Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve"

Transkriptio

1 Aija Saari Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve Urheiluopistojen pitäisi mielellään olla esimerkkejä hyvästä eikä perässä hiihtäjiä. Olla enemmän näyteikkuna.

2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Sammandrag 5 Summary 6 1 Liikunnan koulutuskeskukset 7 2 Tutkimuksen tavoite, tarkastelunäkökulmat ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tarkastelunäkökulmat Tutkimuksen toteutus 10 3 Tulokset Muuttuva esteettömyys on haaste Esteettömyydestä hyötyvät käyttäjät Esteettömyysosaaminen 15 4 Johtopäätökset ja suositukset 16 5 Liikunnan koulutuskeskusten esittely 18 Eerikkilän Urheiluopisto 18 Itä-Suomen Liikuntaopisto 18 Kisakallion Urheiluopisto 19 Kuortaneen Urheiluopisto 19 Lapin Urheiluopisto 20 Liikuntakeskus Pajulahti 21 Norrvallan liikuntaopisto 22 Solvallan Urheiluopisto 23 Suomen Urheiluopisto 24 Tanhuvaaran Urheiluopisto 24 Urheiluopisto Kisakeskus 25 Varalan Urheiluopisto 26 Virpiniemen Liikuntaopisto 26 Vuokatin Urheiluopisto 27 Lähteet 29 Liitteet 31

4 Aija Saari: Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistojen) johdon näkemyksiä opistojen esteettömyydestä ja tarvetta rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitukseen sekä hahmotella kartoitustyön laajuutta. Tutkimusraportti perustuu 14 liikunnan koulutuskeskuksen rehtoreille tai johdolle keväällä 2012 tehtyihin haastatteluihin, joilla selvitettiin koulutuskeskusten nykyisiä liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjien määriä, vammaisurheilun kävijäryhmiä, meneillään olevia ja suunniteltuja rakentamis- ja korjaushankkeita, tehtyjä esteettömyysselvityksiä sekä esteettömyyskartoituksen tarvetta. Haastatteluaineistoa täydennettiin opistojen verkkopalvelujen kautta saadulla tiedolla. Esteettömyyttä tarkasteltiin ESTE-hankkeessa ( ) kehitetyn monitahoisen lähestymistavan kautta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opistoilla ei ole tehty sellaisia esteettömyyskartoituksia, jotka on toteutettu koulutettujen kartoittajien toimesta. Opistojen johdon tieto opiston esteettömyydestä perustuu pääasiassa päivittämättömiin tai vaillinaisiin selvityksiin, kävelykierrostyyppisiin katselmuksiin, satunnaisiin keskusteluihin asiakkaiden kanssa tai myyntipalvelusta ja erityisliikunnan opettajilta saatuun informaatioon. Esteettömyys mielletään edelleenkin suppeana ja pääosin pyörätuolia käyttävien urheilijoiden ongelmana. Aistiympäristön (näkö/kuulo) esteettömyyttä ei tunnisteta. Esteettömyyttä ei osata tarkastella katkeamattomana ketjuna, jossa pyritään mahdollisimman sujuvaan asiointiin pysäköintipaikalta vastaanottoon, majoitus- ja ruokailutiloihin, liikuntatiloihin ja rantasaunalle. Liikkumis- ja toimimisesteisten ohjaajien (esimerkiksi valmentajat tai virkistysryhmien ohjaajat) tai opiskelijoiden tarpeita ei pääsääntöisesti tunnisteta sellaisena seikkana, joka tulisi ottaa huomioon opiston suunnittelussa tai peruskorjauksessa. Esteettömyys on pitkä prosessi. Esteettömyydessä ovat pisimmällä ne opistot, joilla on vuosikymmenien kokemus erityisryhmien toiminnasta, vammaisurheilijoista ja soveltavan liikunnan opetuksesta osana ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Opistojen rakentamista rahoittavan opetus- ja kulttuuriministeriö tulisi selvittää mahdollisuudet toteuttaa yhteismitallinen esteettömyyskartoitus jokaisessa opistossa. Esteettömyydessä pisimmälle ehtineet opistot voisivat toimia opistoverkoston esteettömyysmuutosten vetureina ja konsultteina. Lisäksi opistot voisivat kerätä asiakaspalautetta esteettömyydestä, laatia esteettömien palvelujen aluekartat, päivittää esteettömyys osaksi opiston strategiaa ja järjestää henkilökunnan esteettömyyskoulutusta. 4

5 Aija Saari: Behovet for tillgänglighetskartläggningar vid utbildningcenter för motion Sammandrag Målet för denna undersökning var att klarlägga hur ledningen av utbildningscenter för motion (idrottsinstitut) såg centrens tillgänglighet och behovet tillgänglighetskartläggningar i de byggda omgivningen och att göra en uppskattning av utredningsarbetets omfång. Forskningsrapporten baserar sig på fjorton intervjuer med rektorer eller ledningen vid utbildningscentren för motion. Intervjuerna utfördes under våren 2012 och de kartlägger för de berörda utbildningscentrens del det nuvarande antalet användare med rörelse- och funktionsnedsättningar, besökargrupper av handikappidrottare, aktuella och planerade bygg- och renoveringsprojekt, genomförda utredningar av tillgänglighet samt behovet för tillgänglighetskartläggning. Intervjumaterialet kompletterades med hjälp av information samlad via institutens websidor. Tillgänglighet granskades med en mångsidig metod utvecklad under ESTE-projektet ( ). Vid undersökningen kom det fram att man inte låtit utbildade utredare utföra tillgänglighetskartläggningar vid instituten. Ledningen av instituten baserar sina kunskaper om tillgänglighet vid instituten huvudsakligen på föråldrade eller bristfälliga utredningsrapporter, inspektioner utförda till fots, sporadiska diskussioner med besökare eller information som ledningen fått av försäljningsavdelningen och ledare för specialmotion. Tillsvidare uppfattas tillgänglighet fortfarande snävt och framförallt som ett problem för idrottare i rullstol. Frågor gällande till- som en obruten kedja t.ex. från parkeringsplatsen till receptionen, inkvarteringen och matsalen, sportutrymmen och strandbastun. Behoven hos de rörelse- eller verksamhetshindrade instruktörer (t.ex. tränare eller instruktörer för rekreationsgrupper) eller studerande erkänns inte som faktorer instituten borde ta hänsyn till vid institutets planering eller renovering. Att åstadkomma en tillgänglig miljö är en lång process. De institut som har tiotals års erfarenhet i specialgruppers och handikappidrottares verksamhet och undervisning i anpassad motion som en del av professionell grund- och tilläggsutbildning har kommit längst i tillgänglighetsfrågan. instituten, reder ut möjligheterna att utföra en tillgänglighetskartläggning. Tillsvidare rekommenderas att de institut som kommit längst i tillgänglighet ges en ledarroll och fungerar som konsulter för förändringar för att utveckla tillgänglighet inom institutnätverket. Dessutom uppmanas instituten att samla kundrespons om tillgänglighet, att sammanställa kartor för regionernas tillgängliga tjänster, att uppdatera tillgänglighet som en del av institutets strategi samt att organisera tillgänglighetsutbildning. 5

6 Aija Saari: The need for accessibility audits at physical exercise centres Summary This study was carried out in order to investigate the views of PE training centre (sports academy) management on accessibility at the training centres, the need for accessibility audits report is based on fourteen interviews with either the principals or management of PE training centres. The interviews were conducted in spring 2012, and reviewed the training centres current number of users with disabilities, disability sports visitor groups, current and planned construction and renovation projects, accessibility audits already carried out, and the need for further accessibility audit. The interview material was supplemented by information gathered from the training centres online services. Accessibility was studied through a multifaceted approach which was developed during the ESTE project ( ). The study shows that the training centres have not undergone proper accessibility audits by trained evaluators. The sports academies management s knowledge of the training centre s accessibility was primarily based on outdated or incomplete accessibility evaluations, inspections done on foot (or similar), sporadic conversations with customers, or information provided by sales personnel and special sports instructors. Accessibility is still viewed in a narrowminded way and primarily as a problem of athletes using wheelchairs. Accessibility issues for those with sensory problems (vision/hearing) were not recognised. The management is unable to see accessibility as a continuous chain, for example from the car park to reception, to the lodging and dining areas and to the PE halls and the sauna. In addition, the needs of instructors with disabilities (e.g. coaches or instructors of recreational groups) or students with disabilities were not seen as issues that needed to be taken into account in the planning or basic renovation of training centres. Accessibility is a long process. Training centres with several decades experience in adapted physical activities, disability sport and adapted physical education as part of professional basic and further education have made the most progress within accessibility. tion of training centres, looks into the possibility of conducting a commensurable accessibility evaluation. Moreover, it is recommended that the training centres that are the most advanced in terms of accessibility issues are given the role of leaders and consultants for the network of training centres accessibility development. In addition, training centres are encouraged to assemble customer feedback regarding accessibility, to map the region s accessible services, to update accessibility as part of their strategies, and to organise accessibility training for their personnel. 6

7 1 Liikunnan koulutuskeskukset Valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia ovat Eerikkilän Urheiluopisto, Kisakallion Urheiluopisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Solvallan Urheiluopisto, Suomen Urheiluopisto, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Urheiluopisto Kisakeskus, Varalan Urheiluopisto ja Vuokatin Urheiluopisto. Alueellisia liikunnan koulutuskeskuksia ovat Itä-Suomen Liikuntaopisto, Norrvallan liikuntaopisto ja Virpiniemen Liikuntaopisto. Liikunnan koulutuskeskukset ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joilla on lisäksi oikeus järjestää liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Niiden tehtävänä on järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta koko väestölle sekä liikunnan järjestöja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa. (OKM 2011) Vapaan sivistystyön koulutuksessa liikunnan koulutuskeskukset järjestävät mm. urheilijoiden valmennukseen liittyvää koulutusta sekä urheiluseurojen ohjaajien, valmentajien ja seurahenkilöstön koulutusta yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Lisäksi ne toimivat koko väestölle tarkoitettuina kunto- ja terveysliikunnan koulutuskeskuksina. Vapaa-ajan kurssitarjonta on laaja; lapsi- ja nuorisoliikunnan, perheliikunnan, vammaisliikunnan, erilaisten kansalaisjärjestötoiminnan ja aikuisliikunnan kurssitoiminta sekä lisäksi kilpa- ja huippu-urheilun valmennustoiminta ja muu ohjaajakoulutus. Vapaan sivistystyön koulutustoimintaansa liikunnan koulutuskeskukset saavat suoriteperusteista valtionosuutta. Lisäksi ne voivat saada valtionavustusta kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä rakentamiseen. (OKM 2012a) Huippu-urheilun kehittämistehtävä on annettu kuudelle opistolle. Maaliskuussa 2012 valmistuneen valmennuskeskusarvioinnin (Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU) perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt kuudelle liikunnan koulutuskeskukselle koulutustehtävän huippu-urheilun kehittämiseksi. Kuortaneen, Pajulahden ja Suomen urheiluopistoille määrättiin uusissa ylläpitämisluvissa erityinen koulutustehtävä, ja Vuokatin, Lapin ja Eerikkilän urheiluopistoille määrättiin huippu-urheilua koskeva lajikohtainen koulutustehtävä. Erityinen koulutustehtävä tarkoittaa esimerkiksi huippu-urheilussa vaadittavan osaamisen kehittämistä ja jakamista. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain perusteella myönnetyt ylläpitämisluvat tulivat voimaan vuoden 2012 alussa. (OKM 2012b) Liikunnan koulutuskeskukset järjestävät myös liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Liikunnanohjauksen perustutkinto (LPT) on ammatillinen toisen asteen tutkinto, jonka laajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkinnon ammattinimike on liikuntaneuvoja. Ammatillista peruskoulutusta järjestävät Kisakallion Urheiluopisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Solvallan Urheiluopisto, Suomen Urheiluopisto, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Varalan Urheiluopisto ja Vuokatin Urheiluopisto. Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan aikuisille suunnattua perustutkinnon jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta, jolla pyritään parantamaan ammatillista osaamista. Urheiluopistot järjestävät sekä liikunta-alan että muiden alojen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joita ovat liikunnan ammattitutkinto, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto, liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto ja liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto. Lisäksi ammatillisena lisäkoulutuksena järjestetään golfkentänhoitajan ammattitutkinto ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto, yrittäjän ammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto. (Urheiluopistojen Yhdistys 2012) 7

8 Ruotsinkielisinä liikunnan koulutuskeskuksina toimivat Solvalla ja Norrvalla. Viisi opistoa (Kuortane, Lappi, Tanhuvaara, Varala, Vuokatti) toimii myös alueellisen urheiluakatemian keskuspisteenä koordinoiden akatemian toimintaa. Ammattikorkeakoulutasoista liikunnanohjaaja-koulutusta järjestetään Vierumäellä (Haaga-Helia AMK), Rovaniemellä (RAMK) ja Vuokatissa (Kainuun AMK). 8

9 2 Tutkimuksen tavoite, tarkastelunäkökulmat ja toteutus 2.1 Tutkimuksen tavoite Opetus ja kultturiministeriö myönsi Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:lle 2011 rahoituksen esteettömyysaiheiseen sektoritutkimukseen, jonka tavoitteena on 1) selvittää liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistojen) johdon näkemyksiä opistojen esteettömyydestä, 2) laatia liikuntapaikkakohtaiset esteettömyyden arviointikriteerit vammaisurheilulajien näkökulmasta, 3) selvittää millaiset sisäliikuntahallien lattiaominaisuudet tarvitaan vammaisurheilun joukkuepeleissä. Tämä raportti keskittyy kuvaamaan liikunnan koulutuskeskusten johdon näkemyksiä esteettömyydestä ja kartoitusten tarpeesta (kohta 1). Kohdat 2 3 raportoidaan erikseen. Sektoritutkimuksen pohjalta saatua tietoa on tarkoitus hyödyntää kun toteutetaan yhdentoista valtakunnallisen ja kolmen alueellisen liikunnan koulutuskeskuksen rakennettujen ympäristöjen yhteismitalliset esteettömyyskartoitukset. Esteettömyyskartoituksella tarkoitetaan ES- KEH-menetelmään (kts. Ruskovaara & Invalidiliitto 2009) pohjautuvaa kartoitusmenetelmää. Koulutetut kartoittajat voivat soveltaa ESKEH-menetelmää sektoritutkimuksessa hankitun tiedon avulla liikunnan koulutuskeskusten kaltaisten monimuotoisten liikkumis- ja urheiluympäristöjen kartoittamiseen. 2.2 Tarkastelunäkökulmat Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on ESTE-hankkeessa ( ) luotu monitahoinen lähestymistapa esteettömyyteen. ESTE- hankkeessa pyrittiin yhdistämään liikunnan ja urheilun erityiset lajikohtaiset esteettömyysnäkökulmat (Kotinurmi, Kouvonen & VAU 2011) sekä eri käyttäjäryhmien kannalta olennaiset, toimimisen ja liikkumisen näkökulmat toisiinsa (Kilpelä 2011). ESTE-hankkeen tapaan myös tässä tutkimuksessa esteettömyyttä tarkastellaan monitahoisesti a) eri vammaryhmien tarpeista käsin (liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteettömyys) ja b) eri toimijaroolien näkökulmista (liikkuja/urheilija, ohjaaja/valmentaja/ vapaaehtoistoimija sekä katsoja). Esteettömyys ymmärretään tässä tutkimuksessa rakennetun ympäristön esteettömyyden ja esteiden näkökulmasta. Saavutettavuusnäkökulmat kuten julkinen liikenne tai asenteellinen, tiedollinen, tiedotuksen, kulttuurinen, taloudellinen ja päätöksenteon saavutettavuus on rajattu pois tästä tutkimuksesta. Toinen tarkastelua ohjaava näkökulma on laki vapaasta sivistystyöstä, joka määrittelee oppilaitosten tarkoitusta ja tehtävää. Sen mukaisesti vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta, [ ] edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaaehtoisessa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (OKM 2011, 9) 9

10 2.3 Tutkimuksen toteutus Haastattelut 14 liikunnan koulutuskeskuksen rehtoreille tai tämän nimeämälle johdon edustajalle tehtiin helmi-maaliskuussa (liite 1: haastatteluihin osallistuneet). Haastattelut tehtiin puhelimitse (11) tai henkilökohtaisessa kontaktissa (3) ja ne äänitettiin. Haastattelulla kartoitettiin koulutuskeskusten nykyisiä liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjien määriä, vammaisurheilun kävijäryhmiä, meneillään olevia ja suunniteltuja rakentamis- ja korjaushankkeita, tehtyjä esteettömyysarviointeja tai kartoituksia sekä yhteismitallisen esteettömyyskartoituksen tarvetta (liite 2: teemahaastattelurunko). Haastatteluaineisto litteroitiin seuraavan jäsennyksen mukaan a. Yleistä, tulevaisuudesta (muutos-, lisärakennus- ja peruskorjaustarpeet) b. Yleiset tilat, liikuntatilat esteettömyysnäkökulmasta c. Liikkumis- ja toimimisesteiset käyttäjät (vammaisurheilijat, opiskelijat, työntekijät) 1 d. Kokemuksia, palautetta e. Tehdyt kartoitukset, kartoitustarve f. Oma osaaminen, talon esteettömyysosaajat ja avainhenkilöt 2 Tämän perusteella laadittiin urheiluopistojen lyhyet esittelyt jotka lähetettiin haastateltavien ja heidän valitsemiensa avainhenkilöiden 3 tarkistettavaksi. Haastateltavat saivat ehdottaa korjauksia ja täsmennyksiä tekstiin. Raportin tulosluku koostuu yleisistä tuloksista ja opistokohtaisista esittelyistä. Arkkitehti Niina Kilpelä on toiminut avustajana raportin viimeistelyvaiheessa. 1 Työntekijämääriä tarkastellaan tässä raportissa vain yleisellä tasolla. 2 Avainhenkilötiedot pyydettiin mahdollisten tulevien esteettömyyskartoitusten helpottamiseksi. 3 Liitteessä 1 kuvattujen haastateltavien lisäksi raportin tekstejä ovat täydentäneet Osku Kuutamo ja Virpi Remahl (Pajulahti), Danny Silva (Vuokatti) ja Jyrki Vilhu (Haaga-Helia/Vierumäki). 10

11 3 Tulokset 3.1. Muuttuva esteettömyys on haaste Liikunnan koulutuskeskukset ovat esteettömyyden kannalta vaativia liikkumisympäristöjä. Ne on yleensä rakennettu luonnonkauniisiin, usein myös mäkisiin paikkoihin järven rannalle. Ne on alkujaan tarkoitettu vammattomien ja toimintakykyisten ihmisten liikuntakeskuksiksi ja leiripaikoiksi. Nykyisin ne ovat omaleimaisia, erikoistuneita ja jatkuvassa muutoksessa. Liikunnan koulutuskeskuksilta (katso Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionohjauksen kehittäminen, OKM 2011) edellytetään, että niissä huomioidaan koko väestön tarpeet. Siten niiden tulee palvella sekä vanhenevan väestön terveysliikunnan että vammaishuippu-urheilijoiden valmennuksellisia tarpeita. Lisäksi niissä tulee huomioida erilaisille kursseille tai ammatilliseen opetukseen osallistuvat liikkumis- ja toimimisesteiset ohjaajat ja opiskelijat. Tässä mutkikkaassa ja muuttuvassa maailmassa sen ymmärtäminen, että esteettömyys hyödyttää kaikkia eikä ole keneltäkään pois, helpottaa suunnittelijan ja rahoittajan tuskaa. Investoinnit tuottavat itsensä takaisin lisääntyvinä asiakasvirtoina. Tämä tiedetään: Parhaimmillaan esteetön liikkuminen palvelee lähes kaikkia asiakkaita, ei vain liikuntaesteisiä ja silloin investoinnin toteuttamisen perusteet ovat selvästi laajemmat (Tanhuvaara) Tää Suomen ikärakennemuutos, tää on todella tärkeä tutkimus. Seniorikohderyhmissä meilläkin keski-ikä nousee ja sen takia nää esteettömyyskysymykset on tärkeitä. Ja nää on hyvin sitoutuneita nää seniorit. (Kisakallio) Opiston muuttaminen esteettömäksi ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Esimerkiksi tieto esteettömyydestä on muuttunut lyhyessä ajassa. Vain kymmenisen vuotta sitten ja aikansa mittapuulla esteettömäksi rakennettu liikuntatila ei ehkä tänään täytä esteettömälle liikuntatilalle asetettuja vaatimuksia. Esteettömyyskartoituksille on tarve Perusteellinen esteettömyyskartoitus on tehty vain Lapin Urheiluopistolla, tosin sekin on jo kuusi vuotta vanha ja rajasi tarkastelun näkökulmaksi opiskelijoiden esteettömyystarpeet. Muissa opistoissa tehdyt pienimuotoiset, kävelykierrostyyppiset esteettömyyskatselmukset, tai esimerkiksi opiskelijatyönä tehdyt kartoitukset eivät korvaa koulutettujen kartoittajien tekemää esteettömyyskartoitusta. Säännöllistä asiakaspalautetta esteettömyydestä ei ole kerätty missään opistossa. Näin ollen opistojen esteettömyydestä ei ole olemassa yhteismitallista tietoa. Kuvittelisin, että isot asiat on aika hyvin, mutta voi olla pieniä mitä ei ehkä tajua. (Kuortane) Olisi ihan mielenkiintoinen, olisi asiantuntijaraportti, tiedettäisiin kuinka huonoja me ollaankaan. Olisi tieto niistä asioista, voitaisiin ottaa huomioon peruskorjausten yhteydessä. (Eerikkilä) 11

12 Ei ole tehty kartoituksia tai selvityksiä. Olisin heti valmis ottamaan vastaan tämän avun ajatellen mahdollista urheilulukion tuloa 3 5 vuoden sisällä. Olisi hyvä jos kartoitus olisi tehtynä ennen niitä lukion muutostöitä. Siitä olisi aika paljon hyötyä. (Norrvalla) Liikkumisen esteet tunnistetaan Pyörätuolia käyttävät urheilijat huomataan. Myös heidän esteettömyystarpeitaan tunnistetaan, koska puuttuva hissi tai esteellinen wc-tila on niin konkreettinen ja näkyvä fyysinen, tekemisen tai osallistumisen este. Tästä huolimatta itsenäinen liikkuminen esimerkiksi pyörätuolilla on joissakin opistoissa lähes mahdotonta. Erityisryhmiä kun käy, niin meidän [erityisliikunnan opettaja] sanoo, et pyörätuolit, niin eihän meillä ole muuta kuin ongelmia. Niitten on vaikea toimia täällä meillä. (Eerikkilä) Ongelmat tunnistetaan, mutta vanhan rakennuskannan korjaaminen vaatii tietoa ja resursseja. Neljä vanhaa hyvin esteellistä rakennusta, joissa ovat opetusluokat. Esimerkiksi kun kuntoutuskeskuksen atk-kursseilta on pyörätuolilla tultu meidän puolelle, on saatu monen miehen voimin nostella sisään. (Norrvalla) Ymmärtämisen ja aistiympäristöjen esteettömyyttä ei tunneta Opistojen alueella eri aikakausina rakennetut tilat sijoittuvat laajalle alueelle. Tilojen käyttötarkoitus ja nimet ovat voineet muuttua useampaan kertaan. Tästä seuraa, että opistojen opastejärjestelmät ovat vaikeaselkoiset henkilöille, jotka saapuvat opistolle ensimmäistä kertaa tai joilla on hahmottamisvaikeuksia. Opistoilla ei ehditä tai muisteta muuttaa opasteita saati päivittää niiden toimintalogiikka. Aistiympäristön esteettömyys (esimerkiksi portaiden kontrastiraidat, huomiolaatat, induktiosilmukat) lisäävät kaikkien liikkumisen turvallisuutta, mutta näkö- ja kuulovammaisille henkilöille ne ovat usein osallistumisen edellytys. Toisaalta nämä tunnistetaan huonosti, joten niitä ei osata myöskään huomioida rakentamisessa. Esimerkiksi induktiosilmukka löytyy vain kahden opiston vastaanotosta. Mä oon kirjannut sen ylös Tää tuli vähän uutena sanana [induktiosilmukka], täytyy miettiä tätä (Kisakeskus) Rakentamismääräysten noudattaminen ei takaa katkeamatonta ketjua Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa G1 ohjaa asuntojen, ja F1 julkisten tilojen esteettömyyttä. Lisäksi F2:ssa on turvallisuusmääräyksiä. Määräysten noudattaminen ilman kokonaisvaltaista esteettömyysstrategiaa voi johtaa pistemäisiin esteettömiin ratkaisuihin, kuten Vierumäen Kaskelan toisen kerroksen esteetön wc ja Itä-Suomen Liikuntaopiston päärakennuksen esteetön majoitushuone. Niistä ei kuitenkaan (vielä) löydy hissiä, jolla toiseen kerrokseen pääsee. 12

13 Tänä päivänä esteettömyyshän huomioidaan joka tapauksessa, on rakennusmääräysasia ja on viranomaisvelvollisuus tarkastaa, että niitä noudatetaan. Estettömyyden soveltamisessa on myös kummallisuuksia: Hissejä pitää laittaa vaikkei niitä tarvittaisikaan. Ravintolaan alatasanteelle tuli hissi, tosin sitä käyttää vain siivooja koneitaan siirrettäessä. Tarkoitan, että säädöksiä sovelletaan kaavamaisesti ja tehdään myös tarpeetonta ja toimitaan taloudellisesta näkökulmasta tehottomasti. (Tanhuvaara) Tonne alashan [luentotilojen luokse] piti rakentaa invahissi, mutta mun aikana sitä ei ole koskaan käytetty. (Eerikkilä) Kokonaisymmärryksen puute näkyy myös siten, että merkittyjä esteettömiä autopaikkoja on vain uusimman rakennuksen läheisyydessä ja esteettömiä wc-tiloja vain muutamassa rakennuksessa. Kulkureiteiltä, joilla on jyrkkiä mäkiä ja/tai portaita puuttuvat opasteet vaihtoehtoisille reiteille. Puutteita paikataan palveluasenteella ja joustavuudella. Ollaan proaktiivisia ja pyydetään käymään [ ] Meidän myyntihenkilöstö, kun ihmiset ottaa yhteyttä, ne pyytää, tulkaa tutustumaan. Ei liikuntaesteisetkään halua olla mitään silmätikkuja, et sua varten joudutaan tekemään erityisjärjestelyjä. (Solvalla) Vanhoissa rakenteissa on aina korjattavaa ja laitettavaa. Ei ole tullut negatiivista palautetta, on niin kiitollista asiakaskuntaa. (Kisakeskus) 3.2 Esteettömyydestä hyötyvät käyttäjät Tutut vammaisurheilijat ja liikunnan erityisryhmiin kuuluvat liikkujat Vammaisurheilijoita käy lähes kaikissa opistoissa. Opistot ovat myös vuosien mittaan saattaneet erikoistua tiettyihin vammaisurheilijaryhmiin. Vakiokävijät osaavat jättää autonsa myös merkitsemättömille paikoille, he löytävät esteettömät wc-tilat ja siirtyvät liikuntapaikoille sujuvasti vaikka huoltokäytäviä pitkin. Tuttujen erityisryhmien tarpeet myös tiedetään ja heidän palvelunsa sujuu joustavasti. Myynti informoi ravintolaa tarjottimien, ja kiinteistön huoltomiehiä siirrettävien luiskien, tarpeesta. Ruokalan lasiseiniä yritetty merkata paremmin. Kiinalainen sokea kaveri, omatoimisesti vaan tänne rävähtää. Porukka vaan auttelee. (Vuokatti) Käytäntö on et jos tulee pyörätuolilla, ei edes jätä pysäköintialueelle autoa vaan tuo tuohon talon viereen, ne tietää minne voi pysäköidä. (Kisakeskus) Ongelmana on, että palveluketjun toimimattomuus ja ulossulkemisen kokemukset eivät houkuttele uusia asiakasryhmiä. Talon tavat eivät avaudu yksittäisille asiakkaille, kurssilaisille ja muille satunnaisille kävijöille. 13

14 Erilaiset tilastointitavat hankaloittavat seurantaa Yhteismitallista tapaa tilastoida vammaisurheilijoita tai liikkumis- ja toimimisesteisiä asiakkaita ei ole. Vapaan sivistystyön nojalla käyttäjät koodataan viiteen luokkaan, joista vammaiset ovat yksi. Silti vammaisurheilijat voivat kirjautua myös esimerkiksi SUL:n tai Judoliiton tilastoihin. Tilastoinnin yhtenäistäminen saattaisi helpottaa esteettömyyden kehittämistä, mutta yhtenäisen kirjaamistavan luominen ja käytännön toteutus voi olla hankalaa. Yleisurheilu ja jalkapallo ovat suurimmat käyttäjät. Siellä yleisurheilun seassa saattaa olla vammaisiakin. Menee sit sinne SUL:n sisään. Perheissä on enenevässä määrin vammaisiakin ja ne perheet menee terveysliikunnan sisään, ellei se pääkäyttäjä ole joku vammaisurheiluliitto. Pääkäyttäjän mukaan koodataan, et kuka on järjestäjä. (Pajulahti) Esteettömyyttä tarvitsevat opiskelijat ja työntekijät Liikkumis- ja toimimisesteisten opiskelijoiden ja opistoilla työskentelevien ammattilaisten määrä on pieni, mutta toisaalta kaikista ei edes tiedetä. 11 rehtoria muisteli, että opistoissa olisi opiskellut kaikkiaan kolme liikkumis- ja/tai toimimisesteistä opiskelijaa viimeisten noin vuoden aikana 4. Heistä kaksi keskeytti opintonsa ja vain yksi valmistui ammattiinsa. Toisten avun varassa oleminen vaatii koko ryhmältä paljon. Kerran on ollut alaraajahalvaantunut opiskelija. Integroitiin vaan kylmän rauhallisesti kaikkeen. Teki kaikki opinnot pt:stä käsin ja oli mukana kaikessa liikunnassa, täällä sitä kannettiin saliin ja silleen. Nää on aika harvinaisia. (ISLO) Joillakin on käsitys, että vammainen nuori ei voisi toimia liikunnanohjaajan ammatissa. Neuvoja kaivattaisiin. Jos se liikuntarajoite on, sanoittaisko niin vakava, ettei pysty itsenäisesti liikkumaan siellä Niin ei pysty tätä ammattiakaan harjoittamaan [ ]. Jos ajatellaan tätä perusopiskelijaa, joka tulee, siel melotaan, siel kiivetään ja tehdään paljon sellaista joka on hankalaa. En sano, että mahdotonta, mutta hankalaa. (Solvalla) Viimevuonna oli hakijana opiskelija, jolla oli jokin diagnoosi, en muista mikä, hän olis voinu hakea myöskin, ootappas nyt, joustavassa haussa, mutta ei ollut hakenut ja sen vuoksi käsiteltiin lainausmerkeissä ei vammaisten haussa, eikä päässyt. Vähän ihmeteltiin että miksi se oli. Ja soitettiin Pajulahteenkin, jos olisi ollut niille tuttu. Olisi hänet niinku huomioitu, ei kuitenkaan voitu Ei koskaan käyny ilmi, miksei hakenut joustavassa haussa. (Varala) Liikkumis- ja toimimisesteisiksi tunnistettuja työntekijöitä on opistoissa vähän. Haastatteluissa muisteltiin kahden tukityöllistetyn toimivan avustavissa, ja kaksi siivoojan tehtävissä. Lisäksi opistoilla on tuntiopettajina entisiä vammaisurheilijoita. 4 Esimerkiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulun lehtori Jyrki Vilhu täydensi myöhemmin, että myös Vierumäellä opiskelee parhaillaan joitakin liikkumis- ja toimimisesteisiä opiskelijoita. 14

15 Esteetön pääsy tarvitaan myös henkilökunnan tiloihin sekä urheiluhallien oheistiloihin, kuten kokoustiloihin, varastoihin, sosiaalitiloihin ja kahvioihin. Urheilijoiden lisäksi erilaisten ryhmien ohjaajilla, vastuuhenkilöillä tai esimerkiksi kilpailujen johtajilla voi olla liikkumisen ja toimimisen este. Uuteen ja esteettömään tilaan lipsahtaa esteitä vain siksi, että tätä asiaa ei ole vielä ymmärretty. Areenan kohdalla [ ] olin suunnitteluryhmässä Yläkerrassa on sellaisia tiloja, joihin ei ole tarvis pyörätuolilla mennä. (Vierumäki) 3.3 Esteettömyysosaaminen Esteettömyyden positiivinen kehä Se, että osa opistoista (esimerkiksi Kuortane, Pajulahti ja Lappi) on esteettömyydessä edellä muita opistoja, on seurausta monesta tekijästä. Erityis- ja/tai soveltavaa liikuntaa on järjestetty jo kauan, vammaisurheilijoita käy säännöllisesti, henkilöstö on asiasta kiinnostunutta, esteettömyysmuutoksia tehdään pikkuhiljaa ja uutta rakennettaessa halutaan tehdä kerralla toimivaa. Erityis- ja/tai soveltavan liikunnan opetukseen kuuluvat opetusharjoittelut ja tapahtumat luovat otollisen maaperän järjestö- ja kuntayhteistyönä toteutettaville vammaisurheilun ja erityisliikunnan tapahtumille. Kävijät antavat palautetta ja asiakkuudellaan kannustavat muutoksiin. Vastaavankaltaista positiivista kehää ruokkivat myös esteettömyyden huomioiminen perushankinnoissa, vammaisurheiluryhmät, kehittämishankkeet tai jopa uudet kulkuyhteydet, kuten Kisakallion lähelle linjattu uusi moottoritie. Vuokatissa on lähdetty kehittämään vammaisurheilua korostetun huippu-urheilujohtoisesti ja vasta sen jälkeen pohdittu toimenpiteitä muiden erityisryhmäkävijöiden houkuttelemiseksi opistolle. Niin tai näin, positiivinen palaute ja lisääntyneet kävijämäärät ruokkivat positiivista kehää. On opistoja, joissa tämä kehä on käynnistymättä. Hissejä, luiskia ja esteettömiä wc-tiloja tarvitsevat asiakkaat oppivat välttämään esteellisiä opistoja. Opistoissa ehkä tulkitaan, ettei kysyntää ole. Ajatellaan ettei asia koske meitä. Erityisliikunnan opettajien merkitys on suuri. Erityisliikunnan opettaja [ ] on ainoa joka osaa ajatella, on tekemisissä niitten liikuntaesteisten kanssa ja näkee ne ongelmat. On ihan ylivoimanen ykkönen siinä. Tuo esille tarpeita, kuten ovet jotka pitää avata ja että meillä on kynnys joka paikkaan. (Eerikkilä) Sinikka Tuomisen ajoista lähtien on tehty ja kiinnitetty huomiota. Asiakkaat on selkeesti tyytyväisiä meihin, vaikkei kaikki ole vielä valmista. Ne on kai muualla tottuneet vieläkin huonompiin. (Pajulahti) Osa lajiliitoista on nimennyt yhteistyöopistonsa. Pitäisikö vammaisurheilussakin pitkäjänteisesti kehittää joitakin urheiluopistoja? Kuortane, Pajulahti, Lappi ja Kisakallio ovat jo monipuolisuudessaan ylitse muiden. Pajulahti, Vuokatti ja Kisakallio ovat löytäneet vammaisurheilun tapahtumista jopa markkinaraon: Onhan nää VAU:n kisat ihan valtavat, 20 maata ja 500 urheilijaa. (Pajulahti) 15

16 4 Johtopäätökset ja suositukset Suositus 1: OKM varaa resurssit opistojen esteettömyyskartoitusten toteuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varata resurssit kaikkien neljäntoista liikunnan koulutuskeskuksen yhteismitallisen esteettömyyskartoituksen toteuttamiseksi. Kartoituksissa on olennaista 1) arvioida esteettömyyttä toimivana palveluketjuna (esim. Laitinen & Saari 2008), 2) huomioida erilaiset asiakas- ja toimijaryhmät (vrt. ESTE-hanke) ja 3) vammaisurheilun lajikohtaiset erityispiirteet (Kotinurmi & Kouvonen 2011; Kilpelä 2012) sekä 4) lisäksi varmistautua että kartoituksista vastaavat koulutetut kartoittajat. Kartoitustehtävä laajuutta on taloudellisista syistä pakko rajata. Luontevinta on kartoittaa kokonaisuus, joka käsittää pysäköintialueen, vastaanoton, liikunta- ja koulutustilat, oheispalvelutilat sekä toimipisteiden väliset kulkuyhteydet ja piha-alueen. 5 Majoitustilat jätetään kartoitusten ulkopuolelle. Ulkoliikuntatilat kartoitetaan sovelletusti. Yhden koulutuskeskuksen esteettömyyskartoitus vaatii keskimäärin runsaat kahden viikon työpanoksen, siten että pienimpien kohteiden kartoitusraportti vaatii noin viisi, ja suurimpien kohteiden noin 12 työpäivää (liite 3). Suositus 2: Neljä keskeistä opistoa valjastetaan opistoverkoston esteettömyystyön vetureiksi ja konsulteiksi. Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden vapaan sivistystyön kurssitoiminta sekä opiskelijoiden liikunta-alan ammatillinen perus- ja lisäkoulutus tulee keskittää aluksi niihin opistoympäristöihin, joissa opiskeleminen on mahdollisimman esteetöntä. Samalla nämä opistot voivat toimia tukena myös muille opistoille. Erikoistumista puoltaa myös Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionohjausta pohtinut työryhmä (OKM 2011), joka suosittelee yhteistyötä ja koulutustarjonnan päällekkäisyyksien välttämistä. Toisaalta tällä suosituksella on riskinä, että saavutettavuus ja kielellinen ja alueellinen tasa-arvo heikkenevät. Esimerkiksi ruotsinkielistä liikunta-alan peruskoulutusta ja vapaan sivistystyön kursseja järjestävät opistot (Norrvalla ja Solvalla) ovat liikkumisesteisen opiskelijan näkökulmasta käytännössä lähes mahdottomia opiskelupaikkoja. Erikoistuminen ei myöskään tarkoita sitä, että muut opistot voisivat jättää esteettömyyden huomioimatta. Tämän suosituksen hyödyt ja haitat tulisi arvioida tarkkaan. Hankkeeseen voisi liittyä myös tilastoinnin yhtenäistämiseen tähtäävä kehittämistyö ja esteettömyysmuutosten seurantaan tähtäävä arviointisuunnitelma. 5 Koulutuskeskusten esteettömyyskartoitukset toteutetaan lumettomana aikana. Kartoituksen toteuttamisesta sovitaan aina etukäteen opiston rehtorin ja/tai hallintohenkilön kanssa. Kuvallinen kartoitusraportti luovutetaan opiston käyttöön ja se käydään läpi yhdessä opiston henkilökunnan kanssa. 16

17 Muita suosituksia: Opistojen omistajatahojen ja henkilökunnan kannattaisi miettiä myös seuraavia esteettömyyttä tukevia toimenpiteitä: Asiakaspalautteen kerääminen esteettömyydestä. Kulkemista ja alueeseen orientoitumista helpottavien aluekarttojen laatiminen rakennuksista ja palveluista. Tähän aluekarttaan tulisi merkitä esteettömät sisäänkäynnit, autopaikat, wc:t ja muut päätoiminnot. Strategian päivitys huomioiden lisääntyvä liikkumis- ja toimimisesteisyys eri asiakasryhmissä (ikääntyvät, vammaisurheilijat, muut erityisryhmät ja terveysliikkujat). Erityis- ja/tai soveltavan liikunnan opettajien hyödyntäminen opiston sisäisinä konsultteina esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asennekysymyksissä (kävelykierrokset, vammaisurheilulajien ja -välineiden kokeilut). Esteettömyyskoulutuksen järjestäminen opiston henkilökunnalle. 17

18 5 Liikunnan koulutuskeskusten esittely Eerikkilän Urheiluopisto Eerikkilän Urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus Tammelan kunnassa lähellä Forssaa. Opiston omistaa Palloilu Säätiö ja opetusministeriö on myöntänyt Eerikkilälle jalkapallon valmennuskeskuksena erityisen lajikohtaisen koulutustehtävän huippu-urheilun kehittämiseksi. Eerikkilästä valmistuu liikunta-alan ammattilaisia (keskeisimpänä liikunnanohjauksen peruskurssi, liikunnan ammattitutkinto/aikuisliikunta tai seuratoiminta, valmentajan ammattitutkinto), erä- ja luonto-oppaita sekä liikuntaan perehtyviä hoitoalan osaajia. Vammaisurheilijoita ja liikunnan erityisryhmiä (kuten kuurojen liikuntaryhmä) käy satunnaisesti. Joitakin erityisryhmiä käy opistolla lähihoitajien koulutukseen liittyen. Eerikkilään ei ole hakeutunut opiskelemaan tai töihin henkilöä, jolla on jokin liikkumisen tai toimimisen este, eikä urheiluopistoa ole liikunnan suunniteltu erityisryhmiä ajatellen. Esteettömyysnäkökulmasta opisto on haasteellinen. Induktiosilmukoita ei ole. Opasteita ei ole toteutettu esteettömästi. Pysäköintipaikoilla ei ole esteettömiä autopaikkoja. Kulkureiteillä on portaita. Ravintolan ulko-ovella on kynnykset. Saunat sijaitsevat portaiden takana. Esteettömät wc-tilat sijaitsevat vastaanoton, kuntosalin ja ruokalan yhteydessä. Testaushuoneen oviaukot ovat kapeat. Parhaillaan rakennetaan uutta majoitusrakennusta päärakennuksen jatkeeksi. Majoitusrakennukseen on tehty kaksi esteetöntä huonetta ja neljä muuta tilavaa huonetta, vaikkei täydellä invavarustuksella. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Itä-Suomen Liikuntaopisto Itä-Suomen Liikuntaopisto (ISLO) toimii alueellisena liikunnan koulutuskeskuksena ja sen taustalla on kaupungin omistama osakeyhtiö. Liikuntaopisto sijaitsee keskellä Joensuun kaupunkia. Opisto itsessään käsittää vain päärakennuksen (luokat, kaksi liikuntasalia, kuntosali) ja majoitustilat. Opetuksessa ja tapahtumissa käytetään paljon kaupungin liikuntatiloja. ISLO tarjoaa koulutuspalveluita liikuntakulttuurin eri osa-alueilla ja antaa liikunnan, liikuntakasvatuksen, urheiluvalmennuksen, urheiluhieronnan sekä liikuntapaikkojenhoitajan koulutusta. ISLO tarjoaa sekä vuoden kestävää ammattiin valmentavaa koulutusta, kuten hierojan, liikunnan, liikuntapaikkojen hoitajan ja valmentajan ammattitutkinnot. Lisäksi tarjotaan ammatillista lisäkoulutusta liikunnanohjauksessa, sekä tanssissa ja somatiikassa. ISLO toimii tiiviissä yhteistyössä Joensuun urheiluakatemian kanssa. Opistolla on satunnaisia liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Säännöllisemmin käy harjoittelemassa kaksi liikuntavammaista urheilijaa. Ikääntyvien kuntoklubissa on mukana runsaasti henkilöitä, joilla on toimimisesteitä. Lisäksi liikunnanohjauksen peruskoulutukseen kuuluu tapahtumia, joissa on mukana erilaisia vammaisliikkujia. Ikääntyvien kuntoklubi ja lasten iltapäiväkerho toimivat opiston siivessä uudemmissa ja siten esteettömämmissä tiloissa. Kaupungin kouluverkkouudistuksen takia opisto on siirtymässä pois nykyisistä tiloista. Todennäköisesti omat pienet koulutustilat rakennetaan lähistölle parin vuoden sisällä. Nykyiset majoitustilat säilyvät. 18

19 Opistolle tultaessa pysäköintialueella on merkittynä kaksi esteetöntä autopaikkaa. Sisääntulon yhteydessä vastaanottoon on luiska, toisessa kerroksessa on esteetön majoitushuone, mutta ei hissiä. Yksi luokka on samassa tasossa vastaanoton kanssa ja ravintola on muutaman portaan takana. Pyörätuolia käyttävä asiakas joutuu siirtymään päärakennuksesta ravintolaan ja esteettömiin wc-tiloihin ulkokautta. Liikuntasaliin on esteetön kulkureitti ja valaistus on hyvä. Suurempaan palloilusaliin on vain portaat eikä hissiä. Induktiosilmukkaa ei ole. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Kisakallion Urheiluopisto Kisakallion Urheiluopisto on Lohjalla toimiva valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus, jonka omistaa vuonna 1954 perustettu Kisakalliosäätiö. Viimevuosien aikana opistoa on korjattu ja uudistettu. Kisakalliossa voi opiskella liikuntaneuvojaksi, suorittaa liikunnan ja valmentajan ammattitutkinnon, osallistua liikunta-alalle valmentavaan koulutukseen sekä suorittaa muuta liikunta-alan ammatillista tai täydentävää lisäkoulutusta (esim. kuntotestaus). Näillä linjoilla ei kuitenkaan ole ollut mukana liikkumis- ja toimimisesteisiä opiskelijoita, vaikka opistolla onkin perinteitä erityisryhmien kouluttamisessa, mm. viime vuosituhannella siellä toimi erillinen kuurojen liikunnanopiskeluryhmä. Vammaisurheilijoista säännöllisimmin opistolla käy pyörätuolicurlingin, pyörätuolirugbyn ja kelkkajääkiekon pelaajia. Näiden lajien olosuhteisiin on myös panostettu. Lisäksi käy lähikoulujen erityisryhmiä ja senioriryhmiä. Opistolle tultaessa päärakennuksen edessä on yksi esteetön autopaikka. Muut vammaisen pysäköintiluvan omistavat ohjataan rakennuksen läheisyyteen pysäköintikieltoalueelle. Lisäksi tennishallin edessä on yksi merkitty esteetön autopaikka. Alueen kulkureitit ovat leveitä ja päällystettyjä, mutta rantaan pääsy on jyrkän mäen ja pehmeän hiekan johdosta vaikeaa. Kaikkiin liikuntasaleihin, tennishalliin ja jäähalliin pääsee esteettä. Vastaanottoon johtaa ramppi, vastaanottotila on valoisa ja vastaanoton läheisyydessä sijaitsevat esteettömät wc-tilat. Osa luokista sijaitsee samassa tasossa vastaanoton ja ravintolan kanssa, muihin pääsee hissillä. Näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteettömyyttä ei kuitenkaan ole huomioitu opiston tiloissa. Induktiosilmukkaa ei ole. Opisto on laajentunut ja käynyt läpi monta rakennushanketta viime vuosien aikana. Tämän päivän akuutein tarve on vuonna 1966 rakennetun uimahallin peruskorjaus. Pyörinut siellä OKM:n [peruskorjaus]listoilla monta vuotta. Liikunnan ammattitutkinnossa esteettömyys on yhtenä teemana osana koulutusta ja siihen liittyy tehtävänä esteettömyysselvitys. Opiston kasvu ja toimintojen laajentuminen lisää tarvetta varsinaiselle esteettömyyskartoitukselle. Kuortaneen Urheiluopisto Kuortaneen Urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus, joka sijaitsee Etelä- Pohjanmaalla Kuortanejärven rannalla. Sen omistaa Kuortaneen Urheiluopistosäätiö. Opiston koulutuskeskus järjestää ammatillisena peruskoulutuksena liikunnanohjauksen perustutkintoon tähtäävää 2 3 vuoden koulutusta sekä aikuisten ammatillista lisäkoulutusta ja 19

20 täydennyskoulutusta esimerkiksi hierojille, liikuntapaikkojenhoitajille ja liikuntapaikkamestareille. Lisäksi opistolla järjestetään liikunta-alan valmennuskursseja. Näillä on opiskellut myös muutama vammainen henkilö. Kuortaneen Urheiluopistolle on myönnetty erityinen koulutustehtävä huippu-urheilun kehittämiseksi. Se arvioitiin maamme parhaaksi valmennuskeskukseksi KIHU:n arvioinnissa. Lisäksi Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskus hallinnoi Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiaa. Vammaisurheilijoista etenkin yleisurheilijat ovat käyttäneet Kuortaneen valmennus- ja testauspalveluita. Lisäksi keväisin järjestettävä suurtapahtuma vammaisurheilun Junior Games -kilpailut ja vammaisuinnin Loiskutellen-leiri tuovat säännöllisesti nuoria vammaisurheilijoita Kuortaneelle. Opistolla järjestetään useiden eri vammais- ja kansanterveysjärjestöjen koulutusta ja MS-liiton virkistyskursseja. Urheiluopiston alue on kasvanut ja laajentunut vuosien mittaan moneen suuntaan. Kahdessa kerroksessa toimiva Kuortanehalli on isojen tapahtumien sydän. Kuortanehallin sisäänkäynnillä on liiketunnistimella toimivat lasiovet ja vastaanottotiskiä on keskikohdalta madallettu. Kerrosten välissä on hissi. Kuortanehallilta kohti päärakennusta noustessa välissä on jyrkähkö mäki, joka hankaloittaa liikkumista etenkin talviseen aikaan. Varsinaisia merkittyjä esteettömiä autopaikkoja on ylhäällä uuden päärakennuksen edessä ja pysäköintitilaa on lähes jokaisen rakennuksen edessä. Opiston majoitustiloja on uusittu vähitellen ja urakka jatkuu syksyllä. Kolmesta rantasaunasta kahteen on esteetön pääsy. Uimarantaan pääsy on pehmeän hiekan johdosta hankalaa. Fysikaalinen hoitolaitos sijaitsee uimahallin päädyssä. Urheiluhallissa sijaitseva telinevoimistelutila ja painialue on varustettu luiskalla. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevaa pallohallia käytetään etenkin joukkuepeleihin. Pallohallin yhteydessä sijaitsee auditorio. Päärakennuksessa sijaitsee hotelli, keilahalli, voimistelusali ja pienvoimistelusali. Vähäiselle käytölle jääneestä golfkeskuksesta muokataan parhaillaan palloilutilaa. Jäähallia kunnostettiin kesällä ja uusitut majoitusrakennukset saadaan käyttöön 2012 jouluksi. Liikunnan erityisryhmien lisääntymisen myötä Kuortaneella on pyritty kehittämään esteettömyyttä. Näkemisen, kuulemisen tai ymmärtämisen esteettömyyttä ei ole huomioitu. Induktiosilmukkaa ei ole. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Lapin Urheiluopisto Santasport Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen Ounasvaaralla sijaitseva valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus. Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ylläpitämä. Se tarjoaa vapaan sivistystyön liikuntakoulutusta laajasti kaikissa liikunta ja urheilumuodoissa kaiken ikäisille yksittäisille henkilöille, perheille, yhdistyksille, urheiluseuroille ja yritysten henkilöstöille. Erityisosaamisalueita ovat luontoliikunta, liikunnan turvallisuusosaaminen sekä talviurheilu. Opistolle on myönnetty erityinen lajikohtainen koulutustehtävä huippu-urheilun kehittämiseksi lumilajeissa (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty sekä alppihiihto). 20

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Kolme vuotta esteettömyystyötä, mitä saatiin aikaan?

Kolme vuotta esteettömyystyötä, mitä saatiin aikaan? Kolme vuotta esteettömyystyötä, mitä saatiin aikaan? Aija Saari, tutkimuspäällikkö LitT Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Niina Kilpelä, arkkitehti Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

LIIKUNTA-ALAN TUTKINNOT SUOMESSA 2011. www.oph.fi www.edu.fi

LIIKUNTA-ALAN TUTKINNOT SUOMESSA 2011. www.oph.fi www.edu.fi LIIKUNTA-ALAN TUTKINNOT SUOMESSA 2011 www.oph.fi www.edu.fi SISÄLLYSLUETTELO Kalvo(t) Liikunta-alan koulutus- ja tutkintokaavio 3 Ammatillinen peruskoulutus 4-5 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 6-12

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja santasport.fi Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat pakollisista tutkinnon osista 105 osp, valinnaisista tutkinnon osista 30 osp, yhteisistä tutkinnon osista 35 osp sekä vapaasti valittavista tutkinnon

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat ammatillisista opinnoista 90 ov, ammattitaitoa täydentävistä opinnoista 20 ov ja vapaasti valittavista opinnoista 10 ov. Kansainvälinen vaihto-opiskelumahdollisuus

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat ammatillisista opinnoista 90 ov, ammattitaitoa täydentävistä opinnoista 20 ov ja vapaasti valittavista opinnoista 10 ov. Kansainvälinen vaihto-opiskelumahdollisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Ohje esteettömään liikuntapaikkasuunnitteluun

Ohje esteettömään liikuntapaikkasuunnitteluun Ohje esteettömään liikuntapaikkasuunnitteluun 1 / 10 Ohje esteettömään liikuntapaikkasuunnitteluun Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja antaa mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan itsenäisesti

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009 VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry Koulutusstrategia 2009 TAVOITTEET Missio: Järvenpään Kehäkarhut ry:n Valmentaja Akatemia toimii aktiivisena kamppailulajien valmentajien, tuomarien ja muiden

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET

LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET TÄYTTÖOHJE 1(7) Perustiedot 20.9.2014 LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 10 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen

Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015 Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Erityiset koulutustehtävät/okm 1. Kuortaneen valtakunnallinen huippu-urheilun erityinen kehittämistehtävä on

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 Respecta Respecta Oy tuottaa apuvälineisiin perustuvia tutkittuja ja yksilöllisiä palveluja, joiden tavoitteena on ihmisen itsenäisen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Erityisliikunnan kesäkalenteri

Erityisliikunnan kesäkalenteri 2013 Erityisliikunnan kesäkalenteri Liikuntapalvelut Nurmijärven kunta Erityisliikunnan kesäkalenteri 2013 Liikuntapalvelut Tämä erityisliikunnan kesäkalenteri pitää sisällään Nurmijärven kunnan alueella

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Liikunnanohjauksen perustutkinto

Liikunnanohjauksen perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Liikunnanohjaus suunnitella ja ohjata liikunnanohjauskokonaisuuden sekä yksittäisiä ohjaustunteja ohjata liikuntaa eri toimintaympäristöissä sekä erilaisille asiakkaille

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3.

Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3. Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3.2011 Johtava liikuntapaikkojen ammattimessutapahtuma Sportec 2011 -messutapahtuma

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS. www.islo.fi. ISLO/LPH/Rekry_INFO/MRiekki

LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS. www.islo.fi. ISLO/LPH/Rekry_INFO/MRiekki LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS www.islo.fi 1 OTTEITA LIIKUNTAPAIKKA- ALAN ARVOPERUSTA Liikuntapaikoilla, niiden rakentamisella ja hoitamisella on tärkeä YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS.

Lisätiedot

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3

Lisätiedot

Urheiluopistojen ANTIDOPING- OHJELMA

Urheiluopistojen ANTIDOPING- OHJELMA ANTIDOPING- OHJELMA SISÄLLYS JOHDANTO 3 SÄÄNNÖSTÖ 3 KOULUTUS 4 AMMATILLINEN KOULUTUS 6 Liikunnanohjauksen perustutkinto (LPT) 6 Liikunnanohjauksen ammattikorkeakoulututkinto (Liikunnanohjaaja AMK) 6 Liikunnanohjauksen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ TYÖRYHMÄ: Haukiputaan vammaisneuvosto Anne Rekilä Marjatta Kamula Pirkko Kauppi Pirkko Tähtelä Terttu Tammia Seija Halonen Haukiputaan

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Esteetöntä festivaalielämää

Esteetöntä festivaalielämää Teksti ja kuvat: Outi Salonlahti 8.10.2013 sivu 2 / 5 Useat rock-festivaalit ovat pyrkineet toiminnassaan siihen, että mahdollisimman monet voisivat nauttia tapahtuman tarjonnasta. Esimerkkejä alkaa ilahduttavasti

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Satakunnan matkailuyrittäjien laatukoulutus 28.1, 29.1.2014 Kati Karinharju, Satakunnan ammattikorkeakoulu Riikka Tupala, Satakunnan ammattikorkeakoulu Esteettömyys

Lisätiedot

Ounasvaara nostaa sykettä ja saa hyvälle mielelle!

Ounasvaara nostaa sykettä ja saa hyvälle mielelle! Lapin Urheiluopisto Ounasvaara nostaa sykettä ja saa hyvälle mielelle! Santasport Lapin Urheiluopisto on monipuolinen liikunnan ja hyvinvoinnin keidas Ounasvaaran huipulla lähellä Rovaniemen keskustaa.

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena

Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena Vapaan sivistystyön tutkimushankkeen seminaari 8.3.2011, Helsinki Tj Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL VAPAAN SIVISTYSTYÖN MÄÄRITELMISTÄ Elinikäisen

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot