SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2003 2006"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO 2003 Sarja A:270

2 SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, PORI Puhelin (02) Käyntiosoite: Pohjoisranta11 D, PORI Telefax (02) SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA Sarja A: SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN ISSN Pori 2003

3 Sisällysluettelo 1 SATAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Satakunnan aluekehitys Satakunnan kilpailukykyanalyysi SATAKUNNAN KEHITTÄMISTAVOITTEET, STRATEGIA JA PAINOPISTEET SEKÄ TAVOITTEET ALUEKEHITYSPOLITIIKASSA VUOSINA Satakunnan kehittämistavoitteet, strategia ja painopisteet Satakunnan tavoitteet aluekehityspolitiikassa Yleiset aluepoliittiset strategiat ja Satakunnassa toteutettavat ohjelmat Osaamiskeskusohjelmat Porin ja Rauman aluekeskusohjelmien tavoitteet Maaseutuohjelman tavoitteet Satakunnassa Ohjelman tavoitteet OHJELMAN TOIMENPITEET JA HANKKEIDEN PAINOPISTEET VUOSINA Yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Yhteysverkko Yhdyskuntahuolto Ympäristö Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy SATAKUNNAN KÄRKIHANKKEET OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA V Rahoitussuunnitelma hallinnonaloittain Rahoitussuunnitelma ohjelmittain Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelma : Satakunta Porin kaupunkiseudun Karhukuntien ja Rauman seudun aluekeskusohjelmat Satakunnan osaamiskeskusohjelma Länsi-Suomen allianssin innovatiivinen ohjelma, WFA-INNO OHJELMAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN OHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnin toteuttaminen Arvio ohjelman keskeisistä vaikutuksista OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...35

4 JOHDANTO Vuoden 2003 alusta voimaan astunut alueiden kehittämislaki ja sitä täydentävä asetus toivat mukanaan huomattavia muutoksia ja uudistuksia aluepoliittiseen suunnittelujärjestelmään. Maakunnan suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka määräysten mukaan maakunnan liitto laatii pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman ja alueiden käyttöä ohjaavan maakuntakaavan, sekä alueiden kehittämislaki, jonka perusteella maakunnan liitto laatii valtuustokauden kattavan maakuntaohjelman ja sitä toteuttavan, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman. Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntaohjelma kattaa valtuustokauden eli neljä vuotta. Ohjelma perustuu osaltaan maakuntasuunnitelmaan ja se laaditaan laajassa yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden alueellisesti merkittävien toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelmasta tulee maakunnan kehittämisen keskeisin ohjausväline, koska sen kautta tulee vuosittain ohjautumaan pääosa aluepoliittisesta ohjelma- ja hankerahoituksesta (aluekehitysmäärärahat) maakuntaan. Maakuntaohjelmassa sovitetaan yhteen maakuntaa koskevat valtion aluehallinnon ja muiden tahojen laatimat ohjelmat. Erityisohjelmat, kuten osaamis- ja aluekeskusohjelmat sekä maaseutuohjelma, sovitetaan yhteen myös maakuntaohjelman kanssa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa esitetään ohjelman toteuttamisen määrärahatarpeet kahden vuoden tähtäimellä. Maakuntaohjelmassa esitetään maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset eri viranomaisten ja toimijoiden hankkeet, joten ohjelma toimii yhteensovittavana ja kokoavana ohjelmana myös hanketasolla. Maakuntaohjelma perustuu osin Satakuntaliiton maakuntavaltuuston hyväksymään maakuntasuunnitelmaan, jonka aikatavoite on vuosi Maakuntaohjelman aikatavoitteen ollessa neljä vuotta on maakuntaohjelma maakuntasuunnitelmaa konkreettisempi lyhyen aikavälin suunnitelma. Maakuntaohjelmaa käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä , , , ja , maakuntahallituksessa ja Lausuntokierroksen jälkeen maakuntahallitus käsitteli saadut lausunnot ja teki ohjelmaan niiden perusteella vielä noin 20 muutosta. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman lopullisesti Satakuntaliiton maakuntavaltuusto

5 1 SATAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Satakunnan aluekehitys Väestökehitys ja väestörakenne Satakunnan merkittävin ongelma on tällä hetkellä jo toistakymmentä vuotta jatkunut ja korkeana pysynyt väestötappio. Vuodesta 1996 lähtien on Satakunnassa kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt. Nettomaassamuutto on pysynyt koko tarkastelujakson ajan miinuksella (Liite 1). Satakunta on nykyisin eräs suurimpia väestötappiomaakuntia. Satakunnassa asui vuonna 2001 kaikkiaan asukasta eli yli asukasta vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tämänkaltainen kehitys näyttäisi jatkuvan Väestönmuutoksen osatekijät Satakunnassa vuosina Kok.muutos Syntyneiden enemmyys Kok. muuttoliike Väestötappio kohdistuu kaikkiin seutukuntiin. Vuosina väheni Porin seutukunnan asukasluku 2.1 % eli asukasta, Rauman seutukunnan 4.1 % eli asukasta, Kaakkois-Satakunnan 7.7 % eli asukasta ja Pohjois-Satakunnan 8.6 % eli asukasta. Vuodesta 1996 väestötappio on pysynyt keskimäärin vajaan asukkaan vuositasolla. Vuonna 2002 poismuutto kuitenkin puoliintui johtuen lähinnä Rauman seudun ja Porin kaupungin myönteisestä nettomuuttoliikkeestä (Liite 2). Työmarkkinoille tulevat ja työmarkkinoilta poistuvat ikäryhmät vuotiaat vuotiaat Työmarkkinoille tulevat ja työmarkkinoilta poistuvat ikäryhmät (keskimäärin 21,5 ja 58,5) vuotiaat Lähde: Tilastokeskus väestöennuste Jatkuva väestötappio ja vanhojen ikäluokkien voimakas kasvu on johtamassa siihen että työmarkkinoilta poistuu vuosittain kasvavassa määrissä työvoimaa, kun samaan aikaan työmarkkinoille tulevien määrä pienenee tai pysyy ennallaan. Satakunnan väestötappion jatkuminen ja ikärakenteen vinoutuminen on johtamassa työvoiman tarjonnan kannalta vaikeaan tilanteeseen yritysten työvoiman saatavuuden ja rekrytoinnin näkökulmasta. Muuttoliikkeen valikoivuudesta johtuen poismuutto kohdistuu eniten nuoriin ikäluokkiin. Nuoret satakuntalaiset hakeutuvat edelleen runsain joukoin opiskelemaan varsinaisille korkeakoulupaikkakunnille, erityisesti Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin. Valmistumisensa jälkeen nuoret useimmiten löytävät myös työn ja toimeentulon opiskelupaikkakunnalta tai maakunnasta palaamatta entiseen kotimaakuntaan. Myös ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneiden nettomuuttovirta kohdistuu mainituille kasvukeskusalueille. On syytä kuitenkin korostaa, että opiskelijavirtoja kohdistuu kasvavassa määrin myös Satakuntaan. Vuonna 2000 Satakunnasta nettomuutti tutkinnon suorittanutta, joista keskiasteen suorittaneita oli 885 sekä korkea-asteen suorittaneita 403. Vain Lapissa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tilanne oli pahempi tai yhtä paha. Satakunnan yliopistotoiminnan nopea kehittyminen ja laaja-alainen ammattikorkeakoulutoiminta tarjoavat kuitenkin jatkossa kasvavassa määrin opiskelupaikkoja paitsi oman maakunnan nuorille, mutta runsaasti myös muista maakunnista tuleville. Tämä on jo heijastunut myönteisesti Porin kaupungin väestökehitykseen aivan parin viimeisen vuoden aikana. On syytä uskoa että myönteinen kehitys leviää ajan kanssa myös muihin seutukuntiin. Työpaikkakehitys ja työpaikkarakenne Syvän laman seurauksena työvoiman kysyntä ja tuotanto kääntyivät myös Satakunnassa voimakkaaseen laskuun viime vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina. Tämän jälkeen työvoiman kysyntä on ollut kasvusuunnassa pienin poikkeuksin, vaikka vuoden 1990 tasoon ei olla päästy. (Liite 3). Vuosina työssäkäyvien määrät (työpaikat) laskivat kaikilla toimialoilla mineraalien kaivuuta lukuunottamatta. Maa- ja metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet koko tarkastelujakson ajan, esim luvulla menetettiin yli työpaikkaa. Jalostuksen työpaikat ovat kasvaneet 1990 luvun alkuvuosien jälkeen yli työpaikalla. Näin on tapahtunut erityisesti rakentamisessa mutta myös teollisuudessa. Palvelutyöpaikoissa vastaavan ajan kasvu oli yli työpaikkaa. Kasvu kohdistui erityisesti yhteiskunnallisiin palveluihin sekä rahoitus- ja vakuutustoimintaan. 9

6 Alueella työssäkäyvät toimialan mukaan v Satakunnassa (2000 enn.tieto) Porin ja Rauman seutukuntien muutos vuoden 1995 tilanteeseen on ollut koko muuta maata nopeampaa. Vuoden 2000 luvut ovat ennakkotietoja. Arvonlisäys asukasta kohden vuosina vuoden 1995 hinnoin Yhteensä Maa- ja metsätalous Jalostus Palvelut Työvoiman kysynnän kehitys on ollut samansuuntainen kaikissa seutukunnissa. Teollisuuden suurista toimialoista (vähintään työpaikkaa) kasvoivat vuosina nopeimmin työvoiman kysynnän kasvulla mitattuna: * kumi- ja muovituotteiden valmistus % * metallituotteiden valmistus % * puutavaran ja puutuotteiden valmistus % * koneiden ja laitteiden valmistus % Teollisuudessa oli vuonna 2000 yhteensä työpaikkaa (työllisiä), joista pelkästään metalliteollisuudessa Satakunnan visio 2010 raportin mukaan metallin hallitseva asema jatkuu myös tulevaisuudessa. (Liite 4) Koko teollisuuden työpaikkakasvu oli vastaavana aikana 2.9 %, kaupassa ja majoitustoiminnassa 8.5 %, liike-elämän palveluissa 14.6 %. yhteiskunnallisissa palveluissa 12.1 %. Alkutuotannon työpaikat vähenivät 14.9 %. Kaikkien työpaikkojen kokonaiskasvu oli 6.1 % Porin seutu Rauman seutu Kaakkois-Satakunta Pohjois-Satakunta Satakunta Koko maa Työttömyyden ja työllisyyden kehitys Satakunnan työttömien työnhakijoiden (ml lomautetut) määrä kasvoi 1990 luvun alkuvuosina laman seurauksena hyvin voimakkaasti. Pahimmillaan tilanne oli vuonna 1993, jolloin työttömiä oli Satakunnassa (Liite 5). Tämän jälkeen työttömien määrä on vähitellen kääntynyt selvään laskuun. Vuonna 2002 työttömiä oli Vastaavasti myös työttömyysaste on laskenut huippuvuoden arvosta, 19.9 % vuoden 2002 arvoon 11.3 %. Satakunnan työttömyysaste on ollut koko tarkastelujakson ollut maan keskiarvoa korkeampi erotuksen kasvaessa maakunnan tappioksi viime vuosien aikana. Satakunnan sisäiset työttömyyserot ovat tarkastelujaksolla jonkin verran pienentyneet. Bruttokansantuotteen kehitys Satakunnan tuotannon arvonlisäyksen kasvu on ollut koko 1990 luvun hitaampaa kuin Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, mutta kasvoi hiukan nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Tämä johtuu paljolti siitä, että Satakunnan tuotantotoiminnan painopiste on perusteollisuuden toimialoilla, joissa tuotannon kasvu jää alle vertailualueiden kasvutoimialojen kasvun. Myöskään työllisyys ei kasva näillä toimialoilla. Satakunnan toimialoille on tyypillistä kasvutoimialojen ja korkean teknologian yritysten vähäinen määrä. 25,0 20,0 15,0 % 10,0 5,0 0,0 Työttömät työnhakijat Satakunnassa ja koko maassa vuosina Satakunta Koko maa Satakunnan päätoimialojen arvonlisäyksestä vuonna 1999 jalostustoimialojen osuus oli 44.2 %, palvelutoimialojen 34.8 %, julkisen toiminnan 16.7 % sekä maa- ja metsätalouden 4.3 %. Tuotannon arvonlisäys asukasta kohden on kasvanut vuosittain niin Satakunnassa kuin koko maassakin. Satakunnan työllisyysaste (työllisten osuus työikäisestä väestöstä) on pysynyt koko tarkastelujakson alle koko maan keskitason. Lama-aikana työllisyysasteet kääntyivät jyrkkään laskuun ja lähenivät toisiaan. Vuoden 2002 tilanteessa Satakunnan työllisyysaste oli 2.5 % pienempi kuin koko maan. 10

7 72,0 Työllisyysaste Satakunnassa ja koko maassa vuosina Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Satakunnassa vuosina % 70,0 68,0 66,0 64,0 62,0 60,0 58,0 56,0 54,0 52, Satakunta Koko maa Pitkäaikaistyöttömiä oli Satakunnassa vuonna 1995 enimmillään 7 589, kun vuonna 2002 lukema oli eli 41 % pienempi. Alle 25 vuotiaita työttömiä oli vuonna 1993 kaikkiaan Vuonna 2002 työttömiä oli enää eli 60 % vähemmän kuin huippuvuonna. Yrityskannan kehitys Satakunnassa toimivien yritysten lukumäärä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan eli vuodesta 1995 alkaen. Pienin poikkeuksin sama kehityssuunta on vallalla kaikissa seutukunnissa. Toimivien yritysten lukumäärä Satakunnassa seutukunnittain v Muutos Porin seutu % Rauman seutu % Kaakkois-Satakunta % Pohjois-Satakunta % SATAKUNTA % Yrityskannan kehityksessä on ollut huolestuttavaa se, että aloittaneiden yritysten lukumäärä on ollut havaintovuosina pienin poikkeuksin jatkuvassa laskussa kaikissa seutukunnissa. Lopettaneiden yritysten lukumäärän muutos on sen sijaan vuosittain selvästi vaihdellut. Tulotason kehitys Veronalaiset tulot tulonsaajaa kohden ovat pysyneet Satakunnassa vuosina selvästi alle koko maan keskiarvon sekä alle Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen tulotason. Vastaavasti tulojen kasvu on ollut Satakunnassa selvästi hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin samoin kuin naapurialueilla Varsinais- Suomessa ja erityisesti Pirkanmaalla, kuten seuraava asetelma osoittaa: (Liite 6) Veronalaisten tulojen Tulot tulonsaaja kasvu v kohden v euroina Satakunta 31.5 % Varsinais-Suomi 43.9 % Pirkanmaa 47.4 % Koko maa 44.3 % Tulotasoon ja sen kasvuun vaikuttaa luonnollisesti myös muuttoliikkeen valikoivuus. Satakunta on menettänyt voimakkaan muuttotappion vuoksi suuren määrän veronmaksajia kun samaan aikaan Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kasvutoimialat ovat vetäneet hyvätuloista työvoimaa. Koulutusrakenteen kehitys Monialaisen ja koko maakunnan kattavan ammattikorkeakouluverkoston ja yliopistokoulutuksen voimakkaan kehittymisen myötä on Satakunnan koulutusrakenne nopeasti muuttunut. Satakunnan koulutusrakenne vuosina Tutkinnon Koulutusaste suorittaneita Keskiaste Korkea-aste abs. % abs. % Korkea-aste Alin Alempi Ylempi Tutkija- Kouluyhteensä korkea- kork.koulu- kork.koulu- koul.- tus abs. % aste aste aste aste taso , , , , , , , , , Muutos ,0 % 1,7 % 2,2 % -1,7 % 11,9 % 5,2 % 14,1 % 11

8 Vuosina kasvoi tutkinnon suorittaneiden määrä oppilaalla ja heidän osuutensa yli 15 vuotiaista 53.9 %:sta 55.3 %:iin. Kuitenkin Pirkanmaalla vastaava lukema oli 60.7 %, Varsinais- Suomessa 58.9 % ja koko maassa 59.4 %. Myös tutkinnon suorittaneiden kasvu oli näillä alueilla nopeampaa. Kun Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden yhteismäärä kasvoi vuosina tasan kaksi prosenttia, kasvoi keskiasteen suorittaneiden määrä 1.7 % ja korkea-asteen suorittaneiden 2.2 %. Erityisen ilahduttavaa on että korkea-asteen suorittaneissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvoi 5.2 % ja alemman 11.9 %, mutta lisensiaatti/tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä peräti 14.1 %. Sen sijaan alimman korkea-asteen suorittaneiden määrä putosi 1.7 %. On tietenkin syytä korostaa että vaikka lisensiaatti/ tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä on Satakunnassa kasvanut ilahduttavan nopeasti, on ero naapurimaakuntiin edelleen huomattava. Satakunnassa jatkotutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2000 yli 15 vuotiaista 0.15 %, Pirkanmaalla 0.55 %, Varsinais- Suomessa 0.70 % ja koko maassa 0.55 %. Yliopistokoulutuksen kehittyminen ja laajentuminen uusille koulutusaloille sekä ammattikorkeakoulutuksen vetovoima ja jatkotutkintojen suorittamismahdollisuudet tulevat aivan lähitulevaisuudessa edelleen muokkaamaan voimakkaasti maakunnan koulutusrakennetta kasvattamalla osaamispääomaa entistä kilpailukykyisempään suuntaan. Satakunnan suurimpia haasteita on kyetä turvaamaan työ ja toimeentulo valmistuneille tässä maakunnassa. Ympäristö ja aluerakenne Satakunta on luonnoltaan vaihteleva ja monimuotoinen maakunta. Erikoinen geologia (mm. maankohoamisrannikko, Pohjankankaan - Hämeenkankaan reunamoreenimuodostuma, Sääksjärven meteoriittikraatteri jne.), Kokemäenjokilaakso, Pohjois-Satakunnan suot ja metsät, Etelä-Satakunnan viljelylakeudet sekä meri luovat suuret puitteet alueen luontotyyppien esiintymisille sekä maisemalle. Kokemäenjoen suistoalue - Yyteri - Preiviikinlahti, Puurijärven ja Isosuon sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, monet Natura 2000-kohteet, Porin kansallinen kaupunkipuisto ja vireillä oleva Selkämeren kansallispuistohanke ovat jo nyt kansainvälisesti sekä valtakunnallisesti tunnettuja luontokohteita ja niiden vetovoima lisääntyy tulevaisuudessa. Muita kiinnostavia kohteita ovat mm. Ouran saaristo sekä Joutsijärven virkistysalue Kullaalla, mistä on muodostunut laajemman retkeilyreittiverkoston keskus. Satakuntaan onkin muotoutumassa hyvä retkeilyreittiverkosto, joka yhdistää toisiinsa vetovoimaisia kulttuuri- ja luonnonympäristöjä ja liittyy muiden maakuntien vastaaviin verkostoihin. Satakunnan pintavesien tila vaihtelee pääosin tyydyttävästä välttävään vuosina tehdyn luokituksen mukaan. Vesistöjen rehevöitymiskehitys onkin ajankohtainen ongelma myös Satakunnassa Kulttuuriympäristön keskeisiä piirteitä ovat kauan yhtäjaksoisena jatkunut asutus ja siitä kertovat lukuisat tunnetut muinaisjäännökset, jokilaaksojen aukeat viljelysmaisemat, vanhat teollisuusmiljööt sekä meren läheisyys. Perinteistä kaupunkimiljöötä on säilynyt etenkin maakunnan vanhoissa kaupungeissa (Kivi-Pori ja Vanha Rauma). Huomionarvoista on, että Suomen viidestä Unescon maailmanperintökohteesta kaksi sijaitsee Satakunnassa - Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki Lapin kunnassa. Muita valtakunnallisesti kiinnostavia kohteita ovat mm. Köyliönjärven kansallismaisema, Satakunnan lukuisat kulttuurimaisemat sekä esihistorialliset kohteet. Satakunnan aluerakenteen kehittymiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet meri ja Kokemäenjoki, jotka edelleen ovat selviä vahvuustekijöitä. Kokemäenjokilaakso on yksi maamme merkittävimmistä taajamavyöhykkeistä ja sen suunnitelmallinen kehittäminen sai alkunsa 1940-luvun alussa Alvar Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman myötä. Vyöhykkeen kehittäminen on keskeinen asia myös Satakunnan tulevaisuuden kannalta. Hyvät satamat Porissa ja Raumalla ovat olleet maakunnan perusteollisuuden kehityksen edellytys. On syytä uskoa, että merenrannikoiden, erityisesti satamien lähialueiden, merkitys tulee tulevaisuudessa yhä korostumaan mm. teollisuuden sijaintialueina. Satakunnan liikenneverkolle ominaisia piirteitä ovat maanteiden osalta raskaan satama- ja teollisuusliikenteen suuri osuus pääteillä sekä rautatieliikenteessä suoran rautatieyhteyden puuttuminen niin maakunnan ja pääkaupunkiseudun välillä kuin rannikon suunnassakin. Maakunnan valtatiestössä ei ole verkollisia puutteita, mutta palvelutaso on joissakin kohdin laskenut liikenteeseen nähden liian alhaiseksi. Seututiestön verkossa on joitakin puutteita ja sitä alemman asteen tiestö on monin paikoin kunnostuksen tarpeessa. Rautatieyhteys Tampere-Pori/Rauma tarjoa tavaraliikenteelle hyvän palvelutason, kun taas henkilöliikenteen ongelmana ovat tasoristeykset, joiden poistaminen on edellytyksenä nopealle junaliikenteelle. Satakunnan kansainvälisesti merkittävien satamien (Pori ja Rauma) sekä meriväylien taso ja palvelukyky on hyvä, mutta nopeasti muuttuvat liikennetarpeet edellyttävät kuitenkin jatkuvasti panostamista niiden kehittämiseen. 12

9 1.2 Satakunnan kilpailukykyanalyysi Viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostettu innovaatiotoiminnan jatkuvan kehittämisen oleellista merkitystä kasvuhakuisten yritysten ja toimialojen kilpailukyvylle ja sitä kautta myös alueiden kilpailukyvylle. Suomen kansantalouden kilpailukyvyn parantuminen, nopea talouskasvu ja eräiden yritysten maailmanlaajuinen menestys on ollut riippuvainen lisääntyvistä panostuksista tiedon, teknologian, innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseen. Seutujen ja maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen eri toimialojen ja elinkeinojen yritysten kilpailukyvystä ja menestyksestä, mutta myös alueen omasta kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toiminta- ja yritysympäristö omiin vahvuustekijöihin perustuen. Tärkeä kilpailutekijä on myös alueen erikoistuminen, työnjako ja verkostoituminen. Luonnollisesti maakunnan omien luonnonvarojen ja muiden fyysisten voimavarojen määrä, riittävyys ja niiden hyödyntäminen ovat tärkeä osa alueiden kilpailukykyä. Vastuu yritysten kilpailukyvystä ja sen kehittämisestä on luonnollisesti yrityksillä itsellään. Julkisen sektorin toimin voidaan vaikuttaa alueiden kilpailukyvyn tärkeisiin elementteihin, kuten aineelliseen infrastruktuuriin ja saavutettavuuteen, mutta myös osaamiseen ja innovatiivisuuteen (inhimillinen pääoma) sekä alueen toimijoiden yhteistyöhön, sitoutumiseen ja luottamukseen (sosiaalinen pääoma). Viime vuosien aikana laaditut maakuntien ja seutujen kilpailukykyä ja kehitysnäkymiä kartoittavat empiiriset tutkimukset osoittavat, että parhaiten pärjäävät alueet, joilla on monipuoliset yliopistot sekä teknologia- ja osaamiskeskukset vetovoimainen toiminta- ja elinympäristö kasvupotentiaalia omaavia,kansainvälistyneitä yrityksiä ja keskittymiä korkeasti koulutettua työvoimaa ja riittävästi ostopotentiaalia hyvät kotimaiset ja kansainväliset yhteydet viihtyisä ympäristö ja korkeatasoinen palveluvarustus Satakunnan kehittämisen ehto ja aluekehittämisstrategian lähtökohta on maakunnan vahvuuksiin, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin perustuvien kilpailukyvyn osatekijöiden tunnistaminen ja kyky luoda todellisia kilpailuetuja. Aluekehitys on pääosin jatkuvaa dynaamista prosessia, jossa liikkuvat erilaiset resurssivirrat. Satakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi pyritään maakuntaan ohjaamaan mm. seuraavia resurssivirtoja: uusia innovaatioita ja osaamista kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja osaavaa työvoimaa, uusia asukkaita ja ostopotentiaalia opiskelijoita ja matkailijoita investointeja ja pääomaa toimivaa yhteysverkkoa Satakunnan kilpailukyvyn kohentumisen ehtona on luonnollisesti aluetalouden kasvun jatkuminen ja voimistuminen. Satakunnan kilpailukyvyn kehittymisen pahin uhka liittyy väestötappion ja sen pohjana olevan poismuuton jatkumiseen voimakkaana myös tulevaisuudessa. Maakunnassa kuolleisuus on edelleen syntyvyyttä suurempi ja muuttotappio on maakuntien suurimpia. Muuttoliikkeen valikoivuudesta johtuen maakunta menettää erityisesti nuoria, jotka lähtevät opiskelemaan suurille yliopistopaikkakunnille ja joista nuoret yleensä löytävät toimeentulon valmistumisen jälkeen. Maakunta menettää aivovientinä korkeasti koulutettua, innovaatiokykyistä työvoimaa muiden maakuntien tarpeisiin. Muuttotappion myötä katoaa maakunnasta samalla runsaasti ostopotentiaalia. Valtion määrärahojen kohdentumisessa on Satakunta ollut jo pitkään kolmen heikoimman maakunnan joukossa. Tämä on oleellisesti vaikeuttanut toimintaympäristön kehittämistä sekä innovaatio- ja osaamisjärjestelmän määrätietoista ja pitkäjänteistä rakentamista. Ohessa on arvioitu maakunnan kilpailukykyä sen eri osatekijöiden kehitystilan näkökulmasta. Vertailualueina käytetään lähinnä naapurimaakuntia ja osin koko maata. Osatekijöiden tilaa arvioidaan erityisesti yritystoiminnan toimintaympäristöä vahvistavien ja edistävien tekijöiden valossa. Valmistelun aikana on arvioitu myös heikentävät ja estävät tekijät, mutta ne on jätetty pois maakuntaohjelman raportista. Tämän analyysin perusteella on arvioitu Satakunnan reaaliset kilpailuedut, joita pyritään edelleen vahvistamaan ja hyödyntämään Kilpailukyvyn vahvistumisella pyritään luonnollisesti edellä kuvattujen resurssivirtojen, erityisesti kasvuyritysten ja uusien työpaikkojen entistä parempaan kohdentumiseen Satakuntaan. Kilpailukykyä vahvistavat/edistävät tekijät Yritystoiminta tuotannon pääpaino on perusteollisuuden toimialoilla, joissa tuotannon ja työllisyyden vaihtelut eivät ole kovin suuria ja täysin maailmanmarkkinoista riippuvaisia vientivetoinen teollisuus on kovassa kv. kilpailussa osoittanut kilpailukykynsä korkean teknologian yrityskanta on kasvamassa elintarviketeollisuuden kasvava rooli maatalouden erikoistuotanto monipuolinen energiatuotanto toimiva yrityskehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioverkosto 13

10 Innovaatio-, teknologia- ja osaamisjärjestelmä materiaali- ja etäteknologian osaamiskeskukset arvioitu maamme kärkiluokkaan yritystoiminnan kehittämisen pohjana tuore maakunnallinen teknologiastrategia uusia osaamiskeskittymäavauksia: Puettavan teknologian tutkimusyksikkö, Satafood, automaatiotutkimuskeskus, Rauman elektroniikka-, metalli-, logistiikka-, hydrauliikka-,elintarvike klinikat, PrizzTech, Pyhäjärvi-instituutti, Länsi-Suomen TV- ja elokuvakeskus Villilä yliopistotoiminnan nopea laajentuminen kattava ja osaava ammattikorkeakoulu verkosto: SAMK aluekehityksen huippuyksikkö vahva toisen asteen ammatttikoulutus- ja aikuiskoulutusverkosto valtakunnallinen lentäjäkoulutus, Puolustusvoimain kv.keskus, kv. rauhanturva- jakriisihallintakoulutus teknologia-asiamiesverkosto Inhimilliset voimavarat ammatillisesti ja korkeasti koulutettua työvoimaa saatavissa maakuntaan virtaa jatkuvasti erityisesti uusia opiskelijoita muista maakunnista,mikä lisää maakun-nan osaamispotentiaalia määrätietoinen ja pitkäjänteinen satakuntalainen toimintakulttuuri Perusrakenne tieverkoston yhdistävyys maakunnan sisällä ja muihin maakuntiin rautatieverkosto sähköistetty erinomaiset satamat energiaomavaraisuus toimivat lentoyhteydet pääkaupunkiseudulle ja sieltä eteenpäin yhdyskuntahuoltoverkosto kattava Asuin- ja elinympäristö luonto- ja eräreitistöverkosto monipuolinen luonto, Suomi pienoiskoossa meri ja rikas vesiluonto erinomaiset harrastusmahdollisuudet edullinen hintataso asumisessa ja palveluissa monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Sosiaalinen pääoma ja verkostot hyvä yhteistyö ja luottamus keskeisten maakunnallisten toimijoiden kesken hyvät yhteistyö- ja edunvalvontaverkostot politiikan ja keskushallinnon avain-henkilöihin seudulliset kehittämiskeskukset ja seutuyhteistyö WFA yhteistyö, oma Eurooppatoimisto Imago, tunnettuus Jazz festivaali, Raumanmeren juhannus,kiikoisten Purpurit, Yyteri, Jämi-Kuninkaanlähde maailmanperintökohteet Vanha Rauma ja Sammallahti historiallinen maakunta, Porilaisten marssi mestaruussarjatason urheilujoukkueet SATAKUNNAN KILPAILUEDUT Seuraavissa asioissa Satakunta on yhtä vahva tai vahvempi kuin vertailualueet: Satamat maamme ulkomaankaupan kannalta tärkeät Porin ja Rauman satamat Tahkoluodon syväväylä Länsirannikon toimiva satamayhteistyö Telakka- ja offshore osaaminen huippuosaamista laivanrakennuksessa ja öljynporauslauttojen rakentamisessa Energiaosaaminen energiayliomavaraisuus, Suomen sähköntuotannosta 22 prosenttia. monipuolinen energiatarjonta ydinvoimaosaaminen Vientiteollisuuden huippuosaamista huippuosaamista ja -kilpailukykyä paperi-, sellu-, metalli-, kemianteollisuudessa Kehittyvä innovaatiojärjestelmä uudet innovaatio- ja osaamiskeskittymät osaamiskeskusten kilpailukyky vientiyritysten huippututkimusyksiköt verkostoituminen kansallisten ja kv. tutkimusyksiköiden kanssa Elintarvikeosaaminen alan kehittämis- ja tutkimustyö: Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti,elintarvikealan osaamiskeskusverkosto kasvihuoneviljelyn osaamiskeskittymä; valoviljelyteknologia monipuolinen erikoistuotanto-osaaminen elintarvikejalostusosaaminen Asumis- ja elinkustannukset edullinen hintataso asumisessa sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa 14

11 2 SATAKUNNAN KEHITTÄMISTAVOIT- TEET, STRATEGIA JA PAINOPISTEET SEKÄ TAVOITTEET ALUEKEHITYS- POLITIIKASSA VUOSINA Satakunnan kehittämistavoitteet, strategia ja painopisteet Satakunnan maakuntasuunnitelmassa vuodelle 2030 on hyväksytty Karhun kämmen lyö määrätietoisen kehittämisen Satakunta -visio kehittämistyön tähtäimeksi. Koska tämän vision aikatähtäin ulottuu vuoteen 2030, on ollut välttämätöntä laatia maakuntaohjelman tarpeisiin visio, jonka aikatähtäin on neljä viisi vuotta, mutta joka pohjautuu pidemmän tähtäimen tulevaisuuspolkuun. Satakunnan kehittämisen tavoitteena on luoda maakunnasta kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen ja innovaatioihin kannustavan toimintaympäristön. Satakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa lisätään elinympäristön ja toimintaympäristön osatekijöitä kehittämällä ja monipuolistamalla sekä maakunnan tunnettuutta ja imagoa parantamalla. Satakunnan kehittämisen päämäärät on kiteytetty maakuntasuunnitelmassa seuraavasti: 1.Hyvän ja turvallisen elämän sekä peruspalvelujen takaaminen satakuntalaisille itsenäisessä maakunnassa 2.Satakuntalaisen kehittämistahdon sekä maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön vahvistaminen luomalla keskinäinen luottamus ja usko tulevaisuuteen 3.Maakunnan imagon ja vetovoiman parantaminen 4.Ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävän ja vetovoimaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen luominen 5.Yrittäjyyden vahvistaminen, työllisyyden parantaminen ja muuttotappion pysäyttäminen sekä monikulttuurisen maakunnan kehittäminen 6.Monipuolisen innovaatio- ja koulutus- ympäristön kehittäminen kaikilla tasoilla sekä uuden soveltavan teknologian hyödyntäminen 7.Perusrakenteen ylläpito sekä maakunnallisesti tasapuoliset toimivat kotimaiset ja kansainväliset liikenneyhteydet (ml. tietoliikenne) 8.Maaseudun elinvoimaisuuden parantaminen ja asuttuna pitäminen, maa- ja metsätalouden sekä metsä- ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen sekä maaseudun ja taajamien keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen 9.Maakunnan tasapuolinen kehittäminen ja sisäisten kehityserojen kaventaminen 10.Ympäristön (rakennettu ja luonnonympäristö) tilasta huolehtiminen Toimenpiteet kohdennetaan erityisesti seuraavien painopisteiden kehittämiseen: Yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy 2.2 Satakunnan tavoitteet aluekehityspolitiikassa Yleiset aluepoliittiset strategiat ja Satakunnassa toteutettavat ohjelmat Satakunnan kehittämisen edellytyksenä on, että valtion ja EU:n voimavarojen alueellisessa jaossa maakunta saa oikeudenmukaisen osuuden yhteisistä varoista. Tavoite koskee sekä kuntien valtionosuuksia että yksittäisiin hankkeisiin ja toimintoihin liittyvää rahoitusta. Merkittävä tavoite on, ettei valtion toimintoja ja olemassa olevaa koulutus- ja palveluverkkoa supisteta. Kansallisessa aluepolitiikassa Satakunnan tavoitteena on, että koko maakunta on tulevaisuudessakin kansallisten tukialueiden piirissä eli yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti yritystukia. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikassa tavoitteena on, että vuoden 2006 jälkeen koko maakunnassa voidaan edelleen toteuttaa EU-osarahoitteisia hankkeita. Maatalouspolitiikassa keskeisin tavoite on turvata artikla 141 mukaisten kansallisten vakavien vaikeuksien tukien jatkuminen. Valtion hallinnon kehittämisessä tulee satakuntalaista aluehallintoa edelleen vahvistaa. Valtion toimintojen uudelleen sijoittamisessa Satakunta tulee ottaa huomioon mm. Suomen turvallisuuteen liittyvien toimintojen, ilmailualan koulutuksen, mereen liittyvän tutkimuksen, museoviraston, puolustushallinnon, maaseutuhallinnon ja muiden mahdollisten toimintojen uudelleen sijoittamisessa. Ministeriöiden etätyömahdollisuuksia Satakunnassa on edistettävä erityisesti TE-keskuksessa. Satakunnassa on myös valmiuksia ja tahtoa erilaisten toiminnallisten ja hallinnollisten kokeilujen käynnistämiseen. Kokeilut voivat liittyä yritysten välillisten työvoimakustannusten vähentämiseen, arvonlisäveron alentamiseen, tietoliikenteen kehittämismalleihin, uudenlaisiin aluehallintomalleihin tai kokeiluihin kuntien palvelutuotannossa. Kokeilut voivat liittyä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työelämän tarpeiden tehokkaampaan ennakointiin. Yksittäiset kokeilut tulee suunnitella yhdessä kuntien, alueviranomaisten ja ministeriöiden kesken. Alueellista kehittämistä edistetään kansallisilla ja EU:n aluekehitysohjelmilla sekä Satakuntaliiton, seutukuntien, kuntien ja valtion viranomaisten valmistelemilla strategioilla. 15

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot