Pelastakaa Lapset ry:n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelastakaa Lapset ry:n"

Transkriptio

1 Pelastakaa Lapset ry:n toimintastrategia

2 Sisällysluettelo VISIO JA MISSIO 3 ESIPUHE 4 TOIMINTAPERIAATTEET 5 LAPSEN OIKEUKSIEN TILANNEANALYYSI 8 PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 STRATEGISET TAVOITTEET 12 2

3 VISIO JA MISSIO Pelastakaa Lapset on laadukas lastensuojelun ammattilainen, lapsipoliittinen vaikuttaja sekä herkkä, luotettava ja nopea auttaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Pelastakaa Lapset perustaa toimintansa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Strategiakaudella Pelastakaa Lapsissa kehitetään lapsen oikeuksiin perustuva yhtenäinen ohjelma. VISIO Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistumiseen. MISSIO Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia lasten elämään. ARVOT VASTUULLISUUS: Otamme henkilökohtaisen vastuun siitä, että käytämme voimavarojamme tehokkaasti, saavutamme mitattavissa olevia tuloksia ja kannamme vastuumme tukijoidemme, yhteistyökumppaniemme ja ennen kaikkea lasten edessä. TAVOITTEELLISUUS: Vaadimme itseltämme ja työtovereiltamme korkeiden tavoitteiden asettamista ja sitoutumista kaiken lasten hyväksi tekemämme työn laadun parantamiseksi. YHTEISTYÖ: Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme, saamme voimaa erilaisuudestamme ja teemme hyvää työtä kumppaniemme kanssa edistääksemme maailmanlaajuisia vahvuuksiamme lasten olojen parantamiseksi. LUOVUUS: Olemme avoimia uusille ajatuksille sekä valmiita uutta luoviin muutoksiin ja ottamaan hallittuja riskejä kestävien ratkaisujen kehittämiseksi lapsia varten ja lasten kanssa. REHELLISYYS: Pyrimme elämään rehellisyyden ja käytöksen korkeimpien eettisten periaatteiden ja järjestön hyvän maineen mukaisesti, sekä toimimme aina lasten parhaitten etujen mukaisesti. 3

4 ESIPUHE Pelastakaa Lapset on lastensuojelu- ja lapsen oikeusjärjestö, joka pohjaa toimintansa YK:n lapsen oikeuksien sopimukselle. Puolustaessaan ja edistäessään lapsen oikeuksien toteutumista, järjestössä on yhä voimakkaammin syntynyt halu määritellä sen oma toiminta lapsen oikeusperustaisesti. Myös kansainvälinen Pelastakaa Lapset -järjestö toimii vahvasti tältä pohjalta. Järjestön kansainväliset ohjelmat on suunniteltu ja toteutettu oikeusperustaisesti jo usean vuoden ajan. Lapsen oikeusperustaisen työn lähtökohtana on lapsen oikeuksien tilanneanalyysi, jossa kartoitetaan lasten oikeuksien toteutuminen kyseisellä hetkellä sekä se, kenen vastuulla kunkin oikeuden toteutuminen on. Tämän strategiatyön pohjana käytettiin YK:n lapsen oikeuksien komitean vuonna 2011 Suomelle antamia huomautuksia ja suosituksia. Eri yksiköiden ja hallituksen edustajien kanssa pidetyssä työpajassa huomautuksista valittiin ne, joiden toteutumista Pelastakaa Lapset toiminnallaan edistää. Nämä voitiin pelkistää kolmeen näkökulmaan: perheestään erossa olevat lapset, ehkäisevä työ lasten suojelussa sekä lapset kansalaisina. Edellä mainittujen analyysien pohjalta asetettiin oikeusperustaisen ohjelmatyön kolmen pilarin (suora tuki, vaikuttamistyö, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen) mukaiset sisällölliset strategiset tavoitteet. Niitä kaikkia tarkastellaan em. kolmen näkökulman kautta. Neljäs strateginen tavoite on pääosin organisatorinen eli minkälaista organisaatiota sisällöllisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Järjestön toimintastrategia tehdään ensisijaisesti itselle, oman työn ohjenuoraksi ja sen avulla linjataan suunta, minne halutaan olla menossa. Kuten strategiat yleensä, tämäkin on melko yleisellä tasolla kirjoitettu. Tavoitteiden konkretisoituminen tapahtuu vuotuisia toimintasuunnitelmia kirjoitettaessa ja toteutettaessa. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty mittareita, joiden avulla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista. Ensimmäisenä vuonna mittareille määritellään lähtötasot ja tavoitteet, joita vastaan kehitystä tulevina vuosina raportoidaan. Strategian oikeusperustaisuuden vuoksi myös toimintasuunnitelman rakenne muuttuu, kun suunnitelmat tehdään strategisia tavoitteita vastaan. Samalla järjestön yhtenäisyys vahvistuu, kun konkretisoituu se, että eri yksiköt, paikallisyhdistykset mukaan lukien, toimivat saman tavoitteen toteuttamiseksi eivätkä yksikkö-/toimintokohtaisten tavoitteiden puolesta. Haluan kiittää kaikkia strategiatyössä mukana olleita ja erityisesti strategiatyön pienryhmää, jonka asiantuntemus oikeusperustaisuudesta ja strategiatyöstä on ollut kullanarvoista. Hanna Markkula-Kivisilta pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry Strategiatyö on edellyttänyt kymmenien ja taas kymmenien työtuntien pohtimista ja keskustelua. Mutta ajassa, jossa toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja nopeasti, on ensiarvoisen tärkeää pohtia sitä, miksi Pelastakaa Lapset on olemassa, mikä sen tehtävä on ja mikä sen tehtävä ei ole. Vain yhteinen suunta ja tavoitteet mahdollistavat järjestön työn onnistumisen ja voimavarojen tehokkaan käytön. 4

5 TOIMINTAPERIAATTEET Pelastakaa Lapset on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Pelastakaa Lapset on osa kansainvälistä Save the Children -järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 100 maassa. Työtämme ohjaa kansallisen lainsäädännön lisäksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, joka on maailman yleisimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Pelastakaa Lapset lisää yleistä tietoisuutta lapsen oikeuksista ja ottaa lapsen oikeudet huomioon kaikessa toiminnassa. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus määrittää kaikki alle 18-vuotiaat oikeudenhaltijoiksi. Valtio sekä kunnat ovat ensisijaisia vastuunkantajia. Vanhemmat, huoltajat ja kasvattajat voivat toissijaisina vastuunkantajina omalta osaltaan toteuttaa lasten oikeuksia. Pelastakaa Lasten rooli on tukea vastuunkantajia, jotta he pystyvät kantamaan vastuun oikeuksien toteutumisesta ja toisaalta vahvistaa oikeudenhaltijoita, jotta he ovat tarpeeksi vahvoja vaatimaan oikeuksiensa toteutumista. Pelastakaa Lapset tekee työtä erityisesti kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseksi. Pelastakaa Lasten sitoutuminen lasten oikeuksien kunnioittamiseen tarkoittaa, että meillä on velvollisuus suojella lapsia ja erityisesti niitä, joiden kanssa olemme tekemisissä. Noudatamme kaikessa toiminnassamme Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön toimintaperiaatteita ja -ohjeita lasten suojelemiseksi ja heidän turvallisuutensa takaamiseksi. Pelastakaa Lapset noudattaa työssään kansainvälisiä humanitaarisia periaatteita, jotka korostavat avun antamista yksinomaan tarpeeseen perustuen. Niiden mukaan kaikilla katastrofeille ja kriiseille altistuneilla ihmisillä on oikeus saada apua ja suojelua. Pelastakaa Lasten toimintaa ohjaavat neljä oikeusperustaisuuden periaatetta: oikeus eloonjäämiseen ja kehittymiseen, syrjimättömyys, osallisuus ja lapsen etu. Strategiakaudella kiinnitetään erityistä huomiota osallisuuden toteutumiseen. Pelastakaa Lapset vahvistaa kaikkia lapsia yhdenvertaisina yksilöinä ja kansalaisyhteiskunnan jäseninä, jotta lapsilla olisi mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään ja elämäänsä koskeviin toimenpiteisiin ja päätöksentekoon. Käytännössä oikeusperustaisuutta toteutetaan jakamalla toiminta kolmeen osa-alueeseen. Suora tuki sisältää käytännön toimet oikeuksien toteutumiseksi (kehittämishankkeet, innovaatiot ja mallintaminen sekä palvelutuotanto). Vahva vaikuttamistyö pyrkii muokkaamaan lainsäädäntöä, politiikkaa ja toimintatapoja lapsen oikeudet huomioivaksi. Yksilöiden ja yhteisöjen vahvistaminen on tärkeää, jotta he pystyvät toimimaan lapsen oikeuksien toteutumisen puolesta. 5

6 Muutosteoria työn taustalla Pelastakaa Lasten käyttämä muutosteorian käsite kuvaa järjestön toimintatapaa. Tavoitteena on saada aikaan välittömiä ja pysyviä lasten asemaa ja hyvinvointia parantavia muutoksia. Pysyvien muutosten aikaansaamiseksi on toimittava mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi. Parhaimpaan tulokseen päästään yhdistämällä seuraavat elementit kaikkeen toimintaamme: Muutosteoria: Me... olemme ääni vaikutamme ja kampanjoimme osallistavampien käytäntöjen aikaansaamiseksi, jotta lasten oikeudet toteutuvat ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin vahvistuu... olemme innovaattori kehitämme ja mallinnamme uusia toimintatapoja, jotta kaikkien lasten oikeus turvalliseen elämään toteutuu... luomme kumppanuuksia työskentelemme yhdessä lasten, perheiden, järjestöjen, yhteisöjen, kuntien, valtion ja yksityisen sektorin kanssa jaamme tietoa, vaikutamme muiden työhön sekä vahvistamme heidän resursseja lapsen oikeuksien toteuttamisessa... saavutamme mittavia tuloksia tuemme hyvien käytäntöjen tehokasta hyödyntämistä palveluissa, ohjelmissa ja lapsipolitiikassa, jotta mahdollisimman moni lapsi hyötyy pysyvistä muutoksista 6

7 Olemme ääni. Edistämme osallistavampia käytäntöjä, jotta lasten oikeudet toteutuvat ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin vahvistuu. Pelastakaa Lasten suorasta tuesta hyötyy moni lapsi. Yhä useampi lapsi hyötyy rakenteisiin ja valtasuhteisiin vaikuttamisesta. Tavoitteena on, että valtio ja muut vastuunkantajat toteuttavat lasten oikeuksia ja kohtaavat erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten välittömät tarpeet. Pelastakaa Lapset vahvistaa lasten osallisuutta: lapsen äänen kuulemista ja mahdollisuutta osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vaikuttamistyötä tehdään paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti lapsen oikeusperiaatteita tukien ja lapsia osallistaen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. (Vaikuttaminen ja yhteisöjen vahvistaminen) Olemme innovaattori. Kehitämme ja mallinnamme uusia hyväksi havaittuja, lapsen oikeuksia ja hyvää elämää parhaimmalla ja tehokkaimmalla tavalla edistäviä toimintatapoja. Lasten kohtaamiin ongelmiin tai muihin ajankohtaisiin kysymyksiin löydetään parhaat ratkaisut kehittämällä ja testaamalla toimintatapoja. Kehittämistyössä luodaan toimintamalleja, dokumentoidaan sekä arvioidaan niiden tuloksia ja vaikutuksia lapsiin. Aiemmin hyviksi havaittuja käytänteitä hyödynnetään ja sovelletaan innovatiivisesti uusiin toimintaympäristöihin maailmanlaajuista osaamista hyödyntäen, myös kriisiolosuhteissa. Kehityshankkeissa tehdään yhteistyötä yhteiskunnan avaintoimijoiden, kuten hallinnon edustajien, muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Hankkeista opitaan jatkuvasti ja työn tuloksia arvioidaan pitkäkestoisesti. (Suora tuki) Saavutamme mittavia tuloksia. Tuemme hyvien käytäntöjen tehokasta hyödyntämistä ohjelmissamme, palveluissamme ja toimenpiteissämme, jotta mahdollisimman moni lapsi hyötyy pysyvistä muutoksista. Pelastakaa Lapset haluaa, että lasten hyväksi tehdyllä työllä on mahdollisimman laaja merkitys. Maailman johtavana, itsenäisenä lapsen oikeuksia ajavana järjestönä ja lapsiasiantuntijana Pelastakaa Lapset on erityisen vaikutusvaltaisessa asemassa tukemassa ja edistämässä muita toimijoita hyviksi havaittujen käytäntöjen hyödyntämisessä. Sellaisia toimintaperiaatteita ja toimenpideohjelmia, joilla on todistettua myönteistä vaikutusta lapsiin, edistetään. Pelastakaa Lapset tekee näkyväksi myös sellaista kumppaneiden työtä joka edistää lasten oikeuksia. Päätöksentekijöiden kanssa työskentely ja heihin vaikuttaminen on tärkeää. Tavoitteena on luoda sellaiset rakenteet, että kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. (Vaikuttaminen) Luomme kumppanuuksia. Työskentelemme lasten, perheiden, yhteisöjen, järjestöjen, kuntien, valtion ja yksityisen sektorin, tutkijoiden sekä median kanssa jaamme tietoa, vaikutamme ja vahvistamme muiden kykyä toimia lasten oikeuksien toteuttamiseksi. Pelastakaa Lasten työn tueksi tarvitaan muita toimijoita ja järjestön on tuettava muita. Pelastakaa Lapset edistää kaikkialla vahvan ja itsenäisen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä. Muutosteoriaan perustuva toimintatapa vahvistuu lasten, perheiden, yhteistyökumppaneiden, verkostojen, lahjoittajien ja jäsenten osallisuudella. Yhteistyöverkosto on laaja ja monipuolinen. On osattava tunnistaa kulloinkin avaintoimijat ja yhteistyötahot sekä luotava uusia verkostoja muutoksen aikaansaamiseksi. (Yhteisöjen vahvistaminen) 7

8 LAPSEN OIKEUKSIEN TILANNEANAYYSI Lapsen oikeuksien tilanneanalyysi on analyysi lasten hyvinvoinnin ja lasten oikeuksien toteutumisen tilanteesta. Lapsen oikeuksien tilanneanalyysin avulla Pelastakaa Lapset tarkastelee, mitkä lapsen oikeudet toteutuvat ja mitkä eivät toteudu, sekä arvioi sitä, mitkä tekijät estävät oikeuksien toteutumisen. Lapsen oikeuksien analyysiin kuuluu myös tarkastella sitä, mitkä ovat kunkin vastuunkantajan roolit, mahdollisuudet ja resurssit vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Perheestään erossa olevat lapset Lapsen oikeuksien sopimus takaa perheestään erossa oleville lapsille oikeuden valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. Perhehoito on voimassa olevan lainsäädännön mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto Suomessa. Periaate on kannatettava, mutta huolena on, että lapsia sijoitetaan perheisiin kustannussyistä myös silloin, kun lapsen edun mukainen ratkaisu olisi vahvemmin tuettu perhehoito tai laitoshoito. Sijaishuollon yksityistäminen ja kilpailutusten lisääntyminen on vahva trendi. Keskeisiä vastuunkantajia sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien toteuttamisessa ovat valtiot, kunnat ja viranomaiset. Suomessa keskeisiä puutteita näiden vastuunkantajien kapasiteetissa ovat mm. kuntien taloudelliset resurssipaineet. Myös lapsen kuulemisen ja vuorovaikutusosaamisen kohdalla on suuria eroja viranomaisten välillä. Globaalisti ongelmana on valtioiden lastensuojelulakien toteuttamisen resursointi sekä viranomaisten rajallinen kapasiteetti huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta tilanteissa, joissa lapsi on erossa vanhemmistaan. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää erityisen suojelun takaamista myös turvapaikanhakija- ja pakolaislapsille. Heitäkin tulee kohdella siis ensisijaisesti lapsina ja vasta sen jälkeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Suomessa turvapaikkamenettelyn kokonaisuutta ei tarkastella riittävästi lapsen edun näkökulmasta ja alaikäisten turvapaikkamenettely on usean eri ministeriön vastuulla, jolloin kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta. Turvapaikkamenettelyssä mukana olevilla viranomaisilla ei ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä lapsen asemasta, oikeuksista ja lapsen edusta. Maailmassa arvioidaan olevan noin 18 miljoonaa lasta, jotka jäävät vaille huolenpitoa. Heistä noin 8 miljoonaa asuu huonosti hoidetuissa laitoksissa, loput asuu sukulaisten tai sijaisvanhempien luona ja osa kaduilla tai työpaikoilla. 1 Konfliktit ja luonnonkatastrofit lisäävät lasten riskiä joutua eroon perheestään. Lasten laitoshoitoa ei ole monissa kehitysmaissa lailla säädelty tai lain noudattamista ei valvota, mikä johtaa villiin lastenkotitoimintaan. Ehkäisevä työ lasten suojelussa (turvallinen perheympäristö ja lapsiin kohdistuva väkivalta) Hyvin toimivien peruspalveluiden ja lapsiperheiden varhaisen tuen muotojen tiedetään ehkäisevän tehokkaasti raskaampien toimenpiteiden tarvetta. Niin Suomessa kuin globaalistikin sektorit ylittävä yhteistyö ja yhteisvastuu lapsen hyvinvoinnista on viranomaisilla. Terveys-, opetus- ja oikeussektorin sekä sosiaaliturvan linkittäminen toimivaan lasten suojelujärjestelmään on monissa kehitysmaissa alkutekijöissä. Tässä on haasteita niin Suomessa kuin globaalisti. Suomessa kiire ja ajanpuute sekä korkeat asiakasmäärät vaikuttavat resurssipuolella negatiivisesti. Kuntien vastuulla on varata riittävästi resursseja ehkäiseviin palveluihin. Niiden vaikutus näkyy vasta myöhemmin ja hyötyjen mitattavuus on haaste. Palvelujen saatavuudessa ja oikea-aikaisuudessa on myös suuria alueellisia eroja. Globaalisti sosiaalipalveluiden puute, köyhyys ja perheiden syrjäytyminen lisäävät miljoonien lasten riskiä jäädä vaille tarvittavaa hoivaa ja huolenpitoa. YK:n lapsen oikeuksien komitean antamissa suosituksissa tulee esiin monien 1 Save the Children s Child Protection Strategy , Making the world a safe place for children, sivu 13 8

9 maiden kohdalla tarve kehittää kansallisia lastensuojelujärjestelmiä, jotka tukevat kokonaisvaltaisesti koko perhettä. Lapset kohtaavat väkivaltaa kaikkialla maailmassa. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan joka neljäs lapsi maailmassa on tästä syystä erityisen suojelun tarpeessa. Lasten kohtaama väkivalta on moninaista: seksuaalinen väkivalta, hyväksikäyttö, kuritusväkivalta, heitteillejättö, kidutus ja jopa murhat. Väkivaltaa on rikkaissa ja köyhissä perheissä, kotona, koulussa, töissä, laitoksissa kaikkialla missä lasten oikeasti kuuluisi olla turvassa ja kokea turvallisuutta. Lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle koskevat lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön yleisyyden ja valtion toimenpiteiden selvittämistä. Suurin osa lapsista käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa, jonka käyttäjistä osa on vaarassa joutua hyväksikäytön kohteeksi. Ilmiö on globaali. Lasten yhdenvertaisuus Lasten oikeutta yhdenvertaisuuteen vaarantavat Suomessa suuret alueelliset ja paikalliset erot lasten palvelujen resursoinnissa, mikä johtuu mm. kuntien laajasta itsehallinnosta. Suomessa lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä ovat myös vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten syrjintä sekä taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen, mikä näkyy köyhissä kotitalouksissa elävien lasten määrän lisääntymisenä. Globaalisti lasten yhdenvertaisuuden esteenä on edellä mainittujen lisäksi erityisesti tyttöjen ja eri tavoin erityistarpeisten lasten syrjintä. Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset ovat vaarassa pudota koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle niin Suomessa kuin maailmalla (riittämätön kielitaito, koulukiusaaminen, opettajien asenteet ja vanhempien kyvyttömyys tukea koulunkäyntiä). Kansalaisjärjestöjen mukaan ei ole saatavilla riittävästi tietoa syrjinnälle alttiiden ihmisten kuulemismahdollisuuksista. Suomi on myös saanut runsaasti huomautuksia rasismista ja muukalaisvihasta ihmisoikeuksien määräaikaisraportoinnissa. Lapsen edun ensisijaisuus on sekin yksi lapsen oikeuksien sopimuksen läpileikkaavista periaatteista. Lapsen etua ei oteta riittävästi huomioon kaikessa päätöksenteossa. Suomessa lainsäädäntö ei vaadi päätösten lapsivaikutusten arviointia. Lapsen edun arviointia ei osata tehdä lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittamassa laajuudessa. Valtiot ovat makrotaloudellisessa mittakaavassa viime kädessä vastuussa lapsiköyhyydestä. Poliittinen tahto priorisoida lapsia resurssien allokoinnissa on yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi tekijä lapsen hyvinvoinnille kuin se, kuinka rikas tai köyhä valtio on. 2 Resursoinnin lisäksi globaalisti haasteena on viranomaisten ja palveluntuottajien usein riittämätön tieto, taito ja kapasiteetti toteuttaa lapsen oikeuksia ja huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Monissa maissa ongelmaksi nousee myös se, toisin kuin Suomessa, että kansalliset lait eivät ole linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Haasteita lisää lapsiin liittyvän luotettavan ja eritellyn tiedon puuttuminen. Suomessa suurin vastuu lapsiköyhyyden ja taloudellisen eriarvoisuuden vastaisista toimenpiteistä on kunnilla. Kunnan juridinen vastuu on selvä, mutta vastuun kantamatta jättämistä perustellaan usein taloudella. Lasten oikeusturvakeinot Lapsen oikeuksien komitea on huolestunut siitä, että lapset eivät ole tietoisia eduskunnan oikeusasiamiehen valitusmenettelystä tai ymmärrä miten se toimii. Erityisesti lapsille suunnattuja oikeusturvakeinoja ei ole. Lasten ja perheiden tietoisuus oikeusturvakeinoista on vähäistä. Lasten oikeudet ja liike-elämä Lapsen oikeuksien komitea suosittelee, että Suomi luo tehokkaan valvontajärjestelmän, jolla kielletään lapsityövoiman käyttö liiketoimintaa ulkomailla harjoittavilta suomalaisyrityksiltä ja monikansallisilta yrityksiltä, joiden päätoimipaikka on Suomessa. Komitea suosittelee, että Suomi noudattaa ja panee käytäntöön määräyksiä, joilla varmistetaan, että liike-elämä noudattaa kansanvälisiä ja kansallisia normeja yritysten sosiaalisesta vastuusta. 2 The African Child Policy Forum (2010) The African report on child wellbeing 201, Addis Ababa 9

10 PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Lastensuojelupalvelujen toimintaympäristö. Keskeiset muutokset toimintaympäristössä koskevat lastensuojelupalveluita ohjaavaa lainsäädäntöä, lastensuojelupalveluiden rahoituspohjaa, kuntien oman sijaishuoltotoiminnan kehittämistä sekä yksityistämisen ja kilpailuttamisen lisääntymistä sijaishuollossa. Lastensuojelupalvelujen tulevaisuustyössä (v ) ydintoiminnoiksi määriteltiin adoptiotoiminta, perhehoitotoiminta, tukiperhetoiminta, lomakotitoiminta, ehkäisevä tukihenkilötoiminta, lastensuojelun erityispalvelut ja kehittämis- ja vaikuttamistyö sekä lastenkotitoiminta, jonka osaksi luotiin vuonna 2012 perhekuntoutus. Toiminnan laajentaminen sovittiin kohdistettavaksi ehkäisevään toimintaan ja tulevaisuustyössä todettiin myös että lastensuojelupalvelut ovat riippuvaisia toimintaympäristönsä kuntien tarpeista ja toimintatavoista, usein myös erilaisista toimintakulttuureista. Suurena haasteena lastensuojelupalveluille on hintojen säilyttäminen sellaisella tasolla, että kunnat ovat palveluja halukkaita ostamaan. Kuntien vaikea taloustilanne ja toisaalta kiristynyt kilpailutilanne esim. sijaishuollossa edellyttävät jatkuvaa hinta-laatuseurantaa ja valmiutta muokata palveluja kysyntää vastaaviksi. Raha-automaattiyhdistyksen uudistuneet avustuslinjaukset merkitsevät oman varainhankinnan roolin kasvamista kotimaan lastensuojelutoiminnan rahoituksessa. Pohdittavaksi tulee myös se, tulevatko jossain vaiheessa ja jos, niin milloin, kasvunrajat tiettyjen toimintojen osalta vastaan. Kansalaistoiminnan toimintaympäristö. Kansalaistoiminnan ytimenä ovat jäsenet, paikallisyhdistykset sekä vapaaehtoisten toiminta. Kansalaistoiminta tukee järjestössä tehtävää vaikuttamis-, varainhankinta- ja viestintätyötä järjestön strategian mukaisesti. Kansalaistoiminta tuo aktiivisesti yhteiskunnan lasten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä näkyviin, sekä vahvistaa ja osallistaa kansalaistoimijoita edistämään lasten oikeuksia valtakunnallisesti ja paikallisesti. Toimintaympäristön haasteena on aktiivisten toimijoiden saaminen mukaan jäseniksi ja vapaaehtoisiksi, kilpailu toimijoista on kovaa ja ihmiset haluavat erilaisia asioita. Paikallisyhdistysten toiminta on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa. Suurimmat haasteet yhdistyskentällä liittyvät vähäiseen aktiivisten toimijoiden määrään ja aktiivien ikääntymiseen, sekä siihen, kuinka saada vahva yhdenmukainen viesti näkymään toiminnassa. Paikallisyhdistyksillä olisi potentiaalia ja motivaatiota aiempaa näkyvämpään paikalliseen vaikuttamiseen lapsen oikeuksien puolesta. Kansainväliset ohjelmat: Viidennes maailman ihmisistä elää konflikteista kärsivissä tai niistä toipuvissa hauraissa yhteiskunnissa. Hauraus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä: hauraat valtiot eivät pysty vastaamaan kansalaistensa perustarpeisiin ja takaamaan heidän hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Köyhyyden poistamiseen suunnattujen vuosituhattavoitteiden jatkon ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhdistäminen on nyt kansainvälisen yhteisön suurimpia haasteita. Uudet kehitystavoitteet tulevat ohjaamaan kv. Pelastakaa Lasten toimintaa vuoden 2015 jälkeen. 10

11 Varainhankinnan ja viestinnän toimintaympäristö. Varainhankinnan kilpailu kiristyy. Järjestöt resursoivat voimakkaasti varainhankintaa ja siihen liittyviä toimintoja. Uusia toimijoita tulee markkinoille ja vahvaa varainkeruuta on ryhdytty tekemään myös perinteisesti verovaroilla kustannettuihin toimintoihin (esim. yliopistot, uusi lastensairaala). Parhaimmillaan suuntaus saattaa vahvistaa lahjoittamisen ilmapiiriä, mutta pahimmillaan se heikentää järjestöjen mahdollisuuksia saada rahoitusta toimintaansa. Varainhankinta ja markkinointi muuttuvat järjestöissä entistä ammatillisemmaksi toiminnaksi. Järjestöt panostavat entistä enemmän markkinointiin ja näkyvyyteen, jolloin markkinointiviestien selkeys ja varainhankinnan tuotteistaminen tulevat yhä tärkeämmäksi. Onnistuakseen nämä vaativat entistä suuremman panostuksen. Varainhankintaan ja varojen käyttöön kohdistuu aiempaa suurempi raportoinnin ja läpinäkyvyyden vaatimus. Viestintä on entistä moninaisempaa, monikanavaisempaa ja nopeampaa. Yhteisöviestintä vaatii tavoitteellisuutta, ennakointia ja nopeaa reagointia. Viestinnän merkitys korostuu kovenevassa kilpailussa. Verkkoviestinnän rooli kasvaa. Maineenhallinta ja kriisiviestinnän osaaminen on keskeistä ja menestymisen edellytys. Suomen Pelastakaa Lapset osana kansainvälistä Pelastakaa Lapset -järjestöä. Kansainvälinen Pelastakaa Lapset tulee tiivistämään ja harmonisoimaan yhteistyötä kansallisten jäseniensä kanssa. Tämä tulee vaatimaan tiiviimpää yhteistyötä eri jäsenten kansainvälisen sekä kotimaan työn organisoinnissa ja raportoinnissa, mutta antaa myös Suomen Pelastakaa Lapsille mahdollisuuden antaa omaa erityistä asiantuntemustaan kansainvälisiin asiantuntijaverkostoihin. 11

12 STRATEGISET TAVOITTEET Tavoite 1: Haavoittavimmassa asemassa olevien lasten eloonjääminen on turvattu ja hyvinvointi on lisääntynyt Mittari 1: Prosenttiosuus niistä Pelastakaa Lasten hankkeista, joissa on aktiivisesti osallistettu lapsia SC:n lasten osallisuuden kriteerit huomioiden. Tukisuhdetta yli 12 kk jonottaneita lapsia, lkm. Lasten ja perheiden lukumäärä, jotka ovat käyttäneet Pelastakaa Lasten tukemia lastensuojelu-, nuorisotyö-, sosiaaliturva-, perus- tai toisen asteen opetuspalveluita. Perheestään erossa olevat lapset: Varmistetaan ja vaikutetaan siihen, että sijaishuollossa olevien lasten hoito on laadukasta, turvallista ja lapsen osallisuuden varmistavaa. Jatketaan Pelastakaa Lasten sijaishuollon laadun ja ja sen seurannan vahvistamista. Pidetään huolta siitä, että Pelastakaa Lasten sijaishuollon palvelut vastaavat kulloinkin sijoitettuina olevien lasten tarpeita. Hyvin todennäköistä on, että palveluita kysytään yhä vaikeammin oireileville lapsille ja nuorille. Vaikutetaan siihen, että perheestään erossa olevat lapset, heidän taustaansa ja erityistarpeisiinsa katsomatta, niin Suomessa kuin maailmalla voivat hyvin turvallisessa, perheenomaisessa ympäristössä. Varmistetaan, että järjestön toimintatavat ja rakenteet (ml. kehittämistyö) mahdollistavat lasten ja perheiden osallisuuden. Kehitysmaissa Pelastakaa Lapset lisää yleistä tietoisuutta perhehoidon muodoista ja on mukana kehittämässä perhehoitoa vaihtoehtona laitoshoidolle. Katastrofitilanteissa Pelastakaa Lapset pyrkii ensisijaisesti turvaamaan lasten eloonjäämisen ja suojelemaan lapsia. Vanhemmistaan eroon joutuneiden lasten rekisteröinti ja vanhempien etsinnän aloittaminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää. Ehkäisevä työ lasten suojelussa: Laajennetaan ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä RAY:n ja kuntien kanssa ja varmistetaan, että se on laadukasta, turvallista ja lapsen osallisuuden takaavaa. Tehdään vaikuttamistyötä sen eteen, että lapset saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja että kuntapäättäjät ymmärtävät peruspalvelujen laadun ja saatavuuden turvaamisen olevan todellista ehkäisevää lasten suojelua. Kehitysmaissa Pelastakaa Lapset tukee perheitä ohjaamalla heitä sosiaaliturvan ja muiden palveluiden piiriin. Kehitetään ja vahvistetaan yhteisöperustaisia lasten suojelujärjestelmiä. Koulutetaan viranomaisia ja lasten kanssa työskenteleviä tunnistamaan ja turvaamaan väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kohdanneita lapsia sekä ohjaamaan heitä avun piiriin. Vahvistetaan kansainvälisten ja kotimaan ohjelmien yhteistyötä kriisivalmiuden alalla erityisesti lastensuojelun sektorilla. Lapset kansalaisina: Pelastakaa Lapset toimii sen puolesta, että lasten yhdenvertaisuus opetuksessa, harrastusmahdollisuuksissa ja palveluissa lisääntyy niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tätä työtä tehdään niin vaikuttamistyön kuin oman ohjelmatoiminnan kautta. Lasten osallisuutta järjestön toiminnassa vahvistetaan edelleen. 12

13 Tavoite 2: Lapsen etu huomioidaan kattavammin yhteiskunnallisessa ja lapsikohtaisessa päätöksenteossa ja rakenteissa Mittari 2: Ehkäisevän tukiperhetyön kuntakumppaneiden määrä. Pelastakaa Lasten ja yhteistyökumppaneiden tekemien lastensuojeluun, koulutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvien aloitteiden määrä, joilla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön, toimintaohjelmiin ja resursseihin. Kyselyiden, tutkimusten ja palautteiden määrä, joilla on tehty näkyväksi sijaishuollossa elävien lasten kokemuksia. Ehkäisevä työ lasten suojelussa: Pelastakaa Lapset vaikuttaa siihen, että kunnat ja valtio resursoivat riittävästi peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön. Järjestö tekee aktiivista vaikuttamistyötä ehkäisevään lastensuojelutyöhön liittyvään lainsäädäntöön ja toimintaohjelmiin liittyen vuosittain erikseen päätettävien painopisteiden mukaisesti. Kansainvälisesti Pelastakaa Lapset työskentelee yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa lasten suojelujärjestelmien kehittämiseksi. Vaikutetaan lainsäädäntöön ja toimenpideohjelmiin, jotta ne takaisivat lapselle turvallisen elinympäristön. Kehitetään yhdessä viranomaisten kanssa lapsilähtöisen sosiaaliturvan muotoja. Lapset kansalaisina: Pelastakaa Lapset tekee Suomessa ja maailmalla vahvaa ja suunnitelmallista vaikuttamistyötä sen puolesta, että julkisia varoja käytetään kunnissa ja valtiolla enemmän ja tehokkaammin lapsen oikeuksien toteuttamiseen ja että lapsivaikutusten arvioinnista tehdään pakollinen osa kuntien ja valtion päätöksentekoa. Perheestään erossa olevat lapset: Pelastakaa Lapset tekee vaikuttamistyötä sen eteen, että lapsen etu huomioidaan nykyistä kattavammin kaikessa päätöksenteossa ja rakenteissa. Tämä tarkoittaa, mm. että sijaishuoltomuodon ja paikan valinta tapahtuu aina lapsen edun ja tarpeiden, ei talouden perusteilla. Pelastakaa Lapset vaikuttaa siihen, että lastensuojelun rakenteet, resurssit, ohjeistus ja valvonta mahdollistavat lapsen edun ja osallisuuden, eivätkä rakenteelliset ohjausmenetelmät (esim. kilpailutus) estä lapsen edun toteutumista. Kehitysmaissa Pelastakaa Lapset kampanjoi, jotta paikalliset lait ja asetukset ovat linjassa YK:n kansainvälisten sijaishuolto-ohjeistusten kanssa. 13

14 Tavoite 3: Lasten, aikuisten ja yhteisöjen toimijuus lasten oikeuksien puolesta on vahvistunut Mittari 3: Lasten ja nuorten tyytyväisyys omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Niiden paikallisyhdistysten ja kansalaisjärjestökumppaneiden määrä, joissa on tehty vaikuttavaa/merkityksellistä työtä lapsenoikeuksien edistämiseksi. Niiden hankkeiden/toimenpiteiden määrä, joilla avaintoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden tietoisuutta on lisätty. Perheestään erossa oleva lapset: Lisätään paikallisten toimijoiden kapasiteettia ja työkaluja perheestään erossa olevien lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Vahvistetaan perheestään erossa olevien lasten tietoa omista oikeuksistaan sekä kykyä niiden puolustamiseen. Vahvistetaan heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Sitoutetaan Pelastakaa Lasten toiminnan piirissä olevia ihmisiä ja tahoja (jäsenet, kannattajat, lahjoittajat, rahoittajat jne.) pitkäjänteiseen toimintaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla sekä vahvistetaan strategisesti valittuja kumppaneita työskentelemään Pelastakaa Lasten tavoitteiden toteuttamiseksi. Ehkäisevä työ lasten suojelussa: Lisätään ehkäisevän lastensuojelutyön piirissä olevien lasten tietoa oikeuksistaan ja kykyä niiden puolustamiseen. Kehitysmaissa tämä tehdään perustamalla ja tukemalla koulujen yhteyksissä olevia lapsen oikeus -kerhoja. Vahvistetaan yhteisöjen ja paikallisyhdistysten kykyä ja valmiutta toimia lasten suojelemiseksi kriisi- ja katastrofitilanteissa. (lapsiystävälliset paikat) Sitoutetaan jäsenet, lahjoittajat ja vapaaehtoiset toimimaan pitkäjänteisen lastensuojelun puolesta ja pyritään saamaan toiminnan piiriin jatkuvasti uusia vapaaehtoisia. Koulutetaan ja vaikutetaan, että Pelastakaa Lasten toiminnan piirissä olevat lapset ja aikuiset, jäsenet, yhdistykset ja yritykset tuntevat Pelastakaa Lasten toimintaperiaatteet lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Vahvistetaan strategisesti valittuja kumppaneita Pelastakaa Lasten tavoitteiden toteuttamiseksi kotimaassa ja maailmalla. Lisätään vastuunkantajien (huoltajat, muut kasvattajat) tietoisuutta ja toimijuutta lasten hyvinvoinnin tukemiseksi. Lapset kansalaisina: Vahvistetaan paikallisyhdistysten ja kansalaisjärjestökumppaneiden kapasiteettia toteuttaa sekä suoraa tukea että toimia paikallisina vaikuttajina lapsen oikeuksien puolesta. Vahvistetaan lasten osallisuutta noudattaen Pelastakaa Lasten osallisuuden standardeja. Vahvistetaan yhteiskunnan avaintoimijoiden lapsen oikeustietoisuutta (ml. lapsen oikeudet ja liike-elämän periaatteet) ja varmistetaan että kaikki järjestön yhteistyökumppanit ovat tietoisia lapsen oikeuksista. 14

15 Tavoite 4: Vahvempi, joustavampi ja yhtenäisempi Pelastakaa Lapset Mittari 4: Talous tasapainossa keskipitkällä aikavälillä (5v.) (ylijäämä/alijäämä). % ja määrä varoista vapaata (määriteltävä vapaat varat). % toiminnoista, jotka raportoivat hyödyntäen strategisia mittareita (min. 65%). Mediaosumien määrä. Yhdistysten jäsenmäärä. Osaamisen hallinta on suunnitelmallisempaa ja eri yksiköiden ja toimintojen välinen yhteistyö lisääntynyt Pelastakaa Lasten voima ja vahvuus on sen ammattitaitoisessa, kokeneessa ja sitoutuneessa henkilöstössä. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä vahvistetaan ja turvataan tarvittava osaaminen organisaatiossa. Henkilöstön hyvinvointia ja osaamista koskevat asiat käsitellään osana henkilöstöstrategiaa. Yhtenäisyyttä vahvistetaan mm. lisäämällä yhteistyötä eri toimintamuotojen välillä. Samalla vahvistetaan osaamisen monipuolisuutta. Vapaaehtoisten roolia ammatillisen työn rinnalla vahvistetaan ja selkiytetään. Luodaan kotimaan kriisivalmiussuunnitelma. Toteutetaan lasten osallisuusstandardit omassa toiminnassa. Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön toimintaperiaatteet ja -ohjeet lasten suojelemiseksi otetaan käyttöön koko organisaatiossa, mukaan lukien paikallisyhdistykset. Jokainen työntekijämme tuntee lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden ja osaa toimia lapsen edun mukaisesti tilanteissa, joissa lapsi on suojelun tarpeessa. Talous on vakaa, riskien hallinta ennakoivaa ja resurssien käyttö avointa ja vastuullista Varmistamalla vakaa talous ja ennakoiva riskien hallinta mahdollistetaan pitkäjänteinen toiminta ja tarvittaessa nopeareagoiminen uusiin tilanteisiin. Vakaalla taloudella tarkoitetaan sitä, että järjestön pitkäjänteisen toiminnan mahdollistamiseksi tulot ja menot ovat tasapainossa keskipitkällä aikavälillä (2 5 vuotta). Vuosittainen tulos saattaa vaihdella eri syistä. Järjestön tulee olla valmis sopeuttamaan toimintaansa tarvittaessa. Investointivalmiuden ylläpito edellyttää sitä, että järjestön tulot ovat kuluja suuremmat pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) ja järjestön tase on riittävän vahva. Pelastakaa Lapset haluaa olla vastuullinen niin varsinaisessa toiminnassa, kuin viestinnässä, varainhankinnassa ja hallinnossakin. Tämä edellyttää edelleen hyvän hallintotavan mukaisia toimintaperiaatteita, avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä. Toiminnan jatkuvalla arvioinnilla ja onnistumisista ja virheistä oppimalla luodaan pohjaa entistä vahvemmalle organisaatiolle. Pelastakaa Lasten viestintä ja vaikuttamistoiminta on proaktiivista, suunnitelmallista ja asiantuntemukseen perustuvaa. Viestinnän ja vaikuttamistoiminnan onnistuminen edellyttää paitsi asiantuntemusta myös monikanavaisuutta, aktiivisuutta ja suunnitelmallisen vaikuttamistyön mahdollistavia rakenteita. Lapsen oikeuksien puolustaminen arjessa on erityisesti kuntapäättäjiin vaikuttamista. Tätä työtä tehdään vahvistamalla organisaation sekä paikallisyhdistysten viestintä- ja vaikuttamisosaamista sekä luomalla yhteisiä tavoitteita ja työkaluja. Vahvalla vaikuttamistoiminnalla luodaan myös vahvempaa pohjaa varainhankinnalle ja jäsenhankinnalle. 15

16 Keskustoimisto - Tiukula Koskelantie 38, HELSINKI PL 95, HELSINKI Forsbyvägen 38, HELSINGFORS PB 95, HELSINGFORS Puhelin Aluetoimistot: Etelä-Suomen aluetoimisto Koskelantie 38, HELSINKI PL 95, HELSINKI Puhelin Länsi-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 14 C TAMPERE Puhelin Keski-Suomen aluetoimisto Väinönkatu 11 A JYVÄSKYLÄ Puhelin Itä-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 25 C, 4. krs JOENSUU puh Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu OULU Puhelin Hanemedia 2014 Kansikuva: Karin Beate Nosterud /Save the Children

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 KOKOUSKUTSU 27.10.2015 Hei Espoon PeLan jäsen! Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 klo 18:00 osoitteessa Thurmaninaukio 10 A 2, Kauniainen. Kokouksessa

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista.

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista. OSALLISUUDEN OHJEISTUS Lapsen ääni sinulle, joka päätät lasten asioista. 2 Pelastakaa Lapset tekee työtä edistääkseen lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Järjestömme pyrkii lisäämään

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

ALLIANSSIN STRATEGIA 2021

ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 SISÄLTÖ ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA 3 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö.

Lisätiedot

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Päivi Petrelius, erikoistutkija THL/Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämishanke 2.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimukseen

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf. Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf. Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf TOIMINTASUUNNITELMA 2016 VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf 2 (7) Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry on poliittisesti

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Visiosta toimivaan strategiaan

Visiosta toimivaan strategiaan Visiosta toimivaan strategiaan Aivoriihi: Millainen on tulevaisuuden Korson koulu 24.10.2013 klo 18:00-20:00 Korson koulu Mika Jokinen Korson koulun vanhempainyhdistys ry (Lupa: Lähdeaineistona hyödynnetty

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

BANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti

BANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti BANGLADESH Bangladesh (Mymensingh ja Netrokona) Kumppani Pelastakaa Lasten Bangladeshin maatoimisto sekä paikallinen kansalaisjärjestö SUF Toimiala Sosiaaliturva- ja palvelut Tavoitteet Lapsiköyhyyden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot