SEURAKUNTIEN ODOTUKSET SEURAKUNTAYHTYMÄN DIAKONIATYÖN VAMMAISTYÖLTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURAKUNTIEN ODOTUKSET SEURAKUNTAYHTYMÄN DIAKONIATYÖN VAMMAISTYÖLTÄ"

Transkriptio

1 VAMMAISTYÖ HELSINGIN SEURAKUNNISSA JA SEURAKUNTIEN ODOTUKSET SEURAKUNTAYHTYMÄN DIAKONIATYÖN VAMMAISTYÖLTÄ Eija Järvinen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Diakoninen suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + Kirkon diakonin virkakelpoisuus

2 Ylitse kaikkien rajojen sana on vietävä yhteinen. Kristuksen armo ja siunaus on meille elämä, pelastus. Joka päivä eteemme avautuvat uudet mahdollisuudet ja tiet. Sinä johdatat meitä maailmaan ja voimaa suot yhä uudestaan. Sinä kannat, sinä viet. Sinä kannat, sinä viet. Pia Perkiö

3 TIIVISTELMÄ Eija Järvinen, Vammaistyö Helsingin seurakunnissa ja seurakuntien odotukset seurakuntayhtymän diakoniatyön vammaistyöstä, Järvenpää, Kevät 2009, 82 s., 2 LIITETTÄ. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + kirkon diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Helsingin seurakuntayhtymässä paikallisseurakuntien olemassa olevaa vammaistyötä ja sen pohjalta selvittää paikallisseurakuntien odotuksia yhteistyöltä Helsingin seurakuntayhtymän diakoniselta vammaistyöltä. Vammaistyö on keskittynyt seurakuntayhtymän järjestämäksi. Kuinka halukkaita olisivat paikallisseurakunnat lisäämään vammaistyötään? Tämän tutkimuksen kautta etsittiin mahdollisuuksia yhteistyön syventämiselle vammaistyössä seurakuntien odotusten pohjalta. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Vammaisuus on usein määritelty jonkin aistin tai kyvyn puutteena. Toimintaa vammaisille on pyritty järjestämään sen pohjalta. Kirkko on ollut monella saralla aloittamassa vammaistyötä, jota kunnat ja valtio nykyisin järjestävät. Seurakuntayhtymä haluaisi vammaistyön toteutuvan enemmän yhteistyönä paikallisseurakuntien kanssa. Tutkimuksen tuloksia on käsitelty sekä kyselyn tuloksien että haastattelujen pohjalta ja osin myös havainnoinnin kautta. Kovin suurta innostusta ei vammaistyön laajentaminen paikallisseurakunnissa saanut. Paikallisseurakunnat haluaisivat nykyisen työnjaon vammaistyössä jatkuvan. Avainsanat: diakonia, vammaisuus, kuulovammainen, kuuro, huonokuuloinen, näkövammainen, kehitysvammainen, seurakuntayhtymä, Kirkko kaikille -ohjelma.

4 ABSTRACT Eija Järvinen. The expectations of the Helsinki parishes for diaconia work with disabled people. 82 pages, 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää. Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to identify existing work among the disabled people in the Helsinki Parish Union and on that basis to determine the expectations of the member parishes for the work for the disabled. The work among the disabled has been organized as work of the Parish Union. Are member parishes willing to increase their work with the disabled? This study focuses on finding co-operation possibilities between the Parish Union and member parishes. The study is qualitative. Disability is often defined as a sensory deficiency or a deficiency in the ability. The activities have been attempted to organize on that basis. The church has had a number of fronts to start work among the disabled, which now belongs to the responsibilities of the municipalities and the state. According to the Parish Union the work among the disabled should be carried out more in co-operation with the member parishes in future. The study results have been processed based on the results of the questionnaire and the interviews, and partly through observation. The member parishes are not very eager to take up new responsibilities in the field of work among the disabled. They would like the work to go on as before organized by the Parish Union. Key words: diaconia work, disability, hearing-impaired, deaf, visually impaired, intellectual disability, Helsinki Parish Union, Kirkko kaikille -program

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 ABSTRACT JOHDANTO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VAMMAISUUS Vammaisuuteen liittyviä lakeja ja julistuksia Vammaisten määrä ja vammaisuuden määrittely Kehitysvammaiset Näkövammaiset Kuurot Huonokuuloiset VAMMAISUUDEN TUTKIMUS KIRKON VAMMAISTYÖ Sosiaalityön alku kirkossa Diakonia vammaistyössä Sielunhoito diakoniatyössä Vammaistoiminnasta tiedottaminen TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuslupa Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen metodit ja tutkimusprosessi...35

6 6.4 Tutkimuksen luotettavuus YHTEISTYÖN ODOTUKSISTA Vammaisille järjestettävä toiminta Seurakuntayhtymän vammaistyön tunteminen ja vapaaehtoistyö Odotuksia yhteistyöltä ja materiaalitarpeesta Kirkko kaikille -ohjelma ja vammaisen työllistäminen TUTKIMUSTULOKSET JA OMA OPPIMINEN Tutkimuksen tulokset Oppimisprosessi tutkimuksen teossa VAMMAISEN OIKEUS Kuuron mahdollisuus kuurojen papiksi Vammaisena syntymisen oikeus VAMMAISTYÖN TULEVAISUUS...62 LÄHTEET...65 LIITE 1 Vammaistyön ilmoitukset seurakuntien omissa lehdissä...75 LIITE 2 Saatekirje ja kyselykaavake ESPOO

7 1 JOHDANTO Muutaman vuoden takaisten viittomakielen opintojen vuoksi tunnen viittomakielisten ja kuurojen kulttuuria ja siksi halusin oppia tuntemaan myös näkövammaisten ja kehitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua kirkon toimintaan. Opinnoissani en osallistunut vammaisuuden opintokokonaisuuteen, joten tämän tutkimuksen avulla minulle avautui mahdollisuus syventää tietämystäni vammaisista ja heidän elämästään tämän päivän Suomessa sekä seurakuntayhteisöissä. Viittomakielen opetuksen alku Suomessa liittyi vahvasti kirkkoon ja kristinuskoon. Kirkko on ollut myös näkyvästi mukana sokeiden ja kehitysvammaisten vammaistyössä vuosisatojen ajan. Helsingissä seurakunnan vammaistyötä on tehty jo monen vuosikymmenen aikana. Helsingin seurakuntayhtymä on tutkimuksen tilaaja. Tutkimuksen avulla haluttiin tietoa paikallisseurakuntien valmiuksista ja haluista vammaistyön laajentamiseen. Tutkimuksessani kartoitin ensin Helsingin seurakunnissa olemassa olevaa vammaistyötä ja siltä pohjalta seurakuntien diakoniatyön haluja vammaistyön laajentamiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Ovatko paikallisseurakunnat halukkaita laajentamaan yhteistyötä seurakuntayhtymän erityisdiakoniatyön toivomuksen mukaan? Seurakuntayhtymä haluaisi kehittää vammaistyötä niin, että sitä voitaisiin jatkossa tehdä enemmän paikallisseurakunnissa. Lähtökohtana tutkimukselleni oli yhteistyön mahdollisuuksien lisääminen paikallisseurakuntien odotusten pohjalta. Tutkimustani ei tehty vammaisten näkökulmasta vaan tutkimukseni keskittyi työntekijöiden näkökulmaan. Tutkimukseni päämäärä ei ole tuoda valmiita malleja yhteistyöhön vaan tuoda ideoita yhteistyön mahdollisuuksista, joita kyselyn ja haastattelujen pohjalta ilmeni. Kirkon vammaistyön selkiyttämiseksi olen ensin määritellyt vammaisuutta ja kirkon vammaistyön historiaa sekä vammaistutkimuksen ja vammaisuuden tutkimuksen käsitteitä. Työssä keskityin tutkimaan aikuisten kehitys-, näkö- ja kuulovammaisten parissa tehtävää vammaistyötä. Työstä on rajattu ruotsinkieliset seurakunnat sekä liikuntavammaiset tutkimuksen ulkopuolelle. Ruotsinkielisillä on omaa toimintaa ja liikuntaesteitä pyritään

8 8 poistamaan kirkkojen remonttien yhteydessä. Jos tilat ovat esteettömät, liikuntavammaiset pystyvät osallistumaan kaikkeen seurakuntien toimintaan. Kirkko kaikille - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vammaispoliittinen ohjelma julkistettiin 2003 ohjeeksi seurakunnille vammaistyön toteuttamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi.

9 9 2 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Helsingissä seurakunnat kuuluvat Helsingin seurakuntayhtymään (jäljempänä seurakuntayhtymä). Helsingissä seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien yhteinen jäsenmäärä oli vuoden 2008 lopussa henkilöä. Seurakunnat ovat hyvin erikokoisia. Suurimpaan seurakuntaan kuului yli jäsentä, kun taas pienimpään seurakuntaan kuului vain 2200 jäsentä. (Helsingin seurakuntayhtymä Hallinto Väestötilasto.) Paikallisseurakunnat ovat toiminnallisesti itsenäisiä. Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päättää kuitenkin taloudesta antaen talousarvion perusteella paikallisseurakunnille budjetit, joiden varassa nämä toimivat. Yhteinen kirkkoneuvosto on vastuussa seurakuntayhtymän yhteisestä toiminnasta, johon sisältyy myös seurakuntayhtymän järjestämä vammaistyö. Helsingin seurakuntayhtymä on perustettu ensin keskusrekisteriksi vuonna 1950, jolloin Helsingissä oli kahdeksan luterilaista seurakuntaa (Helsingin seurakuntayhtymä Hallinto Historia). Seurakuntayhtymä muodostuu tällä hetkellä 24. suomenkielisestä ja 2. ruotsinkielisestä seurakunnasta. Seurakuntayhtymässä eletään parhaillaan muutoksen aikaa, sillä seurakuntia yhdistellään niin, että vuoden 2011 alusta seurakuntayhtymässä on enää 18 suomenkielistä seurakuntaa (Paavalin seurakunta jatkaa itsenäisenä Paavalin seurakunta). Ruotsinkielisiä seurakuntia oli vielä viime vuonna kuusi (Suomen evankelis-luterilainen kirkko Seurakunnat Seurakuntaliitokset). Helsingin seurakuntayhtymällä on vammaistyössä 5 diakoniatyöntekijää, joista yksi on alun perin toiminut näkövammaisten nuorisotyöntekijänä. Yksi diakoniatyöntekijöistä on viittomakielentaitoinen kuurojen diakoni. Kehitysvammaistyöllä on oma pappi. Kuurojen pappi on koko Helsingin piirin kuurojen työlle yhteinen ja hänen toimialueenaan on laaja osa Uuttamaata. Seurakuntayhtymän ruotsinkielisellä työllä on myös yksi vammaistyön diakoniatyöntekijä. Seurakuntakoon kasvaessa on varsin tavallista pyrkimys eriyttää toimintaa ja kehittää uusia virkoja. Seurakunnan työtehtävät voidaan jakaa muutoksen yhteydessä säilyviin esimerkiksi papin tehtävät ja sopeutuviin esimerkiksi diakoniatyö. Erityisdiakonia kuuluu selektiivisenä työnä sopeutuviin työmuotoihin. Sopeuttavat työmuodot pyrkivät to-

10 10 teuttamaan seurakunnan toimintaa muuttuvien ympäristöjen odotuksiin. (Huhtinen 2002, ) Tehtävien eriytyessä muodostuvat roolijaot työntekijöille. Roolijakoja ei välttämättä ole kirjattuna mihinkään, mutta kukin on ne itselleen sisäistänyt. Tätä voisi kutsua ruutuajatteluksi. Kukin haluaa toimia omassa ruudussaan eikä ole helposti halukas ottamaan tehtäviä toisen ruudusta. Isossa seurakuntayhtymässä on luonnollista, että vammaispalveluja varten ovat erikseen työntekijät. Seurakuntien verkostoituessa yhtymiksi karsitaan päällekkäistä työtä. Verkostoitumisen syntymisen perusta on työn monipuolisempi hallinta. Isommassa yksikössä on keskittymisen mahdollisuus ja näin työn tehostaminen on toteutettavissa. (Huokuna 2008, ) Paikallisseurakunnissa diakoniatyöntekijät yrittävät tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin pyrkimättä olemaan valloittamatta koko diakoniatyön laajaa kenttää. Tästä johtuen paikallisseurakunnissa saatetaan katsoa, että erityisesti vammaistyöhön palkattujen diakoniatyöntekijöiden tehtävään kuuluu kaikki vammaistyö seurakuntayhtymän alueella. Helsingissä seurakuntayhtymä haluaisi murtaa tätä ruutuajattelua. Seurakuntayhtymä ei halua toimia vammaistoiminnan muuttamiseksi sanelumenetelmällä, jolloin seurakuntayhtymä ylhäältäpäin vain antaisi uusia vammaistyön tehtäviä paikallisseurakunnille kysymättä näiden valmiuksia uuteen työnjakoon. Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteena on kehittää yhteistyötä erityisdiakoniatyössä yhtymään kuuluvien paikallisseurakuntien kanssa vammaisille tarjotun toiminnan (jäljempänä vammaistyö) järjestämisessä. Vammaistyö on ollut aiemmin paikallisseurakuntien vastuulla enemmän, mutta 1990-luvun laman aikaan diakoniatyöntekijöiden työtaakka lisääntyi etenkin taloudellista apua tarvitsevien henkilöiden auttamisessa ja näin tämä vammaistyö keskittyi seurakuntayhtymän diakoniatyön järjestämäksi. Seurakuntayhtymä haluaa, että vammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua oman seurakunnan järjestämään toimintaan. Vammaistyö hajautuisi näin myös eri puolille Helsinkiä, kun se nyt on keskittynyt seurakuntayhtymän järjestämäksi sen omissa tiloissa. Seurakuntayhtymässä työnjaon uudistamista halutaan tehdä nimenomaan yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Paikallisseurakunnissa olisi hyvä pohtia heidän omia mahdollisuuksiaan tarvittaessa kehittää ja muuttaa tutuiksi tulleita työmuotoja. Toimiva kerhoja tai piirejä ei täydy lopettaa, mutta niitä voi kehittää. Oleellisinta on kuitenkin hyvä yhteistyö seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien välillä, vaikka kaikissa pai-

11 11 kallisseurakunnissa ei järjestettäisikään vammaistyötä. Paikallisseurakunnissa tulisi silti olla valmiudet palvella tarvittaessa vammansa vuoksi erityisiä tarpeita omaavaa asiakasta. Edellytykset tulee luoda etukäteen, jotta kaikki on valmista tarvittaessa.

12 12 3 VAMMAISUUS Vammaisista käytettiin lukujen vaihteessa nimityksinä hourupäiset, tylsämieliset, rammat ja kuuromykät ja yhtenä ryhmänä puhuttaessa aistivialliset. Silloin poikkeavuus määriteltiin lähinnä tautisuutena ja sosiaalisena ongelmana sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta ei-toivottuna tilana. (Harjula 1996, 13.) Ongelmana ei ollut yksin aistin puuttuminen vaan viallisuuden katsottiin vaikuttavan koko ihmisen elämään. Historiassa vammaisuuden syyksi etsittiin myös syntisyyttä ja Jumalan rangaistusta. Tätä vastusti jyrkästi ja näkyvästi jo 1800-luvun lopulla piispa Alopaeus, joka piti asiankuulumattomana puhua synnin palkasta vammaisuudesta puhuttaessa. Alopaeuksen mukaan Jumalan työ näkyi yhtä hyvin vammaisessa henkilössä luvun alussa Jumalan työhön vedoten perusteltiin myös vammaisten opettamisen tärkeyttä. (Harjula 1996, ) Vammaisuuden pelättiin periytyvän ja niinpä rotuhygieenikot saivat avioitumiskiellon vammaisille voimaan 1929 (Harjula 1996, ). 3.1 Vammaisuuteen liittyviä lakeja ja julistuksia Suomen eduskunnan 2007 vahvistamassa laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista määritellään vammaiseksi henkilö, jolla on pitkäaikaisia vaikeuksia selvitä tavallisista elämisen toiminnoista vamman tai sairauden vuoksi. Laki edellyttää kuntia toimimaan yhteistyössä eri järjestöjen, yhteisöjen ja viranomaisten sekä laitosten kanssa, joiden toiminta läheisesti liittyy vammaistoimintaan. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380: 1, 12.) Euroopassa vuosi 2003 oli nimetty vammaisten vuodeksi. Euroopan neuvoston antamassa vammaispoliittisessa ohjelmassa on tavoitteena antaa jäsenmaille neuvoja ja toimia käytännön työvälineeksi, jotta vammaisten täysiosallistuminen yhteiskunnassa ja osallistuminen jäsenvaltioiden kaikkien alueiden politiikkaan olisi mahdollista. Jäsenvaltioiden tulee soveltaa ohjelmaa maakohtaisten tarpeiden pohjalta ja säännöllisesti kansallisella tasolla arvioida ohjelman toteutumista. Vammaisten ihmisten elämän keskeiset ohjelma-alueet on jaettu 15:een eri toimintaohjelmaan, joista tärkeimmäksi koh-

13 13 daksi katsotaan vammaisuuden tietoisuuden lisääminen. (Euroopan neuvosto Malagan ministerikokouksen vammaispoliittisen julistuksen tiivistelmä 2003, 4-7.) Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) yleissopimuksessa vammaisuus on määritelty rajoitteiksi, joiden vuoksi ihminen ei pysty täysimääräisesti osallistumaan yhteiskuntaan muiden vertaisesti (YK). Joulukuussa 2006 YK:n kokouksessa määriteltiin vielä tarkempi yleissopimus vammaisten oikeuksista. Oikeudeksi on kirjattu muun muassa laadukas elämä, vapaus liikkua sekä oikeutus koulutukseen ja työhön. Erittäin tärkeä kohta sopimuksessa on myös vammaisen henkilön synnynnäisen arvon kunnioittaminen. Tämä sopimus astui voimaan , kun yli 20 jäsenmaata oli ratifioinut sen. (YK.) Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla oli kolme vammaissymposiumia 1980-luvulla, ennen kuin se vuonna 2002 neljännessä vammaissymposiumissa teki luonnoksen vammaisten oikeuksista kirkossa. Vuonna 2003 ilmestyi Kirkko kaikille -ohjelma. Kirkossa halutaan toteuttaa vammaisten tasa-arvoa. Kirkon julistuksen pohjana ovat YK:n 1993 antamat yleiset ohjeet vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista yhdenvertaistamiseen sekä Suomen 1995 antama vammaispoliittinen ohjelma Kohti yhteiskuntaa kaikille. (Kirkko kaikille -ohjelma.) 3.2 Vammaisten määrä ja vammaisuuden määrittely Eri vammaisjärjestöillä on tietoa heidän jäsenikseen rekisteröityneistä vammaisista. Vammaisten määrä on sitä pienempi, mitä lähemmäksi sosiaalisesta määritelmästä lähestytään lääketieteellistä vammaisuuden määritelmää (Haarni 2006, 14). Joulukuussa 2008 noin Suomessa asuvaa henkilöä sai Kansaneläkelaitoksen lapsen tai aikuisen vammaistukea (Kansaneläkelaitos). Vammaistukien saajiin kuuluvat myös eläkkeensaajien hoitotukea saaneet henkilöt, joiden joukossa osa voi olla vammaisia. Kaikkien eri vammaisetuuksien saajien määrä joulukuussa 2008 oli yhteensä henkilöä. (Kansaneläkelaitos.) Kuulovammaisia on jo yksistään yli kymmenkertainen määrä lapsen ja aikuisen vammaistukea saaneiden henkilöiden määrään nähden. Tarkkaa kokonaismäärää vammaista ei ole saatavilla.

14 14 Ei ole tarkkaa tietoa, kuinka moni vammaisista kuuluu kirkkoon, sillä kirkolla ja seurakunnilla ei ole mitään tietoa, onko seurakunnan jäsen vammainen vai ei. Seurakunnilla on tietoa vain niiden toimintaan osallistuvista vammaisista. Helsingissä vammaiset asuvat monen eri seurakunnan alueella, joten tutkimukseni mukaan seurakunnan työntekijöillä oli vähän tietoa alueellaan asuvista vammaisista. Yksi diakoniatyöntekijä epäili, ettei seurakunnan alueella asu yhtään kuuroa, mutta yhtymän viittomakielinen työntekijä tiesi siellä asuvan Suomessa yleisesti tunnettu kuuro henkilö (Päivi Korhonen, henkilökohtainen tiedonanto ). Tutkimustietoa vammaisten uskonnollisesta elämästä on vähän. Kehitysvammalaissa ei ole velvoitteita vammaisten uskonnollisen elämän järjestämiseen. Laitoksissa asuvien vammaisten mahdollisuudet osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin riippuvat paljon henkilökunnan asenteesta. (Haarni 2006, ) Sana vammainen vakiintui suomenkieleen vasta 1970-luvulla. Yksilöön kohdistuvien rajojen muuttuessa myös vammaisuuden raja muuttuu. Vammaisuus katsotaan poikkeavuudeksi normaaliudesta. Vammaisuus on usein määritelty yhteiskunnassa eitoivotuksi tilaksi, sosiaaliseksi ongelmaksi, johon on yritetty löytää parannuskeinoja. (Harjula 1996, ) Vammaisista ovat yleisesti nykyisin käytössä nimikkeet kehitysvammainen, näkövammainen ja kuulovammainen. Vammaisten jaottelussa tulee kuitenkin pystyä katsomaan sitä näkökulmaa, mitä rajoituksia kullekin vamma on aiheuttanut (Poussu-Olli & Keto 1999, 13.) Kuulovammaiset jaetaan usein tutkimuksissa kuuroihin ja huonokuuloisiin. Aiemmin käytetyt termit sokea ja kuuro tuntuivat 1960-luvun muuttuneessa ilmapirissä vanhentuneilta käsitteiltä ja alettiinkin käyttää ilmaisuja näkö- ja kuulovammainen. Kuurot varsinkin ovat kiinnittäneet määrittelyssä huomiota sanaan vammainen, sillä he kokevat olevansa kulttuurivähemmistö eivätkä vammaisryhmä. (Stenros 2008, 9, 75.) Vammaisuuden määritteleminen ei ole itsestään selvää. Miten kuuro on vammainen, sillä hänellä on kieli - viittomakieli, jolla hän voi kommunikoida omassa yhteisössään. Määritelläänkö kuurous kuulon puutteen vai oman kielen kautta? Määrittelyn pohja asettaa tämän ryhmän vammaisina kahteen eri asemaan. Vammaisuutta voi olla hyvin erilaista määrittelystä riippuen. Vammaisista osa on jo syntynyt vammaisena tai vammautunut varhain lapsuudessa. Heidän elämäänsä on koko ajan kuulunut vammasta aiheutuvat rajoitteet. Jossakin myöhemmässä vaiheessa elämää

15 15 vammautuneella henkilöllä on muistissa hyvin aika ennen vammautumista. Kukaan henkilö ei voi etukäteen sulkea pois elämästään mahdollista vammautumista joko tapaturman, onnettomuuden tai sairauksien seurauksena. Vammautumisen aika merkitsee oman vammaisuuden hyväksymisessä paljon. Jos ei ole koskaan esimerkiksi nähnyt mitään, on sokeuteen suhtautuminen erilaista verrattaessa henkilöön, joka sokeutuu aikuisena. Lopullinen suhtautuminen omaan vammaisuuteen on kuitenkin viime kädessä kiinni henkilöstä itsestään Kehitysvammaiset Kehitysvammaisuudesta käytettiin vielä 1900-luvun alussa käsitettä tylsämielinen. Kasvatuksen päämääräksi nähtiin heidän saaminen hyödyllisiksi apumiehiksi, ei tehdä idiooteista ihmisiä, sillä luonnon lakeja ei voi kasvatuksella poistaa. Vuosisadan alussa oltiin myös huolissaan, kun pappien keräämät tilastot näyttivät, että Suomessa oli liian vähän tylsämielisiä muihin maihin verrattuna. (Harjula 1996, 74-87, 136.) Kehitysvammaisten asiat ovat kehittyneet paljon 100 vuoden aikana ja kehitys on viime vuosina vielä jatkunut lääketieteen kehittymisen myötä sekä erilaista kehitysvammaisuutta aiheuttavien geenien löytymisen vuoksi (Socialstyrelsen Ovanliga diagnoser). Kehitysvammaiseksi määritellään Suomen kehitysvammalain mukaan henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977: 1 ). Kehitysvammaisten määräksi Suomessa arvioidaan noin henkilöä (Kumpulainen 2007, 30). Kehitysvammaliiton Verneri -verkkosivuilla oli tammikuussa 2009 päivitetyn tiedon mukaan kehitysvammaisten määräksi arvioitu (Verneri Kehitysvammaisuus Tietopankki). Verneri -verkkosivuilla on uutta tietoa kehitysvammaisuuden määritelmän lähtökohtien muuttumisesta. Kehitysvammaisuuden katsotaan pohjautuvan nyt toimintakyvyn laaja-alaiseen rajoittuneisuuteen. (Verneri Kehitysvammaisuuden määrittely.) Lääketieteessä käytetään vielä ICD 10 - tautiluokituksen mukaista jaottelua älykkyysosamäärän perusteella lievästä syvään kehitysvammaisuuteen (Verneri Lääketieteellinen luokittelu). Yleisessä keskustelussa olen huomannut käytettävän vielä molempia määritelmiä.

16 Näkövammaiset Näkövammaiseksi määritellään ihminen, jonka paremman silmän näköäkään ei voida edes silmälaseilla saada paremmaksi kuin 0,3 ja sokeaksi määritelmän rajana on vastaavasti 0,05 tai näkökenttä on alle 20 astetta (Näkövammaisten keskusliitto Tietoa näkövammaisuudesta Näkövammaisuuden määrittely). Täysin sokealla henkilöllä ei ole lainkaan valon tajua (Hänninen 2006, 23). Ihmisen katsotaan saavan kaikesta informaatiostaan näön avulla 80 %, jolloin voidaan tältä pohjalta ajatella näön olevan tärkein aistimme. Varsinkin liikkumisen kannalta näkö on erittäin tärkeä. (Törrönen & Onnela 1999, 20.) Omassa työssäni vanhusten kotihoidossa olen huomannut heikkonäköisten ja sokeiden liikkumiseen vaikuttaneen todella paljon myös henkilön rohkeus ja erityisesti se, kuinka paljon häntä on tuettu omatoimisuuteen näkökyvyn heiketessä ja sen lopullisesti kadottua. Näkövammaisten tarkan määrän määritteleminen on vaikeaa. Vuonna 1990 näkövammaisten määräksi Suomessa arvioitiin noin , joista viidennes on sokeita (Asiakkaana näkövammainen 1990, 13). Näkövammaisten keskusliiton omilla kotisivuilla näkövammaisia on arvioitu Suomessa olevan henkilöä, joista sokeita ja loput eriasteisia näkövammaisia (Näkövammaisten keskusliitto Tietoa näkövammaisuudesta Näkövammaisten määrä). Näkövammaisten määrä ei ole kaksinkertaistunut vajaassa 20 vuodessa, vaan kysymykseen tulee lähinnä erilainen luokittelu. Suomessa eniten näkövammaisuutta aiheuttaa ikääntyneiden silmänpohjan rappeuma (Näkövammaisten keskusliitto Tietoa näkövammaisuudesta Näkövamman aiheuttajia). Näkövammaisten keskusliitto on teknisenä ylläpitäjänä lääkintöhallituksen 1983 aloittamassa näkövammarekisterissä, joka nyt on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin rekisteri näkövammaisista suomalaisista. Tämän rekisterin perusteella voidaan myös arvioida näkövammaisten määrää. Tästä rekisteristä ei voi vielä kuitenkaan saada tarkkoja tietoja, sillä rekisterissä on vasta noin näkövammaista. Sieltä tullaan aikoinaan saamaan tarkat lukemat näkövammaisten määrästä, sillä terveydenhuollon viranomaisilla ja laitoksilla on ilmoitusvelvollisuus tapaamistaan näkövammaisista, joiden paremman silmän silmälaseilla korjattukin näkö on alle 0,3. (Näkövammaisten keskusliitto Tietoa näkövammaisuudesta Näkövammarekisteri.)

17 Kuurot Kuulovammaisuus on lääketieteellisen määritelmän mukaan kuulon poikkeavuutta. Sosiologis - kulttuuriselta kannalta katsottuna kuurous on oma kulttuuri oma kieli mukaan lukien. Kuulovammaisia on Suomessa noin , joista kuntoutusta tarvitsevaa. Kuuroja näistä on noin (Kuulonhuoltoliitto Kuulovammaisten määrä; Kuurojenliitto Viittomakieli.) Kuulovammaiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kuurot, kuuroutuneet ja huono-kuuloiset. Kuurot ymmärtävät parhaiten viittomakieltä. Kuuroutuneille suomenkieli on vahva ja heidän on helpompi seurata viitottua suomea, jossa viittomakielen viittomat seuraavat suomenkielen sanajärjestystä ja kielioppia. (Malm 2004, ) Kuurot eivät itse halua käyttää termiä kuulovammainen, sillä he katsovat vammaa enemmän olevansa kielellinen yhteisö, jolla on oma kulttuuri ja johon voi kuulua myös kuulevia viittomakieltä osaavia henkilöitä. Viittomakieli voi olla kuulevankin henkilön äidinkieli. (Kuurojen liitto Viittomakieliset ja viittomakielet.) Viittomakieli on oma kieli, jolla on omat sanat eli viittomat, oma kielioppi ja oma sanajärjestys. Joka maassa on oma viittomakieli, mutta visuaalisuuteen pohjautuen kielirajojen ylittäminen kuuroilla on helpompaa kuin puhutuissa kielissä (Snellman & Lindberg 2007, 60) Kuuroilla on muista vammaisryhmistä katkerimmat muistot lähiajoilta viime vuosisadan lopulta 1960-luvulle väliseltä ajalta, jolloin viittomakieli oli kielletty kieli. Milanon kongressissa 1880 otettiin kantaa puheopetuksen ja viittomaopetuksen paremmuudesta kuurojen opetuksessa. Kiista päätyi oralismin eli puheopetuksen voittoon, jonka seurauksena viittomakieli kiellettiin. (Sacks 1992, ) Vasta vuonna 1966 Ruotsissa julkaistiin tutkimus, jossa todettiin virallisesti puhemetodilla opetettavien kuurojen huono koulumenestys. Tutkimuksen mukaan vain 15 % kuuroista oli oppinut puhumaan ymmärretysti. Samalla oli saatu myös uutta tutkimustietoa, että vallalla ollut käsitys ajattelemisen ja puheen yhteenkuuluvuudesta ei pitänyt paikkaansa. (Stenros 2008, 75.) Huonosta puheesta ei ollut kenellekään hyötyä, kuurot eivät sitä kuulleet ja kuulevat eivät sitä ymmärtäneet. Suomessa viittomakieli on saanut kielen aseman vasta vuonna 1995 (Takala 2002, 32). Uudistetut lait koulutuksesta antoivat 1998 viittomakielelle virallisen opetuskielen ja

18 18 äidinkielen aseman (Perusopetuslaki 628/1998:1-12, Lukiolaki 629/1998: 6, Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998:1-12 ). Kun vanhemmat ovat kuulevia, viittomakielen käyttö saattaa jäädä vähälle tai sen taito voi jäädä heikoksi. Onko näiden lasten käyttämä kieli lopulta viittomakieli, viitottu suomi vai pärjäävätkö nämä lapset kuulolaitteen avulla puhutun kielen parissa. Tätä kysymystä pohdimme Helsingin seurakuntayhtymän kuurojen diakonin Päivi Korhosen kanssa keskustellessamme viittomakielen tulevaisuudesta syksyllä Huonokuuloiset Huonokuuloiset ovat heterogeeninen ryhmä, jota on vähän tutkittu. Heidät yleensä yhdistetään kuulovammaisiin. Huonokuuloisuus voidaan jakaa käytännössä kolmeen ryhmään kuurojen ja kuulevien väliin kuulokyvyn mukaan. Kuulevien huonokuuloiseksi nimeämät henkilöt ovat lähinnä kuulevien identiteettiä, viittomakieliset huonokuuloiset identifioituvat kuuroihin, mutta eniten identifioitumisongelmia on keskellä olevalla huonokuuloisten ryhmällä. Kalelan tutkimuksessa huonoluuloiset eivät silti itse luokittele itseään kuulokyvyn mukaan. Suurin osa huonokuuloisista mukautuu valtakulttuuriin. (Kalela 2006, ) Huonokuuloisten mahdollisuuksia osallistua jumalanpalveluksiin auttaa varsin paljon induktiosilmukka, joka lähes kaikista Helsingin kirkoista löytyy. Huonokuuloisellakin saattaa olla korkea kynnys osallistua messuihin ja seurakunnan toimintaan, jos he eivät tiedä etukäteen saavansa selvää kuulemastaan puheesta. Varsinkin keskustelupiirit huonokuuloinen voi kokea ahdistaviksi, sillä kun ei saa selvää kaikkien puheesta, on vaikea itse osallistua keskusteluun. Kuulon huonontuessa ikääntyneenä voi uuden kielen, viittomakielen, opiskelu tuntua mahdottomalta. Siihen ei enää riitä voimavaroja. Viittomakieltä taitamattomina nämä huonokuuloiset eivät pysty olemaan kuurojenkaan toiminnassa mukana. Näin huonokuuloiset voivat hyvin olla väliinputoajia seurakunnan vammaistyössä. Tekstitulkatut tilaisuudet ovat apu näille ihmisille, jotka eivät kuule kuulokojeellakaan ja eivätkä ole oppineet viittomakieltä. Tekstitulkkauksessa tulkki kirjoittaa koko ajan puheen kaikki sanat ylös taukoja myöten ja se voidaan heijastaa esim. kirkon seinälle.

19 19 Vieraillessani harjoitteluni yhteydessä lokakuussa 2008 Kuulo- ja näkövammaisten palvelukeskuksessa Ainolassa Helsingissä huonokuuloisten ryhmässä tekstitulkkaus järjestettiin yhdelle ryhmän jäsenelle. Tulkkauksen avulla hän pystyi osallistumaan myös ryhmän keskusteluun mukaan. Kalela tuo pro gradu -työssään esille myös sen tosiasian, että vaikka kuurot ja huonokuuloiset ovat monin tavoin erilaisia, niin yhteistä heille lääketieteen näkökulmasta on kuitenkin kuulon puuttuminen kokonaan tai osittainen. Suurin ero on suhtautuminen tähän kuulon puuttumiseen. Kuuroille harvoin kuulo on merkityksellinen, sillä he ovat kasvaneet visuaaliseen maailmaan toisin kuin huonokuuloiset, joiden kasvu on pohjautunut ääneen. (Kalela 2006, 82.) Vaikka ihmiset jatkossa erilaisten kuulolaitteiden avulla jonkin verran kuulevat, viittomakielen on silti säilyttävä seurakunnan työmuodossa mukana. Kristillisen sanoman tavoittamiseen on ihmisellä parhaat mahdollisuudet omalla äidinkielellä. Kielen kehitykseen ja kommunikointiin lapsen kuuroudella ja huonokuuloisuudella on merkittävä ero. Huonokuuloiselle on puheen oppimisessa hyötyä kuulolaitteesta. (Takala 2002, 26.) Sisäkorvaistute eli kokleimplantti on elektroninen kuulolaite, joka muodostuu viidestä osasta. Yksi niistä asennetaan kirurgisella toimenpiteellä sisäkorvaan. Laite ei tee kuurosta kuulevaa, vaan joissakin tilanteissa koje on otettava pois ja niissä tilanteissa henkilö on kuuro (Snellman & Lindberg 2007, 9, 14; Stenros 2008, ) Kuulolaite vähentää kokonaan kuurojen ja viittomakieltä äidinkielenään käyttävien määrää ja näin tietysti myös seurakunnan viittomakielistä palvelua tarvitsevien henkilöiden määrää. Vastaavasti huonokuuloisten määrä kasvaa. Kuurojen yhteisö on vastustanut korvaistutteen laittamista. Heille on tullut tunne, että audismiksi nimetyn ilmiön koetaan olevan jatkoa oralismille. Puheen merkitys korvautuu nyt äänten merkityksellä ja lääketieteen keinoin kuuroutta yritetään poistaa. Kuurot näkevät kuulevien asettaneen tavoitteet omasta näkökulmastaan lähtien. (Stenros 2008, 82.) Viittomakieli on virallisesti ollut vasta 10 vuotta opetuksessa käytetty kieli ja kuuroilla voi olla pelko, että heitä itseään ei kuunnella lainkaan. Tämän pelon takana kuuroilla voi olla tunne kielen riistämisestä. Sen mukana oma kulttuuri kärsisi ja tämä voi osaltaan myös aiheuttaa vastustusta. Oralismia kannattivat aikoinaan myös papit, joten

20 20 kuurojen yhteisöissä seurataan nykyisin myös kirkon suhdetta kuurouteen ja implantti - asiaan. Helena Sume on tutkinut huonokuuloiseksi istutteen avulla tulleiden lasten koulunalkua Jyväskylän yliopistossa tekemässään väitöskirjassaan. Hän on tuonut siinä esille, miten äidinkielen määrittelyssä on ongelmia kuulevien vanhempien kuurojen lasten kanssa. Istute antaa kuitenkin mahdollisuuden oppia valtakulttuuria paremmin ja näin se on mielestäni kuten Sumenkin mielestä mahdollisuus. (Sume 2008, ) Toivottavasti mahdollisimman moni sisäkorvaistutteen saaneista lapsista saisi kasvaa kaksikielisiksi aikuisiksi. Kaksikielisinä heillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua seurakunnan järjestämään sekä suomenkieliseen että viittomakieliseen toimintaan. Kuulovammaisten jakautuessa näin kuuroina syntyneisiin, varhain kuuroutuneisiin ja myöhemmin elämässään puhekielen oppimisen jälkeen kuuroutuneisiin, kuurosokeisiin sekä huonokuuloisten jakautuvan vielä kuulokyvyn mukaan useampaan ryhmään asettaa tämä haasteita seurakunnan kuulovammaistyölle. Kuuroille ja huonokuuloisille olisikin pystyttävä järjestämään myös omaa toimintaa.

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot