KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS

Transkriptio

1 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS JOHDANTO... 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 Keski-Suomen Strategia Keski-Suomen maakuntakaavat... 4 Rakennemallit... 4 Maankäyttö- ja rakennuslaki... 7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSEN TAVOITE MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset Keski-Suomen Strategiaa painottavat merkinnät Muut merkinnät MAAKUNTAKAAVAN KESKEISET VAIKUTUKSET Vaikutusalue Maakunnan strategiset tavoitteet Ylimaakunnalliset vaikutukset Keskeiset kokonaisvaikutukset Oikeusvaikutukset TOTEUTUS JA SEURANTA LIITE 1. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET LIITE 2. MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA LIITE 3. KAAVAPROSESSIN KUVAUS... 81

2 2 JOHDANTO Maakunnan suunnitteluun kuuluvat strateginen maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellista kehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Keski-Suomessa on voimassa kuusi maakuntakaavaa. Nämä ovat Keski-Suomen maakuntakaava (kokonaiskaava), 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaava sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaava Jämsän Länkipohjan alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman maakunnan alueiden käytöstä. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus kokoaa yhteen aikaisemmat maakuntakaavat. Tarkistetussa maakuntakaavassa on selkeä strateginen ote. Kaavan painopisteen muodostavat Keski-Suomen Strategian aluerakenteen painotukset. Kaavassa nostetaan varausten maakunnallista ja seudullista tasoa vastaamaan paremmin maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaavaa korvaa kaikki voimassa olevat maakuntakaavat. Kaavaprosessin aikana on ratkaistu miltä osin aikaisempien kaavojen merkintöjä ei ole otettu tarkistukseen mukaan, on jätetty voimaan tai päivitetty ja mitä uusia asioita on otettu mukaan. Tarkistuksesta on vastannut liiton Aluerakenne ja saavutettavuus teeman henkilöt. Mauri Pekkarinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Rolf Nyholm Maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapani Mattila Maakuntajohtaja

3 3 LÄHTÖKOHDAT Keski-Suomen Strategia 2040 Keski-Suomen Strategiassa tulevaisuuden avainalat ovat Aluerakenne ja saavutettavuus, Biotalous aluetalouden veturina, Digitalouden suuri vallankumous ja Osaamistalous maailmansarjaan. On nähty, että Aluerakenne ja saavutettavuus teeman toteutuksessa maakuntakaavoitus on keskeisessä asemassa. Biotalous teemalla nähdään vahva liityntäpinta maakuntakaavoitukseen. Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painotukset on kuvattu luvussa Maakuntakaavan kuvaus kunkin teeman alussa. Keski-Suomen aluerakenne 2040

4 4 Keski-Suomen maakuntakaavat Keski-Suomessa on tehty maakuntakaavoja reilun 10 vuotta. Maakuntakaavoitus alkoi vuonna 2002 kokonaismaakuntakaavan laadinnalla. Maakunnassa oli vuoden 2016 alussa kuusi vahvistettua maakuntakaavaa: Keski-Suomen maakuntakaava (vahvistus , lainvoima ). Kaavan sisältö koostuu seuraavista teemoista: asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan, (Jätkä, vahvistus , lainvoima ), teema on tekninen huolto (Jyväskylänseudun jätteenkäsittelykeskus). Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (Poski, vahvistus , lainvoima ). Kaavassa ovat mukana seuraavat teemat: luonnonvarat, pohjavesi ja luonnonsuojelu. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (Turva, vahvistus , lainvoima ). Kaavan sisältö koostuu seuraavista teemoista: luonnonvarat, tekninen huolto ja luonnonsuojelu. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan (Paikko, vahvistus , lainvoima ) sisältö päivittää osaa Keski-Suomen maakuntakaavan seuraavien teemojen sisällöstä: asutusrakenne, liikenne, erityistoiminnot ja virkistys. Näiden osalta muutettiin myös Pirkanmaan 1. maakuntakaava Längelmäen alueelta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava (vahvistus , lainvoima ) Jämsän Länkipohjan alueella. Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava. Kaavoista on tehty maakuntakaavayhdistelmä, jossa esitetään maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset teemoittain: asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys. Yhdistelmään kuuluu kartta, jolla esitetään kaikki kuusi maakuntakaavaa mittakaavassa 1: Kaavayhdistelmää on päivitetty kaavojen vahvistusmenettelyn ja lainvoimaisuuden mukaisesti. Rakennemallit Keski-Suomen kuntiin on laadittu useita rakennemallityyppisiä maankäytön suunnitelmia. Ensimmäinen laadittiin Äänekoskelle 2008 nimellä Rakenneyleiskaava Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 valmistui vuonna 2011 ja Jämsän rakennemalli 2025 valmistui vuonna Keuruun kehityskuva valmistui 2013 ja Laukaan rakennemalli Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 lähtökohtana olivat em. rakennemallit yhdistettynä Keski-Suomen Strategian laadinnan yhteydessä järjestettyjen motiiviseminaarien painotuksiin.

5 5 Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 Jyväskylänseudun rakennemalli 20X0

6 6 Jämsän sydän rakennemalli Keuruun kehityskuva 2013

7 7 Laukaan rakennemalli Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja siinä määritelty alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä ovat lähtökohtana maakuntakaavan tarkistukselle. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös antaa jokaiselle osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja

8 8 muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavaa laadittaessa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota (MRL 28 ): 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. yhteysverkkojen toimivuus, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ilmastonmuutos, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset sekä luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edistävät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Näitä ovat esimerkiksi Eurooppalainen maisemasopimus, biologista monimuotoisuutta koskeva kansainvälinen yleissopimus ja kansallinen maailmanperintöstrategia. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta.

9 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaikutus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Koko maakuntaa koskevia yleisistä tavoitteista on tunnistettu mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen yksi keskeinen lähtökohta on Keski-Suomen Strategian aluerakenteen painotukset. Näihin liittyvät ja maakuntakaavoitusta ohjaavat keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kuvattu luvussa Maakuntakaavan kuvaus kunkin teeman yhteydessä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen on alkanut keväällä Niiden on määrä valmistua keväällä Ne voivat siten ehtiä vaikuttamaan tähän maakuntakaavan tarkistukseen.

10 10 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuva, Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi, perustuu valtioneuvoston ympäristöministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle sekä maa- ja metsätalousministeriölle antamaan toimeksiantoon. Kehityskuva valmistui 2015 ja se muodostaa valtakunnallisen näkemyksen tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä vuoteen Keski-Suomen osalta tavoitteellinen kehityskuva painottaa tärkeimpiä yhteystarpeita, kaupunkiseutujen kasvuvyöhykkeitä, ydinmaaseutua ja harvaan asuttua maaseutua sekä Jyväskylää osaamis- ja palvelukeskittymänä Tulevaisuuden aluerakenne painottaa samoja elinkeinoja kuin Keski-Suomen Strategia: Metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymiä, biotalouteen pohjautuvaa aluetta, monien elinkeinojen maaseutua, kaupunkiseutujen ja kasvuvyöhykkeiden monipuolista elinkeinorakennetta sekä matkailulle erityisen merkitystä omaavia alueita Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne Keski-Suomen rajamaakunnissa on ympäristöministeriön vahvistamia maakuntakaavoja. Vahvistetuissa kaavoissa on käsitelty samoja asioita kuin Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne selviää seuraavasta linkistä. (

11 11 MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSEN TAVOITE Maakuntakaavan tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa sekä 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavoja sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys. Lopputuloksena on saatu kaikki edellä mainitut kaavat kokoava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Maakuntakaava kehitetään strategisemmaksi. Tästä syystä maakuntakaavassa painotetaan aiempaa enemmän maakunnan tavoitteita sekä alueellisesti laajoja ja merkittäviä kokonaisuuksia. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen keskeinen tavoite on Keski-Suomen Strategian Aluerakenne ja saavutettavuus teeman alueidenkäyttöratkaisujen osoittaminen. Toinen keskeinen tavoite on maakuntakaavan kehittäminen strategiseen suuntaan sekä aluevarausten, erityisominaisuutta kuvaavien merkintöjen, viiva- ja kohdemerkintöjen ja kehittämisperiaatemerkintöjen seudullisen/maakunnallisen tason nosto. Strategisuuden ja oikean yleispiirteisyyden tason säilyttämiseksi maakuntakaavalle määriteltiin kaikkia teemoja koskevat yleiset kriteerit, joiden mukaan kaavavarauksia on tarkasteltu: Toiminnon on oltava maakunnallisesti merkittävä tai ylimaakunnallinen. Omaa maakuntaamme/seutua profiloiva lähtien maakunnan omista tarpeista. Seutuja yhdistävä ja kuntarajat ylittävä. Maankäytön suunnittelun keinoin toteutettavissa oleva. Tulevaisuuden suuntautuva (tavoitevuosi 2040). Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita edistävä. Toiminnallisia kehittämisvyöhykkeitä, verkostoja ja kokonaisuuksia muodostava. Teema- ja kaavamerkintäkohtaisesti selvitettiin vahvistettujen maakuntakaavojen merkintöjen säilytys, päivitys ja kumoaminen. Lisäksi arvioitiin, onko joitain kokonaan uusia teemoja, jotka tulisi selvittää ja lisätä maakuntakaavan. Kaavan tavoitevuosi on Alueiden käyttö osoitetaan yleispiirteisesti. Kaavan mittakaava on 1: Alle 50 ha aluevaraukset esitetään kohdemerkinnällä.

12 12 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS Maakuntakaavassa painottuvat Keski-Suomen Strategian aluerakenteen painotukset seuraavien teemojen kautta: Biotalous, Toiminnallisesti merkittävät liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet, Asutusrakenne sekä Matkailu ja virkistys. Muut kaavan teemat ovat tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö ja luonnonsuojelu. Keski-Suomen Strategiasta tulevilla strategisilla valinnoilla halutaan osoittaa, että ne ovat koko maakunnan kehityksen kannalta tärkeitä. Maankäyttöratkaisuilla halutaan työntää Keski-Suomen aluerakennetavoitetta eteenpäin. Samalla halutaan antaa kuntien yleiskaavoitukselle enemmän liikkumavaraa niin, että niissä voidaan enemmän pohtia miten, missä ja milloin. Strategisuus merkitsee myös yksilöön kohdistuvien oikeusvaikutusten vähenemistä. Maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat liitteessä 1, tietopohja liitteessä 2 ja prosessikuvaus liitteessä 3. Kaavaan liittyy alueluettelo, jossa kaavakohteet on esitetty teemoittain edellä mainitussa järjestyksessä. Maakuntakaavan kuvaus alkaa koko maakuntaa koskevilla suunnittelumääräyksillä. Sen jälkeen tulevat teemoittain Keski-Suomen Strategiaa painottavat merkinnät ja muut merkinnät. Teemojen kuvaus etenee seuraavasti: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen Strategian painotukset Teeman kuvaus Uudet merkinnät, ei mukana aikaisemmissa lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista siirrettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista muuttumattomina siirrettävät merkinnät Uudet merkinnät liittyvät Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painotuksiin. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävien, muutoksia sisältävien merkintöjen ohjausvaikutus on todettu hyväksi. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista muuttumattomina voimaan jätettävät merkinnät perustuvat tuoreisiin kaavoihin ja myös niiden oikeusvaikutus on todettu hyväksi. Joidenkin merkintöjen, joihin ei tehdä muutoksia, osalta on tehty esitystavan muutos. Esimerkiksi aikaisemmissa kaavoissa kehittämisperiaatetta kuvaava matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen viivamerkintä on esitetty rasterilla. Tämä nostaa kehittämisajatuksen selkeämmin esiin. Joidenkin merkintöjen osalta on myös nimeä muutettu toiminnallisemmaksi, esimerkiksi aikaisempien kaavojen vesimatkailun kehittämisen kohdealue on vesimatkailun vetovoima-alue. Samoin joitakin teemoja on yhdistetty samaksi merkinnäksi, esimerkiksi ampumaradat ja moottoriurheilualueet. Tällöin merkinnän sisältö on kerrottu alueluettelossa. Tällä on vähennetty merkintöjen määrää. Muutokset korostavat kaavan strategisuutta, kytkeytymistä Keski-Suomen Strategiaan ja lisää kaavan luettavuutta. Merkinnän kuvauksessa on kerrottu, mistä aikaisemmasta vahvistetusta maakuntakaavasta varaus on peräisin. Perustelut vahvistettujen kaavojen voimaan jätettäville merkinnöille, merkintöjen tarkistukselle ja poistoille on esitetty maankäyttömuotoon liittyvissä taustaselvityksissä ja muistioissa. Keski-Suomen maakunnan keskusverkko on havainnollistettu kaavakartalla ympyröillä. Pääkeskuksena on maakuntakeskus Jyväskylä. Seutukeskuksia ovat Joutsa, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Kuntakeskuksia ovat Hankasalmi, Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka ja Uurainen. Keskusverkko perustuu 4. vaihemaakuntakaavaan ja selvitykseen Suomen taajamarakenne Taajamien seututason luokitus.

13 13 Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset Koko maakuntaa koskevat 3. vaihemaakuntakaavasta voimaan jätettävä turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys ja 4. vaihemaakuntakaavasta voimaan jätettävä vähittäiskauppaa koskeva suunnittelumääräys. Uusi koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys liittyy geoenergiaan (liite 1). Geologian tutkimuskeskus kartoitti Keski-Suomen geoenergiapotentiaalin. Selvityksen mukaan maakunnasta noin 80 % kuuluu luokkaan kiitettävä. Tällä alueella tulisi selvittää geoenergian käyttömahdollisuudet, kun suunnitellaan mm. uusia asuin-, kauppa-, teollisuus- tai työpaikka-alueita. Keski-Suomen geoenergiapotentiaali

14 14 Keski-Suomen Strategiaa painottavat merkinnät Biotalous Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan mm., että harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä työpaikkoja. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnoille riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Keski-Suomen Strategia mukaan metsätalouden osaaminen, metsästä saatavien raaka-aineiden tehokas ja kestävä hyödyntäminen sekä tähän liittyvät teknologiset ratkaisut ovat vahvuuksiamme. Energiaa tuotetaan uusiutuvilla raaka-aineilla eri puolilla maakuntaa. Paikallisesti ja kestävästi tuotettu energia kasvattaa aluetaloutta. Keskisuomalainen, puhdas ruoka nähdään markkinavalttina. Maakunnan työpaikkavyöhykkeet sijoittuvat valtaosin hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Biotalouden kehittyminen perustuu maakunnan luonnonvarojen älykkääseen hyödyntämiseen. Ala tuo valtaosan maakunnan vientitulosta myös seuraavien vuosikymmenten aikana. Biotaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä metsiä, soita ja peltoja sekä niiden tuotteita jalostavia alueita/laitoksia. Biotalouteen liittyviä merkintöjä ovat biotalouteen tukeutuva alue, turvetuotantoalue, turvetuotantoon soveltuva alue sekä monipuoliset työpaikka-alueet. Myös monipuoliset työpaikka-alueet, joihin liittyy konsultointivyöhyke, luetaan biotaloutta tukeviin merkintöihin (liite 1). Alueet on esitetty kaavan alueluettelossa. Maakuntakaavan varausten tavoitteena on edistää biotaloutta ja luoda edellytyksiä maa- ja metsätalouden jatkumiselle ja pyrkiä samalla estämään muusta alueidenkäytöstä mahdollisesti aiheituvia haittoja. Biotalouden kannalta alempiasteisen tieverkon kunto on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Tämä koskee niin puuraaka-aineen, turpeen kuin maataloustuotteiden kuljetuksia jalostuslaitoksiin. Erityisen tärkeää tämä on biotalouden painopistealueisiin ja tärkeimpiin peltoalueisiin liittyvien teiden osalta. Teiden kunnostuksissa nämä alueet tulisi priorisoida. Uudet merkinnät, ei mukana aikaisemmissa lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Biotalouteen tukeutuvaa aluetta on koko maakunta. Merkintä on kehittämisperiaate ja osoittaa pääasiassa maa- ja metsätalouden käyttöön tarkoitettuja alueita. Merkintä tukee biotalouden kehittymistä. Biotalouteen tukeutuvat alueet perustuvat Keski-Suomen Strategiaan, Keski-Suomen metsäohjelmaan, peltoihin sekä Keski-Suomen maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikka-alueisiin ja turvetuotantoalueisiin sekä 3. vaihemaakuntakaavan turvetuotantoon soveltuviin alueisiin. Metsäteollisuuden investoinnit tulevat lisäämään puun käyttöä Suomessa. Yksistään Äänekosken biotuotetehtaan puunkäyttö lisääntyy noin 4 miljoonaa m 3 /v. Myös olemassa olevan teollisuuden ja tehtyjen lisäinvestointien puuhuollon turvaaminen on tärkeää. Metsiä tulee hyödyntää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Monimuotoinen metsien sosiaalinen käyttö sisältää metsien virkistys- ja matkailukäytön lisäksi mm. metsien hyvinvointipalvelut ja muut aineettomat hyödyt. Myös metsien ekosysteemipalvelut ja hiilensidonta sisältyy tähän. Biotalouden toimilla hidastetaan ilmaston lämpenemistä. Metsien aineettomien palvelujen hyödyntäminen on vielä alkutaipaleella, mutta tämä on kasvava trendi.

15 15 Kansallisen metsästrategian 2020 mukaan metsien kestävä hoito ja käyttö tarkoittavat metsien ja metsämaiden hoitoa ja käyttöä siten, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus sekä mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla, sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille. Metsien kestävä hoito ja käyttö terminä pitävät sisällään myös metsien suojelun. Metsäalueella noudatetaan metsälain säädöksiä. Metsien käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota maisemaalueeseen (v, m). Koska maisema-alueet ovat olleet ja ovat jatkuvassa muutostilassa, kestävä metsätalous maisema-alueiden läheisyydessä tai niillä ei ole maisemahaitta. Metsänkäsittelyä voidaan tehdä alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Alueen metsänkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia ranta-alueita ja metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia. Pellot ovat uusiutumaton luonnonvara, jonka merkitys tulee kasvamaan biopolttoaineiden kysynnän, maailman väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen myötä. Maatalouteen parhaiten soveltuvat peltoalueet ovat jo käytössä. Tavoitteena on nykyisten peltoalueiden säilyminen maatalouskäytössä. Keski-Suomen maatalousmaan ala oli ha vuonna 2015, ja aktiivitilojen keskipeltoala oli runsaat 33 hehtaaria. Viljojen kokonaisviljelyala Keski-Suomessa oli noin ha, josta rehuviljojen osuus oli 91 %. Öljykasvien viljelyala ha, joka on runsaan kolmanneksen edellisvuotta suurempi. Nurmen viljelyala on 41 % kokonaispeltoalasta, ollen hehtaaria. Kesanto ja luonnonhoitopeltoalan jatkoi edelleen kasvuaan. Pellon käyttö Keski-Suomessa (MMM/UKE & Gallup Elintarviketieto Oy) Keski-Suomen laajimmat yhtenäiset peltoalueet sijaitsevat Jämsässä, Keuruulla, Hankasalmelta Kyyjärvelle ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Kinnulan-Pihtiputaan alueella. Nämä halutaan jatkossakin säilyttää maatalouskäytössä. Suomen ympäristökeskuksen aluetypologian mukaan ne ovat valtaosaltaan ydinmaaseutua.

16 Keski-Suomen pellot 16

17 17 Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Turvetuotantoalueet (EO/tu) perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan. Maakunnalliseksi/seudulliseksi rajaksi on määritelty 30 ha. Keski-Suomen maakuntakaavassa rajaa ei ollut. Alle tämän rajan tuotannossa olevia tai luvitettuja alueita ei esitetä. Turvetuotannon aluevarauksia siirtyy Keski-Suomen maakuntakaavasta 79 kpl pinta-alaltaan ha. Kaavamerkintä ei takaa merkityn alueen tuotantoon saamista eikä toisaalta rajoita esitettyjen alueiden ulkopuolella olevien alueiden tuotantoon saantia. Tuotanto edellyttää aina erillislainsäädännön mukaisen lupakäsittelyn. Monipuolisissa työpaikka-alueissa (Tp) yhdistyvät Keski-Suomen maakuntakaavan ja 4. vaihemaakuntakaavan teollisuus- ja työpaikka-alueet. Ne perustuvat tarkasteluun, joka osoittaa, että enää ei voida tehdä jakoa teollisuusalueisiin ja työpaikka-alueisiin. Alueilla on mm. teollista toimintaa, toimistoja, palveluita ja kauppaa. Monipuolisilla työpaikka-alueista (Tp) useilla on biotaloutta tukevia toimintoja ja palveluja ja siksi ne esitetään biotalous teeman alla. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan alue on rakentumassa valtakunnalliseksi monipuolisia työpaikkoja sisällään pitäväksi kokonaisuudeksi. Ja esimerkiksi Jämsän Hallin alueelle on kehittymässä merkittävää digitalouden osaamista. Uusina alueina ovat Saarijärven Tarvaalan biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus, Multian ja Toivakan biotalouden jalostusalueet sekä Jyväskylän pohjoispuolella 4-tien varrella Lintukankaan ja Tikka-Mannilan alueet. Tarvaalan alue on biotalouden innovaatioissa ja kehittämisessä tärkeä alue. Uusina monipuolisina työpaikka-alueina ovat myös Keski-Suomen maakuntakaavan puuteknologian kehittämisen kohdealueet Joutsassa, Kannonkoskella, Karstulassa, Kivijärvellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Alueista Äänekosken Hirvaskangas ja Koukkuniemi, Karstulan Humppi ja Jämsän alue ovat myös tulevaisuuden työpaikka-aluevarauksia. Jyväskylän ja Muuramen rajalla sijaitseva työpaikka-alue sijoittuu molemmin puolin valtatietä 9, ja sen pääasiallinen laajenemissuunta on etelään ja pohjoiseen. Alueilla voi olla myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Monipuolisia työpaikka-alueita on kaavassa 41 kappaletta. Maakuntakaavassa osoitetuista monipuolisista työpaikka-alueista kahdeksassa on vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos, jolla on niitä koskeva konsultointivyöhyke. Näitä ovat Hankasalmen sahaalue, Jyväskylän Eteläportti, Jämsänkosken ja Kaipolan tehdasalueet, Hallin teollisuusalue sekä Äänekosken biotuotetehdas ja Suolahden vaneritehtaat sekä Laukaan Vihtavuoren tehtaat. Niitä koskee EU-direktiivi 2012/18/EU vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta (ns. SEVESO IIIdirektiivi). Alueluetteloon on merkitty näiden laitosten konsultointivyöhykkeen laajuus. Kaavan mittakaavasta johtuen niitä ei esitetä kaavakartalla. TUKES on laatinut luettelon mahdollista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista kohteista sekä niitä ympäröivistä alueista (konsultointivyöhykkeet) (alueluettelo). Näitä on Keski-Suomessa 42 kappaletta, joihin edellä mainitut kahdeksan kaavan kohdetta kuuluvat. Näillä alueilla tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä TUKESin lausunto. Lausuntomenettelyä suositellaan noudatettavaksi myös luettelossa mainitsemattomiin laitoksiin, jos muutoksia on suunnitteilla aivan niiden lähiympäristöön. Konsultointivyöhykkeiden koko vaihtelee 0,2-2 km. Kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei riskille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Tällaisia riskialttiita toimintoja ovat esimerkiksi asuinalueet, vilkkaat liikenneväylät, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja -alueet, sairaalat, koulut, hoitolaitokset ja majoitusliikkeet.

18 18 Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät Turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu, tu1) perustuvat 3. vaihemaakuntakaavaan ja merkinnät siirretään muuttumattomina tähän kaavaan. Perusteluna tuore kaava, joka vahvistettiin Alueita on 113 kappaletta ja niiden tuotantokelpoinen yli 1,5 metrin alueen pinta-ala on ha. Turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava. Alueet (tu, tu1) perustuvat Keski-Suomen Turva-projektiin. Alueina esitetään valtaosa Turva-projektin yhteensovituksen käyttösuosituksen I-luokan soista. Nämä alueet ovat selvitysten perusteella vähiten haittaa aiheuttavia. Indeksillä 1 merkityillä suoalueilla (tu1) on myös käyttökelpoista turvepotentiaalia. tu1- alueet ovat yhteensovituksen käyttösuosituksen I- ja II-luokan soita. Näillä alueilla on todettu olevan merkittävää turvepotentiaa-

19 19 lia ja vähäisemmässä osassa luontoarvoja. Turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu, tu1) parantavat Keski- Suomen energiahuollon omavaraisuutta ja täydentävät 79 turvetuotantoaluevarausta. Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteissa todetaan mm., että on selvitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Keski-Suomen Strategian aluerakenteen 2040 mukaan Keski-Suomen kehittämisen rungon muodostavat toiminnallisesti merkittävät liikennekäytävät, joista merkittävin on TEN-T -ydinliikenneverkkoon kuuluva valtatie 4. Pääkaupunkiseutu, vientisatamat ja Pietarin alue ovat junalla nopeasti saavutettavissa. Alempiasteisen tieverkon kunto tyydyttää asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet. Maakunnan saavutettavuuden parantaminen edellyttää yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa ja vahvaa edunvalvontaa. Liikenneverkkoa on työneuvottelujen perusteella pidetty Keski-Suomen maakuntakaavassa melko strategisena ja sen ohjaus on koettu pääosin hyväksi. Merkintöjä on ollut paljon ja niissä on todettu vähennystarve. Liikenneverkon päivitys perustuu strategiseen liikenneverkkoselvitykseen Keski-Suomen maakuntakaavaan esitettävät liikenteelliset merkinnät, yhteenvetoon maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistarpeista ja hankekohtaisiin selvityksiin. Maakuntakaavan varausten tavoitteena ovat seudullisen aluerakenteen, valtakunnallisen liikennejärjestelmän ja TEN T liikenneverkon kehittämisen edellyttämät pitkän aikavälin varaukset. Maakuntakaavan tarkistukseen mukaan otettavat liikenneväylät ja yhteydet tulevat pääosin vastaamaan aikaisempien vahvistettujen maakuntakaavojen kaavamerkintöjä. Liikenneverkkoa koskevat merkinnät ja määräykset ovat liitteessä 1 ja alueluettelossa. Uudet merkinnät, ei mukana aikaisemmissa lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Oikoratavaihtovaihtoehdot pääkaupunkiseudulle perustuvat alustavaan tarveselvitykseen vuodelta Oikoratavaihtoehdot esitetään yhteystarpeena ja sen mahdollinen tarkempi suunnittelu ja toteutus tulee aloittaa vasta, kun maakunnan ensisijainen tavoite, kaksoisraide Jyväskylästä Orivedelle, on toteutettu. Ratareittinä esitetään Haapamäki-Parkano käytöstä poistettu rautatie. Tämä on yhtenevä Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kanssa. Merkinnällä halutaan turvata reitillä rautatien mahdollisuus tulevaisuudessa. Se on tärkeä myös huoltovarmuuden ja Puolustusvoimien näkökulmasta. Toiminnalliset liikennekäytävät, valtatien 4 kehittämisakseli ja valta-/rautatien kehittämisakseli, perustuvat Keski-Suomen Strategiaan ja ovat sen mukaisia. Niistä on tehty selvitys Keski-Suomen liikennekäytäviin tukeutuvat kehittämisalueet Kehittämisakselit osoittavat maakuntakeskus Jyväskylän merkityksen liikenteen solmupisteenä. Valtatien 4 kehittämisakseli on osa eurooppalaista TEN-T ydinverkkoa ja Suomikäytävää. Se yhdistää Keski-Suomen pääkaupunkiseudulle ja Pohjois-Suomeen ja on valtakunnan pääväylä. Liikenneviraston Suomi-käytävä -selvityksen mukaan ydinverkon valtateillä kaksikaistainen tieosuus voi vuorotella säännöllisin välein keskikaiteellisen ohituskaistatien kanssa. Ydinverkon suunnitteluperiaatteista todetaan, että ne ovat: kysynnän mukaan yksi- tai kaksiajoratainen tie, tarvittaessa yksiajorataisilla osuuksilla ajosuuntien erottelu, nopeus km/h (pistekohtaisesti 60 km/h), pysähtyminen ja pysäköinti kiel-

20 20 letty, ei tasoristeyksiä,, järjestetyt (kontrolloidut) liittymät, ammattiliikenteen parkkipaikat, tiedotusta ja liikkumisen hallintaa. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus/latauspisteet toteutetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti kaupallisten tms. toimintojen yhteyteen. Valtatien 9 kehittämisessä on otettava huomioon, että se kuuluu eurooppalaiseen kattavaan TEN T tieverkkoon. Tähän liittyy kiinteästi valtatien 24 kehittämisakseli, joka on tärkeä yhteys eteläiseen Suomeen. Valtateiden 9, 13, 18 ja 23 kehittämisakselit yhdistävät Keski-Suomen länsirannikon satamiin, vt 13 myös kaakkoon Pietarin alueeseen ja vt 23 itään. Pitkin kehittämisakseleita on useita painopistealueita tai potentiaalia omaavia painopisteitä. Nämä sijaitsevat kehittämisakseleiden tai akseleiden ja muun päätieverkon leikkauspisteissä. Painopistealueet perustuvat liikenteeseen, liikenteen palveluihin, asutukseen, työpaikkoihin, matkailuun sekä toteuttamismahdollisuuksiin, maastoon ja ympäristöolosuhteisiin. Rautatie vahvistaa kasvupotentiaalia asemien läheisyydessä ja mahdollistaa teollisuusyritysten sijoittumista alueelle. Kehittämisakseleita tulee kehittää kansainvälisinä kehitys- ja liikennekäytävinä. Niiden maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota yritystoiminnan edistämiseen, liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä liikenteen että matkailun palveluihin. Valtateiden kehittämisakselit ovat myös joukkoliikenteen laatukäytäviä. Keskeisin kehittämisalue on Jyväskylä-Äänekoski-väli. Erittäin hyvä kehittämisalue on Jämsä-Jyväskylä väli rautatie mukaan lukien ja Viitasaaren alue. Potentiaalia omaavia ovat vt 9 Jyväskylä-Hankasalmi ja rautatie, vt 24 Jämsästä etelään, vt 4 kehittämisvyöhyke Jyväskylästä etelään ja vt 23 kehittämisakseli. Tähän kuuluu myös Jyväskylä-Haapamäki rata. Tämän radan asemanympäristöillä on myös kulttuuriympäristön näkökulmasta kehittämispotentiaalia. Kehittämisakseleiden merkittävimmät painopistealueet on esitetty oheisessa kartassa (tulossa). Kaavassa osoitetaan kehittämisakselina myös rata välillä Äänekoski-Laukaa-Jyväskylä. Tämä perustuu rataosuuden henkilöjunaliikenneselvitykseen. Kehittämisakselilla olevien kuntien olisi hyvä varautua Äänekosken, Suolahden ja Laukaan asemanseutujen kehittämiseen henkilöjunaliikennettä silmällä pitäen. Myös Vihtavuori ja Leppävesi ovat potentiaalisia tulevaisuuden aseman paikkoja. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Vesiliikenteen yhteystarpeina ovat aikaisemmassa Keski-Suomen maakuntakaavassa olevat yhteydet Suomenlahdelle ja Saimaalla. Kymijoen kanavointi mahdollistaisi meriliikenneyhteyden Keiteleeltä ja Päijänteeltä Suomenlahdelle. Savon kanava kytkisi Keiteleen ja Päijänteen osaksi Saimaan vesistöaluetta. Kymijoen ja Savon kanavista on tehty kustannuslaskelmat ja vaikutusselvitykset. Kustannuslaskelmien mukaan Kymijoen kanavan hyöty/kustannussuhde on huomattavasti parempi kuin Savon kanavalla. Kymijoen kanava mahdollistaisi sekä tavara- että matkailuliikenteen, Savon kanava vain matkailuliikenteen. Keitele- Kivijärvi yhteystarvetta ei esitetä riittämättömien selvitysten vuoksi. Satamina kaavassa esitetään ne mihin väylä menee. Kaavassa esitettävien taajamien ja kunta- /palvelukeskusten satamia ei esitetä vaan ne sisältyvät ko. merkintöihin. Teknisluonteisena muutoksena aikaisempiin maakuntakaavoihin verrattuna satama-alueet ja venesatamat on yhdistetty satamiksi, erottelu selviää alueluettelosta. Satamia on 33 kappaletta. (Keski-Suomen maakuntakaava) Lentoliikenteen alueina (LL) kaavassa ovat Jyväskylän ja Jämsän Hallin kentät. Jyväskylän lentoasema on osa kattavaa TEN-T verkkoa. Hallin lentoliikenteen alue ja melualue on tarkistettu. Tarkistukset perustuvat Finavian selvitykseen. Kaavassa on lisäksi Kivijärven pienkonekenttä. (Keski-Suomen maakuntakaava) Valtakunnallisesti merkittävä päärata Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki esitetään kattavaan TEN T verkkoon kuuluvana ja sen merkittävä parantaminen välillä Jyväskylä-Orivesi. Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki päärata

21 21 on myös kehittämisakselina yhdessä valtatien 9 kanssa. Aikaisempien maakuntakaavojen valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata muuttuu muotoon Valtakunnallisesti merkittävä päärata, koska runkoratajärjestelmää ei ole otettu käyttöön. (Keski-Suomen maakuntakaava) Valtakunnallisesti merkittävä päärata, merkittävä parantaminen oli aikaisemmin muodossa valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata, merkittävä parantaminen.. Pirkanmaasta Keski-Suomen Jämsään vuonna 2007 liitetyn entisen Längelmäen kunnan osan alueella on voimassa Pirkanmaan vanha maakuntakaava, missä ei ole mainintaa varautumisesta toiseen raiteeseen rataosuudella Orivesi-Jämsä. Kaavamerkintä yhdenmukaistetaan Keski-Suomen maakuntakaavassa Jämsä-Jyväskylä -välillä käytetyn merkinnän kanssa. (Keski-Suomen maakuntakaava)

22 22 Eritasoliittymistä osoitetaan olemassa olevat ja vahvistettuihin tiesuunnitelmiin sisältyvät vähintään seututason teiden eritasoliittymät. Mahdollisia uusia eritasoliittymiä tarkastellaan teiden kehittämissuunnitelmien yhteydessä. (Keski-Suomen maakuntakaava) (huom: ei vielä teema- eikä kaavakartalla) Uusi moottoritie (mo) varaus välillä Viisarinmäki-Kanavuori siirretään tähän kaavaan Keski-Suomen maakuntakaavasta. Uutena moottoritienä esitetään väli Vehniä-Äänekoski. Varaus perustuu vaihtoehtoisista linjauksista tehtyyn ympäristövaikutusten arvioon ja hankearvioon. Keski-Suomen maakuntakaavassa varaus oli ohjeellisena. (Keski-Suomen maakuntakaava) Valtatie, merkittävä parantaminen. Valtatie/runkotie, merkittävä parantaminen (vt/rt) ja valtatie/kantatie, merkittävä parantaminen (vt/kt) yhdistetään nimellä Valtatie, merkittävä parantaminen. Näitä teitä ovat valtatie 4 Äänekoski-Pihtipudas, valtatie 9 Hankasalmi-Kanavuori ja Jämsä-Muurame, valtatie 13 Huutomäki-Saarijärvi ja valtatie 23 Jyväskylä-Petäjävesi. Runkotiejärjestelmää ei ole otettu käyttöön ja kantateihin ei kohdistu merkittävää parantamistarvetta. (Keski-Suomen maakuntakaava) Seututiet (st) ovat olemassa olevia ja ne siirretään tähän kaavaan Keski-Suomen maakuntakaavasta. Muutos koskee Keljo-Jyskä seututietä jonka luokka on laskenut yhdystieksi ja jota ei esitetä kaavassa. Seututie, uusi (st) nousevat Vaajakoski-Tikkamannila tien ns. Vihtiälän oikaisu ja Jyväskylän yleiskaavan mukainen Ruoke-Lintukangas. Seututieksi nousee myös Kirri-Tikkakoski moottoritiehankkeeseen liittyvä Jyväskylä-Uurainen seututien oikaisu Autiokangas-Puuppola. Koillinen Jyväskylän kehätie Palokka- Seppälänkangas-Vaajakoski säilyy kaavassa seututienä. (Keski-Suomen maakuntakaava) Seututie, ohjeellinen -luokkaan (st) nousevat Jyväskylän läntinen ohikulkutie ja Jämsänkoski-Petäjävesi seututien 604 uusi linjaus. Jyväskylän läntinen ohikulkutie perustuu siitä vuonna 2009 tehtyyn esisuunnitelman tarkistukseen. Keski-Suomen maakuntakaavassa ohikulkutie oli yhteystarvemerkinnällä. Seututien 604 uusi linjaus esitetään siirrettäväksi uuteen kaavaan siten, että tien linjausta kuitenkin ensin selvitetään tarkemmin. (Keski-Suomen maakuntakaava) Seututie, merkittävä parantaminen. Keski-Suomen seututeistä merkittävästi parannettavaksi merkitään seututie 621 välillä Keuruu-Liesjärvi, joka liittyy kiinteästi vt:n 18 suunniteltuun oikaisuun. Merkintää käytetään myös vilkasliikenteiselle Laukaantielle (st 637) välille Palokangas-Laukaa. (Keski-Suomen maakuntakaava) Tieluokan muutokset koskevat valtatietä 18 Multia-Väätäiskylä-Ähtäri (vt->kt, vt->st) ja kantatietä 77 Kyyjärvi-Viitasaari-Keitele (kt->vt). Muutokset siirretään Keski-Suomen maakuntakaavasta. Uusina muutoksina ovat Uurainen Saarijärvi väli (yt->st) ja Laukaa-Vehniä (yt->st). Kaavakartalla esitettään tieluokan tavoite punaisella eli esimerkiksi nykyinen kantatie 77 valtatienä. (Keski-Suomen maakuntakaava) Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät Laivaväylät perustuvat Järvi-Suomen merenkulkupiirin viitoitukseen. Perusteena ovat nykyinen matkailuliikenne ja huviveneily sekä tulevaisuuden käyttötarpeet. Laivaväyliin kuuluvat Keitele-Päijänne kanavareitin viisi sulkukanavaa: Vaajakoski, Kuhankoski, Kuusa, Kapeenkoski ja Paatela. Neiturin sulkukanava Konnevedellä on osa Keiteleen ja Pohjois-Savon Iisveden välistä reittiä. Neiturin kanava on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Laivaväylät siirretään Keski-Suomen maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakuntakaavasta. Kanavareitillä on kolme matalaa kanavan ylittävää siltaa joita tulisi korottaa laivaliikenteen mahdollisuuksien parantamiseksi. Rautateinä esitetään Jyväskylä-Haapamäki rata, Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki rata sekä Jyväskylä-Haapajärvi rata. Tampere-Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki rata on mahdollisissa häiriötilanteissa tarvittava vaihtoehtoinen

23 23 yhteys pääradalle Tampere-Parkano-Seinäjoki. Myös Jämsän ja Suolahden teollisuusradat ovat mukana kaavassa. Rautatievaraukset siirretään Keski-Suomen maakuntakaavasta. Liikennetunneleina osoitetaan valtakunnallisesti merkittävän pääradan ja sen merkittävästi parannettavan osuuden tunneleita. Myös valtatielle 4 on osoitettu tunneli Kirriin. (Keski-Suomen maakuntakaava) Moottoritienä (mo) kaavassa osoitetaan valtatie 4 Vaajakoski-Kirri ja valtatie 9 Muuramesta Tourulaan. Moottoritie siirretään tähän kaavaan Keski-Suomen maakuntakaavasta. Valtatie/kantatiet (vt/kt) ovat olemassa olevia ja ne siirretään tähän kaavaan Keski-Suomen maakuntakaavasta. Valtatie, uusi (vt) on väli Multia-Ähtäri. Siitä on tehty aluevaraussuunnitelma vuonna Tieympäristöstä on tähän pohjautuen valmistumassa oikeusvaikutteiset osayleiskaavat jotka mahdollistavat sen, että maantielain mukaista yleissuunnitelmaa ei tarvita. (Keski-Suomen maakuntakaava) Valtatie, ohjeellinen (vt). Tällaisena esitetään Petäjäveden ohitus valtatiellä 17. Se siirretään tähän kaavaan Keski-Suomen maakuntakaavasta. Asutusrakenne Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitettään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Keski-Suomen Strategian mukaan Keski-Suomen tavoitteena on monikeskuksinen aluerakenne, jossa on toimivat maakunnan sisäiset ja ulkoiset liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Jyväskylän asema Keski-Suomen menestyksessä on avainasemassa. Maakunnan saavutettavuuden parantaminen edellyttää yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa ja vahvaa edunvalvontaa. Loma-asumista ja pysyvää asumista tulee kehittää rinnakkain ja toisiaan täydentävinä mm. matkailukeskusten yhteydessä ja matkailun vetovoima-alueilla. Keski-Suomessa tiiviimmän asumisen taajamat sijoittuvat valtaosin hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Tärkeiksi koetaan luonnonläheisyys ja vesistöyhteydet. Ydinmaaseutu on suhteellisen tiiviisti asuttua. Harvaan asutun maaseudun alueesta suurin osa on metsää, jossa on etäällä toisistaan taajamia palveluineen. Kaupallisia palveluita on saatavissa tasaisesti ympäri maakuntaa. Maakuntakaavan tarkistuksen asutusrakenteen rungon muodostavat seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat ja kaupallinen palveluverkko. Seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat korostavat kaavan strategista otetta. Kaupallinen palveluverkko perustuu tuoreeseen Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaan, joka vahvistettiin Palveluverkko koskee keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueita sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia (liite 1, alueluettelo). Uusina asioina nousevat mukaan seudullisesti merkittävien taajamien ohella asumisen ja vapaa-ajanasumisen sekoittuneet alueet sekä kunta-/palvelukeskukset (liite 1, alueluettelo). Keskustatoiminnat ja niiden alakeskukset sekä kunta-/palvelukeskukset muodostavat keskusverkkomaisen rakenteen.

24 24 Uudet merkinnät, ei mukana aikaisemmissa lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alue. Keski-Suomen Strategian laadinnan yhteydessä uutena maakunnallisena suunnitteluperiaatteena nousi esiin tavoite, että loma-asumista ja pysyvää asumista tulee kehittää rinnakkain ja toisiaan täydentävinä. Tällä tarkoitetaan uusia asumisen konsepteja mm. matkailukeskusten yhteydessä ja matkailun vetovoima-alueilla. Alueet perustuvat Keski-Suomen Strategiaan ja alueista tehtyyn taustamuistioon Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa. Asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueen maakuntakaavamerkinnän tavoitteena on suunnata haja-asutusta ja tavanomaista tiiviimpää loma-asutusta näille alueille. Myös vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi on suotavaa näillä vyöhykkeillä. Tällaisia alueita ovat Kivijärven länsipuolella, Ylä- Keitele, Kannonjärven-Enojärven alue Kannonkoskella, Konneveden eteläpuolinen alue, Konginkankaan- Liimattalan alue Äänekoskella, Keurusselän alue sekä useampi alue Päijänteen ympäristössä. Seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat (As) perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) selvitykseen Taajamat yhdyskuntarakenteen kuvaajana sekä liiton selvitykseen seudullisista ja paikallisista palveluista ja taustamuistioon Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoimaalueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa. Valtakunnan tasolla SYKE:n uusi taajamaluokitus asettuu luontevasti maakuntasuunnittelun tasolle. Luokitusta karkeamman tason ilmiöitä kuvataan kaupunki-maaseutuluokituksella ja tarkempia taajaman sisäisiä yhdyskuntarakenteita erilaisilla vyöhykkeillä. Taajamatoimintojen päivitys koskee kaikkia Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan taajamatoimintoja, jotka on aikaisemmissa maakuntakaavoissa esitetty pääsääntöisesti YKR-rajausten mukaisesti. Syke kehitti menetelmän, jonka avulla arvioitiin maakuntakaavojen suunnittelumääräyksissä käytettävää taajamatoimintojen alueiden merkinnän käyttöä suhteessa eri taajama-alueiden seudulliseen merkittävyyteen osana keskus- ja palveluverkkoa. Selvityksessä tarkasteltiin taajatoimintojen alueen laajuutta maakuntakaavassa sekä taajamakeskusten määrittelyä osana keskusverkkoa ja tämän soveltamista kaavamerkinnöissä. Suomen ympäristökeskuksen taajama-alueiden luokittelu

25 25 Suomen ympäristökeskuksen taajama-alueiden luokittelu Keski-Suomessa Osana Syken selvitystä liitto teki selvityksen seudullisista ja paikallisista palveluista. Kun tämä yhdistettiin Syken selvitykseen, voitiin määritellä seudullisesti merkittävät taajamat. Palveluiden ryhmittely seudullisiin palveluihin ja lähipalveluihin

26 26 Seudulliset ja paikalliset palvelut 4. vaihemaakuntakaavan keskustaajamissa Seudulliset ja paikalliset palvelut 4. vaihemaakuntakaavan muissa kuin keskustaajamissa

27 27 Seudullisesti merkittäviä tiivistettäviä taajamia on 18. Niitä ovat taajama-alueiden luokittelun perusteella kaupunki- ja maaseudun keskustaajamat sekä sellaiset taajamat, joissa on seudullisesti merkittäviksi määritellyistä palveluista vähintään 50 %. Tämän tason saavuttvat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski. Jämsänkoski ja Kuhmoinen ovat aluerakenteellisesti Jämsän keskustatoimintojen alakeskuksia, Laukaa ja Muurame vastaavasti Jyväskylän ja Suolahti vastaavasti Äänekosken (4. vaihemaakuntakaava). Seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat voivat pitää sisällään asumisen ja muut taajamatoiminnot kuten keskustatoiminnot, palvelut, teollisuus- ja työpaikka-alueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet, pohjavesialueet ja erikoistoimintojen alueet. Taajamatoimintojen alue pitää sisällään myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä maakunnallisia ja valtakunnallisia suojelualueita. Taajama-alueeseen voi kuulua myös satamia, kuten esimerkiksi Jämsässä. Myös reitistöt kulkevat paikoin taajama-alueilla. Alueiden rajaus perustuu Syke:n taajama-alueluokituksen tiheä ja harva taajama-alue jaottelun mukaiseen tiheän taajaman aluerajaukseen. Kunta-/palvelukeskukset (a) perustuvat edellä mainittuihin Suomen ympäristökeskuksen ja liiton selvityksiin. Maakuntakaavamerkinnän lähtökohtana on, että vaikka eräissä taajamissa on paikallisten palveluiden lisäksi muutama seudullinenkin palvelu, se ei kuitenkaan riitä korottamaan taajamaa kokonaisuutena seudullisesti merkittäväksi. Mikäli taajamassa lähipalveluiden määrä on suurempi kuin 50 % tarkastelussa mukana olevista lähipalveluista, osoitetaan nämä taajamat kohdemerkinnällä. Kunta-/palvelukeskuksia on 20, joista 7 on seudullisesti merkittävien keskustatoimintojen alakeskuksia. Merkintä osoittaa kunta-/palvelukeskuksen likimääräisen sijainnin. Kuntakeskuksia ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Konnevesi, Luhanka, Multia, Toivakka ja Uurainen. Palvelukeskuksia ovat Haapamäki, Halli, Konginkangas, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Leppävesi, Lievestuore, Länkipohja, Pylkönmäki, Sumiainen, Säynätsalo ja Tikkakoski. Edellä esitetyistä keskuksista Halli, Korpilahti, Lievestuore, Länkipohja, Tikkakoski, Toivakka ja Uurainen ovat lisäksi seudullisesti merkittävien keskustatoimintojen alakeskuksia, joten niiden kaavamerkintä säilyy samana kuin 4. vaihemaakuntakaavassa (ca). Tarkemman suunnittelun tehtävänä on kohdemerkinnän alueellisen laajuuden määrittely. Palveluvarustukseltaan niiden merkitys on paikallinen ja niissä tulee pyrkiä säilyttämään lähipalvelut ja osassa myös seudulliset palvelut. Alueella voi sijaita keskustahakuisia hallinnon, palveluiden ja muita vastaavia toimintoja sekä asumista, kauppaa ja työpaikkoja Maakuntakaava ei ota kantaa kunta-/palvelukeskuksen taajamaan vaan sen kehittäminen on kunnan oma asia. Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät Keskustatoimintojen alueita (C) on kahdeksan: Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski, mitkä esitetään alueina sekä Joutsa ja Karstula, mitkä esitetään kohdemerkinnällä. Merkinnöille on asetettu kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Poikkeuksena on Jyväskylän keskusta, jolle enimmäismitoitusta ei aseteta. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia. Keskustatoimintojen alakeskuksia (Ca) esitetään Jyväskylän kaupunkiseudulle, Jämsään, Kuhmoisiin ja Äänekoskelle. Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden alakeskukset esitetään alueina niiden laajuuden vuoksi, muut kohdemerkinnällä. Alakeskukset on osoitettu niiden aluerakenteellisen aseman perusteella. Merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö. Osaa alakeskuksista koskee yleinen vähittäiskaupan suuryksikköjen suunnittelumääräys, mutta osalle on asetettu

28 28 sitä korkeampi kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Vähittäiskaupan suuryksiköitä (km) esitetään 11 kappaletta. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajamaalueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaativaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Kohteille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ja laatua koskeva

29 29 suunnittelumääräys. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Kaupallisia vyöhykkeitä (km-1) ovat Jyväskylän Keljonkeskus-Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri, Jämsän keskustan eteläpuolinen alue ns. Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho. Vyöhykkeille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitus, mihin lasketaan mukaan myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, etteivät ne yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä erikoistavarakaupan toimintamahdollisuuksia keskusta-alueilla. Vyöhykkeille ohjataan sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus on tarpeen sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Kaupallisia vyöhykkeitä (km-2) on yksi: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m². Määrittely perustuu ostovoimaperusteisen tarvelaskelman lisäksi analyysiin myymälärakennusten lukumäärästä eri kokoluokissa Jyväskylän kaupungin keskustaajamassa. Matkailu ja virkistys Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Niin ikään maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painottaa matkailu-, virkistys- ja vesistöreittejä. Maakunnan kansallispuistot ovat keskeisessä asemassa. Matkailu- ja virkistysympäristöt ovat rakentuneet luonto- ja kulttuuriperintöelämysten, kulttuurin ja hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen varaan. Puhtaat vedet ja vesiteknologia tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia virkistys- ja elämysmatkailuun ja kestävään vesiviljelyyn Keski-Suomessa. Matkailuun ja virkistykseen liittyvät maakuntakaavamerkinnät ja määräykset päivitettiin 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Lisäksi vuonna 2014 tehtiin virkistys- ja matkailualueiden tarkistus. Maakuntakaavan tavoitteena on turvata väestön virkistäytymismahdollisuudet ja luoda edellytyksiä matkailun kehittymiselle. Matkailua ja virkistystä koskevat merkinnät ja määräykset ovat liitteessä 1 ja alueluettelossa. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet (mv) siirtyvät Keski-Suomen maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakuntakaavasta muuttumattomina tähän kaavaan. Niiden aikaisempi nimi oli matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Vetovoima-alueet on rajattu aikaisemmin viivalla, tässä tarkistuksessa alueet on merkitty rasteroinnilla. Uusia alueita on neljä. Niillä on erilaisia painotuksia mutta kaikissa korostuu virkistys ja matkailu eri muodoissaan. Vetovoima-alueiden sisään jääviä virkistyskohteita ei esitetä kaavakartalla vaan alueluettelossa ja teemakartalla ja ne on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. Hankasalmen Revontulen-Häkärinteiden alueella painopiste on matkailussa, jossa tärkeää on matkailukeskusten kytkeminen tiiviisti toisiinsa. Myös Pihtiputaan Niemenharjun painopiste on matkailussa. Matkailu

30 30 on painopisteenä myös Jämsän Himoksen, Keuruun Keurusselän ja Laukaan Peurungassa. Keurusselän alueeseen sisältyy tärkeitä virkistysalueita. Himoksella on vahva kytkentä Päijänteen ja Keiteleen vesiliikenneverkostoon. Himoksen alueeseen kuuluva Jämsänniemi on osaksi ekologista vyöhykettä ja potentiaalia omaava kokonaisuus. Peurungan vahvuutena on matkailun lisäksi monipuolinen ulkoilureitistö ja kytkeytyminen kanavareittiin. Jyväskylän ja Muuramen Kotanen-Tikkamäen ja Muuratsalon alueet kuin myös Laukaan Hyyppäänvuori ovat luontomatkailualueita. Uudet matkailukeskukset eivät sovi näille alueille. Multialla ja Keuruulla sijaitseva Iso-Multianjärven-Piilonperän vetovoima-alueen painotus on luontomatkailussa, erityisesti kalastusmatkailussa. Alue on myös osa ekologista verkostoa. Saarijärven-Kannonkosken- Kivijärven-Kinnulan Pyhähäkin-Salamajärven alueella on vallitsevana erämainen retkeily ja luontomatkailu. Kansallis- ja luonnonpuistot ovat vetovoimatekijöinä. Alueen erikoisuus ovat runsaat hiljaiset alueet. Kannonkoskella tähän alueeseen sisältyy myös hiljaisia alueita ja ekologista vyöhykettä. Ekologista vyöhykettä on lisäksi Kivijärvellä ja Kinnulassa. Uusina matkailun ja virkistyksen kehittämisen vetovoima-alueina esitetään Keiteleen, Konneveden ja Keuruun Pihlajaveden valuma-alueet sekä Päijänne. Alueet ovat vetovoimaisia ja niissä korostuvat venematkailu, luonnon monimuotoisuus, maakuntakala ja luontomatkailu. Konneveden alueen ytimen muodostaa Etelä-Konneveden kansallispuisto jossa painopiste on virkistyksessä ja matkailussa, erityisesti kalastusmatkailussa. Osa alueesta on myös hiljaista aluetta. Pihlajavesi on erämainen luontomatkailukokonaisuus jossa on myös hiljaisia alueita. Keitele on maakuntajärvi, merkittävä vesi- ja luontomatkailun ja maakuntakalan kannalta. Alue pitää sisällään useita pieniä virkistyskohteita lähinnä veneilijöitä varten. Hännilänsalmen alueella on matkailullista potentiaalia ja se kytkeytyy luontevasti Keiteleen ja Päijänteen vesiliikenneverkostoon sekä Pyhähäkin-Salamajärven alueeseen. Päijänne on esitetty aikaisemmin kehittämisalueena (4. vaihemaakuntakaava). Päijännettä tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus. Joutsan Leivonmäen kansallispuiston ja Rutalahden alue pääpaino on luontomatkailussa sekä luonto- ja ympäristökasvatuksessa. Alue kytkeytyy Rutalahden kautta myös Päijänteen ja Keiteleen vesiliikenneverkostoon ja Haukanmaahan. Osa alueesta kuuluu ekologiseen verkostoon. Haukanmaa liittyy kiinteästi venematkailuun ja Leivonmäen kansallispuistoon ja sen ytimen muodostaa Mämminiemen virkistysalue. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden ytiminä toimivat usein kansallispuistot, matkailukeskukset, virkistysalueet ja venesatamat. Alueita kehitettäessä vetovoimatekijöitä ovat suojelualueet ja kulttuuriympäristöt sekä reitistöt ja virkistysalueet, osassa myös monimuotoisuudelle tärkeitä suoalueita, kosteikkoja ja lintuvesiä sekä hiljaisia alueita. Niillä on myös yhteensovittamistarvetta biotalousarvojen eli metsien, peltojen ja soiden suhteen. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet eivät rajoita metsien kestävää hoitoa ja käyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen. Virkistysalueita (V, v) on kaavassa 85 kappaletta. Aluevaraukset siirretään Keski-Suomen maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakuntakaavasta. Maakunnallisesti merkittäviksi virkistysalueiksi ovat määritelty taajamien läheiset virkistysalueet, reitistöjen varsilla ja vesistöissä/vesistöjen rannoilla olevat alueet. Uusia virkistysalueita osoitetaan Kolimalle. Keuruun Sikoniemi ja Viitasaaren Martinnyytti muuttuvat tarkistuksessa aluevarauksista kohteiksi. Aikaisempien kaavojen 14 virkistysaluetta poistuu paikallisina ja viisi siirretään matkailupalvelujen alueiksi, koska niillä sijaitsee maksullista virkistystoimintaa. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiden sisään jääviä virkistysalueita ei osoite kaavakartalla vaan ne on esitetty alueluettelossa. Ne ovat pääosin huomioitu kuntien omissa suunnitelmissa. Näitä alueita on 36 kappaletta.

31 31 Kohdemerkinnällä esitetään sellaiset virkistyksen kannalta merkittävät kohteet, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista käyttää aluevarausmerkintää. Muutamiin Jyväskylän seudulla oleviin alueisiin liittyy nuoli joka osoittaa alueen laajenemissuunnan. Väestön keskittyminen Jyväskylän seudulle ja liikuntatottumukset näkyvät kaavassa useina virkistysalueina maakuntakeskuksen ja seutukuntakeskusten ympäristössä. Merkittävä osa alueista keskittyy suurten vesistöjen alueille. Mukana ovat kaikki Päijänteen ja Pohjoisen Keski-Suomen virkistysalueyhdistysten ylläpitämät kohteet.

32 32 Läntisen Keski-Suomen ja Suomenselän alueella virkistysalueet liittyvät valtaosaltaan ulkoilureitteihin muodostaen usein niiden solmukohtia yhdessä matkailupalvelujen alueiden kanssa. Osa virkistysalueista muodostaa matkailun ja virkistyksen sekä vesiretkeilyalueiden ytimen. Virkistysalueet ja kohteet voivat pitää sisällään mm. venesatamia. Matkailupalvelujen alueita (RM, r) on kaavassa 28 kappaletta. Aluevaraukset siirretään Keski-Suomen maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakuntakaavasta. Virkistysalueista siirtyivät Joutsan Vehmasrinteet, Jämsän Matarniemi, Saarijärven Kusiaismäki ja Viitasaaren Savivuori matkailupalvelujen alueiksi, koska niissä on osaksi maksullista virkistystoimintaa. Samasta syystä Laajavuoren virkistysalue supistuu hieman ja matkailukeskuksen kohdemerkintä laajenee aluevaraukseksi. Uusina alueina ovat Karstulan Isomies ja Keuruun Isokirja. Ne perustuvat olemassa oleviin matkailukeskuksiin ja työneuvotteluihin kuntien kanssa. Matkailupalvelujen alueet pitävät sisällään seudullisesti merkittäviä matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja (esimerkiksi golf-kenttä). Alueet keskittyvät suurten vesistöjen läheisyyteen. Ne ovat usein myös reitistöjen solmukohtia ja osa niistä muodostaa matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen tai vesialueen ytimen. Matkailuun liittyvät ulkoilutoiminnat suuntautuvat entistä enemmän vetovoimaisiin keskuksiin, joita edustavat Keski-Suomessa mm. Hankasalmen Häkärinteiden, Jämsän Himoksen ja Jyväskylän Laajavuoren alueet. Monilla muillakin keskuksilla on hyvät kehittymisen mahdollisuudet. Maisema-/matkailutienä (ma) Keski-Suomen maakuntakaavassa oli esitetty seututie 610/612 Korpilahdelta Sysmään. Keski-Suomen Strategian laadinnan yhteydessä nousi esille Sininen tie eli kantatie 77 jolla on jo matkailutien status. Toisena matkailutienä on ns. Vihreä väylä Laukaa-Sumiainen-Konginkangas. Luonteva jatko tälle etelään on Laukaasta Toivakan kautta Rutalahteen ja edelleen Keski-Suomen maakuntakaavan maisematielle Luhangasta Korpilahdelle. Keski-Suomen maakuntakaavan maisematie-nimitys muutetaan maisema-/matkailutieksi. Moottorikelkkailureitit perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan. Keski-Suomessa ei ole perustettu virallista maastoliikennelain 13 mukaisia kelkkareittiä, mutta urien määrä on lähes km. Maakuntakaavassa esitettävä runkoreitistö kattaa tärkeimmät ylikunnalliset ja ylimaakunnalliset yhteyssuunnat. Tavoitteena on maastoliikennelain mukainen reitistö, joka soveltuvin osin palvelee myös ulkoilulain tarkoittamana kesäajan ulkoilureittinä (esimerkiksi patikointi, pyöräily, maastoratsastus). Reitistö perustuu olemassa oleviin kelkkailu-uriin, erillisselvityksiin ja luontovaikutusten arviointiin. Reittien tarkan sijainnin määrittely ja toteuttaminen edellyttää maastoliikennelain mukaista menettelyä. Ulkoilureittinä esitetään Keski-Suomen maakuntaura (Keski-Suomen maakuntakaava, 4. vaihemaakuntakaava). Maakuntaura on suunniteltu 1970-luvulla ja se on osa Euroopan kaukovaellusreittiä. Ura on osaksi toteutettu ja aktiivisessa käytössä, esimerkiksi Keuruun seutukunnassa. Maakuntauraan liittyvät valtakunnallisesti merkittävä Peuranpolku ja seudullisesti merkittävät Metsoreitti ja Laulavan Mörön polku. Ne kytkevät keskeisiä virkistysalueita ja matkailupalvelujen alueita verkostoksi. Muita paikallisia ulkoilureittejä liittyy maakuntauraan. Maakuntauraa on tehty tarkistus Petäjävedelle. Maakuntaura kytkeytyy myös kehittyviin ja monipuolisiin matkailu- ja ulkoilukeskuksiin, joita esitetään maakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueina. Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät Ulkoilun yhteystarpeet liittyvät ihmisten ulkoilun harrastamiseen, matkailun ja virkistyksen vetovoimaalueisiin ja ylimaakunnallisiin yhteyksiin. Näistä merkittävimmät liittyvät Himoksen alueeseen. (Keski- Suomen maakuntakaava) Veneväylinä on osoitettu Kivijärven, Koliman, Joutsan-Hartolan, Leppäveden, Lievestuoreenjärven, Kuusveden ja Suonteen väylät. Veneväylät on toteutettu Järvi-Suomen merenkulkupiirin, ympäristökeskusten ja kuntien yhteistyönä. Varaukset perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan ja 4. vaihemaakuntakaavaan.

33 33 Vesiretkeilyreitteinä osoitetaan Jyväskylän pienten sisäjärvien, Konneveden, Vanhan Vitosen ja Saarijärven vesiretkeilyreitit. Vesiretkeilyreitit perustuvat aikaisempiin selvityksiin ja Keski-Suomen maakuntakaavaa varten tehtyyn erillisselvitykseen. Reittien palvelut sekä rantautumis- ja veneenlaskupaikat on merkitty erillisille reittikartastoille. Reitit soveltuvat melontaan ja osin myös soutuveneellä liikkumiseen. Muut merkinnät Tekninen huolto Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa ylimaakunnallisena yhteistyötä. Keski-Suomen Strategiassa tekninen huolto ei ole painopiste. Strategiassa kuitenkin todetaan, että puhdistamojen paikallinen vesistökuormitus sekä ilmastonmuutokseen vaikuttavat päästöt ovat vähentyneet. Teknisen huollon perusratkaisut ovat Keski-Suomen maakuntakaavassa ja 1. vaihemaakuntakaavassa. Näitä ovat voimalinjat, yhdyskuntateknisen ja energiahuollon alueet ja pääjohdot. 3. vaihemaakuntakaavassa on esitetty tuulivoimapuiston alueet. Teknisen huollon teemaan ei kaavan tarkistuksessa ole tulossa uusia aiheita. Päivitystarve on ilmennyt ympäristöhäiriöitä tuottavien jätteenkäsittelyalueiden, energiahuollon alueiden sekä voimalinjojen ja vesihuollon runkolinjojen osalta (liite 1, alueluettelo). Nimimuutos jätteenkäsittelykeskuksesta materiaalikeskukseksi perustellaan taustamuistiossa. Energiahuollon alueista ja voimalinjoista sekä vesihuollon runkoyhteyksistä on omat taustamuistionsa. Huomattava osa aiempien maakuntakaavojen vesihuollon yhteystarpeista on toteutunut ja kaavamerkintöjä voidaan tarkistuksen yhteydessä kumota. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Materiaalikeskuksina (MK, mk) osoitetaan kaavassa neljä aiempien kaavojen jätteenkäsittelykeskusaluetta. Jätteenkäsittelyalueiden (EJ, ej) luonne on muuttunut Keski-Suomen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan laatimisen ajoista. Uusi jätelaki tuli voimaan ja senkin jälkeen jätelainsäädäntöä on uudistettu. Vuoden 2016 alussa tuli voimaan orgaanisen aineksen kaatopaikkakielto ja kaatopaikkakäsittely lähes loppuu Suomesta. Vanhentuneen Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan vuoteen 2016 mennessä hyötykäyttöaste nousee 80 %:in. Yhdyskuntajätteestä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Loppusijoitettavaksi päätyy enintään 20 % yhdyskuntajätteestä. Käytännössä kaikki hyödynnettävä yhdyskuntajäte hyödynnetään. Jätteenkäsittelyalueilla toiminta muuttuu loppusijoituksesta jätteiden vastaanottoon, lajitteluun, välivarastointiin ja jatkojalostukseen, joten kaavamerkinnän nimi muutetaan toimintaa paremmin kuvaavaksi materiaalikeskukseksi. Aluerajauksia ei muuteta. Energiahuollon alueina (EN, en) kaavassa osoitetaan energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Näihin alueisiin sisältyy MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Jätteidenpolttolaitoksen

34 34 toteutuksesta Rauhalahden lämpövoimalaitoksen yhteyteen on luovuttu, joten merkintään liittynyt maininta jätteenpoltosta poistetaan. (Keski-Suomen maakuntakaava) Voimalinjoihin (z) on tullut muutoksia Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen. Maakuntaan on toteutunut uusia voimalinjoja ja osassa voimalinjoja niiden jännitetaso on muuttunut. Lisäksi sellaiset uudet voimajohtohankkeet esitetään kaavakartalla yhtenäisellä viivalla, joiden toteutettava reittivaihtoehto on varmistunut ja jotka ovat edenneet jo rakentamis- tai vähintään yleissuunnitteluvaiheeseen. Tämän ryhmän voimajohtoja ei eritellä alueluettelossa. (Keski-Suomen maakuntakaava) Voimalinjojen yhteystarpeisiin (z) esitetään alustavasti suunnitellut, ohjeelliset sekä pidemmän aikavälin yhteystarpeet. Tähän ryhmään kuuluvat voimajohdot osoitetaan kaavakartalla yhteystarve merkinnällä. Lisäksi ne eritellään alueluettelossa. (Keski-Suomen maakuntakaava)

35 35 Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä pyritään merkintöjen määrää karsimaan. Tästä syystä uusi voimajohto sekä ohjeellinen voimajohto merkinnöistä luovutaan. Maakuntakaavan tarkistus perustuu voimajohtojen osalta Keski-Suomen maakuntakaavaan, työneuvotteluihin voimayhtiöiden kanssa sekä voimajohtosuunnitelmiin. Pääjohtojen yhteystarpeet (j, v) perustuvat alueellisiin vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja työneuvotteluihin kuntien ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Huomattava osa aiemman maakuntakaavan pääjohtojen yhteystarpeista on toteutunut joko kokonaan tai osalta matkaa. Nämä muutokset on otettu huomioon tarkistuksessa ja toteutuneet yhteydet kumotaan maakuntakaavasta. Tarkistuksen jälkeen osoitettavia yhteystarpeita on 10 kappaletta. (Keski-Suomen maakuntakaava) Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät Tuulivoimapuiston (tv) alueita on kaavassa viisi. Alueet perustuvat tuoreeseen 3. vaihemaakuntakaavaan, joka vahvistettiin Keski-Suomessa on vireillä noin 20 tuulivoimapuistohanketta. Nämä ovat kooltaan alle maakuntakaavamittakaavan (<10 voimalaa), joten niiden esittämiseen ei ole perusteita. Yhdyskuntateknisen huollon (ET, et) alueina kaavassa osoitetaan Keski-Suomen maakuntakaavan alueet. Näitä ovat kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesialueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Kaavassa esitetään Laukaan Vuonteen olemassa oleva tekopohjavesialue ja Sumiaisten Syvälahden tutkittu ja suunniteltu tekopohjavesilaitos. Näiltä alueilta otetaan ja tullaan ottamaan tekopohjavettä Jyväskylän seudun sekä Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten tarpeisiin. Jätevedenpuhdistamoina esitetään olemassa olevat Joutsan seudun, Jämsän, Jyväskylän, Keuruun ja Äänekosken yhteispuhdistamot. Luonnonvarat Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Keski-Suomen Strategiassa biotalouteen liittyvät luonnonvarat ovat painopiste (ks. Biotalous), muut luonnonvarat eivät ole painopiste. Maa-ainesvaroja on aikaisemmin käsitelty kahdessa kaavassa: Keski-Suomen maakuntakaava ja 2. vaihemaakuntakaava. 2. vaihemaakuntakaava on tuore, se vahvistettiin Niihin liittyvät tutkimukset ja selvitykset tehtiin perusteellisesti, usein tarkemmin kuin maakuntakaavataso edellyttäisi. Lisäksi luonnonvarojen laatutiedot eivät pitkälläkään aikajänteellä muutu. Kalliokiviainesten ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet perustuvat Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksiin. Pohjavesien uuden luokituksen vaikutuksista on tehty liiton ja Keski-Suomen ELYn yhteinen selvitys. Merkinnät ja määräykset ovat liitteessä 1 ja alueluettelossa. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Pohjavesialueiden (pv) luokitus on muuttunut ja uudet luokat ovat 1 (vedenhankintaa varten tärkeä alue), 2 (muu vedenhankintakäyttöön soveltuva alue) ja E (alue, jonka pohjavedestä jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Kaavavaraukset tulevat perustumaan Keski-Suomen ELY-keskuksen tekemään selvitykseen, jossa vanha luokitus muutetaan uuden mukaiseksi. Samalla tehdään esitys maakuntakaavan tarkistukseen mukaan otettavista pohjavesialueista. Tässä vaiheessa kaavassa esitetään Keski-

36 36 Suomen maakuntakaavan vanhan luokituksen mukaiset pohjavesialueet. Taajamissa olevia pohjavesialueita ei ole tarpeen esittää, koska ne on huomioitu kuntien suunnitelmissa. Pohjavesialuevarauksia on 80. Hyvälaatuinen pohjavesi on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille ja biotaloudelle. Erityisesti elintarviketuotanto on suurelta osin riippuvainen hyvälaatuisesta pohjavedestä. Maa-ainesten ottovyöhykeisiin (eo) tehdään maakunnallinen/seudullinen tasokorotus. Kaavaan merkitään aikaisemmista vahvistetuista kaavoista taajamien, valta- ja kantateiden ja ratojen läheiset ottovyöhykkeet (5 km etäisyys). Yli viiden kilometrin etäisyydellä olevia ottovyöhykkeitä ei esitetä. Varaukset perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan ja 2. vaihemaakuntakaavaan. Maa-ainesten ottovyöhykkeet perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavan Keski-Suomen ympäristökeskuksen, keskeisten maa-ainesalan yritysten ja liiton yhdessä tekemään selvitykseen ja 2. vaihemaakuntakaavan Poski-projektiin. Lähtökohtana alueiden kartoituksessa ovat olleet Suomen ympäristökeskuksen mottorekisteri (maa-ainesten ottorekisteri), keskeisten maa-ainesottajien esitykset sekä kuntien työneuvottelukierroksilla esittämät näkemykset sekä aikaisemmat selvitykset. Kaikilla kaavassa esitettävillä muodostumilla on voimassa olevia maa-ainesten ottolupia tai vanhoja ottoalueita. Teknisluonteisena muutoksena yhdistetään aikaisempien kaavojen maa-ainesten, kalliokiviainesten ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet samaksi maa-ainesten ottovyöhykkeeksi (eo). Alueluettelossa on erittely mistä maa-aineksesta on kyse milläkin alueella. Maa-ainesten ottovyöhykkeitä on 112. Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät Rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet (eo) perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan ja 2. vaihemaakuntakaavaan. Perusteluna alueille on, että ne ovat Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 työpaikat ja palvelut -teeman tavoitteen mukaisia eikä alueiden maankäyttömuutoksia ei ole tapahtunut. Rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet perustuvat Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksiin. Näistä on raportit Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueelta, eteläisestä Keski-Suomesta sekä Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilta. Osassa alueita on myös rakennuskiviaineksen ottotoimintaa. Teknisluontoisena muutoksena aikaisempien kaavojen rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet on yhdistetty maa-ainesten ja kalliokiviainesten ottovyöhykkeisiin samaksi maa-ainesten ottovyöhykkeeksi (eo). Malmipotentiaaliset vyöhykkeet (ek) perustuvat Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaan. Vyöhykkeet perustuvat kaivosrekisteriin. Perusteluna alueille on, että ne ovat Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 työpaikat ja palvelut -teeman tavoitteen mukaisia eikä alueiden maankäyttömuutoksia ei ole tapahtunut. Kaavassa on kahdeksan malmipotentiaalista vyöhykettä. Niiden pinta-ala vaihtelee 18 hehtaarista 100 hehtaariin. Valtaukset eivät liity malmikriittisiin vyöhykkeisiin. Kaivostoiminnassa syntyy käyttökelpoista sivukiveä. Valtausalueet ovat siten myös potentiaalisia korvaavan maa-ainesmateriaalin lähteitä, mikäli alueille avataan kaivoksia. Tällainen on mm. Pihtiputaan Mäntymäki josta on mahdollista saada myös kalliokiviainesta ja rakennuskiviainesta.

37 37 Erityistoiminnot Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Keski-Suomen Strategiassa erityistoiminnot eivät ole painopiste.

38 38 Erityistoimintoihin luetaan kuuluviksi puolustusvoimien alueet, ampuma- ja moottoriurheilualueet sekä melualueet ja suojavyöhykkeet. Puolustusvoimien toiminta sekä ammunta ja moottoriurheilu ovat melua tai vaaraa aiheuttavia. Osaan niistä liittyy melualue ja suojavyöhyke. Suojavyöhykkeitä on myös puolustusvoimien lentotoimintaan liittyen. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Puolustusvoimien aluevarauksiin (EP, ep) tulee muutoksia varuskuntien lakkauttamisten vuoksi. Aikaisemmassa Keski-Suomen maakuntakaavassa olevat Jämsän Hallin ja Keuruun Pioneerirykmentin varuskuntien aluevaraukset poistuvat. Puolustusvoimien alueita ovat Kalettoman varikko ja Vuorisjärven räjäytysalue Keuruulla ja Jyväskylän varuskunta (ent. Luonetjärvi) sekä Lievestuoreen ja Toivakan varikot. Puolustusvoimien alueiden sisällä olevat ampumaradat on kaavassa esitetty omalla merkinnällä. Puolustusvoimat on yhdessä ympäristöministeriön kanssa laatinut mietinnön melualueiden määrittämiseksi kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Kaavassa esitettävät aluevaraukset perustuvat työneuvotteluihin puolustusvoimien kanssa. Ampuma- ja moottoriurheilualueissa (EU, eu) on yhdistetty ampumaradat ja moottoriurheilualueet. Ampumaratoja on kaavassa 23. Ampumaradat ovat ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa ja ne ovat perusteltua esittää maakuntakaavassa. Kaavan radat perustuvat selvitykseen sekä työneuvotteluihin Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen Ampumahiihtoliiton, Suomen Metsästäjäinliiton, Keski-Suomen riistakeskuksen ja Maanpuolustuskoulutuksen kanssa. Seudullisuuden tason nostossa huomioitiin ratojen valtakunnallinen merkitys, riistakeskuksen ja maanpuolustuskoulutuksen lakisääteisen toiminnan piirissä olevat radat sekä ratojen maakunnallinen kattavuus. Kustakin radasta on paikkatietoselvitys, jossa on mm. asutus ja melumallinnuksella määritelty melun tasovyöhykkeet eri aselajeille. Keski-Suomen maakuntakaavan Keuruun Montosvuoren radan nimi muuttuu muotoon Varuskunnan rata. Kaikki kaavassa esitettävät 23 rataa olivat mukana aikaisemmassa Keski-Suomen maakuntakaavassa tai 4. vaihemaakuntakaavassa. Moottoriurheilualueita on kaavassa 10. Moottoriurheilualueet ovat ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa ja ne ovat perusteltua esittää maakuntakaavassa. Radoista kahdeksan oli aikaisemmassa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Nämä ovat Joutsan Koittilankankaan ratakeskus, Jämsän Haaralankangas, Kannonkosken Teeriharjun rata, Karstulan Helapuron rata, Laukaan Lievestuoreen ratakeskus, Pihtiputaan Haapavuoren rata sekä Kolkanlahden rata Saarijärvellä. Konneveden Jouhtisvuoren rata on suunnitteluvaiheessa. Konneveden ja Pihtiputaan rata-alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva ampuma-rata ja ne sisältyvät merkintään. Moottoriurheilualueilla on voimassa olevat ympäristöluvat lukuun ottamatta Konneveden Jouhtisvuoren rataa. Joutsan Koittilankankaalla ja Lievestuoreella ovat liukkaankelin ajoharjoittelualueet sekä eri moottoriurheilumuodoille soveltuvia ratoja. Ratavaraukset perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan. Uutena moottoriurheilualueena on Keuruun Talvisalon alue. Alue on entinen jätteenkäsittelypaikka, jolle on tehty moottoriratasuunnitelma ja jonka yhteydessä on myös maa-ainespankki. Toinen uusi moottoriurheilualue on toiminnassa oleva Jämsän Särkikankaan rata. Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät Melualueina (me) esitetään Jyväskylän ja Hallin lentomelualueet, puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuvat melualueet Keuruun Vuorisjärven räjäytysalueelle ja Multialla Ähtärin Palolammen melualue sekä Lievestuoreen varikon ja moottoriradan alueet. Melualueilla on erisisältöisiä suunnittelumääräyksiä. Ne perustuvat Keski-Suomen maakuntakaavaan ja tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavaan.

39 39 Suojavyöhykkeet (sv) perustuvat 4. vaihemaakuntakaavaan. Suojavyöhykkeet osoitetaan Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikon Keski-Suomen puoleiselle osalle. Suojavyöhykkeet ovat myös ilmavoimien varsinaisilla varalaskupaikoilla ja niiden suojavyöhykkeillä Joutsassa ja Tikkakoskella. Suojavyöhykkeillä on erisisältöisiä suunnittelumääräyksiä.

40 40 Kulttuuriympäristö 1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Niin ikään alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit on otettava huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. VAT:en mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Keski-Suomen Strategiassa kulttuuriympäristö ei ole painopiste. Kulttuuriympäristö nähdään matkailua ja virkistystä sekä hyvinvointia tukevana vetovoimatekijänä. Maakunnassa on tunnistettu useita valtakunnallisia ja maakunnallisia kulttuuriympäristöjä ja niiden kokonaisuuksia. Maakuntakaavassa osoitetaan kulttuuriympäristön vetovoima-alueita, valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema-alueet sekä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Myös UNESCO:n maailmanperintökohteet ovat kaavassa mukana. Kulttuuriympäristö on hyvinvoinnin ja elinvoiman lähde. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö elää ajassa ominaispiirteensä säilyttäen. Elinkeinoelämälle kulttuuriympäristön monimuotoisuus avaa menestymisen mahdollisuuksia. Kulttuuriympäristön vetovoima-alueet ovat uudenlainen lähestymistapa ja niiden esittäminen on kaavan strategisuutta korostavan tavoitteen mukainen. Uudet merkinnät, ei mukana aikaisemmissa lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Kulttuuriympäristön vetovoima-alueet perustuvat Keski-Suomen museon selvitykseen. Selvityksessä on analysoitu sitä, mihin historiallisesti kerroksellinen moni-ikäinen kulttuuriympäristö keskittyy ja sijoittuu maakunnan alueella. Tietopohjana on käytetty muinaisjäännöksistä, rakennetusta kulttuuriympäristöstä, kulttuurimaisemista, perinnebiotoopeista ja kulttuurisidonnaisista kasveista olemassa olevaa paikkatietoa. Analyysin johtopäätöksenä on, että Keski-Suomessa kulttuuriympäristön peruselementit ovat kerrostuneet uudelleen ja uudelleen samoille paikoille. Kulttuuriympäristö on poikkeuksellisen elinvoimaista vain tietyillä alueilla. Tällaisilla alueilla taustatekijät ovat ilmeisesti suosineet ihmiskulttuurin yhteisöllistä toimintamallia. Kulttuuriympäristön keskittymät sijoittuvat Keski-Suomen alueella ns. ylimmän rannan (Ancylusjärvi pohjoisessa Keski-Suomessa ja Yoldiameri eteläisessä Keski-Suomessa) alapuolelle. Tärkeä huomio on myös se, että nykyinen kulttuuriympäristö taajamien ja kylien paikkoineen perustuu keskiajan lopulla ja tätä myöhemmin syntyneeseen kulttuuriin ja sen historialliseen kehitykseen. 1 Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen toiminnasta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Siihen kuuluu kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristö pitää sisällään sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. Kulttuurimaisema on ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksena syntynyttä ympäristöä, jota voi tarkastella esimerkiksi alueellisena, visuaalisena, kokemuksellisena tai historiallisena kokonaisuutena. Rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö tarkoittaa rakennettuja alueita, rakennuksia sekä erilaisia rakenteita, kuten teitä, siltoja ja sähkölinjoja. Arkeologinen kulttuuriperintö muodostaa kulttuuriympäristön vanhimman ajoitettavan kerrostuman ja kulttuuriympäristön historiallisen pohjan. Muinaisjäännökset ovat maisemassa, maaperässä tai veden alla säilyneitä rakenteita, muodostelmia tai esineitä, jotka ihminen on tehnyt.

41 41 Analyysin avulla on löydetty ne alueet maakunnasta, joiden kulttuuriympäristön kerrokset ovat poikkeuksellisen pitkäikäisiä ja monipuolisia ja jotka kertovat alueiden vetovoimaisuudesta esihistorian ajoista nykypäivään. Nämä vetovoima-alueet voivat mahdollistaa paremman kokonaisvaltaisen suunnittelun, kulttuuriympäristöjen hyödyntämisen ja uudenlaiset innovaatiot. Kulttuuriympäristön vetovoima-alueiden tehtävänä on innostaa tutkimaan ja toteuttamaan kulttuuriympäristön mahdollisuuksia esimerkiksi osana elinkeinotoimintaa, matkailua tai virkistystä. Ne nähdään hyvinvointia tukevina alueina. Aluekeskittymien havainnollistamisen tavoitteena on osoittaa kohteiden yhteyksistä syntyviä vahvuuksia ja synergiaetuja. Erityisesti niillä alueilla, joilla on kulttuuriympäristön vetovoima-alue ja lisäksi jokin muu maakuntakaavassa osoitettu kehittämisalue tai -vyöhyke, on taustatiedon perusteella hyvät edellytykset alueen innovatiiviselle kehittämiselle. Kulttuuriympäristön vetovoima-alueina osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Kulttuuriympäristö voi uudistua ja sopeutua ajan tuomiin muutoksiin säilyttäen samalla keskeiset ja eri ikäiset piirteensä. Vetovoima-alueiden kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Tavoitteena on, että tarkemmalla alueidenkäytön suunnittelulla edistetään vetovoimaalueiden kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Kulttuuriympäristön vetovoima-alueet ovat niiden erityisiin ominaisuuksiin perustuvia kehittämisalueita eikä niihin ei ole liitetty suojelutavoitteita tai alueiden käyttöön liittyviä rajoitteita. Alueilla voi olla yhteensovittamistarvetta biotalousarvojen eli metsien, peltojen ja soiden suhteen. Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (m) on esitetty Keski-Suomen maakuntakaavassa ja ne on päivitysinventoitu. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi tehtiin vuosina ja ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden vuosina Päivitysinventointien tiedot korvaavat aikaisemmassa Keski-Suomen maakuntakaavassa olevat maisema-alueet. Kaavassa valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on 12 ja maakunnallisesti arvokkaita 46. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta on huomattava, että aineiston tulee saada VN hyväksyntä, ennen kuin se korvaa nykyisen vuodelta 1995 olevan VN päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Kulttuurimaisema-alueet ovat pinta-alaltaan suurehkoja ja maisemakuvaltaan ehjiä kokonaisuuksia. Lähes kaikki liittyvät edellä kuvattuihin kulttuuriympäristön vetovoima-alueisiin. Kulttuurimaisemien säilyminen on vahvasti sidoksissa biotalouden kehitykseen. Seuraavat maisema-alueet ovat myös tärkeitä muuttolinnuston levähdysalueita ja petolinnuston pesimäalueita tai niillä esiintyy monimuotoisuudelle tärkeitä kosteikkoja ja lintuvesiä: Alhojärven viljelymaisema (v), Kortteinen (v), Kuukanpään kulttuurimaisema (v), Liimattala (m), Piesalankylä (m), Riiho-Moijaskylä (m), Pajupuro-Tarvaala (m) ja Längelmäveden kulttuurimaisema (m) (alueluettelo). Nämä alueet on hyvä huomioida ympäristön hoitoon tarkoitettujen määrärahojen kohdentamisessa. Niillä on merkitystä myös luontomatkailussa ja virkistyskäytössä, osalla niistä on mm. lintutorni. Maisema-alueiden säilyminen elinvoimaisina ja alueiden ominaispiirteet luoneen maankäytön jatkuminen turvaavat parhaiten maisema-arvojen säilymisen. Maisema on jatkuvassa muutostilassa. Muutokseen vaikuttavat sekä luonnon että ihmisen toimintoihin liittyvät prosessit. Maisema-alueille tulee esimerkiksi uutta rakentamista kulloistenkin tarpeiden mukaan. Maisema-alueen arvot säilyvät ja jopa parantuvat sekä monipuolistuvat, kun maisemakuva huomioidaan uusien toimintojen sijoittamisessa. Maisema-alueet eivät muodosta estettä vakiintuneelle elinkeinotoiminnalle tai muille yhteiskunnan toiminnoille.

42 42 Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty Keski-Suomen maakuntakaavassa ja ne on päivitetty maakuntakaavaan vuonna 2010 (RKY 2009) voimaan tulleen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuonna Valtakunnallisesti arvokkailla rakennetuilla kulttuuriympäristöillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Keski-Suomessa on 57 kohdetta. Arvokkaissa rakennetuissa kulttuuriympäristöissä päähuomio on arvokkaassa rakennusperinnössä mutta alueilla ja kohteilla on usein myös suuri taajama- ja maisemakuvallinen merkitys. Kunnissa tapahtuvassa suunnittelussa on tärkeää huomioida, ettei arvokkailla alueilla toteuteta muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa alueen kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Arvokkaiden ympäristöjen säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kunnan suunnittelussa.

43 43 Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista voimaan jätettävät muuttumattomat merkinnät UNESCO:n maailmanperintökohteen (un) status tulee YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestöstä. Maailmanperintökohteina esitetään Petäjäveden vanha kirkko sekä Struven kolmiomittausketjuun kuuluvana Korpilahden Oravivuoren mittauspiste. Petäjäveden vanha kirkko sai maailmanperintästatuksen vuonna 1994 ja Struven ketjun Oravivuoren mittauspiste vuonna Kohteet ovat Keski-Suomen arvokkaimmat kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavakohteina ne tukevat kansallista maailmanperintöstrategiaa. Struve-ketjuun kuuluva Korpilahden Oravivuori. Nuoli osoittaa näkötornin, jonka kohdalla Struve-piste sijaitsee (Struve-komissio 2009) Luonnonsuojelu Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun ja virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Keski-Suomen Strategiassa kansallispuistot ja luonnonpuisto ovat painopisteenä. Ne nähdään osana matkailuun ja virkistykseen liittyvänä vetovoimatekijänä. Suojelualueverkoston rungon muodostavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset suojeluohjelmat. Salamaperän luonnonpuiston sekä Salamajärven, Pyhä-Häkin, Leivonmäen, Isojärven ja Etelä-Konneveden kansallispuistojen lisäksi Keski-Suomessa on 27 soidensuojelun perusohjelman kohdetta (4 851 ha), 13 lintuvesiensuojeluohjelman kohdetta (1 488 ha), 20 lehtojensuojeluohjelman kohdetta (125 ha), 14 rantojensuojeluohjelman kohdetta (6 320 ha) ja 74 vanhojen metsien suojeluohjelman kohdetta (4 151 ha). Valtioneuvoston hyväksymä harjujensuojeluohjelma, johon kuuluu viisi keskisuomalaista kohdetta (1 070 ha), ei ole luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma. Keski-Suomen maakunnan alueella sijaitsee kokonaan tai osittain yhteensä 149 Suomen Natura verkostoon kuuluvaa aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Useat niistä ovat pienialaisia tai ne koostuvat useista pienialaisista kohteista. Kokohaarukka on 1 ha noin ha. Pääosa Naturaalueista sisältyy edellä mainittuihin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin.

44 44 Keski-Suomen luonnonsuojeluverkosto on täydentynyt viime vuosien aikana edellä mainitulla Etelä- Konneveden kansallispuistolla ja aikaisemman 3. vaihemaakuntakaavan 36 luonnonsuojelualueella. Suojelualueverkostoa täydentävät monet valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuulumattomat kohteet, esim. METSO-kohteet, Metsähallituksen omalla päätöksellä luonnonsuojelutarkoituksiin varatut kohteet, luonnonsuojelulailla perustetut yksityiset luonnonsuojelualueet sekä muut maakunnalliset suojelualueet. Näistä vain osa on esitetty vahvistetuissa maakuntakaavoissa. Keski-Suomessa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä xx kpl luonnonsuojelulailla toteutettua suojelualuetta, yhteensä xxx ha. Lisäksi maakunnan alueella on Metsähallituksen omalla päätöksellä suojeltuja alueita yhteensä xx ha. (liitto yrittää koota kaiken suojelun yhdelle sähköiselle kartalle). Uudet merkinnät, ei mukana aikaisemmissa lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Luonnon vetovoima-alue? (selvitys tulossa touko-/kesäkuussa) Aikaisemmista lainvoimaisista kaavoista voimaan jätettävät merkinnät, joihin on tehty muutoksia Suojelualueina (S, s) esitetään Keski-Suomen maakuntakaavan ja 3. vaihemaakuntakaavan valtakunnallisen suojeluverkoston kohteet ja maakunnallisista suojelualueista toteutumatta olevat. Toteutetut maakunnalliset kohteet esitetään alueluettelossa. Suojelualueet esitetään uloimman rajauksen mukaisesti. Näitä alueita ovat kansallispuistot ja luonnonpuistot sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueet. Suojelualueina ovat esitetty myös Natura 2000 verkoston alueet. Suojelualuemerkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella sekä koskiensuojelulailla rauhoitetut kosket. Kaavakartalla kansallispuisto on merkitty kirjaimilla KP ja luonnonpuisto LP. Kaavassa on 267 suojelualuetta pinta-alaltaan ha. Alueluettelossa on kunkin suojelualueen kohdalla eritelty mihin suojeluohjelmiin varaus perustuu. Soidensuojelun täydentämistä valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa marraskuussa Työryhmän ehdotukseen sisältyy 73 suoaluetta, yhteensä ha Keski-Suomen maakunnasta. Suoalueista 18 sisältyy täysin tai osittain jo aiempiin maakuntakaavoihin SL- tai luo-kohteina. Uusina suojelualueina maakuntakaavassa esitetään 11 suoaluetta, jotka on jo toteutettu tai ovat valtion omistuksessa. Keski-Suomen maakuntakaavan maakunnalliset suojelualueet (SL, sl, S, s) tarkistettiin. Toteutumattomat kohteet arvotettiin olemassa olevien tietojen ja maastokäyntien perusteella. Suurin osa niistä siirtyy tähän kaavaan suojelualueeksi, loput ovat paikallisesti merkittäviä (liite 1, alueluettelo). Maakunnallisesti tärkeistä kohteista valmistui myös raportti Keski-Suomen maakuntakaavan luontoarvoiltaan maakunnallisesti merkittävät kohteet. Keski-Suomen ja Suomenselän lintutieteelliset yhdistykset antoivat ehdotuksensa linnuston monimuotoisuudelle tärkeiden alueiden huomioimisesta maakuntakaavan tarkistuksessa. Ehdotus pohjautuu selvitykseen maakunnallisesti tärkeistä lintualueista ja soidensuojelutyöryhmän esitykseen. Ehdotuksen 47 kohteesta 25 sisältyy kaavan merkintöihin, pääasiassa maisema- ja suojelualueisiin. Kansallispuistot ja luonnonpuisto ovat merkittävässä asemassa maakunnan luonnossa. Kansallispuistot muodostavat matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden ytimet. Niissä pääpaino on erä- ja luontomatkailussa sekä ympäristökasvatuksessa. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin ha ja ne turvaavat merkittävällä tavalla myös metsäalueiden luonnon monimuotoisuutta. Alueluettelossa esitetään maakuntakaavan kannalta keskeiset suojelualueet ja mihin kaikkiin luonnonsuojeluohjelmiin alue perustuu. Maakuntakaavan mittakaava ja strateginen tavoite huomioiden kaavassa ei osoiteta alle 5 ha kooltaan olevia jo toteutettuja tai valtiolle suojelutarkoituksiin hankittuja kohteita. Näillä ei ole vastaavaa merkitystä maakunnan alueidenkäytön ohjauksen kannalta kuin laajemmilla alueilla.

45 45 Arvokkaana geologisena muodostumana (ge) esitetään Keski-Suomen maakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaavan arvokkaat harju-, kallio-, ja moreenialueet. Alueluettelossa on eritelty muodostumatyyppi. Perusteluna on, että maakuntakaavan toteutuksen seurannan mukaan arvokkaan harjualueen, kallioalueen ja moreenialueen merkintä on turvannut hyvin alueen arvojen säilymisen. Merkintä ei ole suojelumerkintä vaan informatiivinen ja korvauskysymykset ratkaistaan maa-ainesluvan yhteydessä. Koska alueet osaa har-

46 46 jualueita lukuun ottamatta perustuvat valtakunnallisiin inventointeihin, korvausvelvollisuuden tulee kuuluu valtiolle. Vuonna 2011 julkaistiin selvitys Suomen valtakunnallisesti arvokkaista tuuli- ja rantakerrostumista. Keski- Suomessa näitä kohteita on 15, joista 10 on jo aikaisemmissa maakuntakaavoissa sisältyen arvokkaisiin harjualueisiin, arvokkaisiin kallioalueisiin tai Natura 2000 verkostoon. Viisi tuuli- ja rantakerrostumaa on perusteltua ottaa kaavaan mukaan uusina arvokkaina geologisina muodostumina. Nämä ovat Joutsan Jumpeli, Toivakan Haukkamäki, Viitasaaren Multapakat, Kinnulan/Kivijärven Kontuvuori ja Pihtiputaan Pitkähiekka. Kaavassa on 178 arvokasta geologista muodostumaa yhteispinta-alaltaan ha. Aikaisemmista lainvoimaisista maakuntakaavoista muuttumattomina siirrettävät merkinnät Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet (luo) perustuvat tuoreeseen Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavaan. Merkintä kuvaa alueen erityispiirrettä. Suoalueet perustuvat Keski-Suomen Turvaprojektiin ja ne ovat yhteensovituksen käyttösuosituksen II- ja III-luokan soita. Selvitysten perusteella kaavassa esitetään Keski-Suomen maakuntakaavan ja nykyisten suojelualueiden ulkopuoliset suoalueet, joilla on todettu olevan merkittävää turvetuotantopotentiaalia, mutta osassa suota on merkittäviä luontoarvoja. Alueella voi olla useita käyttötarkoituksia ja osalla suota turvetuotanto voi olla mahdollista jos käyttö ei vaaranna luontoarvojen säilymistä. Tällöin on kiinnitettävä huomiota myös vesistövaikutuksiin. Alueet parantavat osaltaan Keski-Suomen suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Koko suon tai kokonaisuutena suon luontoarvot eivät ole riittäviä luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. Se osa suosta jolla on riittävät luontoarvot, voidaan myöhemmässä vaiheessa perustaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita esitetään 38 kpl ja niiden selvitysalueen pinta-ala on noin ha. Kohteet ovat suurimmaksi osaksi muuttunutta suoluontoa. Soilla esiintyy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia, jotka sijaitsevat usein keskeisesti ja joihin usein liittyy myös kasvillisuus- tai lajistoarvoja. Osa kohteista sisältää ojittamattomia luonnontilaisia osa-alueita ja on arvotettu alustavasti kansallisen suo- ja turvestrategian luonnontilaisuusluokkaan 2 tai 3. Mukana on myös soita, jotka sijaitsevat Natura-alueiden välittömässä läheisyydessä.

47 47

48 48 MAAKUNTAKAAVAN KESKEISET VAIKUTUKSET (Erillisselvitys tulee syksyllä ja siitä otetaan tähän lyhennelmä. Naturan tarveharkinta tulee omana työnä) Maankäyttö- ja rakennuslain (9 ) mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettava huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavan vaikutusten arviointia on tehnyt maakunnan ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten asiantuntijaryhmä. Ryhmä on perustettu vuonna 1997 maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä arvioimaan maakuntaa koskevia hankkeita sekä ohjelmia ja suunnitelmia. Ryhmällä on pitkä ja vankka kokemus aluekehitykseen liittyvien hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista sekä maakunnan hyvä tuntemus. Kaavaprosessissa oli oleellista se, miten vaikutusten arviointi vaikutti maakuntakaavaan ja kaavaselostukseen. Vaikutusten arviointiryhmä seurasi tätä kehitystä. Vaikutusten arvioinnin tuloksena kaavaan tehtiin vähäisiä muutoksia. Tämä johtui siitä, että suurin osa kaavan varauksista perustuu lainvoiman saaneisiin maakuntakaavoihin (liite 3). Vaikutusalue Maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Keski-Suomen maakuntaan. Keski- Suomen Strategian painotuksista johtuen vaikutuksia ulottuu myös naapuriliittojen alueille pääasiassa biotalouden, yhteystarpeiden sekä matkailun ja virkistyksen osalta. Maakuntakaavan tarkistuksen vaikutusalue

49 49 Maakunnan strategiset tavoitteet Maakuntakaavan lähtökohtana on Keski-Suomen Strategian aluerakenne Kaavaratkaisun lähtökohtana ovat olleet strategian painopisteet. Kaava työntää selkeästi eteenpäin Keski-Suomen aluerakennetavoitetta biotalouden, liikenneverkon, asutusrakenteen ja työpaikkojen sekä matkailun ja virkistyksen osalta. Maakuntakaavan keskittyessä laajempiin kokonaisuuksiin, tarkemman suunnittelun vastuuta siirtyy vastavuoroisesti enemmän kunnille. Erityisesti koko kuntaa koskeva yleiskaavoitustarve tulee kunnissa kasvamaan. Tämä edistää tavoitetta, että kaavasuunnittelu tulee lähemmäksi kuntalaisia, muita kuntatason toimijoita sekä kuntien omaa poliittista päätöksentekoa ja toimeenpanovastuussa olevia. Kunnan oma suunnittelu on lähellä kansalaista jolloin siihen on huomattavasti parempi vaikuttaa kuin etäisenä pidettävään maakuntakaavaan. Vaikutusta on myös sillä, että osa aikaisempien maakuntakaavojen merkinnöistä ja määräyksistä jää voimaan muuttumattomina tarkistettuun maakuntakaavaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ohjaus on otettu huomioon maakuntakaavan sisällössä suorina maakuntakaavan karttamerkintöinä sekä laajempien kehittämisperiaate- ja erityisominaisuus kaavamerkintöjen perusteina. Mikäli VAT:ssa yksilöityjä arvoja ja alueidenkäyttöä ohjaavia tavoitteita ei ole osoitettu suoraan kaavakartalla, ne on kuitenkin otettu huomioon taustalla ohjaamassa muiden kaavamerkintöjen sijoittumista, kuvausta ja kaavamääräysten sisältöä. Osa VAT:n mukaisista arvoista on jo pitävästi ratkaistu erillislainsäädännöllä ja niiden mukaisten ohjelmien ja päätösten nojalla. Maakuntakaavamerkinnöillä ei voida ylittää erityislainsäädännön säännöksiä. VAT:n ohjaus ja sen huomioon ottaminen on kirjattu kaavaselostukseen ja alueluetteloon merkintöjen varausperusteisiin. Täten VAT on toiminut ohjeena maakuntakaavaa laadittaessa, vaikka jotain sen tavoitetta ei olisi osoitettu suoraan kaavakartan yksittäisinä merkintöinä. Biotalous Biotalouteen tukeutuva alue ja biotalouden painopisteet sekä biotalouden jalostusalueet turvaavat yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden käytön elinkeinoelämän tarpeisiin. Metsät yhdessä turvetuotantovarausten kanssa ovat niistä saatavien jalosteiden ja maakunnan energiahuollon sekä huoltovarmuuden kannalta tärkeässä osassa. Alueellinen metsäohjelma on biotalouden edistämisessä keskeisessä asemassa. Sen mukaan metsiä tulee hyödyntää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Monimuotoinen metsien sosiaalinen käyttö sisältää metsien virkistys- ja matkailukäytön lisäksi marjastuksen, sienestyksen, metsästyksen, metsien hyvinvointipalvelut ja muut aineettomat hyödyt. Myös metsien ekosysteemipalvelut ja hiilensidonta sisältyy tähän. Metsäohjelman tavoitteena on metsäalan arvonlisäyksen ja liikevaihdon kasvu sekä ainespuun hakkuukertymän nousu noin 2 milj. kuutiometrillä vuodessa. Hakkuukertymän lisäyksellä on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Metsäohjelman toteutumisen onnistuminen riippuu paljon puunkäyttö- ja hakkuutavoitteen saavuttamisesta. Mikäli metsäohjelmassa esitetyt hakkuutavoitteet saavutetaan, maakuntamme bruttokantorahatulot nousisivat arviolta 65 miljoonalla eurolla 220 miljoonaan euroon. Puunjalostusteollisuuden liikevaihto vuonna 2014 on ollut maakunnassamme 940 miljoonaa euroa. Vientituloja on kertynyt yli 500 miljoonaa euroa. Metsäohjelman mukaiset hakkuutavoitteet toisivat näihin noin 30% korotuksen eli yli 400 miljoonaa euroa. Metsäbiotalouden uudet tuotteet tekevät tuloaan perinteisten tuotteiden rinnalla. Näihin liittyy taloudellisia vaikutuksia, joiden suuruutta on vielä vaikea arvioida. Kasvava merkitys on myös metsiin perustuvilla aineettomilla palveluilla, kuten luontomatkailulla ja virkistyskäytöllä. Näiden merkityksen uskotaan kasva-

50 50 van koko maassa. Aluetaloudellisia vaikutuksia on myös ohjelmassa esitetyillä tilarakenteeseen sekä infraan liittyvillä kehittämistoimilla. Kasvava puunkäyttö lisää kuljetuksia niin teillä, rautateillä kuin vesireiteillä. Hakkuu- ja korjuumäärien kasvu lisää metsäluonnon monimuotoisuuteen, vesistöön ja monikäyttöön kohdistuvia paineita. Metsäohjelman toteuttaminen ei vaaranna monikäytön mahdollisuuksia. Monet metsänkäsittelymenetelmät tukevat osaltaan myös metsien monikäyttöä. Virkistyskäyttö on enenevässä määrin kohdistumassa asutuskeskusten lähialueille joten sillä ei juurikaan ole vaikutusta biotalouden suureen kuvaan. Tähän peltotekstiä Biotalous on aluetaloudessa merkittävässä osassa. Lisääntyvä puunkäyttö tuo työtä ja toimentuloa metsänomistajille, teollisuudessa ja hankintaketjussa työskenteleville. Lisäksi puunkäytön lisäyksen kerrannaisvaikutukset aluetaloudessa ovat huomattavat. Keski-Suomen energiatase 2014 mukaan vuonna 2014 metsähakkeen työllistävä vaikutus oli 600 htv. Turvetuotannon työllistävä vaikutus oli vuonna htv. Arvio on, että tämä tulee vähenemään merkittävästi kaavan tavoitevuoteen mennessä. Puupolttoaineiden arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot) oli vuonna 2014 hieman päälle 100 milj.. Turpeen osalta vastaava arvo oli noin 30 milj.. Yksityistalouksien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna 2014 noin 170 milj. ja tämän arvioidaan kasvavan biotalouden kehittyessä. Biotalouden edistämisellä voi olla luontoarvoja ja vesistöjä heikentäviä seurauksia. Luontoarvot pystytään turvaamaan nykylainsäädännöllä ja maankäytön yhteensovituksella. Sen sijaan vesistöjen osalta vallitsee erilaisia näkemyksiä biotalouden (metsät, pellot, suot) kuormituksesta. Metsä- ja turvetalouden sekä maatalouden talouden vesistövaikutus on hajakuormitusta, mutta paikallisesti vaikutus voi olla merkittävää. Kaavan toteutuksessa tämä täytyy ottaa korostetusti huomioon, varsinkin vesistöihin liittyvien matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden osalta. Puun ja turpeen energiakäyttö aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan noin 400 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti puun pienpoltosta aiheutuviin sairauksiin. Biotalouden toimilla voidaan hidastaa ilmaston lämpenemistä. Keski-Suomen energiatase 2014 mukaan uusiutuvan energian osuus on vuonna 2020 noin 50 %, Äänekosken biotuotetehdas nostaa sen 60 %:in. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät vuoteen 2020 mennessä 30 % vuoden 2004 tasosta. Biotuotetehtaan vaikutuksesta päästöt vähenevät 40 % vuoden 2004 tasoon nähden. Maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikka-alueet mahdollistavat ja turvaavat biotalouden toimintaedellytykset ja kehittämisen. Ne sijaitsevat liikenneväylien varsilla, uusia liikenneverkkoja ei niitä varten tarvitse rakentaa. Osa teollisuuden aluevarauksista sijaitsee taajamien keskellä, esimerkiksi Jämsänjokilaaksossa ja Äänekosken seudulla. Teollisuuden raskas liikenne kulkee taajamarakenteen seassa. Liikenteellisiin olosuhteisiin on kiinnitetty huomiota kohdealueiden suunnittelumääräyksissä. Osaan teollisuusalueista liittyy Seveso III direktiivin mukainen konsultaatiovyöhyke. Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet Liikennekäytävien kehittämisperiaatteiden toteuttaminen lisää maakunnan saavutettavuutta ja nopeuttaa maakunnan sisäisiä yhteyksiä. Liikenneolosuhteiden parantuessa tulee maakunnan eri osien välinen vuorovaikutus kasvamaan. Kehittämisperiaatteet turvaavat valtakunnallisesti merkittävien teiden ja ratojen jatkuvuuden ja kehittämismahdollisuuden. Biotalouden painotuksiin liittyen kaava antaa myös mahdollisuuden alempiasteisen tieverkon kehittämiseen. Jyväskylän lentoasema siihen liittyvine varauksineen turvaa kansainväliset nopeat yhteydet. Kehittämisperiaatteiden toteuttaminen parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Myös liikenneturvallisuus paranee. Negatiiviset vaikutukset ovat pääasiassa infrastruktuurin rakentamiskustannuksia ja liikenteen

51 51 kasvua. Päästöjä ei tule lisää, koska biopolttoaineet tulevat korvaamaan tuontipolttoaineita. Kehittämistoimet muuttavat ja osin rajoittavat taajamien ja haja-asutusalueiden vapaata maankäyttöä. Rataverkoston suunnitellut parantamistoimenpiteet lisäävät rautatieliikenteen hyödyntämistä, käytettävyyttä ja turvallisuutta sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Toisaalta melusta ja tärinästä voi tulla ongelmia Jyväskylä- Laukaa-Äänekoski kehittämisakselilla. Liikenne on pahin ympäristömelun lähde ja meluntorjunta otetaan uusissa väylähankkeissa poikkeuksetta huomioon. Tieverkon parantaminen tulee lisäämään pendelöintiä. Esimerkiksi 5 % lyhempi matka-aika Jyväskylän ja Äänekosken välillä lisäisi pendelöivien työntekijöiden määrää noin 200 henkilöllä. Liikennevarausten toteuttaminen aiheuttaa valtiolle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, kunnille sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Yksityishenkilöille vaikutukset ovat positiivisia ja koskevat suurta joukkoa ihmisiä. Luonnonvaroille liikennevarausten toteuttamisella on negatiivisia vaikutuksia, joissakin tapauksissa vaikutukset voivat kohdistua kulttuurimaisemiin. Liikenneverkko säilyy vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisellä paikallaan. Asutuksen ja kaupallisten palvelujen hajautuminen kauemmaksi nykyisestä liikenneverkosta ei ole merkittävää. Asutusrakenne Maakuntakaavan taajamaratkaisu ja siihen liittyvä suunnittelumääräys tukee seudullisesti merkittävien palvelukeskusten syntyä ja säilymistä. Ratkaisu myös pyrkii takaamaan tietyn vähimmäispalvelutason paikallisesti merkittävissä kunta-/palvelukeskuksissa. Jyväskylän keskustatoimintojen laajeneminen Seppälään sekä kaupan laajentumismahdollisuudet Keljossa ja Palokassa tekevät maakuntakeskuksesta entistä vetovoimaisemman. Seudullisesti merkittävät tiivistettävät taajamat mahdollistavat niiden kehittämisen oman vaikutusalueensa kaupan, koulutuksen ja palvelujen keskuksena. Ne myös varmistavat maakunnan aluerakenteen tasapainoisen kehittämisen ja vahvistavat elinkeinoelämää. Keski-Suomen aluerakenne säilyy monikeskuksisena perustuen liikenteen kehittämisakseleihin. Kaupan palveluverkon osalta keskeisin vaikutus on vähintään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjautuminen keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueille, mikä tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ehyen yhdyskuntarakenteen toteuttaminen voi uhata lähivirkistysalueiden säilymistä ja kehittämistä. Kaupan toiminnot ovat hyvin eri ihmisryhmien saavutettavissa autoilla, joukkoliikenteellä ja kevytliikenteellä. Kaavaratkaisun mahdollistama vähittäiskauppaverkosto tukee toteutuessaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, sillä se perustuu vaikutusalueensa ostovoimaan. Siten se myös vähentää erityisesti erikoiskaupan osalta henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin ja tukee omalta osaltaan ilmastonmuutoksen hillintätavoitetta. Rakentaminen kuluttaa kuitenkin luonnonvaroja sekä näkyy maisemakuvassa ja aiheuttaa päästöjä. Ostovoiman siirtymää vähentävä vaikutus kerrannaisvaikutuksineen edistää paikalliskeskustojen kehittymistä viihtyisinä asuinympäristöinä tarjoten myös muille kuin vähittäiskaupan palveluille lisämahdollisuuksia. Kauppaan liittyen kaavaratkaisu parantaa toimivan kilpailun kehittymistä. Kaavassa on ostovoimaan nähden lievä ylimitoitus. Kaavassa on olemassa olevien kauppapaikkojen laajennuksia ja uusia kauppapaikkoja joten toteutukselle jää liikkumavaraa ja vaihtoehtoja. Liikenneverkkoratkaisu tukee kauppapaikkoja ja niiden mitoitusta.

52 52 Matkailu ja virkistys Matkailu- ja virkistystoimintoihin liittyvät varaukset turvaavat laadukkaan ja viihtyisän elinympäristön ja kohottavat maakunnan vetovoimaa sekä edistävät luonnon virkistyskäyttöä. Varaukset mahdollistavat ja parantavat sekä virkistyksen että matkailun kehittämistä. Seutukuntakeskusten vetovoima tulee kasvamaan virkistyksen aluevarausten toteuttamisen myötä. Virkistysalueilla ja reitistöillä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Vaikutukset ovat positiivisia yksityis- ja kuntataloudelle. Virkistyksen ja matkailun aluevaraukset lisäävät matkailuelinkeinojen kehittämismahdollisuuksia, erityisesti matkailussa. Myös maaseutualueet ja kylämäinen asutus hyötyvät matkailun ja virkistyksen aluevarausten toteutumisesta. Kuntatalous vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti erityisesti virkistyksen toteutukseen. Virkistyksen ja matkailun vetovoima-alueilla niiden ytimet (mm. virkistysalueet, satamat, kansallispuistot, matkailukeskukset) ovat selkeitä, mutta esimerkiksi ytimien väliset yhteydet ovat monelta osin yksityiskohtaisemman suunnittelun asia. Metsät ja vesistöt ovat matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden määräävät luontotekijät. Koska vetovoima-alueet osoittavat kehittämispotentiaalia, niillä ei ole suoranaista vaikutusta metsänhoitoon. Matkailupalvelujen ja virkistyksen aluevaraukset muodostavat erityyppisten reitistöjen solmupisteitä. Solmupisteisiin liittyvät ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit, mikä voi mahdollistaa ja tukea solmupisteiden elinkeinollisen kehittämisen. Muut merkinnät Jätteenkäsittelykeskusten toiminnan luonne on muuttunut aiemmasta lainsäädäntömuutosten johdosta. Alueille loppusijoitettavan materiaalin määrä supistuu. Maakuntakaavassa pistemäisenä kohteena tai pienenä alueena osoitettujen varausten kartallista esitystapaa ei ole kuitenkaan tarpeen poistaa. Sen sijaan varausperusteet sekä merkinnän nimi ja kuvaus on päivitetty vastaamaan muuttuvaa tilannetta, koska alueiden luonne muuttuu siellä harjoitettavan toiminnan muuttuessa. Jätteiden energiahyötykäyttö lisääntyy vuonna Vuoden alusta lähtien Mustankorkean toimintaalueella syntyvä kuivajäte hyödynnetään energiana Tammervoima Oy:n voimalassa. Jätevoimalaan ohjataan aiemmin kaatopaikan loppusijoitukseen mennyttä hyödyntämiskelvotonta jätettä. Tampereelle tullaan toimittamaan jätettä noin tonnia vuodessa. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle sijoitetaan jatkossa alle 10 % vastaanotettavasta kokonaisjätemäärästä. Jätepenkkaan päätyy noin tonnia jätettä. 1. vaihemaakuntakaavassa Mörkökorven selvitysten pohjana olleet jätemäärät olivat enimmäismääriä, jotta vaikutusten arvioinnit olisivat varmuudella riittävät myöhemmin toteutuvaan nähden. Jätehuollon uusi tilanne merkitsee, että vaikutukset ovat vähäisemmät kuin mitä aikaisemmin arvioitiin. Sammakkokangas Oy on Riikinvoima Oy:n osakas ja Leppävirran jätteenpolttolaitokselle kuljetetaan vuodessa noin tonnia kuivajätettä Keski-Suomesta. Kyyjärvi on Millespakka Oy:n osakas, joka puolestaan on Westenergy Oy:n osakas. Konnevesi on Jätekukko Oy:n osakas, joka puolestaan on Riikinvoima Oy:n osakas. Energia- ja vesihuoltovarausten toteuttamisella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Positiiviset vaikutukset liittyvät parempaan ja varmempaan energia- ja vesihuoltoon. Negatiiviset vaikutukset liittyvät suoraan rakentamiskustannuksiin sekä voimalaitosten päästöistä ilmaan. Vesihuollon tehostuminen helpottaa maaseututaajamien ja maaseudun pysymistä asuttuna. Tehostuva jätevesien yhteiskäsittely vähentää haitallisia vesistökuormituksia. Kuntataloudelle kustannusvaikutukset teknisen huollon järjestelmien toteuttamisesta ovat merkittävimpiä, mutta pääosin ne peritään takaisin liittymis- ja käyttäjämaksuina.

53 53 Uudet voimalinjat tulevat lisäämään maakunnan energian saantivarmuutta. Kaavaratkaisu säilyttää valtakunnan energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset ja toteuttamismahdollisuudet. Luonnonvarojen osalta pohjavesialueiden huomioiminen parantaa ihmisten elinolosuhteita ja puhtaaseen talousveteen perustuvien elinkeinojen eli biotalouden kilpailukykyä. Vaikutukset kuntatalouteen ovat kohtuulliset, koska suurimmat investoinnit on jo tehty. Kaavan pohjavesialueet rajoittavat maa-ainesvarojen hyötykäyttöä ja aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Toisaalta pohjavesillä voi olla tulevaisuudessa merkittävää taloudellista arvoa. Teiden merkittävä parantaminen pohjavesialueilla tulee lisäämään kustannuksia. Pohjavesialueiden esittäminen suojelee harjuja sekä vähentää maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä ohjaamalla toimintoja muille alueille. Hyvälaatuisella pohjavedellä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Maa-aineshuollon kokonaisvaikutukset aluekehitykseen ovat positiivisia; yksityistalous, kuntatalous ja valtiontalous hyötyvät kiviainesten käytöstä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta maa-ainesten ja kalliokiviainesten otto keskittyy kaavassa keskeisten liikenneväylien ja kuntakeskusten läheisyyteen. Painopiste on maa-aineshuollossa selkeästi kalliokiviaineksissa. Tämä tulee säästämään harjuluontoa ja pohjavesiä. Puolustusvoimien aluevaraukset ja niihin liittyvät melu- ja suoja-alueet turvaavat varuskuntien ja varikkojen sekä maanpuolustuksen tarpeita. Jyväskylän ja Hallin lentoasemien varaukset yhdessä varalaskupaikkojen kanssa vahvistavat ilmavoimien toimintaedellytyksiä. Varaukset ohjaavat ja rajoittavat muita maankäyttömuotoja, mutta niillä on kunta- ja yksityistalouksille välillisiä positiivisia vaikutuksia. Moottoriurheilualueet ja ampumaradat aiheuttavat melua sekä haittoja maaperään luotien ja haulien muodossa. Ampumarata ja moottoriurheilualue ovat liikuntapaikkoja, joiden sosiaalinen merkitys varsinkin maaseutualueilla on huomattava. Kulttuuriympäristön vetovoima-alueiden osoittamisella on positiivisia vaikutuksia ennen kaikkea ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Biotaloudelle, liikenteelle, asutukselle, tekniselle huollolle, tai luonnonympäristölle kulttuuriympäristö ei aiheuta negatiivisia vaikutuksia. Kokonaisuutena kulttuuriympäristön kehittämisalueiden osoittamisella ei ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia mihinkään kaavassa esitettyyn maankäytön osa-alueeseen. Mahdolliset alueelliset ja paikalliset maankäytön ristiriidat on ratkaistavissa tapauskohtaisesti yhteensovituksella. Kulttuuriympäristöarvot ovat myös kehittämisen voimavaroja eri puolilla Keski-Suomea. Kulttuuriympäristön vetovoima-alueiden monipuolisuus viestii moniarvoisesta keskisuomalaisesta kulttuurikäsityksestä ja osoittaa myönteistä kehittävää otetta. Kulttuuriympäristön kehittämisalueiden osoittaminen tukee erityisesti maaseutuelinkeinojen nykymuotoista jatkumista ja kehittymistä sekä myös uusien elinkeinomahdollisuuksien syntymistä. Kulttuuriympäristöjä voidaan hyödyntää eri tavoin elinkeinojen kehittämisessä. Yksi keskeinen elinkeinosektori on matkailuala. Kaavassa esitettävä luonnonsuojeluverkosto, joka pääosin rakentuu Natura verkostosta ja valtakunnallisista suojeluohjelmista, turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistämällä erilaisten luontotyyppien ja lajien suojelua. Luonnonsuojelun aluevaraukset säilyttävät näytteitä alkuperäisestä luonnosta ja lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä, mikä vaikuttaa positiivisesti ihmisten elinolosuhteisiin ja jolla voi olla myös kansanterveydellistä merkitystä. Keskeneräinen suojeluprosessi tai huoli elinkeinon harjoittamisen vaikeutumisesta voi aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä. Maa-alueilla voi olla omistajalle myös rahassa vaikeasti mitattavia tunnearvoja. Suojelualueet sekä arvokkaat geologiset muodostumat edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä, parantavat luontomatkailun ja virkistyksen edellytyksiä sekä vaikuttavat positiivisesti maisema-arvoihin. Lisäksi

54 54 ne tarjoavat mahdollisuuden matkailuelinkeinojen kehittämiselle, mikä varsinkin maakunnan reuna-alueilla tukee maakunnan tasapainoista aluerakennetta. Aluetalouteen suojelualueet ja arvokkaat geologiset muodostumat voivat vaikuttaa negatiivisesti rajoittamalla rakentamista, maa-ainestenottoa ja maa- ja metsätaloutta. Toisaalta aluetalouksien luonnonsuojelualueista maksetuista kauppahinnoista ja rauhoituskorvauksista voi olla merkittävä. Valtiolle luonnonsuojelualueiden toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia. Maanomistajalla varsinkin harmaat merkinnät kuten arvokkaat geologiset muodostumat, voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja henkistä stressiä. Ylimaakunnalliset vaikutukset Liikenteen kaavaratkaisulla on ehkä merkittävimmät ylimaakunnalliset vaikutuksen. 4-tie osana TEN-T ydinverkkoa vaikuttaa myös koko valtakuntaan. Samoin kattavaan TEN-T verkkoon kuuluvat valtaie 9 ja päärata Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki. Aluerakenteellinen vaikutusalue ulottuu kehittämisakselien kautta naapurimaakuntien kaupunkiseutuihin ja vientisatamiin. Kaavan kaupparatkaisu on toinen keskeisiä vaikutuksia aiheuttava tekijä. Jyväskylän kaupallinen vetovoima vaikuttaa maakunnan ulkopuolelle, erityisesti Etelä-Savon suuntaan. Joutsalla on samansuuntainen vetovoima. Jämsän Himos vaikuttaa eteläistä Suomea myöten matkailuvirtoihin. Keuruun ja Kyyjärven kaupalliset keskukset vetävät asiakkaita Pirkanmaan ja Pohjanmaan suunnalta ja Viitasaari Pohjois-Savosta. Biotalous tulee lisäämään raaka-ainekuljetuksia ja sillä on vaikutuksia naapurimaakuntienkin tie- ja rataverkon kuntoon. Erityisesti alempiasteisen tieverkon kunto voi muodostua pullonkaulaksi. Biotalous voi aiheuttaa myös vesistövaikutuksia, jollei niihin paneuduta huolella. Vaikutukset voivat ulottua naapurimaakuntien vesistöihin. Keskeiset kokonaisvaikutukset Maakuntakaavan keskeiset kokonaisvaikutukset. Taulukko on työstetty ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmässä (YVA-ryhmä). MAANKÄYTTÖLUOKKA Keski-Suomen Strategiaa painottavat merkinnät Biotalous Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet Asutusrakenne KESKEISET VAIKUTUKSET ++biotalouden aluetaloudelliset vaikutukset ++parantaa ihmisten elinoloja +huoltovarmuus -biotalouden sosiaaliset ja vesistövaikutukset -uhka luonnon monimuotoisuudelle ++uudet ja merkittävästi parannettavat liikenneinfrat lisäävät liikenneturvallisuutta, maakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta +kehittämisakseleiden joukkoliikenne -liikennekäytävien parantaminen kuluttaa maaainesvaroja ++vähittäiskaupan suuryksikköjen ohjaus +seudullisesti merkittävien tiivistettävien taajamien säilyminen +kunta-/palvelukeskusten asema paikallisesti merkittä-

55 55 Matkailu ja virkistys Muut merkinnät Tekninen huolto Luonnonvarat Erityistoiminnot Kulttuuriympäristö Luonnonsuojelu vinä palvelukeskuksina +alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne ++parantaa ihmisten elinoloja +luonnon ja luontomatkailun vetovoima lisääntyy +kasvattaa maakunnan vetovoimaa -sosiaaliset vaikutukset, pelko rajoitteista ++turvaa energia- ja vesihuollon ++geoenergia ja tuulivoima uusiutuvina energialähteinä -materiaalikeskusten sosiaaliset vaikutukset ++pohjavesialueet parantavat biotalouden kilpailukykyä ja ihmisten elinolosuhteita +maa-aineshuollon painopiste kalliokiviaineksissa, positiivinen vaikutus yksityis- ja kuntatalouteen ++puolustusvoimien varauksien aluetaloudelliset vaikutukset +ampuma- ja moottoriratojen sosiaaliset vaikutukset -melu ++parantaa ihmisten elinoloja ja elinympäristöä sekä kaupunki- ja kuntakuvaa +maakunnan imago +tuo uusia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan, matkailuun ja virkistykseen -sosiaaliset vaikutukset, pelko rajoitteista ++ parantaa ihmisten elinoloja ja elinympäristöjä ++tukevat eläimistön ja kasviston sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä -toteuttaminen aiheuttaa valtiolle kustannuksia ++ Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia + Myönteisiä vaikutuksia - - Merkittäviä kielteisiä vaikutuksia - Kielteisiä vaikutuksia Oikeusvaikutukset Maakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on sen yleispiirteisyys. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sallimaa liikkumavaraa arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 32.1 ) maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Siten maakuntakaavan keskeiset periaatteet ja esitetyt seudulliset tai maakunnalliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavassa esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (32.2 ) viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tämä

56 56 koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- ja toteuttamistehtäviä. Viranomaisten tulee toimia tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia kaavan toteuttamiseen. Toteuttamisen edistäminen edellyttää aktiivista maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa eli sitoutumista kaavan ratkaisuihin. Viranomaista koskeva velvoite tarkoittaa viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Mikäli viranomainen on luvanhakija, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Viranomaisvaikutus tarkoittaa lisäksi kaavan huomioon ottamista ja sen toteuttamisen edistämistä myös viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä sekä valtion rahoitusta tai muita toimia koskevien päätösten tekemisessä. Viranomaisten ohjaamat eri tukimuodot vaikuttavat maankäytön suunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen. Myös tukimuotojen ohjaamisessa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näilläkään toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan määräykset eivät kuitenkaan sivuuta erikoislainsäädäntöä. Maakuntakaavan mittakaava, joka Keski-Suomessa on 1: , johtaa jo sinänsä aluevarausten yleispiirteiseen tulkintaan. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on siten tulkittava pääosin yleispiirteisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan tavoite on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. Ratkaisun perusteet tulee esittää kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva kaavaratkaisu ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole maakuntakaavan täsmentyminen tai edellä todettu hyväksyttävä eroavuus eikä kyseessä ole myöskään yhteisen yleiskaavan yhteydessä mainittu tilanne. Maakunnallisesti tai seudullisesti vaikuttavan uuden maankäyttöratkaisun esittäminen vasta kuntakaavoituksen yhteydessä on lähtökohtaisesti myös ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavaan liittyvää kaavaselostusta ei vahvisteta eikä sillä ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia. Selostuksella on kuitenkin merkitystä kaavan sisällön ja usein myös oikeusvaikutusten tulkinnassa. Selostus myös selventää ja täydentää kaavakarttaa sekä siihen kuuluvia merkintöjä ja määräyksiä. Kaavakartalla olevat merkinnät ja määräykset vahvistuvat. Merkinnän selitykset ovat samanlaista selittävää ja tulkintaa ohjaavaa materiaalia kuin tämä kaavaselostus. Kaavakartalla viitataan seuraavalla tekstillä tähän selostukseen: Tähän maakuntakaavaan liittyy kaavaselostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus maakuntakaavan vaikutuksista. Kaavaselostus on saatavilla Keski-Suomen liitosta, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä sekä osoitteesta

57 57 Yksityisen oikeuksia koskevat merkinnät ovat lähinnä virkistys-, suojelu-, liikenne- ja teknisen huollon alueisiin liittyvä rakentamisrajoitus (MRL 33 ). Tämä tarkoittaa sitä, että lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Jos luvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on kuitenkin myönnettävä, jollei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Kaavassa käsitellään kaikkia edellä mainittuja maankäyttöluokkia. Näistä virkistys ja suojelu esitetään aluevarauksina ja kohteina, liikenne ja tekninen huolto aluevarauksina sekä viiva- ja kohdemerkinnöillä. Alueen erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät ovat informatiivisia. Pääsääntöisesti ne eivät ole maanomistajalle kohtuuttomia. Tyypillinen tällainen merkintä on pohjavesialue. Mutta saattaa myös tulla esiin tilanteita joissa maakuntakaavan esittämät arvot ovat esim. maa-aineslupaprosessissa yhtenä perusteena maa-ainesluvan epäämiselle. Kehittämisperiaatemerkinnät osoittavat alueiden kehittämismahdollisuuksia eivätkä ne aseta maanomistajalle rajoitteita. Näillä alueilla on usein yhteensovittamistarpeita muiden maankäyttömuotojen kanssa. Esimerkiksi matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueilla yhteensovittamistarvetta voi esiintyä perinteisten elinkeinojen kanssa.

58 58 TOTEUTUS JA SEURANTA Keski-Suomen maakuntakaava on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää. Maakunnan suunnittelun pitkän ajanjakson strategiset linjaukset on esitetty Keski-Suomen Strategiassa. Strategiaa toteuttavat keskeiset asiakirjat ovat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat toisiaan tukevia maakunnan kehittämisinstrumentteja. Maakuntakaavan osalta tämä tarkoittaa sitä, että sen alueidenkäytöllisellä sisällöllä on kytkentä aluekehittämiseen. Maakunnan aluekehittämistoimet ovat maakuntakaavan kanssa samansuuntaisia ja kaavan toteuttamista palvelevia. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava on otettava huomioon kun suunnitellaan ja päätetään muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaissa säädetään. Viranomaisvaikutus koskee myös kuntia ja maakunnan liittoa. Maakuntakaavan toteutusta edistetään myös edunvalvonnalla. Tämä koskee kaikkia kaavan teemoja. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (2 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuurija luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Asetuksen sanamuodon mukaan alueellinen seurantavelvollisuus on asetettu pääsääntöisesti maakunnan liitolle. Maakuntakaavan toteuttamista seurataan jatkuvasti ja se on luettavissa soitteessa Osa asetuksessa mainituista seurannan alueista tapahtuu ympäristöhallinnon rekistereiden avulla. Keskeiset ympäristöhallinnon seurantajärjestelmät ovat Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), Liiteri ympäristö- ja paikkatietopalvelu ja Avoin Tieto palvelu. Aineistojen päivitysvauhti on kahden vuoden luokkaa, joten ne soveltuvat hyvin maakuntakaavan seurantaan. Ympäristöhallinnolla on myös sektorikohtaisia seurantajärjestelmiä, mm. maa-ainesten ottorekisteri, joita voidaan käyttää seurantaan. Kulttuuriympäristön osalta seurantaa suorittaa maakunnallinen kulttuuriympäristöryhmä. Keskeisiä maakuntakaavan toteuttamista edistäviä ja seuraavia välineitä ovat kaavaneuvottelut ja kaavalausunnot. Keski-Suomen liitto osallistuu vuosittain noin 50 kuntien kaavoja koskevaan kaavaneuvotteluun ja antaa noin 100 kaavalausuntoa. Maakuntakaava muodostaa selkeän parin Keski-Suomen Strategialle. Keski-Suomen tarkistettu strateginen maakuntakaava antaa kunnan omalle suunnittelulle liikkumavaraa huomattavasti enemmän kuin aikaisemmat maakuntakaavat. Kuntien maakuntakaavaa toteuttava rooli tulee kasvamaan ja kuntien olisikin nyt hyvä alkaa laatimaan strategisen maakuntakaavan pohjalta koko kuntaa koskevia yleiskaavoja ja tuomaan esiin omia tärkeinä pitämiään painotuksia.

59 59 LIITE 1. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOKO MAAKUNTAA KOSKEVAT SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET Uusiutuva energia Uusia asuin-, kauppa-, teollisuus-, työpaikka- tai vapaa-ajan alueita suunniteltaessa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä geoenergian hyödyntämismahdollisuudet. Vähittäiskaupan suuryksikkö Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on k-m² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempiä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Turvetuotanto Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Alla mainituilla valuma-alueilla turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Valuma-alueet ovat 14.5 Jämsän reitti Kankarisveteen saakka; 14.6 Saarijärven reitti; 14.7 Rautalammin reitti; 14.9 Mäntyharjun reitti; 35.4 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti; 35.6 Keuruun reitti; Kivijärven-Vuosjärven valuma-alue poislukien Vuosjärvi; Isojoen-Jääjoen valuma-alue; Rumaoja-Myllyojan valuma-alue; Vanajajärven valuma-alue; Iso- Virmaksen valuma-alue; Kannonjoen valuma-alue; Tervajoen valuma-alue.

60 60 Valuma-alueita koskevan suunnittelumääräyksen kohteet

61 61 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET mustalla aikaisemmin vahvistettujen maakuntakaavojen muuttamaton merkintä / merkinnän kuvaus / määräys punaisella aikaisemmin vahvistettujen maakuntakaavojen tarkistettu merkintä / merkinnän kuvaus / määräys vihreällä uusi merkintä / merkinnän kuvaus / määräys ALUETUNNUS MERKINTÄ KAAVAMÄÄRÄYS Keski-Suomen Strategiaa painottavat merkinnät Biotalous Biotalouteen tukeutuva alue Turvetuotantoalue (EO/tu) Monipuolinen työpaikkaalue Turvetuotantoon soveltuva alue (tu, tu1) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on jo turpeen ottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on turvattu. Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuva alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava metsä- ja maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava

62 62 tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Lisäksi tu1-alueiden maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten. Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet Oikorata Merkinnällä osoitetaan uuden ratayhteyden vaihtoehtoinen linjaus. Ratareitti Merkinnällä osoitetaan käytöstä poistetun radan linjaus. Valtatien 4 kehittämisakseli Valta-/rautatien kehittämisakseli Vesiliikenteen yhteystarve Satama Merkinnällä osoitetaan eurooppalaisen TEN-T ydinverkon osa. Merkinnällä osoitetaan Keski- Suomen Strategiassa määritelty toiminnallisesti merkittävä liikennekäytävä. Merkinnällä osoitetaan vesiliikenteen ja vesimatkailun tavoitteellinen yhteys. Merkinnällä osoitetaan satamaalueita laiva- ja veneliikenteelle sekä vesiliikenteen satamatoimintoja varten. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lentoliikenteen alue Merkinnällä osoitetaan siviiliilmailua ja sotilaslentotoimintaa palvelevia lentoliikenteen alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Ratareitillä tulee säilyttää mahdollisuus radan uudelleen rakentamiseen ja käyttöönottoon. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa kehittämisakselilla on varauduttava ydinverkon mukaiseen tavoitetilaan. Sillä tulee kiinnittää huomiota yritystoiminnan edistämiseen, liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä liikenteen ja matkailun palveluihin. Tiesuunnittelussa tulee huomioida joukkoliikenteen tarpeet. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa kehittämisakselilla tulee kiinnittää huomiota yritystoiminnan edistämiseen, liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä liikenteen ja matkailun palveluihin. Tie- ja ratasuunnittelussa tulee huomioida joukkoliikenteen tarpeet.

63 63 Lentokenttä Valtakunnallisesti merkittävä päärata Valtakunnallisesti merkittävä päärata, merkittävä parantaminen Eritasoliittymä Moottoritie, uusi (mo) Valtatie, merkittävä parantaminen (vt) Seututie (st) Merkinnällä osoitetaan pienkonekenttä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon kuuluvat, nopeaa henkilöliikennettä ja raskasta tavaraliikennettä palvelevat sähköistetyt pääradat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät sähköistetyt pääradat, joiden parantamiseen sisältyy kaksoisraiteen toteuttaminen. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat ja vahvistettuihin tiesuunnitelmiin sisältyvät vähintään seututason teiden eritasoliittymät. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisellä keskikaistalla erotetuilla ajoradoilla varustettuja maanteitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkittävästi parannettavina teinä osoitetaan valtateitä, joiden parantaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä, lisäaluetta, tien luonteen olennaista muuttamista tai yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävää toimenpidettä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Seututeinä osoitetaan seutukuntien liikennettä palvelevia ja seutukuntia pääteihin yhdistäviä teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen raken- Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava tasoristeysten poistamiseen. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava rataosalla kaksoisraiteen toteuttamiseen ja tasoristeysten poistamiseen. Suunnittelumääräys: Tiesuunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennemelun leviämisen estäminen. Suunnittelumääräys: Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdilla.

64 64 tamisrajoitus. Seututie, uusi (st) Uutena seututienä osoitetaan seutukuntia palvelevia suunniteltuja tieyhteyksiä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Seututie, ohjeellinen (st) Merkinnällä osoitetaan uusia yleispiirteisesti suunniteltuja tiejaksoja. Seututie, merkittävä parantaminen (st) Tieluokan muutos Merkittävästi parannettavina teinä osoitetaan seututeitä, joiden parantaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä, lisäaluetta, tien luonteen olennaista muuttamista tai yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävää toimenpidettä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan tieluokan tavoite. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Laivaväylä Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Rautatie Merkinnällä osoitetaan rautatie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Liikennetunneli Merkinnällä osoitetaan tie- ja rataverkon nykyiset ja suunnitellut liikennetunnelit. Moottoritie (mo) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia, vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisellä keskikaistalla erotetuilla ajoradoilla varustettuja maanteitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Valtatie/kantatie (vt/kt) Valtateinä osoitetaan valtakunnal- Suunnittelumääräys: Teillä tulee

65 65 Valtatie, uusi (vt) lista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä välittäviä maanteitä. Kantateinä osoitetaan valtateitä täydentäviä, maakuntia palvelevia maanteitä, jotka yhdistävät kaupunkitasoisia keskuksia tärkeimpiin liikennesuuntiin. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Uutena valtatienä osoitetaan valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä välittäviä uusia teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla Valtatie, ohjeellinen (vt) Merkinnällä osoitetaan uusia yleispiirteisesti suunniteltuja valtateitä. Suunnittelumääräys: Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. Asutusrakenne Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoimaalue Seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaaajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan kehitettävä ja palvelut säilyttävä taajama. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista ympäröivää maaseutua tiiviimpi vapaa-ajan ja pysyvän asumisen toisiaan täydentävä rakentaminen ottaen huomioon yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen ja lähipalvelujen saavutettavuus. Suunnittelussa tulee edistää luonto- ym. matkailuelinkeinojen ja virkistyksen palvelujen sijoittumista alueelle sekä näiden toimintojen yhteensovittamista asutuksen kanssa. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää seudullisena palvelukeskuksena, taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi tiivistettäväksi keskukseksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnalli-

66 66 Kunta-/palvelukeskus (a) Keskustatoimintojen alue, kohde (C, c) Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan paikalliskeskustasoisen kunnan tai taajaman likimääräinen sijainti. Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Keskustatoimintojen alueella on asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja ja Jyväskylässä myös matkakeskus. (Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski) Joutsa Jyväskylä Jämsä Karstula Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. (Hankasalmi kk, Eteläportti, Korpilahti, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Vaajakoski, Halli, Jämsänkoski, Länkipohja, Kuhmoinen kk, Laukaa kk, Lievestuore, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Suolahti) sesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Suunnittelumääräys: Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskustaalueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: k-m 2 Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa k-m k-m k-m k-m k-m k-m 2 Suunnittelumääräys: Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskustaalueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. suuryksiköiden enimmäiskerros- Vähittäiskaupan yhteenlasketut alat:

67 67 Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Kaupallinen vyöhyke (km- 1) Hankasalmi kk Jyväskylä, Eteläportti Kuokkala Palokka Vaajakoski Laukaa kk Muurame Petäjävesi Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Jyväskylä, Keljonkeskus Palokankeskus Kyyjärvi, Paletti Laukaa, Rokkakangas Muurame, Saunakylä Pihtipudas, Putaanportti Saarijärvi, Asemankannas Viitasaari, Mustaniemi Äänekoski, Hirvaskangas Kotakennäs Äänekoskentie (pohjoinen) Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimin k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m 2 Muihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: k-m k-m k-m 2, alueelle voi sijoittua keskusta-alueille soveltuvaa erikoistavarakauppaa k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m 2 Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkit-

68 68 tojen alueelle. Jyväskylä, Keljonkeskus-Eteläportti Palokankeskus-Kirri Jämsä, Jämsän Risteys Karstula, Humppi Keuruu, Yliaho täviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: k-m². Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta k-m². Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta k-m² k-m² k-m² Kaupallinen vyöhyke (km- 2) Matkailu ja virkistys Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv) Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä oleva tai siihen soveltuva kokonaisuus. Kotanen-Tikkamäki, Muuratsalo, Suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m². Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Aluekohtainen suunnittelumääräys:

69 69 Virkistysalue, kohde; laajenemissuunta Matkailupalvelujen alue, kohde Maisema-/matkailutie Moottorikelkkailureitti Mustavuori Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan maisemallisesti arvokas tie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. Suunnittelusuositus: Tien maisemaarvoja tulisi säilyttää hoitotoimenpiteillä. Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan Keski- Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina Ulkoilun yhteystarve Veneväylä Vesiretkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- ja ulkoilureittiverkostoon liittyvä tavoitteellinen reittiyhteys. Merkinnällä osoitetaan veneilyä palveleva runkoväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn sopiva reitti. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien jatkuvuus. Muut merkinnät

70 70 Tekninen huolto Materiaalikeskus (MK, mk) Energiahuollon alue Voimalinja (z) Voimalinja, yhteystarve (z) Merkinnällä osoitetaan materiaalikeskuksen alue jätteiden ja maaainesten vastaanottoa, käsittelyä, hyötykäyttötoimintoja, loppusijoitusta sekä niihin tarvittavia rakennelmia ja laitoksia varten. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat sekä suunnitelmiltaan valmiit 110 kv, 220 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan voimalinjan pitkän aikavälin yhteystarve. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että materiaalikeskuksen ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille jää riittävä suojavyöhyke. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että materiaalikeskusalueen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Pääjohto, yhteystarve (j, v) Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. Tuulivoimapuiston alue (tv) Yhdyskuntateknisen huollon alue Merkinnällä osoitetaan tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.

71 71 mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Luonnonvarat Pohjavesialue Maa-ainesten ottovyöhyke (eo) Malmipotentiaalinen vyöhyke (ek) Erityistoiminnot Puolustusvoimien alue (EP) Ampuma- ja moottorirata (EU, eu) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Merkinnällä osoitetaan elinkeinoelämän kannalta tärkeä maaainesten ottovyöhyke. Merkinnällä osoitetaan malmipotentiaalinen alue, jolla on todettu malmi- ja mineraalivaroja. Puolustusvoimain käytössä oleva varuskunta-, harjoitus- tai vastaava alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä ampumarataja moottoriurheilualue. Suunnittelumääräys: Pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjaveden pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavia laitoksia ja toimintoja. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin pois lukien kotitarveotto, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maaainesten otto. Suunnittelumääräys: Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen maa-ainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin pois lukien kotitarveotto, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnoille sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. Melualue (me) Merkinnällä osoitetaan alueita, joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Suojavyöhyke (sv) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaara tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Suunnittelumääräys: Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen ja nousuteiden suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa asumista tai

72 72 rajoitettava. muita meluherkkiä toimintoja. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön vetovoima-alue Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö UNESCO:n maailmanperintökohde (un) Luonnonsuojelu Luontoarvojen vetovoimaalue? Suojelualue Merkinnällä osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnällä osoitetaan YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö UNESCO:n maailmanperintökohde. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue kuten kansallispuisto ja luonnonpuis- Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Alueilla metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisemaalueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Alueen käyttöä on ohjattava siten, ettei näitä arvoja heikennetä. Alueilla metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Alueen käyttöä on ohjattava siten, ettei näitä arvoja heikennetä. Kohdetta ja sen lähiympäristöä on suunniteltava siten, että maailmanperintökohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Suunnittelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja.

73 73 Arvokas geologinen muodostuma (ge) Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue to sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesien suojelualue. Merkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella sekä koskiensuojelulailla rauhoitetut kosket. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kansallispuistot esitetään kp- ja luonnonpuisto lp-kirjaimilla. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas geologinen muodostuma. Merkinnällä osoitetaan sellaisia maakunnallisesti merkittäviä suoalueita, joissa osassa suoaluetta on todettu olevan merkittäviä luontoarvoja. Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen. Karttamerkinnät Maakuntakeskus Seutukeskus Kuntakeskus Maakuntakaavan raja Vesistö Tiestö

74 74 Apukartat maakuntakaavan kaupallisista km-vyöhykkeistä Keljonkeskus Eteläportti, km-1 Palokankeskus Kirri, km-1 Jämsän Risteys, km-1 Karstula Humppi, km-1 Keuruu Yliaho, km-1 Jyväskylän km-2 keskustaajama-alue,

75 Apukartat kuntakeskustaajamien yhtenäisistä asemakaava-alueista 75

76 76

77 77

78 78 LIITE 2. MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA Maakuntakaavaa varten laaditut selvitykset ja tutkimukset ovat osa kaavamateriaalia. Keskeiset selvitykset ja tutkimukset löytyvät liiton nettisivuilta osoitteesta Kaavan koko tietopohja on seuraava. Keski-Suomen Strategia 2040 Keski-Suomen Strategia Julkaisu A37. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen aluerakenne 2040, toimenpideohjelma Äänekoski, rakenneyleiskaava Alueidenkäytön strategia. Äänekosken kaupunki & AIRIX Ympäristö Jyväskylän seutu. Rakennemalli 20X0. AIRIX Ympäristö, Strafica, VTT Jämsän rakennemalli Jämsän kaupunki, AIRIX Ympäristö, Liidea, VTT Keuruu kehityskuva. Ramboll Laukaan rakennemalli Keski-Suomen vahvistetut maakuntakaavat ja niiden taustaselvitykset Keski-Suomen maakuntakaava. Keski-Suomen liitto Julkaisu A 26. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava. Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus. Keski-Suomen liitto. Julkaisu A 32. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Keski-Suomen liitto. Julkaisu A 33. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Keski-Suomen liitto. Julkaisu A xx. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Keski-Suomen liitto. Julkaisu A 38. Strategisuus-maakunnallinen taso-teemakohtainen tarkastelu (muistio). Keski-Suomen liitto Pirkanmaan 1. maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Tuolloin Längelmäen kunta kuului Pirkanmaan maakuntaan. Kunta lakkasi olemasta , jolloin osa siitä liitettiin Jämsän ja osa Oriveden kaupunkeihin. Jämsän puoleiseen osaan jäi mm. kuntakeskus Länkipohja. Pirkanmaan maakuntakaava muutettiin 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneen alueen osalta vastaamaan vaihemaakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä. Tarvetta uusille selvityksille ei ole ilmennyt. Biotalous Helminen, V. ym. 2014: Kaupunki-maaseutu-alueluokitus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2014. Keski-Suomen biomassavarat, tuotanto, käyttö, jalostus ja logistiikka. BIOCLUS projekti Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen energiatoimisto. Keski-Suomen metsäohjelma Keski-Suomen metsäkeskus Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit. VTT Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T. Liikennevirasto. Valtatien 9 kehittämisselvitys välillä Jyväskylä Jämsä. Keski-Suomen ELY-keskus 2013

79 79 Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto Julkaisu B 173. Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin, Alustava tarveselvitys. Keski-Suomen liitto & Päijät-Hämeen liitto Valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä-Oulu-Kemi merkittävä kehittäminen. Arvio aluetalouden ja liikenteen näkökulmasta. Nelostie E75 ry Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys. Keski-Suomen liitto Julkaisu B 184. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Keski-Suomen liitto Julkaisu B 189. Keski-Pohjolan kuljetusselvitys. Keski-Suomen liitto Julkaisu B 196. Ratayhteyden Jyväskylä Tampere Helsinki nopeuttaminen. Liikennejärjestelmätason esiselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 42/2013. Valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla, Jyväskylä. Yleissuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus Vt 4 (E75) välillä Heinola-Jyväskylä-Oulu-Haaparanta. Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Raportteja 85/2014. Valtatien 13 yhteysvälin Kokkola - Äänekoski kehittämisselvitys. Keski-Suomen ELY-keskus ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus Valtateiden 4 ja 13 parantaminen Huutomäen kohdalla, Äänekoski. Yleissuunnitelma. Keski-Suomen ELYkeskus Äänekosken biotuotetehtaan vaikutukset tie- ja rataverkon kuljetuksiin. Keski-Suomen ELY-keskus Vähäliikenteiset radat. Tilanne ja tulevaisuus. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 38/2014. Suomi-käytävän liikenteellinen merkitys osana TEN-T ydinverkkoa. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro/2014. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanta-, seutu- ja yhdystieverkon merkitsevyysluokitus. Poikkileikkaus vuoden 2014 tilanteesta. Raportteja 53/2014. Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi - Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva YM, TEM, LVM ja MMM Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla. Yleissuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus Vt 4 Jyväskylä - Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri - Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa. Tiesuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus Saavutettava Keski-Suomi. Yhteenveto maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistarpeista Rataverkon välityskyvyn kehityskuva Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 33/2015. Liikenneviraston strategiset päämäärät. Liikennevirasto Tuukka Petäjä 2016: Saavutettavuus ja pendelöinti. Nelostien parantamisen vaikutukset alueellisten työmarkkinoiden toimintaan. Pro Gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kauppakorkeakoulu. Äänekoski-Laukaa-Jyväskylä radan henkilöjunaliikenne. Työmuistio Keski-suomen maakuntakaavaan esitettävät liikenteelliset merkinnät. Strateginen liikenneverkkoselvitys. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liikennekäytäviin tukeutuvat kehittämisalueet Luonnos. Asutusrakenne Keski-Suomen palveluverkkoselvitys.keski-suomen liitto Työpaikka- ja teollisuusalueiden tarkistus. Keski-Suomen liitto Suomen taajamarakenne Taajamien seututason luokitus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja X/2016.

80 80 Matkailu ja virkistys Komiteanmietintö Erityistä suojelua vaativat vedet. Maa- ja metsätalousministeriön suojeluvesityöryhmä 49/77. Helsinki. Keurusselän kehittämissuunnitelma. Ideointisuunnitelma Swego Maakuntakaavan seuranta-analyysi. Keski-Suomen liitto Virkistys- ja matkailualueiden tarkistus. Keski-Suomen liitto Tekninen huolto Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen Keski-Suomen ympäristökeskus. Keski-Suomen geoenergian tuotantoon soveltuvat maa- ja kallioalueet. Geologian tutkimuskeskus Tutkimusraportti L/137/42/2014. Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen energiatoimisto. Maakuntakaavan energiahuoltovaraukset Taustamuistio. Keski-Suomen liitto Maakuntakaavan materiaalikeskukset. Taustamuistio. Keski-Suomen liitto Maakuntakaavan vesihuoltovaraukset. Taustamuistio. Keski-Suomen liitto Luonnonvarat Maakunnan pohjavesialueiden luokituksen tarkistustyö. Keski-Suomen ELY-keskus Erityistoiminnot Talvisalon moottoriurheilukeskus. Keuruun kaupunki & Pöyry Keski-Suomen maakuntakaavaan ehdotetut ampumaradat lj-kartat. Kulttuuriympäristö Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma Struve-pisteiden tila Keski-Suomessa. Perusselvitys Struve-komissio Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museovirasto Yhteinen perintömme - Vårt gemensamma arv. Kansallinen maailmanperintöstrategia - Nationell världsarvstrategi Opetus- ja kulttuuriministeriö n julkaisuja 2015:14. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Keski-Suomi Keski-Suomen saaristoinventointi. Keski-Suomen ELY-keskus Mihin Keski-Suomen kulttuuriympäristöt keskittyvät metodina kohdekeskittymäkartat. Keski-Suomen museo Luonnonsuojelu Aalto, A. 2013: Suomenselän maakunnallisesti arvokkaat lintualueet, MAALI-hankkeen loppuraportti. Suomenselän lintutieteellinen yhdistys SSLTY ry. Alanen, A. ja Aapala, K. 2015: Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Ympäristöministeriön raportteja 26. Jäntti, A. 2013: Hiljaiset alueet Keski-Suomessa. Keski-Suomen liitto. Pihlaja, T. 2013: Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011. Keski-Suomen maakuntakaavan luontoarvoiltaan maakunnallisesti merkittävät kohteet. Keski-Suomen liitto 2016.

81 81 LIITE 3. KAAVAPROSESSIN KUVAUS Aloitusvaihe ennen vireilletuloilmoitusta Aloitusvaiheessa käytiin työneuvotteluja kuntien, sidosryhmien ja Yva-ryhmän kanssa kaavan maankäytöllisistä lähtökohdista, tavoitteista, säilytettävistä, tarkistettavista ja kumottavista merkinnöistä. Tämä epävirallinen kierros perustui Anna-Kaisa Tupalan 3. vaihemaakuntakaavan sosiaalisia vaikutuksia käsittelevään opinnäytetyöhön Jyväskylän yliopistolle: ( Työneuvotteluja käytiin kuntien maakuntakaavoituksen yhdyshenkilöiden, ELY-keskuksen, maa- ja metsätaloustahojen, luontojärjestöjen, kauppakamarin, Keski-Suomen yrittäjien, vesistöjärjestöjen ja ammuntaa edustavien tahojen kanssa. Lähtökohtana keskusteluille oli Keski-Suomen Strategiasta tulevat maankäytölliset lähtökohdat. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä (Yva-ryhmä) käsitteli maakuntakaavan tarkistusta Yva-ryhmä totesi, että vesien tilan huomioon ottaminen on tärkeää. Vesistöjen ekologinen luokitus olisi hyvä olla kaavatyön tausta-aineistona. Modernin rakennusperinnön inventoinneista saadaan esiin seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävä rakennuskanta. Maankäytölliset lähtökohdat Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 pohjalta