Jalkapallo, hyvää tahtoa ja kavereita!

Transkriptio

1 Jalkapallo, hyvää tahtoa ja kavereita!

2 Valmentajat Ali Kangas-Hynnilä Ossi Kaski Sami Partti Ilona Kangas-Hynnilä Raimo Pesola erityisvalmennnus

3 PELAAJIEN VALMENTAMISESTA Kokemus on tietoa ja taitoa Ei itseä vaan pelaajia varten Äkkivoittoja ei ole (pelaaja on ns. valmis vuotiaana) Kaikkia ei voi auttaa vaikka haluaisi Tosissaan, mutta ei totisena Säännöt ovat kaikkia varten Reilu tasapuolinen kohtelu Kysy, kysy, kysy Keskustele, keskustele, keskustele Valmenna myös vanhempia, halusivat he sitä tai eivät

4 VALMENTAMINEN TÄSSÄ JOUKKUEESSA Pelaajamäärä Pelaajien lähtötaso Asenne harjoitteluun Haasteena - Muutos - Pelaajamäärä - Pelaajien motivaatio - Olosuhteet - Oman ajan riittävyys

5 HARJOITTELUN PERUSTEET Harjoitusohjelma perustuu Palloliiton ja seuran valmennuslinjaan Harjoitusohjelma on jaettu 4-6 vko harjoitusjaksoihin Yksittäinen harjoitus on jaettu 1-4 moduuliin Harjoittelu tapahtuu aihe- ja/tai tasoryhmissä Harjoituksen kesto on 1-1,5 h Jokaisen harjoitusjakson ja yksittäisten harjoituksen alussa käydään pelaajien kanssa läpi jakson tai harjoituksen tavoitteet

6 HARJOITTELUN PERUSTEET Kotitehtävät ovat osa joukkueen harjoitettua ja ne tulee tehdä Omaehtoinen harjoittelu on suositeltavaa kaikille ja pakollista korkean henkilökohtaisen tavoitteen asettaneille Tärkeää on huomioida tasoryhmittely harjoittelussa. Pelaajan on suositeltavaa pelata 25% peleistä hieman liian vaativassa ympäristössä, 50% omalla osaamistasolla ja 25% selvästi halliten

7 HARJOITTELUN PELISÄÄNNÖT Harjoitus on pelaajan oma oppimis- ja kehittymistapahtuma Jossa harjoitellaan itseä, ei vanhempia, toisia pelaajia tai valmentajia varten Harjoitukset alkavat sovittuna kellonaikana ja pelaajien tulee olla silloin valmiina 100% Ajoissa paikalla varusteet puettuna, valmistautumisaika on yksilöllinen Harjoituksesta myöhästymisestä tulee ilmoittaa valmentajalle ajoissa Ilmoitus Nimenhuutoon tai joukkueen AIKUISTEN Whatsappryhmään. Jatkuva myöhästyminen ei ole hyväksyttävää, ilmoittaudu mieluummin poissaolevaksi

8 HARJOITTELUN PELISÄÄNNÖT Harjoituksissa keskitytään harjoittelemaan intensiivisesti Seurusteluaika kavereiden kanssa on ennen harjoitusta tai sen jälkeen Jokainen pelaaja antaa toiselle harjoittelurauhan ja kunnioittaa toisen oikeutta keskittyä harjoitteluun Väärällä asenteella ja motivaatiolla ei tulla harjoituksiin, jääkää kotiin. Häiriköinti johtaa harjoituksesta poistamiseen Harjoitukset ei ole tarkoitettu leikkiseen, pelleilyyn, turhautumisen purkamiseen. Harjoitus ei ole sosiaalityötä vaan pelaajien kehittämistä

9 HARJOITTELUN PELISÄÄNNÖT Harjoittelemme jalkapallon lisäksi urheilijaksi kasvamista, terveitä elämäntapoja, suvaitsevaisuutta ja hyviä käytöstapoja Kiusaaminen ja huonokäytös ei ole hyväksyttävää nollatoleranssi

10 TASOIHIN JAKAMINEN PEDAGOGINEN KEINO TUKEA OPPIMISTA Onnistuminen oikealla vaatimustasolla on sekä motivoivaa, hauskaa että äärimmäisen kehittävää. Yksilöllinen valmentaminen edellyttää eri harrastajien osaamisen ymmärtämistä kaikilla tasoilla. Tärkeintä on huomioida tasoryhmittely harjoittelussa. Pelaajan on suositeltavaa pelata 25% peleistä hieman liian vaativassa ympäristössä, 50% omalla osaamistasolla ja 25% selvästi halliten.

11 TASOIHIN JAKAMINEN SUUNNITTELE JA HUOMIOI SUDENKUOPAT Seuralla on tärkeää olla suunniteltu ja dokumentoitu linja. Tasoihin jaettavan ikäluokan kannattaa yrittää olla mahdollisimman paljon yhdessä, jotta siirtyminen ryhmien välillä säilyy helppona. Yhdessäolo tukee myös pelaajille tärkeitä kaverisuhteita. Yksi tärkeimmistä asioista tasoryhmiä/-joukkueita muodostettaessa on avoin viestintä. Paras tapa viestiä asiasta on kasvokkain keskustelu. Harjoitusinnokkuuden ja erilaisten motiivien selvittäminen on tärkeää. Olennaisinta on toiminta, jota toteutetaan kentällä.

12

13

14

15 1. KRONOLOGINEN,BIOLOGINEN JA PSYYKKINEN IKÄ Kuinka vanha lapsi on urheilijana? Miksi lapsi ei ole samalla tasolla kuin muut? Miksi lapseni on muita huimasti edellä? Onko kyse lahjakkuudesta tai lahjattomuudesta?

16 1. KRONOLOGINEN IKÄ Se tarkoitetaan kalenteri-ikää eli aikaa, joka on kulunut ihmisen syntymästä mittaushetkeen. Kronologinen ikä ilmoitetaan yleensä vuosissa, minkä perusteella esimerkiksi jalkapallossa määritellään juniorijoukkueiden ikäluokat, toisin sanoen saman kalenterivuoden aikana syntyneet kuuluvat samaan ikäluokkaan. Kalenteri-ikä on kaikille tasapuolinen, sillä sitä kertyy jokaiselle samaa tahtia. Kronologisen iän perusteella ihmiset voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin, kuten esimerkiksi lapsiin ja nuoriin.

17 2. BIOLOGINEN IKÄ Biologinen ikä kertoo elimistön toimintakyvyn tilasta eikä se ole sidoksissa kronologiseen ikään. Biologinen ikä voidaan arvioida erilaisten biologisten kehitysmittareiden perusteella. (Esim. luuston ikä, hormonit ja sukupuolisten ominaisuuksien kehittyneisyys antavat tietoja biologisen iän määrittämiseksi). Kasvukäyrä tai pituuskasvun vaihe voi antaa myös tietoa biologisesta iästä. Murrosikäisellä kronologisen ja biologisen iän ero saattaa olla jopa vuosia. Ero johtuu jokaisen ihmisen yksilöllisestä kasvu- ja kypsymisaikataulusta. Biologisen iän tarkka määrittely on vaikea tehtävä.

18 3. PSYYKKINEN IKÄ Psyykkinen ikä kertoo urheilijan kyvystä asennoitua harjoitteluun ja tavoitteisiin. Kyvystä hahmottaa asioita realistisesti. Kyky erottaa todellisuus ja mielikuvitus. Sitoutuminen, itsetunto, paineensietokyky jne.

19 FYYSINEN KASVU Fyysisellä kasvulla tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan kehon koon lisääntymistä, joka kohdistuu tarkemmin sen rakenteisiin ja mittasuhteisiin. Esimerkkeinä mainitaan muun muassa pituuskasvu sekä painon ja lihasmassan lisääntyminen, jotka ovat puhtaimmillaan fyysistä kasvua. Kasvu on nopeimmillaan kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, kun taas hitaimmillaan se on juuri ennen murrosiän alkua. Kasvupyrähdys johtuu pääasiassa testosteroni-androgeenin erityksen lisääntymisestä. Miehillä testosteronin erittyminen on voimakkaampaa kuin naisilla

20 Pojilla pituuskasvupyrähdys alkaa noin 14-vuotiaana. Pituuskasvu loppuu pojilla noin 18 vuoden iässä. Fyysiseen kasvuun kuuluu myös painon lisääntyminen, erityisesti murrosiässä. Se tapahtuu useiden eri tekijöiden vaikutuksesta, joihin kuuluvat esimerkiksi pituuskasvu, rasvasolujen koon kasvaminen, lihasmassan lisääntyminen sekä hormonaalinen toiminta. Erityisesti pojilla lihassolujen pinta-ala lisääntyy voimakkaasti ikävuosina 10-16, joka aiheuttaa juuri lihasmassan kasvua. Hypertoniaa eli yksittäisen solun koon kasvu ja soluvälitilan neste- ja rakennemäärän kasvu tapahtuvat kaikki suurimmaksi osaksi ihmisen ensimmäisen ikävuoden aikana, mutta yksilölliset erot, kuten kalenteri-ikä sekä fyysinen kuormitus vaikuttavat muutosaikatauluun. Ympäristön ja perimän vaikutukset ovat myös merkittävässä osassa.

21 BIOLOGINEN KYPSYMINEN Nuoren kehityksessä olennainen osa pituuskasvun ja painon lisääntymisen ohella on biologinen kypsyminen. Yleisesti sillä tarkoitetaan sukuelinten kypsymistä kohti sukukypsyyttä, mutta joitakin johtopäätöksiä kypsyystilan määrittämiseksi voidaan tehdä myös esimerkiksi vertaamalla nuoren sen hetkistä pituutta tämän pituusennusteeseen. Biologisen kypsymisen vaihetta on vaikea määritellä tarkasti, koska kypsymisaikataulu on yksilöllinen eikä sitä voida tarkasti ennustaa. Kypsymisasteen selvittämiseksi ja sen seuraamiseksi on kehitetty useita mittausmenetelmiä, jotka kuitenkin vaativat lääketieteellistä kalustoa ja virhearvion vaara on suuri.

22 PSYYKKINEN KEHITYS Jokaisella nuorella on syntymästään saakka tietynlainen temperamentti. Se vaikuttaa nuoren persoonallisuuteen, joka kehittyy ja muuttuu vuosien varrella. Erilaiset temperamenttityypit voidaan yleisesti luokitella helppoihin, haastaviin tai hitaasti lämpeneviin. Nuoren persoonallisuuteen vaikuttavat olennaisesti myös perhetausta, ympäristö sekä monet vuorovaikutustilanteet esimerkiksi koulu- ja harrastustovereiden kesken, tai vastaavasti niiden vähyys. Myös monet muut kokemukset elämän aikana voivat muovata nuoren persoonallisuutta ja persoonaa suuntaan tai toiseen.

23 Keskeiset psyykkiset piirteet alkavat esiintyä nuorella viimeistään murrosiän alkamisen jälkeen. Kyseisiä piirteitä ovat esimerkiksi stressinsieto- ja keskittymiskyvyn paraneminen sekä realistisuuden ja käsitteellisen ajattelun parantuminen. Kehitystä tapahtuu ryhmässä toimimisessa, ryhmän normien noudattamisessa sekä taktisen älyn kehittymisessä. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä joukkuelajeissa ja myös jalkapallossa. Kehityksen eri osa-alueet linkittyvät tiiviisti toisiinsa, eikä nuoren kehitystä voi koskaan tarkastella pelkästään yhden osa-alueen näkökulmasta, esimerkiksi keskittymiskyvyn paranemisen myötä ryhmässä toimiminen ja sääntöjen noudattaminen on paljon helpompaa. Varmaa on, että murrosiän kuohuissa keskittyminen voi välillä olla hyvinkin vaikeaa, mutta pidemmällä aikavälillä huomion kohdistaminen tiettyyn asiaan helpottuu.

24 PALUU JUURILLE Harjoittelemaan oppiminen Fyysiset ominaisuudet perusliikuntataidotkeskivartalon hallinta, syvät lihakset, tasapaino, liikkuvuus (juoksu, rytminvaihto) Henkilökohtainen lajitaitotaso Potku- ja syöttötekniikka, 1.kosketus,liike pallon kanssa U10-U11 FYYSISET KEHITYSKOHTEET Ketteryys Rytmikyky Koordinaatio Kimmoisuus Nopeus Reaktionopeus Liike- ja askeltiheys

25 KAUDEN HARJOITUSTEEMAT Pallonhallinta 1.kosketus, hallinta ja suuntaus, liike Syöttäminen ja liike Pallottoman pelaaminen sijoittuminen ja pallolisen auttaminen 2-3 pelaajan yhteistyö avaukset, prässi pelinrakentaminen, murtautuminen 1v1 pelirohkeus Perusliikuntataidot Pelikäsitys 8v8, hyökkäys ja puolustuspeli

26 VANHEMMILLE TÄRKEIN TEHTÄVÄ, KANNUSTA, KUSKAA JA KUSTANNA Älä jätä joukkueen toimihenkilöitä yksin tehtävätaakkansa alle Ilman toimihenkilöitä ja pakollisia talkoita, ei ole joukkuetta missä lapsesi voi harrastaa Kannustetaan kaikkia pelaajia Mieti käyttäytymistäsi kentän laidalla Pelinohjaaminen on valmentajan yksinoikeus Mieti tarkkaan mitä kysyt tai kommentoit lapsellesi pelin jälkeen Yksittäisellä pelillä tai turnauksella ei ole oman lapsesi menestymisen kannalta käytännössä mitään merkitystä

27

28

29

30