Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve"

Transkriptio

1 Aija Saari Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve Urheiluopistojen pitäisi mielellään olla esimerkkejä hyvästä eikä perässä hiihtäjiä. Olla enemmän näyteikkuna.

2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Sammandrag 5 Summary 6 1 Liikunnan koulutuskeskukset 7 2 Tutkimuksen tavoite, tarkastelunäkökulmat ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tarkastelunäkökulmat Tutkimuksen toteutus 10 3 Tulokset Muuttuva esteettömyys on haaste Esteettömyydestä hyötyvät käyttäjät Esteettömyysosaaminen 15 4 Johtopäätökset ja suositukset 16 5 Liikunnan koulutuskeskusten esittely 18 Eerikkilän Urheiluopisto 18 Itä-Suomen Liikuntaopisto 18 Kisakallion Urheiluopisto 19 Kuortaneen Urheiluopisto 19 Lapin Urheiluopisto 20 Liikuntakeskus Pajulahti 21 Norrvallan liikuntaopisto 22 Solvallan Urheiluopisto 23 Suomen Urheiluopisto 24 Tanhuvaaran Urheiluopisto 24 Urheiluopisto Kisakeskus 25 Varalan Urheiluopisto 26 Virpiniemen Liikuntaopisto 26 Vuokatin Urheiluopisto 27 Lähteet 29 Liitteet 31

4 Aija Saari: Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistojen) johdon näkemyksiä opistojen esteettömyydestä ja tarvetta rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitukseen sekä hahmotella kartoitustyön laajuutta. Tutkimusraportti perustuu 14 liikunnan koulutuskeskuksen rehtoreille tai johdolle keväällä 2012 tehtyihin haastatteluihin, joilla selvitettiin koulutuskeskusten nykyisiä liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjien määriä, vammaisurheilun kävijäryhmiä, meneillään olevia ja suunniteltuja rakentamis- ja korjaushankkeita, tehtyjä esteettömyysselvityksiä sekä esteettömyyskartoituksen tarvetta. Haastatteluaineistoa täydennettiin opistojen verkkopalvelujen kautta saadulla tiedolla. Esteettömyyttä tarkasteltiin ESTE-hankkeessa ( ) kehitetyn monitahoisen lähestymistavan kautta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opistoilla ei ole tehty sellaisia esteettömyyskartoituksia, jotka on toteutettu koulutettujen kartoittajien toimesta. Opistojen johdon tieto opiston esteettömyydestä perustuu pääasiassa päivittämättömiin tai vaillinaisiin selvityksiin, kävelykierrostyyppisiin katselmuksiin, satunnaisiin keskusteluihin asiakkaiden kanssa tai myyntipalvelusta ja erityisliikunnan opettajilta saatuun informaatioon. Esteettömyys mielletään edelleenkin suppeana ja pääosin pyörätuolia käyttävien urheilijoiden ongelmana. Aistiympäristön (näkö/kuulo) esteettömyyttä ei tunnisteta. Esteettömyyttä ei osata tarkastella katkeamattomana ketjuna, jossa pyritään mahdollisimman sujuvaan asiointiin pysäköintipaikalta vastaanottoon, majoitus- ja ruokailutiloihin, liikuntatiloihin ja rantasaunalle. Liikkumis- ja toimimisesteisten ohjaajien (esimerkiksi valmentajat tai virkistysryhmien ohjaajat) tai opiskelijoiden tarpeita ei pääsääntöisesti tunnisteta sellaisena seikkana, joka tulisi ottaa huomioon opiston suunnittelussa tai peruskorjauksessa. Esteettömyys on pitkä prosessi. Esteettömyydessä ovat pisimmällä ne opistot, joilla on vuosikymmenien kokemus erityisryhmien toiminnasta, vammaisurheilijoista ja soveltavan liikunnan opetuksesta osana ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Opistojen rakentamista rahoittavan opetus- ja kulttuuriministeriö tulisi selvittää mahdollisuudet toteuttaa yhteismitallinen esteettömyyskartoitus jokaisessa opistossa. Esteettömyydessä pisimmälle ehtineet opistot voisivat toimia opistoverkoston esteettömyysmuutosten vetureina ja konsultteina. Lisäksi opistot voisivat kerätä asiakaspalautetta esteettömyydestä, laatia esteettömien palvelujen aluekartat, päivittää esteettömyys osaksi opiston strategiaa ja järjestää henkilökunnan esteettömyyskoulutusta. 4

5 Aija Saari: Behovet for tillgänglighetskartläggningar vid utbildningcenter för motion Sammandrag Målet för denna undersökning var att klarlägga hur ledningen av utbildningscenter för motion (idrottsinstitut) såg centrens tillgänglighet och behovet tillgänglighetskartläggningar i de byggda omgivningen och att göra en uppskattning av utredningsarbetets omfång. Forskningsrapporten baserar sig på fjorton intervjuer med rektorer eller ledningen vid utbildningscentren för motion. Intervjuerna utfördes under våren 2012 och de kartlägger för de berörda utbildningscentrens del det nuvarande antalet användare med rörelse- och funktionsnedsättningar, besökargrupper av handikappidrottare, aktuella och planerade bygg- och renoveringsprojekt, genomförda utredningar av tillgänglighet samt behovet för tillgänglighetskartläggning. Intervjumaterialet kompletterades med hjälp av information samlad via institutens websidor. Tillgänglighet granskades med en mångsidig metod utvecklad under ESTE-projektet ( ). Vid undersökningen kom det fram att man inte låtit utbildade utredare utföra tillgänglighetskartläggningar vid instituten. Ledningen av instituten baserar sina kunskaper om tillgänglighet vid instituten huvudsakligen på föråldrade eller bristfälliga utredningsrapporter, inspektioner utförda till fots, sporadiska diskussioner med besökare eller information som ledningen fått av försäljningsavdelningen och ledare för specialmotion. Tillsvidare uppfattas tillgänglighet fortfarande snävt och framförallt som ett problem för idrottare i rullstol. Frågor gällande till- som en obruten kedja t.ex. från parkeringsplatsen till receptionen, inkvarteringen och matsalen, sportutrymmen och strandbastun. Behoven hos de rörelse- eller verksamhetshindrade instruktörer (t.ex. tränare eller instruktörer för rekreationsgrupper) eller studerande erkänns inte som faktorer instituten borde ta hänsyn till vid institutets planering eller renovering. Att åstadkomma en tillgänglig miljö är en lång process. De institut som har tiotals års erfarenhet i specialgruppers och handikappidrottares verksamhet och undervisning i anpassad motion som en del av professionell grund- och tilläggsutbildning har kommit längst i tillgänglighetsfrågan. instituten, reder ut möjligheterna att utföra en tillgänglighetskartläggning. Tillsvidare rekommenderas att de institut som kommit längst i tillgänglighet ges en ledarroll och fungerar som konsulter för förändringar för att utveckla tillgänglighet inom institutnätverket. Dessutom uppmanas instituten att samla kundrespons om tillgänglighet, att sammanställa kartor för regionernas tillgängliga tjänster, att uppdatera tillgänglighet som en del av institutets strategi samt att organisera tillgänglighetsutbildning. 5

6 Aija Saari: The need for accessibility audits at physical exercise centres Summary This study was carried out in order to investigate the views of PE training centre (sports academy) management on accessibility at the training centres, the need for accessibility audits report is based on fourteen interviews with either the principals or management of PE training centres. The interviews were conducted in spring 2012, and reviewed the training centres current number of users with disabilities, disability sports visitor groups, current and planned construction and renovation projects, accessibility audits already carried out, and the need for further accessibility audit. The interview material was supplemented by information gathered from the training centres online services. Accessibility was studied through a multifaceted approach which was developed during the ESTE project ( ). The study shows that the training centres have not undergone proper accessibility audits by trained evaluators. The sports academies management s knowledge of the training centre s accessibility was primarily based on outdated or incomplete accessibility evaluations, inspections done on foot (or similar), sporadic conversations with customers, or information provided by sales personnel and special sports instructors. Accessibility is still viewed in a narrowminded way and primarily as a problem of athletes using wheelchairs. Accessibility issues for those with sensory problems (vision/hearing) were not recognised. The management is unable to see accessibility as a continuous chain, for example from the car park to reception, to the lodging and dining areas and to the PE halls and the sauna. In addition, the needs of instructors with disabilities (e.g. coaches or instructors of recreational groups) or students with disabilities were not seen as issues that needed to be taken into account in the planning or basic renovation of training centres. Accessibility is a long process. Training centres with several decades experience in adapted physical activities, disability sport and adapted physical education as part of professional basic and further education have made the most progress within accessibility. tion of training centres, looks into the possibility of conducting a commensurable accessibility evaluation. Moreover, it is recommended that the training centres that are the most advanced in terms of accessibility issues are given the role of leaders and consultants for the network of training centres accessibility development. In addition, training centres are encouraged to assemble customer feedback regarding accessibility, to map the region s accessible services, to update accessibility as part of their strategies, and to organise accessibility training for their personnel. 6

7 1 Liikunnan koulutuskeskukset Valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia ovat Eerikkilän Urheiluopisto, Kisakallion Urheiluopisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Solvallan Urheiluopisto, Suomen Urheiluopisto, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Urheiluopisto Kisakeskus, Varalan Urheiluopisto ja Vuokatin Urheiluopisto. Alueellisia liikunnan koulutuskeskuksia ovat Itä-Suomen Liikuntaopisto, Norrvallan liikuntaopisto ja Virpiniemen Liikuntaopisto. Liikunnan koulutuskeskukset ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joilla on lisäksi oikeus järjestää liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Niiden tehtävänä on järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta koko väestölle sekä liikunnan järjestöja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa. (OKM 2011) Vapaan sivistystyön koulutuksessa liikunnan koulutuskeskukset järjestävät mm. urheilijoiden valmennukseen liittyvää koulutusta sekä urheiluseurojen ohjaajien, valmentajien ja seurahenkilöstön koulutusta yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Lisäksi ne toimivat koko väestölle tarkoitettuina kunto- ja terveysliikunnan koulutuskeskuksina. Vapaa-ajan kurssitarjonta on laaja; lapsi- ja nuorisoliikunnan, perheliikunnan, vammaisliikunnan, erilaisten kansalaisjärjestötoiminnan ja aikuisliikunnan kurssitoiminta sekä lisäksi kilpa- ja huippu-urheilun valmennustoiminta ja muu ohjaajakoulutus. Vapaan sivistystyön koulutustoimintaansa liikunnan koulutuskeskukset saavat suoriteperusteista valtionosuutta. Lisäksi ne voivat saada valtionavustusta kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä rakentamiseen. (OKM 2012a) Huippu-urheilun kehittämistehtävä on annettu kuudelle opistolle. Maaliskuussa 2012 valmistuneen valmennuskeskusarvioinnin (Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU) perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt kuudelle liikunnan koulutuskeskukselle koulutustehtävän huippu-urheilun kehittämiseksi. Kuortaneen, Pajulahden ja Suomen urheiluopistoille määrättiin uusissa ylläpitämisluvissa erityinen koulutustehtävä, ja Vuokatin, Lapin ja Eerikkilän urheiluopistoille määrättiin huippu-urheilua koskeva lajikohtainen koulutustehtävä. Erityinen koulutustehtävä tarkoittaa esimerkiksi huippu-urheilussa vaadittavan osaamisen kehittämistä ja jakamista. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain perusteella myönnetyt ylläpitämisluvat tulivat voimaan vuoden 2012 alussa. (OKM 2012b) Liikunnan koulutuskeskukset järjestävät myös liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Liikunnanohjauksen perustutkinto (LPT) on ammatillinen toisen asteen tutkinto, jonka laajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkinnon ammattinimike on liikuntaneuvoja. Ammatillista peruskoulutusta järjestävät Kisakallion Urheiluopisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Solvallan Urheiluopisto, Suomen Urheiluopisto, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Varalan Urheiluopisto ja Vuokatin Urheiluopisto. Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan aikuisille suunnattua perustutkinnon jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta, jolla pyritään parantamaan ammatillista osaamista. Urheiluopistot järjestävät sekä liikunta-alan että muiden alojen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joita ovat liikunnan ammattitutkinto, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto, liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto ja liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto. Lisäksi ammatillisena lisäkoulutuksena järjestetään golfkentänhoitajan ammattitutkinto ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto, yrittäjän ammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto. (Urheiluopistojen Yhdistys 2012) 7

8 Ruotsinkielisinä liikunnan koulutuskeskuksina toimivat Solvalla ja Norrvalla. Viisi opistoa (Kuortane, Lappi, Tanhuvaara, Varala, Vuokatti) toimii myös alueellisen urheiluakatemian keskuspisteenä koordinoiden akatemian toimintaa. Ammattikorkeakoulutasoista liikunnanohjaaja-koulutusta järjestetään Vierumäellä (Haaga-Helia AMK), Rovaniemellä (RAMK) ja Vuokatissa (Kainuun AMK). 8

9 2 Tutkimuksen tavoite, tarkastelunäkökulmat ja toteutus 2.1 Tutkimuksen tavoite Opetus ja kultturiministeriö myönsi Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:lle 2011 rahoituksen esteettömyysaiheiseen sektoritutkimukseen, jonka tavoitteena on 1) selvittää liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistojen) johdon näkemyksiä opistojen esteettömyydestä, 2) laatia liikuntapaikkakohtaiset esteettömyyden arviointikriteerit vammaisurheilulajien näkökulmasta, 3) selvittää millaiset sisäliikuntahallien lattiaominaisuudet tarvitaan vammaisurheilun joukkuepeleissä. Tämä raportti keskittyy kuvaamaan liikunnan koulutuskeskusten johdon näkemyksiä esteettömyydestä ja kartoitusten tarpeesta (kohta 1). Kohdat 2 3 raportoidaan erikseen. Sektoritutkimuksen pohjalta saatua tietoa on tarkoitus hyödyntää kun toteutetaan yhdentoista valtakunnallisen ja kolmen alueellisen liikunnan koulutuskeskuksen rakennettujen ympäristöjen yhteismitalliset esteettömyyskartoitukset. Esteettömyyskartoituksella tarkoitetaan ES- KEH-menetelmään (kts. Ruskovaara & Invalidiliitto 2009) pohjautuvaa kartoitusmenetelmää. Koulutetut kartoittajat voivat soveltaa ESKEH-menetelmää sektoritutkimuksessa hankitun tiedon avulla liikunnan koulutuskeskusten kaltaisten monimuotoisten liikkumis- ja urheiluympäristöjen kartoittamiseen. 2.2 Tarkastelunäkökulmat Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on ESTE-hankkeessa ( ) luotu monitahoinen lähestymistapa esteettömyyteen. ESTE- hankkeessa pyrittiin yhdistämään liikunnan ja urheilun erityiset lajikohtaiset esteettömyysnäkökulmat (Kotinurmi, Kouvonen & VAU 2011) sekä eri käyttäjäryhmien kannalta olennaiset, toimimisen ja liikkumisen näkökulmat toisiinsa (Kilpelä 2011). ESTE-hankkeen tapaan myös tässä tutkimuksessa esteettömyyttä tarkastellaan monitahoisesti a) eri vammaryhmien tarpeista käsin (liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteettömyys) ja b) eri toimijaroolien näkökulmista (liikkuja/urheilija, ohjaaja/valmentaja/ vapaaehtoistoimija sekä katsoja). Esteettömyys ymmärretään tässä tutkimuksessa rakennetun ympäristön esteettömyyden ja esteiden näkökulmasta. Saavutettavuusnäkökulmat kuten julkinen liikenne tai asenteellinen, tiedollinen, tiedotuksen, kulttuurinen, taloudellinen ja päätöksenteon saavutettavuus on rajattu pois tästä tutkimuksesta. Toinen tarkastelua ohjaava näkökulma on laki vapaasta sivistystyöstä, joka määrittelee oppilaitosten tarkoitusta ja tehtävää. Sen mukaisesti vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta, [ ] edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaaehtoisessa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (OKM 2011, 9) 9

10 2.3 Tutkimuksen toteutus Haastattelut 14 liikunnan koulutuskeskuksen rehtoreille tai tämän nimeämälle johdon edustajalle tehtiin helmi-maaliskuussa (liite 1: haastatteluihin osallistuneet). Haastattelut tehtiin puhelimitse (11) tai henkilökohtaisessa kontaktissa (3) ja ne äänitettiin. Haastattelulla kartoitettiin koulutuskeskusten nykyisiä liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjien määriä, vammaisurheilun kävijäryhmiä, meneillään olevia ja suunniteltuja rakentamis- ja korjaushankkeita, tehtyjä esteettömyysarviointeja tai kartoituksia sekä yhteismitallisen esteettömyyskartoituksen tarvetta (liite 2: teemahaastattelurunko). Haastatteluaineisto litteroitiin seuraavan jäsennyksen mukaan a. Yleistä, tulevaisuudesta (muutos-, lisärakennus- ja peruskorjaustarpeet) b. Yleiset tilat, liikuntatilat esteettömyysnäkökulmasta c. Liikkumis- ja toimimisesteiset käyttäjät (vammaisurheilijat, opiskelijat, työntekijät) 1 d. Kokemuksia, palautetta e. Tehdyt kartoitukset, kartoitustarve f. Oma osaaminen, talon esteettömyysosaajat ja avainhenkilöt 2 Tämän perusteella laadittiin urheiluopistojen lyhyet esittelyt jotka lähetettiin haastateltavien ja heidän valitsemiensa avainhenkilöiden 3 tarkistettavaksi. Haastateltavat saivat ehdottaa korjauksia ja täsmennyksiä tekstiin. Raportin tulosluku koostuu yleisistä tuloksista ja opistokohtaisista esittelyistä. Arkkitehti Niina Kilpelä on toiminut avustajana raportin viimeistelyvaiheessa. 1 Työntekijämääriä tarkastellaan tässä raportissa vain yleisellä tasolla. 2 Avainhenkilötiedot pyydettiin mahdollisten tulevien esteettömyyskartoitusten helpottamiseksi. 3 Liitteessä 1 kuvattujen haastateltavien lisäksi raportin tekstejä ovat täydentäneet Osku Kuutamo ja Virpi Remahl (Pajulahti), Danny Silva (Vuokatti) ja Jyrki Vilhu (Haaga-Helia/Vierumäki). 10

11 3 Tulokset 3.1. Muuttuva esteettömyys on haaste Liikunnan koulutuskeskukset ovat esteettömyyden kannalta vaativia liikkumisympäristöjä. Ne on yleensä rakennettu luonnonkauniisiin, usein myös mäkisiin paikkoihin järven rannalle. Ne on alkujaan tarkoitettu vammattomien ja toimintakykyisten ihmisten liikuntakeskuksiksi ja leiripaikoiksi. Nykyisin ne ovat omaleimaisia, erikoistuneita ja jatkuvassa muutoksessa. Liikunnan koulutuskeskuksilta (katso Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionohjauksen kehittäminen, OKM 2011) edellytetään, että niissä huomioidaan koko väestön tarpeet. Siten niiden tulee palvella sekä vanhenevan väestön terveysliikunnan että vammaishuippu-urheilijoiden valmennuksellisia tarpeita. Lisäksi niissä tulee huomioida erilaisille kursseille tai ammatilliseen opetukseen osallistuvat liikkumis- ja toimimisesteiset ohjaajat ja opiskelijat. Tässä mutkikkaassa ja muuttuvassa maailmassa sen ymmärtäminen, että esteettömyys hyödyttää kaikkia eikä ole keneltäkään pois, helpottaa suunnittelijan ja rahoittajan tuskaa. Investoinnit tuottavat itsensä takaisin lisääntyvinä asiakasvirtoina. Tämä tiedetään: Parhaimmillaan esteetön liikkuminen palvelee lähes kaikkia asiakkaita, ei vain liikuntaesteisiä ja silloin investoinnin toteuttamisen perusteet ovat selvästi laajemmat (Tanhuvaara) Tää Suomen ikärakennemuutos, tää on todella tärkeä tutkimus. Seniorikohderyhmissä meilläkin keski-ikä nousee ja sen takia nää esteettömyyskysymykset on tärkeitä. Ja nää on hyvin sitoutuneita nää seniorit. (Kisakallio) Opiston muuttaminen esteettömäksi ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Esimerkiksi tieto esteettömyydestä on muuttunut lyhyessä ajassa. Vain kymmenisen vuotta sitten ja aikansa mittapuulla esteettömäksi rakennettu liikuntatila ei ehkä tänään täytä esteettömälle liikuntatilalle asetettuja vaatimuksia. Esteettömyyskartoituksille on tarve Perusteellinen esteettömyyskartoitus on tehty vain Lapin Urheiluopistolla, tosin sekin on jo kuusi vuotta vanha ja rajasi tarkastelun näkökulmaksi opiskelijoiden esteettömyystarpeet. Muissa opistoissa tehdyt pienimuotoiset, kävelykierrostyyppiset esteettömyyskatselmukset, tai esimerkiksi opiskelijatyönä tehdyt kartoitukset eivät korvaa koulutettujen kartoittajien tekemää esteettömyyskartoitusta. Säännöllistä asiakaspalautetta esteettömyydestä ei ole kerätty missään opistossa. Näin ollen opistojen esteettömyydestä ei ole olemassa yhteismitallista tietoa. Kuvittelisin, että isot asiat on aika hyvin, mutta voi olla pieniä mitä ei ehkä tajua. (Kuortane) Olisi ihan mielenkiintoinen, olisi asiantuntijaraportti, tiedettäisiin kuinka huonoja me ollaankaan. Olisi tieto niistä asioista, voitaisiin ottaa huomioon peruskorjausten yhteydessä. (Eerikkilä) 11

12 Ei ole tehty kartoituksia tai selvityksiä. Olisin heti valmis ottamaan vastaan tämän avun ajatellen mahdollista urheilulukion tuloa 3 5 vuoden sisällä. Olisi hyvä jos kartoitus olisi tehtynä ennen niitä lukion muutostöitä. Siitä olisi aika paljon hyötyä. (Norrvalla) Liikkumisen esteet tunnistetaan Pyörätuolia käyttävät urheilijat huomataan. Myös heidän esteettömyystarpeitaan tunnistetaan, koska puuttuva hissi tai esteellinen wc-tila on niin konkreettinen ja näkyvä fyysinen, tekemisen tai osallistumisen este. Tästä huolimatta itsenäinen liikkuminen esimerkiksi pyörätuolilla on joissakin opistoissa lähes mahdotonta. Erityisryhmiä kun käy, niin meidän [erityisliikunnan opettaja] sanoo, et pyörätuolit, niin eihän meillä ole muuta kuin ongelmia. Niitten on vaikea toimia täällä meillä. (Eerikkilä) Ongelmat tunnistetaan, mutta vanhan rakennuskannan korjaaminen vaatii tietoa ja resursseja. Neljä vanhaa hyvin esteellistä rakennusta, joissa ovat opetusluokat. Esimerkiksi kun kuntoutuskeskuksen atk-kursseilta on pyörätuolilla tultu meidän puolelle, on saatu monen miehen voimin nostella sisään. (Norrvalla) Ymmärtämisen ja aistiympäristöjen esteettömyyttä ei tunneta Opistojen alueella eri aikakausina rakennetut tilat sijoittuvat laajalle alueelle. Tilojen käyttötarkoitus ja nimet ovat voineet muuttua useampaan kertaan. Tästä seuraa, että opistojen opastejärjestelmät ovat vaikeaselkoiset henkilöille, jotka saapuvat opistolle ensimmäistä kertaa tai joilla on hahmottamisvaikeuksia. Opistoilla ei ehditä tai muisteta muuttaa opasteita saati päivittää niiden toimintalogiikka. Aistiympäristön esteettömyys (esimerkiksi portaiden kontrastiraidat, huomiolaatat, induktiosilmukat) lisäävät kaikkien liikkumisen turvallisuutta, mutta näkö- ja kuulovammaisille henkilöille ne ovat usein osallistumisen edellytys. Toisaalta nämä tunnistetaan huonosti, joten niitä ei osata myöskään huomioida rakentamisessa. Esimerkiksi induktiosilmukka löytyy vain kahden opiston vastaanotosta. Mä oon kirjannut sen ylös Tää tuli vähän uutena sanana [induktiosilmukka], täytyy miettiä tätä (Kisakeskus) Rakentamismääräysten noudattaminen ei takaa katkeamatonta ketjua Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa G1 ohjaa asuntojen, ja F1 julkisten tilojen esteettömyyttä. Lisäksi F2:ssa on turvallisuusmääräyksiä. Määräysten noudattaminen ilman kokonaisvaltaista esteettömyysstrategiaa voi johtaa pistemäisiin esteettömiin ratkaisuihin, kuten Vierumäen Kaskelan toisen kerroksen esteetön wc ja Itä-Suomen Liikuntaopiston päärakennuksen esteetön majoitushuone. Niistä ei kuitenkaan (vielä) löydy hissiä, jolla toiseen kerrokseen pääsee. 12

13 Tänä päivänä esteettömyyshän huomioidaan joka tapauksessa, on rakennusmääräysasia ja on viranomaisvelvollisuus tarkastaa, että niitä noudatetaan. Estettömyyden soveltamisessa on myös kummallisuuksia: Hissejä pitää laittaa vaikkei niitä tarvittaisikaan. Ravintolaan alatasanteelle tuli hissi, tosin sitä käyttää vain siivooja koneitaan siirrettäessä. Tarkoitan, että säädöksiä sovelletaan kaavamaisesti ja tehdään myös tarpeetonta ja toimitaan taloudellisesta näkökulmasta tehottomasti. (Tanhuvaara) Tonne alashan [luentotilojen luokse] piti rakentaa invahissi, mutta mun aikana sitä ei ole koskaan käytetty. (Eerikkilä) Kokonaisymmärryksen puute näkyy myös siten, että merkittyjä esteettömiä autopaikkoja on vain uusimman rakennuksen läheisyydessä ja esteettömiä wc-tiloja vain muutamassa rakennuksessa. Kulkureiteiltä, joilla on jyrkkiä mäkiä ja/tai portaita puuttuvat opasteet vaihtoehtoisille reiteille. Puutteita paikataan palveluasenteella ja joustavuudella. Ollaan proaktiivisia ja pyydetään käymään [ ] Meidän myyntihenkilöstö, kun ihmiset ottaa yhteyttä, ne pyytää, tulkaa tutustumaan. Ei liikuntaesteisetkään halua olla mitään silmätikkuja, et sua varten joudutaan tekemään erityisjärjestelyjä. (Solvalla) Vanhoissa rakenteissa on aina korjattavaa ja laitettavaa. Ei ole tullut negatiivista palautetta, on niin kiitollista asiakaskuntaa. (Kisakeskus) 3.2 Esteettömyydestä hyötyvät käyttäjät Tutut vammaisurheilijat ja liikunnan erityisryhmiin kuuluvat liikkujat Vammaisurheilijoita käy lähes kaikissa opistoissa. Opistot ovat myös vuosien mittaan saattaneet erikoistua tiettyihin vammaisurheilijaryhmiin. Vakiokävijät osaavat jättää autonsa myös merkitsemättömille paikoille, he löytävät esteettömät wc-tilat ja siirtyvät liikuntapaikoille sujuvasti vaikka huoltokäytäviä pitkin. Tuttujen erityisryhmien tarpeet myös tiedetään ja heidän palvelunsa sujuu joustavasti. Myynti informoi ravintolaa tarjottimien, ja kiinteistön huoltomiehiä siirrettävien luiskien, tarpeesta. Ruokalan lasiseiniä yritetty merkata paremmin. Kiinalainen sokea kaveri, omatoimisesti vaan tänne rävähtää. Porukka vaan auttelee. (Vuokatti) Käytäntö on et jos tulee pyörätuolilla, ei edes jätä pysäköintialueelle autoa vaan tuo tuohon talon viereen, ne tietää minne voi pysäköidä. (Kisakeskus) Ongelmana on, että palveluketjun toimimattomuus ja ulossulkemisen kokemukset eivät houkuttele uusia asiakasryhmiä. Talon tavat eivät avaudu yksittäisille asiakkaille, kurssilaisille ja muille satunnaisille kävijöille. 13

14 Erilaiset tilastointitavat hankaloittavat seurantaa Yhteismitallista tapaa tilastoida vammaisurheilijoita tai liikkumis- ja toimimisesteisiä asiakkaita ei ole. Vapaan sivistystyön nojalla käyttäjät koodataan viiteen luokkaan, joista vammaiset ovat yksi. Silti vammaisurheilijat voivat kirjautua myös esimerkiksi SUL:n tai Judoliiton tilastoihin. Tilastoinnin yhtenäistäminen saattaisi helpottaa esteettömyyden kehittämistä, mutta yhtenäisen kirjaamistavan luominen ja käytännön toteutus voi olla hankalaa. Yleisurheilu ja jalkapallo ovat suurimmat käyttäjät. Siellä yleisurheilun seassa saattaa olla vammaisiakin. Menee sit sinne SUL:n sisään. Perheissä on enenevässä määrin vammaisiakin ja ne perheet menee terveysliikunnan sisään, ellei se pääkäyttäjä ole joku vammaisurheiluliitto. Pääkäyttäjän mukaan koodataan, et kuka on järjestäjä. (Pajulahti) Esteettömyyttä tarvitsevat opiskelijat ja työntekijät Liikkumis- ja toimimisesteisten opiskelijoiden ja opistoilla työskentelevien ammattilaisten määrä on pieni, mutta toisaalta kaikista ei edes tiedetä. 11 rehtoria muisteli, että opistoissa olisi opiskellut kaikkiaan kolme liikkumis- ja/tai toimimisesteistä opiskelijaa viimeisten noin vuoden aikana 4. Heistä kaksi keskeytti opintonsa ja vain yksi valmistui ammattiinsa. Toisten avun varassa oleminen vaatii koko ryhmältä paljon. Kerran on ollut alaraajahalvaantunut opiskelija. Integroitiin vaan kylmän rauhallisesti kaikkeen. Teki kaikki opinnot pt:stä käsin ja oli mukana kaikessa liikunnassa, täällä sitä kannettiin saliin ja silleen. Nää on aika harvinaisia. (ISLO) Joillakin on käsitys, että vammainen nuori ei voisi toimia liikunnanohjaajan ammatissa. Neuvoja kaivattaisiin. Jos se liikuntarajoite on, sanoittaisko niin vakava, ettei pysty itsenäisesti liikkumaan siellä Niin ei pysty tätä ammattiakaan harjoittamaan [ ]. Jos ajatellaan tätä perusopiskelijaa, joka tulee, siel melotaan, siel kiivetään ja tehdään paljon sellaista joka on hankalaa. En sano, että mahdotonta, mutta hankalaa. (Solvalla) Viimevuonna oli hakijana opiskelija, jolla oli jokin diagnoosi, en muista mikä, hän olis voinu hakea myöskin, ootappas nyt, joustavassa haussa, mutta ei ollut hakenut ja sen vuoksi käsiteltiin lainausmerkeissä ei vammaisten haussa, eikä päässyt. Vähän ihmeteltiin että miksi se oli. Ja soitettiin Pajulahteenkin, jos olisi ollut niille tuttu. Olisi hänet niinku huomioitu, ei kuitenkaan voitu Ei koskaan käyny ilmi, miksei hakenut joustavassa haussa. (Varala) Liikkumis- ja toimimisesteisiksi tunnistettuja työntekijöitä on opistoissa vähän. Haastatteluissa muisteltiin kahden tukityöllistetyn toimivan avustavissa, ja kaksi siivoojan tehtävissä. Lisäksi opistoilla on tuntiopettajina entisiä vammaisurheilijoita. 4 Esimerkiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulun lehtori Jyrki Vilhu täydensi myöhemmin, että myös Vierumäellä opiskelee parhaillaan joitakin liikkumis- ja toimimisesteisiä opiskelijoita. 14

15 Esteetön pääsy tarvitaan myös henkilökunnan tiloihin sekä urheiluhallien oheistiloihin, kuten kokoustiloihin, varastoihin, sosiaalitiloihin ja kahvioihin. Urheilijoiden lisäksi erilaisten ryhmien ohjaajilla, vastuuhenkilöillä tai esimerkiksi kilpailujen johtajilla voi olla liikkumisen ja toimimisen este. Uuteen ja esteettömään tilaan lipsahtaa esteitä vain siksi, että tätä asiaa ei ole vielä ymmärretty. Areenan kohdalla [ ] olin suunnitteluryhmässä Yläkerrassa on sellaisia tiloja, joihin ei ole tarvis pyörätuolilla mennä. (Vierumäki) 3.3 Esteettömyysosaaminen Esteettömyyden positiivinen kehä Se, että osa opistoista (esimerkiksi Kuortane, Pajulahti ja Lappi) on esteettömyydessä edellä muita opistoja, on seurausta monesta tekijästä. Erityis- ja/tai soveltavaa liikuntaa on järjestetty jo kauan, vammaisurheilijoita käy säännöllisesti, henkilöstö on asiasta kiinnostunutta, esteettömyysmuutoksia tehdään pikkuhiljaa ja uutta rakennettaessa halutaan tehdä kerralla toimivaa. Erityis- ja/tai soveltavan liikunnan opetukseen kuuluvat opetusharjoittelut ja tapahtumat luovat otollisen maaperän järjestö- ja kuntayhteistyönä toteutettaville vammaisurheilun ja erityisliikunnan tapahtumille. Kävijät antavat palautetta ja asiakkuudellaan kannustavat muutoksiin. Vastaavankaltaista positiivista kehää ruokkivat myös esteettömyyden huomioiminen perushankinnoissa, vammaisurheiluryhmät, kehittämishankkeet tai jopa uudet kulkuyhteydet, kuten Kisakallion lähelle linjattu uusi moottoritie. Vuokatissa on lähdetty kehittämään vammaisurheilua korostetun huippu-urheilujohtoisesti ja vasta sen jälkeen pohdittu toimenpiteitä muiden erityisryhmäkävijöiden houkuttelemiseksi opistolle. Niin tai näin, positiivinen palaute ja lisääntyneet kävijämäärät ruokkivat positiivista kehää. On opistoja, joissa tämä kehä on käynnistymättä. Hissejä, luiskia ja esteettömiä wc-tiloja tarvitsevat asiakkaat oppivat välttämään esteellisiä opistoja. Opistoissa ehkä tulkitaan, ettei kysyntää ole. Ajatellaan ettei asia koske meitä. Erityisliikunnan opettajien merkitys on suuri. Erityisliikunnan opettaja [ ] on ainoa joka osaa ajatella, on tekemisissä niitten liikuntaesteisten kanssa ja näkee ne ongelmat. On ihan ylivoimanen ykkönen siinä. Tuo esille tarpeita, kuten ovet jotka pitää avata ja että meillä on kynnys joka paikkaan. (Eerikkilä) Sinikka Tuomisen ajoista lähtien on tehty ja kiinnitetty huomiota. Asiakkaat on selkeesti tyytyväisiä meihin, vaikkei kaikki ole vielä valmista. Ne on kai muualla tottuneet vieläkin huonompiin. (Pajulahti) Osa lajiliitoista on nimennyt yhteistyöopistonsa. Pitäisikö vammaisurheilussakin pitkäjänteisesti kehittää joitakin urheiluopistoja? Kuortane, Pajulahti, Lappi ja Kisakallio ovat jo monipuolisuudessaan ylitse muiden. Pajulahti, Vuokatti ja Kisakallio ovat löytäneet vammaisurheilun tapahtumista jopa markkinaraon: Onhan nää VAU:n kisat ihan valtavat, 20 maata ja 500 urheilijaa. (Pajulahti) 15

16 4 Johtopäätökset ja suositukset Suositus 1: OKM varaa resurssit opistojen esteettömyyskartoitusten toteuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varata resurssit kaikkien neljäntoista liikunnan koulutuskeskuksen yhteismitallisen esteettömyyskartoituksen toteuttamiseksi. Kartoituksissa on olennaista 1) arvioida esteettömyyttä toimivana palveluketjuna (esim. Laitinen & Saari 2008), 2) huomioida erilaiset asiakas- ja toimijaryhmät (vrt. ESTE-hanke) ja 3) vammaisurheilun lajikohtaiset erityispiirteet (Kotinurmi & Kouvonen 2011; Kilpelä 2012) sekä 4) lisäksi varmistautua että kartoituksista vastaavat koulutetut kartoittajat. Kartoitustehtävä laajuutta on taloudellisista syistä pakko rajata. Luontevinta on kartoittaa kokonaisuus, joka käsittää pysäköintialueen, vastaanoton, liikunta- ja koulutustilat, oheispalvelutilat sekä toimipisteiden väliset kulkuyhteydet ja piha-alueen. 5 Majoitustilat jätetään kartoitusten ulkopuolelle. Ulkoliikuntatilat kartoitetaan sovelletusti. Yhden koulutuskeskuksen esteettömyyskartoitus vaatii keskimäärin runsaat kahden viikon työpanoksen, siten että pienimpien kohteiden kartoitusraportti vaatii noin viisi, ja suurimpien kohteiden noin 12 työpäivää (liite 3). Suositus 2: Neljä keskeistä opistoa valjastetaan opistoverkoston esteettömyystyön vetureiksi ja konsulteiksi. Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden vapaan sivistystyön kurssitoiminta sekä opiskelijoiden liikunta-alan ammatillinen perus- ja lisäkoulutus tulee keskittää aluksi niihin opistoympäristöihin, joissa opiskeleminen on mahdollisimman esteetöntä. Samalla nämä opistot voivat toimia tukena myös muille opistoille. Erikoistumista puoltaa myös Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionohjausta pohtinut työryhmä (OKM 2011), joka suosittelee yhteistyötä ja koulutustarjonnan päällekkäisyyksien välttämistä. Toisaalta tällä suosituksella on riskinä, että saavutettavuus ja kielellinen ja alueellinen tasa-arvo heikkenevät. Esimerkiksi ruotsinkielistä liikunta-alan peruskoulutusta ja vapaan sivistystyön kursseja järjestävät opistot (Norrvalla ja Solvalla) ovat liikkumisesteisen opiskelijan näkökulmasta käytännössä lähes mahdottomia opiskelupaikkoja. Erikoistuminen ei myöskään tarkoita sitä, että muut opistot voisivat jättää esteettömyyden huomioimatta. Tämän suosituksen hyödyt ja haitat tulisi arvioida tarkkaan. Hankkeeseen voisi liittyä myös tilastoinnin yhtenäistämiseen tähtäävä kehittämistyö ja esteettömyysmuutosten seurantaan tähtäävä arviointisuunnitelma. 5 Koulutuskeskusten esteettömyyskartoitukset toteutetaan lumettomana aikana. Kartoituksen toteuttamisesta sovitaan aina etukäteen opiston rehtorin ja/tai hallintohenkilön kanssa. Kuvallinen kartoitusraportti luovutetaan opiston käyttöön ja se käydään läpi yhdessä opiston henkilökunnan kanssa. 16

17 Muita suosituksia: Opistojen omistajatahojen ja henkilökunnan kannattaisi miettiä myös seuraavia esteettömyyttä tukevia toimenpiteitä: Asiakaspalautteen kerääminen esteettömyydestä. Kulkemista ja alueeseen orientoitumista helpottavien aluekarttojen laatiminen rakennuksista ja palveluista. Tähän aluekarttaan tulisi merkitä esteettömät sisäänkäynnit, autopaikat, wc:t ja muut päätoiminnot. Strategian päivitys huomioiden lisääntyvä liikkumis- ja toimimisesteisyys eri asiakasryhmissä (ikääntyvät, vammaisurheilijat, muut erityisryhmät ja terveysliikkujat). Erityis- ja/tai soveltavan liikunnan opettajien hyödyntäminen opiston sisäisinä konsultteina esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asennekysymyksissä (kävelykierrokset, vammaisurheilulajien ja -välineiden kokeilut). Esteettömyyskoulutuksen järjestäminen opiston henkilökunnalle. 17

18 5 Liikunnan koulutuskeskusten esittely Eerikkilän Urheiluopisto Eerikkilän Urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus Tammelan kunnassa lähellä Forssaa. Opiston omistaa Palloilu Säätiö ja opetusministeriö on myöntänyt Eerikkilälle jalkapallon valmennuskeskuksena erityisen lajikohtaisen koulutustehtävän huippu-urheilun kehittämiseksi. Eerikkilästä valmistuu liikunta-alan ammattilaisia (keskeisimpänä liikunnanohjauksen peruskurssi, liikunnan ammattitutkinto/aikuisliikunta tai seuratoiminta, valmentajan ammattitutkinto), erä- ja luonto-oppaita sekä liikuntaan perehtyviä hoitoalan osaajia. Vammaisurheilijoita ja liikunnan erityisryhmiä (kuten kuurojen liikuntaryhmä) käy satunnaisesti. Joitakin erityisryhmiä käy opistolla lähihoitajien koulutukseen liittyen. Eerikkilään ei ole hakeutunut opiskelemaan tai töihin henkilöä, jolla on jokin liikkumisen tai toimimisen este, eikä urheiluopistoa ole liikunnan suunniteltu erityisryhmiä ajatellen. Esteettömyysnäkökulmasta opisto on haasteellinen. Induktiosilmukoita ei ole. Opasteita ei ole toteutettu esteettömästi. Pysäköintipaikoilla ei ole esteettömiä autopaikkoja. Kulkureiteillä on portaita. Ravintolan ulko-ovella on kynnykset. Saunat sijaitsevat portaiden takana. Esteettömät wc-tilat sijaitsevat vastaanoton, kuntosalin ja ruokalan yhteydessä. Testaushuoneen oviaukot ovat kapeat. Parhaillaan rakennetaan uutta majoitusrakennusta päärakennuksen jatkeeksi. Majoitusrakennukseen on tehty kaksi esteetöntä huonetta ja neljä muuta tilavaa huonetta, vaikkei täydellä invavarustuksella. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Itä-Suomen Liikuntaopisto Itä-Suomen Liikuntaopisto (ISLO) toimii alueellisena liikunnan koulutuskeskuksena ja sen taustalla on kaupungin omistama osakeyhtiö. Liikuntaopisto sijaitsee keskellä Joensuun kaupunkia. Opisto itsessään käsittää vain päärakennuksen (luokat, kaksi liikuntasalia, kuntosali) ja majoitustilat. Opetuksessa ja tapahtumissa käytetään paljon kaupungin liikuntatiloja. ISLO tarjoaa koulutuspalveluita liikuntakulttuurin eri osa-alueilla ja antaa liikunnan, liikuntakasvatuksen, urheiluvalmennuksen, urheiluhieronnan sekä liikuntapaikkojenhoitajan koulutusta. ISLO tarjoaa sekä vuoden kestävää ammattiin valmentavaa koulutusta, kuten hierojan, liikunnan, liikuntapaikkojen hoitajan ja valmentajan ammattitutkinnot. Lisäksi tarjotaan ammatillista lisäkoulutusta liikunnanohjauksessa, sekä tanssissa ja somatiikassa. ISLO toimii tiiviissä yhteistyössä Joensuun urheiluakatemian kanssa. Opistolla on satunnaisia liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Säännöllisemmin käy harjoittelemassa kaksi liikuntavammaista urheilijaa. Ikääntyvien kuntoklubissa on mukana runsaasti henkilöitä, joilla on toimimisesteitä. Lisäksi liikunnanohjauksen peruskoulutukseen kuuluu tapahtumia, joissa on mukana erilaisia vammaisliikkujia. Ikääntyvien kuntoklubi ja lasten iltapäiväkerho toimivat opiston siivessä uudemmissa ja siten esteettömämmissä tiloissa. Kaupungin kouluverkkouudistuksen takia opisto on siirtymässä pois nykyisistä tiloista. Todennäköisesti omat pienet koulutustilat rakennetaan lähistölle parin vuoden sisällä. Nykyiset majoitustilat säilyvät. 18

19 Opistolle tultaessa pysäköintialueella on merkittynä kaksi esteetöntä autopaikkaa. Sisääntulon yhteydessä vastaanottoon on luiska, toisessa kerroksessa on esteetön majoitushuone, mutta ei hissiä. Yksi luokka on samassa tasossa vastaanoton kanssa ja ravintola on muutaman portaan takana. Pyörätuolia käyttävä asiakas joutuu siirtymään päärakennuksesta ravintolaan ja esteettömiin wc-tiloihin ulkokautta. Liikuntasaliin on esteetön kulkureitti ja valaistus on hyvä. Suurempaan palloilusaliin on vain portaat eikä hissiä. Induktiosilmukkaa ei ole. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Kisakallion Urheiluopisto Kisakallion Urheiluopisto on Lohjalla toimiva valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus, jonka omistaa vuonna 1954 perustettu Kisakalliosäätiö. Viimevuosien aikana opistoa on korjattu ja uudistettu. Kisakalliossa voi opiskella liikuntaneuvojaksi, suorittaa liikunnan ja valmentajan ammattitutkinnon, osallistua liikunta-alalle valmentavaan koulutukseen sekä suorittaa muuta liikunta-alan ammatillista tai täydentävää lisäkoulutusta (esim. kuntotestaus). Näillä linjoilla ei kuitenkaan ole ollut mukana liikkumis- ja toimimisesteisiä opiskelijoita, vaikka opistolla onkin perinteitä erityisryhmien kouluttamisessa, mm. viime vuosituhannella siellä toimi erillinen kuurojen liikunnanopiskeluryhmä. Vammaisurheilijoista säännöllisimmin opistolla käy pyörätuolicurlingin, pyörätuolirugbyn ja kelkkajääkiekon pelaajia. Näiden lajien olosuhteisiin on myös panostettu. Lisäksi käy lähikoulujen erityisryhmiä ja senioriryhmiä. Opistolle tultaessa päärakennuksen edessä on yksi esteetön autopaikka. Muut vammaisen pysäköintiluvan omistavat ohjataan rakennuksen läheisyyteen pysäköintikieltoalueelle. Lisäksi tennishallin edessä on yksi merkitty esteetön autopaikka. Alueen kulkureitit ovat leveitä ja päällystettyjä, mutta rantaan pääsy on jyrkän mäen ja pehmeän hiekan johdosta vaikeaa. Kaikkiin liikuntasaleihin, tennishalliin ja jäähalliin pääsee esteettä. Vastaanottoon johtaa ramppi, vastaanottotila on valoisa ja vastaanoton läheisyydessä sijaitsevat esteettömät wc-tilat. Osa luokista sijaitsee samassa tasossa vastaanoton ja ravintolan kanssa, muihin pääsee hissillä. Näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteettömyyttä ei kuitenkaan ole huomioitu opiston tiloissa. Induktiosilmukkaa ei ole. Opisto on laajentunut ja käynyt läpi monta rakennushanketta viime vuosien aikana. Tämän päivän akuutein tarve on vuonna 1966 rakennetun uimahallin peruskorjaus. Pyörinut siellä OKM:n [peruskorjaus]listoilla monta vuotta. Liikunnan ammattitutkinnossa esteettömyys on yhtenä teemana osana koulutusta ja siihen liittyy tehtävänä esteettömyysselvitys. Opiston kasvu ja toimintojen laajentuminen lisää tarvetta varsinaiselle esteettömyyskartoitukselle. Kuortaneen Urheiluopisto Kuortaneen Urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus, joka sijaitsee Etelä- Pohjanmaalla Kuortanejärven rannalla. Sen omistaa Kuortaneen Urheiluopistosäätiö. Opiston koulutuskeskus järjestää ammatillisena peruskoulutuksena liikunnanohjauksen perustutkintoon tähtäävää 2 3 vuoden koulutusta sekä aikuisten ammatillista lisäkoulutusta ja 19

20 täydennyskoulutusta esimerkiksi hierojille, liikuntapaikkojenhoitajille ja liikuntapaikkamestareille. Lisäksi opistolla järjestetään liikunta-alan valmennuskursseja. Näillä on opiskellut myös muutama vammainen henkilö. Kuortaneen Urheiluopistolle on myönnetty erityinen koulutustehtävä huippu-urheilun kehittämiseksi. Se arvioitiin maamme parhaaksi valmennuskeskukseksi KIHU:n arvioinnissa. Lisäksi Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskus hallinnoi Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiaa. Vammaisurheilijoista etenkin yleisurheilijat ovat käyttäneet Kuortaneen valmennus- ja testauspalveluita. Lisäksi keväisin järjestettävä suurtapahtuma vammaisurheilun Junior Games -kilpailut ja vammaisuinnin Loiskutellen-leiri tuovat säännöllisesti nuoria vammaisurheilijoita Kuortaneelle. Opistolla järjestetään useiden eri vammais- ja kansanterveysjärjestöjen koulutusta ja MS-liiton virkistyskursseja. Urheiluopiston alue on kasvanut ja laajentunut vuosien mittaan moneen suuntaan. Kahdessa kerroksessa toimiva Kuortanehalli on isojen tapahtumien sydän. Kuortanehallin sisäänkäynnillä on liiketunnistimella toimivat lasiovet ja vastaanottotiskiä on keskikohdalta madallettu. Kerrosten välissä on hissi. Kuortanehallilta kohti päärakennusta noustessa välissä on jyrkähkö mäki, joka hankaloittaa liikkumista etenkin talviseen aikaan. Varsinaisia merkittyjä esteettömiä autopaikkoja on ylhäällä uuden päärakennuksen edessä ja pysäköintitilaa on lähes jokaisen rakennuksen edessä. Opiston majoitustiloja on uusittu vähitellen ja urakka jatkuu syksyllä. Kolmesta rantasaunasta kahteen on esteetön pääsy. Uimarantaan pääsy on pehmeän hiekan johdosta hankalaa. Fysikaalinen hoitolaitos sijaitsee uimahallin päädyssä. Urheiluhallissa sijaitseva telinevoimistelutila ja painialue on varustettu luiskalla. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevaa pallohallia käytetään etenkin joukkuepeleihin. Pallohallin yhteydessä sijaitsee auditorio. Päärakennuksessa sijaitsee hotelli, keilahalli, voimistelusali ja pienvoimistelusali. Vähäiselle käytölle jääneestä golfkeskuksesta muokataan parhaillaan palloilutilaa. Jäähallia kunnostettiin kesällä ja uusitut majoitusrakennukset saadaan käyttöön 2012 jouluksi. Liikunnan erityisryhmien lisääntymisen myötä Kuortaneella on pyritty kehittämään esteettömyyttä. Näkemisen, kuulemisen tai ymmärtämisen esteettömyyttä ei ole huomioitu. Induktiosilmukkaa ei ole. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Lapin Urheiluopisto Santasport Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen Ounasvaaralla sijaitseva valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus. Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ylläpitämä. Se tarjoaa vapaan sivistystyön liikuntakoulutusta laajasti kaikissa liikunta ja urheilumuodoissa kaiken ikäisille yksittäisille henkilöille, perheille, yhdistyksille, urheiluseuroille ja yritysten henkilöstöille. Erityisosaamisalueita ovat luontoliikunta, liikunnan turvallisuusosaaminen sekä talviurheilu. Opistolle on myönnetty erityinen lajikohtainen koulutustehtävä huippu-urheilun kehittämiseksi lumilajeissa (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty sekä alppihiihto). 20

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja santasport.fi Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat pakollisista tutkinnon osista 105 osp, valinnaisista tutkinnon osista 30 osp, yhteisistä tutkinnon osista 35 osp sekä vapaasti valittavista tutkinnon

Lisätiedot

Liikunnan koulutuskeskusten. perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman Opetus-ja kulttuuriministeriö Nuoriso-ja liikuntapoiitiikan osasto

Liikunnan koulutuskeskusten. perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman Opetus-ja kulttuuriministeriö Nuoriso-ja liikuntapoiitiikan osasto Liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman vuosille 2016-2019 Opetus-ja kulttuuriministeriö Nuoriso-ja liikuntapoiitiikan osasto 3.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikunnan

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen perusteiden joustavien opintopolkujen kuvaus

Ammatillisten perustutkintojen perusteiden joustavien opintopolkujen kuvaus Ammatillisten perustutkintojen perusteiden joustavien opintopolkujen kuvaus Liikunnanohjauksen perustutkinto 2010, liikuntaneuvoja Liikunnanohjauksen koulutusohjelma/osaamisala tutkinnon osat Tutkinnon

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä Soveltavan liikunnan seutufoorumi, 29.11.2016 Rovaniemi Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET

LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET TÄYTTÖOHJE 1(6) Perustiedot 20.9.2016 LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 10 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Työelämä. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t. Master s Degree in Sport Development and Management

Työelämä. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t. Master s Degree in Sport Development and Management Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Työelämä Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t Liikunnan ylempi amktutkinto, liikunnanohjaaja (YAMK) Master s Degree in Sport Development and Management Urheilujournalismin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Hyvä Ikä 2016 tapahtuma Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Johanna Hätönen, Kynnys ry Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Tilaajan yhteydenotto

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheiluakatemiakiertue 2012 Kiertueaikataulu Kotka 25.1. Lappeenranta 26.1. Turku 30-31.1. Tampere 2-3.2. Savonlinna 7-8.2. Joensuu 8-9.2. Kuopio 9-10.2. Kouvola 15-16.2. Lahti 16-17.2. Helsinki 27-28.2.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS. www.islo.fi. ISLO/LPH/Rekry_INFO/MRiekki

LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS. www.islo.fi. ISLO/LPH/Rekry_INFO/MRiekki LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS www.islo.fi 1 OTTEITA LIIKUNTAPAIKKA- ALAN ARVOPERUSTA Liikuntapaikoilla, niiden rakentamisella ja hoitamisella on tärkeä YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS.

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET

LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET TÄYTTÖOHJE 1(6) Perustiedot 20.9.2015 LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 10 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen

Lisätiedot

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista.

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista. TÄYTTÖOHJE 1 Perustiedot 20.9.2016 KANSANOPISTOT Yhteystiedot (1*) Lomakkeella kerätään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) piiriin kuuluvan koulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivät 4.9. Oulu, 6.9. Tampere, 11.9. Helsinki Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Emmi Ranta, erityisasiantuntija, OPH Ammatillinen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Urheiluopistojen ANTIDOPING- OHJELMA

Urheiluopistojen ANTIDOPING- OHJELMA ANTIDOPING- OHJELMA SISÄLLYS JOHDANTO 3 SÄÄNNÖSTÖ 3 KOULUTUS 4 AMMATILLINEN KOULUTUS 6 Liikunnanohjauksen perustutkinto (LPT) 6 Liikunnanohjauksen ammattikorkeakoulututkinto (Liikunnanohjaaja AMK) 6 Liikunnanohjauksen

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot