YHTÄKÄÄN LASTA EI JÄTETÄ.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTÄKÄÄN LASTA EI JÄTETÄ."

Transkriptio

1 YHTÄKÄÄN LASTA EI JÄTETÄ. Pelastakaa Lapset ry:n toimintastrategia

2 SISÄLLYSLUETTELO VISIO JA MISSIO... 3 ARVOT... 3 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET VUOTEEN PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 6 STRATEGISET TAVOITTEET SAAVUTETAAN MERKITTÄVIÄ TULOKSIA KAIKKEIN HAAVOITTUVIMMILLE LAPSILLE... 8 TEMAATTISET PRIORITEETIT LUODAAN VAHVA KANSALAISJÄRJESTÖ OLLAAN AKTIIVINEN OSA GLOBAALIA LIIKETTÄ JA MAKSIMOIDAAN OSAAMINEN JÄRJESTÖSSÄ ISBN Nimi: Pelastakaa Lapset Strategia Tekijä: Pelastakaa Lapset Sidosasu: Nidottu Julkaisuvuosi: 2016 ISBN Nimi: Pelastakaa Lapset Strategia Tekijä: Pelastakaa Lapset Sidosasu: PDF Julkaisuvuosi:

3 VISIO JA MISSIO Pelastakaa Lapset on laadukas lastensuojelun ammattilainen, lapsipoliittinen vaikuttaja sekä herkkä, luotettava ja nopea auttaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Pelastakaa Lapset perustaa toimintansa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Strategiakaudella Pelastakaa Lapsissa kehitetään lapsen oikeuksiin perustuva yhtenäinen ohjelma. VISIO Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistumiseen. MISSIO Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan, sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia lasten elämään. ARVOT VASTUULLISUUS: Otamme henkilökohtaisen vastuun siitä, että käytämme voimavarojamme tehokkaasti, saavutamme mitattavissa olevia tuloksia ja kannamme vastuumme tukijoidemme, yhteistyökumppaniemme ja ennen kaikkea lasten edessä. TAVOITTEELLISUUS: Vaadimme itseltämme ja työtovereiltamme korkeiden tavoitteiden asettamista ja sitoutumista kaiken lasten hyväksi tekemämme työn laadun parantamiseksi. YHTEISTYÖ: Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme, saamme voimaa erilaisuudestamme ja teemme hyvää työtä kumppaniemme kanssa edistääksemme maailmanlaajuisia vahvuuksiamme lasten olojen parantamiseksi. LUOVUUS: Olemme avoimia uusille ajatuksille sekä valmiita uutta luoviin muutoksiin ja ottamaan hallittuja riskejä kestävien ratkaisujen kehittämiseksi lapsia varten ja lasten kanssa. REHELLISYYS: Pyrimme elämään rehellisyyden ja käytöksen korkeimpien eettisten periaatteiden ja järjestön hyvän maineen mukaisesti, sekä toimimme aina lasten parhaitten etujen mukaisesti. 3

4 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET VUOTEEN 2030 Mitä ELOONJÄÄMINEN Yksikään alle 5 v. lapsi ei kuole syihin, jotka ovat ehkäistävissä OPPIMINEN Kaikki lapset oppivat laadukkaassa perusopetuksessa SUOJELEMINEN Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei suvaita Keskitymme kaikkein haavoittavimmassa asemassa oleviin lapsiin Kuka Työskentelemme kaikkien lasten oikeuksien toteutumiseksi, mutta asetamme kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat lapset etusijalle ja vaikutamme, että muut tekevät samoin. Arvioimme onnistumistamme sillä, miten kykenemme saavuttamaan nämä lapset. Saavutetaan merkittäviä tuloksia kaikkein haavoittuvimmille lapsille Ollaan tärkein humanitaarisen avun järjestö lapsille Miten Kehitetään tiedon ja osaamisen hallintaa Rakennetaan vaikuttamistyön osaamista ja kampanjointikulttuuria Vahvistetaan lapsia muutoksen tekijöinä Turvataan riittävät resurssit tukemaan tavoitteitamme Ollaan aktiivinen osa kansainvälistä liikettä 4

5 Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön strategia MITÄ Eloonjääminen Oppiminen Suojeleminen KUKA Kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevat lapset MITEN Saavutetaan merkittäviä tuloksia kaikkein haavoittuvimmille lapsille Syvennetään temaattista osaamista Rakennetaan humanitaarista osaamista Rakennetaan vaikuttamistyön osaamista ja kampanjointikulttuuria Maksimoidaan osaaminen Kehitetään tiedon ja osaamisen hallintaa Luodaan vahva kansalaisjärjestö Vahvistetaan ja monipuolistetaan varainhankintaa (erityinen huomio ns. vapaissa varoissa) Vapaaehtoisten määrä kasvaa ja integroituminen toimintaan vahvistuu Vahvistetaan Pelastakaa Lasten brändiä Ollaan aktiivinen osa kv. liikettä Rakennetaan hyvin toimiva organisaatio Rekrytoidaan ja sitoutetaan osaavaa ja monipuolista henkilöstöä ja tuetaan sen kehittymistä Pelastakaa Lasten strategiset tavoitteet vuosille Saavutetaan merkittäviä tuloksia kaikkein haavoittuvimmille lapsille a. Syvennetään temaattista osaamista b. Rakennetaan humanitaarista osaamista c. Rakennetaan vaikuttamistyön osaamista ja kampanjointikulttuuria 2. Luodaan vahva kansalaisjärjestö a. Vapaaehtoisten määrä kasvaa ja heidän integroitumisensa Pelastakaa Lasten toimintaan vahvistuu b. Vahvistetaan Pelastakaa Lasten järjestökuvaa c. Vahvistetaan ja monipuolistetaan varainhankintaa (erityinen huomio ns. vapaissa varoissa) 3. Ollaan aktiivinen osa kansainvälistä liikettä ja maksimoidaan osaaminen järjestössä a. Rakennetaan hyvin toimiva organisaatio b. Rekrytoidaan ja sitoutetaan osaavaa ja monipuolista henkilöstöä ja tuetaan sen kehittymistä c. Kehitetään tiedon ja osaamisen hallintaa 5

6 PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Viidennes maailman ihmisistä elää konflikteista kärsivissä tai niistä toipuvissa hauraissa yhteiskunnissa. Hauraus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä: hauraat valtiot eivät pysty vastaamaan kansalaistensa perustarpeisiin ja takaamaan heidän hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät kehittyvien maiden haasteita entisestään. Kansainvälisen yhteisön tavoitteet seuraavaksi viideksitoista vuodeksi on sovittu YK:n jäsenvaltioiden kesken syyskuussa Vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen toimintaohjelma on entistä laajempi ja kunnianhimoisempi kokonaisuus. Uudet kehitystavoitteet ohjaavat kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön ja siten myös Suomen Pelastakaa Lasten toimintaa. Päävastuu kehityksestä ja sen rahoittamisesta säilyy valtioilla itsellään. Vain siten voidaan saada aikaan kestäviä tuloksia. Tarvitaan sekä kansallisia voimavaroja, yksityistä rahoitusta kotimaasta ja ulkomailta että kehitysyhteistyörahoitusta. Tämä asettaa myös Pelastakaa Lapsille tavoitteen monipuolistaa rahoituspohjaa. Maailmanlaajuinen muuttoliike on voimakasta. Ihmiset muuttavat suuressa määrin kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa ja päästäkseen parempien peruspalvelujen äärelle. Sodat ja konfliktit, väestönkasvu, ympäristö- ja taloudelliset haasteet ajavat ihmisiä liikkeelle oman maan sisällä, naapurimaihin ja yhä kauemmaksi. Maailmassa on tällä hetkellä n. 20 miljoonaa pakolaista. Tämän lisäksi maiden sisäisiä pakolaisia on n. 40 miljoonaa. 22 miljoonaa lasta on joutunut jättämään kotinsa. Eurooppaan tämä tilanne vyöryi suuressa määrin vuoden 2015 aikana, jolloin tänne tuli reilu miljoona siirtolaista ja pakolaista. Noin 20 % heistä oli lapsia. Suomeen saapui v yli turvapaikanhakijaa, mikä on noin kymmenen kertaa enemmän kuin keskimäärin edellisinä vuosina. Myös Suomi on joutunut suureen ja nopeaan muutokseen turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. Yleinen asenneilmapiiri on polarisoitunut. Valtaosa suomalaisista suhtautuu edelleen tilanteeseen myönteisesti tai neutraalisti, mutta osa kansasta osoittaa yhä kovaäänisemmin ja joskus jopa väkivaltaa käyttäen vastustavansa turvapaikanhakijoita. Rasismin lisääntyminen on ollut selkeästi nähtävissä. Keskeiset muutokset lastensuojelupalveluitten toimintaympäristössä koskevat lastensuojelupalveluita ohjaavaa lainsäädäntöä, lastensuojelupalveluiden rahoituspohjaa ja mm. yksityistämisen ja kilpailuttamisen lisääntymistä. Kauan vireillä ollut ns. soteuudistus on nytkähtänyt eteenpäin, mutta sen vaikutukset lastensuojeluun ovat edelleen auki. Uusi sosiaalihuoltolaki siirsi lasten auttamisen painopistettä lastensuojelusta varhaisempaan tukemiseen. Uuden lain myötä perheillä on mahdollisuus saada tukea ja monimuotoisia palveluita ilman lastensuojelun asiakkuutta. Pelastakaa Lapset on kansalaisjärjestö, joka toteuttaa monipuolista ehkäisevää lastensuojelua. Järjestö on kuitenkin myös yksityinen sosiaalipalveluiden tuottaja, minkä vuoksi suurena haasteena lastensuojelupalveluille on hintojen määrittely sellaiselle tasolle, että kunnat ovat palveluja halukkaita ostamaan. Kuntien vaikea taloustilanne ja toisaalta kiristynyt kilpailutilanne esim. sijaishuollossa edellyttävät jatkuvaa hintalaatuseurantaa ja valmiutta muokata palveluja. Rahaautomaattiyhdistyksen uudistuneet avustuslinjaukset ovat merkinneet varainhankinnan roolin kasvamista kotimaan lastensuojelutoiminnan rahoituksessa. Pohdittavaksi tulee myös se, tulevatko kasvunrajat tiettyjen toimintojen osalta vastaan jossain vaiheessa ja jos, niin milloin. Kansalaistoiminnan ytimenä ovat jäsenet, paikallisyhdistykset sekä vapaaehtoisten toiminta. Järjestön vapaaehtoiset ovat arvokas resurssi, joka auttaa toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Monet toiminnot ovat täysin riippuvaisia toteuttamisessa mukana olevista vapaaehtoisista. Kansalaistoiminta tukee järjestössä tehtävää vaikuttamis-, varainhankinta- ja viestintätyötä järjestön strategian mukaisesti. Kansalaistoiminta tuo aktiivisesti yhteiskunnan lasten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä näkyviin, sekä vahvistaa ja osallistaa kansalaistoimijoita edistämään lasten oikeuksia valtakunnallisesti ja paikallisesti. Toimintaympäristön haasteena on aktiivisten toimijoiden saaminen mukaan jäseniksi ja vapaaehtoisiksi; kilpailu toimijoista on kovaa ja ihmiset haluavat erilaisia asioita. Paikallisyhdistysten toiminta on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa. Suurimmat haasteet yhdistyskentällä liittyvät vähäiseen aktiivisten toimijoiden määrään ja aktiivien ikääntymiseen, sekä siihen, kuinka saada vahva yhdenmukainen viesti näkymään toiminnassa. Paikallisyhdistyksillä olisi potentiaalia ja motivaatiota aiempaa näkyvämpään paikalliseen vaikuttamiseen lapsen oikeuksien puolesta. Varainhankinnan kilpailu on kiristynyt viime vuosina. Järjestöt resursoivat voimakkaasti varainhankintaa 6

7 ja siihen liittyviä toimintoja. Uusia toimijoita on tullut markkinoille ja vahvaa varainkeruuta on ryhdytty tekemään myös perinteisesti verovaroilla kustannettuihin toimintoihin. Varainhankinta ja markkinointi muuttuvat järjestöissä yhä ammatillisemmaksi toiminnaksi. Markkinointiviestien selkeys ja varainhankinnan tuotteistaminen tulevat koko ajan tärkeämmäksi. Onnistuakseen nämä vaativat vahvaa osaamista ja aiempaa suurempaa panostusta. Varainhankintaan ja varojen käyttöön kohdistuu aiempaa suurempi raportoinnin ja läpinäkyvyyden vaatimus. Viestintä on entistä moninaisempaa, monikanavaisempaa ja nopeampaa. Yhteisöviestintä vaatii tavoitteellisuutta, ennakointia ja nopeaa reagointia. Viestinnän merkitys korostuu kovenevassa kilpailussa. Verkkoviestinnän rooli kasvaa. Maineenhallinta ja kriisiviestinnän osaaminen on keskeistä ja menestymisen edellytys. Edellä mainittujen haasteiden onnistumista tukee viestinnän ja vaikuttamisen yhä strategisempi suunnittelu ja toimeenpano. Järjestön brändillä on suuri merkitys sen suhteen, miten meihin yleisesti suhtaudutaan. Kyse ei ole ainoastaan varainhankinnan onnistumisesta, vaan vahva brändi auttaa niin työntekijöiden kuin vapaaehtoistenkin rekrytoinnissa, se antaa uskottavuutta vaikuttamistyöhön ja helpottaa palvelujen myymistä. Vahva ja uskottava brändi vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä työtä ja se edellyttää oikeiden asioiden tekemistä oikein sekä avointa ja luotettavaa viestintää. Vaikuttamistyö on yhä ammattimaisempaa. Sitä toteutetaan järjestön itsenäisen vaikuttamisen lisäksi eri kansalaistoimijoiden yhteenliittymissä ja verkostoissa kuntatasolla, kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Pelastakaa Lasten yhteistyö lapsi- ja nuorisojärjestöjen sekä muiden lastensuojelu- ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa on analyyttistä, tiivistä ja vaikuttavaa kaikilla tasoilla. Valtionhallinnossa, esimerkiksi eri ministeriöissä, Pelastakaa Lapset tunnustetaan merkittäväksi lapsen oikeuksien ja lasten tilanteen asiantuntijaksi. Järjestölle osoitetaan keskeiset lainsäädäntöä ja politiikka-ohjelmien kehittämistä koskevat lausuntopyynnöt. Pelastakaa Lapset toimii merkittävissä omiin osaamisalueisiin liittyvissä lapsen oikeuksia edistävissä kansallisissa elimissä. Alan toimijoiden yhteisten kannanottojen määrä on lisääntynyt ja ne ovat yhä laadukkaampia. Järjestöjen omien suositusten seurantaa tehdään yhä ammattimaisemmin. Vaikuttamistyön vaikuttavuuden seuranta on vielä vaatimatonta ja vaatii kehittämistä, samoin lasten ja nuorten osallistuminen vaikuttamiseen. Paikallisyhdistysten ja aluetoimistojen roolia vaikuttamistyössä ja kuntalaisten osallistamisessa vahvistetaan. Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön uusi strategia (Ambition for Children 2030) on ensimmäinen, joka kattaa myös jäsenjärjestöjen kotimaan toiminnan. Tämä tulee vaatimaan tiiviimpää yhteistyötä eri jäsenten kansainvälisen sekä kotimaan työn organisoinnissa ja raportoinnissa, mutta antaa myös Suomen Pelastakaa Lapsille mahdollisuuden antaa omaa erityistä asiantuntemustaan kansainvälisiin asiantuntijaverkostoihin. 7

8 STRATEGISET TAVOITTEET VUOSILLE SAAVUTETAAN MERKITTÄVIÄ TULOKSIA KAIKKEIN HAAVOITTUVIMMILLE LAPSILLE 1. a) Syvennetään temaattista osaamista Tavoitteet vuoteen 2019 i. Vahvistetaan temaattisten prioriteettien (5) osuutta Pelastakaa Lasten toiminnassa ja lisätään niiden vaikuttavuutta ja integroitumista kansallisiin ohjelmiin ja/tai julkisiin rakenteisiin ii. Varmistetaan että temaattisten prioriteettien laatustandardit on otettu käyttöön hankkeissa ja toiminnoissa. iii. Uusi tulosjärjestelmä on otettu käyttöön: kaikki ohjelmat/hankkeet raportoivat tulosjärjestelmän mukaisesti, kaikista haavoittavimmassa asemassa olevien lasten tilanteessa tapahtuva muutos tulee raportoiduksi. iv. Toimintojen ja teemojen välinen yhteistyö vahvistuu. Kaikkiin toimintoihin sisältyy läpileikkaavana tavoitteena lasten tasa-arvon edistäminen ja selviytymistaitojen vahvistaminen. Laatustandardit ja tulosjärjestelmä otetaan SCI:ltä käyttöön sitä mukaa, kun ne on mahdollista soveltaa Suomen Pelastakaa Lasten toimintaan. SCI on asettanut toiminnalleen temaattiset prioriteetit, joista Suomen Pelastakaa Lapsissa toteutettavat prioriteetit on poimittu seuraavaan taulukkoon. 8

9 SUOMEN TEMAATTISET PRIORITEETIT Lasten suojeleminen Opetus Terveys ja ravitsemus Lapsen oikeuksien hyvä hallinto Lapsiköyhyys Lapsen edun mukainen huolenpito ja hoiva (kotim, Kv.) Varhaiskasvatus ja -kehitys Lasten terveys Lapsen oikeuksien seuranta ja vaatiminen (kotim.) Lapsilähtöinen sosiaaliturva (kv.) Lasten suojeleminen väkivallalta / kaltoinkohtelulta (kotim.) Perusopetus Imeväisten, pienten lasten ja äitien ravitsemus Lapsen oikeuksien toteutuminen hyvän hallinnon johdosta Nuoruusiän nivelvaiheiden selviytymistaidot (kotim.) Lastensuojelujärjestelmät (kv.) Vesi, hygienia ja sanitaatio Investointi lasten julkisiin palveluihin (kotim.+ kv.) Lasten suojelu haitalliselta työltä Lasten ja nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveys Koskee humanitaarisia- ja kehitysohjelmia sekä hankkeita ja toimintoja kotimaassa ja maailmalla KELTAINEN = johtava osaaja SCI:n ja kotimaan viitekehyksessä, panostetaan jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, vapaat varat suunnataan erityisesti näihin teemoihin VIHREÄ = meille tärkeä strategisesti valittu kehittämisalue ja vaatii pitkäkestoista investointia 9

10 LASTEN SUOJELEMINEN Lapsen edun mukainen huolenpito ja hoiva Maailmassa arvioidaan olevan noin 18 miljoonaa lasta, jotka jäävät vaille huolenpitoa. Heistä noin 8 miljoonaa asuu huonosti hoidetuissa laitoksissa, loput asuvat sukulaisten tai sijaisvanhempien luona ja osa kaduilla tai työpaikoilla. Konfliktit ja luonnonkatastrofit lisäävät lasten riskiä joutua eroon perheestään. Lasten laitoshoitoa ei ole monissa kehitysmaissa lailla säädelty tai lain noudattamista ei valvota, mikä johtaa villiin lastenkotitoimintaan. Myös Suomessa lapsen edun mukaisen hoidon toteutumisessa on haasteita, vaikka yleisesti ottaen lainsäädäntö onkin kunnossa. Lapsen oikeuksien sopimus takaa perheestään erossa oleville lapsille oikeuden valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. Pelastakaa Lasten tavoitteena on kansainvälisissä ohjelmissa kehittää erityisesti perhehoitoa sijaishuoltomuotona. Suomessa perhehoito on voimassa olevan lainsäädännön mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto. Tämä lähtökohta on erittäin hyvä, mutta on tärkeää pitää huolta siitä, ettei lapsia sijoiteta perheisiin kustannussyistä silloin, kun lapsen edun mukainen ratkaisu olisi vahvemmin tuettu perhehoito tai laitoshoito. Suomessa sijaishuoltoon tulevat lapset ovat yleensä eläneet pitkään vaikeassa tilanteessa ja perheiden ongelmat ovat olleet erittäin monimuotoisia. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, riittämätön vanhemmuus, väkivalta ja pitkittyneet perheristiriidat näkyvät lasten kokemuksissa niin, että he tarvitsevat paljon tukea ja kuntoutusta. Sen vuoksi on tärkeää, että lapset saavat heitä parhaiten auttavan sijaishuoltomuodon. Myös sijaishuoltoa edeltävään perhekuntoutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ei jouduta sellaisiin huostaanottoihin, jotka ovat vältettävissä riittävän vankalla ja riittävän varhaisella tuella perheille. Keskeisiä vastuunkantajia sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien toteuttamisessa ovat valtiot, kunnat ja viranomaiset. Suomessa keskeisiä puutteita näiden vastuunkantajien kapasiteetissa ovat mm. kuntien taloudelliset paineet, lastensuojelun heikot resurssit ja palveluiden organisoimisen ongelmat. Myös lapsen kuulemisen ja kohtaamisen taitojen osalta on selvitysten mukaan suuria puutteita. Globaalisti ongelmana on valtioiden lastensuojelulakien toteuttamisen resursointi sekä viranomaisten rajallinen kapasiteetti huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta tilanteissa, joissa lapsi on erossa vanhemmistaan. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää erityisen suojelun takaamista myös turvapaikanhakija- ja pakolaislapsille. Heitäkin tulee kohdella ensisijaisesti lapsina ja vasta sen jälkeen turvapaikanhakijoina, pakolaisina tai siirtolaisina. Eritoten vuoden 2015 Euroopan pakolaistilanteen kriisiytymisen myötä on tullut näkyväksi suomalaisen järjestelmän ongelmakohtia. Suomessa turvapaikkamenettelyn kokonaisuutta ei tarkastella riittävästi lapsen edun näkökulmasta ja alaikäisten turvapaikkamenettely ja kotouttamisen tuki sekä perheenyhdistäminen ovat usean eri ministeriön vastuulla, jolloin kokonaisvastuun kantaminen jää riittämättömäksi. Perheenyhdistämisen kriteereitä ollaan kiristämässä rajusti, mikä estää alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta lapsen oikeuksien toteutumisen. Turvapaikkamenettelyssä mukana olevilla viranomaisilla ei aina ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä lapsen asemasta, oikeuksista ja lapsen edusta. Sekä yksin että perheidensä kanssa Suomeen tulleet turvapaikanhakijalapset ovat yksi toimintamme painopiste. Tavoitteenamme on olla auttamassa lapsia heidän tullessaan Suomeen, odottaessaan turvapaikkaa, saatuaan oleskeluluvan ja kotoutuessaan uuteen yhteiskuntaan. Lapsen edun mukaisen huolenpidon ja hoivan varmistaminen edellyttää monipuolista ja lasten oikeudet huomioivaa palvelujärjestelmää sekä oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamista lapsiperheille. Suomessa on viime vuosina kiinnitetty erityisesti huomiota ehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen perheiden tukemiseen ja myös lainsäädännöllisesti on pyritty siirtämään painopistettä korjaavan lastensuojelun toimenpiteistä ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen auttamiseen. Viranomaiset tarvitsevat järjestötoimijoita täydentämään palveluitaan. Monesti juuri ehkäisevät toiminnot ovat järjestöjen vahvuus. Hyvin toimivat peruspalvelut ja lapsiperheiden varhainen tuki ehkäisevät tehokkaasti raskaampien toimenpiteiden tarvetta ja ovat lapsen edun mukaisia. Pelastakaa Lasten tavoitteena on Suomessa jatkaa laadukkaana lastensuojelun sijaishuollon toimijana ja tarjota laadukkaita perhehoidon, lastenkotihoidon ja perhekuntoutuksen palveluita. Haluamme myös toimia monipuolisena lastensuojelun avohuollon ja sosiaalihuollon tukitoimien kehittäjänä ja toteuttajana. Erityinen painopisteemme on erilaisten ehkäisevän tuen muotojen kehittäminen, jotta lapset ja lapsiperheet voisivat saada tukea oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Kaikissa toiminnoissamme on tärkeää edelleen vahvistaa lasten kanssa työskentelyn menetelmällistä kehittämistä. Kansainvälisesti toimintamme keskittyy erityisesti ehkäisevään lastensuojeluun ja perheiden ja huoltajien tukemiseen, jotta he pystyvät paremmin huolehtimaan lapsista. Pyrimme myös vaikuttamaan päättäjiin ja viranomaisiin, niin että ennalta ehkäisy ja varhainen auttaminen on huomioitu lainsäädännössä ja toteutuksessa sekä tuemme YK:n sijaishuollon ohjeistuksen käyttöönottoa kohde maissamme. Tavoite vuoteen 2019: Lapset, erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, saavat etunsa mukaista huolenpitoa ja hoivaa. 10

11 Lasten suojeleminen väkivallalta Lapset kohtaavat väkivaltaa kaikkialla maailmassa. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan joka neljäs lapsi maailmassa on tästä syystä erityisen suojelun tarpeessa. Lasten kohtaama väkivalta on moninaista: seksuaalinen väkivalta, hyväksikäyttö, kuritusväkivalta, heitteillejättö, kiusaaminen, kidutus ja jopa murhat. Väkivaltaa on niin rikkaissa kuin köyhissä perheissä, kotona, koulussa, töissä, laitoksissa kaikkialla missä lasten kuuluisi olla turvassa. Lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle koskevat lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön yleisyyden ja valtion toimenpiteiden selvittämistä. On tärkeää pyrkiä vaikuttamaan lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen sekä väkivaltaa ja kaltoin kohtelua ylläpitäviin tai mahdollistaviin rakenteisiin ja toimintakulttuureihin. Perheväkivalta on edelleen ongelma lapsen oikeuksien toteutumiselle. Lapsen kehitykselle ja turvallisuudelle on vahingollista sekä joutua itse väkivallan kohteeksi että elää vanhempien välisen väkivallan ilmapiirissä. Lasten kanssa työskentelevien on tärkeää huomioida myös se, että kaltoin kohdelluilla lapsilla on vaara joutua uudelleen kaltoin kohdelluksi. Ammattilaisten osaamista on tärkeää vahvistaa ja erityisiä lapsen kuulemisen ja hänen kanssaan työskentelyn menetelmiä on jatkuvasti vahvistettava ja niiden käyttöön panostettava. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, miten aiemmin kaltoin kohdeltu lapsi voi kokea uudet tilanteet omaa itsemääräämisoikeuttaan uhkaaviksi ja kaltoin kohtelua uusintaviksi. Esimerkiksi lastenkodeissa lapsen suojelun tarkoituksessa toteutuva kiinnipito voi saada lapsen mielessä muitakin merkityksiä ja tuntua väkivallalta. Lapsiin kohdistuva väkivalta, kaltoin kohtelu ja erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö ovat uhkana myös lasten digitaalisen median toimintaympäristöissä. Suurin osa lapsista käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa. Osa heistä on vaarassa joutua hyväksikäytön kohteeksi. Maiden rajat ylittävän lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön estäminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja ponnistelua. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen oikeuksien rikkomukset sekä riisto internetissä ovat akuutti uhka kaikille maailman lapsille. Lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskevan YK:n yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan toteutumisen seuranta ja lapsen oikeuksien toteutumisen valvonta ovat keskeisessä osassa myös Suomessa. Verkkorikollisuuden on ennustettu kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Yleisten arvioiden mukaan digitaalisen median käyttö alkaa olla lähes aina jollain tavalla mukana lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää kuvamateriaalia jaetaan ja levitetään internetin välityksellä enenevässä määrin. Myös lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä toiminta (grooming) on arvioiden mukaan lisääntynyt. Pelastakaa Lasten yli kymmenen vuoden aktiivinen ja laadukas valistustyö sekä koulutus- ja viranomaisyhteistyö ja siihen liittyvä nopea tiedonvälitys ovat edistäneet ja tehostaneet lapsiin verkossa tapahtuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. Laittoman lapsiin liittyvän seksuaalisen aineiston mahdollisimman nopea poistuminen verkosta vähentää suoraan kuvien käyttöä, globaalia kierrätystä, levittämistä ja lataamista tietokoneelle omaan käyttöön. Tilanteen muuttamiseksi on keskeistä saavuttaa maailmanlaajuinen yhteisymmärrys ja yhteiset periaatteet lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa esittävän aineiston määrittelylle ja toimintatavoille. Onnistumisen edellytyksenä on myös yhteistyö elinkeinoelämän, julkishallinnon, tieteen ja sosiaalitoimen edustajien kesken. Rasismi on yksi lapsiin kohdistuvan väkivallan muoto. Yhteiskuntamme on joutunut suureen muutokseen nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä ja samalla asenneilmapiiri Suomessa on muuttunut uhkaavammaksi ja vihamielisemmäksi muualta tulleita kohtaan. Myös lapsiin kohdistuu nyt uhkaavaa käytöstä ja asenteita, joilla on suuri vaikutus heidän identiteettiinsä, kasvuunsa ja kehitykseensä. Monet yksin tulleet turvapaikanhakijalapset ovat kokeneet pitkällä pakomatkallaan erilaista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, joista heitä tulee auttaa toipumaan. On tärkeää luoda näille lapsille turvallinen ja vakaa kasvuympäristö, jossa heillä on oikeus hoivaan ja huolenpitoon. 11

12 Kaikkialla ilmenevää lasten kaltoin kohtelua vastaan työskennellään sekä toimintoja ja menetelmiä kehittämällä että vaikuttamistyön keinoin. Pelastakaa Lasten erityisenä asiantuntija-alueena on lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastainen työ digitaalisen median ympäristössä. Lasten kertomuksista ja kansainvälisen järjestön toiminnassa syntyvää tietoa ja ymmärrystä yksin liikkeellä olevien lasten (children on the move) tilanteesta käytetään vaikuttamistyössä. Lisäksi pyritään muokkaamaan asenneilmapiiriä ja vähentämään lapsiin kohdistuvaa, taustaan liittyvää kaltoin kohtelua. Tavoite vuoteen 2019: Suomi toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteen 16.2: Lopettaa lapsiin kohdistuva pahoinpitely, hyväksikäyttö, lapsikauppa sekä kaikki väkivallan muodot että kidutus. Lastensuojelujärjestelmät Niin Suomessa kuin globaalistikin sektorit ylittävä yhteistyö ja yhteisvastuu lapsen hyvinvoinnista on viranomaisilla.terveys-, opetus- ja oikeussektorin sekä sosiaaliturvan linkittäminen toimivaan lasten suojelujärjestelmään on monissa kehitysmaissa alkutekijöissä. Pelastakaa Lapset pyrkii ohjelmamaissaan vahvistamaan kansallisia ja paikallisia lastensuojelun rakenteita. Silloin kun ne toimivat hyvin, ne vähentävät lasten haavoittuvuutta ja suojaavat lapsia erilaisilta riskeiltä kuten lapsikaupalta, vaaralliselta ja lapselle haitalliselta työltä, kodittomuudelta, väkivallalta ja hyväksikäytöltä sekä haitallisilta perinteiltä kuten lapsiavioliitoilta ja tyttöjen sukuelinten silpomiselta. Tavoitteena on vahvistaa kaikkien lastensuojelun osapuolten, niin viranomaisten, paikallisten ja kansainvälisten järjestöjen kuin eri sektoreiden välistä yhteistyötä sekä kehittää ennaltaehkäiseviä lastensuojelun tukipalveluja näiden kanssa. Koulutetaan viranomaisia ja vanhempia lapsen oikeuksista ja vahvistetaan yhteisötason lastensuojelumekanismeja. Tavoitteena on vaikuttaa siihen, että viranomaiset huolehtivat lapsen oikeuksia kunnioittavan lainsäädännön ja toimintaohjelmien toimeenpanosta. Lisäksi vahvistetaan lasten ja nuorten valmiutta varautua riskeihin ja kykyä entistä paremmin suojella itseään ja toisiaan vaaroilta. Lapsilla tulee olla tarvittavat tiedot ja taidot suojautua myös kriisien ja katastrofien aikana. Hyvin toimivien peruspalveluiden ja lapsiperheiden varhaisen tuen muotojen tiedetään ehkäisevän tehokkaasti raskaampien toimenpiteiden tarvetta. Tavoite vuoteen 2019: Kansallisen ja paikallisen tason lastensuojelujärjestelmät kykenevät vastaamaan haavoittavassa asemassa olevien lasten tarpeisiin ja toimimaan tehokkaasti myös kriisien ja katastrofien keskellä. 12

13 LAPSEN OIKEUKSIEN HYVÄ HALLINTO Lapsen oikeuksien seuranta ja vaatiminen Oikeusperustainen ohjelmatyö tähtää lapsen oikeuksien mukaisten pysyvien muutosten aikaansaamiseen kaikkien lasten elämässä. Pelastakaa Lasten toiminnassa erityisen huomion kohteena ovat haavoittavimmassa asemassa olevat lapset. Keskeiset työkalut lapsen oikeuksien toteutumisen seurantaan ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sitä koskevat valinnaiset lisäpöytäkirjat ja yleiskommentit. Lisäksi YK:n ihmisoikeuksia seuraava yleismaailmallinen määräaikaisraportointi (Universal Periodic Review) antaa mahdollisuuden raportoida lasten oikeuksiin liittyviä rikkomuksia.yk:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän vastaiset sopimukset ovat myös keskeisiä lapsen oikeuksien seurannan ja vaatimisen työkaluja.yllä mainittujen ihmisoikeussopimusten lisäksi hyvän hallinnon edistäminen on nostettu omaksi kohdakseen kestävän kehityksen tavoitteena 16 (Agenda 2030). Yritysten vastuun korostaminen lapsille kuuluvien oikeuksien edistäjinä on yksi Pelastakaa Lasten ohjelmatoiminnan tavoitteista (Child Rights Business Principles, CRBP).Yritysten henkilökunnan kouluttaminen ja johdon sitouttaminen lapsen oikeuksien seurantaan ja vaatimiseen edistää yhteistä vastuunkantoa, ja ehkäisee esimerkiksi haitallista lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Lasten osallistaminen heidän oikeuksiensa seurantaan ja niiden vaatimiseen edellyttää sitä, että lapsilla on tietoa heille kuuluvista oikeuksista. Tämän vuoksi valtiolla ja kunnilla on oltava valmiudet lasten informoimiseen, kuulemiseen ja heidän kokemusasiantuntijuutensa hyödyntämiseen. Lasten kuulemisessa ja heidän mielipiteidensä huomioimisessa on kysymys heille kuuluvien oikeuksien täysimääräisestä toteutumisesta niin kansalaisina kuin heille kuuluvien palvelujen asiakkainakin. Strategiakaudella Pelastakaa Lapset vaikuttaa asiantuntijana seuraavaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanosta annettavaan Suomen määräaikaisraporttiin sekä Suomen ihmisoikeuksia koskevaan yleismaailmalliseen määräaikaisraporttiin (UPR). Pelastakaa Lasten velvollisuus on varmistaa, että lapsia kuullaan ja heidän kanssaan vaikutetaan osana yllä mainittua lapsen oikeuksien seurantaa ja vaatimista. Lisäksi Pelastakaa lapset pyrkii käyttämään tehokkaammin kaikkia muita keskeisiä ihmisoikeussopimuksia sekä Agenda2030:n tavoitetta 16 lasten oikeuksien seurannan työkaluina kiinnittäen erityishuomiota haavoittuviin lapsiin. Lapsiin kohdistuvien oikeusturvakeinojen seuranta on Suomessa keskiössä. Tämä tavoite nousee YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevista suosituksista. Oikeusturvakeinojen tehostamisen puolesta vaikuttavat tulevina vuosina myös keskeiset suomalaiset lapsi- ja nuorisojärjestöt sekä lapsiasia-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettu. Työn viitekehys on helmikuussa Suomessa voimaan tuleva YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3. valinnainen pöytäkirja lasten valitusoikeudesta. Kansainvälinen Pelastakaa Lapset pitää lapsen oikeuksia ajavan hyvän hallinnon kehittämistä (Child Rights Governance Initiative) keskeisenä päämääränään. Järjestön hyvän hallinnon aloitteen tavoitteena on, että kaikki YK:n lapsen oikeuksien sopimusvaltiot toimeenpanevat tehokkaammin sopimuksen velvoitteita; yhä vahvempi kansalaisten rintama, mukaan lukien lapset itse, valvoo sopimuksen noudattamista ja vaatii jäsenvaltiota vastuuseen; ja julkisia varoja ohjataan yhä tehokkaammin lasten henkiin jäämiseen, oppimiseen ja suojeluun. Erityisenä tavoitteena on vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteen 16 seurantaan ja sitä koskevien indikaattoreiden kehittämiseen. Tavoite vuoteen 2019: Kaikki YK:n lapsen oikeuksien sopimusvaltiot toimeenpanevat tehokkaammin sopimuksen velvoitteita. Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja investointi lasten hyvinvointiin Lasten oikeutta yhdenvertaisuuteen vaarantavat Suomessa suuret alueelliset ja paikalliset erot lasten palvelujen resursoinnissa, mikä johtuu mm. kuntien laajasta itsehallinnosta. Lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä ovat myös vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten syrjintä sekä taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen, mikä näkyy köyhissä kotitalouksissa elävien lasten määrän lisääntymisenä. Globaalisti lasten yhdenvertaisuuden esteenä on edellä mainittujen lisäksi erityisesti tyttöjen sekä eri tavoin erityistarpeisten lasten syrjintä. Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset ovat vaarassa pudota koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle niin Suomessa kuin maailmalla (riittämätön kielitaito, koulukiusaaminen, opettajien asenteet ja vanhempien kyvyttömyys tukea koulunkäyntiä). Kansalaisjärjestöjen mukaan ei ole saatavilla riittävästi tietoa syrjinnälle alttiiden ihmisten, myös lasten, kuulemismahdollisuuksista. Lapsen edun ensisijaisuuden arviointi ja sen toimeenpano on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen läpileikkaavista periaatteista. Lapsen etua ei YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineissa maissa ole kuitenkaan otettu riittävästi huomioon päätöksenteossa, eikä sen arviointia osata tehdä sopimuksen tarkoittamassa laajuudessa. Suomen lainsäädännössä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on ollut lakisääteistä jo vuodesta Ihmisvaikutusten arvioinnin voi katsoa sisältävän myös 13

14 lapsivaikutusten arvioinnin. Silti esim. vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa Suomen hallituksen lakiesityksistä arvioitiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa linjataan, että lapsi- ja perhevaikutusten arviointia tulisi tehdä päätöksiä valmisteltaessa ja niiden vaikuttavuutta arvioitaessa. Myös lapsiasiavaltuutettu on asettanut erillisen työryhmän, jonka tehtävänä on lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin kehittäminen ja edistäminen kunnissa. Valtiot ovat makrotalouden tasolla viime kädessä vastuussa lapsiin investoimisesta ja lapsiköyhyyden ehkäisemisestä. Poliittinen tahto priorisoida lapsia resurssien allokoinnissa on yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi tekijä lapsen hyvinvoinnille kuin se, kuinka rikas tai köyhä valtio on. Resursoinnin lisäksi globaalisti haasteena on viranomaisten ja palveluntuottajien usein riittämätön tieto, taito ja kapasiteetti toimeenpanna lapsen oikeuksia ja huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Monissa maissa ongelmaksi nousevat myös, toisin kuin Suomessa, se, että kansalliset lait eivät ole linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Haasteita lisää lapsiin liittyvän luotettavan ja eritellyn tiedon puuttuminen tai olemassa olevan tiedon hyödyntämättä jättäminen päätösten ja budjettien valmistelussa. Suomessa painavin vastuu lapsiköyhyyden ja taloudellisen eriarvoisuuden vastaisista toimenpiteistä on kunnilla. Kunnan juridinen vastuu on selvä, mutta vastuun kantamatta jättämistä perustellaan usein taloudella. Pelastakaa Lapset vaikuttaa strategiakaudella siihen, että lapsivaikutusten arviointia, lapsibudjetointia ja investointia lapsiin edistetään niin Suomessa kuin kehitysmaissakin. Yksi merkittävä työkalu tähän on vuonna 2016 valmistuva YK:n yleiskommentti investoimisesta lapsiin. Tavoite vuoteen 2019: Julkisten varojen määrä, saatavuus, jako ja käyttö lasten henkiin jäämiseen, oppimiseen ja suojeluun lisääntyy. Tätä edistetään vaikuttamalla siihen, että kansainvälistä ja kansallista verotusta kehitetään sekä valtioita kehotetaan yhä kunnianhimoisemmin sitoutumaan kansainvälisiin tavoitteisiin LAPSIKÖYHYYS Lapsilähtöinen sosiaaliturva Investoinnit lasten ja heidän perheittensä hyvinvointiin ja sosiaaliseen turvallisuuteen eivät ainoastaan edesauta kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa, vaan myös vähentävät köyhien ihmisten taloudellista haavoittuvuutta ruuan ja perushyödykkeiden hintojen äkillisesti noustessa tai perheen elinkeinon kärsiessä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Väestön sosiaalisen turvallisuuden vahvistaminen edistää myös yhteenkuuluvuutta eri ryhmien välillä ja lisää näin yhteiskunnan sisäistä vakautta ja turvallisuutta. Kehitysmaissa toteutetuilla sosiaaliturvaohjelmilla on onnistuttu tehokkaasti parantamaan lasten ravitsemusta ja terveyttä sekä lisäämään heidän koulunkäyntiään. Hankkeilla on pystytty myös parantamaan lasten suojelua vähentämällä lasten erilaisia hyväksikäytön riskejä. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien talouksien mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevia valtiollisia tukimuotoja lisätään kasvattamalla erityisesti vanhempien ja huoltajien tietoisuutta ja kouluttamalla viranomaisia. Teemme kansallisen tason vaikuttamistyötä yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa lapsilähtöisemmän sosiaaliturvapolitiikan puolesta. Myös hankekumppaneiden asiantuntemusta lapsilähtöisyydestä kehitetään. Tavoite vuoteen 2019: Huoltajilla on sosiaaliturvan ansiosta kaiken aikaa riittävät taloudelliset resurssit huolehtia lasten perustarpeista liittyen erityisesti koulunkäyntiin, eloonjäämiseen ja suojeluun. Nuoruusiän nivelvaiheiden selviytymistaidot Nuoruusiässä lapsen tulee voida kehittää valmiuksiaan aikuisuutta varten. Hänen pitää voida katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Nuori voi kuitenkin esimerkiksi vamman, sairauden, tunne-elämän häiriön, oppimisvaikeuksien, tai perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutua erityisten haasteiden eteen. Erityisen tuen tarpeessa ovat usein myös lastensuojelun jälkihuollossa itsenäistyvät nuoret. Palvelut eivät aina kohtaa erityisesti niiden nuorten tarpeita, joilla on alentunut toimintakyky tai jotka kaipaavat tehostettua tukea. Palvelujen saatavuus vaihtelee myös alueellisesti, eikä yhdenvertaisuus toteudu. Erityisessä syrjäytymisvaarassa ovat nuoret, joilla on alentunut toimintakyky ja joiden perheessä on lisäksi taloudellisia vaikeuksia, tai joiden vanhemmat eivät kykene muutoin tukemaan nuorta hänen itsenäistymisessään. Suomessa on kasvanut nuorisotakuusta huolimatta viime vuosina niiden vuotiaiden nuorten 14

15 määrä, jotka eivät ole koulutuksessa, työelämässä tai kuntoutuksessa. Peruskoulussa on jouduttu lisäämään erityistä tukea oppilaille. Tehostettua tukea sai vuonna 2014 yli luokkalaista nuorta. Kun koulutus- ja työelämään pääsee, siellä pysyminen ja selviäminen tuottavat monelle nuorelle merkittäviä hankaluuksia. Yhä useampi ammattiin opiskeleva tarvitsee erityistä tukea selvitäkseen opiskelusta. Erityistä tukea saavan ja oppimishäiriöistä kärsivän nuoren riski keskeyttää opinnot tai jäädä työttömäksi on isompi kuin muilla. Maahanmuuttajien (ml. toisen polven maahanmuuttajat) osuus väestöstä kasvaa selvästi lähivuosikymmeninä. Euroopan pakolaiskriisi on lisännyt maahanmuuttajien määrää Suomessa merkittävästi. Integroitumisen perusedellytyksiä ovat kielitaito, kouluttautuminen ja työllistyminen. Koulutukseen hakeutuminen ja siellä pysyminen sekä työllistyminen aiheuttavat maahanmuuttajataustaisille nuorille kuitenkin merkittäviä hankaluuksia. Erityinen haaste liittyy oppivelvollisuusiän täyttäneisiin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin, joilla ei ole lainkaan peruskoulua vastaavia opintoja taustalla. Näiden nuorten määrän voi olettaa lisääntyneen merkittävästi pakolaiskriisin myötä. Järjestön tavoitteena on edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, sekä vähentää koulutuksesta ja työttömyydestä johtuvaa syrjäytymisen riskiä tehokkaalla ohjaus- ja neuvontatyöllä ja matalan kynnyksen palvelulla sekä koulunkäynnin ja harrastamisen tuella. Tavoite vuoteen 2019: Toiminta tavoittaa enenevässä määrin erityisen haavoittavissa olosuhteissa olevia nuoria, tyttöjä ja poikia ja tarjoaa heille eri teemoihin liittyvää ohjausta, palveluja ja tukea. 15

16 1. b) Rakennetaan humanitaarista osaamista Tavoitteet vuoteen 2019 i. Tavoitetaan 25 % lapsista katastrofi-/kriisialueella (sis. kaikista haavoittuvimmat) kaikissa 1 ja 2 tason katastrofeissa kattaen ainakin 3 sektoria ja edistäen kolmen läpimurtoalueen toteutumista: eloonjääminen, oppiminen ja suojelu. ii. Pyritään siihen, että kaikkien 1 ja 2 kategorian arviointien lopputulos on korkealaatuinen SCI:n sisäisillä laatustandardeilla mitattuna. Hyödynsaajien tyytyväisyys on hyvää tasoa suhteessa tarjottuun apuun. iii. Olemme 3 suurimman joukossa humanitaarisen avun organisaationa suhteessa tunnettavuuteen, vaikuttamistyöhön ja viestintään kaikissa 1 ja 2 kategorian katastrofeissa. (Esim. Nepalin maanjäristys 2015; Euroopan pakolaiskriisi 2015) Erilaiset humanitaariset kriisit aseelliset konfliktit ja luonnonkatastrofit jotka uhkaavat lasten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kehitystä ja joissa paikallisen yhteisön selviytymiskyky on riittämätön, ovat lisääntyneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Luonnonkatastrofien määrä on kolminkertaistunut ja niistä kärsivien ihmisten määrä viisinkertaistunut. Niiden vakavuus on suoraan sidoksissa mm. ilmastonmuutokseen, äärimmäiseen köyhyyteen ja lisääntyneeseen kilpailuun energiasta ja luonnonvaroista. Siviiliuhrien osuus sodista kärsivistä on kasvanut dramaattisesti 1900-luvun alun 5 %:sta 90 %:iin 1990-luvulle päästessä (UNICEF). UNHCR:n mukaan vuoden 2014 lopussa maailmassa oli vajaa 60 milj. ihmistä (joista puolet lapsia), jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa konfliktin, väkivallan, vainon tai ihmisoikeusrikkomusten takia. Näistä noin 40 miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia. Kaikenlainen pakolaisuus on ollut kasvava trendi jo pitkään. Katastrofien määrän kasvun lisäksi niiden luonne on muuttunut ja ne ovat tulleet yhä monisyisemmiksi. Puhutaan pitkittyneistä katastrofeista tai kriiseistä, jotka ovat syitä tai seurauksia lisääntyneisiin levottomuuksiin ja poliittiseen tai taloudelliseen epävakauteen. Toinen toistaan seuraavat katastrofit (mahdollisesti vielä samanaikaisesti konfliktien kanssa) kehitysmaissa heikentävät entisestään lukuisien valtioiden, yhteisöjen ja perheiden selviytymiskykyä taloudellisessa ahdingossa ja kaikenlaisten resurssien puutteessa. Suomen Pelastakaa Lapset pyrkii osallistumaan kaikkiin SCI:n kategoria 1 tason ja useimpiin 2 tason humanitaarisiin operaatioihin joko henkilö-, materiaali- ja/ tai hanketuen avulla sekä tiedotus- ja vaikuttamistyön kautta. Humanitaarista osaamista vahvistetaan edelleen sekä temaattisella puolella että SCI operaatioiden tukemiseksi. Temaattisina painopistealueina ovat sosiaaliturva (ruokaturva/elinkeinojen tukeminen), lasten suojelu ja sektorit/toiminnot, joilla turvataan lasten henkiin jääminen. Kotimaan kriisivalmiutta rakennetaan ja vahvistetaan. 16

17 1. c) Rakennetaan vaikuttamistyön osaamista ja kampanjointikulttuuria Vaikuttamistyön vahvistaminen ja ammattimainen toteuttaminen vaatii strategista yhteistyötä SCI:n keskeisten työryhmien, lapsen oikeuksien ja suojelun ammattilaisten, päättäjien, yrityssektorin, median, tutkijoiden, paikallistoimijoiden, lasten ja nuorten, viestinnän ja varainhankinnan ammattilaisten sekä organisaation johdon kesken. Kampanjointikulttuuria rakennetaan yhteistyössä järjestön eri tiimien kanssa. Suomessa toteutettavaa Yhtäkään lasta ei jätetä -kampanjaa varten laaditaan suunnitelma, joka ohjaa kansallisen kampanjan toteutumista vuosien aikana.tämä kampanja on koko järjestön yhteinen. Se osallistaa organisaation kaikkia yksiköitä, antaa järjestön paikallistoimijoille mahdollisuuksia kampanjoida paikallisesti, toimii keskeisenä vaikuttamisen ja viestinnän välineenä sekä edistää varain-, jäsen- ja vapaaehtoisten hankintaa. Ohjelmakeskeistä vaikuttamistyötä kehitetään strategiakaudella niin, että laaditaan Suomessa tapahtuvaa vaikuttamista ohjaava vaikuttamistyön suunnitelma sekä sitä edistävä viestintäsuunnitelma. Suunnitelma sisältää eri toimijoiden roolien, työprosessien ja sisäisen päätöksenteon kuvaukset sekä paikallistoiminnan kehittämisen tavoitteet. Jotta vaikuttamistyötä voidaan jatkossa arvioida paremmin ja pitkäjänteisemmin otetaan strategiakaudella käyttöön kaikessa vaikuttamistoiminnassa SCI:n työkalut ja laatustandardit vaikuttamistyön suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin. Henkilöstön tietämystä ja osaamista vaikuttamisessa ja kampanjoinnissa vahvistetaan järjestämällä koulutusta ja tiedonvaihtoa. Aluetoimistojen ja paikallisyhdistysten toimijoiden lapsen oikeuksien perustietämystä ja siihen liittyvää vaikuttamista vahvistetaan esim. järjestämällä aluetoimistoille kouluttajien koulutusta, jonka pohjalta paikallisesta vaikuttamisesta ja viestinnästä voi tulla yhä suunnitelmallisempaa ja vaikuttavampaa. Vaikuttamistyön ja kampanjoinnin tehostamiseksi osallistutaan keskeisiin vaikuttamista ja vaikuttamiseen tähtäävää kampanjointia koskeviin SCI:n työryhmiin, koulutuksiin ja seminaareihin. Kansainvälisessä ohjelmatyössä tuetaan asiantuntijatyönä strategian mukaista maatoimistojen toteuttamaa ohjelmatyötä edistävää kampanjointia ja vaikuttamista. Lisäksi vahvistetaan maatoimistojen kapasiteettia osallistua LOSin, muiden keskeisten ihmisoikeusinstrumenttien ja Agenda2030:n monitorointiin ja raportointiin. 17

18 2. LUODAAN VAHVA KANSALAISJÄRJESTÖ Tavoitteet vuoteen 2019 i. Rakennetaan säännöllisen tukijan verkosto. ii. Tunnettuus kasvaa n. 2 % vuosittain. iii. Lisätään vapaan rahan määrää noin 8,5 miljoonaan euroon eli n. 25 % vuonna 2019 vuosituloista on vapaata rahaa. iv. Kasvutavoite vuoteen 2019 noin 5 miljoonaa euroa. 2. a) Vapaaehtoisten määrä kasvaa ja integroituminen toimintaan vahvistuu Pelastakaa Lapset on kansalaisjärjestö, jonka toiminnan ytimenä ovat paikallisyhdistykset ja niiden jäsenet sekä järjestön muut vapaaehtoiset. Jäsenet käyttävät järjestön ylintä päätösvaltaa ja muodostavat siten kansalaisjärjestön hallinnollisen perustan. Kansalaistoimijat ovat järjestön arvokas ja välttämätön resurssi esimerksiksi monissa järjestön ehkäisevän työn toimintamuodoissa. Paikallisyhdistyksillä on erilaista paikallista toimintaa lapsille ja heidän perheilleen. Jäsenten ja muiden vapaaehtoisten avulla vahvistetaan vaikuttamistoimintaa sekä varainhankinta- ja viestintätyötä järjestön strategian mukaisesti. Järjestön kansalaistoiminta tuo aktiivisesti esiin lasten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Paikallisyhdistysten tehtävänä omilla alueillaan on seurata ja vaatia lapsen oikeuksien toteutumista. Pelastakaa Lasten vapaaehtoisilla on merkittävä roolinsa ehkäisevän lastensuojelun työssä ja muussa suorassa toiminnassa lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vapaaehtoiset tarvitsevat lasten kanssa työskentelyyn ammatillisen tuen ja tehtävään valmentamisen. Kansalaistoimintaa tulee vahvistaa ja osallistaa kansalaistoimijoita edistämään lasten oikeuksia valtakunnallisesti ja paikallisesti. Vapaaehtoiset ovat järjestölle välttämätön voimavara. Kilpailu vapaaehtoisista kuitenkin on kovaa ja siksi järjestön tulee erottautua joukosta. Järjestön vahva brändi edesauttaa vapaaehtoisten rekrytoinnissa. Vapaaehtoisten tulee kokea Pelastakaa Lapset väyläksi päästä tekemään itselle tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita lapsen oikeuksien edistämiseksi ja lasten tukemiseksi. Toiminnan kehittämisessä tulee aina miettiä mahdollisuus hyödyntää vapaaehtoisia. Toiminnan niin paikallisella tasolla kuin valtakunnallisestikin tulee olla vaikuttavaa ja näkyvää. Jäsenyyden mahdollisuutta tulee markkinoida aktiivisesti kaikille, jotka ovat järjestöstä kiinnostuneita tai toiminnassa jo muutoin mukana. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet tulee aktiivisesti kiinnittää mukaan toimintaan tarjoamalla monipuolista koulutusta ja osoittamalla väylä ryhtyä toimimaan. Säännöllinen yhteydenpito sekä yhdenmukaiset ja selkeät viestit vahvistavat yhteenkuulumisen tunnetta. Vahvistuakseen toimijana järjestön tavoitteena on saada enemmän sitoutuneita jäseniä ja muita vapaaehtoisia toimintaan mukaan. Vapaaehtoisilla tulee olla selkeä ymmärrys järjestön tarkoituksesta ja tavoitteista ja heidän tulee sitoutua järjestön toimintaperiaatteisiin. Tavoitteena on huolehtia jäsenistä niin, että motivaatio olla toiminnassa mukana säilyy mahdollisimman pitkään. Paikallisyhdistysten kapasiteettia tehdä vahvaa jäsenhankintaa, vaikuttamistoimintaa ja varainhankintaa tulee vahvistaa. 18

19 2. b) Vahvistetaan Pelastakaa Lasten järjestökuvaa Viestinnän keskeisenä tavoitteena on järjestökuvan vahvistaminen ja maineen hallinta. Nämä edellyttävät meiltä pitkäjännitteistä työtä ja resursointia. Saavuttaaksemme tuloksia meidän on tehokkaasti jaettava vaikuttavaa tietoa järjestön toiminnasta, työstä ja saavutuksista lasten auttamiseksi. Investoiminen maineen vahvistamiseen kannattaa, sillä vahva ulkoinen kuva muodostaa meille selkeän kilpailuedun yhä kovenevassa kilpailussa. Vahvempi maine houkuttelee aiempaa enemmän rahoittajia, tukijoita, yrityskumppaneita, lahjoittajia ja jäseniä sekä vapaaehtoisia toimintaamme tukemaan samoin osaavia työntekijöitä. Järjestökuvan vahvistamiseksi käytetään tehokkaasti sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän mahdollisuuksia. Tavoitteena on yhä vahvemmin keskittyä viestintään, vaikuttamiseen ja kampanjointiin järjestön ulkoisen kuvan vahvistamiseksi. Tämä edellyttää strategiakaudella myös investoimista viestintään, markkinointiviestintään ja kampanjointiin. Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön globaalia kolmevuotista kampanjaa toteutetaan Suomessa muodossa Yhtäkään lasta ei jätetä. Varmistetaan järjestön osallistumisen ja investoinnin toteutuminen tämän globaalin kampanjan edistämiseksi. Noudattamalla globaalia brändiohjeistusta vaalitaan järjestön mainetta arvokkaana aineettomana pääomana, jolla on meille taloudellinen arvo. Kehitetään järjestökuvan tulosmittareita, jotta saavutetaan mitattavia tuloksia. Osallistutaan strategiakaudella joka toinen vuosi Pelastakaa Lasten järjestökuvaa ja mainetta analysoivaan, tarpeisiimme soveltuvaan markkinatutkimukseen. 2. c) Vahvistetaan ja monipuolistetaan varainhankintaa (erityinen huomio ns. vapaissa varoissa) Suomen Pelastakaa Lasten kontekstissa nk. vapaat varat jaetaan lähtökohtaisesti kotimaan vapaisiin varoihin ja kansainvälisen työn vapaisiin varoihin. Siirrytään lahjoittajakeskeisyydestä lapsikeskeisyyteen. Luodaan varainhankinnallisia tapoja tukea järjestön työtä ilman tarkkaa korvamerkkausta ja näin annamme mahdollisuuden lahjoittajille tukea Pelastakaa Lasten työtä. Varainhankinnan rooli on vakiintunut ja järjestössä ymmärretään kasvaneen tuloksen yhteys varainhankinnan investointiin. Järjestön eri yksiköt ottavat omassa toiminnassaan huomioon varainhankinnallisen näkökulman ja päinvastoin. Varainhankinta vahvistuu ja monipuolistuu myös johtoryhmän ja hallituksen vahvan tuen ansioista ja järjestön talous on vakaa. 19

20 3. OLLAAN AKTIIVINEN OSA KANSAINVÄLISTÄ LIIKETTÄ JA MAKSIMOIDAAN OSAAMINEN JÄRJESTÖSSÄ Tavoitteet vuoteen 2019 i. 70 % toiminnoista raportoi vähintään 80 %:sti suhteessa laatukriteereihin /KPI seuranta ii. Jatkuva laadunkehittämisen yhtenäinen ja jaettu kulttuuri jalkautuu kaikkiin toimintoihin iii. Yli 75 % työntekijöistä on sitoutunutta työnantajaan ja suosittelisi meitä työpaikkana iv. Osaamiskartoitus on vuoteen 2019 mennessä tehty 70 %:lle vakituisesta henkilöstöstä Pelastakaa Lasten voima ja vahvuus on sen ammattitaitoisessa, kokeneessa ja sitoutuneessa henkilöstössä. Osaaminen on yksi keskeisimmistä voimavaroista järjestön kilpailukyvyn ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. Osaamisen johtaminen tukee toimintastrategian tavoitteiden toteutumista huolehtimalla siitä, että tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä osaaminen on koko organisaation käytössä. Asiantuntijuutta tulee pystyä hyödyntämään mahdollisimman laaja-alaisesti, yli yksikkö- ja sektorirajojen. Yhteistyötä lisätään aktiivisesti. Osaamisen johtamisen tavoitteena on vahva asiantuntijuus, joka näkyy laadukkaana toimintana. Asiantuntijaorganisaatiossa johtaminen omana erityisosaamisenaan korostuu. Esimies ei voi olla kaikkien sisältöjen paras asiantuntija, vaan hänen tehtävänään on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset asiantuntijoiden työskentelylle. Johtamisen Pelastakaa Lapsissa tulee olla osallistavaa, vastuuta antavaa ja yhteistyötä korostavaa. SCI:n materiaalin hyödyntämistä johtamisen kehittämisessä lisätään. Esimiesten toimenkuvissa ja työajan allokoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että esimiestyölle jää riittävästi tilaa. Vapaaehtoisten roolia ammatillisen työn rinnalla vahvistetaan ja selkiytetään. Toteutetaan lasten osallisuusstandardit omassa toiminnassa. Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön toimintaperiaatteet ja -ohjeet lasten suojelemiseksi turvaavat toimintamme piirissä olevien lasten turvallisuutta. Niiden mukainen toiminta järjestön joka tasolla ja kaikissa yksiköissä on ehdottoman tärkeää. Jokaisen työntekijän tulee tuntea lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus ja osata toimia lapsen edun mukaisesti tilanteissa, joissa lapsi on suojelun tarpeessa. Myös paikallisyhdistysten ja kaikkien vapaaehtoisten tulee sitoutua em. periaatteisiin. 20

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Äänestä ehdokasta, joka

Äänestä ehdokasta, joka Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA

LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA Pelastakaa Lapset selvitti lasten kaupallista seksuaalista riistoa

Lisätiedot

Yhdistys sitoutuu noudattamaan Pelastakaa Lasten toimintaperiaatteita lasten suojelemiseksi sekä muita liiton antamia toimintaohjeita.

Yhdistys sitoutuu noudattamaan Pelastakaa Lasten toimintaperiaatteita lasten suojelemiseksi sekä muita liiton antamia toimintaohjeita. TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Kotkan Pelastakaa Lapset ry Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja päämäärä Yhdistyksen tarkoituksena ja päämääränä on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset ry:n

Pelastakaa Lapset ry:n Pelastakaa Lapset ry:n toimintastrategia 2015 2018 Sisällysluettelo VISIO JA MISSIO 3 ESIPUHE 4 TOIMINTAPERIAATTEET 5 LAPSEN OIKEUKSIEN TILANNEANALYYSI 8 PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 STRATEGISET

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,

Lisätiedot

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Unesco-koulujen seminaari

Unesco-koulujen seminaari Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän

Lisätiedot

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena

Lisätiedot

Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola

Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto Outi Lepola Selvitys käynnissä tavoitteena on muodostaa yleiskuva jälkihuollosta, jota Suomen kunnissa tällä hetkellä tarjotaan täysi-ikäistyneille nuorille,

Lisätiedot

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HESETA RY STRATEGIA

HESETA RY STRATEGIA HESETA RY STRATEGIA 2018-2022 1 SISÄLLYSLUETTELO SIVU MISSIO 2 VISIO 2 ARVOT 2 STRATEGISET LINJAUKSET 2018-2022 3 YHTEISÖLLISYYS 3 ASIANTUNTIJUUS 4 VAIKUTTAVUUS 5 2 MISSIO Edistämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Esa Iivonen ja Kirsi Pollari Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 16.11.2018 Lapsen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on

Lisätiedot

Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social

Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social 23.5.2017 Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka taistelee lapsen oikeuksien puolesta laadukkaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen

Lisätiedot

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden

Lisätiedot

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 KOKOUSKUTSU 27.10.2015 Hei Espoon PeLan jäsen! Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 klo 18:00 osoitteessa Thurmaninaukio 10 A 2, Kauniainen. Kokouksessa

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen

Lisätiedot

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Väestöliitto, MLL ja Martat Marttaliitto 2018 Terhi Lindqvist Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawissa

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden

Lisätiedot

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Lapsiystävällinen toimintakulttuuri. Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)

Lapsiystävällinen toimintakulttuuri. Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma) Lapsiystävällinen toimintakulttuuri Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma) Sisällysluettelo 1 Tausta......................................... 4 2 Tavoitteet.......................................

Lisätiedot

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS 13.12.2017 MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelma, yksi hallituksen kärkihankkeista Pohjois-Savossa muutosta tehdään samaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot