Pelastakaa Lapset ry:n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pelastakaa Lapset ry:n"

Transkriptio

1 Pelastakaa Lapset ry:n toimintastrategia

2 Sisällysluettelo VISIO JA MISSIO 3 ESIPUHE 4 TOIMINTAPERIAATTEET 5 LAPSEN OIKEUKSIEN TILANNEANALYYSI 8 PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 STRATEGISET TAVOITTEET 12 2

3 VISIO JA MISSIO Pelastakaa Lapset on laadukas lastensuojelun ammattilainen, lapsipoliittinen vaikuttaja sekä herkkä, luotettava ja nopea auttaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Pelastakaa Lapset perustaa toimintansa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Strategiakaudella Pelastakaa Lapsissa kehitetään lapsen oikeuksiin perustuva yhtenäinen ohjelma. VISIO Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistumiseen. MISSIO Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia lasten elämään. ARVOT VASTUULLISUUS: Otamme henkilökohtaisen vastuun siitä, että käytämme voimavarojamme tehokkaasti, saavutamme mitattavissa olevia tuloksia ja kannamme vastuumme tukijoidemme, yhteistyökumppaniemme ja ennen kaikkea lasten edessä. TAVOITTEELLISUUS: Vaadimme itseltämme ja työtovereiltamme korkeiden tavoitteiden asettamista ja sitoutumista kaiken lasten hyväksi tekemämme työn laadun parantamiseksi. YHTEISTYÖ: Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme, saamme voimaa erilaisuudestamme ja teemme hyvää työtä kumppaniemme kanssa edistääksemme maailmanlaajuisia vahvuuksiamme lasten olojen parantamiseksi. LUOVUUS: Olemme avoimia uusille ajatuksille sekä valmiita uutta luoviin muutoksiin ja ottamaan hallittuja riskejä kestävien ratkaisujen kehittämiseksi lapsia varten ja lasten kanssa. REHELLISYYS: Pyrimme elämään rehellisyyden ja käytöksen korkeimpien eettisten periaatteiden ja järjestön hyvän maineen mukaisesti, sekä toimimme aina lasten parhaitten etujen mukaisesti. 3

4 ESIPUHE Pelastakaa Lapset on lastensuojelu- ja lapsen oikeusjärjestö, joka pohjaa toimintansa YK:n lapsen oikeuksien sopimukselle. Puolustaessaan ja edistäessään lapsen oikeuksien toteutumista, järjestössä on yhä voimakkaammin syntynyt halu määritellä sen oma toiminta lapsen oikeusperustaisesti. Myös kansainvälinen Pelastakaa Lapset -järjestö toimii vahvasti tältä pohjalta. Järjestön kansainväliset ohjelmat on suunniteltu ja toteutettu oikeusperustaisesti jo usean vuoden ajan. Lapsen oikeusperustaisen työn lähtökohtana on lapsen oikeuksien tilanneanalyysi, jossa kartoitetaan lasten oikeuksien toteutuminen kyseisellä hetkellä sekä se, kenen vastuulla kunkin oikeuden toteutuminen on. Tämän strategiatyön pohjana käytettiin YK:n lapsen oikeuksien komitean vuonna 2011 Suomelle antamia huomautuksia ja suosituksia. Eri yksiköiden ja hallituksen edustajien kanssa pidetyssä työpajassa huomautuksista valittiin ne, joiden toteutumista Pelastakaa Lapset toiminnallaan edistää. Nämä voitiin pelkistää kolmeen näkökulmaan: perheestään erossa olevat lapset, ehkäisevä työ lasten suojelussa sekä lapset kansalaisina. Edellä mainittujen analyysien pohjalta asetettiin oikeusperustaisen ohjelmatyön kolmen pilarin (suora tuki, vaikuttamistyö, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen) mukaiset sisällölliset strategiset tavoitteet. Niitä kaikkia tarkastellaan em. kolmen näkökulman kautta. Neljäs strateginen tavoite on pääosin organisatorinen eli minkälaista organisaatiota sisällöllisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Järjestön toimintastrategia tehdään ensisijaisesti itselle, oman työn ohjenuoraksi ja sen avulla linjataan suunta, minne halutaan olla menossa. Kuten strategiat yleensä, tämäkin on melko yleisellä tasolla kirjoitettu. Tavoitteiden konkretisoituminen tapahtuu vuotuisia toimintasuunnitelmia kirjoitettaessa ja toteutettaessa. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty mittareita, joiden avulla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista. Ensimmäisenä vuonna mittareille määritellään lähtötasot ja tavoitteet, joita vastaan kehitystä tulevina vuosina raportoidaan. Strategian oikeusperustaisuuden vuoksi myös toimintasuunnitelman rakenne muuttuu, kun suunnitelmat tehdään strategisia tavoitteita vastaan. Samalla järjestön yhtenäisyys vahvistuu, kun konkretisoituu se, että eri yksiköt, paikallisyhdistykset mukaan lukien, toimivat saman tavoitteen toteuttamiseksi eivätkä yksikkö-/toimintokohtaisten tavoitteiden puolesta. Haluan kiittää kaikkia strategiatyössä mukana olleita ja erityisesti strategiatyön pienryhmää, jonka asiantuntemus oikeusperustaisuudesta ja strategiatyöstä on ollut kullanarvoista. Hanna Markkula-Kivisilta pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry Strategiatyö on edellyttänyt kymmenien ja taas kymmenien työtuntien pohtimista ja keskustelua. Mutta ajassa, jossa toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja nopeasti, on ensiarvoisen tärkeää pohtia sitä, miksi Pelastakaa Lapset on olemassa, mikä sen tehtävä on ja mikä sen tehtävä ei ole. Vain yhteinen suunta ja tavoitteet mahdollistavat järjestön työn onnistumisen ja voimavarojen tehokkaan käytön. 4

5 TOIMINTAPERIAATTEET Pelastakaa Lapset on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Pelastakaa Lapset on osa kansainvälistä Save the Children -järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 100 maassa. Työtämme ohjaa kansallisen lainsäädännön lisäksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, joka on maailman yleisimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Pelastakaa Lapset lisää yleistä tietoisuutta lapsen oikeuksista ja ottaa lapsen oikeudet huomioon kaikessa toiminnassa. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus määrittää kaikki alle 18-vuotiaat oikeudenhaltijoiksi. Valtio sekä kunnat ovat ensisijaisia vastuunkantajia. Vanhemmat, huoltajat ja kasvattajat voivat toissijaisina vastuunkantajina omalta osaltaan toteuttaa lasten oikeuksia. Pelastakaa Lasten rooli on tukea vastuunkantajia, jotta he pystyvät kantamaan vastuun oikeuksien toteutumisesta ja toisaalta vahvistaa oikeudenhaltijoita, jotta he ovat tarpeeksi vahvoja vaatimaan oikeuksiensa toteutumista. Pelastakaa Lapset tekee työtä erityisesti kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseksi. Pelastakaa Lasten sitoutuminen lasten oikeuksien kunnioittamiseen tarkoittaa, että meillä on velvollisuus suojella lapsia ja erityisesti niitä, joiden kanssa olemme tekemisissä. Noudatamme kaikessa toiminnassamme Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön toimintaperiaatteita ja -ohjeita lasten suojelemiseksi ja heidän turvallisuutensa takaamiseksi. Pelastakaa Lapset noudattaa työssään kansainvälisiä humanitaarisia periaatteita, jotka korostavat avun antamista yksinomaan tarpeeseen perustuen. Niiden mukaan kaikilla katastrofeille ja kriiseille altistuneilla ihmisillä on oikeus saada apua ja suojelua. Pelastakaa Lasten toimintaa ohjaavat neljä oikeusperustaisuuden periaatetta: oikeus eloonjäämiseen ja kehittymiseen, syrjimättömyys, osallisuus ja lapsen etu. Strategiakaudella kiinnitetään erityistä huomiota osallisuuden toteutumiseen. Pelastakaa Lapset vahvistaa kaikkia lapsia yhdenvertaisina yksilöinä ja kansalaisyhteiskunnan jäseninä, jotta lapsilla olisi mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään ja elämäänsä koskeviin toimenpiteisiin ja päätöksentekoon. Käytännössä oikeusperustaisuutta toteutetaan jakamalla toiminta kolmeen osa-alueeseen. Suora tuki sisältää käytännön toimet oikeuksien toteutumiseksi (kehittämishankkeet, innovaatiot ja mallintaminen sekä palvelutuotanto). Vahva vaikuttamistyö pyrkii muokkaamaan lainsäädäntöä, politiikkaa ja toimintatapoja lapsen oikeudet huomioivaksi. Yksilöiden ja yhteisöjen vahvistaminen on tärkeää, jotta he pystyvät toimimaan lapsen oikeuksien toteutumisen puolesta. 5

6 Muutosteoria työn taustalla Pelastakaa Lasten käyttämä muutosteorian käsite kuvaa järjestön toimintatapaa. Tavoitteena on saada aikaan välittömiä ja pysyviä lasten asemaa ja hyvinvointia parantavia muutoksia. Pysyvien muutosten aikaansaamiseksi on toimittava mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi. Parhaimpaan tulokseen päästään yhdistämällä seuraavat elementit kaikkeen toimintaamme: Muutosteoria: Me... olemme ääni vaikutamme ja kampanjoimme osallistavampien käytäntöjen aikaansaamiseksi, jotta lasten oikeudet toteutuvat ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin vahvistuu... olemme innovaattori kehitämme ja mallinnamme uusia toimintatapoja, jotta kaikkien lasten oikeus turvalliseen elämään toteutuu... luomme kumppanuuksia työskentelemme yhdessä lasten, perheiden, järjestöjen, yhteisöjen, kuntien, valtion ja yksityisen sektorin kanssa jaamme tietoa, vaikutamme muiden työhön sekä vahvistamme heidän resursseja lapsen oikeuksien toteuttamisessa... saavutamme mittavia tuloksia tuemme hyvien käytäntöjen tehokasta hyödyntämistä palveluissa, ohjelmissa ja lapsipolitiikassa, jotta mahdollisimman moni lapsi hyötyy pysyvistä muutoksista 6

7 Olemme ääni. Edistämme osallistavampia käytäntöjä, jotta lasten oikeudet toteutuvat ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin vahvistuu. Pelastakaa Lasten suorasta tuesta hyötyy moni lapsi. Yhä useampi lapsi hyötyy rakenteisiin ja valtasuhteisiin vaikuttamisesta. Tavoitteena on, että valtio ja muut vastuunkantajat toteuttavat lasten oikeuksia ja kohtaavat erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten välittömät tarpeet. Pelastakaa Lapset vahvistaa lasten osallisuutta: lapsen äänen kuulemista ja mahdollisuutta osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vaikuttamistyötä tehdään paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti lapsen oikeusperiaatteita tukien ja lapsia osallistaen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. (Vaikuttaminen ja yhteisöjen vahvistaminen) Olemme innovaattori. Kehitämme ja mallinnamme uusia hyväksi havaittuja, lapsen oikeuksia ja hyvää elämää parhaimmalla ja tehokkaimmalla tavalla edistäviä toimintatapoja. Lasten kohtaamiin ongelmiin tai muihin ajankohtaisiin kysymyksiin löydetään parhaat ratkaisut kehittämällä ja testaamalla toimintatapoja. Kehittämistyössä luodaan toimintamalleja, dokumentoidaan sekä arvioidaan niiden tuloksia ja vaikutuksia lapsiin. Aiemmin hyviksi havaittuja käytänteitä hyödynnetään ja sovelletaan innovatiivisesti uusiin toimintaympäristöihin maailmanlaajuista osaamista hyödyntäen, myös kriisiolosuhteissa. Kehityshankkeissa tehdään yhteistyötä yhteiskunnan avaintoimijoiden, kuten hallinnon edustajien, muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Hankkeista opitaan jatkuvasti ja työn tuloksia arvioidaan pitkäkestoisesti. (Suora tuki) Saavutamme mittavia tuloksia. Tuemme hyvien käytäntöjen tehokasta hyödyntämistä ohjelmissamme, palveluissamme ja toimenpiteissämme, jotta mahdollisimman moni lapsi hyötyy pysyvistä muutoksista. Pelastakaa Lapset haluaa, että lasten hyväksi tehdyllä työllä on mahdollisimman laaja merkitys. Maailman johtavana, itsenäisenä lapsen oikeuksia ajavana järjestönä ja lapsiasiantuntijana Pelastakaa Lapset on erityisen vaikutusvaltaisessa asemassa tukemassa ja edistämässä muita toimijoita hyviksi havaittujen käytäntöjen hyödyntämisessä. Sellaisia toimintaperiaatteita ja toimenpideohjelmia, joilla on todistettua myönteistä vaikutusta lapsiin, edistetään. Pelastakaa Lapset tekee näkyväksi myös sellaista kumppaneiden työtä joka edistää lasten oikeuksia. Päätöksentekijöiden kanssa työskentely ja heihin vaikuttaminen on tärkeää. Tavoitteena on luoda sellaiset rakenteet, että kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. (Vaikuttaminen) Luomme kumppanuuksia. Työskentelemme lasten, perheiden, yhteisöjen, järjestöjen, kuntien, valtion ja yksityisen sektorin, tutkijoiden sekä median kanssa jaamme tietoa, vaikutamme ja vahvistamme muiden kykyä toimia lasten oikeuksien toteuttamiseksi. Pelastakaa Lasten työn tueksi tarvitaan muita toimijoita ja järjestön on tuettava muita. Pelastakaa Lapset edistää kaikkialla vahvan ja itsenäisen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä. Muutosteoriaan perustuva toimintatapa vahvistuu lasten, perheiden, yhteistyökumppaneiden, verkostojen, lahjoittajien ja jäsenten osallisuudella. Yhteistyöverkosto on laaja ja monipuolinen. On osattava tunnistaa kulloinkin avaintoimijat ja yhteistyötahot sekä luotava uusia verkostoja muutoksen aikaansaamiseksi. (Yhteisöjen vahvistaminen) 7

8 LAPSEN OIKEUKSIEN TILANNEANAYYSI Lapsen oikeuksien tilanneanalyysi on analyysi lasten hyvinvoinnin ja lasten oikeuksien toteutumisen tilanteesta. Lapsen oikeuksien tilanneanalyysin avulla Pelastakaa Lapset tarkastelee, mitkä lapsen oikeudet toteutuvat ja mitkä eivät toteudu, sekä arvioi sitä, mitkä tekijät estävät oikeuksien toteutumisen. Lapsen oikeuksien analyysiin kuuluu myös tarkastella sitä, mitkä ovat kunkin vastuunkantajan roolit, mahdollisuudet ja resurssit vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Perheestään erossa olevat lapset Lapsen oikeuksien sopimus takaa perheestään erossa oleville lapsille oikeuden valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. Perhehoito on voimassa olevan lainsäädännön mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto Suomessa. Periaate on kannatettava, mutta huolena on, että lapsia sijoitetaan perheisiin kustannussyistä myös silloin, kun lapsen edun mukainen ratkaisu olisi vahvemmin tuettu perhehoito tai laitoshoito. Sijaishuollon yksityistäminen ja kilpailutusten lisääntyminen on vahva trendi. Keskeisiä vastuunkantajia sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien toteuttamisessa ovat valtiot, kunnat ja viranomaiset. Suomessa keskeisiä puutteita näiden vastuunkantajien kapasiteetissa ovat mm. kuntien taloudelliset resurssipaineet. Myös lapsen kuulemisen ja vuorovaikutusosaamisen kohdalla on suuria eroja viranomaisten välillä. Globaalisti ongelmana on valtioiden lastensuojelulakien toteuttamisen resursointi sekä viranomaisten rajallinen kapasiteetti huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta tilanteissa, joissa lapsi on erossa vanhemmistaan. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää erityisen suojelun takaamista myös turvapaikanhakija- ja pakolaislapsille. Heitäkin tulee kohdella siis ensisijaisesti lapsina ja vasta sen jälkeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Suomessa turvapaikkamenettelyn kokonaisuutta ei tarkastella riittävästi lapsen edun näkökulmasta ja alaikäisten turvapaikkamenettely on usean eri ministeriön vastuulla, jolloin kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta. Turvapaikkamenettelyssä mukana olevilla viranomaisilla ei ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä lapsen asemasta, oikeuksista ja lapsen edusta. Maailmassa arvioidaan olevan noin 18 miljoonaa lasta, jotka jäävät vaille huolenpitoa. Heistä noin 8 miljoonaa asuu huonosti hoidetuissa laitoksissa, loput asuu sukulaisten tai sijaisvanhempien luona ja osa kaduilla tai työpaikoilla. 1 Konfliktit ja luonnonkatastrofit lisäävät lasten riskiä joutua eroon perheestään. Lasten laitoshoitoa ei ole monissa kehitysmaissa lailla säädelty tai lain noudattamista ei valvota, mikä johtaa villiin lastenkotitoimintaan. Ehkäisevä työ lasten suojelussa (turvallinen perheympäristö ja lapsiin kohdistuva väkivalta) Hyvin toimivien peruspalveluiden ja lapsiperheiden varhaisen tuen muotojen tiedetään ehkäisevän tehokkaasti raskaampien toimenpiteiden tarvetta. Niin Suomessa kuin globaalistikin sektorit ylittävä yhteistyö ja yhteisvastuu lapsen hyvinvoinnista on viranomaisilla. Terveys-, opetus- ja oikeussektorin sekä sosiaaliturvan linkittäminen toimivaan lasten suojelujärjestelmään on monissa kehitysmaissa alkutekijöissä. Tässä on haasteita niin Suomessa kuin globaalisti. Suomessa kiire ja ajanpuute sekä korkeat asiakasmäärät vaikuttavat resurssipuolella negatiivisesti. Kuntien vastuulla on varata riittävästi resursseja ehkäiseviin palveluihin. Niiden vaikutus näkyy vasta myöhemmin ja hyötyjen mitattavuus on haaste. Palvelujen saatavuudessa ja oikea-aikaisuudessa on myös suuria alueellisia eroja. Globaalisti sosiaalipalveluiden puute, köyhyys ja perheiden syrjäytyminen lisäävät miljoonien lasten riskiä jäädä vaille tarvittavaa hoivaa ja huolenpitoa. YK:n lapsen oikeuksien komitean antamissa suosituksissa tulee esiin monien 1 Save the Children s Child Protection Strategy , Making the world a safe place for children, sivu 13 8

9 maiden kohdalla tarve kehittää kansallisia lastensuojelujärjestelmiä, jotka tukevat kokonaisvaltaisesti koko perhettä. Lapset kohtaavat väkivaltaa kaikkialla maailmassa. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan joka neljäs lapsi maailmassa on tästä syystä erityisen suojelun tarpeessa. Lasten kohtaama väkivalta on moninaista: seksuaalinen väkivalta, hyväksikäyttö, kuritusväkivalta, heitteillejättö, kidutus ja jopa murhat. Väkivaltaa on rikkaissa ja köyhissä perheissä, kotona, koulussa, töissä, laitoksissa kaikkialla missä lasten oikeasti kuuluisi olla turvassa ja kokea turvallisuutta. Lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle koskevat lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön yleisyyden ja valtion toimenpiteiden selvittämistä. Suurin osa lapsista käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa, jonka käyttäjistä osa on vaarassa joutua hyväksikäytön kohteeksi. Ilmiö on globaali. Lasten yhdenvertaisuus Lasten oikeutta yhdenvertaisuuteen vaarantavat Suomessa suuret alueelliset ja paikalliset erot lasten palvelujen resursoinnissa, mikä johtuu mm. kuntien laajasta itsehallinnosta. Suomessa lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä ovat myös vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten syrjintä sekä taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen, mikä näkyy köyhissä kotitalouksissa elävien lasten määrän lisääntymisenä. Globaalisti lasten yhdenvertaisuuden esteenä on edellä mainittujen lisäksi erityisesti tyttöjen ja eri tavoin erityistarpeisten lasten syrjintä. Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset ovat vaarassa pudota koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle niin Suomessa kuin maailmalla (riittämätön kielitaito, koulukiusaaminen, opettajien asenteet ja vanhempien kyvyttömyys tukea koulunkäyntiä). Kansalaisjärjestöjen mukaan ei ole saatavilla riittävästi tietoa syrjinnälle alttiiden ihmisten kuulemismahdollisuuksista. Suomi on myös saanut runsaasti huomautuksia rasismista ja muukalaisvihasta ihmisoikeuksien määräaikaisraportoinnissa. Lapsen edun ensisijaisuus on sekin yksi lapsen oikeuksien sopimuksen läpileikkaavista periaatteista. Lapsen etua ei oteta riittävästi huomioon kaikessa päätöksenteossa. Suomessa lainsäädäntö ei vaadi päätösten lapsivaikutusten arviointia. Lapsen edun arviointia ei osata tehdä lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittamassa laajuudessa. Valtiot ovat makrotaloudellisessa mittakaavassa viime kädessä vastuussa lapsiköyhyydestä. Poliittinen tahto priorisoida lapsia resurssien allokoinnissa on yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi tekijä lapsen hyvinvoinnille kuin se, kuinka rikas tai köyhä valtio on. 2 Resursoinnin lisäksi globaalisti haasteena on viranomaisten ja palveluntuottajien usein riittämätön tieto, taito ja kapasiteetti toteuttaa lapsen oikeuksia ja huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Monissa maissa ongelmaksi nousee myös se, toisin kuin Suomessa, että kansalliset lait eivät ole linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Haasteita lisää lapsiin liittyvän luotettavan ja eritellyn tiedon puuttuminen. Suomessa suurin vastuu lapsiköyhyyden ja taloudellisen eriarvoisuuden vastaisista toimenpiteistä on kunnilla. Kunnan juridinen vastuu on selvä, mutta vastuun kantamatta jättämistä perustellaan usein taloudella. Lasten oikeusturvakeinot Lapsen oikeuksien komitea on huolestunut siitä, että lapset eivät ole tietoisia eduskunnan oikeusasiamiehen valitusmenettelystä tai ymmärrä miten se toimii. Erityisesti lapsille suunnattuja oikeusturvakeinoja ei ole. Lasten ja perheiden tietoisuus oikeusturvakeinoista on vähäistä. Lasten oikeudet ja liike-elämä Lapsen oikeuksien komitea suosittelee, että Suomi luo tehokkaan valvontajärjestelmän, jolla kielletään lapsityövoiman käyttö liiketoimintaa ulkomailla harjoittavilta suomalaisyrityksiltä ja monikansallisilta yrityksiltä, joiden päätoimipaikka on Suomessa. Komitea suosittelee, että Suomi noudattaa ja panee käytäntöön määräyksiä, joilla varmistetaan, että liike-elämä noudattaa kansanvälisiä ja kansallisia normeja yritysten sosiaalisesta vastuusta. 2 The African Child Policy Forum (2010) The African report on child wellbeing 201, Addis Ababa 9

10 PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Lastensuojelupalvelujen toimintaympäristö. Keskeiset muutokset toimintaympäristössä koskevat lastensuojelupalveluita ohjaavaa lainsäädäntöä, lastensuojelupalveluiden rahoituspohjaa, kuntien oman sijaishuoltotoiminnan kehittämistä sekä yksityistämisen ja kilpailuttamisen lisääntymistä sijaishuollossa. Lastensuojelupalvelujen tulevaisuustyössä (v ) ydintoiminnoiksi määriteltiin adoptiotoiminta, perhehoitotoiminta, tukiperhetoiminta, lomakotitoiminta, ehkäisevä tukihenkilötoiminta, lastensuojelun erityispalvelut ja kehittämis- ja vaikuttamistyö sekä lastenkotitoiminta, jonka osaksi luotiin vuonna 2012 perhekuntoutus. Toiminnan laajentaminen sovittiin kohdistettavaksi ehkäisevään toimintaan ja tulevaisuustyössä todettiin myös että lastensuojelupalvelut ovat riippuvaisia toimintaympäristönsä kuntien tarpeista ja toimintatavoista, usein myös erilaisista toimintakulttuureista. Suurena haasteena lastensuojelupalveluille on hintojen säilyttäminen sellaisella tasolla, että kunnat ovat palveluja halukkaita ostamaan. Kuntien vaikea taloustilanne ja toisaalta kiristynyt kilpailutilanne esim. sijaishuollossa edellyttävät jatkuvaa hinta-laatuseurantaa ja valmiutta muokata palveluja kysyntää vastaaviksi. Raha-automaattiyhdistyksen uudistuneet avustuslinjaukset merkitsevät oman varainhankinnan roolin kasvamista kotimaan lastensuojelutoiminnan rahoituksessa. Pohdittavaksi tulee myös se, tulevatko jossain vaiheessa ja jos, niin milloin, kasvunrajat tiettyjen toimintojen osalta vastaan. Kansalaistoiminnan toimintaympäristö. Kansalaistoiminnan ytimenä ovat jäsenet, paikallisyhdistykset sekä vapaaehtoisten toiminta. Kansalaistoiminta tukee järjestössä tehtävää vaikuttamis-, varainhankinta- ja viestintätyötä järjestön strategian mukaisesti. Kansalaistoiminta tuo aktiivisesti yhteiskunnan lasten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä näkyviin, sekä vahvistaa ja osallistaa kansalaistoimijoita edistämään lasten oikeuksia valtakunnallisesti ja paikallisesti. Toimintaympäristön haasteena on aktiivisten toimijoiden saaminen mukaan jäseniksi ja vapaaehtoisiksi, kilpailu toimijoista on kovaa ja ihmiset haluavat erilaisia asioita. Paikallisyhdistysten toiminta on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa. Suurimmat haasteet yhdistyskentällä liittyvät vähäiseen aktiivisten toimijoiden määrään ja aktiivien ikääntymiseen, sekä siihen, kuinka saada vahva yhdenmukainen viesti näkymään toiminnassa. Paikallisyhdistyksillä olisi potentiaalia ja motivaatiota aiempaa näkyvämpään paikalliseen vaikuttamiseen lapsen oikeuksien puolesta. Kansainväliset ohjelmat: Viidennes maailman ihmisistä elää konflikteista kärsivissä tai niistä toipuvissa hauraissa yhteiskunnissa. Hauraus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä: hauraat valtiot eivät pysty vastaamaan kansalaistensa perustarpeisiin ja takaamaan heidän hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Köyhyyden poistamiseen suunnattujen vuosituhattavoitteiden jatkon ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhdistäminen on nyt kansainvälisen yhteisön suurimpia haasteita. Uudet kehitystavoitteet tulevat ohjaamaan kv. Pelastakaa Lasten toimintaa vuoden 2015 jälkeen. 10

11 Varainhankinnan ja viestinnän toimintaympäristö. Varainhankinnan kilpailu kiristyy. Järjestöt resursoivat voimakkaasti varainhankintaa ja siihen liittyviä toimintoja. Uusia toimijoita tulee markkinoille ja vahvaa varainkeruuta on ryhdytty tekemään myös perinteisesti verovaroilla kustannettuihin toimintoihin (esim. yliopistot, uusi lastensairaala). Parhaimmillaan suuntaus saattaa vahvistaa lahjoittamisen ilmapiiriä, mutta pahimmillaan se heikentää järjestöjen mahdollisuuksia saada rahoitusta toimintaansa. Varainhankinta ja markkinointi muuttuvat järjestöissä entistä ammatillisemmaksi toiminnaksi. Järjestöt panostavat entistä enemmän markkinointiin ja näkyvyyteen, jolloin markkinointiviestien selkeys ja varainhankinnan tuotteistaminen tulevat yhä tärkeämmäksi. Onnistuakseen nämä vaativat entistä suuremman panostuksen. Varainhankintaan ja varojen käyttöön kohdistuu aiempaa suurempi raportoinnin ja läpinäkyvyyden vaatimus. Viestintä on entistä moninaisempaa, monikanavaisempaa ja nopeampaa. Yhteisöviestintä vaatii tavoitteellisuutta, ennakointia ja nopeaa reagointia. Viestinnän merkitys korostuu kovenevassa kilpailussa. Verkkoviestinnän rooli kasvaa. Maineenhallinta ja kriisiviestinnän osaaminen on keskeistä ja menestymisen edellytys. Suomen Pelastakaa Lapset osana kansainvälistä Pelastakaa Lapset -järjestöä. Kansainvälinen Pelastakaa Lapset tulee tiivistämään ja harmonisoimaan yhteistyötä kansallisten jäseniensä kanssa. Tämä tulee vaatimaan tiiviimpää yhteistyötä eri jäsenten kansainvälisen sekä kotimaan työn organisoinnissa ja raportoinnissa, mutta antaa myös Suomen Pelastakaa Lapsille mahdollisuuden antaa omaa erityistä asiantuntemustaan kansainvälisiin asiantuntijaverkostoihin. 11

12 STRATEGISET TAVOITTEET Tavoite 1: Haavoittavimmassa asemassa olevien lasten eloonjääminen on turvattu ja hyvinvointi on lisääntynyt Mittari 1: Prosenttiosuus niistä Pelastakaa Lasten hankkeista, joissa on aktiivisesti osallistettu lapsia SC:n lasten osallisuuden kriteerit huomioiden. Tukisuhdetta yli 12 kk jonottaneita lapsia, lkm. Lasten ja perheiden lukumäärä, jotka ovat käyttäneet Pelastakaa Lasten tukemia lastensuojelu-, nuorisotyö-, sosiaaliturva-, perus- tai toisen asteen opetuspalveluita. Perheestään erossa olevat lapset: Varmistetaan ja vaikutetaan siihen, että sijaishuollossa olevien lasten hoito on laadukasta, turvallista ja lapsen osallisuuden varmistavaa. Jatketaan Pelastakaa Lasten sijaishuollon laadun ja ja sen seurannan vahvistamista. Pidetään huolta siitä, että Pelastakaa Lasten sijaishuollon palvelut vastaavat kulloinkin sijoitettuina olevien lasten tarpeita. Hyvin todennäköistä on, että palveluita kysytään yhä vaikeammin oireileville lapsille ja nuorille. Vaikutetaan siihen, että perheestään erossa olevat lapset, heidän taustaansa ja erityistarpeisiinsa katsomatta, niin Suomessa kuin maailmalla voivat hyvin turvallisessa, perheenomaisessa ympäristössä. Varmistetaan, että järjestön toimintatavat ja rakenteet (ml. kehittämistyö) mahdollistavat lasten ja perheiden osallisuuden. Kehitysmaissa Pelastakaa Lapset lisää yleistä tietoisuutta perhehoidon muodoista ja on mukana kehittämässä perhehoitoa vaihtoehtona laitoshoidolle. Katastrofitilanteissa Pelastakaa Lapset pyrkii ensisijaisesti turvaamaan lasten eloonjäämisen ja suojelemaan lapsia. Vanhemmistaan eroon joutuneiden lasten rekisteröinti ja vanhempien etsinnän aloittaminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää. Ehkäisevä työ lasten suojelussa: Laajennetaan ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä RAY:n ja kuntien kanssa ja varmistetaan, että se on laadukasta, turvallista ja lapsen osallisuuden takaavaa. Tehdään vaikuttamistyötä sen eteen, että lapset saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja että kuntapäättäjät ymmärtävät peruspalvelujen laadun ja saatavuuden turvaamisen olevan todellista ehkäisevää lasten suojelua. Kehitysmaissa Pelastakaa Lapset tukee perheitä ohjaamalla heitä sosiaaliturvan ja muiden palveluiden piiriin. Kehitetään ja vahvistetaan yhteisöperustaisia lasten suojelujärjestelmiä. Koulutetaan viranomaisia ja lasten kanssa työskenteleviä tunnistamaan ja turvaamaan väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kohdanneita lapsia sekä ohjaamaan heitä avun piiriin. Vahvistetaan kansainvälisten ja kotimaan ohjelmien yhteistyötä kriisivalmiuden alalla erityisesti lastensuojelun sektorilla. Lapset kansalaisina: Pelastakaa Lapset toimii sen puolesta, että lasten yhdenvertaisuus opetuksessa, harrastusmahdollisuuksissa ja palveluissa lisääntyy niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tätä työtä tehdään niin vaikuttamistyön kuin oman ohjelmatoiminnan kautta. Lasten osallisuutta järjestön toiminnassa vahvistetaan edelleen. 12

13 Tavoite 2: Lapsen etu huomioidaan kattavammin yhteiskunnallisessa ja lapsikohtaisessa päätöksenteossa ja rakenteissa Mittari 2: Ehkäisevän tukiperhetyön kuntakumppaneiden määrä. Pelastakaa Lasten ja yhteistyökumppaneiden tekemien lastensuojeluun, koulutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvien aloitteiden määrä, joilla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön, toimintaohjelmiin ja resursseihin. Kyselyiden, tutkimusten ja palautteiden määrä, joilla on tehty näkyväksi sijaishuollossa elävien lasten kokemuksia. Ehkäisevä työ lasten suojelussa: Pelastakaa Lapset vaikuttaa siihen, että kunnat ja valtio resursoivat riittävästi peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön. Järjestö tekee aktiivista vaikuttamistyötä ehkäisevään lastensuojelutyöhön liittyvään lainsäädäntöön ja toimintaohjelmiin liittyen vuosittain erikseen päätettävien painopisteiden mukaisesti. Kansainvälisesti Pelastakaa Lapset työskentelee yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa lasten suojelujärjestelmien kehittämiseksi. Vaikutetaan lainsäädäntöön ja toimenpideohjelmiin, jotta ne takaisivat lapselle turvallisen elinympäristön. Kehitetään yhdessä viranomaisten kanssa lapsilähtöisen sosiaaliturvan muotoja. Lapset kansalaisina: Pelastakaa Lapset tekee Suomessa ja maailmalla vahvaa ja suunnitelmallista vaikuttamistyötä sen puolesta, että julkisia varoja käytetään kunnissa ja valtiolla enemmän ja tehokkaammin lapsen oikeuksien toteuttamiseen ja että lapsivaikutusten arvioinnista tehdään pakollinen osa kuntien ja valtion päätöksentekoa. Perheestään erossa olevat lapset: Pelastakaa Lapset tekee vaikuttamistyötä sen eteen, että lapsen etu huomioidaan nykyistä kattavammin kaikessa päätöksenteossa ja rakenteissa. Tämä tarkoittaa, mm. että sijaishuoltomuodon ja paikan valinta tapahtuu aina lapsen edun ja tarpeiden, ei talouden perusteilla. Pelastakaa Lapset vaikuttaa siihen, että lastensuojelun rakenteet, resurssit, ohjeistus ja valvonta mahdollistavat lapsen edun ja osallisuuden, eivätkä rakenteelliset ohjausmenetelmät (esim. kilpailutus) estä lapsen edun toteutumista. Kehitysmaissa Pelastakaa Lapset kampanjoi, jotta paikalliset lait ja asetukset ovat linjassa YK:n kansainvälisten sijaishuolto-ohjeistusten kanssa. 13

14 Tavoite 3: Lasten, aikuisten ja yhteisöjen toimijuus lasten oikeuksien puolesta on vahvistunut Mittari 3: Lasten ja nuorten tyytyväisyys omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Niiden paikallisyhdistysten ja kansalaisjärjestökumppaneiden määrä, joissa on tehty vaikuttavaa/merkityksellistä työtä lapsenoikeuksien edistämiseksi. Niiden hankkeiden/toimenpiteiden määrä, joilla avaintoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden tietoisuutta on lisätty. Perheestään erossa oleva lapset: Lisätään paikallisten toimijoiden kapasiteettia ja työkaluja perheestään erossa olevien lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Vahvistetaan perheestään erossa olevien lasten tietoa omista oikeuksistaan sekä kykyä niiden puolustamiseen. Vahvistetaan heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Sitoutetaan Pelastakaa Lasten toiminnan piirissä olevia ihmisiä ja tahoja (jäsenet, kannattajat, lahjoittajat, rahoittajat jne.) pitkäjänteiseen toimintaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla sekä vahvistetaan strategisesti valittuja kumppaneita työskentelemään Pelastakaa Lasten tavoitteiden toteuttamiseksi. Ehkäisevä työ lasten suojelussa: Lisätään ehkäisevän lastensuojelutyön piirissä olevien lasten tietoa oikeuksistaan ja kykyä niiden puolustamiseen. Kehitysmaissa tämä tehdään perustamalla ja tukemalla koulujen yhteyksissä olevia lapsen oikeus -kerhoja. Vahvistetaan yhteisöjen ja paikallisyhdistysten kykyä ja valmiutta toimia lasten suojelemiseksi kriisi- ja katastrofitilanteissa. (lapsiystävälliset paikat) Sitoutetaan jäsenet, lahjoittajat ja vapaaehtoiset toimimaan pitkäjänteisen lastensuojelun puolesta ja pyritään saamaan toiminnan piiriin jatkuvasti uusia vapaaehtoisia. Koulutetaan ja vaikutetaan, että Pelastakaa Lasten toiminnan piirissä olevat lapset ja aikuiset, jäsenet, yhdistykset ja yritykset tuntevat Pelastakaa Lasten toimintaperiaatteet lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Vahvistetaan strategisesti valittuja kumppaneita Pelastakaa Lasten tavoitteiden toteuttamiseksi kotimaassa ja maailmalla. Lisätään vastuunkantajien (huoltajat, muut kasvattajat) tietoisuutta ja toimijuutta lasten hyvinvoinnin tukemiseksi. Lapset kansalaisina: Vahvistetaan paikallisyhdistysten ja kansalaisjärjestökumppaneiden kapasiteettia toteuttaa sekä suoraa tukea että toimia paikallisina vaikuttajina lapsen oikeuksien puolesta. Vahvistetaan lasten osallisuutta noudattaen Pelastakaa Lasten osallisuuden standardeja. Vahvistetaan yhteiskunnan avaintoimijoiden lapsen oikeustietoisuutta (ml. lapsen oikeudet ja liike-elämän periaatteet) ja varmistetaan että kaikki järjestön yhteistyökumppanit ovat tietoisia lapsen oikeuksista. 14

15 Tavoite 4: Vahvempi, joustavampi ja yhtenäisempi Pelastakaa Lapset Mittari 4: Talous tasapainossa keskipitkällä aikavälillä (5v.) (ylijäämä/alijäämä). % ja määrä varoista vapaata (määriteltävä vapaat varat). % toiminnoista, jotka raportoivat hyödyntäen strategisia mittareita (min. 65%). Mediaosumien määrä. Yhdistysten jäsenmäärä. Osaamisen hallinta on suunnitelmallisempaa ja eri yksiköiden ja toimintojen välinen yhteistyö lisääntynyt Pelastakaa Lasten voima ja vahvuus on sen ammattitaitoisessa, kokeneessa ja sitoutuneessa henkilöstössä. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä vahvistetaan ja turvataan tarvittava osaaminen organisaatiossa. Henkilöstön hyvinvointia ja osaamista koskevat asiat käsitellään osana henkilöstöstrategiaa. Yhtenäisyyttä vahvistetaan mm. lisäämällä yhteistyötä eri toimintamuotojen välillä. Samalla vahvistetaan osaamisen monipuolisuutta. Vapaaehtoisten roolia ammatillisen työn rinnalla vahvistetaan ja selkiytetään. Luodaan kotimaan kriisivalmiussuunnitelma. Toteutetaan lasten osallisuusstandardit omassa toiminnassa. Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön toimintaperiaatteet ja -ohjeet lasten suojelemiseksi otetaan käyttöön koko organisaatiossa, mukaan lukien paikallisyhdistykset. Jokainen työntekijämme tuntee lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden ja osaa toimia lapsen edun mukaisesti tilanteissa, joissa lapsi on suojelun tarpeessa. Talous on vakaa, riskien hallinta ennakoivaa ja resurssien käyttö avointa ja vastuullista Varmistamalla vakaa talous ja ennakoiva riskien hallinta mahdollistetaan pitkäjänteinen toiminta ja tarvittaessa nopeareagoiminen uusiin tilanteisiin. Vakaalla taloudella tarkoitetaan sitä, että järjestön pitkäjänteisen toiminnan mahdollistamiseksi tulot ja menot ovat tasapainossa keskipitkällä aikavälillä (2 5 vuotta). Vuosittainen tulos saattaa vaihdella eri syistä. Järjestön tulee olla valmis sopeuttamaan toimintaansa tarvittaessa. Investointivalmiuden ylläpito edellyttää sitä, että järjestön tulot ovat kuluja suuremmat pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) ja järjestön tase on riittävän vahva. Pelastakaa Lapset haluaa olla vastuullinen niin varsinaisessa toiminnassa, kuin viestinnässä, varainhankinnassa ja hallinnossakin. Tämä edellyttää edelleen hyvän hallintotavan mukaisia toimintaperiaatteita, avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä. Toiminnan jatkuvalla arvioinnilla ja onnistumisista ja virheistä oppimalla luodaan pohjaa entistä vahvemmalle organisaatiolle. Pelastakaa Lasten viestintä ja vaikuttamistoiminta on proaktiivista, suunnitelmallista ja asiantuntemukseen perustuvaa. Viestinnän ja vaikuttamistoiminnan onnistuminen edellyttää paitsi asiantuntemusta myös monikanavaisuutta, aktiivisuutta ja suunnitelmallisen vaikuttamistyön mahdollistavia rakenteita. Lapsen oikeuksien puolustaminen arjessa on erityisesti kuntapäättäjiin vaikuttamista. Tätä työtä tehdään vahvistamalla organisaation sekä paikallisyhdistysten viestintä- ja vaikuttamisosaamista sekä luomalla yhteisiä tavoitteita ja työkaluja. Vahvalla vaikuttamistoiminnalla luodaan myös vahvempaa pohjaa varainhankinnalle ja jäsenhankinnalle. 15

16 Keskustoimisto - Tiukula Koskelantie 38, HELSINKI PL 95, HELSINKI Forsbyvägen 38, HELSINGFORS PB 95, HELSINGFORS Puhelin Aluetoimistot: Etelä-Suomen aluetoimisto Koskelantie 38, HELSINKI PL 95, HELSINKI Puhelin Länsi-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 14 C TAMPERE Puhelin Keski-Suomen aluetoimisto Väinönkatu 11 A JYVÄSKYLÄ Puhelin Itä-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 25 C, 4. krs JOENSUU puh Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu OULU Puhelin Hanemedia 2014 Kansikuva: Karin Beate Nosterud /Save the Children

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ALLIANSSIN STRATEGIA 2021

ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 SISÄLTÖ ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA 3 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista.

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista. OSALLISUUDEN OHJEISTUS Lapsen ääni sinulle, joka päätät lasten asioista. 2 Pelastakaa Lapset tekee työtä edistääkseen lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Järjestömme pyrkii lisäämään

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

YHTÄKÄÄN LASTA EI JÄTETÄ.

YHTÄKÄÄN LASTA EI JÄTETÄ. YHTÄKÄÄN LASTA EI JÄTETÄ. Pelastakaa Lapset ry:n toimintastrategia 2017 2019 SISÄLLYSLUETTELO VISIO JA MISSIO... 3 ARVOT... 3 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET VUOTEEN 2030... 4 PELASTAKAA LASTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ...

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Yhdessä yhdenvertaisuutta

Yhdessä yhdenvertaisuutta Yhdessä yhdenvertaisuutta Kehitysvammaisten Tukiliiton strategia 2017 2020 Johdanto Tällä strategialla suunnataan Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosien 2017 2020 toimintaa Tukiliitto on noin 170 jäsenyhdistyksen

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

BANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti

BANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti BANGLADESH Bangladesh (Mymensingh ja Netrokona) Kumppani Pelastakaa Lasten Bangladeshin maatoimisto sekä paikallinen kansalaisjärjestö SUF Toimiala Sosiaaliturva- ja palvelut Tavoitteet Lapsiköyhyyden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf. Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf. Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf TOIMINTASUUNNITELMA 2016 VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf 2 (7) Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry on poliittisesti

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot