KANGASNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän asemakaava. Kankaistentien lämpökeskuksen kaavamuutos. Selostusosa, luonnos

Transkriptio

1 KANGASNIEMEN KUNTA Kirkonkylän asemakaava Kankaistentien lämpökeskuksen kaavamuutos Selostusosa, luonnos Kuva: Lämpökeskus iltaruskossa syyskuussa 2013./ Karttaako, Arkko H

2 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6. kesäkuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Kangasniemen taajaman keskeisellä alueella Kankaistentien länsipuolella. Kaavamuutos koskee osittain korttelia 35 ja tapahtuu Kangasniemen kylän (407) tilan Kankaistentie ja osittain tilan Pieni-Pappila alueilla. Ilmakuva: Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Kankaistentien lämpökeskuksen kaavamuutos. Kaavamuutoksen tarkoituksena on antaa lämpökeskuksen kokoa ja toimintaa täsmentäviä kaavamääräyksiä. 1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Neuvottelun muistio - Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - Kaavamerkinnät - Kaavakartta 1:2000

3 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Lämpökeskuksen kaavamuutos on ollut varauksena kunnan kaavoituskatsauksessa vuodesta 2009 asti, jolloin aloite kaavamuutokseen tuli kuntalaisilta. Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen kokouksessaan , jolloin tarkoituksena oli käsitellä samalla kaavamuutoksella sekä Kankaistentien koulukeskuksen että lämpökeskuksen asiat. Kankaisten koulu, kirjasto ja liikuntasali kärsivät pitkään sisäilmaongelmista. Uuden koulun rakentamista haluttiin kiirehtiä, joten lämpökeskus jätettiin käsiteltäväksi omana kokonaisuutenaan koulukeskuksen kaavamuutoksen ulkopuolelle. Kankaisten koulukeskuksen asemakaavamuutoksen ehdotusaineisto oli nähtävillä Kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Koulukeskuksen rakennustyöt aloitettiin kesällä Lämpökeskuksen kaavamuutos on kunnan kaavoitusohjelmassa vuonna Kunnan toimeksiannosta Kankaistentien lämpökeskuksen kaavamuutoksen laatii Karttaako Oy. Kaavoittaja toimittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen kuntaan kesällä Prosessin kulkua on laajemmin esitelty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 2.2 Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Alue on osoitettu Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena (ET). Käytetty merkintä ei määrittele eikä rajaa, millaista yhdyskuntateknistä toimintaa tontilla tehdään. Kaavamuutoksella määritellään tontin käyttötarkoitus ja rakennusoikeus tarkemmin, sekä rajataan mahdollisia ympäristöhaittoja. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Lämpökeskuksen tontti on kokonaan muokattu. Piha-alue on osin asfaltoitu, osin murskepintainen. Lämpövoimalan ja Kankaistentien väliin on istutettu erilaisia puita suojakasvillisuudeksi. Kohteeseen ei sisälly luonnonarvoja.

4 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Rakennettu ympäristö Lämpökeskuksen kiinteistön pinta-ala on n m² (kiinteistörekisteriotteen mukainen pinta-ala). Alla olevassa kuvassa näkyy rakennuspaikan kiinteistörajat. Osa lämpökeskuksen toiminnoista (hakevarasto, toinen liittymä) sijoittuvat eri kiinteistön alueelle. Ilmakuva: Lämpökeskuksen rakennukset: lämpölaitos 290 k-m² (rakennuslupa myönnetty ) sosiaalitilarakennus 24 k-m² (rakennuslupa ) savukaasusuodatin 23 k-m² (rakennuslupa , muutospiirustukset ) hakevaraston laajennus 311 k-m² (rakennuslupa ) Yhteensä: 648 k-m² (tiedot Kangasniemen rakennusvalvonta , tarkistettu ) Maanomistus Kangasniemen kunta osti Kangasniemen ev.lut. seurakunnalta lämpökeskuksen tontin vuonna 2004 ja myi sen edelleen lämpökeskuksen lämmöntuottajaksi valitulle Suur-Savon Sähkö Oy:lle. Toisena kaavamuutosalueen maanomistajana on Kangasniemen ev.lut. seurakunta (kaavan mukaisen ET-alueen koillisnurkka).

5 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Kuva vasemmalla: Kankaistentien lämpökeskus piippuineen uuden koulukeskuksen työmaan taustalla kesällä Kuva oikealla: Koulukeskuksen rakentaminen tapahtuu säänsuojassa. Taustalla näkyy lämpövoimala toiminnassaan tammikuun 2016 pakkasilla. (kuvalähde Kangasniemen kunnan www-sivut / koulukeskuksen rakentaminen / viikkotiedote 25/2015 / ja viikkotiedote 2/2016 / Lipsanen) Kuvat: Lämpökeskuksen rakennukset sijoittuvat välittömästi Kankaistentien varteen maastollisesti hieman alavalle kohdalle Kankaistenlammen suoalueen laitaan. Voimalan kaksi punaista piippua näkyvät hallitsevina maamerkkien tapaan kirkonkylällä. Kankaistentien itäpuolella sijaitsee pientalovaltainen asuinalue. (kuvalähde Liukkonen Seppo)

6 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa alue on osoitettu paikalliskeskuksen alueeksi (a 6.1) sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (ca 6.2): Oikeusvaikutuksettomassa taajamayleiskaavassa alue on osoitettu Erityisalueena (E): Nykyinen asemakaavatilanne. Muutosalueella nykyisin voimassa oleva asemakaava (kunnan tunnus 063) on vahvistettu Alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena (ET). Kankaistentien laitaan on osoitettu istutettava alue. Muita merkintöjä kaavassa ei lämpökeskukselle ole (ks. seuraava sivu).

7 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Ote asemakaavasta Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaan ). Pohjakarttana käytetään hyväksyttyä asemakaavan numeerista pohjakarttaa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloite kaavamuutokseen on tullut alun perin kuntalaisilta ja sittemmin kunnalta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Laajasti ottaen osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavamuutoksen vaikutuspiiriin. Tärkeimpiä osallistumisryhmiä ovat mm. lähialueen asukkaat, koulukeskuksen käyttäjät, maanomistajat sekä kunnan viranomaiset Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulo mainitaan käsitteenä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n 2 momentissa. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti on käynnissä alueen kaavallinen tarkastelu. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 30 ) kesällä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).

8 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kangasniemen kaukolämpö Kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kaukolämpöasiakkaille toimitetaan lämpöä kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Asiakas voi käyttää kaukolämpöä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen sekä muihin lämmitystarpeisiinsa. (wikipedia, viitattu ) Kangasniemen kaukolämpö: (lähde: - Kaukolämmöstä yli 90 % tuotetaan kotimaisella polttoaineella. Vara- ja huipputehona vähärikkinen raskas öljy, sekä kevyt öljy. Keskuksella on käytössä laatu- ja ympäristöjärjestelmä. - Biokattila 2 MW (hydrauliikkatoiminen SF arina) - Huipputehontarve 8,7 MW - Kaukolämpöverkostoa 9,2 km - Asiakasmäärä noin 70 kpl Lämpökeskuksen perustiedot: (lähde: Kangasniemen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämä lämpökeskuksen ympäristölupa) Lämpöä tuotetaan kolmella kattilalla. Yksi kattiloista (2MW) on kiinteän polttoaineen polttamista varten (palaturve, puuhake) ja kaksi kattiloista (molemmat 3MW) toimii raskaalla polttoöljyllä toisen kattiloista ollessa varatehokattila. Koko lämpökeskuksen nimellisteho on yhteensä 7 MW. Lämpökattiloissa poltettavia energianlähteitä säilytetään lämpökeskuksen alueella. Raskas polttoöljy säilytetään kahdessa, 25 m³ säiliöissä, jotka on sijoitettu kokonaan suoja-altaaseen. Raskaan polttoöljyn osuus laitoksen lämmöntuotannossa on 20 %. Lisäksi tontilla varastoidaan turvetta ja puuhaketta, joiden varastotilavuus on 400 m³. Aiemmin pihalla varastoitiin haketta, mutta nyt kaikki poltettavat energianlähteet varastoidaan varastorakennuksissa. Palaturpeen osuus laitoksen lämmöntuotannossa on % ja puuhakkeen %. Savukaasut johdetaan kahteen 30 metriä korkeaan savupiippuun. 5.2 Kaukolämpötoiminnan käynnistyminen ja ympäristöluvitus Vuonna 1998 Kangasniemen kunta ja Suur-Savon sähkö aloittivat etsimään paikkaa suunnitteilla olevalle kaukolämpötoiminnalle. Yhtiön tavoitteena oli paikka, joka olisi mahdollisimman lähellä lämmitettäviin kohteisiin nähden. Lämpökeskus päätettiin sijoittaa Kankaistentielle ja se osoitettiin

9 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS vahvistuneessa asemakaavassa merkinnällä ET, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Kaavalla ei määritelty eikä rajattu, millaista toimintaa tontilla tehdään, mutta kaavaselostuksessa mainitaan, että tontti on tarkoitettu lämpökeskuksen käyttöön. Lämpökeskus rakennettiin ja toiminta käynnistyi vuonna Kangasniemen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Kankaistentien lämpökeskukselle ympäristöluvan Myönnetty lupa on ensimmäinen Kankaistentien lämpökeskuksen toimintaan liittyvä ympäristölupa. Päätöksessä lämpökeskuksen kokonaisuuteen katsotaan kuuluvaksi: - kiinteä polttoaineen kattila (2MW) ja öljykattila (3MW) - öljykäyttöinen varatehokattila (3MW) - laitoksen toimintaan kuuluvat polttoaineen ja tuhkan varastointi Ympäristöluvassa annettiin 19 lupamääräystä, joita noudattamalla rakennusja ympäristölautakunta katsoo, ettei lämpökeskuksen toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta muuttuu tai laajenee oleellisesti, on haettava uusi lupa. Joka tapauksessa toiminnanharjoittajan tulee tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Lupamääräykset lyhyesti: 1. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin, tai muu syy eivät saa aiheuttaa: vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristölle, aiheuttaa ympäristön vahingollista muuttumista eikä roskaantumista eikä yleisen viihtyvyyden alenemista 2. Laitoksen toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialan parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tarvittaessa uuden tekniikan käyttöön ottoon 3. Savukaasujen hiukkaspäästöjen tulee olla mahdollisimman pieniä. 4. Laitoksen savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 30 metriä korkean piipun kautta.

10 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Hiukkaspitoisuudet ja NOx-arvot on mitatta vähintään viiden (5) vuoden välein. Mittaussuunnitelma on esitettävä lupaviranomaiselle. 6. KPA-kattilassa (kiinteä polttoaine) saa käyttää palaturvetta sekä puhdasta puuperäistä polttoainetta, kuten haketta, puubrikettiä, kuorta yms. Puupolttoaineen puhtaudesta tulee varmistua. 7. Öljykattiloissa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. 8. Lämpökeskuksen toiminnan melu, yhdessä muiden alueen melunlähteiden kanssa ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvissä kohteissa päiväsaikaan (klo 7-22) 55 dba, eikä öisin 50 dba. 9. Pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Viemäriin ei saa laskea sellaista jätettä, josta olisi haittaa kunnallisen jätevedenpuhdistuksen järjestelmälle. 10. Laitoksen toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla ja huolehtia laitoksen rakenteita ja prosesseja niin, että ympäristövahinkojen mahdollisuus minimoituu. Laitoksella tulee olla suunnitelma onnettomuuksien estämiseksi ja toimintaohjeet onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle. 11. Polttoaineet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa eikä haittaa. Hakkeesta ei saa aiheutua hajuhaittoja, ja mikäli ilmenee, tulee toiminnanharjoittajan korjata asia kahden arkipäivän sisällä. Öljysäiliöt on pidettävä niin, ettei vuoto maaperään ole mahdollinen. 12. Käytettävien kemikaalien ja muodostuvien jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua haittaa eikä vaaraa ympäristölle. 13. Jätteen syntyminen tulee minimoida ja jätteiden hyötykäyttöä tulee edistää erityisesti tuhkan osalta. 14. Ongelmajätteet (raskaan polttoöljyn tuhka, öljykattilan puhdistusliete yms.) tulee toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi. 15. Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä palo- ja pelastusviranomaisille ja ympäristösuojeluviranomaiselle. 16. Voimalaitoksen toiminnasta ja käytön valvonnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristölupaa valvoville viranomaisille. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme (3) vuotta. 17. Laitoksen toiminnasta on raportoitava vuosittain valvovalle lupaviranomaiselle. 18. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta sekä toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä viranomaiselle. 19. Toiminnan päätyttyä on alue siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueen maaperän kunto tulee selvittää ja selvitykseen perustuen tehdä tarvittavat kunnostustoimenpiteet.

11 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Kyseistä lämpölaitosta koskee ympäristöluvan myöntämisen jälkeen annettu Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013). Asetus on tarkoitettu korvaamaan ympäristölupamenettely, mutta Kankaistentien lämpökeskuksen ympäristölupa on mahdollisesti pidettävä voimassa naapuruussuhdeperusteisesti. Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa (ymparisto.fi) todetaan seuraavaa: Pienten energiantuotantolaitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 750/2013 (ks. linkki sivuilla). Energiantuotantolaitoksen on lisäksi täytettävä rekisteröinnin edellytykset (ks. Ympäristönsuojelulain mukainen rekisteröinti). Ilmoituksen tekeminen Energiantuotantolaitoksen rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 90 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminta voidaan aloittaa, kun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on rekisteröinyt toiminnan tai ilmoituksen jättämisestä on kulunut 90 päivää. Ilmoitus tehdään sivustolla olevista linkeistä saatavilla lomakkeilla. Vuosiraportointi Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröityjen pienten energiantuotantolaitosten on toimitettava vuosiraportti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportointiin on käytettävä soveltuvin osin seuraavia valtion ympäristöhallinnon lomakkeita, jotka löytyvät sivuston "Valvonta- ja kuormitustietolomakkeet VAHTI" -linkistä: Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto Ilmansuojelu Ilmansuojelu polttoaineet Vuosiyhteenveto, toiminnassa syntyvät jätteet Vesistöön johdettu jätevesi Kemikaali 5.3 Kankaistentien lämpökeskuksen ympäristövaikutukset Lämpökeskuksen toimintaan liittyy seuraavia päästöjä: - savukaasujen päästöt (SO₂, NOₓ, CO₂, CO ja kiintoaineet) - biopolttoaineiden palamisen lopputuotteena syntyvä tuhka - öljyn polttamisen ohessa syntyvä puhdistusliete- ja tuhka Lämpökeskuksen toimintaan liittyy seuraavia ympäristövaikutuksia: - melu - tärinä - haju - polttoaineiden kuljetuksien liikennevaikutukset

12 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Lämpökeskuksen vaiheet ja valituskierre Lämpökeskuksen laajennus (savukaasusuodatin 23 k-m²) sai rakennusluvan Vuoden 2007 alusta alkoi myös lämpökeskukseen liittyvä valituskierre. Aiheet, joista lämpökeskukseen liittyen on valitettu, ovat liikennöinti lämpökeskukselle Kankaistentiellä, polttoaineena käytettävän puuhakkeen ulkovarastointi sekä lämpökeskuksen päästöt ja melu. Valituksia on käsitelty eri oikeusasteissa. Korkein hallinto-oikeus määräsi päätöksessään Suur-Savon Sähkön rakentamaan hakkeen varastointiin katoksen kostuvan hakkeen kompostoitumisesta johtuvien hajuhaittojen estämiseksi. 5.5 Osallisten huomioita keväällä 2016 Suur-Savon Sähkö Oy:n tuotantoesimies Jukka Rönkä totesi sähköpostiviestissä lämpövoimalaa vaivanneen piippumeluongelman ratkenneen kesällä 2013 tehtyjen savukaasukanavien muutosten ansiosta. Savukaasusuodatin toimii nyt samalla myös äänenvaimentimena. Suur-Savon Sähkö Oy:n näkemyksen mukaan lämpölaitoksen biolämpötehoa ei tule rajoittaa, koska se olisi este öljystä luopumiselle. Raskaasta öljystä luovutaan viimeistään vuonna Myöskään lämpölaitoksen kokonaistehoa ei pidä rajoittaa, koska se vaikeuttaa lämmöntuotantovarmuutta. Toimitusvarmuuden vuoksi lämpölaitoksella pitää olla varakattiloita. Tammikuun 2016 kovien pakkasten aikaan havaittiin, että kun biokattila on häiriössä ja pois toiminnasta, ei nykyisillä varakattiloilla pystytä korvaamaan tehovajetta vaan varatehoa tarvitaan lisää n. 2 MW. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen ympäristötarkastaja Jouni Lintunen ilmoitti sähköpostiviestillä, ettei lämpölaitokseen liittyen ole tullut uusia valituksia piippumeluselvittelyjen jälkeen. Melu saatiin hallintaan laitoksella tehdyn muutostyön ansiosta. Siinä kanavistoa muutettiin niin, että hiukkassuodatin toimii myös äänenvaimentajana. Lintusen tietojen mukaan laitoksella ei ole tapahtunut mitään uutta. Lintunen toteaa viestissään, että laitoksen ympäristössä haisee edelleenkin öljylle. Lintunen arvelee tämän haitan poistuvan, kun polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevan rajoituksen tulevat voimaan vuonna 2018 ja raskaan polttoöljyn käytöstä joudutaan luopumaan. 5.6 Kaavan rakenne ja perustelut Kaavamuutoksella selkeytetään kaavamääräyksin lämpökeskuksen kokoon ja toimintaan liittyviä asioita.

13 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Mitoitus ja aluevaraukset Kaava-aluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteenä olevassa tilastolomakkeessa. aluevaraus ala k-m² e, tehokkuus UUSI: ET m² 895 k-m² 0,15 Nykyinen: ET 5968 m² ei määritelty, rakennettu 648 k-m² ei määritelty, toteutunut e=0,109 muutos k-m² 5.7 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Lämpövoimalan toiminnan ympäristöhäiriöiden minimointi ja maisemointi Lämpövoimalan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi on jo ympäristöluvassa esitetty lukuisia asioita, joita laitoksen toiminnassa on huomioitava. Lämpökeskuksen toimintaan on vuosien varrella liittynyt erittäin runsaasti vastakkainasettelua lähinnä lämmöntuottajan ja lähiseudun naapuruston välillä. Tämä on ilmennyt mm. lukuisina oikeuskäsittelyinä. Kaavallisesti tilanteen ratkaiseminen ei ole helppoa, mutta tilannetta pyritään selkeyttämään tuomalla asemakaavan piiriin niitä velvoitteita, jotka on jo pääosin sisällytetty nykyiseen ympäristölupaan. Kaavaratkaisu on selkeä kompromissi vuosien varrella esitettyjen poikkeavien vaatimusten välillä. Tavoitteena on lämpökeskuksen toiminnan jatkuminen taloudellisesti kannattavana, mutta ympäristöä kunnioittaen. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen jälkeen kaavaratkaisua tarkennetaan saadun palautteen perusteella. Yhdyskuntarakenne Lämpövoimalan toiminnassa tulee erityisesti huomioida viereinen koulukeskus ja läheinen asutus. Koulukeskuksen oppilaat ovat iältään vuotiaita nuoria. Lisäksi koulukeskus palvelee myös kaiken ikäisiä kuntalaisia kirjaston, liikuntasalin ja tapahtumien yhteydessä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

14 KANGASNIEMEN KUNTA, KANKAISTENTIEN LÄMPÖKESKUKSEN KAAVAMUUTOS, LUONNOS Kaavamuutoksella ei ole mainittavia vaikutuksia alueen luonnonympäristöön. 5.8 Kaavamerkinnät ja määräykset Alue osoitetaan jatkossa Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueena (ET-1). Kaavamääräyksillä kiinnitetään mm. huomiota kokonaistehoon, meluun ja muihin haittatekijöihin (ks. kaavamääräykset).