ELINIKÄINEN KAVERI, JOKA EI KOSKAAN JÄTÄ. Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset sairaudestaan nettikeskusteluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINIKÄINEN KAVERI, JOKA EI KOSKAAN JÄTÄ. Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset sairaudestaan nettikeskusteluissa"

Transkriptio

1 ELINIKÄINEN KAVERI, JOKA EI KOSKAAN JÄTÄ Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset sairaudestaan nettikeskusteluissa Hanna Pietilä Opinnäytetyö Kevät 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Oulun seudun Ammattikorkeakoulu

2 Pietilä, Hanna. Elinikäinen kaveri, joka ei koskaan jätä. Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset sairaudestaan nettikeskusteluissa. Oulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja. Opinnäytetyö, 49 s. + 9 sivua liitteitä. TIIVISTELMÄ Sukupuolitautien hoitotyö on osa seksuaaliterveyden edistämistä. Sukupuolitautien torjunta, diagnostiikka, hoito ja tartunnanjäljitys kuuluvat kuntien perusterveydenhuollolle. Genitaaliherpes on yleinen sukupuolitauti, jota kantaa yli miljoona suomalaista tietäen tai tietämättään. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla suomenkielisille Internetin keskustelupalstoille kirjoittaneiden kokemuksia genitaaliherpekseen sairastumisesta ja sairauden vaikutuksesta elämään. Tavoite oli löytää genitaaliherpeksen sairastamisen yhteisiä piirteitä, mutta myös kuvata, kuinka eri tavoin sairauden voi kokea. Tutkimusaineisto koostui 87 kirjoittajan Internetin keskustelupalstoille jättämistä viesteistä, joissa he kertoivat genitaaliherpekseen sairastumisestaan ja taudin kanssa elämisestä. Aineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset pystyi jakamaan ensimmäiseen puhkeamiseen ja sen jälkeiseen sairauden kanssa elämiseen. Ensimmäiseen puhkeamiseen liittyivät tartunnan saaminen, ensimmäisen puhkeamisen oireet ja diagnoosin saaminen. Taudin kanssa elämiseen kuuluivat lääkehoito, vaikutus seksielämään, taudista kertominen kumppanille ja oireiden uusiutuminen. Opinnäytetyön tulosten mukaan ensimmäinen puhkeaminen paljastaa usein genitaaliherpestartunnan, jonka lähde, tartuntatapa ja -aika voivat jäädä sairastuneelle epäselviksi. Oireet ehtivät kehittyä rajuiksi ennen oikeaa diagnoosia. Tartunnan todettiin johtuvan usein siitä, ettei tiedetä genitaaliherpeksen voivan tarttua oireettomana, huuliherpeksen voivan tarttua genitaalialueelle suuseksissä ja genitaaliherpeksen kantajuuden jätettävän yleisesti tutkimatta sukupuolitautitesteissä. Tieto herpesviruksen kantajuudesta, sen puheeksiottaminen ja tartuttamisen pelko rajoittavat tartunnan saaneiden seksielämää. Uuden kumppanin löytäminen huolettaa sekä yksin eläviä että suhteessa olevia. Tulokset näyttivät, että suurimpia genitaaliherpeksen sairastuneelle aiheuttamia ongelmia on kantajuudesta kertominen kumppanille. Avainsanat: sukupuolitaudit, tartuntataudit, seksuaaliterveys, potilasneuvonta, hoitotyö 2

3 Pietilä, Hanna. Genital Herpes in the Internet Discussion Forums. Oulu Oulu University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Registered Nurse; Bachelor of Health Care. Bachelor s thesis. 49 p. + 9 pages of appendices. ABSTRACT The prevention, diagnostics, treatment and tracing of the sexually transmitted diseases are responsibilities of basic municipal health care. Genital Herpes is a common STD in Finland where about one million people carry the virus. The objective of the thesis was to describe the experiences of people with Genital Herpes. The purpose was to improve the patient counseling in the health services by distributing the information about the nature of the disease. The data included the messages of 87 users of Finnish Internet discussion forums. The messages were collected from the conversations dealing with Genital Herpes. The data was analyzed using an inductive content analysis method. The experiences of GH patients were divided into two categories: the experiences of the primary infection and the experiences of living with the disease. The first involved the experiences of the symptoms, transmission and getting the diagnosis, the second included the experiences of the medical treatment, effects on sexual activity and telling the partner about the infection and the reoccurring outbreaks. The first outbreak usually revealed the infection. The reason for the primary infection in several cases was the ignorance about the possibility of GH to be transmitted when there were no symptoms, the possibility of the oral herpes to be transmitted into genital area and the fact that GH was not generally tested in STD tests. Talking about the infection and fear of infecting the partner restricted the sexual activity of the infected. Key words: Sexually Transmitted Diseases, Sexual Health, Patient Counseling 3

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO GENITAALIHERPEKSEEN SAIRASTUNEEN HOITOTYÖ Genitaaliherpes Genitaaliherpespotilaan lääkehoito ja oireenmukainen hoito Genitaaliherpespotilaan ohjaaminen ja tukeminen OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Aineiston hankinta Aineiston analyysi TULOKSET Genitaaliherpekseen sairastuminen Ensimmäisen puhkeamisen oireet Tartunnan saaminen Diagnoosin saaminen Genitaaliherpeksen kanssa eläminen Lääkehoito Seksi Kertominen kumppanille Uusiutuminen JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Seksuaaliterveydellä tarkoitetaan ihmisen hyvinvoinnin tärkeää osa-aluetta: kykyä huolehtia ja nauttia omasta itsestään, hakeutua kontaktiin ja kokea vastavuoroista nautintoa läheisyydestä ja myöhemmin kykyä vastuulliseen parisuhteeseen ja vanhemmuuteen (Cacciatore & Apter 2003, 233). Maailman terveysjärjestö (WHO) määritteli raportissaan jo 70-luvulla yhdeksi seksuaalisen terveyden peruselementiksi vapauden pelosta, häpeästä, syyllisyydestä, vääristä uskomuksista ja muista psyykkisistä tekijöistä, jotka ehkäisevät seksuaalivastetta ja huonontavat seksuaalista kanssakäymistä sekä vapauden orgaanisista häiriöistä, taudeista ja vajeista, jotka häiritsevät seksuaalisuutta ja lisääntymisfunktiota (Virtanen 2002, 12). Seksuaalisesti aktiivisen ikäryhmän tärkeitä terveyskasvattajia ovat opiskelija- ja työterveyshuollon henkilöstö sekä erilaiset kansalaisjärjestöt (Eskola & Hytönen 2002, 289). Seksuaaliterveys on tärkeä osa-alue nuorten terveyden edistämistä kouluterveydenhuollossa. Valistuksesta huolimatta sukupuolitautien ehkäisyn laiminlyöminen on yleistä nuorilla teini-ikäisillä. (Kosunen 2002, ) Paavonen (2002, ) väittää seksuaaliopetuksen puuttuvan lähes kokonaan Suomen kouluterveydenhuollosta sen takia sukupuolitauteihin liittyvä ennaltaehkäisevä valistus, neuvonta ja ohjaus toimivat huonosti, jolloin varhaisen toteamisen tärkeys korostuu. Hänen mukaansa yhteiskunnalle suuria kustannuksia aiheuttavien sukupuolitautien muuttuva kirjo vaatii terveydenhuollon ammattilaisilta jatkuvaa valppautta. Genitaaliherpes on tavallinen sukupuolitauti, jota kantaa yli miljoona suomalaista tietäen tai tietämättään. Taudin psykososiaaliset vaikutukset voivat olla vakavia ja kestää läpi elämän. Viruksen herkkä tarttuminen sekä taudin odottamattomat uudelleenpuhkeamiset aiheuttavat omalta osaltaan myös emotionaalisen painolastin potilaalle. (Hiltunen-Back, Lehtinen & Linnavuori 2003, ) Suomessa ei ole nähty tarvetta genitaaliherpeksen seulonnoille ja sen pitkiä estohoitoja käytetään vähän, joten näistä ei synny merkittävää kansantaloudellista kuormitusta. Suurin haitta tuleekin virustartunnastaan tietävien psyykkisestä ahdistumisesta ja pelosta, että kumppani saa tartunnan. (Rostila 1998, 358.) Herpesvirusta vastaan ei ole vielä olemassa rokotetta, mutta sellaisen kehit- 5

6 telyssä on edetty harppauksin, mikä herättää perusteltua toiveikkuutta (Lehtinen 2004, 122). Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tarkoituksena on kuvailla suomenkielisille Internetin keskustelupalstoille kirjoittaneiden ihmisten kokemuksia genitaaliherpekseen sairastumisesta ja sairauden vaikutuksesta elämään. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää genitaaliherpekseen sairastuneiden kirjoituksista yhteisiä piirteitä, mutta myös kuvata, kuinka eri tavoin sairauden voi kokea. Mielenkiintoiseksi työn tekee keskustelupalstoille kirjoittajien tuottama materiaali, jonka syntymiseen en ole opinnäytetyön tekijänä vaikuttanut. Filosofisena viitekehyksenä käytän Lauri Rauhalan (1983) luomaa holistista ihmiskäsitystä. Hoitajan ihmiskäsitys vaikuttaa siihen, millaisena hän hoitotyön luonteen ja roolinsa hoitajana näkee (Sundeen, Stuart, Rankin & Cohen 1987, 11). Opinnäytetyöstä saatavaa tietoa voidaan käyttää genitaaliherpekseen sairastuneiden potilaiden kokonaisvaltaisen ohjauksen kehittämiseen. Viime kädessä opinnäytetyöstäni hyötyvät potilaat, jotka saavat laadukkaampaa ohjausta, mutta myös ohjaava henkilökunta, jonka työskentelyä tieto helpottaa. Opinnäytetyö tekee genitaaliherpestä tunnetummaksi hoitohenkilökunnalle sekä päivittää heidän tietojaan sairaudesta. Opinnäytetyö herättää lukijansa ajattelemaan, avaa uusia näkökulmia ja ulottuvuuksia genitaaliherpeksen tarkastelemiseen sairautena muiden joukossa. Koska kyseessä on ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, on tutkimuksen tekemisen tärkein tavoite oma oppiminen ja omien valmiuksien osoittaminen. Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemusten tutkiminen kehittää ammatillisuuttani sairaanhoitajana potilaslähtöiseen suuntaan, jossa potilas itse määrittelee ongelmansa, johon apua haetaan. Toivon opinnäytetyön tekemisen auttavan minua tunnistamaan omia ennakkoluulojani, asenteitani ja tunteitani. Samalla opinnäytetyö näyttää halukkuuteni ja kykyni kehittää omaa alaani sekä prosessin aikana syventyneen tietopohjani seksuaaliterveyden alalta. 6

7 2 GENITAALIHERPEKSEEN SAIRASTUNEEN HOITO- TYÖ 2.1 Genitaaliherpes Yli miljoona suomalaista sairastaa genitaali- eli sukuelinherpestä. Genitaaliherpestä aiheuttavia viruksia on kahta tyyppiä. Valtaosa tartunnoista on HSV-2:n (herpes simplex 2) aiheuttamia. HSV-1:n (herpes simplex 1) osuus on kuitenkin jatkuvassa kasvussa, % tutkitusta populaatiosta riippuen, osittain muuttuneiden seksuaalitapojen, käytännössä esimerkiksi suuseksin, johdosta. (Hiltunen-Back ym. 2003, ) Nykyisten tai vuosittain tapahtuvien uusien tartuntojen määrää on vaikea arvioida, koska herpes ei kuulu ilmoitettaviin tauteihin eikä sitä tilastoida maanlaajuisesti. Genitaaliherpes lisääntyi selvästi luvuilla, mutta sen jälkeen määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan. (Rostila & Leinikki 2003, ) 90-luvun alussa noin neljäsosalla 30 vuotta täyttäneistä löytyi HSV-2-viruksen vasta-aineita (Hänninen & Huovinen 1991, 227). Kaksi kolmasosaa genitaaliherpestartunnoista tapahtuu oireettoman kumppanin välityksellä, jolloin virusta on erittynyt limakalvoille niin vähäisiä määriä, että varsinaista muutosta ei ole havaittavissa. Naisen riski saada genitaaliherpestartunta mieheltä on suurempi kuin miehen naiselta. Kondomi suojaa herpestartunnalta vain, jos se peittää näkyvät muutokset kokonaan. (Hiltunen-Back ym. 2003, 70.) Tyypillistä herpesvirukselle on, että tartunnan jälkeen se jää latentissa muodossa eli oireita aiheuttamatta elimistöön ja voi myöhemmin johtaa uuteen sairastumiseen useitakin kertoja peräkkäin (Hänninen & Huovinen 1991, 227). Genitaaliherpeksen ensimmäisinä oireina esiintyy kutinaa, kipua ja kirvelyä tartuntaalueella. Muutaman vuorokauden kuluessa voidaan todeta punoitusta, turvotusta sekä symmetrisesti sijaitsevia rakkuloita. Rakkulat rikkoutuvat nopeasti ja muodostavat laajoja haavapintoja. Ensipuhkeamiseen liittyy yleisoireina kuumetta, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Vaikka tartunta on usein oireinen, se voi olla myös täysin oireeton. (Hiltunen-Back ym. 2003, ) Genitaaliherpeksen uusiutumistaajuus vaihtelee suuresti (Hiltunen-Back 2001, 1178). 7

8 Herpesvirus tarttuu kosketuksessa etenkin oireisessa vaiheessa. Herpes voi levitä sormien välityksellä rakkulaeritteestä esimerkiksi omaan silmään. Äidin raskaudenaikainen ensimmäinen puhkeaminen aiheuttaa sikiölle vaaratilanteen, toisin kuin herpeksen uusiutuminen, jolloin sekä äidillä että sikiöllä on jo viruksen vasta-aineita. Vaara taudin tarttumisesta äidistä lapseen on ensimmäisen puhkeamisen yhteydessä 50 % mutta vain alle 5% uusiutumisessa. Uusiutuvaan herpekseen on mahdollista aloittaa estohoito muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa ja jatkaa sitä synnytykseen asti. Suomessa on pyritty vähentämään näin herpestä sairastavien naisten turhia keisarileikkauksia. (Hiltunen- Back 2001, ) Monissa maissa on ehdotettu aktiivista seulontojen käyttöä sikiön herpestartuntariskin vähentämiseksi, mutta Suomessa ei ole vielä nähty tällaista tarpeelliseksi (Rostila 1998, 358). Sukupuolitautien hoito on Suomessa laadukasta ja potilaalle helposti saatavilla. Terveyskasvatus pitäisi suunnata nuoriin jo koulussa sekä koko seksuaalisesti aktiiviseen väestöön. Uusien tartuntojen estämiseksi suojaamattomia seksikontakteja ja seksikumppanien vaihtamista pitäisi välttää. Herpespotilaiden tartuntakontakteja jäljittämällä tuskin voidaan merkittävästi vähentää tartuntojen määrää. (Rostila 1998, 358.) 2.2. Genitaaliherpespotilaan lääkehoito ja oireenmukainen hoito Genitaaliherpeksen oireet paranevat ilman hoitoakin, mutta viruksen jakaantumista estäviä lääkkeitä on olemassa. Voidetta saa apteekista ilman reseptiä, mutta tablettilääkettä saa vain reseptillä. (Aaltonen 1999, 122.) Tärkeää olisi päästä aloittamaan lääkehoito jo ensimmäisten oireiden ilmaannuttua, mikä tarkoittaa että ensimmäinen puhkeaminen pitäisi diagnosoida nopeasti ja oikein (Hänninen & Huovinen 1991, 231). Suun kautta otettavilla viruslääkkeillä (asikloviiri, famsikloviiri, valasikloviiiri) voidaan lyhentää viruksen erittymistä etenkin ensimmäisen puhkeamisen yhteydessä. Uusiutumisen yhteydessä merkitys on vähäisempi. Genitaaliherpeksen ensimmäisen puhkeamisen lääkehoidon annostus on valmisteesta riippuen 2 5 annosta vuorokaudessa ja hoidon pituus on oireiden vaikeuden mukaan 5 10 vuorokautta. (Hiltunen-Back ym. 2003, 74.) Lääkevoiteilla (asikloviiri ja pensikloviiri) ei ole juuri merkitystä, koska ne pysyvät huonosti ja niitä joudutaan annostelemaan tiheästi (Hiltunen-Back ym. 2003, 74). Iv- eli 8

9 suonensisäinen asikloviiri on aiheellinen rajuoireisen ensimmäisen puhkeamisen sekä vastasyntyneen lapsen tartunnan hoidossa (Hiltunen-Back ym. 2003, 74). Antibioottihoito on aiheellinen silloin, kun virusinfektion yhteyteen on kehittynyt bakteeritulehdus (Hartikainen ym. 1995, 48). Antibakteerista voidetta voi käyttää tulehtumisen ehkäisemiseksi (Hiltunen-Back ym. 2003, 74). Bakteereja tappavaa voidetta saa apteekista ilman reseptiä (Aaltonen 1999, 123). Estohoidossa käytetään samoja suun kautta otettavia lääkkeitä kuin ensimmäisen puhkeamisen hoidossa. Lyhytkestoista estohoitoa voidaan käyttää esimerkiksi muutaman viikon ajan estämään oireiden tuloa lomamatkalla. Pitkäkestoinen estohoito voi kestää kuukausista jopa vuosiin, kun kyseessä on vaikeaoireinen tai tiheästi (yli kuusi kertaa vuodessa) uusiutuva genitaaliherpes. (Hiltunen-Back ym. 2003, 74.) Estohoito voi vähentää tartunnan leviämistä (Rostila 1998, 358). Viruslääkkeiden haittana on kalleus, vaikka rinnakkaisvalmisteita on jo saatavilla (Aaltonen 1999, 123). Genitaaliherpeksen oireenmukaisella paikallishoidolla pyritään helpottamaan tulehdusta ja kipua. Keinoja voivat olla keittosuolakompressit, kipua lievittävät voiteet, talkit ja suihkuttelu (Hartikainen, Tuomivaara, Puistola & Lang 1995, 48) sekä kamomillakylvyt (Eskola & Hytönen 2002, 292). 2.3 Genitaaliherpespotilaan ohjaaminen ja tukeminen Seksitautien torjunta, diagnostiikka, hoito ja tartunnanjäljitys kuuluvat nykylainsäädännön (Tartuntatautilaki 1986) mukaan kuntien perusterveydenhuollolle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2009) on antanut perusohjeen sukupuolitautien tutkimiseen pääkaupunkien terveyskeskuksissa. Kokemuksen perusteella tullaan laatimaan valtakunnallinen suositus. Ohjeen mukaan genitaaliherpespotilaat, joiden tauti ei ole oireiltaan vaikea, hoidetaan terveysasemilla ja vaikeahoitoiset genitaaliherpespotilaat ohjataan sukupuolitautien poliklinikalle. Suurin osa sukupuolitautipotilaista hakeutuu hoitoon omaaloitteisesti oireiden perusteella tai halutessaan tutkituttaa tartunnan mahdollisuuden tilapäisen kontaktin jälkeen tai kumppanin vaihtuessa (Kuosmanen 2002, 1385). Potilasohjauksen perusta on terveydenhuollon juridiikassa (laki 1992/785, laki 1994/559) ja ammattietiikassa (Etene 2001). Potilaan asema on määritelty laissa. Lain 9

10 (1992/785, 5 ) mukaan potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta ja vaihtoehdoista sekä riskeistä niin, että hän ymmärtää riittävästi niiden sisällön. Holistinen ihmiskäsitys tarkoittaa kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä, jossa ihmisen olemassaololla ajatellaan olevan kolme ulottuvuutta: tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus eli tilanteellisuus (Rauhala 1983, 24-25). Vuorovaikutussuhteessa hoitaja on tekemisissä ihmisen olemuksen eri puolien kanssa. Hoitotyön keskipiste on hoitotyön ongelmien määrittelemisessä ja ratkaisemisessa. Hoitosuhde on se kanava, jonka välityksellä hoitaja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa edistää tämän terveyttä. (Sundeen ym. 1987, 12.) Terveyskeskuksissa ja sairaaloiden poliklinikoilla on tärkeää varata aikaa henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin, jolloin hoitaja saa kerättyä tietoja potilaan yksilöllistä hoitosuunnitelmaa varten ja potilaalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja toiveita hoidon suhteen (Eskola & Hytönen 2002, 289). Neuvonta ja ohjauksen antaminen ovat tärkeä osa hoitajan työtä. Potilaaseen vaikutetaan tällöin yksilöllisesti, juuri hänen tarpeidensa mukaan. Potilas saa kuitenkin tehdä itse päätökset, esimerkiksi kertooko tartunnasta kumppanillensa. Hoitajan tulee olla herkkä potilaan viesteille ja pyrkiä luomaan luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri. Omien asenteiden ja tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen on välttämätöntä. (Aaltonen 1999, 118.) Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen on erityisen tärkeää, kun kyseessä on potilaalle arka asia (Eskola & Hytönen 2002, 289). Hoitohenkilökunnalta löytyy usein seksuaalisuuteen liittyviä varauksellisia mielipiteitä ja asenteita. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat kuitenkin osa hoitotyötä. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskusteleminen vaatii tietoa, taitoa ja tahdikkuutta sekä herkkyyttä ja suvaitsevuutta. (Iivanainen 2004, 68.) Hoitajan tulee selvittää potilaalle hoidossa tärkeät asiat ja pitää huolta siitä, että potilas on riittävän tietoinen hoidostaan ja sen tarkoituksesta. Hoitajalta vaaditaan kuuntelutaitoa ja kykyä huomata, mitä asioita potilas ei ole vielä ymmärtänyt tai mitkä asiat hän on käsittänyt väärin hoidossaan. Jokainen potilas kokee sairastumisen yksilöllisellä tavallaan, eikä hoitaja voi vähätellä sairauden perusteella potilaan tuntemuksia ja pelkoja. (Silvennoinen & Roth-Holttinen 1999, 64.) 10

11 Seksitauteihin liittyy stigma, sairauden häpeämerkki, joka vaikeuttaa kommunikaatiota (Paavonen, 2005). Hoitajan tehtävä on antaa mahdollisuus häpeän, pelon ja ahdistuksen käsittelylle ja rohkaista potilasta avautumaan (Iivanainen 2004, 68). Ennakkoluuloton ja avoin kommunikaatio on hyvän työtuloksen edellytys. Asiakkaan yksilöllisyyttä on kunnioitettava on hyväksyttävä, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kokea asiat omalla tavallaan ja tiedot hänen kokemuksistaan saadaan keskustelemalla. Hoitajalla on vastuu aloitteen tekemisestä vaikeista asioista puhuttaessa. (Raatikainen 1988, 55.) Potilaat eivät aina osaa tai uskalla ottaa esiin tärkeitä asioita, esimerkiksi kysyä, milloin saa olla yhdynnässä tai tarttuuko tauti suuseksissä, ja siksi on tärkeää, että hoitaja kertaa asiat potilaalle, vaikka lääkäri olisi jo kertonutkin ne. Potilaat jännittävät monesti lääkärin vastaanotolla ja asiat eivät jää mieleen. Kirjallista materiaalia on hyvä antaa suullisen ohjauksen tueksi, sillä osa tiedosta saattaa mennä potilaalta ohi tunnekuohun takia. (Aaltonen 1999, 118.) Genitaaliherpestartunnat tapahtuvat vasta seksuaalisesti aktiivisessa iässä (Rostila & Leinikki 2003, 15). Rosblom, Ruuskanen, Laine & Vertio (1994, 161) kirjoittavat kirjassaan Nuorten hoitotyö, että sairaanhoitajan on kyettävä tunnistamaan asiakkaan seksuaalisia tarpeita ja antamaan tukea seksuaalisten asioiden käsittelyssä. He toteavat myös, että joskus nuorelle on annettava tietoa siitä, mitä hän ei osaa kysyä. Sukupuolitauteihin suhtautumisessa on tapahtunut viime vuosien aikana huolestuttava asennemuutos. Tautiriskistä ei välitetä. (Cacciatore & Apter 2003, 241.) Toisaalta tietämättömyys sukupuolitaudeista on yleistä. Niistä ei kehdata puhua eikä epäselviä asioita kysytä aiheen arkaluontoisuuden takia. (Aaltonen 1999, 117.) Kuosmasen (2002, 1385) mukaan potilailla on usein epärealistisia käsityksiä tautien tartuntatavasta ja luonteesta ja tilapäisen kontaktin jälkeen myös ahdistusta ja pelkoa jälkiseurauksista. Herpesdiagnoosi tulee usein potilaalle järkytyksenä. Aluksi tärkeintä on kivunhoito, mutta sen jälkeen potilas tarvitsee tietoa. Tärkeintä on asiallinen tieto taudin kroonisesta luonteesta, tarttumistavoista ja elämästä viruksen kantajana. Tartunta voi aiheuttaa ongelmia potilaan seksuaalisuuteen sekä parisuhteeseen, ahdistumista ja itsensä syyllistämistä sekä jopa sosiaalista eristäytymistä. Tartunnasta kertominen nykyiselle tai uudelle partnerille voi olla vaikeaa. On tärkeää käydä potilaan kanssa läpi taudin luonnollinen kulku ja opettaa häntä tunnistamaan jo herpeksen ensioireet, jotta edelleentartuttamista estävä lääkehoito voidaan aloittaa ajoissa. Vaikka kondomin käyttöä suositellaan oirei- 11

12 sena aikana, sekin suojaa tartunnalta puutteellisesti, koska herpesrakkulat voivat sijaita kondomin peittämän alueen ulkopuolella. Erityisen tärkeää on painottaa, että herpeksen kanssa voi ja täytyy oppia elämään. (Hiltunen-Back 2001, 1179.) Potilaat haluavat tavallisesti tietää, millaisia oireita taudit aiheuttavat, kuinka pian tartuntamahdollisuuden jälkeen oireet tulevat, voiko tartuntaa kantaa oireettomana, keneltä potilas on voinut saada taudin, voiko tauti aiheuttaa lapsettomuutta ja voiko tauti tarttua muuten kuin yhdynnässä, esimerkiksi suuseksissä, yleisistä tiloista tai wc:stä (Kuosmanen 2002, 1384). Potilasta on hyvä kehottaa välttämään herpesalueen koskettelua. Hoitajan kannattaa painottaa potilaalle hyvän käsihygienian ja kondomin käytön merkitystä herpestartuntojen ehkäisemiseksi. (Aaltonen 1999, 123.) 12

13 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKI- MUSTEHTÄVÄ Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvailla suomenkielisille Internetin keskustelupalstoille kirjoittaneiden ihmisten subjektiivisia kokemuksia genitaaliherpekseen sairastumisesta ja sairauden vaikutuksesta heidän elämäänsä. Tavoitteena oli sairastuneiden arkielämän todellisuuden kuvaaminen käyttäen heidän omia sanojaan. Valitsin tutkimuskohteekseni subjektiivisia eli omia kokemuksia, asioita, jotka olivat tapahtuneet itse kirjoittajalle, saadakseni luotettavaa tietoa genitaaliherpekseen sairastumisen vaikutuksista elämään. Tavoitteena oli löytää kirjoittajien yksittäisistä kertomuksista genitaaliherpeksen sairastamisen olennaiset piirteet ja luoda kokonaiskuva genitaaliherpeksen sairastamisesta. Tavoitteena oli ymmärrys, ei täysi yleistettävyys kaikkiin herpespotilaisiin. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää genitaaliherpekseen sairastuneiden potilaiden kokonaisvaltaisen ohjauksen kehittämiseen. Viime kädessä tavoite oli edistää potilasohjauksen kehittymistä ja helpottaa henkilökunnan työskentelyä. Opinnäytetyön tavoite oli tehdä genitaaliherpestä tunnetummaksi hoitohenkilökunnalle sekä päivittää heidän tietojaan sairaudesta. Tavoite oli herättää lukija ajattelemaan, avata uusia näkökulmia ja ulottuvuuksia genitaaliherpeksen tarkastelemiseen sairautena muiden joukossa. Päädyin väljään tutkimustehtävien asetteluun, koska kyseessä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimustehtävät antoivat tilaa kirjoittajien kertomuksille ja heidän omalle äänelleen. Tutkimustehtävät olivat seuraavanlaiset: 1. Mitä kirjoittajat kertovat genitaaliherpekseen sairastumisesta? 2. Mitä kirjoittajat kertovat genitaaliherpeksen kanssa elämisestä? 13

14 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 4.1 Aineiston hankinta Keräsin aineiston Internetin suomenkielisiltä keskustelupalstoilta genitaaliherpestä käsittelevistä viestiketjuista. Päädyin rajaamaan tutkimuksen koskemaan suomenkielisiä keskusteluja, koska sukupuolitautien hoitokäytännöt voivat olla erilaiset eri maissa. Kieli toimi myös luonnollisena määrällisenä rajaajana aineistolle. Päädyin käyttämään Internetin keskustelupalstoilta löytyvää materiaalia aineistonani yritettyäni ensin turhaan löytää haastateltavia tai anonyymejä kirjoittajia opinnäytetyötäni varten. Olin prosessin alkuvaiheessa yhteydessä muun muassa Väestöliiton Oulun klinikkaan löytääkseni yhteistyökumppanin haastateltavien etsimiseen. Genitaaliherpespotilaat vaikuttivat olevan joka paikassa harvinaisia. Jätin erilaisille Internetin keskustelupalstoille kirjoituspyyntöjä sairastuneille, mutten saanut ainuttakaan vastausta. Tutustuttuani keskustelupalstojen kirjoituksiin huomasin niiden sisältävän paljon arvokasta tietoa kirjoittajien kokemuksista. Päädyin harkitsemaan Internet-keskusteluja aineistokseni, koska tunsin, että anonyymit kirjoitukset, joita ei ollut kirjoitettu lähtökohtaisesti tutkimusta varten, olisivat avoimempia ja rehellisempiä ja tällainen aineisto toisi jopa lisäarvoa opinnäytetyöhön. Valmistavaa seminaaria varten tutkin saatavilla olevan materiaalin laatua ja määrää selvittääkseni, onko aineistonkeruu keskustelupalstoilta ylipäätään mielekästä. Tulin siihen tulokseen, että sekä määrä että laatu ovat riittävät. Löytämissäni keskusteluissa oli kuvailtu runsaasti kirjoittajien kokemuksia, ja niissä vaikutti olevan yhtenevyyksiä niin, että niistä voisi löytää jonkinlaisia yhdistäviä teemoja analyysivaiheessa. Tutkin yksittäisiä viestiketjuja eri keskustelupalstoilta, koska suomalaista pelkästään genitaaliherpekseen keskittyvää keskustelupalstaa ei ollut olemassa aineiston keruuvaiheessa. Keskustelupalstat olivat tyyliltään vaihtelevia: joukossa oli niin aikuisviihteeseen keskittyneen sivuston, HIV-positiivisten yhdistyksen, terveyspalveluja tuottavan yrityksen kuin yksityisten ihmisten ylläpitämä keskustelupalsta. Etsin tarkoituksenmukaisesti erityylisiä keskustelupalstoja, koska ne houkuttelevat kirjoittajikseen erilaisia 14

15 ihmisiä, minkä ajattelin tuovan lisää luotettavuutta tutkimustuloksille. Käytännössä otin lopulta aineistoon mukaan kaikki löytämäni aiheeltaan sopivat viestiketjut. Yleensä ihmistutkimuksessa tutkittavien ihmisten on lupauduttava ja haluttava osallistua tutkimukseen, eli kyse ei ole vain yksipuolisesta tutkittavien valitsemisesta (Perttula 2006, 153). Tutkittavani eivät tienneet osallistumisestaan tutkimukseen. Olen miettinyt tätä enemmän raportin loppupuolella pohdintaosuudessa. Koska elämäntilanne on täsmällisesti ajatellen aina yksilöllinen, on tutkijan tyytyminen riittävään vastaavuuteen tutkimusintressinsä ja ihmisten elämäntilanteiden välillä (Perttula 2006, 153). Genitaaliherpekseen sairastuminen riittää yhdistämään tutkittavia opinnäytetyössäni. Valitakseni kirjoittajan tutkittavaksi täytyi hänen jollakin tavalla ilmaista viestissään, että kyseessä on hänen oma kokemuksensa. Keräsin aineiston Internetin suomenkielisiltä keskustelupalstoilta. Aineiston löytämiseksi käytin Google-hakukonetta (löytyy Internet-osoitteesta hakusanoilla genitaaliherpes, sukuelinherpes ja sukupuoliherpes yhdistettynä hakusanaan keskustelu. Aineiston keräämiseen vaadittiin Internet-selain sekä tekstinkäsittelyohjelma. Osumia tuli jokaisella haulla luonnollisesti satoja, joten oma työnsä oli selailla hakutulokset läpi, tutustua keskusteluihin ja valita niistä aineistoon sopivat. Tekstin kopioiminen tekstitiedostoon ei sujunut aivan ongelmitta, koska selaimesta kopioitui samalla myös nettisivun muita osia, kuten taulukkoja, grafiikkaa, linkkitekstejä ynnä muuta sellaista. Tiedostoon liitetyn materiaalin siivoamisessa meni siis aikaa. Opinnäytetyöni tavoitteena oli kuvata genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemuksia sairastumisestaan ja sairauden kanssa elämisestä. Tavoitteena oli selvittää, mitä asioita kirjoittajat toivat esiin nettikeskusteluissa. Otoksen valinta oli temaattinen, eli poimin keskustelupalstoilta kokonaisia viestiketjuja, joiden aihe selvästi oli genitaaliherpes. Aihe viestiketjuissa oli sama jo alun alkaen, eikä keskustelu ajautunut siihen jostakin toisesta asiayhteydestä. Herpeksen maininta jossakin viestissä, esimerkiksi sukupuolitautien listassa tai sivulauseessa, ei riittänyt viestin valitsemiseen osaksi otosta. Näin valitsemani viestiketjut olivat aiheeltaan koherentteja eli yhtenäisiä. Kaikki käyttämäni viestiketjut olivat saatavilla HTML-muodossa Keskustelut olivat luettavissa ilman erillistä palveluun rekisteröitymistä ja sisäänkirjautumista. Tarkempaa tietoa käyttämistäni viestiketjuista on liitteenä (liite 1). Internetistä keräämäni alkuperäinen aineis- 15

16 to sisälsi 11 viestiketjua, yhteensä 290 viestiä, joista aloitin aineiston työstämisen ja tarkemman rajaamisen. Perttula (2006, 140) esittää seuraavaa: Yksi ehto kokemuksia ilmentävän tutkimusaineiston on täytettävä: siihen on voitava palata. Kirjoitettu aineisto, joka on kerätty keskustelupalstoilta ja tallennettu tekstitiedostoiksi, täyttää tämän ehdon. Internetin keskustelupalstojen viestiketjut häviävät luultavasti ajan mukana. Internet-aineistolla on tällainen erityispiirre verrattuna joihinkin muihin dokumenttityyppeihin se on suhteellisen katoavaista. Lupakäytännöt vaihtelevat nettikeskusteluja aineistona käytettäessä. Ilmeisesti yleisesti kirjoittajille ei ilmoiteta, että heidän viestejään käytetään tutkimuksessa, esimerkiksi Yliruokanen (2004) tutkiessaan huumeaiheisia keskusteluja puolitotuus.com-sivustolla. Jälkikäteen kirjoittajia onkin lähes mahdoton saavuttaa, eli ilmoittamisen pitäisi tapahtua, ennen kuin henkilö jättää viestin palstalle. Myös Charles Essin koostamat Internettutkijoiden eettiset periaatteet (2002) korostavat tapauskohtaista harkintaa. En saanut vastauksia keskustelupalstoille jättämiini kirjoituspyyntöihin, joissa pyysin sairastuneita kertomaan oman tarinansa. Katsoin oikeudekseni kerätä ja tutkia julkisille keskustelupalstoille anonyymisti jätettyjä viestejä. Kohtelin niiden kirjoittajia tutkimuksen kaikissa vaiheissa samanlaisella kunnioituksella, kuin olisin tehnyt, mikäli he olisivat tieten tahtoen tarinansa jakaneet kanssani opinnäytetyötäni varten. 4.2 Aineiston analyysi Aineistoa voidaan analysoida monin tavoin pääperiaate on se, että valitaan sellainen analyysitapa, joka parhaiten tuo vastauksen tutkimustehtävään. Aineiston luomisen ensimmäinen vaihe aineiston järjestämisessä on tietojen tarkistus. Toinen vaihe on tietojen täydentäminen. Kolmas vaihe on aineiston järjestäminen. Aineiston käsittely ja analysointi aloitetaan mahdollisimman pian keruuvaiheen jälkeen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, ) Opinnäytetyöprosessissani aineiston eri käsittelyvaiheet seurasivat toisiaan saumattomasti ja limittyen. Opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa täydensin aineistoa lisäämällä siihen valmistavan seminaarin vaiheessa Internetistä poimimiini viestiketjuihin tulleet uudet viestit. Rajasin 16

17 aineistosta pois kaikki viestit, joista ei käynyt ilmi kirjoittajan oma kokemus. Yksi viestiketju oli täysin käyttökelvoton, koska mikään viesti ei täyttänyt tarvittavia kriteereitä eli sisältänyt sairastuneen omaa kuvausta sairastumisesta tai sairastamisesta. Aineisto koostui tässä vaiheessa 10 viestiketjusta, yhteensä 252 viestistä (liite 1). Aivan varmana ei voida pitää sitä, ettei sama kirjoittaja olisi kirjoittanut useaan eri keskusteluun eri nimimerkillä tai jopa samaan keskusteluun useammalla kuin yhdellä nimimerkillä. Täysin identtisiä viestejä ei eri ketjuista löytynyt. Aineistoa oli analyysin alkaessa yhteensä 32 sivua A4-arkkia kirjasintyypillä Arial, pistekoolla 12 ja rivivälillä 1. Purin aineiston yhdistämällä aluksi samalla nimimerkillä kirjoitetut viestit kokonaisuuksiksi. Järjestin viestit tekstitiedostoon niin, että yhden kirjoittajan viestit muodostivat yhden kokonaisen kirjoituksen teksti ei siis ollut enää dialogista, vaan koostui yksittäisten kirjoittajien kertomuksista. Poistin esimerkiksi yksittäiset kysymykset tai pelkkää asiatietoa sisältävät viestit, koska en tiennyt, ovatko kirjoittajat genitaaliherpekseen sairastuneita vai ketä tahansa aiheeseen kommentoivia. Poistin myös aihepiiriin liittymättömät viestit. Aineistosta muodostui näin yhteensä 87 eri kirjoittajan kertomusta. Kertomukset vaihtelivat muutamista lauseista yli sivun mittaisiin. Saatuani kokonaisen kuvan aineistosta tuli esiin yksi nettiaineiston erityispiirre. Kertomukset eivät olleet homogeenisiä: kertomusten sisällöt poikkesivat paljon toisistaan. Jokainen kirjoittaja kertoi taudistaan omista lähtökohdistaan ja keskustelun kulun mukaan. Esimerkiksi joku saattoi kertoa pelkästään ensimmäisen puhkeamisen oireistaan, toinen taas siitä mitä oli tapahtunut, kun oli kertonut kumppanilleen taudista. Haastattelemalla tai esimerkiksi kyselylomakkeella olisi saanut sisällöltään yhtenäisemmän aineiston. Huomiota herättävää oli myös nettikeskusteluissa käytetty kieli, joka oli puhekieltä muodollisempaa, mutta muissa yhteyksissä kirjoitettua kieltä vapaamuotoisempaa. Ajatuksen kulku kirjoituksissa saattoi olla poukkoilevaa ja hajanaista. Teksti oli helposti ymmärrettävissä useammalla tavalla, mikä hankaloitti sen käsittelyä. Aineiston purkamisen jälkeen luin aineiston moneen kertaan. Aineistoa ei voi analysoida, ellei ensin lue sitä (Hirsjärvi & Hurme 2000, 143). Lukiessa pohdin, millaisia ajatuksia aineisto minussa herättää ja löytyykö siitä selviä teemoja. Jatkoin aineiston käsittelyä jakamalla kertomukset pienempiin osiin ja lajittelemalla nämä irralliset virkkeet teemoittain. Keräsin esimerkiksi kuvaukset ensimmäisen puhkeamisen oireista yhteen. Yksi virke saattoi olla useammassa kuin yhdessä kategoriassa sisältönsä mukaan. Esi- 17

18 merkiksi joku puhui pidemmässä virkkeessä sekä lääkehoidosta että uusiutumisesta, enkä halunnut rikkoa ajatuskokonaisuuksia liian pieniksi ja irrottaa ajatuksia täysin kontekstistaan. Jouduin käyttämään tulkintaa ymmärtääkseni mitä kirjoittaja on tarkoittanut viestissään. Harkitsin tarkkaan, mikä kullakin kirjoittajalla oli kommentin tärkein sisältö. Aihepiirejä kertyi tässä vaiheessa huomattavasti useampi, kuin mitä lopullisiksi kategorioiksi valitsin. Suurimpia kategorioita valitessani tapahtui tärkeää rajaamista kaikkea ei voinut tällä kertaa tässä opinnäytetyössä selvittää. Yhdistin myös joitakin aihepiirejä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä oli analyysin aikaa vievin vaihe. Jaettuani lauselmat aihepiireittäin pelkistin osan niistä, koska lyhyempiä lauseita oli helpompi käsitellä. Ryhmittelin edelleen aihepiirien sisällä olevia alkuperäisiä ilmauksia niiden merkityksen mukaan käsiteluokiksi. Aihepiirit muodostavat suuremmat alakategoriat (esimerkki analyysin etenemisestä, kuvio 1). KUVIO 1. Esimerkki analyysin etenemisestä: Genitaaliherpeksen sairastuneiden kokemukset sairaudesta kertomisesta kumppanille Analysoin aineiston induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysillä pyritään tiivistettyyn ja yleisessä muodossa olevaan kuvaukseen tutkittavasta ilmiöstä. Analyysin lopputuloksena saadaan tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5 7). 18

19 Induktiivista analyysiä käytettäessä tutkijan pyrkimys on paljastaa odottamattomia seikkoja. Sen vuoksi lähtökohtana ei ole teorian tai hypoteesien testaaminen vaan aineiston monitahoinen ja yksityiskohtainen tarkastelu (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 155). Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineiston analyysissä käytin induktiivista sisällönanalyysiä, eli luokitusrunko muodostui aineistolähtöisesti. Työskentelin kuullakseni kirjoittajien todellisen äänen viesteissä ja ollakseni etsimättä haluamiani vastauksia kysymyksiini. Pystyin tiedostamaan omia asenteitani, mutta voi olla, että ne ovat silti jollakin tiedostamattomalla tavalla ohjanneet analyysiä. Huomasin, että kertomukset herättivät minussa välillä voimakkaita tunteita. Esimerkiksi minulla kävi sääliksi kirjoittajia, joita oli petetty tai jotka vaikuttivat kärsivän oireistaan muita enemmän, ja suhtauduin kylmemmin kirjoittajiin, jotka syyttivät yksinomaan kumppania tartunnastaan eivätkä nähneet omaa vastuutaan käyttäytymisensä seurauksista. Minulle paljastui myös paljon uusia asioita analyysin vuoksi. Minulle tuli uutena tietona muun muassa se, miten tehottomana osa kirjoittajista piti lääkitystä ja toisaalta miten moni tartunnastaan tietävä ei tiennyt, että tauti voi tarttua eteenpäin myös oireettomana. Toisaalta esimerkiksi massiivinen vaikutus sosiaaliseen elämään, kumppanille taudista kertomisen vaikeus ja torjutuksi tulemisen pelko tulivat selväksi hyvin kuvaavalla tavalla kertomuksista. Genitaaliherpekseen sairastumisen kolmeksi alakategoriaksi muodostuivat ensimmäisen puhkeamisen oireet, tartunnan saaminen ja diagnoosin saaminen. Genitaaliherpeksen sairastamisen neljäksi alakategoriaksi muodostuivat lääkehoito, vaikutus parisuhteeseen, kertominen kumppanille ja uusiutuminen. Edellä mainittuja aineiston käsittelyn vaiheita havainnollistamaan olen laatinut kuvioita (liitteet 2 9). Kirjoittajista nimimerkin tai kertomuksen perusteella 58 oli naisia ja 7 miehiä. Muista 22 kertomuksesta ei käynyt ilmi kirjoittajan sukupuoli. Ikänsä kertoneet olivat vuotiaita. Muita demografisia tietoja kävi ilmi lähinnä satunnaisista kertomuksista, joten en tuntenut niillä olevan merkitystä tutkimukselle. 19

20 5 TULOKSET Aluksi käyn läpi, minkälaista kirjoittajien mukaan on genitaaliherpekseen sairastuminen. Toiseksi kerron, minkälaista kirjoittajien mukaan on genitaaliherpeksen kanssa eläminen. Tulosten havainnollistamiseksi esitän myöhemmin suoria lainauksia alkuperäisestä aineistosta. Kerron ensimmäisen puhkeamisen oireista ennen tartuntaan liittyviä asioita, koska vasta ensimmäinen puhkeaminen paljastaa tapahtuneen tartunnan ja genitaaliherpeksen sairastamisen voitaisiin ajatella alkavan yleensä rajusta ensimmäisestä puhkeamisesta. 5.1 Genitaaliherpekseen sairastuminen Ensimmäisen puhkeamisen oireet Genitaaliherpeksen puhjettua ensimmäistä kertaa sairastuneilla oli ollut sekä genitaalialueen oireita että yleisoireita. Oireita kuvailtiin alapään kutinaksi, poltteluksi, kirvelyksi, kivuksi, rakkuloiksi ja haavaumiksi. Ihon kerrottiin olleen niin rikki, että siitä oli tihkunut verta. Kuumeilu tai lämmön nousu oli yleinen oire ensimmäisessä puhkeamisessa. Kirjoittajat kertoivat myös rauhasten turvotuksesta, särystä nivusissa, lihaksissa sekä nivelissä sekä ristiselkäkivusta. Ensimmäiseen puhkeamiseen liittyi myös huono olo ja ruokahalun menettäminen. Myös runsas valkovuoto mainittiin ensimmäisen puhkeamisen oireena. Kirjoittajien kertomuksista ilmeni voimakkaasti ensimmäisen puhkeamisen oireiden kivuliaisuus. Kipuja kuvailtiin mahdottomiksi ja kestämättömiksi. Oireet olivat rajoittaneet kirjoittajien normaalia elämää. Ne olivat kestäneet ensimmäisellä kerralla jopa viikkoja. Kirjoittajien mukaan herpeksen takia oli pitänyt ottaa sairaslomaa, koska käveleminen ei ollut onnistunut. Liikkumisen ja istumisen kerrottiin vaikeutuneen. Töihin palaaminen oli mietityttänyt, kun oireet eivät olleet vielä laantuneet. Herpeksen ensimmäinen puhkeaminen oli estänyt pääsyn normaaleihin liikuntaharrastuksiin. 20

21 Kirjoituksissa kuvailtiin virtsaamisen vaikeutta ja pelkoa kivusta, jonka virtsaaminen oli aiheuttanut. Puudutegeeliä saaneet kertoivat, ettei se ollut suuresti helpottanut kipuja. Tuskaisten oireiden vuoksi virtsaaminen oli onnistunut vain lämpimässä suihkussa. Virtsaamisen vaikeutumisen takia oli voinut joutua käymään sairaalassa. Kertomusten mukaan oireiden hoito virtsatietulehduksena oli pitkittänyt oikean hoidon saamista. Asiaan tarttuminen oli riippunut siitä, osasiko lääkäri epäillä genitaaliherpestä. Olo oli helvetinmoinen. En juonut koko oireilun aikana juuri mitään, koska pissaaminen oli yhtä tuskaa. Valehtelematta voin sanoa, etten ole ikinä tuntenut sellaista kipua, mitä herpes minulle tuotti. Muutama viikko siinä kului makoilemalla haarat levällään, kun mitään ei voinut tehdä ja pienikin hankaus sattui Tartunnan saaminen Tartunnan paljastaneet ensimmäiset puhkeamiset olivat tapahtuneet sekä satunnaisissa yhden illan seksisuhteissa että vakituisessa suhteessa. Kumppani oli jäänyt kiinni pettämisestä taudin puhjettua, kun tartunta oli haettu suhteen ulkopuolelta. Sitäkin yleisempiä näyttivät olevan aiheettomat epäilykset pettämisestä, kun suhteessa jommallekummalle oli puhjennut yllättäen mahdollisesti pitkään oireettomana piillyt herpes, ja alkuperäisestä tartunnan lähteestä ei ollut tietoa. Kirjoittajat kertoivat puhkeamisen aiheuttaneen tappeluita ja syyttelyitä ristiin parisuhteessa. Yleinen kokemus oli, ettei sairastunut voinut varmasti sanoa, keneltä oli taudin saanut. Itsellänikin on tuo katala tauti... Sain sen n. 2 vuotta sitten entiseltä miesystävältäni. Erosimme ja kun huomasin ensimmäisen kerran, että oireita ilmaantui, otin netistä selvää, että mikä se voisi olla. Soitin entiselleni ja kysyin, että kantaako hän sitä, mutta hän kielsi koko asian. Kirjoittajat kertoivat saaneensa tartunnan suojaamattomassa seksissä, joko yhdynnässä tai suuseksissä. Nettikeskusteluissa näkyi tietämättömyys siitä, että sukupuolitaudit voivat tarttua myös suuseksin välityksellä. Herpeksen tarttuminen huuliherpeksestä alapäähän oli aiheuttanut yllätyksiä kirjoittajille. 21

22 Tavallista oli, että tartunta oli saatu oireettomalta kantajalta, joka ei itse tiennyt kantavansa herpesvirusta. Joidenkin kumppanien kerrottiin tienneen sairastaneensa genitaaliherpeksen, mutta luulleen, että se oli poistunut lääkehoidon ansiosta elimistöstä. Yleinen käsitys näytti olevan myös se, ettei herpes voi tarttua oireettomana. Omasta tartunnasta ei ollut kerrottu, kun oli pidetty huolta, ettei rakkuloiden aikana harrastettu seksiä. Mulle tehtiin sama diagnoosi, ja se meinas aiheuttaa meille melkoisen perhekriisin, kun epäilin miehen käyneen vieraissa (itse en ole koskaan ollut kenenkään muun kanssa). Lääkäri kun oli vastannut kyselyihini, että kyllä mä varmaan itse tiedän, mistä se on peräisin :-( No, mies vannoi pyhästi, ettei myöskään ole käynyt vieraissa, ja tässä tapauksessa kyllä uskon häntä. Aineistossa toistui tarina, jossa vakiintuneessa suhteessa oli käyty asianmukaisesti sukupuolitautitesteissä ja negatiivisten tulosten jälkeen jätetty kondomiehkäisy pois, jolloin testeissä näkymätön herpes oli tarttunut. Muutenkin kirjoittajat tunsivat olonsa petetyksi, kun testeissä puhtaat paperit saaneelta kumppanilta sai sukupuolitaudin tai itsellä oli puhjennut piilevänä ollut herpes Diagnoosin saaminen Aineistosta ilmeni kirjoittajien kokema raskas järkytys saatuaan tietää sairastuneensa genitaaliherpekseen. Kirjoittajat luonnehtivat tiedon saamista shokiksi, joka tuli täysin yllätyksenä. He kertoivat tunteneensa ahdistusta ja masennusta. Selvästi toistuva kuvaus oli, että sairastunut koki elämänsä olevan ohi. Kirjoittajat kertoivat itkeneensä asiaa monta päivää. Loppuelämän ajan mukana kannettava virus tuntui kirjoittajista taakalta ja rajoitteelta. Aineistossa kuvailtiin, että oli vaikeaa hyväksyä ajatusta loppuelämän elämisestä taudin kanssa. Moni suri terveyden menettämistä. Seksielämän jatkuminen oli huolen aiheena. Sairastuneet pelkäsivät, etteivät pysty nauttimaan enää seksistä, koska ajatus taudista on koko ajan takaraivossa. Kirjoittajista osa kertoi eristäytyneensä täysin, koska ei halunnut tartuttaa virusta eteenpäin. Nämä kirjoittajat mainitsivat myös sen, ettei kondomikaan estä täydellisen varmasti tartunnalta. Ker- 22

23 tomuksissa surtiin sitä, ettei seksiä voinut harrastaa enää ilman kondomia ja tämä heikensi seksistä nauttimista. Olen ollut normaalisti hyvin seksuaalisesti ehkä vireä ihminen suhteessani ja nyt tämä tauti kolahti itsetuntooni pahemman kerran. On kuin olisi menettänyt mahdollisuuden vapautuneesti jatkaa elämää. Kirjoittajat kuvasivat tuntevansa likaisuutta, huonommuutta, katumusta ja pelkoa kelpaamattomuudesta. Kirjoittajat eivät voineet hyväksyä saaneensa sukupuolitaudin elettyään suhteellisen siveellistä elämää. Tartunta oli voinut tulla jo ensimmäiseltä seksikumppanilta, eivätkä kaikki sairastuneet olleet välttämättä koskaan olleet kenenkään kanssa yhdynnässä, vaan tartunta oli tullut muusta kosketuksesta. [ ] en todellakaan ansaitse tällaista riesaa. Jos olisin kuksinut ympäri kyliä niin tuolloin tuon taudin voisin ymmärtääkin. Jos kumppani ei ollut kertonut kantavansa virusta, tartunnan saanut koki, ettei ollut voinut itse valita, ottaako tietoisen riskin saada tauti harrastamalla suojaamatonta seksiä. Kirjoittajat kokivat epäoikeudenmukaisena sen, että he olivat luottaneet kumppaniinsa ja luottamuksen palkkana oli sukupuolitauti. Voi kun mulle oltaisiin oltu rehellisiä, voi kun mä olisin saanut mahdollisuuden valita, otanko sitä riskiä että tämän saan. Itkenyt olen niin paljon että kyyneleitä ei enää tule. Terveys on menetetty loppu elämäksi. Tartunnan saaneet kirjoittivat etsineensä syyllistä sekä itsestään että nykyisestä tai aikaisemmista kumppaneistaan. Sairastuneet kertoivat voivansa syyttää tartunnasta vain omaa tyhmyyttään etenkin yhden illan jutusta tartunnan saaneen oli mielestään myönnettävä oma vastuunsa tapahtuneessa. Saatuaan tiedon, että kantaa herpesvirusta, joillekin kirjoittajille oli noussut huoli myös siitä, olivatko he ehtineet tartuttaa viruksen jo eteenpäin jollekin muulle. Vaikka diagnoosin aiheuttama järkytys oli valtava, se oli kirjoittajien kokemusten mukaan vähitellen ohimenevä. Mitä kauemmin tiedon saamisesta oli kulunut, sitä helpompi se oli hyväksyä. Vähitellen sairastuneet olivat sopeutuneet elämään taudin kanssa, vaikka se olikin voinut viedä jopa vuosia. 23

24 5.2 Genitaaliherpeksen kanssa eläminen Lääkehoito Kokemusten jakaminen lääkehoidosta oli merkittävä osa nettikeskusteluja. Kirjoittajat kertoivat, että ensimmäisen puhkeamisen takia lääke oli ollut vahvaa ja sitä oli joutunut syömään paljon, useita kertoja päivässä ja useiden päivien ajan. Ensimmäisen puhkeamisen lääkehoidon olisi toivottu vievän kivut tehokkaammin aineistossa ilmeni, ettei lääke meinannut toimia ärhäköihin oireisiin. Virtsaamisen helpottamiseksi annettu puudutegeeli tuntui pettäneen odotukset. Kirjoittajat kertoivat joutuneensa olemaan sairaalassa ensimmäisen puhkeamisen aikana iv-lääkityksen tai vaikeutuneen virtsaamisen takia. Hyvin toimivaan estolääkitykseen tyytyväiset kirjoittajat tunsivat, että estolääkitys piti herpeksen kurissa. Estolääkitys oli voinut jatkua jo vuosia. Lääkkeet on nyt päällä, mutta aika huonosti ne tuntuu vielä auttavan, kolmas päivä kuuria menossa. Puudutegeelit on myös, mutta ei nekään kipua vie kokonaan pois. Herpes oireilee minulle hormonikierron ja stressin mukaan. Ekat 6 vuotta joka kuukausi, nyt on rauhoittunut. Jouduin syömään Asicloviria ainakin 5 vuotta putkeen. Nyt vain tarvittaessa. Tunnen etukäteen ristiselässä milloin se pukkaa, ennen mitään rakkuloita ja tiedän aloittaa lääkkeet. Kirjoittajat kertoivat aloittavansa estolääkityksen kuuriluontoisesti tunnistettuaan oireiden olevan puhkeamassa. He kertoivat tunnistavansa ennakoivat oireet hyvin kokemuksen kartuttua ajan myötä. Lääkityksen tarve oli voinut muuttua vuosien myötä jatkuvasti käytössä olleesta estolääkityksestä tarvittaessa aloitettavaan. Estolääkitystä käytettiin tiheästi uusiutuvan herpeksen hallitsemiseen, voimakkaiden oireiden vaimentamiseen sekä raskauden aikana uusiuneen herpeksen poissapitämiseksi ennen synnytystä. 24

25 Genitaaliherpeksen lääkehoidosta jaettiin kokemuksia sekä onnistumisista että pettymyksistä. Voiteen kerrottiin nopeuttaneen hieman rakkuloiden poistumista. Oli hyvin henkilökohtaista koettiinko lääkkeen tuoma apu niin suureksi, että sitä kannatti toteuttaa, koska oireet poistuivat kuitenkin ajan myötä. Kirjoituksissa väitettiin, ettei lääkkeiden käytöllä ole väliä, kun virus ei niillä kuitenkaan lähde elimistöstä. Ajoissa aloitettu lääkehoito oli toiminut ja oireet pysyivät sillä poissa. Lääkehoito koettiin nopeaksi ja varmaksi avuksi. Kaikilla kirjoittajilla lääkehoito ei poistanut kaikkia oireita ja herpes myös puhkesi uudelleen lääkehoidosta huolimatta. Nämä kirjoittajat kokivat, ettei lääkehoidosta ollut heille mitään apua. Genitaaliherpes näytti aiheuttavan henkistä kärsimystä niille, jotka eivät saaneet yliotetta taudista, vaan joilla tauti uusiutui toistuvasti ja hallitsi elämää. Kirjoittajat pitivät genitaaliherpeksen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä kalliina. Se, pitivätkö sairastuneet lääkehoitoa hintansa väärtinä, vaihteli paljon. Tablettihoito vaikutti kirjoittajien mukaan päihittävän lääkevoiteen. Nyt viime talvena sain reseptin sellaiseen lääkkeeseen, kuin valtrex 500mg ja oireet ovat pysyneet poissa. Järkyttävän kallista, mutta mikään ei maksa liikaa, kun on terveydestä kyse. Kirjoittajat suosittelivat toisilleen antiseptistä voidetta ja kertoivat saaneensa siitä yhtä hyvän avun kuin herpeksen hoitoon tarkoitetuista lääkevoiteista. Myös erilaisia luontaistuotteita ja C-vitamiinia suositeltiin. Lääkevoidetuubien mainittiin olevan uusiutuvan genitaaliherpeksen hoitoa ajatellen liian pieniä. Töiden takia voiteen levittäminen useita kertoja päivässä ei välttämättä ollut onnistunut. Viruksen kerrottiin myös tottuneen lääkkeeseen, joten lääkkeen käyttö oli lopetettu turhana. Itse en ole enää aikoihin ostanut noita apteekin herpes rasvoja sillä ne ei auta sen nopeampaa tai helpommin rakkuloiden ja oireiden poistoon kuin mikään muukaan antiseptinen voide. Ja niistä todella saa maksaa itsensä kipeäksi! Keskusteluista kävi ilmi, että kaikki genitaaliherpekseen sairastuneet eivät tienneet lääkehoidon mahdollisuuksista. Keskusteluissa kyseltiin paljon lääkkeistä muilta sairastuneilta. Esimerkiksi tablettihoidosta oli kuultu joskus ensimmäistä kertaa nettikeskuste- 25

26 lussa. Kirjoittajat miettivät estääkö estolääkitys herpeksen tarttumisen edelleen. Kysymyksiä oli myös luontaistuotteiden käytöstä herpeksen hoidossa Seksi Kirjoittajat kertoivat, että tartuntaa estävä kondomiehkäisy tuntui vakituisessa suhteessa epämiellyttävältä ratkaisulta joko itselle tai kumppanille. Kirjoittajilla oli erilaisia näkemyksiä siitä, onko kondomin käyttäminen tartuttamisen välttämiseksi aina välttämätöntä vai voiko seksiä harrastaa turvallisesti ilman kondomia oireettomassa vaiheessa. Jotkut kertoivat sopineensa kumppanin kanssa, että he kertovat kun tuntevat herpeksen olevan puhkeamassa ja tällöin pidättäytyvät seksistä. Osa taas muistutti, että tartuntariski on olemassa vaikka käyttäisi kondomia. Keskusteluissa todettiin, että kumppanin on parasta varautua siihen, että ennemmin tai myöhemmin saa tavalla tai toisella tartunnan. Kirjoittajat pitivät hyvänä ja elämää helpottavana asiana, että jos molemmilla oli jo virus, kondomiehkäisyn oli voinut jättää pois jos käytössä oli jokin muu ehkäisykeino. Ei se niin vakavaa ole. Itse ajattelin ainakin seurustella, harrastaa seksiä, mennä naimisiin ja tehdä lapsia niinkun normaalit ihmiset :D No sain asian monien kyynelten jälkeen kerrottua ja hän oli niin kuin ei mitään. Kertomisesta on nyt aikaa n. 2kk eikä olla seksiä harrastettu sen jälkeen. Kaikkea muuta kylläkin. Vasta pari viikkoa sitten hän kertoi, että oli kiukuissaan siitä etten kertonut ajoissa. Asiasta puhuttiin taas. Ja kysyin, että haittaako se ja hän sanoi ettei se haittaa liikaa et seksiä kyllä tulee olemaan. Nyt kuitenkin hän sanoi, että vaikka kuinka yrittää kyllä se häiritsee. Ymmärrän, enkä tietenkään vaadi häntä olemaan välittämättä. Ja kun hän se vihaa kortsun käyttöä enkä nyt tiedä mikä ratkaisu keksitään tähän seksiin. Genitaaliherpeksen kerrottiin vaikuttaneen seksuaaliseen aktiivisuuteen. Tieto herpesviruksen kantajuudesta ja sen puheeksiottaminen rajoittivat kirjoittajien mukaan sekä yksin että parisuhteessa elävien seksielämää. Tartuttamisen pelko oli voinut eristää yksin elävän seksuaalisista suhteista pitkäksikin aikaa. Tartuttamisen välttäminen näytti kirjoittajien kertomusten perusteella rajoittaneen seksuaalista aktiivisuutta omalla tavallaan myös suhteessa olevilla. Herpes oli voinut aikatauluttaa seksin harrastamista uusiutumisillaan seksiä vältettiin taudin oireillessa. Tieto herpeksestä oli voinut vaikuttaa myös sekä kantajan että kumppanin halukkuuteen harrastaa seksiä, ilmeisesti juuri tartuntariskin vuoksi. Epätietoisuus tarttumisriskin todellisesta suuruudesta aiheutti hämmennystä. 26

27 En tiedä onko se yleistä, mutta tauti voi tarttua oireettomanakin ja nyt mietin sitä koko ajan! Todella stressaavaa. Totta kai yksinkertaista olisi käyttää kondomia, mutta ei se ole sama asia, ei pääse niin lähelle toista. En pystynyt seurustelemaan kenenkään kanssa varmaan kahteen vuoteen. Ja kun joku tuli iskemään baarissa tai kaverit kyseli et miks en oo kenenkään kanssa? niin halusin vajota maan alle ja syvälle sinne. Ekat neljä vuotta oli todella noloa jos joku puhui sukupuolitaudeista, tuli vaan sellanen "heh" olo, mä katoon Pelko tartuttamisesta stressasi vakituisessa suhteessa olevia. Aineistossa mainittiin tartuttamisesta aiheutuva syyllisyyden tunne, jota sairastuneet eivät halunneet ottaa kannettavakseen. Kirjoittajat totesivatkin, että helpointa olisi seurustella kumppanin kanssa, jolla on jo sama tauti, niin tartuttamisesta ei tarvitsisi murehtia. Merkittävänä asiana kirjoittajat toivat esiin genitaaliherpeksen vaikutuksen uuden kumppanin löytämiseen, mikä huoletti sekä sinkkuna eläviä että suhteessa olevia. Moni suhteessa elävä oli tyytyväinen siihen, että tauti ei haitannut nykyistä kumppania, mutta oli huolissaan siitä, mitä tapahtuisi mahdollisen eron jälkeen. Viime aikoina asia on vaivannut mieltäni taas enemmän. Entä jos eroan nykyisestä miehestäni? Miten voin alkaa seurustella kenenkään muun kanssa? Kukapa haluaisi itselleen herpestä kantavan naisen, kun tartunnan saaminen ennemmin tai myöhemmin on todennäköistä? Omantunnon soimauksen takia en voisi harrastaa myöskään satunnaisia suhteita, koska olisi pakko kertoa kumppanille, että tartuntariski on aina olemassa, vaikka kuinka käyttäisi kondomia Kertominen kumppanille Kirjoittajien kenties suurimpana huolenaiheena ilmeni herpeksestä kertominen kumppanille. Kirjoittajat pohtivat miten ja milloin kertoa ja miten kumppanit reagoisivat uutiseen. Moni pelkäsi suhteen päättyvän sairaudesta kertomiseen, mutta toisaalta toivoi sen olevan suhteen koetinkivi ja kumppanin todellisen kiinnostuksen mittari. Kokemusten perusteella kertominen oli ollut vaikeaa, mutta kannattavaa. Nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että tapasin aivan ihanan, luotettavan ihmisen, jonka kanssa voisin miettiä tulevaisuutta. Ongelma on, että pelkään menettäväni hänet kun kerron sairastavani SUKUPUOLITAUTIA!! 27

28 Olen avoliitossa ja kertominen jännitti ihan mielettömästi. Sit ku taas puhkes ni päätin et meni syteen tai saveen tää suhde mut nyt on kerrottava. Kerroin tilanteesta rakkaalleni ja ymmärsi heti asian ollaan edelleen yhessä, vauva tulossa ja luottamus pelaa täysillä! Tavallista oli, että genitaaliherpestartunnasta oli kerrottu ennen seksin aloittamista suhteessa, jotta kumppani oli voinut itse valita haluaako ottaa tartuntariskin. Kertomaan oli rohkaistuttu viimeistään silloin, kun suhteessa oli jätetty kondomiehkäisy pois. Kirjoittajat perustelivat viimeksi mainittua sillä, että vasta kondomin poisjättämisen jälkeen oli olemassa tartuttamisen riski. Toiset taas huomauttivat, että riski on olemassa vaikka kondomia käyttäisikin. Keskusteluissa todettiin, että taudista oli kerrottu kumppanille raskauden myötä, koska genitaaliherpes on alatiesynnytyksessä riskitekijä. Kertominen oli voinut tulla ajankohtaiseksi myös herpeksen uusiutuessa ja oireiden aiheuttaessa tilanteen, ettei seksiä voinut harrastaa. Kertomisen todettiin olevan helpompi ratkaisu kuin tekosyiden keksimisen seksistä kieltäytyessä. Keskusteluissa mainittiin, että kertominen kannattaa tehdä rauhallisesti. Oman suhtautumisen todettiin vaikuttavan myös kumppanin reaktioon. Kun kumppaniin on tutustunut ja luottaa toiseen ihmiseen, täytyy herpes uskaltaa ottaa puheeksi. Oma suhtautuminen asiaan on varmasti myös ratkaisevaa. Jos esität asian elämän ja kuoleman kysymyksenä..voi reaktio olla sen mukainen. Kertominen herättää luottamusta kumppania kohtaan ja on mielestäni todella hieno ele. Kovin helppoa olisi jättää kertomatta. Kirjoittajat neuvoivat, että kumppanille kannattaa antaa aikaa sulatella asiaa kertomisen jälkeen. Oikean tiedon antamista ja riskien mainitsemista pidettiin tärkeänä. Keskusteluissa kerrottiin, että kumppanille oli annettu luettavaksi lääkäriltä saatu esitteen genitaaliherpeksestä. Kirjoittajilla oli yhtä lailla kokemuksia siitä, että kumppani oli halunnut jatkaa suhdetta saatuaan tietää taudista, kuin siitä, että kumppani oli valinnut päättää suhteen. Oivaltava toteamus oli, että myös terveet saavat pakkeja. Kirjoittajat kehottivat muita sairastuneita kertomaan rohkeasti taudistaan kumppanille ja kannustivat, että mikäli kumppani on oikeasti kiinnostunut, tauti ei ole este suhteen jatkumiselle. 28

29 Jotkut suhtautuvat siihen fiksusti ja kumin käytöllä asia ratkeaa, jotkut toiset taas ylireagoivat ja saavat siitä hyvän syyn lopettaa kaiken alkuunsa. Tuo toki on ikävää, mutta, no elämä on. Ylipäätään kirjoittajat painottivat rehellisyyttä suhteessa ja pitivät kertomista vastuullisena tekona ja luottamuksen osoituksena kumppania kohtaan. Keskusteluissa huomattiin kertomisen hetkellä voivan paljastua, että kumppani on itsekin genitaaliherpekseen sairastunut. Kokemuksia tällaisista tilanteista löytyi. Kirjoitettiinpa myös, että kumppani voi olla tietämättään oireeton viruksen kantaja. Uuden kumppaninkin kanssa jutellessa kannattaa muistaa, että hänkin saattaa olla potentiaalinen kantaja. Molemmat pelkäävät samaa asiaa: kertomista Uusiutuminen Kirjoittajien kokemusten mukaan genitaaliherpeksen uusiutumistiheys ja oireet olivat täysin yksilöllisiä ja vaihtelevat laidasta laitaan. Ensimmäisinä vuosina tartunnan jälkeen herpeksen uusiutuminen oli ollut tiheämpää, minkä jälkeen se monilla oli rauhoittunut ja jäänyt piileväksi. Oireina oli ollut ensimmäisen puhkeamisen tapaan kutinaa, punoitusta, rakkuloita ja kirvelyä, mutta monilla kirjoittajilla ensimmäistä puhkeamista lievempänä. Herpes ei ole pahemmin haitannut elämääni, se on ollut aktiivinen vain ehkä noin 2-3 kolme kertaa koko puolentoista vuoden aikana. Mutta se on seuranani koko lopun elämän. Joillakin kirjoittajilla herpes ei ensimmäisen puhkeamisen jälkeen ollut ilmoittanut mitenkään olemassaolostaan. Joillakin herpes puhkesi harvoin ja silloinkin lievin oirein. Toisilla taas herpes oli uusiutunut ensimmäisen puhkeamisen jälkeen tiheästi ja kivuliaana. Näillä kirjoittajilla oli huolta siitä, miten taudin saisi hallintaan. Se uusiutuu muutaman viikon välein ja on todella tuskallista, en voi harrastaa seksiä enkä mitään... Ihan kuin olisin saanut pahimman rangaistuk- 29

30 sen maailmassa, se ei häviä mihinkään vaan tuhoaa minut kohta henkisesti. En yksinkertaisesti jaksaa enää Kirjoittajat mainitsivat uusiutumisen olevan yhteydessä kuukautisiin, stressiin, mekaaniseen ärsytykseen tai vuodenaikoihin. Moni kirjoittaja epäili raskauden provosoivan herpeksen puhkeamista. Kirjoituksista sai kuvan, että uusiutuminen voi tuntua ennustamattomalta ja elämää hallitsevalta, eivätkä siihen päde mitkään säännöt. Kenties pahinta herpeksessä on sen oireiden eroavuus. Itselläni ei kuten sanoin, ole minkäänlaisia oireita mutta kumppanillani ne toistuvat parin kolmen viikoin välein. Täytyy vain toivoa, että hänellä ne helpottavat ajan myötä. 30

31 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kertojien kertomuksista genitaaliherpeksen sairastamisen yhteisiä piirteitä ja luoda kokonaiskuva genitaaliherpeksen sairastamisesta. Tavoite oli kuvata, miten sairauden voi kokea eri tavoin. Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset pystyi jakamaan ensimmäiseen puhkeamiseen ja sen jälkeiseen sairauden kanssa elämiseen liittyviin asioihin. Genitaaliherpeksen ensimmäisen puhkeamisen oireet. Opinnäytetyöni tulosten perusteella totean, että yleensä ensimmäinen puhkeaminen paljastaa genitaaliherpestartunnan, jonka lähde, tartuntatapa ja aika jäävät usein sairastuneelle epäselviksi. Oireet ehtivät ilman oikeaa diagnoosia ja sen mukaista lääkehoitoa kehittyä usein rajuiksi, ennen kuin ne tunnistetaan genitaaliherpekseksi. Ensipuhkeamisen oireet voivat olla niin kivuliaat, ettei liikkuminen ole mahdollista. Kipujen vuoksi sairasloma voi olla aiheellinen. Tuloksissa korostui, että virtsaaminen voi olla kirvelyn takia mahdotonta ja tämän takia sairastunut voi joutua hakemaan apua terveydenhuollosta. Hoitotyön oppikirjassa Nainen hoitotyön asiakkaana (Eskola & Hytönen 2002, 291) kerrotaan, että potilas saattaa tarvita kestokatetrin virtsaamisen turvaamiseksi virtsaputken suulle ilmaantuneiden rakkuloiden vaikeuttaessa virtsaamista. Opinnäytetyöni perusteella suuri osa tästä ongelmasta kärsivistä eivät suinkaan hae apua, vaan yrittää kestää oireiden kanssa kotona. Potilas ei välttämättä uskalla juoda, koska pelkää virtsaamista niin paljon. Hartikainen ym. (1995, 48) listaavat tulehdusta ja kipua helpottaviksi oireenmukaisiksi hoitokeinoiksi keittosuolakompressit, kipua lievittävät voiteet, talkit ja suihkuttelun. Eskola & Hytönen (2002, 292) mainitsevat paikalliset kamomillakylvyt. Nämä eivät opinnäytetyöni tulosten valossa näyttäisi olevan kovin yleisessä tiedossa, sillä niistä ainoastaan suihkuttelu mainittiin. Genitaaliherpestartunnan saaminen. Opinnäytetyöni tulokset vahvistavat, että genitaaliherpes tarttuu usein suojaamattomassa seksissä oireettomalta kantajalta, joka ei tiedä kantavansa tautia. Tulokset tulevat aiempaa käsitystä, että noin 2/3 tartunnoista tapahtuu oireettoman kumppanin välityksellä (Hiltunen-Back, Lehtinen & Linnavuori 2003, 70). Reuben (2000, 286) väittää, että 75 % herpesviruksen kantajista ei tiedä tar- 31

32 tunnastaan. Tulosten perusteella näyttää olevan harvinaista, että viruksen kantaja tahallaan tartuttaisi virusta eteenpäin tai jättäisi kertomatta tartunnastaan kumppanilleen. Opinnäytetyöni tulosten perusteella voi väittää, että huuliherpeksen tarttuminen suuseksissä genitaalialueelle on yleistä. Vielä vuosituhannen vaihteessa on seksioppaassa kirjoitettu genitaaliherpeksen olevan sairaus, joka tarttuu sukupuoliyhdynnässä (Palo & Palo 1999, 254). Suuseksin osuutta sukupuolitautien leviämisessä tulisi ehdottomasti korostaa seksivalistuksessa. Kosunen (2002, 131) huomauttaa nuorilla olevan yleisesti kokemuksia suuseksistä. Käytettyjen ehkäisymenetelmien jakaumassa on viime vuosina ollut siirtymää kondomin käytöstä ehkäisypillereihin harvoin kuitenkin niiden yhdistelmään. Raskauden ehkäisyn näkökulmasta on siis siirrytty tehokkaamman ehkäisyn suuntaan, mutta sukupuolitautien ehkäisemisen näkökulmasta heikompaan. (Kosunen 2004, 58.) Tulosten mukaan on yleistä, että genitaaliherpes tarttuu, kun parisuhteessa jätetään kondomiehkäisy pois. Kun asiallisissa sukupuolitautitesteissä on käyty ja saatu negatiiviset tulokset, ajatellaan, että mitään tautia ei ole mahdollista levittää eteenpäin tai saada testatulta kumppanilta. Esitän, että lääkäri, joka ehkäisypillerireseptireseptin antaa potilaalle, voisi tiedottaa tartunnan mahdollisuudesta. Tällöin tartunnan tapahtuessa siihen osattaisiin suhtautua eikä se tulisi niin shokkina. Suomessa herpesdiagnoosi tehdään viruseritysnäytteestä, joka otetaan herpesrakkulasta pumpulitikulla. Tulos tästä saadaan 1 2 viikossa. (Aaltonen 1999, 122.) Kuitenkin myös vasta-aineet sekä HSV-1- että HSV-2-virustyypille voidaan osoittaa luotettavasti, eli ne osoittavat että henkilö on joskus saanut HSV-tartunnan (Hänninen & Huovinen 1991, 228). Swansonin (1999) mukaan niin sanotut riskikäyttäytyjät eli esimerkiksi ne, joilla on lukuisia seksikumppaneita, suojaamattomia seksisuhteita tai päihteiden väärinkäyttöä, pitäisi seuloa genitaaliherpeksen varalta. Yhdysvalloissa arviolta 45 miljoonaa ihmistä on saanut genitaaliherpestartunnan (Centers for Disease Control and Prevention). Suhteutettuna väkilukuun määrä on aika samanlainen kuin Suomessa, n. 1/5 väestöstä. Näen, että Suomessa pitäisi saada yleisemmäksi mahdollisuus edes tapauskohtaisen harkinnan mukaiseen HSV-2-vasta-aineiden tutkimiseen. Miyai, Turner, Kent & Klausner (2004) ovat tehneet Yhdysvalloissa tutkimuksen, jonka mukaan HSV-2- tartunnan löytyminen oireettomalta kantajalta ei aiheuta pysyviä psykososiaalisia haittoja. 32

33 Kirjallisuudessa puhutaan paljon seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä, millä voidaan viitata seksikumppaneiden tai humalaan saakka johtavien alkoholinkäyttökertojen korkeaan määrään (mm. Erkkola 1993, 383) tai välinpitämättömyyteen kondomiehkäisyn käytöstä (Papp, Kontula & Kosonen 2000, 15). Opinnäytetyöni tulosten perusteella sairastuneet ovat yhtä lailla parisuhteessa eläviä kuin sinkkuja, jotka eivät edes kuvitelleet mitään genitaaliherpeksen saamisen riskiä olevan olemassa. Näyttää melkeinpä todennäköisemmältä, että tauti puhkeaa vakituisessa parisuhteessa kuin tietoisen riskinoton jälkeen suojaamattoman irtosuhteen jäljiltä luvun alun suuren suomalaisen seksitutkimuksen mukaan on selvää, että mitä enemmän seksikumppaneita, sitä suurempi on riski saada sukupuolitauti (Erkkola 1993, 383). Tämä on varmasti jo todennäköisyysmatemaattinen totuus, mutta opinnäytetyöni kirjoittajissa oli useita, jotka mainitsivat olleensa yhdynnässä vain yhden henkilön kanssa ja jopa niitä, jotka olivat saaneet tartunnan suun tai käsien välityksellä, ennen kuin olivat teknisesti katsoen menettäneet neitsyyttään. Alkoholinkäytön katsotaan myös nostavan riskiä saada sukupuolitauti (Erkkola 1993, 384). Yhtään mainintaa alkoholinkäyttöön ei mainittu aineistossani. Johtopäätös on, että tartunta johtuu usein siitä, ettei tiedetä seuraavia seikkoja: 1. genitaaliherpes voi tarttua oireettomana 2. huuliherpes voi tarttua genitaalialueelle suuseksissä 3. genitaaliherpeksen kantajuutta ei tutkita yleisesti sukupuolitautitesteissä. Genitaaliherpesdiagnoosin saaminen. Tulokset näyttävät selvästi, että genitaaliherpesdiagnoosi tulee saajalleen usein järkytyksenä. Tieto kantajuudesta aiheuttaa muutoksia sairastuneen elämään. Sairastunut kokee menettäneensä terveytensä pysyvästi ja joutuvansa kantamaan virusta taakkana loppuelämänsä ajan. Papp, Kontula & Kosonen (2000, 243) kertovat, että heidän tutkimuksessaan naiset pitivät herpestä, kuten myös toista virustautia kondyloomaa, vakavimpina, koska niihin ei ole toistaiseksi olemassa parannuskeinoa. Seksielämään genitaaliherpes vaikuttaa rajoittavana muun muassa tartuttamisen pelon vuoksi. Sairastunut voi eristäytyä suhteista kokonaan välttääkseen tilanteet, joissa jou- 33

34 tuisi kertomaan taudista. Aaltonen (1999, 117) huomauttaa, että erityisesti virustaudit saattavat aiheuttaa luopumisen seksuaalisesta kanssakäymisestä tartuttamisen pelossa. Opinnäytetyöni tulosten mukaan diagnoosin saatuaan sairastunut kokee itsesyytöksiä, mutta syytökset kohdistuvat myös taudin tartuttaneeseen kumppaniin. Aaltonen (1999, 117) toteaa sukupuolitauteihin liittyvän usein syyllisyyden ja vastenmielisyyden tunteita, kumppanin syyllistämistä, pelkoa ja katumusta. Swansonin (1999) mukaan genitaaliherpespotilaiden hoidossa pitäisi ottaa huomioon, että he voivat tarvita apua eristäytymisen, tunne-elämän stressin ja masennuksen voittamiseksi. Hänen mukaansa ohjauksessa pitäisi ottaa myös huomioon, että sairastunut voi tarvita parisuhdeneuvontaa. Kosusen (2002, 133) mukaan seksuaaliopetuksen aihepiiriä pitäisi laajentaa yhdyntäkeskeisestä, seksin riskejä korostavasta sisällöstä positiivisempaan suuntaan. Ajattelen, että ihmissuhdetaito- ja tunneosaamisen lisäksi tämä voisi tarkoittaa myös sitä, että oikealla tiedolla hälvennettäisiin sukupuolitautien aiheuttamaa häpeää, tehtäisiin sukupuolitautiseulontoihin osallistuminen itsestään selväksi kansalaisvelvollisuudeksi riskikäyttäytymisen jälkeisen häpeärituaalin sijaan. Jossain pitäisi olla myös suora vastaus miten toimia, jos on jonkin taudin saanut. Genitaaliherpeksen lääkehoito. Ensimmäinen puhkeaminen vaatii usein voimakkaan usean päivän kestävän lääkekuurin. Vaikeimmissa tapauksissa joudutaan turvautumaan iv-lääkehoitoon sairaalassa. Puuduttavia geelejä voidaan käyttää virtsaamisen helpottamiseksi. Ensimmäisen puhkeamisen jälkeen tapahtuvien uusiutumisten estävä lääkitys voi olla jatkuvaa tai tarvittaessa aloitettavaa. Myös Paavonen (2002, 339) kertoo, että estohoitoa voidaan käyttää elämäntilanteen mukaan jopa vuosia. Opinnäytetyöni tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että oireet lieventyvät usein ajan mukana. Lääkityksen tarve voi muuttua vuosien kuluessa jatkuvasti käytössä olleesta estolääkityksestä tarvittaessa aloitettavaan. Estolääkitystä käytetään tiheästi uusiutuvan herpeksen hallitsemiseen, voimakkaiden oireiden vaimentamiseen sekä raskauden aikana uusiutuneen herpeksen poissapitämiseksi ennen synnytystä. Lääkehoito voi nopeuttaa oireiden poistumista, mutta sairastuneet pitävät joskus lääkettä melko tehottomana. Totta onkin, että suun kautta otettava lääkitys lyhentää ensimmäisessä puhkeamisessa viruksen erittymistä keskimäärin 12 päivästä 9 päivään (Hiltunen-Back, Lehtinen & Linnavuori 2003, 74). Osa sairastuneista pitää ajoissa aloitettua lääkehoitoa toimivana, jolloin oireet pysyvät poissa. Osa sairastuneista kokee lääkehoi- 34

35 don nopeaksi ja varmaksi avuksi. Kaikilla lääkehoito ei poista kaikkia oireita. Herpes voi puhjeta uudelleen lääkehoidosta huolimatta. Lääkevoiteen levittäminen useita kertoja päivässä voi tuntua hankalalta esimerkiksi työpaikalla. Hiltunen-Back, Lehtinen & Linnavuori (2003, 74) toteavat myös saman, että voiteilla ei ole hoidossa juurikaan merkitystä huonon pysyvyytensä ja tiheän annostelunsa vuoksi. Useat sairastuneet pitävät lääkevoiteiden pakkauksia liian pieninä uusiutuvan genitaaliherpeksen hoitoa varten. Sairastuneet pitävät lääkkeitä usein kalliina. Genitaaliherpeksen vaikutus seksielämään. Genitaaliherpeksen tarttumista estävä kondomiehkäisy voi tuntua epämiellyttävältä ratkaisulta sairastuneelle tai hänen kumppanilleen. Mikäli molemmat ovat viruksen kantajia, ei kondomiehkäisyä pidetä enää tarpeellisena. Opinnäytetyöni tulosten perusteella väitän, että genitaaliherpes vaikuttaa seksuaaliseen aktiivisuteen. Tieto herpesviruksen kantajuudesta ja sen puheeksiottaminen rajoittaa sekä sinkkuna että parisuhteessa elävien seksielämää. Tartuttamisen pelko voi eristää sinkun seksuaalisista suhteista ja stressata vakituisessa suhteessa olevaa. Uuden kumppanin löytäminen huolettaa sekä sinkkuna eläviä että suhteessa olevia. Genitaaliherpeksestä kertominen kumppanille. Tulokset näyttävät, että eräs suurimmista sairastuneelle genitaaliherpeksen vuoksi aiheutuvista ongelmista on siitä kertominen kumppanille. Useimmiten kertominen tapahtuu ennen seksin aloittamista suhteessa, jotta kumppani saa itse valita, haluaako harrastaa seksiä herpesvirusta kantavan kanssa. Raskaus tai herpeksen uusiutuminen voivat olla myös syitä kertomiseen. Kertomisessa sairastuneet pitävät tärkeänä riskien mainitsemista ja oikean tiedon antamista. On myös tärkeää antaa aikaa kumppanille sulatella asiaa. Kertojan oma suhtautuminen vaikuttaa myös kumppanin suhtautumiseen. Osa suhteista päättyy kertomiseen kumppanin valinnasta, osa jatkuu herpeksestä huolimatta. Erään amerikkalaisen herpespotilasohjeen mukaan herpestartunnasta kertominen kumppanille on tärkeää ennen siirtymistä seksiin, jossa ollaan kosketuksissa genitaalialueelle. Ohjeen mukaan kertomisen voi muotoilla esimerkiksi Nautin siitä, että saan viettää aikaa kanssasi. Monet ihmiset ovat kuulleet erilaisia asioita genitaaliherpeksestä. Minulle on tärkeää, että kerron sinulle, että minulla on genitaaliherpes ja että haluan puhua siitä kanssasi. (Swanson 1999.) 35

36 Genitaaliherpeksen uusiutuminen. Uusiutumisen oireet ovat yleensä lievempiä kuin ensimmäinen puhkeaminen. Oireita ovat yleensä kutina, punoitus, kirvely ja rakkulat. Sairastunut voi tunnistaa provosoiviksi asioiksi mekaanisen ärsytyksen, kuukautiset, flunssan ja stressin. Myös Hiltunen-Back, Lehtinen & Linnavuori (2003, 71) kertovat täsmälleen samojen tekijöiden saattavan vaikuttaa uusiutumistiheyteen. Reuben (2000, 295) mainitsee myös kannabiksen ja UV-valon uusiutumista edistäviksi seikoiksi. Oletan kannabiksen ja esimerkiksi solariumin käytön olevan niin marginaalista Suomessa, ettei niitä siksi mainittu aineistossa. Opinnäytetyöni tulosten mukaan oireiden hallitsemisessa auttavat oireiden tunnistaminen, ennakoiva lääkehoito ja terveelliset elämäntavat. Uusiutumistiheys harvenee usein ajan mukana. Uusiutumistiheys ja oireiden laatu ovat erittäin yksilöllisiä. Hänninen & Huovinen (1991, 229) huomauttavat, että vaikka herpeksen oireet tavallisesti ovatkin lieviä, voi pitkäaikaisesti ja tiheään toistuva ja kivulias herpes olla piinallinen tauti. Ei ole siis syytä vähätellä sairaudesta lukuisille ihmisille koituvaa inhimillistä kärsimystä, vaikka taudin aiheuttama kuormitus terveydenhuollolle olisikin muita sukupuolitauteja kevyempi. 36

37 7 POHDINTA Pyrimme luontaisesti ymmärtämään asioita omista lähtökohdistamme, miten olemme itse asian kokeneet. Tutkija tulkitsee tutkittavaa aina oman elämänsä keskeltä, joten mitään täysin objektiivista tasoa ei olemassa. (Varto, 1992, ) Olen pyrkinyt tekemään opinnäytetyöni vapaana ennakko-oletuksista. Täysi objektiivisuus ei voi koskaan olla mahdollista, niin kauan kuin tutkimusta tekevät ihmiset eivätkä koneet. Nettikeskustelut herättivät minussa paljon tunteita ja pitivät opinnäytetyön tekemisen mielenkiintoisena. Tämä mielenkiinto tuntuu toisaalta olevan edellytys sille, että opinnäytetyöprosessin jaksaa viedä läpi, toisaalta herättää ristiriitaisia kysymyksiä siitä, kuinka luotettava tutkimus voi olla. Ajattelen, että kirjoitetun materiaalin tutkiminen tässä tapauksessa on luotettavampaa kuin haastattelujen tulkitseminen. Kirjoitukset sisältävät vain tekstin tason ilman eleitä, ilmeitä, äänensävyjä ja paljon kertovaa puheen rytmitystä, joita tutkija voisi esimerkiksi nauhoitetuissa tai videoidussa haastattelussa tulkita. Tekstissä on vähemmän tulkinnanvaraa, mutta koin silti viestiketjujen sisältöjen avaamisen erittäin tulkinnanvaraisena. Loppujen lopuksi kovin harva ilmaisu on aivan yksiselitteinen. Kvalitatiivisen tutkimuksen suunnittelun periaatteita ovat väljyyteen ja joustoon pyrkiminen sekä hyvin täsmällisen suunnittelun ohittaminen. Tutkija ei pysty ennakoimaan kaikkia tutkimusprosessin tapahtumia laadullisessa tutkimuksessa. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston kokoaminen ja käsittely muodostavat monimuotoisen prosessin, jota ei voida täysin etukäteen suunnitella. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen, 2006, 45.) Aineiston analyysi kulki omia uomiaan, ja jouduin etenkin analyysin loppuvaiheessa tekemään itsenäisiä ratkaisuja siinä, mikä aineistossa on oleellista, mielenkiintoista ja kertomisen arvoista. Joku toinen opinnäytetyön tekijä olisi kenties päätynyt hyvinkin erilaiseen tulokseen, ja varmasti päätyisin itsekin, mikäli aloittaisin alusta uudelleen. Sitä, että tekisin joitakin asioita eri tavalla toisella kertaa, haluaisin sanoa oppimiseksi. Cacciatore & Apter (2003, 237) toteavat, että seksuaalikäyttäytymisen tutkiminen on vahvan tabuluonteensa ansiosta varsin hankalaa, koska kyselytilanteessa häpeä, hämmennys ja uskomukset voivat värittää vastauksia tai estää jopa osallistumasta tutkimukseen. Mielestäni Internet-aineisto sopiikin opinnäytetyöni aiheen arkaluontoisuudesta vuoksi. Keskustelijat esiintyvät nimimerkillä, joten heitä ei voi yksilöidä, mikä antaa 37

38 olettaa, että he kertovat asioista avoimemmin. Toisaalta ei ole mitään vakuuksia siitä, ettei nimimerkkien takana olisi pilailijoita. Viestien joukossa voi olla niin sanottuja provoja - provosoimistarkoituksessa kirjoitettuja muiden käyttäjien ärsyttämiseksi keskustelupalstalle jätettyjä viestejä. Jouduin soveltamaan teoriatietoa Internetin keskustelupalstojen tutkimiseen. Ajattelen, että tallennettu keskustelupalstan viestiketju on eräänlainen dokumentti. On muistettava, ettei dokumentteja ole tehty tutkimusta varten. Dokumentin laatimisen tarkoituksen selvittäminen auttaa arvioimaan dokumentista poimittavien tietojen käyttökelpoisuutta. Periaatteessa on epävarmaa, kuvaavatko dokumentin tiedot todellisuutta onko dokumentin laatimishetkellä vallinnut juuri sellainen asiantila kuin on kuvattu, vai onko dokumentti kirjoittajansa ideaali tai unelma. (Järvinen & Järvinen, 2000, 164.) On siis syytä miettiä, miksi ja millä motivaatiolla kirjoittajat ovat viestinsä keskustelupalstalle kirjoittaneet. Tätä on mahdotonta jälkikäteen selvittää ja vaarallista olettaa. Etenkin, kun genitaaliherpes on tunteita herättävä aihe, ovat myös viestit tunnelatautuneita. Aineistonkeruuvaiheen luotettavuutta voidaan arvioida sekä menetelmänä että tekniikkana. Lisäksi huomioon voidaan ottaa keruuseen liittyneet erikoispiirteet. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 135.) Internetin keskustelupalstojen viestiketjuja käytetään vielä vähemmän kuin vanhempia menetelmiä. Uskon, että se tulee lunastamaan paikkansa useiden ilmiöiden tutkimuksessa eri aloilla. Viestiketjut ovat uteliaalle tutkijalle vapaata riistaa. Viestiketjulle ei voi esittää tarkentavia jatkokysymyksiä, eikä anonyymiä tutkittavaa voi käytännössä löytää selittämään, mitä on jollain ilmaisulla tarkoittanut. Luotettavuuden varmentamiseksi olen pyrkinyt eroon kaikenlaisesta rivien välistä lukemisesta ja kirjaamaan opinnäytetyöni tuloksiksi vain sellaisia asioita, jotka pystyn varmasti sanomaan olevan sellaisia, joita kirjoittajat ovat tarkoittaneet. Tämän vuoksi tulokset kertovat enemmän käytännön elämän konkreettisista asioista kuin tunnetilojen draamasta. Tiedossa ei ole, kuinka moni genitaaliherpekseen sairastunut keskustelee Internetissä sairaudestaan ja missä määrin keskustelut edustavat kokemuksia. Internetiin liittyy myös laajuusongelma, sillä viestejä on keskustelupalstoilla paljon, ja kaikkia niitä ei ole mahdollista kirjata mukaan aineistoon. Näistä puutteista huolimatta Internet on mainio väline materiaalin keräämiseen. 38

39 Tutkimani viestiketjut ovat keskustelupalstoilla, jotka ovat verkkoselaimeen avautuvia, julkisia ja avoimia kaikille, jotka pääsevät Internetiin. Tutkimieni viestiketjujen lukeminen ei edellytä rekisteröitymistä palveluun. Tutkimieni viestiketjujen keskustelupalstojen ylläpitäjät eivät ota vastuuta kirjoitetuista viesteistä, vaan kirjoittajat kirjoittavat niin sanotusti omalla vastuulla. Suljetun keskusteluyhteisön viestien käyttäminen aineistona tuottaisi kenties erilaisia tuloksia, mutta aiheuttaisi myös luottamuksellisuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tutkimieni viestien kirjoittajat esiintyvät poikkeuksetta nimimerkillä, eivät omalla nimellään. Kirjoittajat ovat olleet tietoisia kirjoittaessaan keskustelufoorumeille siitä, että heidän tekstinsä ovat kaikkien Internetin käyttäjien luettavissa. Kirjoittajien informoiminen viestien mahdollisesta käyttämisestä tutkimuksessa, ennen kuin he kirjoittavat viestinsä palstalle, vaikuttaisi aineiston luotettavuuteen. Etuna keskustelupalstojen kirjoitusten käyttämiselle aineistona on se, että tutkija itse ei osallistu aineiston tuottamiseen eikä ole vuorovaikutuksessa kirjoittajien kanssa. En itse osallistunut keskusteluihin ja näin en millään tavalla manipuloinut viestejä. Haastattelutilanteessa voisi ajatella olevan mahdollista, että tutkija tietoisesti tai tiedostamattaan ohjailee haastateltavaa pienillä eleillä johonkin suuntaan. Näin voisi olla etenkin, kun kyseessä on tutkimuksen tekemistä vasta opetteleva opinnäytetyön tekijä. Eettisyyttä pohdittaessa on otettava huomioon, että opinnäytetyöhöni osallistuminen ei ole ollut kirjoittajille vapaaehtoista, eivätkä he ole eivätkä tule olemaan tietoisia osallistumisestaan. Heillä ei ole toisin sanoen ollut mitään sananvaltaa siihen, käytetäänkö heidän kirjoituksiaan tutkimustarkoituksessa. On tärkeää, että kirjoittajat pysyvät opinnäytetyössäni täysin anonyymeina. Keskustelupalstoille sinänsä kirjoitetaan nimimerkin suojassa, mutta opinnäytetyössä ei käytetä edes kirjoittajien nimimerkkejä yksilöimään kirjoituksia. Suhtauduin kirjoittajiin koko opinnäytetyöprosessin ajan kunnioituksella, aivan kuin he olisivat antaneet kokemuksensa käyttööni tieten tahtoen. Myös tulokset olen koettanut tuoda esille mahdollisimman objektiivisesti ja kunnioituksella kirjoittajia kohtaan. Lähtökohtaisesti olen ajatellut, että mikäli kirjoittaja tunnistaisi itsensä opinnäytetyöstäni, toivoisin hänen olevan mieluummin imarreltu kuin loukattu. Tuomi ja Sarajärvi (2002, 126) toteavat, että jo tutkimusaiheen valinta on eettinen kysymys, ja sellaiseksi olen sen tuntenut alusta asti oman opinnäytetyöni osalta. Mielestäni jo se, että kyseessä on hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyö, luo asetelman, että kyseessä on jotain, minkä tarkoitus on vähentää inhimillistä tuskaa ja lisätä terveyttä, 39

40 hyvinvointia ja elämänlaatua. Tarkempi aiheenvalinta, sen osuessa tässä opinnäytetyössä seksuaaliterveyden piiriin, määrittelee vain kapeamman alueen, jossa tavoitteeseen pyritään. Opinnäytetyöni tuotti runsaasti monipuolista kokemuksellista tietoa genitaaliherpekseen sairastuneen kohtaamista haasteista elämän eri osa-alueilla. Uutta tietoa syntyi muun muassa siitä, mitkä aukot seksuaalikasvatuksessa olisi paikattava, mitä tietoa genitaaliherpespotilaille on oleellista antaa sekä miten herpes vaikuttaa elämään välittömästi diagnoosin jälkeen ja pitemmällä aikavälillä. Jatkotutkimusaiheena esitänkin peilikuvankaltaisen asetelman: mitä tietoja genitaaliherpeksestä tai laajemmin sukupuolitaudeista yleensä on hoitohenkilökunnalla? Onko tiedoissa puutteita? Löytyykö hoitajista asenteellisuutta sukupuolitautipotilaita kohtaan? Perustuuko sukupuolitautipotilaiden ohjaus jopa vuosikymmeniä vanhaan koulutietoon, joka vilisee nykytieteen kumoamia käsityksiä? Kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön pyrkivä hoitaja voi käyttää opinnäytetyöni tuottamaa tietoa ohjatessaan ja tukiessaan sairastunutta sopeutumaan elämään genitaaliherpeksen kanssa sekä fyysisellä, psyykkisellä että sosiaalisella tasolla ottaen huomioon yksilöllisen elämäntilanteen. Olen hahmottanut opinnäytetyöni tulosten hyödynnettävyyttä genitaaliherpekseen sairastuneen kokonaisvaltaisen hoidon kuvioon (kuvio 2), jossa olen sisällyttänyt tuloksissa esiin tulleita asioita holistisen ihmiskäsityksen ulottuvuuksiin, joita ovat situationaalinen eli tilanteellinen, tajunnallinen eli kuviossani psyykkinen sekä kehollinen eli kuviossani fyysinen ulottuvuus. Kaikki nämä puolet ovat yhtä aikaa läsnä ja niiden syy seuraus-suhteita ei voi erotella (Rauhala 1983, 47). Olen lisännyt kuviooni neljänneksi alueeksi sosiaalisen ulottuvuuden. Potilaan ja hoitajan vuorovaikutussuhteen tulisi hoitotilanteessa olla ammatillinen ja potilaan avuntarpeesta nouseva, hoidollisiin päämääriin pyrkivä subjekti subjekti-suhde (Hartikainen ym. 1995, 14). Muodostamaani kuviota voi käyttää apuvälineenä genitaaliherpekseen sairastuneen avuntarpeita määriteltäessä yksilöllisessä hoitosuhteessa. Ajatus on siinä, että hoitajan on ensimmäisenä tiedostettava yleiset kyseiseen tautiin liittyvät tarpeet eri osa-alueittain, minkä jälkeen kartoitetaan tapauskohtaiset tarpeet keskustelussa asiakkaan kanssa. Esimerkiksi tämän opinnäytetyön tulosten pohjalta hoitaja tietää, että kumppanille kertominen on yleensä sairastuneelle vaikeaa, jolloin hän voi ottaa sen puheeksi asiakkaan kanssa. Mikäli asia paljastuu asiakkaan ongelmaksi, hoita- 40

41 ja voi tukea potilasta ratkaisun löytämisessä. Olen kirjannut kuvioon eri osa-alueisiin liittyviä asioita esimerkin tavoin, mutta malli on helposti laajennettavissa ja tarkennettavissa. Kuvio toimii sellaisenaankin monipuolistamaan ohjausta. KUVIO 2. Genitaaliherpekseen sairastuneen kokonaisvaltainen hoito Sairastuneella voi olla väärää tietoa ja monenlaisia tautiin liittyviä uskomuksia. Tukemisen jättämistä esimerkiksi pelkän lääkehoidon ohjaamisen varaan pitäisi varoa. Hoitaja voi kiinnittää huomiota siihen, että ottaa puheeksi intiimit aihealueet, joita sairastunut itse ei välttämättä kehtaa esittää. Aineistossa mainittiin lukuisia kertoja sukupuolitaudin kantamisen häpeä. 41

42 Opinnäytetyöni tuottamaa tietoa voi käyttää myös monipuolisemmin kuin genitaaliherpekseen sairastuneiden hoidossa. Tämä tarkoittaa sekä muihin sukupuolitauteihin sairastuneita potilaita että ennaltaehkäisevää työtä. Hoitajan olisi hyvä kertoa sukupuolitautitesteihin ohjatessaan, mitä tauteja testit seulovat ja mitkä niissä eivät näy. Esimerkiksi puhdas papa-tulos ei kerro, kantaako nainen herpesvirusta vai ei. Hoitajilla on mahdollisuus esittää epäilyksensä genitaaliherpeksestä tilanteissa, joissa oireita hoidettaisiin esimerkiksi hiivatulehduksena tai virtsatieinfektiona. Näihin molempiin voidaan antaa nykyään lääkereseptit oireiden kuvauksen perusteella ilman laboratoriotutkimuksia ja potilaan joutumatta riisumaan housujaan. Genitaaliherpeksen ensimmäinen puhkeaminenkin saataisiin pidettyä lievempänä, kun oikea hoito aloitettaisiin ajoissa. Opinnäytetyöni on pieni panos genitaaliherpeksen tuomiseksi yleisempään tietoisuuteen. Työni edistää tietoisuutta sukupuolitautipotilaan laadukkaasta hoitamisesta ja valmistaa hoitajia kohtaamaan sairastunut ennakkoluulottomasti ja ammatillisesti. Vaikka yksittäinen hoitaja ei välttämättä kohtaa genitaaliherpekseen sairastuneita jatkuvasti, hänen on hyvä tiedostaa sairauden yleisyys. Tieto siitä, ettei ole yksin, helpottaa potilasta hyväksymään sairautensa. Onneksi asiaa todellakin ollaan tuomassa päivänvaloon koska "meitä" on paljon... siitä vain vaietaan häpeän vuoksi. Tutkimillani keskustelupalstoilla ehdotettiin herpesfoorumia. Tästä innoittuneena loin suljetun eli käyttäjältään rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen vaativan, mutta ilmaisen keskustelukanavan sairastuneiden virtuaaliseksi kohtaamispaikaksi syyskuussa Huhtikuussa 2009 foorumille oli rekisteröitynyt 115 käyttäjää. Tutkittavia voisi etsiä foorumilta haastateltavaksi tai kyselyyn vastaajiksi. Jokin asiaan paneutunut taho voisi luoda pysyvän foorumin, jota markkinoitaisiin niin, että yhä useampi sairastunut löytäisi tiensä vertaistuen pariin. Luomani foorumi on hyvä alku, mutta sen käyttöominaisuuksien ja sisällön kehittäminen vaatisi suurempia resursseja. Aineistosta huokui voimakas vertaistuellinen tunnelma vertaistuen näkökulmaa nettikeskusteluissa olisikin mielenkiintoista tutkia jatkossa. Genitaaliherpes on sukupuolitautina monelle arka aihe. 42

43 Auttakaa mua ja kertokaa mitä mun pitäis tehdä. Asia vaivaa mua enkä osaa suhtautua tähän vielä mitenkään. On tärkeää tietää, etten ole ainoa ja että olisi edes joitain kelle jakaa ajatuksia, kun ystäville ym. en uskalla puhua. [ ] todella paljon helpottaa oloa kun lukee muiden kokemuksia ja että jotkut voi elääkin ihan normaalia elämää. Genitaaliherpekseen sairastuneiden tukemiseksi pitäisi saada entistä yleisempään käyttöön esimerkiksi terveyskeskuksissa helposti mukaan otettavia potilasohjeita, jotka olisivat kaikkien saatavilla julkisilla paikoilla käytävillä ja odotushuoneissa. Yhdysvalloissa, joissa genitaaliherpeksen lääkehoito on massiivista ja ennaltaehkäisyyn sijoitetaan kampanjoimalla viruksen kantajien estolääkityksen puolesta, on tuotettu lääkeyhtiöiden rahoittamia Internet-sivustoja. Suomessa olisi tarvetta oikeaa tietoa tarjoavalle sivustolle nykyisten tiedonlähteiden ollessa suppeita ja siinä mielessä riittämättömiä. Genitaaliherpespotilaille suunnattuja potilasohjeita ja Internet-sivuja voisi jatkossa tuottaa myös ammattikorkeakouluissa opinnäytetöinä, esimerkiksi viestinnän ja hoitotyön koulutusohjelmien poikkialaisena yhteistyönä. Aineisto paljasti, että sairastuneilla on epämääräisiä käsityksiä genitaaliherpeksen leviämistavoista. Jokaisen olisi hyvä tietää, että oireettomalta kumppanilta voi saada taudin ja että suojaamaton suuseksi ei ole turvaseksiä. Pitäisi myös painottaa, että kaikista taudeista ei pääse eroon lääkekuurilla. Ajattelevatko nuoret, että suojaamaton suuseksi, jota voi harrastaa ilman raskauden pelkoa, olisi turvallisempaa kuin suojaamattomat yhdynnät? Ja eivät pelkästään nuoret pinttyneet käsitykset eivät taikaiskusta katoa iän mukana. Monet kirjoittajat kokivat, että koska kumppani ei ollut kertonut tartunnastaan, ei heille ollut annettu vapautta valita, haluavatko ottaa riskin harrastaessaan seksiä ihmisen kanssa, jolla on herpesvirus. Jokainen seksuaalisesti aktiivinen ihminen on vastuussa omasta toiminnastaan ja valinnoistaan. Tässä kohtaa pitäisi olla rohkeutta kieltäytyä itseään suojellakseen. Nuoria voi valmistaa tähän riittävällä valistuksella. Nykyisen seksivalistuksen tasoa peruskoulussa ja lukiossa voisi kartoittaa, kuten myös sitä, millä pätevyydellä asioita nuorille opetetaan vai onko ihmeellisiä käsityksiä myös opettajilla. Ehdotan jatkotutkimusaiheena selvitettäväksi, millä koulutuspohjalla seksiasioita opetetaan ja 43

44 millä metodeilla. Toivottavasti mielikuva punastellen änkyttävästä tädistä tai sedästä, joka pistää videon pyörimään ja lähtee kahville, ei pidä paikkaansa. Tuulia Aho (2006) kirjoittaa Terveydenhoitaja-lehdessä julkaistussa artikkelissa, että kondomiehkäisyn voi jättää huoletta pois, kun seurustelu on vakiintunut eli kestänyt 3 6 kk, seksitaudit on tutkittu molemmilta, mahdolliset seksitaudit on hoidettu molemmilta, seksikumppanit eivät kummallakaan vaihtele ja käytössä on muu luotettava raskaudenehkäisymenetelmä, ellei raskautta haluta. Aho jättää mainitsematta, että myös tällaisessa tilanteessa on täysin mahdollista, että herpes ilmaantuu keskelle parisuhdetta kuin tyhjästä. Silloin hoitaja voi olla avainasemassa kertomassa taudin salakavalasta luonteesta. Herpeksen puhkeaminen yllättäen parisuhteessa aiheuttaa kirjoittajien mukaan kriisin, riitoja, syyttelyä ristiin rastiin ja pahimmillaan aiheettomia epäilyksiä pettämisestä. Hoitaja voisi tarjota tietoa myös kumppanille ja ehdottaa vaikka, että pari tulisi yhdessä juttelemaan. Genitaaliherpes vaikuttaa monin tavoin etenkin seksielämään ja on lopulta pariskunnan yhteinen tauti, oli se sitten molemmilla tai vain toisella. 44

45 LÄHTEET Aaltonen, T Sukupuolitaudit. Teoksessa Infektiot ja hoitotyö. Toim. Hietala, M. & Roth-Holttinen, O. Helsinki: Kirjayhtymä Oy Cacciatore, R. & Apter, D Seksuaalikäyttäytyminen ja sukupuolitaudit. Teoksessa Sukupuolitaudit. Toim. Reunala T, Paavonen J & Rostila T. Helsinki: Duodecim Erkkola, R Sukupuolitaudit. Teoksessa Suomalainen seksi. Toim. Kontula, O. & Haavio-Mannila, E. Juva: WSOY Eskola, K. & Hytönen, E Nainen hoitotyön asiakkaana. Helsinki: WSOY. Hartikainen, A., Tuomivaara, L., Puistola, U. & Lang, L Koko nainen. Porvoo: WSOY. Hiltunen-Back, E., Lehtinen, M. & Linnavuori, K Sukuelinherpes. Teoksessa Sukupuolitaudit. Toim. Reunala T, Paavonen J & Rostila T. Helsinki: Duodecim Hirsjärvi, S. & Hurme, H Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, R. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Hänninen, P. & Huovinen, P Infektiotaudit. Porvoo: WSOY. Iivanainen, A Seksuaalisuuden ilmentyminen. Teoksessa Hoitamisen taito. Iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Pikkarainen, P. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi Janhonen, S. & Nikkonen, M. (toim.) Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. Helsinki: WSOY. Järvinen, P. & Järvinen, A Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpajan kirja. 45

46 Kosunen, E Seksuaalisuus. Teoksessa Kouluterveydenhuolto. Toim. Terho, P., Ala-Laurila, E., Laakso, J., Krogius, H. & Pietikäinen, M. Helsinki: Duodecim Kosunen, E Seksuaalikäyttäytymisen muutokset. Teoksessa Näkökulmia nuorten seksuaaliterveyteen. Stakes. Raportteja 282. Toim. Kosunen, E. & Ritamo, M. Helsinki: Stakes Kyngäs, H. & Vanhanen, L Sisällön analyysi. Hoitotiede-lehti 1/99. Sairaanhoitajien koulutussäätiö, Hoitotieteiden tutkimusseura, Pro Nursing ry. Lehtinen, M Rokote hiljaista epidemiaa vastaan. Teoksessa Näkökulmia nuorten seksuaaliterveyteen. Stakes. Raportteja 282. Toim. Kosunen, E. & Ritamo, M. Helsinki: Stakes Paavonen, J Sukupuolitaudit. Teoksessa Kouluterveydenhuolto. Toim. Terho, P., Ala-Laurila, E., Laakso, J., Krogius, H. & Pietikäinen, M. Helsinki: Duodecim Papp, K., Kontula, O. & Kosonen, K Nuorten aikuisten seksuaalikäyttäytyminen ja seksuaaliset riskinotot. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusajra D 36/2000. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto. Paunonen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Helsinki: WSOY. Perttula, J Kokemus ja kokemuksen tutkimus: Fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa Kokemuksen tutkimus: Merkitys-tulkinta-ymmärtäminen. Toim. Perttula, J. & Latomaa, T. Vantaa: Dialogia Oy Raatikainen, H Itsetuntemus vuorovaikutustaidoiksi. Helsinki: Kirjayhtymä. Rauhala, L Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Gaudeamus. Reuben, D Suom. Huttunen, J. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää seksistä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. 46

47 Rosblom, O., Ruuskanen, U., Laine, T. & Vertio, H Nuorten hoitotyö. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Rostila, T Sukupuolitaudit. Teoksessa Sairauksien ehkäisy. Toim. Koskenvuo, K. & Vertio, H. Jyväskylä: Gummerus Rostila, T. & Leinikki, P Sukupuolitautien epidemiologia. Teoksessa Sukupuolitaudit. Toim. Reunala, T., Paavonen, J. & Rostila, T. Helsinki: Duodecim Silvennoinen, E. & Roth-Holttinen, O Etiikka ja infektiotautien hoitotyö. Teoksessa Infektiot ja hoitotyö. Toim. Hietala, M. & Roth-Holttinen, O. Helsinki: Kirjayhtymä Oy Sundeen, S., Stuart, G., Rankin, E. & Cohen, S Suom. Toivanen, K. Vuorovaikutus avain hoitotyöhön. Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu. Juva: WSOY. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Varto, J Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Virtanen, J Kliininen seksologia. Helsinki: WSOY. Elektroniset dokumentit Aho, T Mitä terveydenhoitaja voi tehdä seksitautien ehkäisemiseksi? Haettu Saatavilla PDF-muodossa: <URL:http://www.vaestoliitto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/98131/file/ArtikkeliEhkaisy TA2006.pdf> Centers for Disease Control and Prevention. STD Facts Genital Herpes. Haettu Saatavilla HTML-muodossa: <URL: Ess, C Ethical decision-making and Internet research: Recommandations from the aoir ethics working committee. Haettu Saatavilla PDF-muodossa: <URL: 47

48 Etene Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene-julkaisuja 1. Haettu Saatavilla PDF-muodossa: <URL: Hiltunen-Back, E Genitaaliherpeksen hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2001; 117(11): Haettu Saatavilla PDF-muodossa: <URL: Hiltunen-Back, E Lääkärin käsikirja. Sukuelinherpes (herpes genitalis). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja. Helsinki: Duodecim. Haettu Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <URL: Kuosmanen, P. Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla. Duodecim 2002;118(13): Haettu Saatavilla HTML-muodossa: <URL:http://www.kaypahoito.fi/terveysportti/Dlehti2.tunnista?a=Y&t=H&fname=D htm> Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559. Haettu Saatavilla HTML-muodossa: <URL: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785. Haettu Saatavilla HTML-muodossa: <URL: Lehtinen, M.; Apter, D.; Kosunen, E.; Lehtinen, T.; Verho, T. & Paavonen, J Nuorten seksitautien ehkäisy. Katsaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2007;123(24): Haettu Saatavilla PDF-muodossa: <URL:http://www.vaestoliitto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/99689/file/Nuortenseksitaud itduo1.pdf> Miyai, T.; Turner, K.; Kent, C. & Klausner, J The Psychosocial Impact of Testing Individuals with No History of Genital Herpes for Herpes Simplex Virus Type. Haettu Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <URL: 48

49 Paavonen, J Klamydian seulonta. Pääkirjoitus. Duodecim, 2005;121(12): Haettu Saatavilla html-muodossa: <URL:http://www.terveysportti.fi/terveysportti/Dlehti2.tunnista?a=Y&t=H&fname=du o95033.htm> Swanson, Janice M The Biopsychosocial Burden Of Genital Herpes: Evidence- Based and Other Approaches to Care. Dermatology Nursing. 11(4): , August Haettu Saatavilla html-muodossa (vaatii käyttäjätunnuksen): <URL: Tartuntatautilaki /583. Haettu Saatavilla HTML-muodossa: <URL: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusohje sukupuolitautien tutkimiseen terveyskeskuksessa. Haettu Saatavilla HTML-muodossa: <URL:http://www.ktl.fi/portal/16463> Yliruokanen, K Miksi vain puoli totuutta? Huumevalistuksen mahdollisuudet ja huumeisiin liittyvät tiedontarpeet. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos. Haettu Saatavilla pdf-muodossa: <URL: 49

50 LIITTEET Liite 1: Käytetyt viestiketjut Liite 2: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset ensimmäisen puhkeamisen oireista Liite 3: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset tartunnan saamisesta Liite 4: Genitaaliherpekseen sairastuneiden ajatukset saadessaan tietää sairastuneensa genitaaliherpekseen Liite 5: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset lääkehoidosta Liite 6: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset lääkehoidon onnistumisesta Liite 7: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset sairauden vaikutuksesta seksiin liittyviin asioihin Liite 8: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset sairaudesta kertomisesta kumppanille Liite 9: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset herpeksen uusiutumisesta

51 LIITE 1: Käytetyt viestiketjut 1/1 Viestiketjun otsikko keskustelupalsta URL (Internet-osoite) viestejä Genitaaliherpeksestä kertominen uudelle kumppanille Kynämies Oy / Plaza-portaali, Ellitkeskustelupalstojen Liikunta ja terveys-aiheet, Naistentaudit-osio 17 Sukuelinherpes Positiiviset ry (HIV-positiivisten tukiyhdistys) keskustelupalstan Yleiskeskustelu-osio &all= Genitaaliherpes Suomi24 Oy, Keskustelu, Terveys-aiheet, Ihotaudit-osio, Ihottumat-osio nce= &posting= &view_mode =flat 20 Ongelma #9807 Citypress Oy / City.fi, Niksit-osio, jossa saa kysyä ja muut käyttäjät esittävät ratkaisuja ongelmaan 28 Toistuva herpes Perheklubi 16 Herpes Seksitreffit.com, Seksiongelmat-osio 10 Herpes Coronaria Media Oy, Helistin.fi, Seksi-osio 17 Sukupuoliherpes Suomi24 Oy, Terveys-aiheet, Naisen terveyspalstat-osio, Naistentaudit-osio &posting= Sukupuoliherpeksestä kertominen Suomi24 Oy, Keskustelu, Terveys-aiheet, Ihotaudit-osio, Ihottumat-osio &posting= Herpes ja ihmissuhteet Kynämies Oy / Plaza-portaali, Ellitkeskustelupalstojen Ihmissuhteet-osio, 76

52 LIITE 2: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset ensimmäisen puhkeamisen oireista 1/1

53 LIITE 3: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset tartunnan saamisesta 1/1

54 LIITE 4: Genitaaliherpekseen sairastuneiden ajatukset saadessaan tietää sairastuneensa genitaaliherpekseen 1/1

55 LIITE 5: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset lääkehoidosta 1/1

56 LIITE 6: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset lääkehoidon onnistumisesta 1/1

57 LIITE 7: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset sairauden vaikutuksesta seksiin liittyviin asioihin 1/1

58 LIITE 8: Genitaaliherpekseen sairastuneiden kokemukset sairaudesta kertomisesta kumppanille 1/1

59 LIITE 9: Genitaaliherpestä sairastavien kokemukset herpeksen uusiutumisesta 1/1

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Genitaaliherpes kuuluu Suomessa kolmen

Genitaaliherpes kuuluu Suomessa kolmen Näin hoidan Genitaaliherpeksen hoito Eija Hiltunen-Back Genitaaliherpes on yleinen herpes simplex -virusten (tyypit 1 ja 2) aiheuttama krooninen, sukupuoliteitse leviävä infektio. Sen oireet voivat olla

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, -6 kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, - kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Hiv + ikääntyminen Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Miksi asia on noussut esiin? Hiv-tartunnan saaneet ikääntyvät lääkityksen ansiosta. 80-luvulla odotettiin pahinta, 90-luvulla tuli toivo

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani.

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani. Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-positiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus Riitta Danielsson-Ojala, TtM, sh Hoitotieteen laitos, TY / Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Heljä

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen Teknillinen korkeakoulu Mat 2.177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2007 Evli Pankki Oyj Väliraportti 28.3.2007 Kristian Nikinmaa Markus Ehrnrooth Matti Ollila Richard Nordström Ville Niskanen

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot