Salam. ruotuun Sivu 35. Radikalisoituminen. Kristityt Irakissa. s. 6. Irtonumero 4.20

Transkriptio

1 Irtonumero 4.20 Salam Kristityt Irakissa s. 6 Radikalisoituminen ruotuun Sivu 35

2 Salam Tässä numerossa mm: 4 Mefa-festival 12 Kansainvälinen Quds-päivä 13 Tutustu islamiin 25 Katsahdus Koraaniin 29 Nuoret 33 Veljeys velvoittaa 34 Mandealaisuus 20 Husu ja vuoden mediateko 38 Rukousajat Helsingissä Toimitus Vastaava päätoimittaja Madjid Bahmanpour 36 Nuttuja keskosille Paula Kemell, Laura Al-Hello, Jenni Issukka, Arttu Puukko, Haider Al-Hello, Kirsi Kokoi, Fahim Hasan. 18 Naiset liikkuvat salam@resalat.fi Resalat Islamilainen Yhdyskunta (Suomen Ähl-e Beit) puh. (09) , gsm Kaunispääntie 5, Helsinki Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan artikkeleita ja kirjoituksia. myös Facebookissa ISSN Palestiina 2 26 Synti

3 Ei ole epäilystäkään, etteikö media vaikuttaisi meidän näkökulmiimme ja päätöksien tekoon sekä elämän tärkeissä että vähemmän tärkeissä asioissa. Ei voida olettaa, että jokainen yksilö lukisi rivien välistä ja omaisi historiallisen ja kokonaisvaltaisen kuvan nykypäivän tapahtumista. Yksi suurimmista haasteista, mitä ihmiset joutuvat kohtaamaan massamedian - TV, internet, pelit, sosiaalinen media, painokset yms. - kanssa, on suuri tietomäärä, jota massamedia meille syöttää. Tällä tavoin tarinan oikea tarkoitus hukkuu tietomäärän sekaan ja sitä on vaikea hahmottaa. On viisasta sanoa, että media vaikuttaa vähintään ihmisen muistiin sekä arvostelukykyyn vääristelemällä tapahtumien historiaa. Täten voidaan todeta, että tavalliset ihmiset ovat ehdollistettuja omaamaan lyhyen muistin, jotta media voisi pommittaa ihmisiä suurilla tietomäärillä ja propagandalla. Viime aikoina jotkut amerikkalaiset poliitikot ovat yrittäneet osoittaa syyttävällä sormella tiettyjä maita Lähi-idän ongelmista ISIS:n sijaan. Yhdysvaltain presidentti sen sijaan ehdotti täysin päinvastaista sanomalla, että ongelma on nimenomaan ISIS. Muslimiälykköjen, -oppineiden ja massan mielipide ei kallistu kummallekkaan puolelle. Lähi-idän ongelmalla on historiallisia juuria suurvaltojen osallistumisesta tämän epävakaan, monikulttuurisen sekä moniuskonnollisen alueen asioihin. Kukaan täysjärkinen ei voi kieltää sitä tosiasiaa, että ISIS on syöpä eikä edusta millään tavalla islamia tai muslimeita. Kelataan muutama vuosi taaksepäin ja tutkitaan, oliko ISIS:iä olemassa ennen kuin länsimaiset sekä tietyt paikalliset vallanpitäjät alkoivat aseistamaan joukkoja ja vastustamaan vallassa olevia hallituksia? Kyse ei ole siitä olivatko vallassa olleet hallitukset demokraattisia vai ei, vaan enemmänkin siitä, onko oikeutettua aseistaa terroristeja, jotta näistä kyseisistä hallituksista päästäisiin eroon. Oliko ISIS:iä olemassa 5 vuotta sitten? Eiköhän kaikki oikeasti tiedä, mistä ja miten ISIS sai aseensa ja rahoituksensa, kun he aloittivat toimintansa. Matkustetaan takaisin ja 1940-luvuille, jolloin tämän päivän miehitetyssä Palestiinassa ei ollut siionistihallitusta. Eikö vastustus miehitystä vastaan ole jokaisen kansalaisen kansainvälinen, moraalinen ja demokraattinen oikeus? Toisaalta, minkä kansainvälisen, demokraattisen tai moraalisen standardin mukaan viattomien siviilien, naisten ja lapsien tappaminen on oikeutettua? Sumu, minkä massamedia sekä niin sanotut vapaan maailman politiikot ovat luoneet selkeiden rikkomusten ylle on niin voimakas, että tällaista ei ole koskaan aiemmin historiassa tapahtunut, siltä osin, että miehittäjät vaativat turvaa ja vastustajajoukot leimataan terroristeiksi! Madjid Bahmanpour Allahin Armeliaan Armahtajan Nimeen Kaksinaismoraali, jota länsimaalaiset vallat käyttävät tuli vielä selkeämmäksi Ukrainan kriisin jälkeen. Länsimaat olivat heti valmiita asettamaan pakotteita Venäjälle sekä ukrainalaisille separatisteille. Sillä aikaa pakotteiden sijaan siionistihallinto on saanut länneltä ilmaisen kyydin ja vielä kaiken lisäksi taloudellista sekä sotilaallista tukea viattomien palestiinalaissiivilien tappamista varten vain, koska nämä vaativat oikeutta omaan valtioon edes johonkin pieneen kolkkaan sitä maata, joka kerran kuului heille. Nämä kaksinaismoralistit valitettavasti tuottavat pettymyksen monille ihmisille muslimimaissa ja -yhteiskunnissa. Ongelmat islamilaisessa Lähi-idässä johtuvat länsimaiden sekaantumisen pitkästä historiasta alueen asioihin. Olipa kyse sitten hallitusten säilyttämisestä tai kaatamisesta väärin keinoin. Ne, jotka ovat luoneet ISIS:n kaltaisia ryhmiä ovat osaltaan vastuussa niiden tekemistä julmuuksista. Vielä valitettavampaa on kuitenkin se, että muslimiyhteisöt menettävät nuoriaan näille ääriryhmille. Kuinka väärässä ovatkaan he, jotka värväävät musliminuoria näihin ääriryhmiin käyttämällä hyväkseen nuorien turhautumisen tunnetta Lähi-idän epäoikeudenmukaisuuksista. Suomessa muslimit saavat nauttia uskonharjoittamisen vapaudesta ja hyvinvointivaltion vauraudesta. Valitettavasti nämä ääriryhmät väärinkäyttävät ja rikkovat näitä oikeuksia. Lainsäätäjien ja muslimiyhteisön ei pitäisi astua tähän massamedian asettamaan ansaan. ISIS on terroristiryhmä eikä islamilainen kalifaatti, kuten he itse väittävät ja kuten länsimaalainen media yrittää epäilyttävästi vihjata uutisissaan. On tärkeää ottaa huomioon, että turhien kohteliaisuuksien aika on päättynyt. Jokaisen, erityisesti Suomen muslimiyhteisöjen johtajien, pitäisi ryhtyä vakaviin toimenpiteisiin ja ottaa kantaa ISIS:n kaltaisia ryhmiä vastaan, jotta voitaisiin välttää musliminuorten joutumista ääriryhmien ansoihin. Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän yksikön järjestämä viranomaisten ja muslimiyhteisöjen keskustelutilaisuus on erittäin tärkeä ensiaskel yhteistyön tiivistämiseksi ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemisessä. Toivotaan, että myös suomalainen media alkaa toimittamaan uutisia asianmukaisella historiallisella tiedolla ja tutkivalla journalismilla sen sijaan, että turvautuu suuriin uutisyhtiöihin, sensaationtavoitteluun ja propagandaan. n Pääkirjoitus 3

4 Kulttuuri Sara Bahmanpour MEFA -festival Ensimmäinen Lähi-idän elokuva- ja kulttuurifestivaali Helsingissä! Hiekkaa, sotaa ja kameleita. Nämä ovat ensimmäisiä ajatuksia, jotka juolahtavat mieleen Lähi-idästä. Valtamedian yksipuolinen uutisointi on jättänyt monelle Lähi-Idän täysin tuntemattomaksi ja etäiseksi. Mitä siellä oikeasti tapahtuu? Ovatko kaikki vallankumouksien huumassa, aseet kädessä ja naiset alistettuina? Joka kerta kun matkustan toiseen kotimaahani Iraniin, minulta kysytään Eikö se ole vaarallista? Kysymys on tuntunut minusta aina absurdilta, sillä en koskaan ole tuntenut oloani uhatuksi siellä. Vuosikausia olen haudutellut tätä kysymystä mielessäni ja loppujen lopuksi se oli varmasti suurin syy, miksi halusin perustaa festivaalin, joka juhlii Lähi-Idän kulttuuria. En syytä ystäviäni, jotka olettivat matkojani vaaralliseksi, sillä jos minunkin tietoni pohjautuisivat vain uutiskuviin, olisivat ajatukseni Lähi-Idästä aivan toisenlaiset. Onko Lähi-Idässä konflikteja? Tottakai, mutta siellä on myös niin paljon muutakin tarjottavaa. Jos media kertoisi ulkomaalaisille vain ratikan juopoista ja naapurin perheväkivallasta, eivät hekään tietäisi, että Suomi on aivan jotain muuta! Tyyniä järviä, loputtomia metsiä, siistejä katuja ja trendikkäitä tapahtumia. Se on Helsinki, jonka minä tunnen. Vihreitä vuoria, lumilautailua, suuria kaupunkeja ja loputtomia bazaarin kujia. Se on Iran, jonka minä tunnen. Vastauksena yksipuolisille uutiskuville syntyi siis MEFA festival, jonka tarkoituksena on tarjota erilaisia tarinoita modernista Lähi-idästä. Se on mahdollisuus kurkistaa Lähi-idän arkeen ja kulttuuriin elokuvien, musiikin, ruoan ja taiteen kautta. Hiekka jää tomuksi ja kamelit karkaavat kaukaloon. Lähi-itä on aivan jotain muuta. Leffanäytöksiä nyt myös Resalatin moskeijalla! Tule tutustumaan moskeijan tiloihin, nauttimaan elokuvista ja keskustelemaan imaamin kanssa islamista. Ohjelmaa on koko päivän ja kaikki ovat tervetulleita! Aika: alkaen kello 13:00 Paikka: Kaunispääntie Helsinki. n 4

5 Ensimmäinen Lähi-idän elokuva- ja kulttuurifestivaali Helsingissä 9-12 lokakuuta Lisätietoja: mefahelsinki.com +358 (0) n 5

6 Pastori Muayad Namrood on tyytyväinen kristityn vähemmistön asemaan Irakissa. Oikealla Abu Aala. IrakissaH. Al-Hello/Hajar Mahdavi Kristityt Kun puhutaan Irakista, suurimmalle osalle tulee mieleen ensimmäisenä sen suuri muslimiväestö. Suurin osa Irakin väestöstä ovat kyllä muslimeja, mutta monia muitakin vähemmistöjä löytyy. Irakin kristittyjä käsiteltiin Suomen irakilaisen kulttuurifoorumin seminaarissa, jonne oli kutsuttu pastori Muayad Namrood. Mukana olivat myös pastori Esko Matikainen ja kirkon lehden toimittaja Ester Talje sekä monia suomalaisia ja irakilaisia kristittyjä. Koko seminaarin kuvasi Irakin virallinen televisiokanava Al Iraqiya. Seminaarin alussa Abu Aala kertoi kuinka Koraanissa puhutaan Neitsyt Mariasta ja hänen pyhyydestään. Hänelle onkin omistettu kokonainen suura Koraanissa. Al-Imraanin suurassa pyhästä Mariasta sanotaan näin: Ja katso, enkelit sanoivat: Maria, Jumala on totisesti valinnut, puhdistanut ja pyhittänyt sinut; Hän on korottanut sinut koko luomakunnan naisten yli. 3:42 Neitsyt Maria on yksi niistä monista asioista, jotka yhdistävät muslimeja ja kristittyjä. Irakissa heitä yhdistää myös sama kotimaa. Kristittyjä on asunut Irakin alueella jo hyvin pitkään. Sanotaan, että kristityt tulivat Irakiin noin 100 jkr. Historian tutkijat sanovat, että yksi Jeesuksen opetuslapsista, Tuomas, lähti itään ja Irakiin levittämään kristinuskon sanomaa. Toinen näkemys asiasta on, että 70 sanansaattajaa lähtivät yhdessä levittämään Jeesuksen sanaa. Oli asian laita kumpi tahansa, kristityillä on Irakin alueella pitkä ja vahva historia; jo yli 1900 vuotta vanha. Siitä huolimatta 6 kristittyjä on vainottu heidän omassa kotimaassaan jo pitkään. Sanansaattajien virtaaminen Irakiin ei suinkaan ole loppunut koskaan. Heitä on mennyt sinne eri maista ja eri uskontokunnista. Irak ei ole vain täynnä moskeijoita. Sieltä löytyy myös monia kirkkoja: ortodoksisia ja katolisia kirkkoja, jotka ovat muun muassa armenialaisia, roomalaisia ja latinalaisia sekä protestanttisia kirkkoja. Islamia ja kristinuskoa yhdistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi, että on olemassa vain yksi Jumala, pyhä kirja on Jumalan sana, Jeesus palaa jonakin päivänä ja molemmat uskovat tuomiopäivään. Merkittävin ero on Jumalan palvomisessa. Irakissa onkin monia moskeijoita, jotka ovat aikoinaan olleet kirkkoja. Tämä kertoo siitä, miten muslimit ja kristityt ovat eläneet alueella jo hyvin pitkään yhdessä.

7 Arabiankielinen Raamattu. Koko seminaarin voi katsoa suomeksi käännettynä linkistä: watch?v=kzfyanwdcgw. Seminaarissa pastori Muayad Namrood aloitti puheenvuoronsa lukemalla evankeliumista jakeen:jeesus sanoi: Olette kuulleet jonkun sanovan silmä silmästä ja hammas hampaasta. Minä kuitenkin sanon teille, älkää vastustako pahaa. Olette kuulleet jonkun sanovan: Rakastakaa lähemmäisiänne ja vihatkaa vihollisianne. Minä kuitenkin sanon: Rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää teitä kiroaville henkilöille ja siunatkaa teitä inhoavia ihmisiä. Aamen. Namrood iloitsi Suomen irakilaisen kulttuurifoorumi järjestämästä tapahtumasta ja sen tarjoamasta ainutlaatuisesta tilaisuudesta tuoda irakilaiset saman pöydän ääreen. Tämä kutsu todistaa, että vaikeuksista huolimatta irakilaiset ovat yhtä kansaa. En voi koskaan unohtaa omaa lapsuuttani Irakissa. Silloin isäni työpaikalla enemmistö oli muslimeja ja me rakastimme toisiamme. Silloin asuimme muslimialueilla. Jos kotona oli puutetta jostakin, pystyimme käydä musliminaapuriemme ovella pyytämässä lisää. Olemme yksi kansa, mutta valitettavasti nyt tarvitsemme seminaarin kertoaksemme ihanasta ja upeasta menneisyydestämme. Olemme yksi kansa kaikkine sateenkaren värineen: shiiat, sunnat, katoliset, ortodoksit, juutalaiset, mandealaiset ja kaikki muut vähemmistöt. Vähemmistö on hieman huono sanavalinta, sillä Irakissa kaikki ovat irakilaisia, eikä kansalainen ole omassa maassaan vähemmistö. Kirkossa rukoilemme Irakin puolesta, kaikki uskon suuntaukset ja lahkot. Namrood korkostaa, kuinka tärkeää muistaa, että vaikka tietyssä valtiossa tietty uskonto on enemmistön harjoittama, se ei tarkoita sitä, etteikö siellä 7 ole muitakin vähemmistöjä, jotka ovat yhtälailla maan kansalaisia kuin kaikki muutkin. Irakissa kristityt eivät ole ulkopuolisia. He ovat kantaväestö. He ovat asuneet siellä yhtä kauan kuin kaikki muutkin. Siitä huolimatta kristityt kohtaavat ja ovat aina kohdanneet suurta vainoa omassa kotimaassaan. Muayad Namrood uskoo vahvasti, että kristityt eivät ole lähdössä Irakista minnekään. Kaikesta vainoamisesta huolimatta he eivät jätä kotimaataan, vaan rakastavat kaikkia siellä asuvia omina veljinään. Niitä uskovista sekä juutalaisista, kristityistä ja saabilaisista jotka uskovat Jumalaan ja viimeiseen päivään ja tekevät hyviä töitä, odottaa palkka heidän Herransa luona. Ei heidän tarvitse pelätä, eivätkä he joudu suremaan. Koraani 2:62 n

8 Itämaisten ruokien maahantuonti, tukku -ja vähittäismyynti Mausteet Riisit Pavut Ruokaöljyt Ravintoloille, grilleille ja suurkeittiöille syväpaistoöljyä 15 l astia ei savua eikä pala riittoisa kestää korkeita kuumuuksia sopii myös salaattikastikkeisiin ja ruoalaittoon ilmainen kuljetus rapsiöljyä 3-Star Raja Traders Mannerheimintie 63, Helsinki Tiedustelut: Altaf Raja

9 Naisten liikunnan ja urheilun huipputapahtuma Kesäkuussa Helsingin Finlandia-talolla järjestettiin kuudes naisten liikunnan ja urheilun maailmankonferenssi eli IWG-maailmankonferenssi, jonka teemana oli Lead the Change - Be the Change. Konferenssiin osallistui yli 800 osanottajaa sadasta eri maasta ja oli näin ollen suurin Suomessa järjestettävä urheilun seminaaritapahtuma vuosiin. Paula Kemell Konferenssi tarkastelee naisten liikuntaa ja urheilua niin tutkimuksen, politiikan kuin käytännön toiminnan näkökulmasta. Konferenssin suojelijana oli presidentti Tarja Halonen, joka avajaispuheessaan korosti tasa-arvon edistämisen tarvetta myös urheilussa. Naiset, nuoret ja köyhät pitäisi huomioida myös liikunnassa. Viestissään konferenssin järjestäjille presidentti Halonen sanoi: Liikunnan ja urheilun kieli on kansainvälinen. Sen sanaton viesti koskettaa, herättää tunteita ja yhdistää. Sen maailmasta kumpuaa inspiroivia ihmisiä ja ilmiöitä, jotka toimivat roolimalleina ja esimerkkeinä nuorille ja lapsille. Liikunnalla ja urheilulla on voima kertoa tarinoita, jotka jäävät mieliin ja sydämiin. Liikunta on kirjattuna Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistukseen: se on oikeus, joka kuuluu jokaiselle, riippumatta uskonnosta, kansallisuudesta tai sukupuolesta. Jokaisella tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua liikuntaan ja urheiluun sen kaikilla eri osa-alueilla ja tasoilla. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteiskuntamme yksi perusarvoista ja sen edistäminen on ollut kiinteä osa liikuntapolitiikkaa jo vuosikymmenten ajan. Monissa kansainvälisissä vertailuissa olemme tasa-arvon edelläkävijöitä, näin on myös liikuntakulttuurissa. Tasa-arvon edistäminen ei kuitenkaan ole tullut tiensä päähän, ei Suomessa, eikä maailmalla. Tyttöjen ja naisten osallistumista liikuntaan eri rooleissa, tehtävissä ja tasoilla sekä sukupuolen välisen tasa-arvon edistäminen maailmanlaajuisesti on tarpeen nyt ja tulevaisuudessa. Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach iloitsi siitä, kuinka uusien lajien, kuten naisten nyrkkeilyn ja mäkihypyn, ottaminen olympiaohjelmaan on lisännyt naisten mahdollisuuksiin tavoitella urheilumaailman arvostetuimpia palkintoja. EU:n liikunnasta vastaava komissaari Androulla Vassiliou oli huolissaan siitä, että vaikka naisilla tulisi olla mahdollisuudet samaan kuin miehillä, silti tytöt ja naiset eri puolilla maailmaa törmäävät esteisiin liikuntaan osallistumisessa. Uskontojen välinen aamunavaus Helsingin seurakuntayhtymä koordinoi maailmankonferenssin yhteyteen uskontojen välisen aamunavauksen. Esiintyjinä oli kahdentoista eri uskontokunnan ja elämänkatsomuksen edustajia, jotka esittivät runoja, musiikkiaesityksiä ja rukouksia. Tapahtuman nuorimpia osallistujia olivat Helsingissä toimivan iranilaisen Arya-koulun oppilaat, jotka lauloivat persian kielellä. YK:n ihmisoikeusjulistuksessa liikunta on oikeus, joka kuuluu jokaiselle riippumatta uskonnosta, kansallisuudesta tai sukupuolesta. Uskontojen edustajien välisen vuoropuhelun tärkeänä tehtävänä tulee olla ihmisoikeuksia edistävien uskonnollisten tulkintojen vahvistaminen ja ihmisoikeuksien puolesta toimiminen yhdessä, näkee uskontodialogitoimija Heidi Rautionmaa. n IWG - International Working Group on Women and Sport IWG on kansainvälinen naisliikuntaverkosto, jonka toiminta tähtää naisten roolin ja aseman vahvistamiseen sekä edistämiseen urheilussa maailmanlaajuisesti. Verkosto toimii naisten urheilun kehittämisen ja voimaannuttamisen edelläkävijänä sekä aktiivisena toimeenpanijana kansainvälisellä tasolla. IWG:n arvoja ovat yhteistyö, erilaisuuden hyväksyminen sekä julkisuusperiaate. Toiminnan perimmäisenä tavoitteena on kehittää urheilu- ja liikuntakulttuuria kestävästi sellaiseksi, että naisten on mahdollista osallistua siihen laaja-alaisesti aina ruohonjuuritasolta päätöksentekoasteelle saakka. Historia IWG perustettiin vuonna 1994 Brightonissa ensimmäisen naisten ja urheilun maailmankonferenssin yhteydessä. Konferenssin tuloksena oli Brightonin julistus (Brighton Declaration), jonka tavoitteena on edistää liikuntakulttuuria, joka mahdollistaa ja arvostaa naisten täyttä osallistumista liikuntaan tasa-arvon hengessä; kaikilla liikunnan osa-alueilla ja tasoilla. IWG on perustettu, jotta kaikilla tytöillä ja naisilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua liikuntaan ja urheiluun. Näin ollen IWG:n toiveena oli lisätä naisten määrää liikunnan ja urheilun kaikilla eri sektoreilla ja tasoilla. Tarkoituksena on edelleen myös huolehtia siitä, että naisten tiedot, kokemukset ja arvot edistävät sekä tukevat liikunnan ja urheilun kehitystä. 9

10 PalestiinaArttu Puukko Kehotan teitä muslimeja ympäri maailmaa pyhittämään pyhän Ramadan-kuukauden viimeisen perjantain Quds-päiväksi ja julistamaan kansainvälistä muslimien solidaarista tukea laillisen Palestiinan muslimien oikeuksille. Pyydän kaikkia muslimeja maailmassa ja muslimimaiden hallituksia liittymään yhteen ja katkaisemaan tämän vallananastajan (Palestiinan miehittäjän) ja sen kannattajien kädet. Kehoitan kaikkia muslimeja valitsemaan pyhän Ramadanin kuukauden viimeisen perjantaipäivän Al Quds -päiväksi. Päivä, joka on itsemääritelty ajankohta ja voi olla palestiinalaisten kohtalon määrittelijä tämän seremonian esittämisen kautta ja näyttää muslimien lojaalisuuden ja tuen muslimien laillisille oikeuksille Palestiinassa. Ayatollah Ruhollah Khomeini Näin ollen elokuun 7. päivänä 1979 aloitti ajatollah Ruhollah Khomeini kansainvälisen Al Quds -päivän palestiinaisten tueksi sen miehittäjävaltiota vastaan. Ajatollah julisti myös Jerusalemin vapautuksen jokaisen muslimin vastuuksi. Mikä on Al Quds? Nimi Al Quds tulee Jerusalemin arabiankielisestä nimestä. Palestiinan ongelmaa ei ole vieläkään ratkaistu, joten tänäkin päivänä Quds-päivän idea elää ja monet muslimit osallistuvat marsseihin ja tilaisuuksiin Ramadanin viimeisenä perjantaina. Tapahtuma on erittäin merkittävä ja oiva tilaisuus niin muslimeille kuin ei-muslimeille kasvattaa tietoisuuttaan Palestiinan miehityksestä ja avaamaan silmänsä sekä sydämensä palestiinalaisten kärsimyksille ja heitä kohdanneelle vääryydelle. Maailman toiseksi suurin kansainvälinen järjestö heti YK:n jälkeen, Islamilaisen yhteistyön järjestö (OIC), on hyväksynyt Al Quds -päivän ja ottaa siihen osaa järjestämällä erilaisia tapahtumia. 10 Nykyään Al Quds -päivää ei vietetä enää vain arabimaissa vaan palestiinalaisten kokemat vääryydet, menetykset ja heidän sortamisensa on tiedostettu ympäri maailmaa. Päivän vietto mielenosoituksineen ja puheineen on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Palestiinan historiasta Palestiina on ollut aikaisemmin vapaa maa, jossa on ollut asutusta jo 8000 vuotta ennen ajanlaskun alkua luvun alussa Palestiinan alueella asui noin ihmistä, joista juutalaisia oli Se oli maa, jossa niin muslimit kuin juutalaiset elivät sovussa. Kaikki muuttui, kun 1897 Baselin siionistisen valtion muodostamiseen tähtäävä Theodor Herzlin maailmankongressi loi otollisen ilmapiirin juutalaisten keskuudessa oman juutalaisvaltion perustamiseen. Iso-Britania innostui tästä ajatuksesta ja ehdotti Ugandaa juutalaisvaltion perustamispaikaksi. Ehdotus hylättiin ja Palestiinan alue todettiin ainoaksi mahdolliseksi alueeksi juutalaisvaltiolle. Balfourin asiakirjasta selviää, kuinka Levanten 1917 kokouksen jälkeen britit antoivat tukea juutalaisten pyrkimykselle luoda oma valtionsa Palestiinan alueelle. Ensimmäisessä maailmansodassa Palestiinasta muodostettiin brittiläinen mandaattialue, joka sai Kansainliiton hyväksynnän Jewish Agency aloitti toimintansa virallisesti ja alkoi tukea kaikin tavoin Israelin valtion muodostamista juutalaisia oli alueella arvioiden mukaan , joista suurin osa oli muuttanut Venäjältä, joko laillisesti tai laittomasti. Massamuuttojen myötä alueelle tuli myös väkivaltaisuutta. Väkivaltaisuudet yltyivät 1929 niin suuriksi, että brittihallinto määräsi Hope-Simpsonin komission tutkimaan syyt väkivaltaisuuteen. Johtopäätöksenä oli, että sionististen aatteiden innottamien juutalaisten laiton maahanmuutto oli muuttumassa akuutiksi ongelmaksi, sillä maa-alueiden ja kiinteistöjen ostajat aiheuttivat yhä enemmän yhteenottoja; usein brutaalia menetelmiä käyttäen. Brittiläiset laittoivat useita aseellisia juutalaisia järjestöjä terroristilistalle. Nämä järjestöt jatkoivat toimintaansa maanalaisina aina sionistisen valtion perustamiseen asti. Brittihallinto myös huomasi massamuuton epäkohtien kasvun ja otti varovaisesti kantaa arabiväestön puolesta, joka kärsi sionistien terrorista. Esimerkiksi niin kutsutussa White Paperissa vuonna 1939 esitellään sionistien intoa oman valtion perustamiseen. Israel perusti itse valtionsa vuonna 1948 ja tämä vuosi tunnetaan myös Palestiinan exoduksena. Tällöin palestiinalaista joko pakeni tai heidät ajettiin pois kodeistaan, sillä sionistit valloittivat yli 26% YK:n valtuuttamasta palestiinalaisten maasta.

11 Jordan valloitti nykyään tunnetun Länsirannan ja Egypti Gazan aselevon aikana arabiliiton ja Israelin välillä piirettiin uudet rajat, jota kutsutaan vihreäksi linjaksi. Tässä rajanvedossa Israelilla ei ole Gazan kaistan Golania eikä Länsirantaa. Kesäkuussa kuuden päivän sodassa vuonna 1967 Israel valloitti loputkin palestiinalaisten mandaatilla olevista aluesta Jordanialta ja Egyptiltä ja aloitti siirtokuntien tekemisen. Palestiinan valtio Suurin osa maailman maista tunnustaa 15. marraskuuta 1988 perustetun Palestiinan valtion. Israel valloitti myös Jerusalemin kaupungin itäosan, jonka se julisti Israelin pääkaupungiksi. Useat maat eivät kuitenkaan hyväksy Israelin vaatimusta ja julistusta, jonka mukaan koko Jerusalem on Israelin pääkaupunki. Jerusalem on kolmen uskonnon pyhä kaupunki. Niin muslimeille, kristityille kuin myös juutalaisille. Yksikään valtio ei myöskään ole tunnustanut Jerusalemia Israelin pääkaupungiksi, eikä millään maalla ole lähetystöä siellä. Jerusalemissa sijaitsee Kalliomoskeija ja Al-Aqsan moskeija, joka on uskomuksen mukaan rakennettu toisena moskeijana heti Mekan jälkeen. Al-Aqsan moskeija on muslimielle kolmanneksi tärkein moskeija Mekan ja Medinan jälkeen. Kansainvälisten määräysten rikkominen Israel on rakentanut turva-aidan, joka on heidän mukaansa tarkoitus torjua palestiinalaisterroristien iskut juutalaissiirtokuntia ja kaupunkeja vastaan. Nämä aidat eivät noudata yhä tänä päivänä voimassaolevaa vuoden 1949 aselepolinjaa, sillä se menee Länsirannan puolelle. Turva-aita-hanke onkin tuomittu laajasti ja esimerkiksi YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin antoi vuonna 2004 määräyksen, jonka mukaan turva-aidan rakentaminen palestiinalaispuolelle on kansainvälisen lain vastaista. Tätä päätöstä Israel ei ole hyväksynyt vaan jatkaa rakentamista ja siirtokuntien perustamista. Asutukset ovat Israelin armeijan suojaamia ja siellä on 11 Israelin lainkäyttö voimassa. Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 8. artiklan toisen momentin b-kohdan VIII alakohta määrittelee tämäntapaisen toiminnan sotarikokseksi. Tässäkään asiassa Israel ei tunnusta Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaa. n Palestiinan kansallisneuvosto, maanpaossa oleva palestiinalaisten parlamentti, julisti 15. marraskuuta 1988 Palestiinan valtion perustetuksi kokoontuessaan Algerissa. Palestiinan itsenäisyyden on tunnustanut 114 valtiota. Maan pääkaupunki on Ramallahissa ja pinta-alaa maalla on km 2.

12 Bruno Jäntti palkittiin Palestiinan puolesta tehdystä työstä. Lasten Palestiina aiheisen piirustuskilpailun parhaat työt olivat esillä Quds-päivän tapahtumassa. Hossein Bahmanpour Kansainvälinen Quds-päivä Kansainvälistä Quds-päivää vietettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Quds-päivää vietettiin seminaarin muodossa ja tapahtumaan osallistui Palestiinaa tukevia henkilöitä, jotka eri tavoin kasvattavat tietoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa Palestiinan kriisistä Kansainvälinen Quds-päivä on edesmenneen Iranin islamilaisen vallankumouksen johtajan Ruhollah Khomeinin käynnistämä liike. Khomeini määräsi muslimien paastokuukauden, Ramadanin, viimeisen perjantain Quds-päiväksi. Quds-päivän tarkoitus on hänen sanojensa mukaisesti kasvattaa tietoisuutta Palestiinan tilanteesta. Tänä päivänä kaikkien tulisi osallistumalla mielenilmauksiin tai pitämällä puheita ponnistella Palestiinan konfliktin globaalin tietoisuuden levittämisesksi. Quds on Jerusalemin kaupungin arabiankielinen nimi. YK:n jälkeen maailman toiseksi suurin kansainvälinen järjestö, Islamilaisen yhteistyön järjestö (Organization of Islamic Cooperation OIC) on virallistanut tämän tapahtuman kaikkien 57 jäsenmaan hyväksynnällä. Monissa muslimienemmistöisissä maissa vietetään Quds-päivää näyttävillä tapahtumilla. Kuitenkin Palestiinan konflikti ei ole enää ainoastaan muslimien tiedostama vääryys, sillä palestiinalaisten sortaminen on saavuttanut myös muiden tietoisuuden. Nykyään kansainvälistä Quds-päivää vietetään ympäri maailmaa, myös länsimaissa. Quds-päivän vietto Suomessa Suomessa Resalat Islamilainen Yhdyskunta järjesti Helsingin Mellunmäessä sijaitsevassa Fatemeh Zahran islamilaisessa kulttuurikeskuksessa Suomen ensimmäisen Quds-päivä-seminaarin. Paikalla oli muun muassa diplomaattikuntaa islamilaisista maista, Al Iraqiya -TV-kanavan toimittajia, mediapersoona Abdirahim Husu Hussein, toimittaja Heidi Rautionmaa, Suomen Islam -seurakunnan imaami Ramil Belyaevil, ICAHD Finlandin Bruno Jäntti, sekä rovasti Pentti Miettinen Helsingin seurakuntayhtymästä. Palestiinan suurlähettiläs Al-Wazir oli estynyt saapumasta sairauden vuoksi, mutta lähetti terveisensä. 12 Verkkomedia palkittiin Palestiinan kriisin tiedottamisesta Seminaarissa kuultiin puheita Palestiinasta ja yleisesti sodasta, oikeudenmukaisuudesta, terrorismista, sorrosta ja aktivismista. Seminaarin päätteeksi palkittiin kunniakirjalla Suomen aktiivisimpia Palestiinan puolestapuhujia. Palestiinan puolesta tehdystä työstä kunniakirjat ja palkinnot saivat Bruno Jäntti, valtio-opin opiskelija, ICAHD (The Israeli Committee Against House Demolitions) -järjestön Suomen osaston perustaja ja puheenjohtaja sekä konfliktiaiheisiin erikoistunut journalisti sekä Verkkomedian toimittaja Hossein Bahmanpour ja päätoimittaja Janus Putkonen. Päätoimittaja Janus Putkonen palkittiin tilaisuudessa poissaolevana hänen työskennellessään ja asuessaan ulkomailla. Suomen aktiivisimmaksi Palestiinan puolustajaksi valittiin Bruno Jäntti. n Katso video Resalatin imaami Abbas Bahmanpourin puheesta: Katso video aktivisti Bruno Jäntin puheesta: com/watch?v=fldauek7gsm

13 Usko Abbas Bahmanpour Olemme tähän asti puhunneet siitä, kuinka Jumala loi ihmisen tarkoituksellisesti. Kertoakseen meille tästä tarkoitusperästään Hän valitsi aina ensimmäisestä ihmisestä lähtien profeettoja omasta keskuudestamme, jotta he kertoisivat meille Hänen olemassaolostaan ja kehottaisivat meitä uskomaan Häneen, Tuonpuoleiseen ja olemaan hyviä ihmisiä tekemällä hyvää ja luomalla oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Usko ja hyvät teot ovat siis kaksi tärkeintä asiaa, mitä Hän toivoo meiltä. Tosiaan nämä kaksi asiaa ovat jatkuvasti Koraanissa esillä niinä kahtena tekijänä, joiden kautta ihminen voi päästä Paratiisiin: Totisesti Jumala antaa niiden, jotka uskovat ja tekevät hyvää, käydä sisälle paratiisiin, jonka alla virtaavat joet... (47:12) Toisin sanoen islamissa pelkällä uskolla ei pääse Paratiisiin, vaan todellinen uskovainen osoittaa myös uskonsa tekojensa kautta. On helppo sanoa uskovansa, mutta se pitää todistaa (itselleen) myös tekojen kautta. Onhan se niin, että jos on oikeasti uskovainen niin haluaa myös noudattaa uskoaan. Uskoa on verrattu talon sisällä olevaan valoon. Tämä valo ei ainoastaan valaise taloa, vaan on sen ulkopuolella olevillekin näkyvissä jokaisesta ikkunasta ja oven raosta. Tietenkin joissain rajoitetuissa erityistapauksissa ihminen ei voi noudattaa kaikkia uskonsa vaatimia asioita, jos esimerkiksi hänen henkensä olisi uhattuna. Nämä poikkeukset eivät kuitenkaan kumoa sääntöä, vaan päinvastoin vahvistavat sitä, sillä ilman ulkoisia rajoitteita uskovainen toimii uskonsa mukaisesti. Kuvitellaan tilannetta, jossa loppukokeiden koittaessa opettaja kysyy koepäivänä oppilailta, ovatko he opiskelleet hyvin koetta varten ja tietävätkö tarvittavan materiaalin. Jotkut oppilaista vastaavat osaavansa ja tietävänsä, jolloin opettaja sanookin, ettei näiden henkilöiden tarvitsekaan osallistua kokeeseen, vaan he saavat täyden arvosanan heti. Olisiko tämä oikein toimittu? Oikeudenmukaisuus vaatii, että kaikkien tulee osallistua kokeeseen ja todistaa itselleen ja muille osaavansa vaaditun materiaalin. Tämän takia Jumala kertoo meille Koraanissa: Tutustu islamiin Luulevatko ihmiset, että heidät sanottuaan»me uskomme» jätetään koettelematta? (29:2) Eli todellinen usko näkyy teoissa ja kuinka ihminen kohtaa elämän erilaiset pienet ja suuret haasteet. Tämä koe ja koettelemus on juuri se syy, miksi Jumala on luonnut meidät: katsoakseen, ketkä ovat todellisesti hyviä ihmisiä ja ketkä eivät. Hän, joka loi elämän ja kuoleman koetellakseen, kuka teistä on paras teoissa... (67:2) Voimme kysyä, miksi on niin tärkeää tietää, ketkä ovat hyviä ihmisiä ja ketkä eivät? Miksi pitää niin sanotusti erotella jyvät akanoista? Miksi hyvien ihmisten pitää todistaa hyvyytensä ja miksi meitä kaikkia koetellaan tällä tavalla? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joihin vastaamme tarkemmin Tutustu islamiin- sarjan osiossa Paratiisi ja Helvetti ja Elämän tarkoitus. Kuitenkin voimme nyt lyhyesti mainita, että syy tähän on juuri meidän tuonpuoleisen määränpään selvittäminen, joka on tämän elämän tarkoitus. Kuten sanottu, tämä elämä on koe, jossa selviää ihmisen todellinen luonne. Jotta Jumala voisi erottaa pahan hyvästä ja asettaa pahat päällekkäin; koota sen kaikki kasaan ja heittää Helvettiin. Nämä ovat kadotukseen tuomittuja. (8:37) Tässä elämässä selvitetään siis, mihin ryhmään jokainen ihminen kuuluu. 13

14 Mitä usko on? Usko löytyy sydämestä. näiden sydämiin on kirjattu usko (58:22) Sydän ei tässä tarkoita tietenkään kehomme verenkierrosta vaastuussa olevaa lihasta vaan ihmisen sisintä: meidän sisintä olemusta, meidän todellista ydintämme ja se, mitä me todellisuudessa olemme. Ilman, että ryhdymme filosofiseen keskusteluun identiteetistä, voimme sanoa sydämen olevan se todellinen minä ja se, mitä me pohjimmiltaan olemme. Etenkin se järkevä osa meistä, mikä pohtii, miettii ja varsinkin löytää yhteyden Jumalaan. Ihmisen sydän on pohjimmiltaan hyvä ja se janoaa uskoa ja totuutta. mutta Jumala on tehnyt uskosta teille rakkaan ja kaunistanut sen sydämissänne (49:7) Oikein käytettynä tämä sydän pohtii todellisuutta, hakeutuu totuuteen, uskoon ja hyvyyteen. Katsoessaan maailmaa ja sen ihmeitä, pohtiessaan elämän tosiasioita tällainen sydän näkee pinnan alla piilevän todellisuuden ja ymmärtää elämän merkittävyyden. Totisesti tässä on muistutus sille, jolla on sydän ja joka käyttää kuuloaan ja näkee. (50:37) Totuus on hyvää ja puhdasta. Näin ollen puhdas ja hyvä sydän auttaa ihmistä löytämään totuuden. Tämä uskon ja totuuden löytäminen vaatii, että sitä etsivä ihminen etsii sitä puhtailla tarkoituksilla, eikä ole omien halujensa ja himojensa sokaisema. Jumala kertoo Koraanissa, kuinka Hän valitsee, ketkä löytävät tämän johdatuksen: 14

15 ja Jumala johtaa harhaan kenet haluaa ja johdattaa kenet haluaa, Hän on Mahtava, Viisas. (24:46) Tietenkään mikään ei tapahdu ilman Jumalan tahtoa (se miten vapaa tahto on mahdollista tämän kanssa on oma varsin pitkä keskustelunsa). Kuitenkaan Jumalan johdatus, joko harhaan tai oikealle tielle, ei ole mielivaltaista. Siksi jakeen lopussa Jumala muistuttaa meitä olevansa Mahtava ja Viisas. Ensinnäkin mahtinsa takia Hän kykenee johdattamaan ihmisiä, ja kuten sanoimme: mitään ei tapahdu vastoin tai ilman Hänen tahtoaan. Kuitenkin Hän kertoo myös olevansa Viisas. Toisin sanoen Jumalan -ylistetty olkoon Hän- teot eivät ole mielivaltaisista. Hän johdattaa oikealle tielle ja uskoon ne, jotka ansaitsevat sen. Ne jotka taistelevat asiamme puolesta, heidät johdatamme teillemme; sillä totisesti, Jumala on niiden kanssa, jotka hyvää tekevät. (29:69) Jumala johdattaa luokseen henkilön, joka kamppailee haluja, syntiä ja vääryyttä vastaan Jumalan tiellä sekä tahtoo ja tekee hyvää. Ihminen saa johdatuksen, jos hän sitä vilpittömästi haluaa: Tutustu islamiin Ja, jotka seuraavat johdatusta, Jumala lisää heidän johdatustaan ja antaa heille varjeluksensa. (47:17) Voimme täten sanoa Jumalan johdatuksen tulevan henkilölle, joka sen on ansainnut. Myös tämän vastakohta pitää paikkaansa, sillä Jumala johdattaa harhaan ne, jotka ovat sen ansainneet. näin Jumala johdattaa harhaan ken on tuhlaava ja epäilevä. (40:34) näin Jumala sinetöi jokaisen pöyhkeän sortajan sydämen. (40:35) Pahat teot ja halut johtavat kauemmaksi Jumalasta, sillä Jumala on totuus ja oikeus täydellisimmillään. Siispä hyvän haluaminen ja tekeminen täyttää sydämen Jumalan valolla ja vie ihmisen johdatusta ja totuutta kohti. Kun taas ihminen, ken on paatunut synteihin ja saastuttanut sydämensä väärydellä ja sokaissut sen himoillaan, ei kykene näkemään totuutta. Totisesti ei! Vaan heidän sydämensä ovat ruostuneet heidän tekojensa takia. (83:14) Pahat teot ovat kuin ruoste, joka hiljalleen turmelee sydämen ja estää sitä suorittamasta oikein tehtäväänsä: nähdä ja ymmärtää totuuden. Kuten alussa totesimme, usko ja teot kulkevat käsi kädessä. Jos teemme hyviä tekoja, löydämme johdatuksen ja totuuden; ja jos uskomme, teemme hyviä tekoja. Jos taas teemme pahoja tekoja, nämä loppujen lopuksi sokaisevat sydämen ja estävät meitä näkemästä totuutta. Nämä vaikutukset saattavat yksittäisinä olla pieniä ja huomaamattomia, mutta kuten ruoste, joka hiljatellen ja huomaamattomasti ajan myötä kerääntyy, ne pilaavat sydämen. Ainoa tapa poistaa tämä ruoste on istighfar eli tekojen katuminen ja toimintatapojen muuttaminen, mutta siitä puhummekin toisessa osiossa. n 15

16 Terveys Laura Al-Hello Liikunnalla hyvää oloa Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Se voi ehkäistä tai jopa hoitaa erilaisia oireita tai sairautta, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla oikein annosteltuna voidaan vaikuttaa edullisesti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin. Fyysisellä kunnolla tarkoitetaan hyvää suorituskykyä, kestävyyttä ja lihasvoimaa. Terveyskunnon kannalta tärkeitä asioita ovat esimerkiksi matala verenpaine ja veren kolesteroli, ihannepaino, tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja nivelten liikkuvuus. Silloin, kun liikunnan avulla tavoitellaan parempaa fyysistä kuntoa, on kyse kuntoliikunnasta. Kun en- 16 sisijaisena tavoitteena on terveyskunto, puhutaan terveysliikunnasta. Kuntoliikunta ja urheilu, mutta myös harrastuksiin tai työhön liittyvä ripeä liikkuminen sekä kodin ja kesämökin ruumiilliset työt ovat useimmiten hyvää terveysliikuntaa. Ehtona on, että liikunta toistuu riittävän usein ja pitkään ja että sen aiheuttama elimistön kuormitus on vähintään kohtalainen, mutta ei liiallinen. Hyvin kevyt liikunta, esimerkiksi hidas kävely, ei välttämättä täytä terveysliikunnan ehtoja. Liikunnan terveysvaikutukset Erilaisella liikunnalla on kymmeniä suotuisia vaikutuksia elimistön eri toimintoihin. Liikkuminen parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, helpottaa stressinhallintaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia ja pienentää liikapainoa. Se ehkäisee myös sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Liikunnan on todettu myös parantavan tasapainoa, vähentävän kaatumistapaturmia sekä edistävän toimintakykyä ja itse-

17 Säännöllinen liikunta Vähentää ylimääräisen rasvan määrää kehossa Alentaa verenpainetta, vaikuttaa myönteisesti veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksiin Vahvistaa luita ja lihaksia Parantaa ryhtiä ja kuntoa Edistää ruoansulatusta ja vähentää ummetusta Kohottaa mielialaa ja rentouttaa Parantaa kehontuntemusta ja tasapainoa Parantaa unenlaatua Lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista Hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä Voi parantaa lievän ja kohtalaisen masennuksen sekä ahdistuneisuuden oireita. näistä selviytymistä. Kohtuullisesti kuormittava liikunta tehostaa elimistön puolustusreaktioita ja näyttää estävän virustauteja. Säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Liikunnan puute on yhteydessä huonoon unen laatuun ja päiväaikaiseen väsymykseen. Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressin paremmin kuin vähän liikkuvat. Liikunta parantaa mielialaa ja torjuu masennusta. Eri liikuntamuodoilla on hieman erilaisia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Kestävyyslajit (kävely, hölkkä, hiihto, uinti ja pyöräily) kuluttavat energiaa, alentavat verenpainetta ja veren kolesterolia ja parantavat sokerinsietoa. Voima- ja kuntosaliharjoittelu vahvistaa erityisesti luustoa ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa. Voimistelu, pallopelit ja aerobic vahvistavat luustoa ja parantavat tasapainoa. Erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja useimpien liikuntamuotojen avulla on helppo saavuttaa riittävä terveyskunto. Tärkeintä on valita sellainen liikuntamuoto, josta itse pitää. Kuten kaikkiin tehokkaisiin lääkkeisiin, voi myös liikuntaan liittyä haittoja, sivuvaikutuksia. Liikuntatapaturmat ovat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Liian rasittava liikunta voi vaurioittaa kudoksia ja aiheuttaa viikkoja tai kuukausia kestävän ylikuormitusoireiston ja joskus, onneksi hyvin harvoin, jopa äkkikuoleman. Siksi liikunnan kuormittavuutta tulee lisätä asteittain ja yliannostusta välttäen. Islamin kanta Islamin kokonaisvaltainen lähestymistapa elämään ja siten myös terveyteen tarjoaa meille mahdollisuuden pysyä vahvoina ja terveinä. Muslimien velvollisuutena on huolehtia hengellisestä, henkisestä sekä fyysisestä terveydestään. Koska kunnioitamme Allahin luomistyötä, emme saa käyttää väärin tai laiminlyödä kehoamme, vaan meidän tulee ylläpitää mahdollisimman parasta terveyttä, jonka edellytyksenä väistämättä on jonkin asteinen liikunta, oli se sitten kuntoliikuntaa tai jokapäiväistä arkiliikuntaa. Islamissa painotetaan myös yksinkertaista ruokavaliota yhdistettynä sopivaan määrään liikuntaa. 17 Muslimien velvoitteiden täyttäminen edellyttää hyvää terveyttä ja fyysistä kuntoa. Päivittäin toistuvat rukoukset ovat jo sinänsä liikuntamuoto. Rukouksen säädetyssä liikkeissä kaikki lihakset ja nivelet saavat liikettä ja keskittyminen rukouksessa lievittää henkistä stressiä. Hyvä terveys on myös tarpeen, jos aikoo paastota Ramadan-kuukauden tai suorittaa pyhiinvaelluksen Mekkaan. Pyhiinvaellus on vaikea tehtävä, jonka aikana fyysistä kestävyyttä koetellaan monen päivän ajan. Liikunta ja kuntoilu ovat tärkeä osa muslimin elämää, mutta se ei saa tapahtua uskonnollisten velvoitteiden kustannuksella. Islamin mukaan jokainen asia on tehtävä maltillisesti. Muslimin tulee välttää ylensyömistä, ylenpalttista nukkumista ja niin myös liikuntaa, joka menee liiallisuuksiin. Kuntoilu tai urheilu, joka ottaa elämästäsi yliotteen on vastoin islamin oppeja, jotka neuvovat noudattamaan keskitietä ja tasapainoista lähestymistapaa elämässä. Islam rohkaisee kaikkeen, mikä edistää sekä virkistää mieltä tai elvyttää kehoa, kunhan se ei johda syntiin, aiheuta vahinkoa, vaikeutta tai viivästytä uskonnollisia velvollisuuksia.tosiuskovainen tunnustaa ihmiskehon ihmeen ja on kiitollinen Luojalleen. Tämä kiitollisuus näkyy oman kehon hoitamisena ja huomioimisena. n

18 Terveys Jenni Issukka Liikuntaa hijabissa Keskusteltaessa musliminaisten liikuntamahdollisuuksia herää kysymys, kuinka musliminainen voi harrastaa liikuntaa peittävässä vaatetuksessaan. Toisaalta onko musliminaisen soveliasta harrastaa liikuntaa julkisesti miesten läsnäollessa ja millä edellytyksillä? Entä pitäisikö musliminaisten harrastaa liikuntaa pelkästään suljetuissa paikoissa, jotka ovat ainoastaan naisille? Nykyään on olemassa monia pelkästään naisille suunnattuja kuntosaleja. Usein henkilökuntaan kuuluu kuitenkin miestyöntekijöitä ja siksi kuntosaliharjoittelukin vaatii musliminaisilta tietynlaista pukeutumista. Hijab - islamilaisen pukeutumisen kriteerit Islamin mukaan musliminaisen tulisi pukeutua ei-mahram-miesten edessä peittävästi, jotta heidät tunnistettaisiin uskoviksi ja siveiksi musliminaisiksi, eikä heitä häirittäisi. Musliminaisen tulisi peittää kaikki muut ruumiinosansa paitsi kasvonsa ja kätensä. Kasvojen peittäminen ei ole pakollista. Sen lisäksi, että vaatetuksen pitäisi peittää tietyt ruumiinosat, sopivalle vaatetukselle on muita lisävaatimuksia, kuten esimerkiksi se, että vaatteiden pitäisi olla riittävän löysiä, eikä kangas saa olla läpinäkyvää. Musliminaisen tulisi myös käyttäytyä hillitysti ja asiallisesti, jotta pukeutuminen ja käytös olisivat tasapainossa toistensa kanssa. Musliminaisten fyysiset aktiviteetit Pohdittaessa musliminaisten julkisia fyysisiä aktiviteetteja, törmäämme usein eri kulttuurien toisistaan poikkeaviin käsityksiin siitä, millainen käytös missäkin tilanteessa on soveliasta, ja missä kulkee hillityn raja. Islamissa on tietyt yleiset säännöt ja periaatteet, mutta eri kulttuureissa ja eri yksilöiden henkilökohtaisissa ajatuksissa niitä tulkitaan eri tavoin. Mielipide-eroja löytyy muun muassa siinä, millaiset värit, kuosit ja materiaalit tulkitaan huomiota herättäviksi. Voivatko esimerkiksi housut olla sopiva vaate musliminaiselle ja peittävätkö ne naisen muotoja riittävästi? Monet urheilulajit vaativat erityistä fyysistä ponnistelua. Kaikkia lajeja voi harrastaa hillityin liikkein puhumattakaan siitä, että niitä voisi harrastaa turvallisesti missä tahansa vaatteissa. Musliminaisten uintimahdollisuudet Välillä julkisuudessa käydään kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö musliminaisille ja -tytöille järjestää uimahalleihin erillisiä uimavuoroja. Se, että musliminaiset voivat uida uimahalleissa tavallisissa uimapuvuissa, edellyttää pelkästään naishenkilökuntaa ja -asiakkaita. Suurin osa Suomen uimahalleista ei hyväksy burkinin, eli erityisesti musliminaisille suunnitellun peittävän uimapuvun käyttöä. Burkinikieltoa perustellaan mm. hygieniasyillä. Iranin naisten lentopallon maajoukkue. 18 Mikä on burkini? Burkini (tai burqini riippuen kirjoitusasusta) on tietyn tyyppinen uimapuku, jonka libanonilais-australialainen Aheda Zanetti on suunnitellut Ahiida-nimisessä yrityksessään vuonna Burqini on rekisteröity tuotemerkki, jonka nimi on muodostettu sanoista burqa ja bikini. Se peittää koko ruumiin paitsi kas-

19 Iranilaisia naisia hijab ei rajoita urheilemasta. Mahram on henkilö, jonka kanssa ei saa avioitua kutem esimerkiksi isä, veli, poika, eno, setä. Näiden ja tietenkin aviomiehensä edessä naisen ei tarvitse käyttää hijabia. Hijab on islamilainen pukeutumiskoodi. vot, kädet ja jalkaterät. Burkiniin kuuluu uimapukukankaasta valmistetut leggings-tyyppiset housut ja pitkähihainen tunikapaita, johon on ommeltu kiinteästi huppu, joka peittää hiukset. Ahiidan lisäksi jotkut muutkin yritykset valmistavat eri mallisia musliminaisten uimapukuja. Yleisesti ottaen burkinit ovat melko vartalonmyötäisiä käytännöllisistä ja turvallisuussyistä. Siksi siitä käydään keskustelua, täyttääkö burkini islamin asettamat peittävyyskriteerit. Koska burkini ei peitä jalkoja, vaatii se lisäksi ainakin erilliset uimasukat tai -kengät, joita urheilukaupat myyvät. Burkinin yleisyys Burkini on kohtalaisen uusi keksintö islamilaisessa muotimaailmassa ja vaatii totuttelua sekä muslimeilta että ei-muslimeilta. Burkini ei ole vielä kovin yleinen näky julkisilla uimarannoilla esimerkiksi Suomessa, vaikka monet musliminaiset ovat kiinnostuneita sellaisen hankkimisesta. Suurin osa uimaan haluavista musliminaisista suosii kuitenkin edelleen rauhallisempia ja yksityisiä rantoja tai erillisiä naisten uimahallivuoroja. n Burkini on islamilaisen muodin oma uima-asu. 19

20 Paula Kemell Husu ja vuoden mediateko Lyhyessä ajassa suureen suosioon noussut YLE Puheen Ali ja Husu -ohjelma nostattaa tunteita tarttumalla arkoihin asioihin rohkeasti. Mutta millainen on ohjelman ideoinnut itseään tosikoksi kutsuva Husu? Abdirahman Husu Hussein on 35-vuotias Somaliasta vuonna 1994 maan sisällissotaa pakoon tullut monitoimimies. Toimittajan työn lisäksi Husu on Helsingin kaupungin varavaltuutettu, kansalaisaktivisti ja kohta valmis kansalaisjärjestön ja nuorisotyön ohjaaja, yhteisöpedagogi. Ennenkaikkea Husu on myös aviomies ja neljän lapsen isä. Tullessani tänne tietoni Suomesta rajoittui siihen, että tiesin Helsingin olevan maan pääkaupunki ja että täällä sataa lunta. Kukaan ei tosin ollut kertonut, että lumi on kylmää! Husu muistelee. Opiskeluaikana Husu oli pitänyt blogia ja oli sen kautta saanut useita yhteydenottoja ja kysymyksiä maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvistä asioista, joten kun koulun mediakasvatustunnilla piti keksiä projekti, hänelle syntyi idea ohjelmasta, jossa usein esitettyihin kysymyksiin voitaisiin vastata kerralla useammalle. Opettaja houkutteli opintopisteiden avulla Husua kehittämään projektia ja kun se valmistui, Husu lähti toteuttamaan projekti-ideaa lähiradion kautta. Itseään tosikkona pitävä Husu otti mukaan Alin, jotta ohjelmaan saataisiin mukaan rentoutta ja huumoria. Lähiradiosta ohjelman kuullut tuttu toimittaja esitteli pojat tuottaja Kari Tervolle ja näin he päätyivät Yle Puheeseen, jossa ovat niittäneet mainetta terävinä ja hauskoina itseironiaa ja vaikeita asioita käsittelevänä kaksikkona. Asenteisiin vaikuttaminen Ideat ohjelmien aiheisiin syntyvät nokkelilta ja sanavalmiilta miehiltä itseltään. He nostavat rohkeasti kissan pöydälle ja osaavat nauraa myös itselleen. Suorapuheinen kaksikko tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa ja ilmiöitä maahanmuuttajien näkökulmasta viikottaisessa Yle Puheen ohjelmassa. Ohjelmalla haluan kantasuomalaisten huomaavan, että Suomi on muuttunut: täällä on uusia tuoksuja, kieliä ja käyttäytymismalleja. Suomi on kasvanut ja on mukana maailman menossa. Meidän ei tarvitse olla me ja te vastakkainasettelussa, vaan samaa yhtenäistä kansaa, Husu innostuu. Ali ja Husu -ohjelma kerää radion ääreen yli kuulijaa. Sitä kuuntelee miehet, naiset, nuoret ja vanhat joka puolella Suomea. Ohjelma on muuttanut monen suomalaisen käsityksen maahanmuuttajista. Myös Husu itse kokee oman ajattelunsa suomalaisuudesta muuttuneen. Opin koko ajan uusia asioita Suomesta. Ennakkkoluulot ovat molemminpuolisia. Maahanmuuttajien stereotypioiden mukaan suomalaiset ovat juoppoja, vaimonhakkaajia ja itsemurhien ykkösiä. Tällaiset uutiset herättävät tunteita ja ennakkoluuloja. Olen oppinut, että tämä ei pidä paikkaansa, Husu tunnustaa. Husu on myös havahtunut siihen, kuinka täällä valitetaan paljon ja kuitenkin asiat ovat hyvin, kuten demokratia. Hän murehtii sitä, kuinka tuotteiden ja 20 Husu rakastaa Suomea! Tässä Keskustan kesätapahtumassa Turussa. palvelujen tärkeys korostuu ihmisyyden kustannuksella. Energinen Husu haluaa vaikuttaa asioihin ja asenteisiin sekä ohjelman että politiikan kautta. Sydäntäni lähellä on tulevaisuuden kuva siitä, miten meidän jälkeläiset, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet suomalaisuuteen voisivat tuntea olevansa ylpeitä suomalaisuudestaan, eikä heille olisi epäselvää keitä he ovat. Ihminen voi olla mitä uskontoa tahansa - kristitty,