Keski-Suomen maakuntakaavat

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LAUSUNTO / Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus / Kaavaluonnos 535/500/2016 Kunnanhallitus Lähtökohdat Maakunnan suunnitteluun kuuluvat strateginen maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellista kehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Keski-Suomessa on voimassa kuusi maakuntakaavaa. Nämä ovat Keski-Suomen maakuntakaava (kokonaiskaava) sekä 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaava ja lisäksi Pirkanmaan 1. maakuntakaava Jämsän Länkipohjan alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman maakunnan alueiden käytöstä. Maakuntahallitus on päättänyt Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksesta Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus kokoaa yhteen aikaisemmat maakuntakaavat. Tarkistetussa maakuntakaavassa on selkeä strateginen ote. Kaavan painopisteen muodostavat Keski-Suomen Strategian aluerakenteen painotukset. Kaavassa nostetaan varausten maakunnallista ja seudullista tasoa vastaamaan paremmin maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaavaa korvaa kaikki voimassa olevat maakuntakaavat. Kaavaprosessin aikana on ratkaistu miltä osin aikaisempien kaavojen merkintöjä ei ole otettu tarkistukseen mukaan, on jätetty voimaan tai päivitetty ja mitä uusia asioita on otettu mukaan. Tarkistuksesta on vastannut liiton Aluerakenne ja saavutettavuus teeman henkilöt. Keski-Suomen maakuntakaavat Kaavaprosessin aikana ratkaistaan, miltä osin aiempia merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita nostetaan esiin. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat kuusi maakuntakaavaa korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Prosessin yhteydessä voimassa olevia

2 maakuntakaavoja tarkistetaan seuraavasti: Keski-Suomen maakuntakaava tarkistetaan 1. vaihemaakuntakaavaa tarkistetaan (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus, vain nimen ja toiminnan kuvauksen muutos) 2. vaihemaakuntakaavaa tarkistetaan (kiviaineshuolto ja niihin liittyvät luonnonarvot) 3. vaihemaakuntakaavaa ei avata ( (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) 4. vaihemaakuntakaavaa tarkistetaan, mutta ei kauppaa koskevilta osin Pirkanmaan 1. maakuntakaava Länkipohjan osalta tarkistetaan. Rakennemallit Keski-Suomen kuntiin on laadittu useita rakennemallityyppisiä maankäytön suunnitelmia. Ensimmäinen laadittiin Äänekoskelle 2008 nimellä Rakenneyleiskaava Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 valmistui vuonna 2011 ja Jämsän rakennemalli 2025 valmistui vuonna Keuruun kehityskuva valmistui 2013 ja Laukaan rakennemalli Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 lähtökohtana olivat em. rakennemallit yhdistettynä Keski-Suomen Strategian laadinnan yhteydessä järjestettyjen motiiviseminaarien painotuksiin. Pohjoiseen Keski-Suomeen, Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalle, ei ole laadittu koko seutukuntaa koskevaa rakennemallia. Sen tarvetta, hyötyjä ja toteutusmahdollisuuksia arvioidaan loppusyksyn aikana. Periaatteet maakunta- / seutu-tasoisille merkinnöille on kuvattu kokouksen oheisaineistossa (liite 1. Maakuntakaavan tarkistuksen lähtökohtia). Maakunnallisen / seudullisen tason alapuolelle jäävät varaukset esitetään tarvittaessa liitekartoilla ja niihin viitataan kaavaselostuksessa. Ne ovat luonteeltaan paikallisia ja näiden alueiden toiminta tulee turvata kuntakaavoituksen yhteydessä. Maakuntakaavan tarkistuksen tavoitteet Maakuntakaavan tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa sekä 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavoja sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys. Lopputuloksena on saatu kaikki edellä mainitut kaavat kokoava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Maakuntakaava kehitetään strategisemmaksi. Tästä syystä maakunta-

3 kaavassa painotetaan aiempaa enemmän maakunnan tavoitteita sekä alueellisesti laajoja ja merkittäviä kokonaisuuksia. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen keskeinen tavoite on Keski-Suomen Strategian Aluerakenne ja saavutettavuus teeman alueidenkäyttöratkaisujen osoittaminen. Toinen keskeinen tavoite on maakuntakaavan kehittäminen strategiseen suuntaan sekä aluevarausten, erityisominaisuutta kuvaavien merkintöjen, viiva- ja kohdemerkintöjen ja kehittämisperiaate- merkintöjen seudullisen/maakunnallisen tason nosto. Strategisuuden ja oikean yleispiirteisyyden tason säilyttämiseksi maakuntakaavalle määriteltiin kaikkia teemoja koskevat yleiset kriteerit, joiden mukaan kaavavarauksia on tarkasteltu: Toiminnon on oltava maakunnallisesti merkittävä tai ylimaakunnallinen. Omaa maakuntaamme/seutua profiloiva lähtien maakunnan omista tarpeista. Seutuja yhdistävä ja kuntarajat ylittävä. Maankäytön suunnittelun keinoin toteutettavissa oleva. Tulevaisuuden suuntautuva (tavoitevuosi 2040). Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita edistävä. Toiminnallisia kehittämisvyöhykkeitä, verkostoja ja kokonaisuuksia muodostava. Teema- ja kaavamerkintäkohtaisesti on selvitetty vahvistettujen maakuntakaavojen merkintöjen säilytys, päivitys ja kumoaminen. Lisäksi on arvioitu, onko joitain kokonaan uusia teemoja, jotka tulisi selvittää ja lisätä maakuntakaavaan. Kaavan tavoitevuosi on Alueiden käyttö on osoitettu yleispiirteisesti. Kaavan mittakaava on 1: Alle 50 ha aluevaraukset on esitetty kohdemerkinnällä. Maakuntakaavan tarkistus (luonnos) - kaavan kuvaus Maakuntakaavassa painottuvat Keski-Suomen Strategian aluerakenteen painotukset seuraavien teemojen kautta: Biotalous, Toiminnallisesti merkittävät liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet, Asutusrakenne sekä Matkailu ja virkistys. Muut kaavan teemat ovat tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö ja luonnonsuojelu. Keski-Suomen Strategiasta tulevilla strategisilla valinnoilla halutaan osoittaa, että ne ovat koko maakunnan kehityksen kannalta tärkeitä. Maankäyttöratkaisuilla halutaan työntää Keski-Suomen aluerakennetavoitetta eteenpäin. Samalla halutaan antaa kuntien yleiskaavoitukselle enemmän liikkumavaraa niin, että niissä voidaan enemmän pohtia miten, missä ja milloin. Strategisuus merkitsee myös yksilöön kohdistuvien

4 oikeusvaikutusten vähenemistä. Maakuntakaavan merkinnät ja määräykset, tietopohja ja prosessikuvaus ovat kaavaselostuksessa, joka on kokouksen oheisaineistona (Liite 5). Kaavaan liittyy alueluettelo, jossa kaavakohteet on esitetty teemoittain edellä mainitussa järjestyksessä kokouksen oheisaineistona (Liite 3). Maakuntakaavan kuvaus alkaa kaavaselostuksessa (oheisaineiston liite 5) koko maakuntaa koskevilla suunnittelumääräyksillä. Sen jälkeen tulevat teemoittain Keski-Suomen Strategiaa painottavat merkinnät ja muut merkinnät. Teemojen kuvaus etenee seuraavasti: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen Strategian painotukset Teeman kuvaus Uudet merkinnät, ei mukana aikaisemmissa lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista siirrettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista muuttumattomina siirrettävät merkinnät. Uudet merkinnät liittyvät Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painotuksiin. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävien, muutoksia sisältävien merkintöjen ohjausvaikutus on todettu hyväksi. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista muuttumattomina voimaan jätettävät merkinnät perustuvat tuoreisiin kaavoihin ja myös niiden oikeusvaikutus on todettu hyväksi. Joidenkin merkintöjen, joihin ei tehdä muutoksia, osalta on tehty esitystavan muutos. Esimerkiksi aikaisemmissa kaavoissa kehittämisperiaatetta kuvaava matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen viivamerkintä on esitetty rasterilla. Tämä nostaa kehittämisajatuksen selkeämmin esiin. Joidenkin merkintöjen osalta on myös nimeä muutettu toiminnallisemmaksi, esimerkiksi aikaisempien kaavojen vesimatkailun kehittämisen kohdealue on vesimatkailun vetovoima-alue. Samoin joitakin teemoja on yhdistetty samaksi merkinnäksi, esimerkiksi ampumaradat ja moottoriurheilualueet. Tällöin merkinnän sisältö on kerrottu alueluettelossa. Tällä on vähennetty merkintöjen määrää. Muutokset korostavat kaavan strategisuutta, kytkeytymistä Keski-Suomen Strategiaan ja lisää kaavan luettavuutta. Merkinnän kuvauksessa on kerrottu, mistä aikaisemmasta vahvistetusta maakuntakaavasta varaus on peräisin. Perustelut vahvistettujen kaavojen voimaan jätettäville merkinnöille, merkintöjen tarkistukselle ja poistoille on esitetty maankäyttömuotoon liittyvissä taustaselvityksissä ja muistioissa (liite 1 Maakuntakaavan tarkistuksen lähtökohtia).

5 Keski-Suomen maakunnan keskusverkko on havainnollistettu kaavakartalla ympyröillä. Pääkeskuksena on maakuntakeskus Jyväskylä. Seutukeskuksia ovat Joutsa, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Kuntakeskuksia ovat Hankasalmi, Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka ja Uurainen. Keskusverkko perustuu 4. vaihemaakuntakaavaan ja selvitykseen Suomen taajamarakenne Taajamien seututason luokitus. 1) Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset Koko maakuntaa koskevat 3. vaihemaakuntakaavasta voimaan jätettävä turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys ja 4. vaihemaakuntakaavasta voimaan jätettävä vähittäiskauppaa koskeva suunnittelumääräys. Uusi koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys liittyy geoenergiaan. Geologian tutkimuskeskus kartoitti Keski-Suomen geoenergiapotentiaalin. Selvityksen mukaan maakunnasta noin 80 % kuuluu luokkaan kiitettävä. Tällä alueella tulisi selvittää geoenergian käyttömahdollisuudet, kun suunnitellaan mm. uusia asuin-, kauppa-, teollisuus- tai työpaikka-alueita. Pihtiputaalla taajama on geoenergian kannalta luokkaa keskinkertainen, muualla pääosin luokkaa kiitettävä. 2) Keski-Suomen strategiaa painottavat merkinnät Biotalous Biotaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä metsiä, soita ja peltoja sekä niiden tuotteita jalostavia alueita/laitoksia. Biotalouteen liittyviä merkintöjä ovat biotalouteen tukeutuva alue, turvetuotantoalue, turvetuotantoon soveltuva alue sekä monipuoliset työpaikka-alueet. Myös monipuoliset työpaikka-alueet, joihin liittyy konsultointivyöhyke, luetaan biotaloutta tukeviin merkintöihin. Alueet on esitetty kaavan alueluettelossa. Maakuntakaavan varausten tavoitteena on edistää biotaloutta ja luoda edellytyksiä maa- ja metsätalouden jatkumiselle ja pyrkiä samalla estämään muusta alueidenkäytöstä mahdollisesti aiheituvia haittoja. Uutena merkintänä koko Keski-Suomi ja siten myös koko Pihtipudas on osoitettu vihreällä värillä biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia ovat seuraavat: 1) Turvetuotantoalueet (EO/tu) perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan. Maakunnalliseksi /seudulliseksi rajaksi on määritelty 30 ha. Alle tämän rajan tuotannossa olevia tai luvitettuja alueita ei esitetä. Pihtiputaan kohde on Pyytneva, osittain Ihkajansuo.

6 2) Monipuolisissa työpaikka-alueissa (Tp) yhdistyvät Keski-Suomen maakuntakaavan ja 4. vaihemaakuntakaavan teollisuus- ja työpaikka- alueet. Alueilla on mm. teollista toimintaa, toimistoja, palveluita ja kauppaa sekä useilla myös biotaloutta tukevia toimintoja ja palveluja ja siksi ne esitetään biotalous teeman alla. Pihtiputaan molemmat teollisuusalueet - Ruppo (biotalouspainotteinen nykyinen alue) ja Arvola (nykyinen ja tulevaisuuden alue) - on osoitettu Tp-alueeksi aiemman maakuntakaavan puuteknologian kehittämisen kohdealue-merkinnän sijaan. Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät ovat seuraavat: 1) Turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu, tu1) perustuvat 3. vaihemaakuntakaavaan ja merkinnät siirretään muuttumattomina tähän kaavaan. Perusteluna tuore kaava, joka vahvistettiin Turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu, tu1) parantavat Keski-Suomen energiahuollon omavaraisuutta ja täydentävät 79 turvetuotantoaluevarausta. Pihtiputaalla näitä alueita ovat Hanslamminneva, Jämsänneva, Kanasensuo, Männikköneva, Purontausneva ja Vihviläsuo. Liikenneväylät ja kansainväliset yhteydet Maakuntakaavan varausten tavoitteena ovat seudullisen aluerakenteen, valtakunnallisen liikennejärjestelmän ja TEN T liikenneverkon kehittämisen edellyttämät pitkän aikavälin varaukset. Uudet merkinnät: Toiminnalliset liikennekäytävät, valtatien 4 kehittämisakseli ja valta-/rautatien kehittämisakseli, perustuvat Keski-Suomen Strategiaan ja ovat sen mukaisia. Niistä on tehty selvitys Keski-Suomen liikennekäytäviin tukeutuvat kehittämisalueet Kehittämisakselit osoittavat maakuntakeskus Jyväskylän merkityksen liikenteen solmupisteenä. Valtatien 4 kehittämisakseli on osa eurooppalaista TEN-T ydinverkkoa ja Suomi- käytävää. Se yhdistää Keski-Suomen pääkaupunkiseudulle ja Pohjois-Suomeen ja on valtakunnan pääväylä. Pihtipudasta koskien nelostie on merkinnällä valtatien kehittämisakseli. Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia ovat seuraavat: Satamat. Satamina kaavassa esitetään ne, joihin menee väylä. Kaavassa esitettävien taajamien ja kunta-/palvelukeskusten satamia ei esitetä, vaan ne sisältyvät

7 ko. merkintöihin. Teknisluonteisena muutoksena aikaisempiin maakuntakaavoihin verrattuna satama-alueet ja venesatamat on yhdistetty satamiksi, erottelu selviää alueluettelosta. Pihtiputaan ainoa merkitty kohde on Ukonniemi. Eritasoliittymät (huom. ei vielä teema- eikä kaavakartalla). Valtatie, merkittävä parantaminen. Valtatie 4 Äänekoski-Pihtipudas. Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät : Rautatie. Pihtipudasta koskevana Jyväskylä-Haapajärvi -rata. Asutusrakenne Maakuntakaavan tarkistuksen asutusrakenteen rungon muodostavat seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat ja kaupallinen palveluverkko. Seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat korostavat kaavan strategista otetta. Kaupallinen palveluverkko perustuu tuoreeseen Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaan, joka vahvistettiin Palveluverkko koskee keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueita sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia (liite 1, alueluettelo). Uusina asioina nousevat mukaan seudullisesti merkittävien taajamien ohella asumisen ja vapaa-ajanasumisen sekoittuneet alueet sekä kunta-/palvelukeskukset (liite 1, alueluettelo). Keskustatoiminnat ja niiden alakeskukset sekä kunta-/palvelukeskukset muodostavat keskusverkkomaisen rakenteen. Seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat (As). Ne perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) selvitykseen Taajamat yhdyskuntarakenteen kuvaajana sekä liiton selvitykseen seudullisista ja paikallisista palveluista ja taustamuistioon Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa- ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski- Suomen maakuntakaavassa. Taajamatoimintojen päivitys koskee kaikkia Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan taajamatoimintoja, jotka on aikaisemmissa maakuntakaavoissa esitetty pääsääntöisesti YKR-rajausten mukaisesti. Pihtiputaan nosti seudullisesti merkittäviin tiivistettäviin taajamiin sen seudullisten palveluiden määrä (4-5 /7). Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät:

8 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajama-alueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaativaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Yksityis- kohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalous- kauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Pihtiputaan kohteena on Putaanportti, jonka suurin sallittu kerrosala on k-m2. Matkailu ja virkistys Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painottaa matkailu-, virkistysja vesistöreittejä. Maakunnan kansallispuistot ovat keskeisessä asemassa. Matkailu- ja virkistysympäristöt ovat rakentuneet luonto- ja kulttuuriperintöelämysten, kulttuurin ja hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen varaan. Puhtaat vedet ja vesiteknologia tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia virkistys- ja elämysmatkailuun ja kestävään vesiviljelyyn Keski-Suomessa. Matkailuun ja virkistykseen liittyvät maakuntakaavamerkinnät ja määräykset päivitettiin 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Lisäksi vuonna 2014 tehtiin virkistys- ja matkailualueiden tarkistus. Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia: Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet (mv). Ne siirtyvät Keski- Suomen maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakuntakaavasta muuttumattomina tähän kaavaan. Niiden aikaisempi nimi oli matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Vetovoima-alueet on rajattu aikaisemmin viivalla, tässä tarkistuksessa alueet on merkitty rasteroinnilla. Pihtiputaan kohteina ovat: 1) Niemenharju, jonka painopisteenä on matkailu (näkyy kartassa yksittäisenä sinisenä pystyviivana rasterista ja alueen pienuudesta johtuen). 2) Pihtiputaan ja Kinnulan kunnan rajan molemmin puolin olevat luontoalueet (Pihtipudasta ei ole mainittu alueluettelossa) Virkistysalueet. Kohdemerkintöinä Pihtiputaalle on osoitettu seuraavat virkistysalueet: Kammolankangas (seudullinen virkistysalue, sis. Hiekan raviradan ja uimarannan sekä ulkoilureitit) sekä uusina kohteina Koliman saaret (Haapasaari, Kartiska, Lihasaari, Pieni-Varpanen sekä Suursaari). Matkailupalveluiden alue (RM, r). Aluevaraukset siirretään Keski-Suomen

9 maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakuntakaavasta. Matkailupalvelujen alueet pitävät sisällään seudullisesti merkittäviä matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja (esimerkiksi golf-kenttä). Alueet keskittyvät suurten vesistöjen läheisyyteen. Ne ovat usein myös reitistöjen solmukohtia ja osa niistä muodostaa matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen tai vesialueen ytimen. Matkailuun liittyvät ulkoilutoiminnat suuntautuvat entistä enemmän vetovoimaisiin keskuksiin, mutta monilla muillakin keskuksilla on hyvät kehittymisen mahdollisuudet. Pihtiputaan kohteena on osoitettu Niemenharjun matkailualue. Moottorikelkkailureitit. Reitit perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan. Keski-Suomessa ei ole perustettu virallista maastoliikennelain 13 mukaisia kelkkareittiä. Maakuntakaavassa esitettävä runkoreitistö kattaa tärkeimmät ylikunnalliset ja ylimaakunnalliset yhteyssuunnat. Tavoitteena on maastoliikennelain mukainen reitistö, joka soveltuvin osin palvelee myös ulkoilulain tarkoittamana kesäajan ulkoilureittinä (esimerkiksi patikointi, pyöräily, maastoratsastus). Reitistö perustuu olemassa oleviin kelkkailu-uriin, erillisselvityksiin ja luontovaikutusten arviointiin. Reittien tarkan sijainnin määrittely ja toteuttaminen edellyttää maastoliikennelain mukaista menettelyä. Pihtiputaan osalta reitti poikeeaa Niemenharjussa ja kulkee Alvajärven kautta Muurasjärvelle ja haarautuu ennen kylää kahdeksi reitiksi. Ulkoilureitti. Ulkoilureittinä esitetään Keski-Suomen maakuntaura (Keski-Suomen maakuntakaava, 4. vaihemaakuntakaava). Maakuntaura on suunniteltu 1970-luvulla ja se on osa Euroopan kaukovaellusreittiä. Ura on osaksi toteutettu ja aktiivisessa käytössä. Pihtiputaalla ulkoilureitti kulkee Ilosjoen ja Niemenharjun kautta taajaman läpi ja siitä Reisjärventien tuntumassa Muurasjärvelle. Reitti jatkaa sieltä Kinnulan puolelle ja Alvajärven länsipuolen erämaisia alueita etelään. Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät: Veneväylä. Veneväylinä on osoitettu Pihtiputaalla Koliman väylät. Veneväylät on toteutettu Järvi-Suomen merenkulkupiirin, ympäristökeskusten ja kuntien yhteistyönä. Varaukset perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan ja 4. vaihemaakuntakaavaan. 3) Muut merkinnät Tekninen huolto Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät merkinnät:

10 Tuulivoimapuiston (tv) alueet. Niitä on kaavassa viisi. Pihtiputaalla Ilosjoki. Alueet perustuvat tuoreeseen 3. vaihemaakuntakaavaan, joka vahvistettiin Keski-Suomessa on vireillä noin 20 tuulivoimapuistohanketta. Luonnonvarat Maa-ainesvaroja on aikaisemmin käsitelty kahdessa kaavassa: Keski- Suomen maakuntakaava ja 2. vaihemaakuntakaava. 2. vaihemaakuntakaava on tuore, se vahvistettiin Niihin liittyvät tutkimukset ja selvitykset tehtiin perusteellisesti, usein tarkemmin kuin maakuntakaavataso edellyttäisi. Lisäksi luonnonvarojen laatutiedot eivät pitkälläkään aikajänteellä muutu. Kalliokiviainesten ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet perustuvat Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksiin. Pohjavesien uuden luokituksen vaikutuksista on tehty liiton ja Keski-Suomen ELYn yhteinen selvitys. Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia : Pohjavesialueet (pv). Pohjavesialueiden (pv) luokitus on muuttunut ja uudet luokat ovat 1 (vedenhankintaa varten tärkeä alue), 2 (muu vedenhankintakäyttöön soveltuva alue) ja E (alue, jonka pohjavedestä jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Kaavavaraukset tulevat perustumaan Keski-Suomen ELY-keskuksen tekemään selvitykseen, jossa vanha luokitus muutetaan uuden mukaiseksi. Samalla tehdään esitys maakuntakaavan tarkistukseen mukaan otettavista pohjavesialueista. Tässä vaiheessa kaavassa esitetään Keski-Suomen maakuntakaavan vanhan luokituksen mukaiset pohjavesialueet. Taajamissa olevia pohjavesialueita ei ole tarpeen esittää, koska ne on huomioitu kuntien suunnitelmissa. Pihtiputaan ainut maakuntakaavaan merkittävy pohjavesialue on Ilojoki. Maa-ainesten ottovyöhykkeet (eo). Maa-ainesten ottovyöhykeisiin (eo) tehdään maakunnallinen/seudullinen tasokorotus. Kaavaan merkitään aikaisemmista vahvistetuista kaavoista taajamien, valta- ja kantateiden ja ratojen läheiset ottovyöhykkeet (5 km etäisyys). Yli viiden kilometrin etäisyydellä olevia ottovyöhykkeitä ei esitetä. Varaukset perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan ja 2. vaihemaakuntakaavaan. Pihtiputaalla maa-ainesten ottovyöhykkeiksi ( sora, hiekka, kallio) on osoitettu Alvajärvi, Hurrikankalliot ja Iloskangas. Teknisluonteisena muutoksena yhdistetään aikaisempien kaavojen maa-ainesten, kalliokiviainesten ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet samaksi maa-ainesten ottovyöhykkeeksi (eo). Alueluettelossa on erittely mistä maa-aineksesta on kyse milläkin alueella. Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat

11 merkinnät: Rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet (eo). Vyöhykkeet perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan ja 2. vaihemaakuntakaavaan. Perusteluna alueille on, että ne ovat Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 työpaikat ja palvelut -teeman tavoitteen mukaisia eikä alueiden maankäyttömuutoksia ei ole tapahtunut. Pihtiputaalla rakennuskiviainesten ottovyöhykkeiksi on osoitettu Mahakallio, Mukamäki, Mäntyvuori ja Virkamäki. Teknisluontoisena muutoksena aikaisempien kaavojen rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet on yhdistetty maa-ainesten ja kalliokiviainesten ottovyöhykkeisiin samaksi maa-ainesten ottovyöhykkeeksi (eo). Malmipotentiaaliset vyöhykkeet (ek). Malmipotentiaaliset vyöhykkeet (ek) perustuvat Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaan. Vyöhykkeet perustuvat kaivosrekisteriin. Pihtiputaalla malmipotentiaalisiksi vyöhykkeiksi on osoitettu Mäntymäki ja Soidinkangas. Erityistoiminnot Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia: Ampuma- ja moottoriurheilualueissa (EU, eu) on yhdistetty ampumaradat ja moottoriurheilualueet. Ampumaratoja on kaavassa 23. Ampumaradat ovat ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa ja ne ovat perusteltua esittää maakuntakaavassa. Kaavan radat perustuvat selvitykseen sekä työneuvotteluihin Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen Ampumahiihtoliiton, Suomen Metsästäjäinliiton, Keski-Suomen riistakeskuksen ja Maanpuolustuskoulutuksen kanssa. Pihtiputaalla ampuma- ja moottoriurheilualueeksi on osoitettu Haapavuoren moottoriurheilurata sisältäen myös läheisen ampumaradan. Kulttuuriympäristö Uudet merkinnät: Kulttuuriympäristön vetovoima-alueet perustuvat Keski-Suomen museon selvitykseen. Selvityksessä on analysoitu sitä, mihin historiallisesti kerroksellinen moni-ikäinen kulttuuriympäristö keskittyy ja sijoittuu maakunnan alueella. Tietopohjana on käytetty muinaisjäännöksistä, rakennetusta kulttuuriympäristöstä, kulttuurimaisemista, perinnebiotoopeista ja kulttuurisidonnaisista kasveista olemassa olevaa paikkatietoa. Analyysin johtopäätöksenä on, että Keski-Suomessa kulttuuriympäristön peruselementit ovat kerrostuneet uudelleen ja uudelleen samoille paikoille. Kulttuuriympäristö on poikkeuksellisen elinvoimaista vain tietyillä

12 alueilla. Kulttuuriympäristön keskittymät sijoittuvat Keski-Suomen alueella ns. ylimmän rannan (Ancylusjärvi pohjoisessa Keski-Suomessa ja Yoldiameri eteläisessä Keski-Suomessa) alapuolelle. Tärkeä huomio on myös se, että nykyinen kulttuuriympäristö taajamien ja kylien paikkoineen perustuu keskiajan lopulla ja tätä myöhemmin syntyneeseen kulttuuriin ja sen historialliseen kehitykseen. Kulttuuriympäristön vetovoima-alueina osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Kulttuuriympäristön vetovoima-alueet ovat niiden erityisiin ominaisuuksiin perustuvia kehittämisalueita, eikä niihin ei ole liitetty suojelutavoitteita tai alueiden käyttöön liittyviä rajoitteita. Alueilla voi olla yhteensovittamistarvetta biotalousarvojen eli metsien, peltojen ja soiden suhteen. Pihtiputaalla kultuuriympäristön vetovoimalauetta ovat suurten järvien ympäristöt ja taajama. Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia: Valtakunnallisesti (v) arvokkaat maisema-alueet. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi tehtiin vuosina ja ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden vuosina Päivitysinventointien tiedot korvaavat aikaisemmassa Keski-Suomen maakuntakaavassa olevat maisema-alueet. Kaavassa valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on 12 ja maakunnallisesti arvokkaita 46. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta on huomattava, että aineiston tulee saada VN hyväksyntä, ennen kuin se korvaa nykyisen vuodelta 1995 olevan VN päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Maisema-alueiden säilyminen elinvoimaisina ja alueiden ominaispiirteet luoneen maankäytön jatkuminen turvaavat parhaiten maisema-arvojen säilymisen. Maisema-alueet eivät muodosta estettä vakiintuneelle elinkeinotoiminnalle tai muille yhteiskunnan toiminnoille. Pihtiputaalla on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Muurasjärvi (Suomenselän poikkeuksellisen vauras maaseutualue, pika-asutuksineen ja laajoine laidunalueineen), Kortteinen (uusi osa-alue), Kärväskylä ja Ylä-Liiton, joista kolme viimeksi mainittua ovat Pihtiputaan pika-asutusmaisemaan liittyviä osa-alueita. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty Keski-Suomen maakuntakaavassa ja ne on päivitetty maakuntakaavaan vuonna 2010 (RKY 2009) voimaan tulleen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuonna Pihtiputaan ainoana kohteena on Heinäjoen museosilta. Arvokkaissa rakennetuissa kulttuuriympäristöissä päähuomio on arvokkaassa rakennusperinnössä, mutta kohteilla on usein myös suuri taajama- ja maisemakuvallinen merkitys.

13 Luonnonsuojelu Keski-Suomen Strategiassa kansallispuistot ja luonnonpuisto ovat painopisteenä. Ne nähdään osana matkailuun ja virkistykseen liittyvänä vetovoimatekijänä. Suojelualueverkoston rungon muodostavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset suojeluohjelmat. Suojelualueverkostoa täydentävät monet valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuulumattomat kohteet, esim. METSO-kohteet, Metsähallituksen omalla päätöksellä luonnonsuojelutarkoituksiin varatut kohteet, luonnonsuojelulailla perustetut yksityiset luonnonsuojelualueet sekä muut maakunnalliset suojelualueet. Näistä vain osa on esitetty vahvistetuissa maakuntakaavoissa. Liiton tavoitteena on koota kaikki suojelu yhdelle sähköiselle kartalle. Uudet merkinnät: Luonnon vetovoima-alue? Osoitetaan mahdollisesti, mutta koska selvitys on ollut tulossa vasta kaavaluonnosta laadittaessa, ei ole voitu osoittaa vielä tässä vaiheessa. Aikaisemmista maakuntakaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia: Suojelualueina (S, s) esitetään Keski-Suomen maakuntakaavan ja 3. vaihemaakuntakaavan valtakunnallisen suojeluverkoston kohteet ja maakunnallisista suojelualueista toteutumatta olevat. Toteutetut maakunnalliset kohteet esitetään alueluettelossa. Suojelualueet esitetään uloimman rajauksen mukaisesti. Näitä alueita ovat kansallispuistot ja luonnonpuistot sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueet. Suojelualueina ovat esitetty myös Natura 2000 verkoston alueet. Suojelualuemerkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella sekä koskiensuojelulailla rauhoitetut kosket. Kaavakartalla kansallispuisto on merkitty kirjaimilla KP ja luonnonpuisto LP. Alueluettelossa esitetään maakuntakaavan kannalta keskeiset suojelualueet sekä se, mihin kaikkiin luonnonsuojeluohjelmiin alue perustuu. Maakuntakaavan mittakaava ja strateginen tavoite huomioiden kaavassa ei osoiteta alle 5 ha kooltaan olevia jo toteutettuja tai valtiolle suojelutarkoituksiin hankittuja kohteita. Näillä ei ole vastaavaa merkitystä maakunnan alueidenkäytön ohjauksen kannalta kuin laajemmilla alueilla. Pihtiputaalle on maakuntakaavan tarkistuksen alueluettelossa luetteloitu yhteensä 21 suojelualuetta, joiden nimet ja tarkempi kuvaus on maakuntakaavan alueluettelossa (oheisaineiston liite 3). Arvokkaana geologisena muodostumana (ge) esitetään Keski-Suomen maakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaavan arvokkaat harju-, kallio-, ja

14 moreenialueet. Alueluettelossa on eritelty muodostumatyyppi. Merkintä ei ole suojelumerkintä vaan informatiivinen ja korvauskysymykset ratkaistaan maa-ainesluvan yhteydessä. Pihtiputaalla uutena ge-kohteena (tuuli- ja rantakerrostuma) on osoitettu Pitkähiekka. Aiemmissa maakuntakaavoissa osoitettuja muodostumia on yhteensä 10 (tarkempi kuvaus oheisaineiston liitteessä 3). Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista muuttumattomina siirrettävät merkinnät: Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet (luo) perustuvat tuoreeseen Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavaan. Merkintä kuvaa alueen erityispiirrettä. Suoalueet perustuvat Keski-Suomen Turvaprojektiin ja ne ovat yhteensovituksen käyttösuosituksen II- ja III-luokan soita. Pihtiputaalla on maakuntakaavan tarkistuksessa osoitettu aiemmat kuusi kohdetta, joiden tarkempi kuvaus alueluettelossa (oheisaineiston liite3). Kaavan keskeiset kokonaisvaíkutukset MAANKÄYTTÖLUOKKA KESKEISET VAIKUTUKSET Keski-Suomen Strategiaa painottavat merkinnät BIOTALOUS LIIKENNEVÄYLÄT JA KANSAINVÄLISET YHTEYDET ASUTUSRAKENNE MATKAILU JA VIRKISTYS MUUT MERKINNÄT TEKNINEN HUOLTO ++biotalouden aluetaloudelliset vaikutukset ++parantaa ihmisten elinoloja +huoltovarmuus -biotalouden sosiaaliset ja vesistövaikutukset -uhka luonnon monimuotoisuudelle ++uudet ja merkittävästi parannettavat liikenneinfrat lisäävät liikenneturvallisuutta, maakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta +kehittämisakseleiden joukkoliikenne -liikennekäytävien parantaminen kuluttaa maaainesvaroja ++vähittäiskaupan suuryksikköjen ohjaus +seudullisesti merkittävien tiivistettävien taajamien säilyminen +kunta-/palvelukeskusten asema paikallisesti merkittävinä palvelukeskuksina +alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne ++parantaa ihmisten elinoloja +luonnon ja luontomatkailun vetovoima lisääntyy +kasvattaa maakunnan vetovoimaa -sosiaaliset vaikutukset, pelko rajoitteista ++turvaa energia- ja vesihuollon ++geoenergia ja tuulivoima uusiutuvina energialähteinä -materiaalikeskusten sosiaaliset vaikutukset

15 LUONNONVARAT ERITYISTOIMINNOT KULTTUURIYMPÄRISTÖ LUONNONSUOJELU ++ merkittäviä myönt. vaikutuksia + myönteisiä vaikutuksia -- merkittäviaä kielt. vaikutuksia - kielteisiä vaikutuksia ++pohjavesialueet parantavat biotalouden kilpailukykyä ja ihmisten elinolosuhteita +maa-aineshuollon painopiste kalliokiviaineksissa, positiivinen vaikutus yksityis- ja kuntatalouteen ++puolustusvoimien varauksien aluetaloudelliset vaikutukset +ampuma- ja moottoriratojen sosiaaliset vaikutukset -melu ++parantaa ihmisten elinoloja ja elinympäristöä sekä kaupunki- ja kuntakuvaa +maakunnan imago +tuo uusia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan, matkailuun ja virkistykseen -sosiaaliset vaikutukset, pelko rajoitteista ++ parantaa ihmisten elinoloja ja elinympäristöjä ++tukevat eläimistön ja kasviston sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä -toteuttaminen aiheuttaa valtiolle kustannuksia Maakuntakaavan tarkistuksen luonnoksen nähtävilläolo Kunta on Keski-Suomen liiton pyynnöstä asettanut kaavaluonnoksen nähtävilläoloa koskevan kuulutuksen kunnan ilmoitustaululle väliseksi ajaksi. Valmisteluaineisto on ko. ajan nähtävillä liiton internetsivuilla. Lausuntopyyntö Keski-Suomen liitto pyytää valmistelumateriaalista mielipidettä tai mahdollista lausuntoa kirjallisena mennessä postitse osoitteeseen KeskiSuomen liitto, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä, sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@keskisuomi.fi tai Internetin kautta osoitteessa Kunnanhallituksen lausunto Valmistelijan ehdotus Pihtiputaan kunnanhallituksen lausunnoksi Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen luonnoksesta on kokouksen oheisaineistona (Liite 10). Oheismateriaali:

16 1) Maakuntakaavan tarkistuksen lähtökohtia 2) Lyhennelmä mennessä kommenteista ja vastineet 3) Maakuntakaavan tarkistus / Alueluettelo (luonnos) 4) Maakuntakaavan tarkistus / Kaavakartta (luonnos) 5) Maakuntakaavan tarkistus / Kaavaselostus (luonnos) 6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7) Keski-Suomen liiton lausuntopyyntö 8) Vahvistettujen maakuntakaavojen kumottavat merkinnät 9) Ote maakuntakaavan tarkistuksesta Pihtiputaan osalta 10) Pihtiputaan kunnanhallituksen lausunto Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen luonnoksesta (valmistelijan ehdotus) Tähän listatekstiin on poimittu Pihtipudasta koskevat merkinnät ja määräykset sekä niiden perusteita. Lähteenä käytetyt maakuntakaavan kaavaselostus, kaavakartta ja alueluettelo sekä lähtökohdat on kokonaisuudessaan katsottavissa kokouksen oheisaineiston liitteistä 1,3,4,5. Kaava-aineisto on katsottavissa myös Keski-Suomen liiton internetsivuilla osoitteessa Sivulta löytyvät myös suunnittelujohtaja Olli Ristaniemen esittelyvideot maakuntakaavan tarkistuksesta. Lisätiedot asian valmistelija, aluearkkitehti Helena Raatikainen, puh Aluearkkitehdin ollessa lomalla lisätiedot suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi, puh (K-S liitto). Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus: Päättää antaa Keski-Suomen liitolle maakuntakaavan tarkistuksen luonnoksesta oheisen liitteenä olevan lausunnon. Käsittely: Merkitään, että Eija Kiljala (yhteisöjäävi) esteellisenä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Hyväksyttiin. Muutoksenhakukielto Lausunto kirjaamo@keskisuomi.fi ( mennessä), ote aluearkkitehti