme erilaista tulevaisuudenkuvaa Virpiniemestä, ideoitiin toimintoja ja maankäyttöä. Opiskelijat asuivat ja tekivät työtä liikuntaopiston tiloissa lähes viikon. He haastattelivat paikallisia ihmisiä, alueen toimijoita ja tuottivat suuren määrän myöhemmin hyödyksi käytettävää materiaalia ulkopuolisin silmin Virpiniemeä katsovan perspektiivistä. Workshopin aineisto on ollut mm. Kellonlahden alueen kaavoitusta suunnittelevan Ympäristötaito Oy:n käytössä, arkkitehti Kristiina Strömmerin mukaan työ oli kaavoituksen kannalta erittäin merkittävä ja uusia näkemyksiä avaava työ. Aineisto on toimitettu ja jää myös kunnan maankäyttötoimen käyttöön. Kuva 7. Virpiniemen kolme kehitysmallia arkkitehtiopiskelijoiden workshopista

13 13 Kuva 8. Plastic Trees -maankäyttömalli ja strategia Virpiniemeen Virpiniemen tulevaisuuden haasteet seminaari Virpiniemen tulevaisuuden haasteet seminaari pidettiin Seminaari oli tarkoitettu paikallisille ja alueellisille toimijoille uusien herätteiden löytämiseksi ja myöhempien keskustelujen aiheeksi. Luennoitsijoina toimivat liikuntatieteen tohtori Kimmo Suomi, filosofian tohtori Pekka Kauppila ja professori Helka-Liisa Hentilä. Usein esiintuotu monien mahdollisuuksien Virpiniemi sai näin moni-ilmeistä sisältöä. Liikuntalajien osalta saatiin arvokasta tietoa LiKT Kimmo Suomen esitelmässä Virpiniemen tulevaisuuden haasteet seminaarissa Suomi totesi liikunnan megatrendeistä, että suomalaisten liikunnan harrastus muuttuu hitaasti, luontoliikunta kasvaa koko ajan, lasten ja nuorten kasvua tukeva liikunta lisääntyy. Samoin terveyttä edistävä liikunta kasvaa, lajipirstaloituminen lisääntyy ja syntyy uusia liikuntalajeja. Liikuntaopistoista haetaan iloa ja virkistystä sekä sosiaalisia kontakteja arkiliikunnan vastapainoksi ja niiden merkitys alueellisina liikuttajina kasvaa. Laajat kontaktipinnat edesauttavat verkottumista alueellisesti liikunnassa ja liikuntamatkailussa. FT Pekka Kauppila asetti yleisölle pohdittavaksi, onko Virpiniemi virkistystä vai matkailua? Kauppila toi esille matkailun peruskäsitteitä, palveluiden kysyntää ja tarjontaa, niiden kehittymistä kansainvälisesti ja Suomen oloissa. Tärkeää on, että Virpiniemen osalta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pystytään asettamaan tavoitteet oikein. Prof. Helka-Liisa Hentilä esitteli puolestaan workshopissa tuotettuja maankäyttömalleja. Seminaari oli aihepiiriltään hyvä, ajankohtainen ja tarpeellinen, mutta se keräsi kutsutuista vain noin 15 % paikalle.

14 14 Kuva 9. Luennoitsijat Virpiniemen tulevaisuuden haasteet -seminaarissa Virpiniemen imago-käyttötutkimus Vuoden 2005 keväällä aloitettiin neuvottelut Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa Virpiniemen imago-käyttötutkimuksen tekemiseksi. Virpiniemen alueen käyttäjistä ja käyttäjien preferensseistä on ollut hyvin vähän tietoa aikaisemmin. Vastaavia tutkimuksia on perinteisesti tehty varsinaisten matkailukeskusten alueella, ja niiden avulla on kartoitettu tulevaa asiakaskysyntää. Kauniit maisemat Hyvät hiihtomahdollisuudet Hyvät retkeilymahdollisuudet Puhdas ja alkuperäinen luonto Hyvät kävelyreitit Turvallinen ympäristö Monipuoliset liikuntamahdollisuudet Hiljaista ja rauhallista Riittäväs ti s uojeltua luontoa Kehitytty luonnon ehdoilla Hyvät mahdollisuudet sisäliikuntaan Edullinen hintataso Monipuoliset kahvila- ja ravintolapalvelut Mielenkiintoisia tapahtum ia Monipuoliset ohjelm apalvelut n=372 n=373 n=365 n=371 n=362 n=366 n=364 n=367 n=363 n=361 n=353 n=360 n=358 n=355 n=354 samaa mieltä % ei samaa eikä eri mieltä % eri mieltä % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Vastaajien mielikuvia Virpiniemestä Hankkeesta neuvoteltiin professori Jarkko Saarisen ja tutkimusasiamies Pekka Kauppilan kanssa, tavoitteena oli käynnistää tutkimus pro gradu työnä. Tutkimuksen tekijäksi tuli opiskelija Marika Nevala, joka suoritti kyselytutkimuksen Oulussa ja Haukiputaalla syksyn 2005 ja alkutalven 2006 aikana.

15 15 Haastatteluilla kartoitettiin Virpiniemen toimijoiden käsityksiä tulevaisuuden kehittämissuunnista. Tutkimusraportti julkaistiin elokuussa Suurin haaste Haukiputaan kunnalle on käyttää saatu tuore tutkimustieto hyväksi alueen kehittämisessä, kuluttajan preferenssien tunteminen pitää alueen kilpailukykyisenä. Virpiniemen ydinalueen kehittäminen Virpiniemen hiihtokeskusalueen maankäyttösuunnitelma on vastannut hyvin lukujen haasteisiin, mutta nyt se auttamattomasti vanhentunut. Uudet toiminnalliset kehittämistarpeet edellyttävät uutta kokonaisvaltaista tarkastelua ja mahdollisesti myös asemakaavan muutosta. Alueen rakennuskanta alkaa ikääntyä ja laatutaso jäädä ajasta jälkeen, rakennuskannan uudistamiseen on määrällisesti ja kaavan suhteen aivan liian vähän mahdollisuuksia. Myös uusia lajeja ja liikuntatarpeita tulee koko ajan. Kuva 11. Ilmakuva liikuntaopiston alueelta 2004 lokakuussa Ydinalueen kehittäminen jaettiin eri osiin, joista ohjausryhmä päätti tammikuussa 2006 käynnistää ensimmäisenä ydinalueen liikuntatilojen tarveselvityksen vuosille Tarveselvityksen laativat Virpiniemen liikuntaopistolta Seppo Kangas ja Toni Roponen. Suunnitelmassa on otettu huomioon tulevien liikuntatarpeiden tilavaraukset mm. kumirouhetekonurmikentän rakentaminen, tilavaraus jäähallia varten, pienpelialueen rakentaminen jne. Varsinaisesti hiihtourheiluun suunnitelmassa ei puututa, koska se pääosin tapahtuu ydinalueen ulkopuolella maastossa. Myös liikuntahotellin rakentaminen on esitetty suunnitelmaan. Liikuntatilojen tarveselvitys valmistui elokuussa Muutoin ydinalueen kehittäminen etenee kaavasuunnittelun ja uudistamisen pohjalta. Eräs tärkeimpiä esiin nousseita hankkeita on kortteli 1402 (Mustakarintien risteys) muodostaminen alueen liiketoiminnalliseksi keskukseksi. Ydinalue on perinteinen Virpiniemen keskus, ja sellaisena se tulisikin säilyttää. Ongelmia ydinalueella aiheuttaa rakennuskelpoisen maan määrä. Dyynien suojeluvaateet ovat niin jyrkkiä, että esim. uuden rakennuskannan sijoittaminen dyyni- ja harjumuodostelmien reunojen katveeseen on käytännössä mahdotonta, mikä taas maisemallisesti ja rakennetun ympäristön sulauttamisessa toisiinsa olisi paras ratkaisu.

16 16 Ydinalueesta on kaavailtu Virpiniemen käyntikorttia. On muistettava, että nykyiset ja entiset käyttäjät ovat luoneet Virpiniemen ja sen maineen sellaisena vapaa-ajan keskuksena mitä se nyt on. Mikäli ydinalueen kaavoituksen uudistamisessa ja itse rakentamisessa toteutetaan monumentaalisia haaveita ja pyritään luomaan ns. business kulttuuriin nojaava paremman väen vapaa-aikakeskus, ollaan väärillä linjoilla. Käyttäjätutkimus osoittaa vääjäämättömästi, että yli 90 % kaikista kävijöistä koostuu tavallisista ihmisistä, perheistä ja tavallisista liikuntalajeista. Virpiniemen hakemus loma-asuntomessukohteeksi vuodelle 2009 Vuodenvaihteessa käynnistettiin loma-asuntomessujen hakemista koskeva selvitystyö VIRPI projektin puitteissa. Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa neuvottelut käynnistänyt kunnanjohtaja totesi, että hankkeen tarkoituksena on vauhdittaa Virpiniemen alueen rakentamista ja samalla nostaa alueen ja Haukiputaan imagoa. Virpiniemen sijainti Oulun lähellä ja hyvät liikenneyhteydet ovat tekijöitä, joiden perusteella messuja kannattaa hakea. Vuoden 2006 loma-asuntomessut pidettiin kesä-heinäkuun vaihteessa Kolilla Lieksassa, jonne tammikuussa tehtiin virka- ja luottamusmiestyöryhmällä opintomatka. Opintomatka koostui Lieksan kaupungin järjestämästä hanke-esittelystä ja tutustumisesta valmistumassa oleviin messukohteisiin Kolilla Pielisen rannalla. Kuva 12. Opintomatkalta Kolille tammikuussa 2006 Haukiputaan kunnan kaavoituspäällikkö Markku Uusimaa on todennut, että messualueeksi tarvitaan noin kolmannes uudesta kaava-alueesta eli lomarakennustonttia. Tavoitteena on saada alueelle myös yhteiskäyttöalue meren rantaan, mutta myös sisäisiä vesinäkymiä tekolampina. Messujen järjestäminen on vaativa tehtävä, joka on mahdollinen vain kunnan panostuksella, yksituumaisuudella ja jonkinasteisella riskinotolla. Projekti kestää noin kolme (3) vuotta, jona aikana tarvitaan organisaatio ja resurssit messujen toteuttamiseksi.

17 17 Tavanomaisten kaava-alueen toteuttamisinvestointien lisäksi on suunnitteluun ja ympäristörakentamiseen panostettava viihtyisän kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Messuorganisaation perustaminen, yhteistyökumppaneiden hankkiminen, sopimukset ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, teemojen ideointi, laadullisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittely sekä tiedotus ja markkinointi määritellään laadittavassa projektisuunnitelmassa sen jälkeen, jos loma-asuntomessut 2009 Virpiniemeen olisi saatu. Helmi-maaliskuun aikana 2006 valmisteltiin projektin toimesta hankehakemus Virpiniemi - pohjoista merellistä valoa ja tilaa lähetettäväksi Osuuskunta Suomen Asuntomessuille. Viime vuosien kävijämäärät suurten asutuskeskusten läheisyydessä järjestetyissä loma-asuntomessukohteissa ovat ylittäneet messuvieraan rajan. Kun messupäätös venyi, kävi ilmi, että vasta 2010 on realistista saada lomaasuntomessut Virpiniemeen. Kunnan sitoutumispäätöksen lisäksi kunnan on myös varauduttava kaava-alueen kunnallistekniikan ja tiestön perusinvestointeihin paikallisen messuorganisaation palkkauksen lisäksi. Toteutuessaan loma-asuntomessut ovat pohjoisin toteutettu messukokonaisuus, vaikutukset saattavat oikein markkinoituna yltää Ruotsin ja jopa Norjan puolelle. Mikäli loma-asuntomessut eivät toteudu, eivät ne menetetystä mahdollisuudesta huolimatta ole katastrofi alueen kehittämiselle. Maanhankinta ja kaavoitus jatkunevat itään ja pohjoiseen päin, ydinalueen käyttösuunnitelman lisäksi tulisi edetä rantojen käyttösuunnitelmien tekemisellä, kiireellisin Meriniemen huvila-alueen kattava Mustakari - Vehkaperä välillä, myöhemmin maankohoamisrannikko Mustakari - Ritalinnokka välillä. Näissä käyttösuunnitelmissa tulisi olla vahva toiminnallinen näkökulma. Rakentajamessut 2006 Oulussa VIRPI hankkeen aikana Virpiniemen alueen ja palvelujen markkinointi on tapahtunut pelkästään internet-sivuston luomisella ja ylläpidolla. Matkailun ja virkistyksen osalta on syksystä 2005 tehty tunnusteluja ja pidetty useampi neuvottelu Oulunkaaren pohjoisten kuntien kanssa, joilla on ollut käynnissä ESR -rahoitteinen Matkailupalvelujen kehittämisohjelma (MAP), ja jonka puitteissa projekti osallistui Rakentaja 2006 messuille Oulu-hallissa Kuntien yhteisen messuosaston muodostivat Oulunkaaren seutukunnan kunnat sekä Vaala ja Haukipudas. Kunnat esittelivät tarjontaansa yhteisen Tontti-info nimikkeen alla ilman seutukuntatunnuksia. Järjestelyistä vastasi Oulunkaaren seutukunnan MAP-ohjelma (Heino Kuha). Messujen avulla kerättiin myös arvokkaita kontakteja ja osoitteita jälkimarkkinointia varten, samalla saatiin arvokasta tietoa Virpiniemestä kiinnostuneiden messuvieraiden tapaamisella. Projektin laatimia yhteyskortteja saatiin palautettuina 67 kpl, jotka toimitettiin kunnan kaavoitustoimelle jatkoyhteyksien pitoa varten. Kaksi kolmasosaa yhteydenottopyynnöistä koski tavallisen omakotitontin saamista Haukiputaalta, kolmasosa oli kiinnostunut Virpiniemestä, uudesta kaava-alueesta ja loma-asuntomessuista.

18 18 Kuva 13. Messunäkymä Rakentaja 2006 messuilta Ouluhallissa 2.3. Ympäristö ja maisema-arvot Projektisuunnitelma: Nykyisen tilanteen seurauksena on useassa Virpiniemen aluetta koskevassa selvityksessä jo todettu, että alueen kestokyky alueella liikkumisen johdosta heikkenee ilman toimenpiteitä jatkuvasti. Ympäristöinvestoinnilla on muualla pystytty ohjaamaan liikkumista virallisille reiteille, järjestämään jätehuolto jne. Koska, alueen käytön on todettu joka tapauksessa lisääntyvän. Maisemavaurioiden inventointi ja korjaussuositusten laatiminen Virpiniemen alueen luonto on vuosien saatossa muuttunut luonnontilaisesta alueesta erilaisten käyttömuotojen seurauksena monin tavoin hyödynnetyksi alueeksi. Alue on kulumisherkkää hiekka-jäkäläkangasta, jossa kulkemisen merkit säilyvät vuosikymmeniä, paikoitellen ne laukaisevat peruuttamattoman eroosion. Maiseman arvo ja miellyttävyys laskee ilman hoitotoimenpiteitä ja vapaan kulkemisen rajoituksia. Tässä tarkoituksessa projektin ohjausryhmä tutustui toukokuussa 2004 Kalajoella tehtyyn matkailuympäristön maisemahoito projektiin, sekä projektihenkilöstö toukokuussa niin ikään maisemainventointeihin Rokualla ja Suomussalmen Kaunisniemellä. Virpiniemen asemakaavamuutoksesta tehdyn valituksen vuoksi alueen niin maisemahoitotyöt kuin monet muutkin kehittämistoiminnat ovat olleet käytännöllisesti katsoen pysähdyksissä. Toukokuussa 2004 käynnistettiin Virpiniemen maisemavaurioiden inventointi ja korjaussuositusten laatiminen osana VIRPI 2007 projektia. Tarjouskilpailu järjestettiin neljälle alan konsultointiyritykselle kesäkuussa. Hankkeen konsultiksi valittiin oululainen Ympäristötaito Oy

19 19 Kuva 14. Dyynialueen kuluminen muuttaa maiseman vähitellen Kuva 15. Virpiniemen nykyisiä ympäristörakenteita ja metsiä pilkottavia ratsastusuria Yritys aloitti kartoitustyöt jo elokuun puolella ja väliraportti hankkeesta valmistui lokakuussa ja loppuraportti tammikuussa. Hanketta seurattiin kunnan toimesta erityisen tarkasti, loppuraporttiin ja etenkin korjaussuosituksiin oltiin erittäin tyytyväisiä. Lähivuosina on tavoitteena laatia kunnostushanke ja toimenpiteet maisemavaurioiden kunnostamiseen ja ympäristön tilan kohentamiseen. Eläinurheilualueen käyttösuunnitelma Virpiniemen eläinurheilualueen käyttösuunnitelman laatiminen omana hankkeenaan käynnistyi syksyllä Projekti järjesti tarjouskilpailun suunnittelutoimistoille, jonka voitti oululainen Arkkitehtuuritoimisto Ylipahkala Oy. Eläinurheilualueen suunnittelulaajuus oli 103 hehtaaria, suunnittelualue on kunnan omistuksessa ja suunnitelma tulisi toimimaan maankäytön ohjenuorana alueen kehittämisessä.

20 20 Kuva 15. Eläinurheilualueen käyttösuunnitelman laatimisprosessi Käyttösuunnitelman tuli ottaa huomioon nykyiset alueella sijaitsevat toiminnot ja niiden tarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Koska eläinurheilualueen liikenteen, kunnallistekniikan, tieyhteyksien ja reittien järjestelyt eivät enää vastaa alueella kasvanutta toimintaa ja liikennettä, suunnitelman odotettiin antavan suuntaviivoja tärkeimmistä kehittämiskohteista. Varsinkin liikenneturvallisuudenkehittäminen Virpiniemen alueella on vasta aluillaan, ja se tulisi erityisesti ulottaa eläinurheilualueelle. Niin ikään maankäytön yleissuunnitelman odotettiin mitoittavan toimintojen lisäämisen mahdollisuuksia alueella. Vuonna 2007 vapautuu alueella entinen turkistarhausalue muuhun käyttöön, aluetta koskien on kunta saanut runsaasti ostotarjouksia hevostallien ja tilojen perustamiseksi. Työ alkoi lokakuun alussa 2005 alueen toimijoiden suunnitelmien ja toiveiden kartoituksella, jonka jälkeen konsultti esitteli kolme erilaista jatkotyöstämisen mallia hankkeen ohjausryhmäksi kootulle virkamiestyöryhmälle. Jatkotyöstöön valittiin suunnittelumalli Kehä, jonka keskeisenä ajatuksena oli alueen sujuva sisäinen liikenne, ratsu- ja ravitallien sijoittaminen omiksi ryhmikseen ja raviharrastajien ns. hiittisuoran sijoittaminen alueen pohjoisosiin. Suunnittelumalli esiteltiin Virpiniemen liikuntaopistolla pidetyssä yleisötilaisuudessa helmikuussa, jonka jälkeen toimijat halutessaan saattoivat esittää muutostoiveita. Kun runsaan kahden kuukauden aikana ei muutostoiveita saatu, lyötiin lukkoon lopullinen suunnitelma. Suunnitelma esiteltiin kunnanhallitukselle.