Tämä info lähetetään kaikille päpalaisille lippukunnille, joiden taustana on evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta.

Transkriptio

1 TUKEA LIPPUKUNNAN JA SEURAKUNNAN YHTEISTYÖHÖN HEI LPKJ ETUNIMI! Taustayhteisö on lippukunnallesi tärkeä henkinen ja taloudellinen tukija. Taustayhteisö voi olla seurakunta, rekisteröity yhdistys tai jokin muu yhteisö. Suurimmalla osalla suomalaisista lippukunnista on taustayhteisönään seurakunta. Tämä info lähetetään kaikille päpalaisille lippukunnille, joiden taustana on evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Lippukunnallasi on omat toimintatavat oman seurakuntanne kanssa. Tähän pakettiin olemme tiivistäneet tärkeimpiä lippukunnan ja seurakunnan yhteistyöhön liittyviä asioita. Se toimiikin hyvänä tarkistuslistana siinä, mitä asioita voisi ottaa tässä yhteistyössä huomioon. Viethän tämän infon lippukunnan muullekin johtajistolle! Hyvä tapa on käydä asiat läpi vaikka oman hallituksen ja johtajiston kanssa. Mikäli lippukunnassasi toimii kannatus- tai vanhempainyhdistys, voi olla hyödyllistä käydä nämä asiat läpi myös heidän kanssaan. Lippukuntasi Ilvesveikot taustayhteisönä on Töölön seurakunta. Muut lippukunnat, joilla on sama seurakunta taustayhteisönään: Helsingin Erä-Majavat, Hespartto, Töölön Siniset, Töölön Tähystäjät Seurakuntasi partiotyöntekijä eli seppo: Ei tiedossa Tähän olemme koonneet piirin tiedossa olevat seurakuntien partiotyöntekijät. Mikäli oman seurakuntasi nimetyn partiotyöntekijä ei näy yläpuolella, ilmianna hänet piirin toimistolle!

2 MIKSI YHTEISTYÖ ON T ÄRKEÄÄ? FAKTOJA VUODELTA 2009: 93 %:lla päpalaisista lippukunnista oli taustayhteisönään seurakunta. 70 % lippukunnista (85 lippukuntaa) toimi seurakunnan tarjoamissa tiloissa. Lisäksi viisi sai seurakunnan vuokra-avustusta. Seurakunnat jakoivat partiotoiminnalle pääkaupunki-seudulla suoraa rahallista tukea ainakin ,63 euroa. (Aliisa Koivisto, Pääkaupunkiseudun lippukuntien taloudelliset resurssit 2009). LIPPUKUNNAN JA SEURAKUNNAN YHTEISTY Ö - TAUST AYHTEISÖSOPIMUS Lippukuntaa perustettaessa on todennäköisesti tehty yhteistyösopimus taustayhteisön kanssa. Yhteistyösopimus selkiyttää molempien osapuolten roolia, vastuuta ja oikeuksia. Mikäli taustayhteisösopimusta ei löydy tai sitä ei ole olemassa, sen aikaansaamiseksi kannattaa ryhtyä toimiin. Miksi taustayhteisösopimus on tärkeä? Kolot ja raha-avustukset ovat lippukunnille tärkeä asia. Yllä olevista faktoista vuodelta 2009 näkyy, kuinka moni päpalainen lippukunta saa tukea tiloina tai rahana. Siinä sovitaan yhteiset jutut ja yhteistyön muodot. Hankalissa tilanteissa on hyvä, että asiat ovat paperilla ja niistä on sovittu. Vuoden 2011 alusta Helsingissä yhdistyi useampi seurakunta. Uusien seurakuntien kanssa on tärkeä kirjoittaa uusi sopimus, mikäli sellaista ei jo ole kirjoitettu. Mallisopimus löytyy Piirin verkkosivuilta ( eriaalit/asiakirjat -> SRK-LPK taustayhteisösopimus). On hyödyllistä, että saman seurakunnan kaikilla lippukunnilla on samanlainen sopimus taustayhteisön kanssa. Piirin toimistolla on jokaiselle kaupungille oma työntekijänsä, jolta saa neuvoa ja apua myös taustayhteisöihin liittyvissä kysymyksissä: Helsinki Anna Kolehmainen anna.kolehmainen@partio.fi Espoo ja Kauniainen Katja Arvilommi katja.arvilommi@partio.fi Vantaa Päivi Anttonen paivi.anttonen@partio.fi Piirin toimisto kerää kopioit lippukuntien taustayhteisösopimuksista. Niitä voi lähettää postitse, tai sähköpostilla piirin toimistolle!

3 MITEN KIRKKO TOIMII, ONKO PARTIO OSA SIT Ä? Vuonna 1983 annetun piispainkokouksen päätöksen mukaisesti partio on työmuoto seurakunnassa ja siten seurakunnan omaa nuorisotyötä!

4 SANASTO A HIIPPAKUNTA? Kirkollista hallintoa varten Suomi on jaettu yhdeksään hiippakuntaan. Pääkaupunkiseutu kuuluu kahteen Helsingin ja Espoon hiippakuntiin. Vantaa kuuluu Helsingin hiippakuntaan. PIISPA? Johtaa hiippakuntaa ja on seurakuntiensa ja pappiensa ylin kaitsija ja hengellinen johtaja. ROVASTIKUNTA? Hiippakunnat on jaettu rovastikuntiin, joita johtaa joku alueen seurakunnan kirkkoherroista. Lääninrovastit toimivat tarpeen mukaan piispan ja hiippakunnan apuna. Helsingissä ja Vantaalla rovastikuntia on viisi ja Espoossa kaksi. Lippukuntasi rovastikuntaan kuuluu siis myös muita seurakuntia, ja sitä kautta myös muita lippukuntia. SEURAKUNTAYHTYMÄ? Saman kunnan alueella (Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla) olevat seurakunnat muodostavat verotus- ja muiden taloudellisten asioiden hoitamista varten seurakuntayhtymän. Seurakuntayhtymissä on lippukuntien kannalta tärkeitä henkilöitä, kuten esimerkiksi kiinteistöistä vastaava työntekijä. KIRKKOVALTUUSTO? Seurakuntayhtymissä on yhteinen kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto hyväksyy talousarvion, ja päättää mm. rakentamisesta ja omaisuudesta. Valtuustoon valitaan jäsenet kustakin seurakuntayhtymän seurakuntaneuvostosta, ja heidän keskuudestaan valitaan myös puheenjohtaja. SEURAKUNTANEUVOSTO? Seurakunnan päättävä elin, joka valmistelee mm. toiminta ja taloussuunnitelman ja valitsee kirkkoherraa lukuun ottamatta seurakunnan työntekijät. Kirkkoherra toimii puheenjohtajana. Päättää niiden varojen käytöstä, jotka yksittäiselle seurakunnalle osoitetaan seurakuntayhtymän talousarviossa, sekä antaa lausuntoja yhteiselle kirkkovaltuustolle. Neuvoston jäsenet ovat luottamushenkilöitä ja heidät valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. KIRKKOHERRA? Hengellisen työn johtaja seurakunnassa, seurakuntaneuvoston puheenjohtaja, esimies kirkkoherranviraston ja seurakunnan työntekijöille. Lippukunnan kannalta tärkeä ihminen. SEPPO? Seurakunnan työntekijä, jonka vastuualueeseen partiotyö kuuluu. Seurakunnan työntekijänä seppo valvoo ja edistää lippukunnan toimintaedellytyksiä omassa työyhteisössään. Hänen tehtävänään on pitää partiotoimintaa esillä seurakunta-/kirkkoneuvostossa ja kasvatus- tai nuorisotyön johtokunnassa. Sepon tulee olla niiden lippukuntien tukena, joilla on taustayhteisösopimus seurakunnan kanssa, mutta tukea myös mahdollisuuksiensa mukaan niitä lippukuntia, joilla sitä ei ole. Lippukuntien kannalta oleellisia työntekijöitä seurakunnissa ovat usein myös vahtimestarit, suntiot, muut kiinteistöistä vastaavat työntekijät.

5 PARTION USKONTOKASV AT UKSEST A Uskonto ja partio kuuluvat yhteen. Partion peruskirja määrittelee muun muassa suomalaisen partiotoiminnan arvopohjan, tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Lähtökohtana on ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhde jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen mukaan. Partio on siis avoin niin kaikkien uskontojen edustajille kuin myös uskonnottomille. Tähän ei seurakunnan ja kirkon puolelta ole mitään estettä. Suomen Partiolaisilla ja Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on pitkä yhteinen historia. Suomessa partio on ekumeeninen (kristikunnan sisäinen) liike. Kirkko tarjoaa evankelis-luterilaista uskontokasvatusta jäsenilleen. Muuta uskontoa tunnustaville partiolaisille varataan tilaisuus saada oman tunnustuksensa mukaista kasvatusta. Kansainvälinen partioliike on antanut kansallisten partiojärjestöjen tehtäväksi määrittää oman uskontokasvatuksensa periaatteet, joiden tulee olla sopusoinnussa paikallisten kirkkojen ja kulttuurien kanssa. Maailmassa on partiolaisia kaikista uskontokunnista, niin hinduja kuin muslimejakin, ja monissa maissa on useita eri uskontoihin sidottuja partiojärjestöjä. Peruskirjan mukaisesti Suomessa partion uskontokasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon tunnustusta. Lippukunnissa olisi hyvä kannustaa jo heti partiopolun alkutaipaleista lähtien hyvään keskustelevaan ilmapiiriin, jossa erilaiset ihmiset, kulttuuritaustat ja -tavat ovat asioita, joita partiolaisen kuuluu kunnioittaa. Oman vakaumuksen ja maailmankatsomuksen löytäminen on olennainen osa jokaisen lapsen ja nuoren kasvua. Lippukunnan on hyvä huomioida, että meillä monet perinteikkäät asiat saattavat näyttäytyä tai olla muiden uskontokuntien edustajille heidän vakaumuksensa vastaisia. Esimerkiksi sisaruspiirissä käsien ristiminen, lupauksenannot kirkossa sekä muut tavat ja perinteet on hyvä käydä yhdessä läpi muiden uskontokuntien edustajien kanssa, jotta vältytään sekaannuksilta ja väärinkäsityksiltä. SEURAKUNNASSA VAIKUT TAMINEN Viime syksynä 2010 valittiin seurakuntaneuvostoihin ja kirkkovaltuustoihin uudet luottamushenkilöt. Piiri teki aktiivisesti kampanjaa, jossa kannustettiin kaikkia seurakunnan jäseniä olemaan aktiivisia ja äänestämään, sekä asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa. Olisi hyvä aina neuvoston vaihtuessa ottaa tavaksi lähettää jäsenille pieni esittely omasta lippukunnasta (tai yhteinen esittely kaikkien seurakunnan lippukuntien kanssa) ja tuoda esille partiotoiminnan laajuutta, tärkeyttä ja merkitsevyyttä. Oman seurakuntasi neuvoston jäsenet löydät helpoiten seurakunnan Internet-sivuilta. Tässä kannattaa tehdä yhteistyötä muiden saman seurakunnan lippukuntien kanssa! On äärimmäisen hyödyllistä mikäli seurakuntaneuvostossa istuu partion ja lippukuntien edustajia ja ystäviä. Näiden luottamushenkilöiden lisäksi on tärkeä yllä pitää hyvää keskusteluyhteyttä myös seurakunnan työntekijöihin (sepot, kirkkoherrat, suntiot ja talonmiehet yms.). Jokaisella seurakuntalaisella on oikeus tehdä aloite seurakuntaneuvostolle. Aloite pitää tehdä kirjallisena, se tulee osoittaa neuvostolle ja se toimitetaan kirkkoherranvirastoon.

6 VINKKEJÄ YHTEISTYÖHÖN On tärkeää miettiä, miten yhdessä tekeminen vahvistaa ja syventää toimintaa eikä tunnu minkään osapuolen mielestä ylimääräiseltä taakalta. Esimerkkejä lippukunnan ja seurakunnan yhteistyöstä: Joulunajan tapahtumat ja itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Lipunnosto on hyvä esimerkki siitä, mitä partiolaiset osaavat taatusti! Musikaalinen johtajisto voi esimerkiksi toimia esilaulajina tai bändinä joulun messuissa ja tapahtumissa. Myös joulumyyjäisiin voi osallistua tai partiolaiset voivat viedä vaikka seurakunnan kukkatervehdykset alueen vanhainkotiin. Yhteinen lapinvaellus yhdessä isosten, rippikoulun tms. kanssa. Yhteistyötä voi tehdä esim. järjestämällä yhteisen bussikuljetuksen. Esimerkiksi vaelluksen alkumatka voidaan taittaa yhdessä ja erkaantua sitten. Erä- ja retkeilytaidoissa lippukunnan osaamisen hyödyntäminen, esim. teltanpystytyksen tai perusretkitaitojen opettaminen kaikille isosille. Varhaisnuorisoleireillä voidaan pitää vaikka erätaitopäivä tai vaellusriparin matkanjohtajana voi toimia partiolainen. Kesäleiriyhteistyö partiomessu leirin hengellisenä ohjelmana, seurakunnilta saa apua leirihartauksien järjestämisessä. Yhteistyötä jutuissa, joista molemmat tahot hyötyvät esim. ensiapukurssien järjestäminen yhdessä. Isoset voivat olla hyvin luonteva yhteistyötaho partiolaisille. Tilaisuudet lipunnaulaukset kirkossa, lupauksenannot yms. muut juhlalliset tilaisuudet. Myös muissa seurakuntien järjestämissä tilaisuuksissa voi olla apuna esimerkiksi kahvituksissa tai liikenteenohjauksessa. Lippukunnilla ja seurakunnilla voi olla yhteisiä varusteita, kuten puolijoukkuetelttoja Jotkut seurakunnat antavat lippukunnan käyttää kopio- ja postituskonettaan maksutta. Partiolaiset ovat hyvä apu seurakunnan kämppien kunnostustalkoissa. Seurakunnan sepon voi kutsua sitten vastavuoroisesti omiin talkoihin. Yhteisvastuukeräykseen osallistuminen. Sankarihautojen kukittaminen ja kynttilöiden sytytys tai muihin lähihautausmaan juhlallisuuksiin osallistuminen. Vanha kunnon kolehdinkanto partioasuissa on aina särmikäs tapa olla esillä!

7 LÄHTEIT Ä JA LISÄTIET OA Suomen Partiolaiset Finlands Svenska Scouter ry peruskirja Suomen Partiolaisten ja evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon yhteistyösopimus, Taustayhteisösopimusmalli Kaikki yllä olevat löytyvät sivulta: Kirkkohallituksen yleiskirje Partio seurakunnan työmuotona (PDF löytyy googlaamalla helpoiten) Seurakuntalaisen käsikirja, jälleenmyyjä löytyy googlaamalla. Sepon Pakki (PDF löytyy googlaamalla)