Kunnanhallitus nro 3/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 3/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 46 KH 47 KH 48 KH 49 KH 50 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Rakennusjärjestyksen uusiminen n kunnan ympäristönsuojelumääräykset Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja mahdollisuuksista KH 51 Kehittämisselvitys, kantatie 51 KH 52 KH 53 KH 54 KH 55 KH 56 KH 57 KH 58 KH 59 KH 60 Tonttien myynnin edistämistoimet ABC Pikkalan asemakaava Lausunto 4. vaiheen maakuntakaavan luonnoksesta Valtuustoaloite Vihdin Veden jätevesien johtamisesta njoen vesistöön Valtuustoaloite koskien kirjallisten huomautusten antamista Vuoden 2014 investointimäärärahojen ylitykset Vuoden 2014 henkilöstöraportti Vuoden 2014 tilinpäätös Sopimus n Monitoimihalli Oy:n kanssa kenttä- sekä pesu- ja pukuhuonetilojen vuokraamisen ehdoista KH 61 Kunnan omavelkaisen takauksen myöntäminen n Monitoimihalli Oy - Sjundeå Allaktivitetshall Ab:lle KH 62 KH 63 KH 64 KH 65 KH 66 KH 67 KH 68 Nuorten kesätyötuki Oikaisuvaatimus koskien kunnanhallituksen päätöstä kulkuoikeuden hakeminen Bollstadissa rataseisakkeen läheisyydessä Selvityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituskesta (Etuosto-oikeuden käyttäminen) Osallistujien nimeäminen Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon seminaariin Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Muut asiat KH 69 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvion ylitykset vuonna 2014 KH 70 Perusturvalautakunnan talousarvion ylitykset vuonna 2014

2 Sivu 2 Nro 3/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnä olevat jäsenet Laaksonen Merja, puheenjohtaja Elo Tuula, jäsen Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Martin Kirsi, jäsen Nordenswan-Lindén Eva, varajäsen Nygård Johanna, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Varpio Arto, jäsen läsnä klo Muut läsnä olevat Alho Arja, KV:n puheenjohtaja Gottberg Carl-Johan, KV:n I varapuheenjohtaja Penttinen Arto, KV:N II varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Pietinen Jukka, sivistystoimenjohtaja poistui 47 käsittelyn jälkeen klo Öberg Benita, perusturvajohtaja poistui 47 käsittelyn jälkeen klo Kiljunen Taneli, maankäyttöinsinööri Hynninen Anu, ympäristötarkastaja, poistui 50 käsittelyn jälkeen Asiat Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Heikki Kaisla puheenjohtaja :t 56, Veikko Tanskanen pöytäkirjantarkastaja Stefan Svanfeldt pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja

3 Sivu 3 KH 46 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita pöytäkirjan tarkastajiksi Veikko Tanskasen ja Stefan Svanfeldtin. Esittelijä peruutti esityksen asiasta 59, jolloin asia poistettiin esityslistalta. päätti, että asiat käsitellään seuraavassa järjestyksessä: 46, jonka jälkeen :t 60-61, 56, 49, 50, 57, 69-70, 58, 47-48, 51-55, Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH 47 TALOUDEN SEURANTA on hyväksynyt kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano ohjeiden mukaan talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kunnanhallituksessa kuntatasolla ja lautakunnissa toimielintasolla. Oheismateriaalina on mukainen talouden toteuma. Päivämäärään mennessä kunnan toimintakate on toteutunut 18,3 prosenttisesti. Toimintakulut ovat toteutuneet lähes laskennallisen toteuman mukaisesti, mutta toimintatuotot alle laskennallisen toteuman. Vuoden 2015 verotulot ovat toteutuneet 17,2 prosenttisesti ja valtionosuudet 17,0 prosenttisesti. Tällä hetkellä verotulojen ja valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Vuoden 2015 tuloksen ennustetaan tällä hetkellä toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kahden kuukauden laskennallinen toteuma-% on 16,66 prosenttia. Liitteet ja oheismateriaali - oheismateriaalina tilanne talouden toteumasta vuodelta 2014 merkitsee tiedoksi talousseurannan. merkitsi tiedoksi talousseurannan. ===== Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 YMPJARAKL:71 /2015 KH 48 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN YMPJARAKL n kunnan nykyinen rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja se astui voimaan Muutos pykälään 31 hyväksyttiin valtuustossa KH 48 Rakennusjärjestys on vanhentunut eikä siinä käsitellä tämän päivän rakennustrendejä, kuten aurinkopaneeleja. Siinä on myös jonkin verran vanhentunutta tietoa. Kuntaliitto on laatinut kunnille käsikirjan ja ohjeet rakennusjärjestyksen tarkastamiseksi. Siten olisi hyvä uusia rakennusjärjestys, koska on olemassa uusi käsikirja, jota voi noudattaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille suuret mahdollisuudet itsenäisesti suunnitella ja päättää ympäristöstä. Rakennusjärjestyksen avulla kunta voi ilmoittaa sellaisista määräyksistä, joita paikalliset olosuhteet vaativat ja jotka ovat välttämättömiä suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen kannalta ja jotta kulttuuri- ja luontoarvot voidaan huomioida sekä siksi, että voidaan luoda ja säilyttää hyvä elinympäristö (Maankäyttö- ja Rakennuslaki 14). Esittelijä: rakennustarkastaja Kenneth Flythström, puh , s-posti: kenneth.flythstrom@siuntio.fi Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa työryhmän rakennusjärjestyksen uusimiseksi ja joka koostuu ainakin seuraavista henkilöistä: - ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja - teknisen lautakunnan puheenjohtaja - rakennustarkastaja - maankäyttöinsinööri, ja - kunnanhallituksen edustaja Ehdotuksen mukaan = = = päättää asettaa työryhmän rakennusjärjestyksen uusimiseksi, joka koostuu seuraavista henkilöistä: - ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja; - teknisen lautakunnan puheenjohtaja; - rakennustarkastaja; - maankäyttöinsinööri - teknisen osaston hallinnon suunnittelija ja - kunnanhallituksen edustaja. Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 Käsittely: Stefan Svanfeldt ehdotti kunnanhallituksen edustajaksi Anders Karellia. päätti asettaa työryhmän rakennusjärjestyksen uusimiseksi, joka koostuu seuraavista henkilöistä: - ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja; - teknisen lautakunnan puheenjohtaja; - rakennustarkastaja; - maankäyttöinsinööri - teknisen osaston hallinnon suunnittelija ja - kunnanhallituksen edustajana Anders Karell. ===== Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 YMPJARAKL:196 /2014 KH 49 SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET YMPJARAKL Liite 1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 mukaan kunnanvaltuusto voi lainsäädännön täytäntöön panemiseksi antaa tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräysten tulee perustua ympäristönsuojelulailla säädeltyihin asioihin, eikä niillä voida lieventää lain vaatimuksia. Määräykset eivät voi koskea ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa, eivätkä myöskään rekisteröitäviä toimintoja. n kunnalla ei ole voimassaolevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Tavoitteena on laatia n kunnalle ympäristönsuojelumääräykset, joissa yhdistyvät paikalliset erityispiirteet ja länsiuusimaalaiset käytännöt. Paikallisia erityisalueita, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja määräyksiä, ovat taajaan rakennetut alueet, rantavyöhykkeet, pohjavesialueet ja vesistöt. Ympäristönsuojelumääräyksissä käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat yleisten määräysten ohella jätevesien haittavaikutusten ehkäiseminen, jätteiden ja kemikaalien käsittely, melun ja muiden päästöjen torjunta sekä maatalouden toiminnoista aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Ympäristönsuojelumääräykset helpottavat ja selkiyttävät viranomaisen työtä ja antavat tukea päätöksenteolle. Niiden avulla on mahdollista joustavasti ja tehokkaasti estää sellaisia ympäristöhaittoja, joihin säädöstason määräykset ovat liian yleisluontoisia. Määräyksillä voidaan luoda paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia käytäntöjä. Määräysluonnos on valmisteltu yhteistyössä kunnan rakennusvalvonnan, teknisen toimen ja vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Yhteistyön avulla varmistetaan, ettei ympäristönsuojelumääräyksissä ole päällekkäisyyksiä rakennusjärjestyksen, kaavamääräysten tms. kanssa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää määräysten asettamisesta virallisesti nähtäville. Nähtävillä olosta kuulutetaan paikallisissa sanomalehdissä, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Määräysluonnoksesta pyydetään viralliset lausunnot seuraavilta tahoilta: *) - Länsi-Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry - Inkoon-n Ympäristöyhdistys ry - Sjundeå landsbygdsförening - n tekninen lautakunta - Ympäristöterveydenhuolto - Inkoon, Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kunnat Nähtävillä oloajan päätyttyä ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää määräysehdotuksen esittämisestä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Oheismateriaali ja liitteet: - liite 1 sisältää seuraavat asiakirjat: ympäristönsuojelumääräykset, luonnos sekä ympäristönsuojelumääräysten perustelut, luonnos Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen, puh , s-posti: anu.hynninen(at)siuntio.fi n ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää - asettaa ympäristönsuojelumääräykset ja niiden perustelut virallisesti nähtäville. Käsittely: Lundqvist Berglundin kannattamana ehdotti, että viralliset lausunnot pyydetään myös seuraavilta tahoilta: Nylands svenska producentförbund, MTK- Uusimaa, MTK Lohjan seutu ry ja n riistanhoitoyhdistys ry. Berglund Maxeniuksen ja Lundqvistin kannattamana ehdotti, että liitteen kohdan toinen kappale muutetaan suosituksen muotoon. Puheenjohtaja Berglundin kannattamana ehdotti, että kohdan 9.1. ensimmäinen kappale muutetaan koskemaan yli 10 m³ säiliöitä. Kokkonen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että kohdan ensimmäinen kappale, joka alkaa Mikäli toimenpiteestä muutetaan muotoon Mikäli tilapäisestä toimenpiteestä Maxenius Berglundin kannattamana ehdotti, että luvun 5. otsikko muutetaan seuraavaan muotoon Hevostalleja ja eläinsuojia koskevat määräykset. Koska tehtyjä ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen ne. n ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 - asettaa ympäristönsuojelumääräykset ja niiden perustelut virallisesti nähtäville; - pyytää määräysluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: *) - Länsi-Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Länsi-Uudenmaan jätelautakunta - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry - Inkoon-n Ympäristöyhdistys ry - Sjundeå landsbygdsförening - n tekninen lautakunta - Ympäristöterveydenhuolto - Inkoon, Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kunnat - Nylands svenska producentförbund - MTK-Uusimaa - MTK Lohjan seutu ry - n riistanhoitoyhdistys ry - valtuuttaa esittelijän korjaamaan liitteeseen seuraavat kohdat: - liitteen kohdan toinen kappale muutetaan suosituksen muotoon, - kohdan 9.1. ensimmäinen kappale muutetaan koskemaan yli 10 m³ säiliöitä, - kohdan ensimmäinen kappale, joka alkaa Mikäli toimenpiteestä muutetaan muotoon Mikäli tilapäisestä toimenpiteestä - luvun 5. otsikko muutetaan seuraavaan muotoon Hevostalleja ja eläinsuojia koskevat määräykset. *) Pykälän kirjoitusvirhe korjattu hallintolain 51 :n mukaan = = = YMPJARAKL Liitteet 3, 4, 5 ja 6 Luonnos n kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi oli nähtävillä Nähtävillä olosta kuulutettiin paikallisissa sanomalehdissä, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Määräysluonnoksesta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä, Inkoon-n Ympäristöyhdistys ry:ltä, Sjundeå Landsbygdsförening r.f:ltä, Nylands svenska producentförbund:lta, n riistanhoitoyhdistykseltä, Lohjan ympäristöterveyspalveluilta, Vihdin ympäristötarkastajalta ja Inkoon sekä Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnilta. Luonnoksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausuntojen johdosta ympäristönsuojelumääräysluonnosta on tarkistettu liitteistä ilmenevillä tavoilla. Lausunnoille on laadittu vastineet ja määräysluonnokseen on merkitty tarkistuksen yhteydessä tehdyt muutokset. Luonnoksessa on huomioitu voimaan astuneen uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) tuomat muutostarpeet. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o ympäristönsuojelumääräykset, luonnos o ympäristönsuojelumääräysten perustelut, luonnos o kartta n pohjavesialueista o kooste lausunnoista ja niihin laadituista vastineista Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen puh , s-posti: anu.hynninen@siuntio.fi Käsittely: n ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy n kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin ja niiden perusteluihin ehdotetut muutokset. Lautakunta esittää ympäristönsuojelumääräykset kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäviksi. Puheenjohtaja ehdotti, että pykälä jätetään pöydälle, jotta ympäristönsuojelumääräysten pykälistä 5.1, 5.2, 5.3.2, 15 ja 16 voidaan hankkia lisätietoa. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Asia jätettiin pöydälle. = = = YMPJARAKL Liitteet 1,2,3 ja 4 Asia otetaan uudelleen lautakunnan käsittelyyn. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o ympäristönsuojelumääräykset, luonnos o ympäristönsuojelumääräysten perustelut, luonnos o kartta n pohjavesialueista o kooste lausunnoista ja niihin laadituista vastineista Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen puh , s-posti: anu.hynninen@siuntio.fi Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 Käsittely: n ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy n kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin ja niiden perusteluihin ehdotetut muutokset. Lautakunta esittää ympäristönsuojelumääräykset kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäviksi. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: n ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy n kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin ja niiden perusteluihin ehdotetut muutokset. Ja lautakunta esittää ympäristönsuojelumääräykset kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäviksi. Lisäksi lautakunta valtuuttaa esittelijän korjaamaan liitteeseen kohdat 5.1, 5.2, 5.3.2, 15 ja 16 kokouksessa pöydälle jaetun ehdotuksen mukaisesti. Ekström Berglundin kannattamana ehdotti, että liitteen pykälän 5.2 toinen kappale poistetaan kokonaan. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Ekströmin ehdotusta, äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6 (Honkasalo, Kokkonen, Kämäräinen, Mäkinen, Nummenmaa, Suomalainen) 3 (Östberg, Berglund, Ekström). KH 49 Liite 1a,1b,1c,1d Käsittely: Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaalit Liitteenä - luonnos n kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi - luonnos n kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteluiksi - kartta n pohjavesialueista - kooste lausunnoista ja niihin laadituista vastineista päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevat n kunnan ympäristönsuojelumääräykset ehdotuksen mukaisesti. Anders Karell ehdotti Kirsi Martinin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 Koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 7 (Elo, Kaisla, Nygård, Parviainen, Tanskanen, Varpio, Laaksonen) 4 (Karell, Koroma- Hintikka, Martin, Svanfeldt). Stefan Svanfeldt ehdotti Anders Karellin kannattaman, että ympäristönsuojelumääräyksistä poistetaan kohdasta 5.2. Rantavyöhykkeet ja saaristo, lause Vesikäymälän rakentaminen on kielletty kiinteistöille ja saarille, joihin ei ole tieyhteyttä sekä ranta-asemakaava-alueilla. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Svanfeldtin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7 (Elo, Kaisla, Koroma-Hintikka, Nygård, Parviainen, Tanskanen, Varpio) 4 (Karell, Martin, Svanfeldt, Laaksonen). päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevat n kunnan ympäristönsuojelumääräykset ehdotuksen mukaisesti. ===== Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 YMPJARAKL:133 /2015 KH 50 LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYKSESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENTÄMISTARPEISTA JA MAHDOLLISUUKSISTA YMPJARAKL Liite 6 Oheismateriaalia Ympäristöministeriö pyytää n kunnalta lausuntoa Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja mahdollisuuksista mennessä. Metsähallitus on selvittänyt ympäristöministeriön toimeksiannosta Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren saariston ja Saaristomeren kansallispuistojen täydennystarpeet ja mahdollisuudet ottaen erityisesti huomioon Metsähallituksen omistukseen siirtyneet vesi- ja maa-alueet. Osana selvitystä on tarkasteltu Porkkalan niemen ja sen edustan saaristo- ja merialueen roolia Suomenlahden merellisten suojelualueiden verkostossa sekä esitetty vaihtoehtoja Porkkalan alueen suojelemiseksi sekä suojelusta valtiolle koituviksi kustannuksiksi. Selvityksen mukaan Porkkalan luonnonarvot voidaan turvata perustamalla valtion omistamista alueista luonnonsuojelualueita valtioneuvoston asetuksella tai kansallispuisto eduskunnan säätämällä lailla. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei sulje pois kansallispuiston perustamismahdollisuutta myöhemmässä vaiheessa. Metsähallituksen esityksessä Porkkalan niemen ja sen edustan maa- ja vesialueiden suojelemiseksi on neljä vaihtoehtoa, joista kolme on erikokoisia kansallispuistoja. Kaikissa vaihtoehdoissa on mukana valtion luonnonsuojelukohteita, Metsähallituksen hallinnoimia vesialueita sekä puolustusvoimien käytössä olevia alueita. Ensimmäisessä vaihtoehdossa eli 0- vaihtoehdossa luonnonsuojelu toteutetaan ilman kansallispuistoa. Suojelualueet toteutetaan tällöin asetusteitse ns. tavallisina luonnonsuojelualueina. Vaihtoehdossa 1 perustetaan Porkkalan saariston kansallispuisto, joka käsittää Porkkalan edustan saaria ja matalikkoja sekä mahdollisesti puolustusvoimille vuokrattuja alueita. Kansallispuiston pinta-ala on tällöin ha saaria ja ha vettä. Vaihtoehdossa 2 perustetaan Porkkalan ja saariston kansallispuisto, johon liitetään edellisen vaihtoehdon alueiden lisäksi rannikon kohteita. Kansallispuiston pinta-ala on ha saaria ja ha vettä. Viimeisessä vaihtoehdossa perustetaan Länsi- Uudenmaan rannikon kansallispuisto, jonka laajuus on enimmillään 1184 ha maata ja ha vettä. Porkkalan kansallispuisto sijoittuu pääosin Kirkkonummen alueelle, mutta vaihtoehdosta riippuen siihen liitetään alueita myös Inkoosta ja sta. Vaihtoehtoihin 2 ja 3 on sisällytetty Metsähallituksen luontopalveluiden Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 hallinnassa oleva Störsvikin metsä, joka on kooltaan 190,9 hehtaaria ja suojeltu METSO-alueena. Suomen meristrategiadirektiivin tavoitteena on, että merelliset luonnonsuojelualueet muodostavat tulevaisuudessa ekologisesti yhtenäisen verkoston. Nykyisen suojeluverkoston kytkeytyneisyys ja alueellinen edustavuus eivät ole riittäviä vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Porkkalassa esiintyy tärkeitä vedenalaisen luonnon alueita, joiden saattaminen suojelun piiriin kasvattaisi huomattavasti Suomen merien suojeluverkostoa. Alueen luontotyyppien moninaisuus ja alueen ulottuminen sisämaasta aina uloimpaan saaristoon asti olisi poikkeuksellista Suomen kansallispuistoverkostossa. Porkkalan alue on tärkeä linnuston pesimä- ja levähdysalueena sekä linnuston tutkimuskohteena. Porkkalan kansallispuistoon olisi mahdollista sisällyttää lintukosteikko, joita ei ole mukana nykyisissä kansallispuistoissa. Porkkalan kansallispuiston perustamisen arvioidaan aiheuttavan noin miljoonan euron investointikustannukset ja euron vuosittaiset käyttökustannukset. 0-vaihtoehdon kustannukset ovat noin kolmannes investointikustannuksista ja puolet käyttökustannuksista kansallispuistoon verrattuna. Kaikki kansallispuistovaihtoehdot edellyttävät infrastruktuurin, kuten matkailijoiden palveluiden, tieverkon, satamien ja palvelurakenteiden, parantamista. Kansallispuiston perustamisen myötä alueen kävijämäärät lisääntyvät. Metsähallituksen tekemä selvitys on saatavana osoitteesta Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o lausuntopyyntö - Oheismateriaalina: o kartta kansallispuistovaihtoehdoista (s. 59) Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen puh , s-posti: anu.hynninen@siuntio.fi n ympäristö- ja rakennuslautakunta kannattaa kansallispuiston perustamista Porkkalan alueelle. Porkkalan alue saaristoineen ja merialueineen täyttää luonnonsuojelulain kansallispuistolle asettamat vaatimukset laajuutensa ja luontoarvojensa puolesta. Lautakunta pitää esitetyistä vaihtoehdoista parhaana Länsi-Uudenmaan rannikon kansallispuistoa (vaihtoehto 3), jossa kansallispuistoon liitetään merialueiden, matalikkojen ja saarien ohella rannikon ja mantereen kohteita. Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 Merikansallispuiston heikkoutena voidaan pitää sitä, että siitä tulisi muiden merikansallispuistojen tapaan hajanainen, toisistaan erillään olevista saariryhmistä, saarista ja rannikon alueista muodostuva kokonaisuus. Kansallispuiston toteuttaminen mahdollisimman laajana eli vaihtoehdon 3 mukaisena tekee kansallispuistosta vahvemman muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Mikäli kansallispuisto perustetaan, tulee erityisesti sen saavutettavuuteen panostaa. Perustelu: Suomenlahden ja Saaristomeren kansallispuistot ovat etupäässä saaristomaiseman ja meren pinnan päällisen saaristoluonnon suojelualueita. Sen sijaan monet vedenalaiset luontotyypit ovat kansallispuistoissa puutteellisesti edustettuina. Porkkalan alueen kansallispuisto täydentäisi merikansallispuistojen verkostoa rikkailla merialueilla, vaihtelevilla luontotyypeillä ja lintukosteikolla. Kansallispuiston perustaminen avaisi Porkkalan niemeä ja saaristoa uudella tavalla paikkakuntalaisille ja matkailijoille. Kansallispuiston perustamisen myötä tärkeiden alueiden suojelua ja hoitoa voitaisiin tehostaa ja alueen tunnettavuutta, imagoa ja palveluverkostoa parantaa. Saariston nähtävyyskohteita voitaisiin kehittää kansallispuiston osana ja kehittämiseen olisi mahdollisuus saada tukea. Kansallispuiston perustaminen lisäisi alueen matkailutuloja. Merellistä luontoa on turvattava jälkipolville. Kansallispuisto on paras keino yhdistää matkailu- ja virkistyskäyttö luonnonsuojeluun. Käsittely: Esittelijän selostusosaan tehdyt muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: n ympäristö- ja rakennuslautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että se kannattaa kansallispuiston perustamista Porkkalan alueelle. Porkkalan alue saaristoineen ja merialueineen täyttää luonnonsuojelulain kansallispuistolle asettamat vaatimukset laajuutensa ja luontoarvojensa puolesta. Lautakunta pitää esitetyistä vaihtoehdoista parhaana Länsi-Uudenmaan rannikon kansallispuistoa (vaihtoehto 3), jossa kansallispuistoon liitetään merialueiden, matalikkojen ja saarien ohella rannikon ja mantereen kohteita. Merikansallispuiston heikkoutena voidaan pitää sitä, että siitä tulisi muiden merikansallispuistojen tapaan hajanainen, toisistaan erillään olevista saariryhmistä, saarista ja rannikon alueista muodostuva kokonaisuus. Kansallispuiston toteuttaminen mahdollisimman laajana eli vaihtoehdon 3 mukaisena tekee kansallispuistosta vahvemman muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Mi- Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 käli kansallispuisto perustetaan, tulee erityisesti sen saavutettavuuteen panostaa. Perustelu: Suomenlahden ja Saaristomeren kansallispuistot ovat etupäässä saaristomaiseman ja meren pinnan päällisen saaristoluonnon suojelualueita. Sen sijaan monet vedenalaiset luontotyypit ovat kansallispuistoissa puutteellisesti edustettuina. Porkkalan alueen kansallispuisto täydentäisi merikansallispuistojen verkostoa rikkailla merialueilla, vaihtelevilla luontotyypeillä ja lintukosteikolla. Kansallispuiston perustaminen avaisi Porkkalan niemeä ja saaristoa uudella tavalla paikkakuntalaisille ja matkailijoille. Kansallispuiston perustamisen myötä tärkeiden alueiden suojelua ja hoitoa voitaisiin tehostaa ja alueen tunnettavuutta, imagoa ja palveluverkostoa parantaa. Saariston nähtävyyskohteita voitaisiin kehittää kansallispuiston osana ja kehittämiseen olisi mahdollisuus saada tukea. Kansallispuiston perustaminen lisäisi alueen matkailutuloja. Merellistä luontoa on turvattava jälkipolville. Kansallispuisto on paras keino yhdistää matkailu- ja virkistyskäyttö luonnonsuojeluun. Bardy Berglundin kannattamana ehdotti, että n ympäristö- ja rakennuslautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että se kannattaa kansallispuiston perustamista Porkkalan alueelle. Lautakunta pitää esitetyistä vaihtoehdoista parhaana Porkkalan saariston kansallispuistoa (vaihtoehto 1), joka käsittää Porkkalan edustan saaria ja matalikkoja sekä mahdollisesti puolustusvoimille vuokrattuja alueita. Lisäksi kansallispuiston eri alueet tulee yhdistää ulkoilureitein. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Bardyn ehdotusta, äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti äänin 6 (Honkasalo, Kokkonen, Kämäräinen, Mäkinen, Nummenmaa,Suomalainen) 3 (Bardy, Berglund, Maxenius). KH 50 Liite 2 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan. = = = Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä lausuntopyyntö - Oheismateriaalina kartta kansallispuistovaihtoehdoista (s. 59) Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 päättää kannattaa kansallispuiston perustamista Porkkalan alueelle. Porkkalan alue saaristoineen ja merialueineen täyttää luonnonsuojelulain kansallispuistolle asettamat vaatimukset laajuutensa ja luontoarvojensa puolesta. Kunta pitää esitetyistä vaihtoehdoista parhaana Länsi- Uudenmaan rannikon kansallispuistoa (vaihtoehto 3), jossa kansallispuistoon liitetään merialueiden, matalikkojen ja saarien ohella rannikon ja mantereen kohteita. Merikansallispuiston heikkoutena voidaan pitää sitä, että siitä tulisi muiden merikansallispuistojen tapaan hajanainen, toisistaan erillään olevista saariryhmistä, saarista ja rannikon alueista muodostuva kokonaisuus. Kansallispuiston toteuttaminen mahdollisimman laajana eli vaihtoehdon 3 mukaisena tekee kansallispuistosta vahvemman muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Mikäli kansallispuisto perustetaan, tulee erityisesti sen saavutettavuuteen panostaa. Perustelu: Suomenlahden ja Saaristomeren kansallispuistot ovat etupäässä saaristomaiseman ja meren pinnan päällisen saaristoluonnon suojelualueita. Sen sijaan monet vedenalaiset luontotyypit ovat kansallispuistoissa puutteellisesti edustettuina. Porkkalan alueen kansallispuisto täydentäisi merikansallispuistojen verkostoa rikkailla merialueilla, vaihtelevilla luontotyypeillä ja lintukosteikolla. Kansallispuiston perustaminen avaisi Porkkalan niemeä ja saaristoa uudella tavalla paikkakuntalaisille ja matkailijoille. Kansallispuiston perustamisen myötä tärkeiden alueiden suojelua ja hoitoa voitaisiin tehostaa ja alueen tunnettavuutta, imagoa ja palveluverkostoa parantaa. Saariston nähtävyyskohteita voitaisiin kehittää kansallispuiston osana ja kehittämiseen olisi mahdollisuus saada tukea. Kansallispuiston perustaminen lisäisi alueen matkailutuloja. Merellistä luontoa on turvattava jälkipolville. Kansallispuisto on paras keino yhdistää matkailu- ja virkistyskäyttö luonnonsuojeluun. Käsittely: Anders Karell ehdotti Heikki Kaislan kannattamana, että kunnanhallitus päättää kannattaa kansallispuiston perustamista Porkkalan alueelle. Kunta pitää esitetyistä vaihtoehdoista parhaana Porkkalan saariston kansallispuistoa (vaihtoehto1), joka käsittää Porkkalan edustan saaria ja matalikkoja sekä mahdollisesti puolustusvoimille vuokrattuja alueita. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Karellin ehdotusta äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä Karellin ehdotus Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 voitti äänin 8 (Kaisla, Karell, Koroma-Hintikka, Martin, Nygård, Svanfeldt, Varpio, Laaksonen) 3 (Elo, Parviainen, Tanskanen). päätti kannattaa kansallispuiston perustamista Porkkalan alueelle. Kunta pitää esitetyistä vaihtoehdoista parhaana Porkkalan saariston kansallispuistoa (vaihtoehto1), joka käsittää Porkkalan edustan saaria ja matalikkoja sekä mahdollisesti puolustusvoimille vuokrattuja alueita. ===== Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 TEKNLTK:90 /2015 KH 51 KEHITTÄMISSELVITYS, KANTATIE 51 TEKNLTK n kunta on tehnyt päätöksen Etelä-n yleiskaavan tarkastuksesta (KH ). Tärkeänä osana yleiskaavan tarkistelua on liikenneyhteyksien tarkasteleminen. Etelä-n yleiskaavan tärkein tie on kantatie 51, jonka ratkaisuilla on suuri merkitys alueen muihinkin liikenneratkaisuihin. Kaavoituksen pohjaksi on tarpeen saada ajankohtainen käsitys kantatie 51:n kehitysnäkemyksistä. ELY-keskus voi laatia asiaa kantatietä koskevan kehittämisselvityksen. Kunnan on hyvä jouduttaa selvityksen tekoa esittämällä asiaa ELY-keskukselle. Tarpeisiin riittävä selvitys kattaisi tieosuuden Kirkkonummen keskus n-inkoon raja. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi KH 51 Tekninen lautakunta esittää n kunnanhallitukselle, että se esittää edelleen Uudenmaan ELY-keskukselle kehittämisselvityksen tekemistä kantatie 51 välillä Kirkkonummen keskusta n-inkoon raja, erityisesti koska n kunnalla on Etelä-n aluetta koskeva yleiskaavan tarkistus meneillään. Ehdotuksen mukaan. ==== Kantatie 51:n kehittäminen ja siihen liittyvät muut risteysjärjestelyt ovat nousseet kunnassa säännöllisin väliajoin esiin. Erityisesti risteysalueen kehittäminen mm. Sunnanvikin alueen kehittymiseksi on erittäin tärkeää n kunnalle. Moottoritien jatkaminen Kirkkonummelta on on suunniteltu aiemmin laadituissa suunnitelmissa toteutettavan keskikaiteellisena, jolloin tie vaatii rinnakkaisväylän. Lisäksi n kunta on huolissaan risteysalueen turvallisuudesta. Kehittämisselvityksessä määriteltäisiin kantatie 51:n kehittämisen periaatteet tarkempien suunnitelmien pohjaksi. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n 26 kohdan mukaan kunnanhallitus johtaa maankäytön yleistä suunnittelua ja kaavoitusta sekä päättää maankäyttöä, kaavoitusta ja asuntopolitiikkaa koskevista periaatteista. päättää ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle kehittämisselvityksen tekemistä kantatie 51 välillä Kirkkonummen keskusta Siunti- Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 on-inkoon raja, erityisesti koska n kunnalla on Etelä-n aluetta koskeva yleiskaavan tarkistus meneillään. hyväksyi ehdotuksen. ===== Lautakunta Kunnanvaltuusto