SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2003 2006"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO 2003 Sarja A:270

2 SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, PORI Puhelin (02) Käyntiosoite: Pohjoisranta11 D, PORI Telefax (02) SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA Sarja A: SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN ISSN Pori 2003

3 Sisällysluettelo 1 SATAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Satakunnan aluekehitys Satakunnan kilpailukykyanalyysi SATAKUNNAN KEHITTÄMISTAVOITTEET, STRATEGIA JA PAINOPISTEET SEKÄ TAVOITTEET ALUEKEHITYSPOLITIIKASSA VUOSINA Satakunnan kehittämistavoitteet, strategia ja painopisteet Satakunnan tavoitteet aluekehityspolitiikassa Yleiset aluepoliittiset strategiat ja Satakunnassa toteutettavat ohjelmat Osaamiskeskusohjelmat Porin ja Rauman aluekeskusohjelmien tavoitteet Maaseutuohjelman tavoitteet Satakunnassa Ohjelman tavoitteet OHJELMAN TOIMENPITEET JA HANKKEIDEN PAINOPISTEET VUOSINA Yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Yhteysverkko Yhdyskuntahuolto Ympäristö Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy SATAKUNNAN KÄRKIHANKKEET OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA V Rahoitussuunnitelma hallinnonaloittain Rahoitussuunnitelma ohjelmittain Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelma : Satakunta Porin kaupunkiseudun Karhukuntien ja Rauman seudun aluekeskusohjelmat Satakunnan osaamiskeskusohjelma Länsi-Suomen allianssin innovatiivinen ohjelma, WFA-INNO OHJELMAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN OHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnin toteuttaminen Arvio ohjelman keskeisistä vaikutuksista OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...35

4 JOHDANTO Vuoden 2003 alusta voimaan astunut alueiden kehittämislaki ja sitä täydentävä asetus toivat mukanaan huomattavia muutoksia ja uudistuksia aluepoliittiseen suunnittelujärjestelmään. Maakunnan suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka määräysten mukaan maakunnan liitto laatii pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman ja alueiden käyttöä ohjaavan maakuntakaavan, sekä alueiden kehittämislaki, jonka perusteella maakunnan liitto laatii valtuustokauden kattavan maakuntaohjelman ja sitä toteuttavan, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman. Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntaohjelma kattaa valtuustokauden eli neljä vuotta. Ohjelma perustuu osaltaan maakuntasuunnitelmaan ja se laaditaan laajassa yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden alueellisesti merkittävien toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelmasta tulee maakunnan kehittämisen keskeisin ohjausväline, koska sen kautta tulee vuosittain ohjautumaan pääosa aluepoliittisesta ohjelma- ja hankerahoituksesta (aluekehitysmäärärahat) maakuntaan. Maakuntaohjelmassa sovitetaan yhteen maakuntaa koskevat valtion aluehallinnon ja muiden tahojen laatimat ohjelmat. Erityisohjelmat, kuten osaamis- ja aluekeskusohjelmat sekä maaseutuohjelma, sovitetaan yhteen myös maakuntaohjelman kanssa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa esitetään ohjelman toteuttamisen määrärahatarpeet kahden vuoden tähtäimellä. Maakuntaohjelmassa esitetään maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset eri viranomaisten ja toimijoiden hankkeet, joten ohjelma toimii yhteensovittavana ja kokoavana ohjelmana myös hanketasolla. Maakuntaohjelma perustuu osin Satakuntaliiton maakuntavaltuuston hyväksymään maakuntasuunnitelmaan, jonka aikatavoite on vuosi Maakuntaohjelman aikatavoitteen ollessa neljä vuotta on maakuntaohjelma maakuntasuunnitelmaa konkreettisempi lyhyen aikavälin suunnitelma. Maakuntaohjelmaa käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä , , , ja , maakuntahallituksessa ja Lausuntokierroksen jälkeen maakuntahallitus käsitteli saadut lausunnot ja teki ohjelmaan niiden perusteella vielä noin 20 muutosta. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman lopullisesti Satakuntaliiton maakuntavaltuusto

5 1 SATAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Satakunnan aluekehitys Väestökehitys ja väestörakenne Satakunnan merkittävin ongelma on tällä hetkellä jo toistakymmentä vuotta jatkunut ja korkeana pysynyt väestötappio. Vuodesta 1996 lähtien on Satakunnassa kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt. Nettomaassamuutto on pysynyt koko tarkastelujakson ajan miinuksella (Liite 1). Satakunta on nykyisin eräs suurimpia väestötappiomaakuntia. Satakunnassa asui vuonna 2001 kaikkiaan asukasta eli yli asukasta vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tämänkaltainen kehitys näyttäisi jatkuvan Väestönmuutoksen osatekijät Satakunnassa vuosina Kok.muutos Syntyneiden enemmyys Kok. muuttoliike Väestötappio kohdistuu kaikkiin seutukuntiin. Vuosina väheni Porin seutukunnan asukasluku 2.1 % eli asukasta, Rauman seutukunnan 4.1 % eli asukasta, Kaakkois-Satakunnan 7.7 % eli asukasta ja Pohjois-Satakunnan 8.6 % eli asukasta. Vuodesta 1996 väestötappio on pysynyt keskimäärin vajaan asukkaan vuositasolla. Vuonna 2002 poismuutto kuitenkin puoliintui johtuen lähinnä Rauman seudun ja Porin kaupungin myönteisestä nettomuuttoliikkeestä (Liite 2). Työmarkkinoille tulevat ja työmarkkinoilta poistuvat ikäryhmät vuotiaat vuotiaat Työmarkkinoille tulevat ja työmarkkinoilta poistuvat ikäryhmät (keskimäärin 21,5 ja 58,5) vuotiaat Lähde: Tilastokeskus väestöennuste Jatkuva väestötappio ja vanhojen ikäluokkien voimakas kasvu on johtamassa siihen että työmarkkinoilta poistuu vuosittain kasvavassa määrissä työvoimaa, kun samaan aikaan työmarkkinoille tulevien määrä pienenee tai pysyy ennallaan. Satakunnan väestötappion jatkuminen ja ikärakenteen vinoutuminen on johtamassa työvoiman tarjonnan kannalta vaikeaan tilanteeseen yritysten työvoiman saatavuuden ja rekrytoinnin näkökulmasta. Muuttoliikkeen valikoivuudesta johtuen poismuutto kohdistuu eniten nuoriin ikäluokkiin. Nuoret satakuntalaiset hakeutuvat edelleen runsain joukoin opiskelemaan varsinaisille korkeakoulupaikkakunnille, erityisesti Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin. Valmistumisensa jälkeen nuoret useimmiten löytävät myös työn ja toimeentulon opiskelupaikkakunnalta tai maakunnasta palaamatta entiseen kotimaakuntaan. Myös ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneiden nettomuuttovirta kohdistuu mainituille kasvukeskusalueille. On syytä kuitenkin korostaa, että opiskelijavirtoja kohdistuu kasvavassa määrin myös Satakuntaan. Vuonna 2000 Satakunnasta nettomuutti tutkinnon suorittanutta, joista keskiasteen suorittaneita oli 885 sekä korkea-asteen suorittaneita 403. Vain Lapissa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tilanne oli pahempi tai yhtä paha. Satakunnan yliopistotoiminnan nopea kehittyminen ja laaja-alainen ammattikorkeakoulutoiminta tarjoavat kuitenkin jatkossa kasvavassa määrin opiskelupaikkoja paitsi oman maakunnan nuorille, mutta runsaasti myös muista maakunnista tuleville. Tämä on jo heijastunut myönteisesti Porin kaupungin väestökehitykseen aivan parin viimeisen vuoden aikana. On syytä uskoa että myönteinen kehitys leviää ajan kanssa myös muihin seutukuntiin. Työpaikkakehitys ja työpaikkarakenne Syvän laman seurauksena työvoiman kysyntä ja tuotanto kääntyivät myös Satakunnassa voimakkaaseen laskuun viime vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina. Tämän jälkeen työvoiman kysyntä on ollut kasvusuunnassa pienin poikkeuksin, vaikka vuoden 1990 tasoon ei olla päästy. (Liite 3). Vuosina työssäkäyvien määrät (työpaikat) laskivat kaikilla toimialoilla mineraalien kaivuuta lukuunottamatta. Maa- ja metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet koko tarkastelujakson ajan, esim luvulla menetettiin yli työpaikkaa. Jalostuksen työpaikat ovat kasvaneet 1990 luvun alkuvuosien jälkeen yli työpaikalla. Näin on tapahtunut erityisesti rakentamisessa mutta myös teollisuudessa. Palvelutyöpaikoissa vastaavan ajan kasvu oli yli työpaikkaa. Kasvu kohdistui erityisesti yhteiskunnallisiin palveluihin sekä rahoitus- ja vakuutustoimintaan. 9

6 Alueella työssäkäyvät toimialan mukaan v Satakunnassa (2000 enn.tieto) Porin ja Rauman seutukuntien muutos vuoden 1995 tilanteeseen on ollut koko muuta maata nopeampaa. Vuoden 2000 luvut ovat ennakkotietoja. Arvonlisäys asukasta kohden vuosina vuoden 1995 hinnoin Yhteensä Maa- ja metsätalous Jalostus Palvelut Työvoiman kysynnän kehitys on ollut samansuuntainen kaikissa seutukunnissa. Teollisuuden suurista toimialoista (vähintään työpaikkaa) kasvoivat vuosina nopeimmin työvoiman kysynnän kasvulla mitattuna: * kumi- ja muovituotteiden valmistus % * metallituotteiden valmistus % * puutavaran ja puutuotteiden valmistus % * koneiden ja laitteiden valmistus % Teollisuudessa oli vuonna 2000 yhteensä työpaikkaa (työllisiä), joista pelkästään metalliteollisuudessa Satakunnan visio 2010 raportin mukaan metallin hallitseva asema jatkuu myös tulevaisuudessa. (Liite 4) Koko teollisuuden työpaikkakasvu oli vastaavana aikana 2.9 %, kaupassa ja majoitustoiminnassa 8.5 %, liike-elämän palveluissa 14.6 %. yhteiskunnallisissa palveluissa 12.1 %. Alkutuotannon työpaikat vähenivät 14.9 %. Kaikkien työpaikkojen kokonaiskasvu oli 6.1 % Porin seutu Rauman seutu Kaakkois-Satakunta Pohjois-Satakunta Satakunta Koko maa Työttömyyden ja työllisyyden kehitys Satakunnan työttömien työnhakijoiden (ml lomautetut) määrä kasvoi 1990 luvun alkuvuosina laman seurauksena hyvin voimakkaasti. Pahimmillaan tilanne oli vuonna 1993, jolloin työttömiä oli Satakunnassa (Liite 5). Tämän jälkeen työttömien määrä on vähitellen kääntynyt selvään laskuun. Vuonna 2002 työttömiä oli Vastaavasti myös työttömyysaste on laskenut huippuvuoden arvosta, 19.9 % vuoden 2002 arvoon 11.3 %. Satakunnan työttömyysaste on ollut koko tarkastelujakson ollut maan keskiarvoa korkeampi erotuksen kasvaessa maakunnan tappioksi viime vuosien aikana. Satakunnan sisäiset työttömyyserot ovat tarkastelujaksolla jonkin verran pienentyneet. Bruttokansantuotteen kehitys Satakunnan tuotannon arvonlisäyksen kasvu on ollut koko 1990 luvun hitaampaa kuin Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, mutta kasvoi hiukan nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Tämä johtuu paljolti siitä, että Satakunnan tuotantotoiminnan painopiste on perusteollisuuden toimialoilla, joissa tuotannon kasvu jää alle vertailualueiden kasvutoimialojen kasvun. Myöskään työllisyys ei kasva näillä toimialoilla. Satakunnan toimialoille on tyypillistä kasvutoimialojen ja korkean teknologian yritysten vähäinen määrä. 25,0 20,0 15,0 % 10,0 5,0 0,0 Työttömät työnhakijat Satakunnassa ja koko maassa vuosina Satakunta Koko maa Satakunnan päätoimialojen arvonlisäyksestä vuonna 1999 jalostustoimialojen osuus oli 44.2 %, palvelutoimialojen 34.8 %, julkisen toiminnan 16.7 % sekä maa- ja metsätalouden 4.3 %. Tuotannon arvonlisäys asukasta kohden on kasvanut vuosittain niin Satakunnassa kuin koko maassakin. Satakunnan työllisyysaste (työllisten osuus työikäisestä väestöstä) on pysynyt koko tarkastelujakson alle koko maan keskitason. Lama-aikana työllisyysasteet kääntyivät jyrkkään laskuun ja lähenivät toisiaan. Vuoden 2002 tilanteessa Satakunnan työllisyysaste oli 2.5 % pienempi kuin koko maan. 10

7 72,0 Työllisyysaste Satakunnassa ja koko maassa vuosina Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Satakunnassa vuosina % 70,0 68,0 66,0 64,0 62,0 60,0 58,0 56,0 54,0 52, Satakunta Koko maa Pitkäaikaistyöttömiä oli Satakunnassa vuonna 1995 enimmillään 7 589, kun vuonna 2002 lukema oli eli 41 % pienempi. Alle 25 vuotiaita työttömiä oli vuonna 1993 kaikkiaan Vuonna 2002 työttömiä oli enää eli 60 % vähemmän kuin huippuvuonna. Yrityskannan kehitys Satakunnassa toimivien yritysten lukumäärä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan eli vuodesta 1995 alkaen. Pienin poikkeuksin sama kehityssuunta on vallalla kaikissa seutukunnissa. Toimivien yritysten lukumäärä Satakunnassa seutukunnittain v Muutos Porin seutu % Rauman seutu % Kaakkois-Satakunta % Pohjois-Satakunta % SATAKUNTA % Yrityskannan kehityksessä on ollut huolestuttavaa se, että aloittaneiden yritysten lukumäärä on ollut havaintovuosina pienin poikkeuksin jatkuvassa laskussa kaikissa seutukunnissa. Lopettaneiden yritysten lukumäärän muutos on sen sijaan vuosittain selvästi vaihdellut. Tulotason kehitys Veronalaiset tulot tulonsaajaa kohden ovat pysyneet Satakunnassa vuosina selvästi alle koko maan keskiarvon sekä alle Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen tulotason. Vastaavasti tulojen kasvu on ollut Satakunnassa selvästi hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin samoin kuin naapurialueilla Varsinais- Suomessa ja erityisesti Pirkanmaalla, kuten seuraava asetelma osoittaa: (Liite 6) Veronalaisten tulojen Tulot tulonsaaja kasvu v kohden v euroina Satakunta 31.5 % Varsinais-Suomi 43.9 % Pirkanmaa 47.4 % Koko maa 44.3 % Tulotasoon ja sen kasvuun vaikuttaa luonnollisesti myös muuttoliikkeen valikoivuus. Satakunta on menettänyt voimakkaan muuttotappion vuoksi suuren määrän veronmaksajia kun samaan aikaan Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kasvutoimialat ovat vetäneet hyvätuloista työvoimaa. Koulutusrakenteen kehitys Monialaisen ja koko maakunnan kattavan ammattikorkeakouluverkoston ja yliopistokoulutuksen voimakkaan kehittymisen myötä on Satakunnan koulutusrakenne nopeasti muuttunut. Satakunnan koulutusrakenne vuosina Tutkinnon Koulutusaste suorittaneita Keskiaste Korkea-aste abs. % abs. % Korkea-aste Alin Alempi Ylempi Tutkija- Kouluyhteensä korkea- kork.koulu- kork.koulu- koul.- tus abs. % aste aste aste aste taso , , , , , , , , , Muutos ,0 % 1,7 % 2,2 % -1,7 % 11,9 % 5,2 % 14,1 % 11

8 Vuosina kasvoi tutkinnon suorittaneiden määrä oppilaalla ja heidän osuutensa yli 15 vuotiaista 53.9 %:sta 55.3 %:iin. Kuitenkin Pirkanmaalla vastaava lukema oli 60.7 %, Varsinais- Suomessa 58.9 % ja koko maassa 59.4 %. Myös tutkinnon suorittaneiden kasvu oli näillä alueilla nopeampaa. Kun Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden yhteismäärä kasvoi vuosina tasan kaksi prosenttia, kasvoi keskiasteen suorittaneiden määrä 1.7 % ja korkea-asteen suorittaneiden 2.2 %. Erityisen ilahduttavaa on että korkea-asteen suorittaneissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvoi 5.2 % ja alemman 11.9 %, mutta lisensiaatti/tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä peräti 14.1 %. Sen sijaan alimman korkea-asteen suorittaneiden määrä putosi 1.7 %. On tietenkin syytä korostaa että vaikka lisensiaatti/ tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä on Satakunnassa kasvanut ilahduttavan nopeasti, on ero naapurimaakuntiin edelleen huomattava. Satakunnassa jatkotutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2000 yli 15 vuotiaista 0.15 %, Pirkanmaalla 0.55 %, Varsinais- Suomessa 0.70 % ja koko maassa 0.55 %. Yliopistokoulutuksen kehittyminen ja laajentuminen uusille koulutusaloille sekä ammattikorkeakoulutuksen vetovoima ja jatkotutkintojen suorittamismahdollisuudet tulevat aivan lähitulevaisuudessa edelleen muokkaamaan voimakkaasti maakunnan koulutusrakennetta kasvattamalla osaamispääomaa entistä kilpailukykyisempään suuntaan. Satakunnan suurimpia haasteita on kyetä turvaamaan työ ja toimeentulo valmistuneille tässä maakunnassa. Ympäristö ja aluerakenne Satakunta on luonnoltaan vaihteleva ja monimuotoinen maakunta. Erikoinen geologia (mm. maankohoamisrannikko, Pohjankankaan - Hämeenkankaan reunamoreenimuodostuma, Sääksjärven meteoriittikraatteri jne.), Kokemäenjokilaakso, Pohjois-Satakunnan suot ja metsät, Etelä-Satakunnan viljelylakeudet sekä meri luovat suuret puitteet alueen luontotyyppien esiintymisille sekä maisemalle. Kokemäenjoen suistoalue - Yyteri - Preiviikinlahti, Puurijärven ja Isosuon sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, monet Natura 2000-kohteet, Porin kansallinen kaupunkipuisto ja vireillä oleva Selkämeren kansallispuistohanke ovat jo nyt kansainvälisesti sekä valtakunnallisesti tunnettuja luontokohteita ja niiden vetovoima lisääntyy tulevaisuudessa. Muita kiinnostavia kohteita ovat mm. Ouran saaristo sekä Joutsijärven virkistysalue Kullaalla, mistä on muodostunut laajemman retkeilyreittiverkoston keskus. Satakuntaan onkin muotoutumassa hyvä retkeilyreittiverkosto, joka yhdistää toisiinsa vetovoimaisia kulttuuri- ja luonnonympäristöjä ja liittyy muiden maakuntien vastaaviin verkostoihin. Satakunnan pintavesien tila vaihtelee pääosin tyydyttävästä välttävään vuosina tehdyn luokituksen mukaan. Vesistöjen rehevöitymiskehitys onkin ajankohtainen ongelma myös Satakunnassa Kulttuuriympäristön keskeisiä piirteitä ovat kauan yhtäjaksoisena jatkunut asutus ja siitä kertovat lukuisat tunnetut muinaisjäännökset, jokilaaksojen aukeat viljelysmaisemat, vanhat teollisuusmiljööt sekä meren läheisyys. Perinteistä kaupunkimiljöötä on säilynyt etenkin maakunnan vanhoissa kaupungeissa (Kivi-Pori ja Vanha Rauma). Huomionarvoista on, että Suomen viidestä Unescon maailmanperintökohteesta kaksi sijaitsee Satakunnassa - Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki Lapin kunnassa. Muita valtakunnallisesti kiinnostavia kohteita ovat mm. Köyliönjärven kansallismaisema, Satakunnan lukuisat kulttuurimaisemat sekä esihistorialliset kohteet. Satakunnan aluerakenteen kehittymiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet meri ja Kokemäenjoki, jotka edelleen ovat selviä vahvuustekijöitä. Kokemäenjokilaakso on yksi maamme merkittävimmistä taajamavyöhykkeistä ja sen suunnitelmallinen kehittäminen sai alkunsa 1940-luvun alussa Alvar Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman myötä. Vyöhykkeen kehittäminen on keskeinen asia myös Satakunnan tulevaisuuden kannalta. Hyvät satamat Porissa ja Raumalla ovat olleet maakunnan perusteollisuuden kehityksen edellytys. On syytä uskoa, että merenrannikoiden, erityisesti satamien lähialueiden, merkitys tulee tulevaisuudessa yhä korostumaan mm. teollisuuden sijaintialueina. Satakunnan liikenneverkolle ominaisia piirteitä ovat maanteiden osalta raskaan satama- ja teollisuusliikenteen suuri osuus pääteillä sekä rautatieliikenteessä suoran rautatieyhteyden puuttuminen niin maakunnan ja pääkaupunkiseudun välillä kuin rannikon suunnassakin. Maakunnan valtatiestössä ei ole verkollisia puutteita, mutta palvelutaso on joissakin kohdin laskenut liikenteeseen nähden liian alhaiseksi. Seututiestön verkossa on joitakin puutteita ja sitä alemman asteen tiestö on monin paikoin kunnostuksen tarpeessa. Rautatieyhteys Tampere-Pori/Rauma tarjoa tavaraliikenteelle hyvän palvelutason, kun taas henkilöliikenteen ongelmana ovat tasoristeykset, joiden poistaminen on edellytyksenä nopealle junaliikenteelle. Satakunnan kansainvälisesti merkittävien satamien (Pori ja Rauma) sekä meriväylien taso ja palvelukyky on hyvä, mutta nopeasti muuttuvat liikennetarpeet edellyttävät kuitenkin jatkuvasti panostamista niiden kehittämiseen. 12

9 1.2 Satakunnan kilpailukykyanalyysi Viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostettu innovaatiotoiminnan jatkuvan kehittämisen oleellista merkitystä kasvuhakuisten yritysten ja toimialojen kilpailukyvylle ja sitä kautta myös alueiden kilpailukyvylle. Suomen kansantalouden kilpailukyvyn parantuminen, nopea talouskasvu ja eräiden yritysten maailmanlaajuinen menestys on ollut riippuvainen lisääntyvistä panostuksista tiedon, teknologian, innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseen. Seutujen ja maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen eri toimialojen ja elinkeinojen yritysten kilpailukyvystä ja menestyksestä, mutta myös alueen omasta kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toiminta- ja yritysympäristö omiin vahvuustekijöihin perustuen. Tärkeä kilpailutekijä on myös alueen erikoistuminen, työnjako ja verkostoituminen. Luonnollisesti maakunnan omien luonnonvarojen ja muiden fyysisten voimavarojen määrä, riittävyys ja niiden hyödyntäminen ovat tärkeä osa alueiden kilpailukykyä. Vastuu yritysten kilpailukyvystä ja sen kehittämisestä on luonnollisesti yrityksillä itsellään. Julkisen sektorin toimin voidaan vaikuttaa alueiden kilpailukyvyn tärkeisiin elementteihin, kuten aineelliseen infrastruktuuriin ja saavutettavuuteen, mutta myös osaamiseen ja innovatiivisuuteen (inhimillinen pääoma) sekä alueen toimijoiden yhteistyöhön, sitoutumiseen ja luottamukseen (sosiaalinen pääoma). Viime vuosien aikana laaditut maakuntien ja seutujen kilpailukykyä ja kehitysnäkymiä kartoittavat empiiriset tutkimukset osoittavat, että parhaiten pärjäävät alueet, joilla on monipuoliset yliopistot sekä teknologia- ja osaamiskeskukset vetovoimainen toiminta- ja elinympäristö kasvupotentiaalia omaavia,kansainvälistyneitä yrityksiä ja keskittymiä korkeasti koulutettua työvoimaa ja riittävästi ostopotentiaalia hyvät kotimaiset ja kansainväliset yhteydet viihtyisä ympäristö ja korkeatasoinen palveluvarustus Satakunnan kehittämisen ehto ja aluekehittämisstrategian lähtökohta on maakunnan vahvuuksiin, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin perustuvien kilpailukyvyn osatekijöiden tunnistaminen ja kyky luoda todellisia kilpailuetuja. Aluekehitys on pääosin jatkuvaa dynaamista prosessia, jossa liikkuvat erilaiset resurssivirrat. Satakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi pyritään maakuntaan ohjaamaan mm. seuraavia resurssivirtoja: uusia innovaatioita ja osaamista kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja osaavaa työvoimaa, uusia asukkaita ja ostopotentiaalia opiskelijoita ja matkailijoita investointeja ja pääomaa toimivaa yhteysverkkoa Satakunnan kilpailukyvyn kohentumisen ehtona on luonnollisesti aluetalouden kasvun jatkuminen ja voimistuminen. Satakunnan kilpailukyvyn kehittymisen pahin uhka liittyy väestötappion ja sen pohjana olevan poismuuton jatkumiseen voimakkaana myös tulevaisuudessa. Maakunnassa kuolleisuus on edelleen syntyvyyttä suurempi ja muuttotappio on maakuntien suurimpia. Muuttoliikkeen valikoivuudesta johtuen maakunta menettää erityisesti nuoria, jotka lähtevät opiskelemaan suurille yliopistopaikkakunnille ja joista nuoret yleensä löytävät toimeentulon valmistumisen jälkeen. Maakunta menettää aivovientinä korkeasti koulutettua, innovaatiokykyistä työvoimaa muiden maakuntien tarpeisiin. Muuttotappion myötä katoaa maakunnasta samalla runsaasti ostopotentiaalia. Valtion määrärahojen kohdentumisessa on Satakunta ollut jo pitkään kolmen heikoimman maakunnan joukossa. Tämä on oleellisesti vaikeuttanut toimintaympäristön kehittämistä sekä innovaatio- ja osaamisjärjestelmän määrätietoista ja pitkäjänteistä rakentamista. Ohessa on arvioitu maakunnan kilpailukykyä sen eri osatekijöiden kehitystilan näkökulmasta. Vertailualueina käytetään lähinnä naapurimaakuntia ja osin koko maata. Osatekijöiden tilaa arvioidaan erityisesti yritystoiminnan toimintaympäristöä vahvistavien ja edistävien tekijöiden valossa. Valmistelun aikana on arvioitu myös heikentävät ja estävät tekijät, mutta ne on jätetty pois maakuntaohjelman raportista. Tämän analyysin perusteella on arvioitu Satakunnan reaaliset kilpailuedut, joita pyritään edelleen vahvistamaan ja hyödyntämään Kilpailukyvyn vahvistumisella pyritään luonnollisesti edellä kuvattujen resurssivirtojen, erityisesti kasvuyritysten ja uusien työpaikkojen entistä parempaan kohdentumiseen Satakuntaan. Kilpailukykyä vahvistavat/edistävät tekijät Yritystoiminta tuotannon pääpaino on perusteollisuuden toimialoilla, joissa tuotannon ja työllisyyden vaihtelut eivät ole kovin suuria ja täysin maailmanmarkkinoista riippuvaisia vientivetoinen teollisuus on kovassa kv. kilpailussa osoittanut kilpailukykynsä korkean teknologian yrityskanta on kasvamassa elintarviketeollisuuden kasvava rooli maatalouden erikoistuotanto monipuolinen energiatuotanto toimiva yrityskehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioverkosto 13

10 Innovaatio-, teknologia- ja osaamisjärjestelmä materiaali- ja etäteknologian osaamiskeskukset arvioitu maamme kärkiluokkaan yritystoiminnan kehittämisen pohjana tuore maakunnallinen teknologiastrategia uusia osaamiskeskittymäavauksia: Puettavan teknologian tutkimusyksikkö, Satafood, automaatiotutkimuskeskus, Rauman elektroniikka-, metalli-, logistiikka-, hydrauliikka-,elintarvike klinikat, PrizzTech, Pyhäjärvi-instituutti, Länsi-Suomen TV- ja elokuvakeskus Villilä yliopistotoiminnan nopea laajentuminen kattava ja osaava ammattikorkeakoulu verkosto: SAMK aluekehityksen huippuyksikkö vahva toisen asteen ammatttikoulutus- ja aikuiskoulutusverkosto valtakunnallinen lentäjäkoulutus, Puolustusvoimain kv.keskus, kv. rauhanturva- jakriisihallintakoulutus teknologia-asiamiesverkosto Inhimilliset voimavarat ammatillisesti ja korkeasti koulutettua työvoimaa saatavissa maakuntaan virtaa jatkuvasti erityisesti uusia opiskelijoita muista maakunnista,mikä lisää maakun-nan osaamispotentiaalia määrätietoinen ja pitkäjänteinen satakuntalainen toimintakulttuuri Perusrakenne tieverkoston yhdistävyys maakunnan sisällä ja muihin maakuntiin rautatieverkosto sähköistetty erinomaiset satamat energiaomavaraisuus toimivat lentoyhteydet pääkaupunkiseudulle ja sieltä eteenpäin yhdyskuntahuoltoverkosto kattava Asuin- ja elinympäristö luonto- ja eräreitistöverkosto monipuolinen luonto, Suomi pienoiskoossa meri ja rikas vesiluonto erinomaiset harrastusmahdollisuudet edullinen hintataso asumisessa ja palveluissa monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Sosiaalinen pääoma ja verkostot hyvä yhteistyö ja luottamus keskeisten maakunnallisten toimijoiden kesken hyvät yhteistyö- ja edunvalvontaverkostot politiikan ja keskushallinnon avain-henkilöihin seudulliset kehittämiskeskukset ja seutuyhteistyö WFA yhteistyö, oma Eurooppatoimisto Imago, tunnettuus Jazz festivaali, Raumanmeren juhannus,kiikoisten Purpurit, Yyteri, Jämi-Kuninkaanlähde maailmanperintökohteet Vanha Rauma ja Sammallahti historiallinen maakunta, Porilaisten marssi mestaruussarjatason urheilujoukkueet SATAKUNNAN KILPAILUEDUT Seuraavissa asioissa Satakunta on yhtä vahva tai vahvempi kuin vertailualueet: Satamat maamme ulkomaankaupan kannalta tärkeät Porin ja Rauman satamat Tahkoluodon syväväylä Länsirannikon toimiva satamayhteistyö Telakka- ja offshore osaaminen huippuosaamista laivanrakennuksessa ja öljynporauslauttojen rakentamisessa Energiaosaaminen energiayliomavaraisuus, Suomen sähköntuotannosta 22 prosenttia. monipuolinen energiatarjonta ydinvoimaosaaminen Vientiteollisuuden huippuosaamista huippuosaamista ja -kilpailukykyä paperi-, sellu-, metalli-, kemianteollisuudessa Kehittyvä innovaatiojärjestelmä uudet innovaatio- ja osaamiskeskittymät osaamiskeskusten kilpailukyky vientiyritysten huippututkimusyksiköt verkostoituminen kansallisten ja kv. tutkimusyksiköiden kanssa Elintarvikeosaaminen alan kehittämis- ja tutkimustyö: Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti,elintarvikealan osaamiskeskusverkosto kasvihuoneviljelyn osaamiskeskittymä; valoviljelyteknologia monipuolinen erikoistuotanto-osaaminen elintarvikejalostusosaaminen Asumis- ja elinkustannukset edullinen hintataso asumisessa sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa 14

11 2 SATAKUNNAN KEHITTÄMISTAVOIT- TEET, STRATEGIA JA PAINOPISTEET SEKÄ TAVOITTEET ALUEKEHITYS- POLITIIKASSA VUOSINA Satakunnan kehittämistavoitteet, strategia ja painopisteet Satakunnan maakuntasuunnitelmassa vuodelle 2030 on hyväksytty Karhun kämmen lyö määrätietoisen kehittämisen Satakunta -visio kehittämistyön tähtäimeksi. Koska tämän vision aikatähtäin ulottuu vuoteen 2030, on ollut välttämätöntä laatia maakuntaohjelman tarpeisiin visio, jonka aikatähtäin on neljä viisi vuotta, mutta joka pohjautuu pidemmän tähtäimen tulevaisuuspolkuun. Satakunnan kehittämisen tavoitteena on luoda maakunnasta kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen ja innovaatioihin kannustavan toimintaympäristön. Satakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa lisätään elinympäristön ja toimintaympäristön osatekijöitä kehittämällä ja monipuolistamalla sekä maakunnan tunnettuutta ja imagoa parantamalla. Satakunnan kehittämisen päämäärät on kiteytetty maakuntasuunnitelmassa seuraavasti: 1.Hyvän ja turvallisen elämän sekä peruspalvelujen takaaminen satakuntalaisille itsenäisessä maakunnassa 2.Satakuntalaisen kehittämistahdon sekä maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön vahvistaminen luomalla keskinäinen luottamus ja usko tulevaisuuteen 3.Maakunnan imagon ja vetovoiman parantaminen 4.Ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävän ja vetovoimaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen luominen 5.Yrittäjyyden vahvistaminen, työllisyyden parantaminen ja muuttotappion pysäyttäminen sekä monikulttuurisen maakunnan kehittäminen 6.Monipuolisen innovaatio- ja koulutus- ympäristön kehittäminen kaikilla tasoilla sekä uuden soveltavan teknologian hyödyntäminen 7.Perusrakenteen ylläpito sekä maakunnallisesti tasapuoliset toimivat kotimaiset ja kansainväliset liikenneyhteydet (ml. tietoliikenne) 8.Maaseudun elinvoimaisuuden parantaminen ja asuttuna pitäminen, maa- ja metsätalouden sekä metsä- ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen sekä maaseudun ja taajamien keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen 9.Maakunnan tasapuolinen kehittäminen ja sisäisten kehityserojen kaventaminen 10.Ympäristön (rakennettu ja luonnonympäristö) tilasta huolehtiminen Toimenpiteet kohdennetaan erityisesti seuraavien painopisteiden kehittämiseen: Yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy 2.2 Satakunnan tavoitteet aluekehityspolitiikassa Yleiset aluepoliittiset strategiat ja Satakunnassa toteutettavat ohjelmat Satakunnan kehittämisen edellytyksenä on, että valtion ja EU:n voimavarojen alueellisessa jaossa maakunta saa oikeudenmukaisen osuuden yhteisistä varoista. Tavoite koskee sekä kuntien valtionosuuksia että yksittäisiin hankkeisiin ja toimintoihin liittyvää rahoitusta. Merkittävä tavoite on, ettei valtion toimintoja ja olemassa olevaa koulutus- ja palveluverkkoa supisteta. Kansallisessa aluepolitiikassa Satakunnan tavoitteena on, että koko maakunta on tulevaisuudessakin kansallisten tukialueiden piirissä eli yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti yritystukia. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikassa tavoitteena on, että vuoden 2006 jälkeen koko maakunnassa voidaan edelleen toteuttaa EU-osarahoitteisia hankkeita. Maatalouspolitiikassa keskeisin tavoite on turvata artikla 141 mukaisten kansallisten vakavien vaikeuksien tukien jatkuminen. Valtion hallinnon kehittämisessä tulee satakuntalaista aluehallintoa edelleen vahvistaa. Valtion toimintojen uudelleen sijoittamisessa Satakunta tulee ottaa huomioon mm. Suomen turvallisuuteen liittyvien toimintojen, ilmailualan koulutuksen, mereen liittyvän tutkimuksen, museoviraston, puolustushallinnon, maaseutuhallinnon ja muiden mahdollisten toimintojen uudelleen sijoittamisessa. Ministeriöiden etätyömahdollisuuksia Satakunnassa on edistettävä erityisesti TE-keskuksessa. Satakunnassa on myös valmiuksia ja tahtoa erilaisten toiminnallisten ja hallinnollisten kokeilujen käynnistämiseen. Kokeilut voivat liittyä yritysten välillisten työvoimakustannusten vähentämiseen, arvonlisäveron alentamiseen, tietoliikenteen kehittämismalleihin, uudenlaisiin aluehallintomalleihin tai kokeiluihin kuntien palvelutuotannossa. Kokeilut voivat liittyä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työelämän tarpeiden tehokkaampaan ennakointiin. Yksittäiset kokeilut tulee suunnitella yhdessä kuntien, alueviranomaisten ja ministeriöiden kesken. Alueellista kehittämistä edistetään kansallisilla ja EU:n aluekehitysohjelmilla sekä Satakuntaliiton, seutukuntien, kuntien ja valtion viranomaisten valmistelemilla strategioilla. 15

12 Satakunnassa toteutetaan eri rahoituslähteistä mm. seuraavia strategioita ja ohjelmia: Maakuntasuunnitelma - pitkän tähtäimen visio maakunnan tulevaisuudesta Maakuntaohjelma - maakunnan kehittämisen tavoitteet ja keinot neljäksi vuodeksi eteenpäin Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma - konkreettiset hankkeet ja niiden rahoitustarve erityisesti valtion budjetin suhteen - laaditaan kerran vuodessa syksyllä ja ensimmäisen kerran syksyllä 2003 EU:n Länsi-Suomen Tavoite 2 ohjelma ohjelmaan sisältyy myös toimenpiteiden rahoitus EU:n Tavoite 3-ohjelma edistetään työllisyyttä ja koulutusta EU:n alueellinen maaseutuohjelma - edistetään maaseudun elinkeinotoimintaa Leader+ -yhteisöaloite - kannustetaan maaseudun omatoimisuutta Satakunnan teknologiastrategia - teknologian kehittämisen painopisteet Satakunnan matkailustrategia - suuntaa matkailun kehittämistä Satakunnan hyvinvointistrategia - hyvinvointipalvelujen kehittämisen painopisteet Lounais-Suomen ympäristöohjelma ympäristön tilan parantaminen Seutukuntien strategiat - ohjaa seutukuntien yhteistä kehittämistoimintaa Kuntien visiot, strategiat ja toimintasuunnitelmat - ohjaa kuntien kehittämistä ja toimintaa Alueviranomaisten pitkän tähtäimen toimenpideohjelmat ja lähivuosien tulossuunnitelmat - määrittelee yksityiskohtaisemmin ministeriöiden resurssien jakautumisen alueille Osaamiskeskusohjelmat Satakunnan osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan kahdella osaamisalueella, materiaalitekniikka ja etäteknologia, vuosien välisen ajan. Satakunnan osaamiskeskusohjelman hallinnollisena organisaationa toimii PrizzTech Oy. Laadittava maakuntaohjelma sisältää myös arvion hankevolyymista vuodelle Osaamiskeskusohjelman huippuosaamiseen ja tutkimukseen pohjautuva liiketoimintojen kehittäminen vaatii rinnalleen toimivan innovaatioympäristön, joka mahdollistaa teknologian ja osaamisen siirron eri toimialoilla. Tätä innovaatioympäristöä on rakennettu yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. PrizzTech Oy:n innovaatio- ja yrityspalvelut tulosyksikkö toimii tällä hetkellä noin 1 milj. euron projektikannan kehitysvolyymillä. Satakunnan muut valinnat kehitystoiminnan painopisteiksi ovat hyvinvointiteknologia ja energiateknologia. Hyvinvointiteknologian kehitystyötä on jo vuodesta 1995 toteutettu HC-ICE Satakunnan puitteissa. HC- ICE Satakunta toteuttaa tarvelähtöisesti hyvinvointialan tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeita yhdessä maakunnallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksikön kehitystyöhön on teknologian hyödyntämisen rinnalle noussut kuluvana vuonna vahvasti myös palveluprosesseihin liittyvät hankkeet. Satakunnan Energiatoimisto on perustettu vuonna 2000 EU:n SAVE rahoituksella. Satakunnan Energiatoimisto tähtää tehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään energiantuotantoon ja energiankäyttöön sekä kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön kasvuun. Yksikön projektikanta on vahvistunut, ja tällä hetkellä käynnissä on mm. jätteiden energiakäyttöön, tuulienergiaan ja puupellettien logistiikkaan liittyviä hankkeita. Satakunnan osaamiskeskusohjelman periaatteellisena tavoitteena on rahoitusnäkökulmasta katsottuna pysyvien toimintamallien ja rakenteiden synnyttäminen. Tällöin osaamiskeskusohjelman aktiviteetteja synnyttävän siemenrahoituksen volyymille ei ole nykyisestä tasosta olennaisia korotustarpeita. Volyymitason kasvu toteutetaan pääasiallisesti kansallisia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä hyödyntäen. Osaamiskeskusohjelman perusrahoitukseen on nykytasosta korotustarpeita ohjelman kattavuuden ja samanaikaisen syventämisen resursoimiseksi.osaamiskeskusohjelman perusrahoituksen kunnallisen vastinparin rahoituksesta on alkuvaiheessa vastannut Porin kaupunki. Vuonna 2003 rahoitusta saataneen myös Karhukunnilta ja Rauman seudulta. Ohjelmakauden aikana myös muiden seutujen tulisi edelleen osallistua tämän vastinparin rahoitukseen. Innovaatioympäristö tukee alueen muita kehitysohjelmia, kuten osaamiskeskusohjelmaa, tarjoamalla innovaatioympäristössä palveluja innovaatioiden seulontaan, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen, tarjoamalla ohjatun toimintaympäristön ja pääomapalvelut alku- ja kasvuvaiheen yrityksille, synnyttämällä yritysja yritysryhmäkohtaisia elinkeinoelämän tarvelähtöisiä kehitys-, koulutus ja verkottumishankkeita sekä tarjoamalla kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Yritysten tarpeiden analysoijina ja kehitysmahdollisuuksista kertovina yhteyshenkilöinä toimivat teknologia-asiamiehet. Innovaatio- ja yrityspalvelut hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti yhteistyökumppaniensa palveluita ja rahoitusmahdollisuuksia. Maakunnallisen innovaatioympäristön toiminnallisen valmiuden varmistamiseksi ja maakunnan elinkeinoelämän toimintaympäristön kilpailukyvyn vahvistamiseksi on varauduttava ohjelmakauden aikana myös taloudellisiin panostuksiin. Pitkäjänteinen kehitystyö hyvinvointisektorilla on maakunnassa ollut merkittävää erityisesti hyvinvointiteknologian osalta. Myös koulutuksen vahvistuminen, mm. SAMK:n jatkotutkinnon osalta mahdollistaa kehitystyölle hyvät lähtökohdat, kun samanaikaisesti kyetään hyödyntämään jo tehty kehitystyö ja sen tulokset. HC-ICE Satakunnan toiminnan rahoituksessa on ministeriöiden ym. maakunnan ulkopuolisten rahoituslähteiden volyymi ollut kasvussa. Kuten muissakin PrizzTech Oy:n yksiköissä, myös HC-ICE Satakunnan 16

13 toiminnassa maakunnallisen rahoituksen volyymille ei maakuntaohjelmassa esitetä nykytasosta merkittävää lisäpanostusta, vaan volyymin pääasiallinen kasvu toteutuu ulkopuolisia rahoituslähteitä hyödyntämällä. Maakunnan näkökulmasta tulevalla ohjelmakaudella viidennen ydinvoimalan investointi maakuntaan ja maakunnan yritysten valmius investoinnin toteuttamiseen on merkittävä. Näitä valmiuksia kehitetään kouluttamalla ja yritysverkostoja rakentamalla. Samanaikaisesti vaihtoehtoisiin, uusiutuviin ja ympäristöystävällisiin energiamuotoihin on kansallisesti ja kansainvälisesti yhä kasvava kiinnostus. Satakunnan Energiatoimiston rooli näihin liittyvissä kehityshankkeissa on keskeinen. Tähän kehitystyöhön on varauduttava myös maakuntaohjelmassa. PrizzTech Oy:n tulosyksiköissä vahvistuva trendi ohjelmakaudella on kansainvälistymiseen liittyvien elinkeinoelämälähtöisten toimintojen voimistuminen. Pyhäjärvi-instituutti toimii monipuolisena elintarviketalouden kehittäjänä Satakunnassa. Instituutti kuuluu valtakunnalliseen Elintarviketalouden osaamiskeskukseen ELO:oon satakuntalaisena yksikkönä. Verkoston avulla valtakunnallinen ja seudun huippuosaaminen ja tarpeet voidaan yhdistää. Toiminnan painopisteitä ovat elintarvikeketjujen kilpailukyvyn ja laadun kehittäminen sekä pk -elintarviketuotannon monipuolistaminen ja tason nosto. Tavoitteena ovat kilpailukykyiset ketjut (alkutuotanto-jalostus-kauppa) ja laadukas ruoka käyttäjille. Kehitystyö kohdistuu kaikkiin elintarviketoimialoihin, mutta mittavinta toiminta on kasvisketjuissa. Tuotannollisen näkökulman lisäksi mukana on ympäristön kannalta kestävien menetelmien edistäminen erityisesti vesiensuojelun kannalta. Instituutin toiminnan vahvuuksia ovat lukuisissa yritysja ketjuhankkeissa saatu osaaminen sekä yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötahoja ovat instituutin säätiöön kuuluvat Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, monet tutkimuslaitokset, kuten Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä VTT. Näiden huippuosaamisen siirto perustuu yhteistyösopimuksiin. Satafood Kehittämisyhdistyksen tarkoituksena on uusimman tutkimustiedon ja osaamisen siirto elintarvikeyrityksille ja siten edistää elintarvikealaan liittyvää elinkeinotoimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on myös valvoa elintarvikkeita tuottavien ja jalostavien yritysten yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä. Satafood on toiminut bioteknologian ja ympäristöteknologian uusimman tutkimustiedon siirtäjänä ja soveltajana teollisuuteen. Yrityksille on tehty erilaisia selvityksiä, tuotekehitystyötä, teknologian kehittämistä, laatuja ympäristöjärjestelmiä, omavalvontasuunnitelmia, liiketoiminnan suunnittelua. Asiakasyritykset ovat lanseeranneet markkinoille useita uusiatuotteita, jotka on kehitetty yhteistyössä Satafoodin kanssa. Osa toimeksiannoista on liittynyt jätehuoltoon ja jätevesien käsittelyyn sekä ympäristöasioiden hallintaan yrityksissä. Ympäristöteknologian ja johtamisen hankkeilla on parannettu ympäristön ja yritysten ympäristöasioiden tilaa sekä vahvistettu yritysten kilpailukykyä. Maatiloilla syntyvän lannan käsittelyyn on haettu uusia ratkaisuja erilaisilla lietteenkäsittelytekniikoilla. Satakunnassa biojätteen käsittelyyn on haettu ratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa. Satafoodin johtamissa ja toteuttamissa laajoissa klusterihankkeissa (vilja, vihannekset, siipikarjanliha) on tavoitteena hakea lisää kilpailukykyä koko ruokaketjuun ja yhteistyössä ovat olleet alkutuottajat, jalostava teollisuus, tutkimuslaitokset ja markkinointikampanjoiden kautta myös kauppa ja kuluttajat. Alueellinen innovaatiojärjestelmä rakentuu järjestelmällisistä kytkennöistä uuden tutkimustiedon tuottajien, välittäjäorganisaatioiden (Satafood) ja yritysten välillä. Satafoodin haasteena on ollut ulkoa tulevan tiedon nopea muuttaminen toiminnan kehittämiseksi ja uusiksi tuotteiksi asiakasyrityksissä. Laaditun teknologiastrategian mukaisesti kärkiosaamisen kehittämiseen tullaan panostamaan sekä henkilöstön koulutuksella että rekrytoinneilla. Asiakkuussuhteita syvennetään, keskittyen kehittämiskykyisiin ja haluisiin yrityksiin Porin ja Rauman aluekeskusohjelmien tavoitteet Porin kaupunkiseudun aluekeskusohjelman ydintavoite on kaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen. Ohjelman tavoitteita ovat uudentyyppisen, omaehtoisen ja kuntien välistä seutuyhteistyötä laajemman vuorovaikutusfoorumin aikaansaaminen sekä kaupunkiseudun toimijoiden voimavarojen kokoaminen, isojen kehittämiskokonaisuuksien sekä rakenteiden uudelleen hahmottaminen ja järjestäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisen eheytymisen lisääminen ja nykyisen rakennerahastokauden jälkeen supistuviin rakennerahastoresursseihin varautuminen. Ohjelman painopistealueet ovat elinkeinopolitiikka (mm. osaamisen vahvistaminen, saavutettavuuden parantaminen, kansainvälistyminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen, aluemarkkinointi, yhdyskuntasuunnittelu, painopistetoimialojen kuten hyvinvointipalvelujen, metallin, automaation, informaatio- ja kommunikaatioteknologian, elämyspalvelujen ja elektroniikan kehittäminen, seudullisen elinkeinokeskuksen perustaminen), innovaatiojärjestelmät ja osaaminen (mm. palvelutarjonnan kehittäminen, vuorovaikutusfoorumien synnyttäminen, innovaatiojärjestelmän ja osaamiskeskusohjelman vuorovaikutus, riskirahoitusmallin kehittäminen, kansainvälisyys) sekä hyvinvointipalvelut (Hyvinvointikeskuksen käynnistäminen, sosiaalialan osaamiskeskus). Ohjelmassa korostetaan kansainvälisyyttä ja kansainvälisten verkostojen merkitystä. Verkostoitumista mm. koulutuksen ja tutkimuksen sekä hankekokonaisuuksien myötä. Ohjelmassa nostetaan esiin myös verkostoituminen maakunnan muihin seutukuntiin. 17

14 Rauman seudun aluekeskusohjelman ydintavoite on valtakunnallisen kehittyvän aluekeskuksen statuksen vahvistaminen Rauman seudulle. Ohjelman tavoitteita ovat nykyisen seudullisen toiminta- ja kehittämistyön organisointi ja systematisointi, kehittämisfoorumien synnyttäminen, seudun voimavarojen suuntaaminen yhteisiin tavoitteisiin, osaamisen kehittäminen, verkottumisen ja yhteistoiminnan kehittäminen alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja sosiaalisesti kestävän yhteisön toimintaedellytysten kehittäminen. Ohjelman painopistealueita ovat kuntayhteistyö ja seudullinen vuorovaikutus (seutuhallinnon toteuttaminen, kuntien yhteistyön syventäminen, seutumarkkinointi), elinkeinoelämän kehitysedellytykset (seudullisen kehittäjäorganisaation synnyttäminen, yritysklinikat elektroniikka/ IT-, elintarvike- ja metallialoille sekä logistiikkaan, teknologiatalon rakentaminen, kansainvälistyminen). Painopistealueita ovat myös osaaminen ja oppiminen (seudun nykyisen korkeakoulutasoisen opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen, yhteistyöverkostojen johtamisen ja niissä toimimisen valmiuksien kehittäminen, koulutus- ja tutkimushankkeiden toteuttaminen alueen toimijoiden ja ulkopuolisten osaajien välillä, uuden korkeakoulutasoisen opetus- ja tutkimustoiminnan toteuttaminen seudulla, kansainvälisyyskoulutuksen lisääminen), kulttuuri ja seudun henkinen tila (seudullinen kulttuuripalveluorganisaatio, seutuinnovaatiopalkinto), ympäristö (seudun yhteiset jätehuoltoratkaisut, seudun yhteinen yleiskaava, Raumanmeren suojeluyhteistyö, Satakunnan järvikeskuksen perustaminen) ja Matkailu (merellisen matkailun kehittäminen, matkailuyrityshautomo, seutumatkailun organisaatio). Ohjelmassa korostetaan hankkeiden kautta tapahtuvaa verkostoitumista. Ohjelmassa vahvistetaan seudun sisäisiä toimijaverkostoja sekä pyritään verkostoitumaan myös Porin sekä Vakka-Suomen aluekeskusohjelmiin. Kansallisessa ohjelmallisessa aluepolitiikassa tavoitteena on Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmien tavoitteiden edistäminen ja Kaakkois-Satakunnan pääseminen yhdessä Vammalan seudun kanssa aluekeskusohjelman piiriin. Maakuntaohjelman mukaisten toteuttamissuunnitelmien esitysten tulee vaikuttaa myös käytännössä valtion talousarvion valmisteluun Maaseutuohjelman tavoitteet Satakunnassa Satakunnan maakuntasuunnitelmassa on arvioitu, että Satakunnan maaseudun kehittämisen erityispiirteenä on se, että Satakunta on kuin Suomi pienoiskoossa ja että Satakunnan alue- ja yhdyskuntarakenne on hyvin toimiva. Kohtuullisen hyvän sijainnin, suhteellisen tiiviin erikokoisten keskusten verkon ja elinvoimaisen maaseudun turvin voidaan koko maakuntaa kehittää vetovoimaisemmaksi ja toimivammaksi. Täällä on myös käytännössä mahdollisuus hyödyntää niin kaupunkimaisen kuin maaseutumaisenkin asumisen hyviä puolia ja kehittää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta. Maaseudunkin kehitys nojaa suurelta osin maakunnan voimakkaaseen teollisuuteen. Metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuus erilaisine ketjuineen levittäytyvät hyvin moninaisesti koko maakunnan alueelle. Maaja metsätalous muodostavat vankan perustan alueen metsä- ja elintarviketeollisuudelle. Bio- ja materiaalitekniikan kehittyessä maaseudun luonnonvarojen hyödyntäminen voi pitemmällä tähtäyksellä saada aivan uusia ulottuvuuksia ja merkityksiä. Maakuntasuunnitelman tavoitteet, jotka ovat samat kuin maakuntaohjelmassa, ovat: Satakunnan yritystoiminnan kehittämisen peruslähtökohtana on peruselinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen. Maaseudun pientyritysten verkostoja on eri tavoin vahvistettava. Markkina-, kuluttaja- ja asiakaslähtöisyyden pohjalta on yhteistyötä ja verkottumista hyödyntäen kyettävä luomaan ekologiset näkökohdat huomioon ottaen sellaista laatua ja saavuttamaan sellaisia mittakaavaetuja, joilla voidaan menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Elinkeinojenkin kehittämisen kannalta myös satakuntalaisen maaseudun on jatkossa oltava avoimempi ja yhteistyökykyisempi. Monitoimisuus, luovuus, osaaminen ja monikulttuurisuus ovat sitä inhimillistä ja sosiaalista pääomaa, jota maaseudulla tarvitaan. Myös halu ja kyky muuttua sekä toimivat kontaktiverkostot ovat yritysten keskeisiä kilpailutekijöitä. Maaseudulla asumiseen ja tähän liittyen niin elinkeinoihin kuin palveluihinkin tulevat jatkossakin vaikuttamaan liikenneyhteydet sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan kehittäminen ja hyödyntäminen. Maaseudunkin kehityksen elinehtoja ovat niin perinteisten liikenneyhteyksien (erityisesti alemmanasteinen tieverkko) kuin nopeiden ja kohtuuhintaisten tiedonsiirtoyhteyksienkin tarjoaminen. Yhteysverkko palvelee myös maaseudun kakkosasujia, joissa piilee paljon maaseudun kehittämispotentiaalia. Perusrakenteiden osalta myös tekniseen ja ympäristönhuoltoon liittyvien asioiden on oltava maaseudulla kunnossa niin pysyvään kuin kakkosasumiseenkin liittyen. Viihtyisä ja monipuolinen kulttuuri- ja luonnonmiljöö tarjoavat Satakunnassa otolliset olosuhteet asumiselle. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin onkin luotava edellytyksiä maaseudulla asumiselle. Niin asumisen ja rakentamisen suunnittelussa kuin palveluiden tuottamisessakin tarvitaan seudullista tarkastelua, yhteistyötä ja monitoimisuutta. Maaseutua on myös tosiasioihin perustuen markkinoitava. Satakunnan merkittävien maaseudun kulttuuriympäristöjen säilymisen kannalta on tärkeätä hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa asumiseen, osa-aika-asumiseen ja loma-asumiseen ja siten myös tukea maaseudun elinvoimaisuuden näkymistä ympäristössä. Osaamiseen liittyen on peruspalveluiden lisäksi Satakunnan maaseudulla edelleen voimistettava jo kehittyneiden osaamiskeskittymien (esim. elintarvikeala) toimintaa ja vakavasti harkittava esimerkiksi elintarvikealan yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen käynnistämistä verkostoyliopistoajattelun pohjalta. 18

15 Maaseudun kehittämisrahoituksen keskeisimmät lähiajan painotukset Maaseutuohjelman toteutuksessa tavoitteena on maaseutuyritysten kilpailukyky, jolloin panostetaan erityisesti uuden teknologian suomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen maaseudun elinkeinotoiminnassa ja yritysten ja neuvonta- sekä kehittämis-organisaatioiden yhteistyössä ja verkostoitumisessa. Maaseudun tietoliikenneyhteyksien parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan. Maaseudun kasvuyritykset on kartoitettu Tilatreeni hankkeessa, jossa on selvitetty 1300 maatilayrityksen kehittämis-, koulutus- ja investointitarpeita. Tilatreenihankkeen kartoitusvaiheen tuloksien perusteella suunnitellaan valmennusohjelmaosiot erikseen perusmaatalouteen ja pienyritystoimintaan. Kartoituksen tuloksia käytetään myös muiden hankkeiden suunnittelussa hyväksi. Maaseutuyritysten neuvontapalvelujen saatavuuden parantamiseksi on perustettu seutukunnallisia neuvontapisteitä Pohjois-Satakunnan lisäksi Kaakkois- Satakuntaan ja Rauman ja Porin seutukuntiin ollaan lähiaikoina perustamassa. Harvaanasutun ja ydinmaaseudun asukkaiden palveluiden saavutettavuuden parantaminen ja kokonaan uusien palvelumuotojen kehittäminen on lähivuosina myös painopisteenä. Puualan hankkeiden ja yritysten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääntymisen ja maakunnallisen koordinoinnin kautta (puutuotevastaava/prizztech) on mahdollista päästä uusille markkinoille ja hyödyntää tehokkaammin alalla olevaa osaamista ja maakunnan raaka-aineita mm. erikoispuu. Elintarvikestrategian toteuttamista jatketaan yhteistyössä maakunnan toimijoiden (mm. Satafood ry, Pyhäjärvi-Instituutti, maaseutukeskus) kanssa sekä ylimaakunnallisten hankkeiden kautta (laatukoulutukset, WFA-yhteistyö). Panostetaan voimakkaasti viljaan ja erikoiskasveihin liittyvään osaamiseen ja jalostukseen. Naisyrittäjyyden lisäämiseksi panostetaan hoivapalveluyrittämisen valmiuksiin. Satakunnan vesistöjen tilan parantamiseksi rakennetaan laajaa yhteistyöverkostoa ja rahoitetaan vesiensuojeluun liittyviä hankkeita. Luonnonarvokauppa kehitettiin ja käynnistettiin Satakunnassa. Satakunta onkin edelläkävijä maaseudun kehittämisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun yhteensovittamisessa. Maaseutua kehittävät luontohankkeet hankekokonaisuus vahvistaa tätä kärkiasemaa entisestään. 2.3 Ohjelman tavoitteet Satakunnan kehittämisen keskeinen perustavoite on maakunnan kilpailukyvyn parantaminen ja kilpailuetujen luominen. Maakuntaohjelman toteuttamisen kautta voidaan suunnata maakunnan kehittämisen painopisteisiin valtion keskus- ja aluehallinnon talousarvioihin sekä toiminta- ja taloussuunnitelmiin vuosittain osoitettuja aluekehitysmäärärahoja ja osin muitakin määrärahoja sekä osa EU-rahoituksesta (mm. tavoite 2 ohjelmarahoitus). Nämä varat kanavoidaan eri viranomaisten päätäntävallassa oleviin, Satakuntaan kohdistuviin hankkeisiin ja ohjelmiin. On arvioitu että tämä rahoitus on vain neljäsosa valtion muusta aluekehitykseen vaikuttavasta rahoituksesta. Näin ollen maakuntaohjelmatyön todellinen vaikuttavuus maakunnan kehittämiseen jää rajalliseksi. Ohjelmakauden ohjelmatyön tavoitteet ovat seuraavat: Aluetalouden kasvu vähintään valtakunnalliselle keskitasolle Yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuvauhti tulee olla markkinoiden kasvua nopeampi Väestön tulotason nostaminen vähintään valtakunnalliseen keskiarvoon Väestötappion hidastaminen koko maakunnassa ja pysäyttäminen Porin ja Rauman seuduilla Korkeakoulualoituspaikkojen lisääminen uusia koulutusohjelmia käynnistämällä ja nykyisiä laajentamalla Ammattikorkeakouluopetuksen kehittäminen ja laajentaminen ja jatkotutkintokoulutuksen laajentaminen Työvoiman kysynnän (työpaikkojen) jatkuvan kasvun turvaaminen uusien kasvuhakuisten yritysten perustamisella ja nykyisten yritysten kasvun ja kilpailukyvyn turvaamisella Osaavan ja koulutetun työvoiman saannin varmistaminen yritysten tarpeisiin Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin Tekesin tutkimusmäärärahojen lisääminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymin lisääminen yrityksissä, yliopisto- ja ammattikorkeakouluyksiköissä sekä osaamiskeskuksissa Yrityskanta kasvaa vuosittain 200:lla yrityksellä ja vuosittain toteutuu 400 sukupolven- tai omistajanvaihdosta Ympäristöntilan säilyttäminen ja parantaminen alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi 19

16 3 OHJELMAN TOIMENPITEET JA HANKKEIDEN PAINOPISTEET VUOSINA Yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Nykytila ja lähtökohdat Seutujen ja maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen yritysten ja toimialojen kilpailukyvystä ja menestyksestä, mutta myös alueen omasta kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toimintaympäristö, joka tukee yritysten ja elinkeinojen liiketoimintaprosesseja, innovaatiotoimintaa, kasvua ja laadullista kehittymistä. Alueiden ja yritysten menestys riippuu lisääntyvistä panostuksista tiedon, teknologian, innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseen. Vaikka Satakunnan elinkeino- ja tuotantorakenne on uusiutunut ja muuttunut edellisten vuosikymmenten aikana hyvinkin nopeasti, on muutosvauhti ja suunta useimmilla toimialoilla kuitenkin tällä vuosikymmenellä varsin hillittyä. Maa-, riista- ja metsätaloudessa sekä kalataloudessa oli vuonna 2000 työpaikkoja yhteensä 5 372, mikä on 14.9 % vähemmän kuin vuonna Vuonna 1999 Satakunnassa toimi aktiivitilaa, joiden keskipinta-ala oli 26.5 ha. Lähivuosina aktiivitilojenkin lukumäärä tulee laskemaan ja tilojen keskipinta-ala kasvamaan myös Satakunnassa. Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden teettämässä Satakunnan visio 2010 julkaisussa teollisuuden työllisten määrä pysyy keskeisillä toimialoilla lähes ennallaan koko vuosikymmenen. Yli sadan satakuntalaisen teollisuusjohtajan hahmottamassa visiossa on teollisuuden toimialat ryhmitelty merkittävyyden ja kasvupotentiaalin sekä työllisten määrän mukaan. Satakunnan teollinen rakenne tulee vahvasti säilymään kahden avaintoimialan varassa: metalliteollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden, joiden työpaikat tullevat säilymään lähes ennallaan tällä vuosikymmenellä. Perustoimialoilla työpaikat vähenevät jonkin verran; vain logistiikka kasvattaa jonkin verran työllisten määrää. On huomattava että visioon sisältyy lisäydinvoiman rakentaminen ja sen heijastuminen toimialojen kasvuarvioihin. Satakunnan teollisuuden tulevat menestystekijät ja toimenpiteet ovat tiivistäen seuraavat: Tuottavuuden ja jalostusarvon nostaminen läpi arvoverkon sekä korvaamattomuus arvoverkon toimijana Kasvualojen tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden (uusien teknologioiden) hyödyntäminen avain- ja perustoimialoilla Erikoistuminen ja verkostomainen toimintarakenne Osaavien resurssien saatavuus varmistetaan Elinkeinotoiminnan kehittämisrakenteiden keskittäminen seudullisiin osaamiskeskittymiin Asiakaskohtaiset räätälöidyt ratkaisut sekä suunnittelu- ja toimitusprosessin nopeus ja tehokkuus Logistisen järjestelmän kehittäminen (maantieyhteydet Helsinkiin ja Turkuun; suorat kansainväliset lentoyhteydet; satamien maaliikenneyhteydet.) Tilastokeskuksen tietojen mukaan palveluelinkeinoissa oli alueella työssäkäyviä Satakunnassa vuonna 2000 seuraavasti: Työpaik. Muutos-% v Kauppa ja majoitustoiminta Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Palvelut yhteensä Yrityselämän kehittämisen kannalta tärkeät liike-elämän palvelut ovat kasvaneet voimakkaimmin eli 14.6 % kaikista palveluista vuosina Yhteiskunnallisten palveluiden kasvuprosentti oli 12.1 ja kaupan ja majoitustoiminnan 8.5. Kehityssuunta tullee jatkumaan lähivuosina. Tavoitteet Elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen perustavoitteena on yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen, uusien kasvuyritysten perustaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen. Tarkoituksena on uusia ja monipuolistaa jatkuvasti yritys-, elinkeino- ja tuotantorakennetta sekä kasvattaa yritysten kilpailukykyä. Lähtökohtatavoitteena yritystoiminnan kehittämiselle on luonnollisesti peruselinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen. Maakunnan tehtävänä on luoda sellainen yritys- ja toimintaympäristö, joka kannustaa yritykset jatkuvaan uusiutumiseen ja kehittymiseen. Olemassa olevien yritysten kehittäminen on yhtä tärkeää kuin uusien perustaminen. Koska Satakunnan tuotannon pääpaino on toimialoilla, joilla toimii useimmiten matalan teknologian yrityksiä, on erityisen tärkeä nostaa näiden yritysten osaamista ja kilpailukykyä uuden teknologian hyödyntämisen avulla. Ohjelman määrällisissä tavoitteissa (luku 2.3) mainitaan kaksi tavoitetta, jotka liittyvät yritystoiminnan kehittämiseen: uusien kasvuhakuisten yritysten perustaminen ja nykyisten kasvun turvaaminen työllisyysasteen nostaminen valtakunnalliselle tasolle 20

17 Erityisesti työllisyysasteen nostaminen maan keskitasolle edellyttää työvoiman kysynnän ja aluetalouden nykyistä selvästi voimakkaampaa kasvua. Tämän kasvusysäyksen voisi käynnistää päätös uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Satakuntalaiset yritysjohtajat ennakoivat automaatio- ja elektroniikkatuotannossa työpaikkojen jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä 500 työpaikasta työpaikkaan tämän vuosikymmen loppuun mennessä, joten määrälliset tavoitteet olisivat saavutettavissa. Maakunnallisen teknologiastrategian tavoitteena on kehittää maakunnan avain- ja perustoimialojen kilpailukykyä sekä kehittymis- ja kasvuedellytyksiä uuden teknologian informaatio- ja tietoliikenneteknologian, automaation ja elektroniikan tuotantoteknologioiden - soveltamisen ja hyödyntämisen avulla. Toisena tavoitteena on kehittää uusia tuotteita, järjestelmiä ja innovaatioita em. uuden teknologian yrityksissä, jotta muiden toimialojen omaehtoinen kasvu mahdollistuu. Koska eri toimialoilla ja elinkeinoissa toimivien yritysten kilpailukyky on suuressa määrin riippuvainen yrityksistä itsestään, ja koska yhteiskunnan toimenpitein voidaan ensisijaisesti vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön, on maakuntaohjelman eräänä tärkeimpänä tavoitteena vaikuttaa ensisijaisesti fyysisen ja henkisen toimintaympäristön sekä osaamis- ja innovaatioympäristön rakentamiseen kilpailukykyisellä ja myös yritystoiminnan tarpeita palvelevalla tavalla. Maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt yritystukien suuntaamislinjaukset vuosille seuraavasti: Uuden yritystoiminnan lisääminen Kasvualojen voimistaminen Avaintoimialojen vahvistaminen Pk yritysten kilpailukyvyn ja toimintaympäristön kehittäminen Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet On syytä korostaa että satakuntalaisten aluekeskusohjelmien, osaamiskeskusohjelmien, maaseutuohjelmien sekä rakennerahasto-ohjelmien keskeiset tavoitteet liittyvät myös yritysten ja yritystoiminnan kehittämiseen. Näin ollen on tärkeää, että ohjelmien toteuttamiseen varataan koko ohjelmajaksolle riittävät voimavarat. Satakunnan kehittämisen ja erityisesti yrityselämän monipuolisen kehittämisen kannalta ovat tärkeitä kaikki seudut ja niiden kunnat kattavat elinkeino-, yrityspalvelu- ja kehittämiskeskukset, joiden toimintojen kehittämiseen on kanavoitava riittävät määrärahat. elintarvikeosaamisen kehittäminen tutkimus- ja koulutustoimintaa lisäämällä uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen tv- ja elokuva-alan yritys- ja yrityshautomotoiminnan kehittäminen puettavan teknologian yms. innovaatioiden kaupallinen hyödyntäminen kulttuuri- ja luontomatkailualan yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminnan kehittämisen laajentaminen mm. yliopistokeskukseen seudullisten elinkeino- ja kehittämiskeskusten toimintojen monipuolistaminen ja kehittäminen matkailuyritysten kehittäminen sekä matkailualan hautomotoiminnan käynnistäminen yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen yritysten verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistäminen 3.2 Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Nykytila ja lähtökohdat Satakunnan kilpailukyvyn kehittämisessä ovat avainasemassa osaamispääoman vahvistaminen sekä korkeatasoisen ja vaikuttavan innovaatio- ja osaamisjärjestelmän ja verkoston luominen ja niiden jatkuva kehittäminen. Satakunnan kehittämisen painopisteet ja kärkihankkeet liittyvät jatkossakin korkeakoulutasoisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Hankkeita ja koulutusohjelmia on rahoitettu tähän asti kuntien (erityisesti Porin kaupungin), tavoite 2 ohjelman ja tulevaisuuspaketin kautta. Vuoden 2004 alusta Porin yliopistokeskuksen rahoitus siirtyy pääosin valtion budjettirahoituksen piiriin emäkorkeakoulujen kautta. Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja poikkitieteellinen noin opiskelijan ja 150 asiantuntijan osaamis-keskittymä. Koulutusalat ovat nykyisin diplomi-insinöörikoulutus, kauppatieteiden maisterikoulutus, kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen alempi korkeakoulututkinto. Yliopistokeskuksen yhteydessä toimii lisäksi Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden professuuri hyvinvointikeskuksessa sekä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikkö. Porissa toimii myös Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitos. Raumalla toimii Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos, merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Rauman yksikkö sekä humanistinen koulutus digitaalisessa kulttuurissa. Lisäksi Raumalla toimii Tampereen teknillisen yliopiston sulautettujen järjestelmien tutkimusyksikkö. Vuonna 1997 vakinaistettu ja Porin kaupungin ylläpitämä Satakunnan ammattikorkeakoulu toimii viidellä paikkakunnalla. Korkeakoululla on 20 suomenkielistä ja kolme englanninkielistä koulutusohjelmaa. Vuonna 2002 kokonaisopiskelijamäärä oli noin ja henkilöstöä oli 527. PrizzTech Oy:n hallinnoimaan Satakunnan osaamiskeskusohjelmaan vuosille kuuluu kaksi osaamisaluetta materiaalitekniikka ja etäteknologia. 21

18 Osaamiskeskusohjelman perusrahoitus kanavoidaan maakunnan kehittämisrahasta, jota Satakunnan osaamiskeskus sai vuonna 2003 yhteensä euroa. Varsinaista ulkopuolista hankerahoitusta on saatu mm. Satakuntaliitolta ja Porin seudun aluekeskusohjelmasta. Ohjelman toteutus on kohdentunut valikoiduille painopistealueille. Ohjelmaa toteutetaan yrityslähtöisesti. Ohjelma on yksi maakunnan kärkihankkeista. Satakunta on Pyhäjärvi-instituutin kautta mukana valtakunnallisessa elintarvikealan osaamis-keskuksessa ELO:ssa. Instituutti toimii ELO:ssa alueellisena elintarvikealan kehittämiskeskuksena. Satakunta on myös osa valtakunnallista diakoniaammattikorkeakoulua. DIAK:ssa on nykyisin 250 opiskelijaa ja 20 asiantuntijaa. Maakunnassa on viime vuosina rakennettu määrätietoisesti yrityksiä palvelevaa innovaatio- ja kehittämisverkostoa muiltakin osin. Tällaisia ovat mm voimakkaasti kehittynyt ja laajentunut Teknologiakeskus Pripoli (PrizzTech Oy). Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimii t&k toimintaa voimakkaasti vahvistanut kehittämis- ja palvelukeskus O Sata, sen yhteydessä toimiva yrityskiihdyttämö sekä automaatioteknologian tutkimuskeskus. Rauman seudulla toimivat puolestaan elektroniikka-, metalli-, logistiikka-, hydrauliikka- ja elintarvikeklinikat läheisessä yhteistyössä alan yritysten, teknologiakeskuksen ja korkeakoulujen kanssa. Eurassa sijaitsee Pyhäjärvi-instituutti, joka toimii elintarvikealan tutkijana, kehittäjänä ja kouluttajana. Huittisissa sijaitseva Satafood toimii uusimman tutkimustiedon ja osaamisen siirtäjänä elintarvikeyrityksille. Kankaanpäässä on käynnistänyt toimintansa Puettavan teknologian tutkimusyksikkö yhteistyössä alan yritysten ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Satakunnan toisen asteen koulutusverkko kattaa kaikki seutukunnat. Tavoitteet Koska Satakunnan tulevaisuus on pitkälti kiinni osaamispääoman vahvistamisesta ja innovaatioympäristön kehittämisestä, maakunnan keskeisenä tavoitteena on edelleen kehittää ja laajentaa korkeakoulutasoista tutkimus- ja opetustoimintaa sekä kehittää korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Korkeakoulujen ja yritystoiminnan välistä yhteistyötä on edelleen tarpeen tiivistää sekä suunnata korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa elinkeinoelämän tarpeita palvelemaan. Tavoitteena on nykyisten koulutusohjelmien kehittäminen ja sisäänoton laajentaminen sekä uusien koulutus- ja tutkinto-ohjelmien aikaansaaminen. Tavoitteena on vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulutoimintaa opetuksen ja erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta. Tärkeää on myös jatkotutkintojen kehittäminen ja laajentaminen. Satakunnan lukioiden ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyön sisältöjä ja muotoja kehittämällä lisätään koulutuksen monipuolisuutta ja turvataan opiskelumahdollisuudet myös maaseudulla. Koulutuksen saavutettavuutta parannetaan lisäksi hyödyntämällä etäopiskelumahdollisuuksia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaa parannetaan tiivistämällä oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä mm. Satakunnan maakuntahallituksen asettamassa erillisessä työryhmässä. Pidemmällä tähtäimellä on myös oppilaitosverkon rakennetta järkeistettävä. Työssäoppimista lisäämällä ja työelämätietoutta parantamalla motivoidaan ja kannustetaan nuoria opiskelemaan. Opinto-ohjauksella, työpaikkaohjauksella, tutoroinnilla ja mentoroinnilla on tässä keskeinen asema. Ammatillisen koulutuksen jatko-opintomahdollisuuksia erityisesti ammattikorkeakoulun suuntaan kehitetään. Erityisesti ikääntyvät työntekijät ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat kannustusta ammatillisten valmiuksien kehittämiseen. Nopeasti muuttuvat työkäytännöt ja -tekniikat edellyttävät myös, että osaamista jatkuvasti kehitetään ja ajantasaistetaan. Satakuntalaiset koulutusorganisaatiot ovat toteuttamassa Länsi-Suomen lääninhallituksen osarahoittamaa ns. Noste ohjelmaa. Siinä kohderyhmänä ovat sellaiset työelämässä mukana olevat henkilöt (työntekijät/yrittäjät), joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tärkeää on varmistaa yliopistotoiminnan saaminen kokonaisuudessaan valtion rahoituksen piiriin. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelmaan myös maisteritutkinto taideteollisen korkeakouluopetuksen käynnistäminen lääketieteellisen koulutuksen ( terveyskeskuslääkäri ) käynnistäminen yhteiskuntatieteellisen koulutuksen käynnistäminen uusia tutkijakoulutuksen toimintamalleja kokeilevan ja kehittävän tutkijakoulun perustaminen opetus- ja kasvatusalan kehittämiskeskuksen perustaminen Raumalle MKK:n Satakunnan yksiköiden kehittäminen Porissa ja Raumalla Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden osaamiskeskuksena ja saaminen valtion rahoituksen piiriin Satafood Kehittämisyhdistyksen kehittäminen elintarvikealan tuotekehitys- ja tutkimusyksikkönä ja saaminen valtion rahoituksen piiriin hyvinvointikeskuksen toiminnan varmistaminen ja kehittäminen SAMK ja erityisesti kehittämis- ja palvelukeskus O Sadan turkimus- ja kehittämis- ja teknologiansiirtotoiminnan kehittäminen mm automaatio-, elektroniikka-, hyvinvointi- ja terveysteknologian, e-liiketoimintaosaamisen sekä logistiikka-aloilla Tampereen teknisen yliopiston yksiköiden kehittäminen Raumalla ja Kankaanpäässä Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskuksen toiminnan kehittäminen elintarviketalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja laajentaminen 22

19 itsenäisen suoriutumisen palvelukeskuksen perustaminen Satakunnan järvikeskuksen perustaminen kansallisen vesi-instituutin perustaminen maaseutualueiden EU tietokeskuksen perustaminen valtakunnallisen vesitutkimuskeskuksen perustaminen innovaatio- ja osaamiskeskittyminen kehittäminen ja uusien perustaminen osaamiskeskustoiminnan kehittäminen ja laajentaminen yrittäjyyskoulutuksen ja kasvatuksen lisääminen ennakointia kehitetään toisen asteen koulutuksen ja työelämän kohtaantumista parantamalla toisen asteen koulutuksen rakenteellisen suunnittelun käynnistäminen 3.3 Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Satakunnan ja sen aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana on olemassa oleva ympäristö (luonto ja rakennettu ympäristö). Maakunnan monipuoliset elinkeinot, toimivat verkostot, viihtyisät asuinympäristöt sekä monimuotoiset kulttuuri- ja luonnonympäristöt antavat vahvan pohjan maakunnan menestymiselle. Laadukkaan elin- ja toimintaympäristön säilyttäminen edellyttää jatkuvaa panostamista asuinympäristöjen kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen sekä perusrakenteen toimivuuden, liikenneverkkojen ja -yhteyksien kehittämistä. Satakunnan aluerakenne tarjoaa hyvät lähtökohdat yhdistää asuminen, työ, palvelu- ja luontohakuisuus tavoilla, jotka ilmentävät ja toteuttavat erilaisia elämäntyylejä. Tavoitteena on monipuolinen taajamaverkosto sekä maaseudun asuttuna pitäminen täydentämällä ensisijaisesti olemassa olevaa taajamaja kyläverkkoa sekä rakennuskantaa. Tavoitteena on myös kuntakeskusten kehittäminen Yhteysverkko Liikenteen toimivuus on keskeinen tekijä maakunnan, sen asukkaiden ja yritystoiminnan kannalta. Satakunnassa on aivan viimeisten vuosien aikana saatu kehitetyksi verkkoa kohtalaisen hyvin verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Liikennöintitarpeissa tapahtuu kuitenkin koko ajan muutoksia ja käyttäjät edellyttävät nopeita, turvallisia ja toimintavarmoja yhteyksiä sekä väylien että liikenteen hoidon osalta. Satakunnassa on väylärakennustarpeita sekä maantie-, rautatie- että vesiväyläpuolella.erityisesti maakunnan suuret, kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeät satamat Porissa ja Raumalla edellyttävät jatkuvasti parantamistoimia niihin johtavilla pääväylillä. Porin seudulla laaditaan parhaillaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Vastaava suunnitelma on tarkoitus tehdä myös Rauman seudulla ja aikanaan koko maakuntaan. Maantieliikenne Satakunnan valtatiet ovat kaikki maakunnan satamiin johtavia tai niiden kautta kulkevia väyliä. Valtatiet 2, 11, 12 ja 23 ovat poikittaisväylinä yhteyksiä sisämaan ja rannikon välillä, valtatie 8 puolestaan yhdistää kaikki Pohjanlahden satamakaupungit. Maakunnan voimakas elintarviketuotanto ja puunjalostusteollisuus edellyttävät myös alemman asteen tiestön pitämistä liikennöitävässä kunnossa. Perustienpidon piiriin kuuluvat tiestöä koskevat tavoitteet on esitetty Turun tiepiirin ja Satakuntaliiton yhteisessä maakunnan tieverkon kehittämissuunnitelmassa vuosille , jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa Ajan tasalle saatettu suunnitelma on maakuntavaltuuston käsittelyssä syksyllä Satakunnassa liikenneturvallisuustilanne on maan keskiarvoa huonompi. Liikenteen parantamistoimilla on pyrittävä myös edistämään turvallista liikennöintiä. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet valtatie 2 Pori-Vihti kustannusarvio 40 milj. euroa valtatie 8 Pori-Söörmarkku kustannusarvio 14 milj. euroa valtatie 12 Rauman sisääntulo kustannusarvio 12 milj. euroa valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Merikarvia kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki Rautatieliikenne Satakunnan pääratayhteys on Tampere-Pori/Rauma rata. Rataosa on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Kun vaihtoehtoista rautatieyhteyttä ei ole Raumalle eikä Poriin, on radan kuljetusluotettavuus erittäin keskeinen asia radan vaikutuspiirin elinkeinotoiminnalle. Radalla valmistui jokin aika sitten useita vuosia kestänyt suurimittainen perusparannus- ja sähköistystyö. Rataosalle suunniteltujen kehittämistoimien tavoitteena on lisätä liikenneturvallisuutta, nostaa tavarajunien akselipainoja ja nostaa henkilöliikenteen nopeustasoa. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet Akselipainon nostaminen 25 tonniin Rauma- Kokemäki välillä Tampere-Pori rautatien tasoristeysten poisto kustannusarvio 25 milj. euroa Vesiliikenne Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus Satakunnan elinkeinoelämässä. Niiden välitön työllis-tävä vaikutus on noin 1660 htv. ja välillinen vajaa 400 htv. Sidonnaiset vaikutukset ovat n htv. Vahva merenkulkuelinkeino antaa näin ollen runsaasti mahdollisuuksia tuottoisaan toimintaan ja työmahdollisuuksia. Satamien kuljetusmäärät ovat yhteensä kymmenisen prosenttia koko maan liikenteestä. Rauman satamaliikenteen keskeinen elementti on kemiallisen puunjalostusteollisuuden tuotteiden vienti ja Porin puolestaan sahapuun vienti sekä hiilen ja rikasteen tuonti. 23

20 Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet Rauman väylä kustannusarvio milj. euroa Porin väylä kustannusarvio 16 milj. euroa Lentoliikenne Maakunnan ainoan lentoaseman, Porin lentokentän toimintaedellytyksiä on vastikään parannettu merkittävästi pidentämällä kiitorataa, mikä antaa entistä paremmat mahdollisuudet myös pitkän matkan kansainvälisille lennoille. Kentän erikoispiirteenä on siellä toimintaa harjoittava Suomen Ilmailuopisto, joka kouluttaa ammattilentäjiä. Tietoliikenne Tietoliikenteen ja tietoliikenneverkkojen kehitys ja käyttö ovat voimakkaassa kasvussa niin Satakunnassa kuin muuallakin. Maakunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan on niitä kehitettävä siten, että käyttäjille turvataan riittävän tasokkaat palvelut Yhdyskuntahuolto Vesi- ja jätehuolto Nykytilanne ja lähtökohdat Pohjavesivarat ovat runsaimmat Hämeen- ja Pohjankankaalla Pohjois-Satakunnassa sekä Säkylänharjun- Virttaankankaan alueella Kaakkois-Satakunnassa. Rauman tekopohjavesihankkeen loppuunsaattamisen jälkeen koko Satakunnan vedenhankinta perustuu pohjaveteen tai tekopohjaveteen. Vedenhankinnassa kuntien välinen yhteistyö toimii hyvin ja pohjavesien suojelun merkitys tulee kasvamaan. Hyvälaatuinen juomavesi sekä mahdollisuus käyttää pohjavettä elintarviketeollisuudessa ovat Satakunnan vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää mm. alueellisina vetovoimatekijöinä. Kiviainesvarat Satakunnassa ovat jakaantuneet epätasaisesti ja kiviainesten pääkulutusalueilla (Porin ja Rauman seudut) ei ole riittävästi rakentamiseen tarvittavia maa-ainesvaroja omasta takaa. Harjuaineksen vähenemisen seurauksena käyttöpaineita kohdistuu enenevässä määrin kalliokiviainekseen. Pohjavesien suojelu ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen ovat nyt ja tulevaisuudessa edelleenkin tärkeitä kysymyksiä. Jätevesien käsittelyssä kuntien välinen yhteistoiminta on selvästi vähäisempää kuin vedenhankinnassa. Yhteistyön kehittämiseen on kuitenkin paineita, koska tulevaisuudessa jätevesien käsittelyssä tullaan siirtymään entistä suurempiin sekä tehokkaampiin yksikköihin. Jatkossa toteutetaan myös useita ylikunnallisia siirtoviemärihankkeita, joiden valmistuttua nykyisin toiminnassa olevia puhdistamoita voidaan lopettaa. Kuntien ja teollisuuden välinen jätevesiyhteistyö kehittyy tulevaisuudessa ja tällaista kehitystyötä tehdään mm. Raumalla ja Kokemäenjokilaaksossa. Kiinteistökohtaiseen jäteveden käsittelyyn kohdistuvat vaatimukset ovat lähivuosina kiristymässä. Tulevaisuudessa yllättäviä kustannuksia voi aiheutua siitä, että vesi- ja viemäriverkoston uusiminen ja perusparannus ovat monin paikoin jääneet liian vähälle huomiolle ja verkostot rapautuvat. Nykyisessä jätehuollossa korostuvat jätemäärän vähentäminen sekä kierrätykseen ja lajitteluun perustuva jätteiden hyödyntäminen. Jätehuoltoyhteistyö on maakunnassa lähtenyt hyvin käyntiin. Merkittävimmät jätehuoltoon kohdistuvat kysymykset liittyvät teollisuus- ja energiantuotannon yhteydessä syntyviin jätteisiin, jätteen polttoon sekä Olkiluodon ydinjätteen varastointiin. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet Vesi- ja jätehuoltoa edistävät yhteistyöhankkeet (mm. yhdysvesijohdot, jätevesien puhdistus) Kokemäenjokilaakson jätevesien yhteiskäsittely Rauman tekopohjavesihanke Euran yhdyskunnan jätevesien yhteiskäsittely Pohjavesien suojeluhankkeet mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Jätteiden kierrätystä edistävät hankkeet mm. kaato-paikkakaasun hyödyntäminen Tulvasuojelun kehittäminen Nykytilanne ja lähtökohdat Kokemäenjoki tunnetaan oikullisista ja tuhoisista tulvista. Haitallisia tulvia ja tulvauhkia on esiintynyt lähes vuosittain, laajoja vahinkoja onneksi syntyy harvemmin. Todennäköistä kuitenkin on, että lähivuosikymmeninä kohdataan tulva, josta tulee syntymään mittavia vahinkoja ellei tilanteeseen ole ennalta varauduttu nykytilannetta paremmin. Pahimmin tulvat koettelevat Kokemäenjoen keskiosaa Huittisissa ja suualuetta Porissa. Kokemäenjoen keskiosan - Loimijoen alaosan alueella tulva peittää alleen pahimmillaan tuhansien hehtaarien alueen. Valtakunnallisessa suurtulvaselvityksessä Porin kaupungin alueelle arvioitiin aiheutuvan noin 45 miljoonan euron vahingot kerran 250 vuodessa tapahtuvassa suurtulvatilanteessa. Tavoitteet Kokemäenjoen keskiosalla ja Loimijoen alaosalla on tarpeen vähentää haittoja, joita tulvat aiheuttavat maataloudelle ja asutukselle. Suunniteltujen tulvasuojelutoimenpiteiden tavoitteena on estää kerran 20 vuodessa tai sitä useammin esiintyvien tulvien aiheuttamat vahingot. Hanke on lupakäsittelyssä Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa. Porin kaupungin alueella on tarpeen tarkistaa nykyisten tulvapenkereiden mitoitus ja kunto sekä suunnitella tulevien tulvatilanteiden varalta riittävät tulvantorjuntatoimenpiteet. Lisäksi on tarpeen laatia varautumissuunnitelma suurtulvatilannetta varten. Suunnittelutyö edellyttää laajaa asiantuntija- ja viranomaisyhteistyötä. 24

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot