SEURAKUNTIEN ODOTUKSET SEURAKUNTAYHTYMÄN DIAKONIATYÖN VAMMAISTYÖLTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURAKUNTIEN ODOTUKSET SEURAKUNTAYHTYMÄN DIAKONIATYÖN VAMMAISTYÖLTÄ"

Transkriptio

1 VAMMAISTYÖ HELSINGIN SEURAKUNNISSA JA SEURAKUNTIEN ODOTUKSET SEURAKUNTAYHTYMÄN DIAKONIATYÖN VAMMAISTYÖLTÄ Eija Järvinen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Diakoninen suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + Kirkon diakonin virkakelpoisuus

2 Ylitse kaikkien rajojen sana on vietävä yhteinen. Kristuksen armo ja siunaus on meille elämä, pelastus. Joka päivä eteemme avautuvat uudet mahdollisuudet ja tiet. Sinä johdatat meitä maailmaan ja voimaa suot yhä uudestaan. Sinä kannat, sinä viet. Sinä kannat, sinä viet. Pia Perkiö

3 TIIVISTELMÄ Eija Järvinen, Vammaistyö Helsingin seurakunnissa ja seurakuntien odotukset seurakuntayhtymän diakoniatyön vammaistyöstä, Järvenpää, Kevät 2009, 82 s., 2 LIITETTÄ. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + kirkon diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Helsingin seurakuntayhtymässä paikallisseurakuntien olemassa olevaa vammaistyötä ja sen pohjalta selvittää paikallisseurakuntien odotuksia yhteistyöltä Helsingin seurakuntayhtymän diakoniselta vammaistyöltä. Vammaistyö on keskittynyt seurakuntayhtymän järjestämäksi. Kuinka halukkaita olisivat paikallisseurakunnat lisäämään vammaistyötään? Tämän tutkimuksen kautta etsittiin mahdollisuuksia yhteistyön syventämiselle vammaistyössä seurakuntien odotusten pohjalta. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Vammaisuus on usein määritelty jonkin aistin tai kyvyn puutteena. Toimintaa vammaisille on pyritty järjestämään sen pohjalta. Kirkko on ollut monella saralla aloittamassa vammaistyötä, jota kunnat ja valtio nykyisin järjestävät. Seurakuntayhtymä haluaisi vammaistyön toteutuvan enemmän yhteistyönä paikallisseurakuntien kanssa. Tutkimuksen tuloksia on käsitelty sekä kyselyn tuloksien että haastattelujen pohjalta ja osin myös havainnoinnin kautta. Kovin suurta innostusta ei vammaistyön laajentaminen paikallisseurakunnissa saanut. Paikallisseurakunnat haluaisivat nykyisen työnjaon vammaistyössä jatkuvan. Avainsanat: diakonia, vammaisuus, kuulovammainen, kuuro, huonokuuloinen, näkövammainen, kehitysvammainen, seurakuntayhtymä, Kirkko kaikille -ohjelma.

4 ABSTRACT Eija Järvinen. The expectations of the Helsinki parishes for diaconia work with disabled people. 82 pages, 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää. Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to identify existing work among the disabled people in the Helsinki Parish Union and on that basis to determine the expectations of the member parishes for the work for the disabled. The work among the disabled has been organized as work of the Parish Union. Are member parishes willing to increase their work with the disabled? This study focuses on finding co-operation possibilities between the Parish Union and member parishes. The study is qualitative. Disability is often defined as a sensory deficiency or a deficiency in the ability. The activities have been attempted to organize on that basis. The church has had a number of fronts to start work among the disabled, which now belongs to the responsibilities of the municipalities and the state. According to the Parish Union the work among the disabled should be carried out more in co-operation with the member parishes in future. The study results have been processed based on the results of the questionnaire and the interviews, and partly through observation. The member parishes are not very eager to take up new responsibilities in the field of work among the disabled. They would like the work to go on as before organized by the Parish Union. Key words: diaconia work, disability, hearing-impaired, deaf, visually impaired, intellectual disability, Helsinki Parish Union, Kirkko kaikille -program

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 ABSTRACT JOHDANTO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VAMMAISUUS Vammaisuuteen liittyviä lakeja ja julistuksia Vammaisten määrä ja vammaisuuden määrittely Kehitysvammaiset Näkövammaiset Kuurot Huonokuuloiset VAMMAISUUDEN TUTKIMUS KIRKON VAMMAISTYÖ Sosiaalityön alku kirkossa Diakonia vammaistyössä Sielunhoito diakoniatyössä Vammaistoiminnasta tiedottaminen TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuslupa Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen metodit ja tutkimusprosessi...35

6 6.4 Tutkimuksen luotettavuus YHTEISTYÖN ODOTUKSISTA Vammaisille järjestettävä toiminta Seurakuntayhtymän vammaistyön tunteminen ja vapaaehtoistyö Odotuksia yhteistyöltä ja materiaalitarpeesta Kirkko kaikille -ohjelma ja vammaisen työllistäminen TUTKIMUSTULOKSET JA OMA OPPIMINEN Tutkimuksen tulokset Oppimisprosessi tutkimuksen teossa VAMMAISEN OIKEUS Kuuron mahdollisuus kuurojen papiksi Vammaisena syntymisen oikeus VAMMAISTYÖN TULEVAISUUS...62 LÄHTEET...65 LIITE 1 Vammaistyön ilmoitukset seurakuntien omissa lehdissä...75 LIITE 2 Saatekirje ja kyselykaavake ESPOO

7 1 JOHDANTO Muutaman vuoden takaisten viittomakielen opintojen vuoksi tunnen viittomakielisten ja kuurojen kulttuuria ja siksi halusin oppia tuntemaan myös näkövammaisten ja kehitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua kirkon toimintaan. Opinnoissani en osallistunut vammaisuuden opintokokonaisuuteen, joten tämän tutkimuksen avulla minulle avautui mahdollisuus syventää tietämystäni vammaisista ja heidän elämästään tämän päivän Suomessa sekä seurakuntayhteisöissä. Viittomakielen opetuksen alku Suomessa liittyi vahvasti kirkkoon ja kristinuskoon. Kirkko on ollut myös näkyvästi mukana sokeiden ja kehitysvammaisten vammaistyössä vuosisatojen ajan. Helsingissä seurakunnan vammaistyötä on tehty jo monen vuosikymmenen aikana. Helsingin seurakuntayhtymä on tutkimuksen tilaaja. Tutkimuksen avulla haluttiin tietoa paikallisseurakuntien valmiuksista ja haluista vammaistyön laajentamiseen. Tutkimuksessani kartoitin ensin Helsingin seurakunnissa olemassa olevaa vammaistyötä ja siltä pohjalta seurakuntien diakoniatyön haluja vammaistyön laajentamiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Ovatko paikallisseurakunnat halukkaita laajentamaan yhteistyötä seurakuntayhtymän erityisdiakoniatyön toivomuksen mukaan? Seurakuntayhtymä haluaisi kehittää vammaistyötä niin, että sitä voitaisiin jatkossa tehdä enemmän paikallisseurakunnissa. Lähtökohtana tutkimukselleni oli yhteistyön mahdollisuuksien lisääminen paikallisseurakuntien odotusten pohjalta. Tutkimustani ei tehty vammaisten näkökulmasta vaan tutkimukseni keskittyi työntekijöiden näkökulmaan. Tutkimukseni päämäärä ei ole tuoda valmiita malleja yhteistyöhön vaan tuoda ideoita yhteistyön mahdollisuuksista, joita kyselyn ja haastattelujen pohjalta ilmeni. Kirkon vammaistyön selkiyttämiseksi olen ensin määritellyt vammaisuutta ja kirkon vammaistyön historiaa sekä vammaistutkimuksen ja vammaisuuden tutkimuksen käsitteitä. Työssä keskityin tutkimaan aikuisten kehitys-, näkö- ja kuulovammaisten parissa tehtävää vammaistyötä. Työstä on rajattu ruotsinkieliset seurakunnat sekä liikuntavammaiset tutkimuksen ulkopuolelle. Ruotsinkielisillä on omaa toimintaa ja liikuntaesteitä pyritään

8 8 poistamaan kirkkojen remonttien yhteydessä. Jos tilat ovat esteettömät, liikuntavammaiset pystyvät osallistumaan kaikkeen seurakuntien toimintaan. Kirkko kaikille - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vammaispoliittinen ohjelma julkistettiin 2003 ohjeeksi seurakunnille vammaistyön toteuttamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi.

9 9 2 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Helsingissä seurakunnat kuuluvat Helsingin seurakuntayhtymään (jäljempänä seurakuntayhtymä). Helsingissä seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien yhteinen jäsenmäärä oli vuoden 2008 lopussa henkilöä. Seurakunnat ovat hyvin erikokoisia. Suurimpaan seurakuntaan kuului yli jäsentä, kun taas pienimpään seurakuntaan kuului vain 2200 jäsentä. (Helsingin seurakuntayhtymä Hallinto Väestötilasto.) Paikallisseurakunnat ovat toiminnallisesti itsenäisiä. Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päättää kuitenkin taloudesta antaen talousarvion perusteella paikallisseurakunnille budjetit, joiden varassa nämä toimivat. Yhteinen kirkkoneuvosto on vastuussa seurakuntayhtymän yhteisestä toiminnasta, johon sisältyy myös seurakuntayhtymän järjestämä vammaistyö. Helsingin seurakuntayhtymä on perustettu ensin keskusrekisteriksi vuonna 1950, jolloin Helsingissä oli kahdeksan luterilaista seurakuntaa (Helsingin seurakuntayhtymä Hallinto Historia). Seurakuntayhtymä muodostuu tällä hetkellä 24. suomenkielisestä ja 2. ruotsinkielisestä seurakunnasta. Seurakuntayhtymässä eletään parhaillaan muutoksen aikaa, sillä seurakuntia yhdistellään niin, että vuoden 2011 alusta seurakuntayhtymässä on enää 18 suomenkielistä seurakuntaa (Paavalin seurakunta jatkaa itsenäisenä Paavalin seurakunta). Ruotsinkielisiä seurakuntia oli vielä viime vuonna kuusi (Suomen evankelis-luterilainen kirkko Seurakunnat Seurakuntaliitokset). Helsingin seurakuntayhtymällä on vammaistyössä 5 diakoniatyöntekijää, joista yksi on alun perin toiminut näkövammaisten nuorisotyöntekijänä. Yksi diakoniatyöntekijöistä on viittomakielentaitoinen kuurojen diakoni. Kehitysvammaistyöllä on oma pappi. Kuurojen pappi on koko Helsingin piirin kuurojen työlle yhteinen ja hänen toimialueenaan on laaja osa Uuttamaata. Seurakuntayhtymän ruotsinkielisellä työllä on myös yksi vammaistyön diakoniatyöntekijä. Seurakuntakoon kasvaessa on varsin tavallista pyrkimys eriyttää toimintaa ja kehittää uusia virkoja. Seurakunnan työtehtävät voidaan jakaa muutoksen yhteydessä säilyviin esimerkiksi papin tehtävät ja sopeutuviin esimerkiksi diakoniatyö. Erityisdiakonia kuuluu selektiivisenä työnä sopeutuviin työmuotoihin. Sopeuttavat työmuodot pyrkivät to-

10 10 teuttamaan seurakunnan toimintaa muuttuvien ympäristöjen odotuksiin. (Huhtinen 2002, ) Tehtävien eriytyessä muodostuvat roolijaot työntekijöille. Roolijakoja ei välttämättä ole kirjattuna mihinkään, mutta kukin on ne itselleen sisäistänyt. Tätä voisi kutsua ruutuajatteluksi. Kukin haluaa toimia omassa ruudussaan eikä ole helposti halukas ottamaan tehtäviä toisen ruudusta. Isossa seurakuntayhtymässä on luonnollista, että vammaispalveluja varten ovat erikseen työntekijät. Seurakuntien verkostoituessa yhtymiksi karsitaan päällekkäistä työtä. Verkostoitumisen syntymisen perusta on työn monipuolisempi hallinta. Isommassa yksikössä on keskittymisen mahdollisuus ja näin työn tehostaminen on toteutettavissa. (Huokuna 2008, ) Paikallisseurakunnissa diakoniatyöntekijät yrittävät tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin pyrkimättä olemaan valloittamatta koko diakoniatyön laajaa kenttää. Tästä johtuen paikallisseurakunnissa saatetaan katsoa, että erityisesti vammaistyöhön palkattujen diakoniatyöntekijöiden tehtävään kuuluu kaikki vammaistyö seurakuntayhtymän alueella. Helsingissä seurakuntayhtymä haluaisi murtaa tätä ruutuajattelua. Seurakuntayhtymä ei halua toimia vammaistoiminnan muuttamiseksi sanelumenetelmällä, jolloin seurakuntayhtymä ylhäältäpäin vain antaisi uusia vammaistyön tehtäviä paikallisseurakunnille kysymättä näiden valmiuksia uuteen työnjakoon. Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteena on kehittää yhteistyötä erityisdiakoniatyössä yhtymään kuuluvien paikallisseurakuntien kanssa vammaisille tarjotun toiminnan (jäljempänä vammaistyö) järjestämisessä. Vammaistyö on ollut aiemmin paikallisseurakuntien vastuulla enemmän, mutta 1990-luvun laman aikaan diakoniatyöntekijöiden työtaakka lisääntyi etenkin taloudellista apua tarvitsevien henkilöiden auttamisessa ja näin tämä vammaistyö keskittyi seurakuntayhtymän diakoniatyön järjestämäksi. Seurakuntayhtymä haluaa, että vammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua oman seurakunnan järjestämään toimintaan. Vammaistyö hajautuisi näin myös eri puolille Helsinkiä, kun se nyt on keskittynyt seurakuntayhtymän järjestämäksi sen omissa tiloissa. Seurakuntayhtymässä työnjaon uudistamista halutaan tehdä nimenomaan yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Paikallisseurakunnissa olisi hyvä pohtia heidän omia mahdollisuuksiaan tarvittaessa kehittää ja muuttaa tutuiksi tulleita työmuotoja. Toimiva kerhoja tai piirejä ei täydy lopettaa, mutta niitä voi kehittää. Oleellisinta on kuitenkin hyvä yhteistyö seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien välillä, vaikka kaikissa pai-

11 11 kallisseurakunnissa ei järjestettäisikään vammaistyötä. Paikallisseurakunnissa tulisi silti olla valmiudet palvella tarvittaessa vammansa vuoksi erityisiä tarpeita omaavaa asiakasta. Edellytykset tulee luoda etukäteen, jotta kaikki on valmista tarvittaessa.

12 12 3 VAMMAISUUS Vammaisista käytettiin lukujen vaihteessa nimityksinä hourupäiset, tylsämieliset, rammat ja kuuromykät ja yhtenä ryhmänä puhuttaessa aistivialliset. Silloin poikkeavuus määriteltiin lähinnä tautisuutena ja sosiaalisena ongelmana sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta ei-toivottuna tilana. (Harjula 1996, 13.) Ongelmana ei ollut yksin aistin puuttuminen vaan viallisuuden katsottiin vaikuttavan koko ihmisen elämään. Historiassa vammaisuuden syyksi etsittiin myös syntisyyttä ja Jumalan rangaistusta. Tätä vastusti jyrkästi ja näkyvästi jo 1800-luvun lopulla piispa Alopaeus, joka piti asiankuulumattomana puhua synnin palkasta vammaisuudesta puhuttaessa. Alopaeuksen mukaan Jumalan työ näkyi yhtä hyvin vammaisessa henkilössä luvun alussa Jumalan työhön vedoten perusteltiin myös vammaisten opettamisen tärkeyttä. (Harjula 1996, ) Vammaisuuden pelättiin periytyvän ja niinpä rotuhygieenikot saivat avioitumiskiellon vammaisille voimaan 1929 (Harjula 1996, ). 3.1 Vammaisuuteen liittyviä lakeja ja julistuksia Suomen eduskunnan 2007 vahvistamassa laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista määritellään vammaiseksi henkilö, jolla on pitkäaikaisia vaikeuksia selvitä tavallisista elämisen toiminnoista vamman tai sairauden vuoksi. Laki edellyttää kuntia toimimaan yhteistyössä eri järjestöjen, yhteisöjen ja viranomaisten sekä laitosten kanssa, joiden toiminta läheisesti liittyy vammaistoimintaan. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380: 1, 12.) Euroopassa vuosi 2003 oli nimetty vammaisten vuodeksi. Euroopan neuvoston antamassa vammaispoliittisessa ohjelmassa on tavoitteena antaa jäsenmaille neuvoja ja toimia käytännön työvälineeksi, jotta vammaisten täysiosallistuminen yhteiskunnassa ja osallistuminen jäsenvaltioiden kaikkien alueiden politiikkaan olisi mahdollista. Jäsenvaltioiden tulee soveltaa ohjelmaa maakohtaisten tarpeiden pohjalta ja säännöllisesti kansallisella tasolla arvioida ohjelman toteutumista. Vammaisten ihmisten elämän keskeiset ohjelma-alueet on jaettu 15:een eri toimintaohjelmaan, joista tärkeimmäksi koh-

13 13 daksi katsotaan vammaisuuden tietoisuuden lisääminen. (Euroopan neuvosto Malagan ministerikokouksen vammaispoliittisen julistuksen tiivistelmä 2003, 4-7.) Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) yleissopimuksessa vammaisuus on määritelty rajoitteiksi, joiden vuoksi ihminen ei pysty täysimääräisesti osallistumaan yhteiskuntaan muiden vertaisesti (YK). Joulukuussa 2006 YK:n kokouksessa määriteltiin vielä tarkempi yleissopimus vammaisten oikeuksista. Oikeudeksi on kirjattu muun muassa laadukas elämä, vapaus liikkua sekä oikeutus koulutukseen ja työhön. Erittäin tärkeä kohta sopimuksessa on myös vammaisen henkilön synnynnäisen arvon kunnioittaminen. Tämä sopimus astui voimaan , kun yli 20 jäsenmaata oli ratifioinut sen. (YK.) Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla oli kolme vammaissymposiumia 1980-luvulla, ennen kuin se vuonna 2002 neljännessä vammaissymposiumissa teki luonnoksen vammaisten oikeuksista kirkossa. Vuonna 2003 ilmestyi Kirkko kaikille -ohjelma. Kirkossa halutaan toteuttaa vammaisten tasa-arvoa. Kirkon julistuksen pohjana ovat YK:n 1993 antamat yleiset ohjeet vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista yhdenvertaistamiseen sekä Suomen 1995 antama vammaispoliittinen ohjelma Kohti yhteiskuntaa kaikille. (Kirkko kaikille -ohjelma.) 3.2 Vammaisten määrä ja vammaisuuden määrittely Eri vammaisjärjestöillä on tietoa heidän jäsenikseen rekisteröityneistä vammaisista. Vammaisten määrä on sitä pienempi, mitä lähemmäksi sosiaalisesta määritelmästä lähestytään lääketieteellistä vammaisuuden määritelmää (Haarni 2006, 14). Joulukuussa 2008 noin Suomessa asuvaa henkilöä sai Kansaneläkelaitoksen lapsen tai aikuisen vammaistukea (Kansaneläkelaitos). Vammaistukien saajiin kuuluvat myös eläkkeensaajien hoitotukea saaneet henkilöt, joiden joukossa osa voi olla vammaisia. Kaikkien eri vammaisetuuksien saajien määrä joulukuussa 2008 oli yhteensä henkilöä. (Kansaneläkelaitos.) Kuulovammaisia on jo yksistään yli kymmenkertainen määrä lapsen ja aikuisen vammaistukea saaneiden henkilöiden määrään nähden. Tarkkaa kokonaismäärää vammaista ei ole saatavilla.

14 14 Ei ole tarkkaa tietoa, kuinka moni vammaisista kuuluu kirkkoon, sillä kirkolla ja seurakunnilla ei ole mitään tietoa, onko seurakunnan jäsen vammainen vai ei. Seurakunnilla on tietoa vain niiden toimintaan osallistuvista vammaisista. Helsingissä vammaiset asuvat monen eri seurakunnan alueella, joten tutkimukseni mukaan seurakunnan työntekijöillä oli vähän tietoa alueellaan asuvista vammaisista. Yksi diakoniatyöntekijä epäili, ettei seurakunnan alueella asu yhtään kuuroa, mutta yhtymän viittomakielinen työntekijä tiesi siellä asuvan Suomessa yleisesti tunnettu kuuro henkilö (Päivi Korhonen, henkilökohtainen tiedonanto ). Tutkimustietoa vammaisten uskonnollisesta elämästä on vähän. Kehitysvammalaissa ei ole velvoitteita vammaisten uskonnollisen elämän järjestämiseen. Laitoksissa asuvien vammaisten mahdollisuudet osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin riippuvat paljon henkilökunnan asenteesta. (Haarni 2006, ) Sana vammainen vakiintui suomenkieleen vasta 1970-luvulla. Yksilöön kohdistuvien rajojen muuttuessa myös vammaisuuden raja muuttuu. Vammaisuus katsotaan poikkeavuudeksi normaaliudesta. Vammaisuus on usein määritelty yhteiskunnassa eitoivotuksi tilaksi, sosiaaliseksi ongelmaksi, johon on yritetty löytää parannuskeinoja. (Harjula 1996, ) Vammaisista ovat yleisesti nykyisin käytössä nimikkeet kehitysvammainen, näkövammainen ja kuulovammainen. Vammaisten jaottelussa tulee kuitenkin pystyä katsomaan sitä näkökulmaa, mitä rajoituksia kullekin vamma on aiheuttanut (Poussu-Olli & Keto 1999, 13.) Kuulovammaiset jaetaan usein tutkimuksissa kuuroihin ja huonokuuloisiin. Aiemmin käytetyt termit sokea ja kuuro tuntuivat 1960-luvun muuttuneessa ilmapirissä vanhentuneilta käsitteiltä ja alettiinkin käyttää ilmaisuja näkö- ja kuulovammainen. Kuurot varsinkin ovat kiinnittäneet määrittelyssä huomiota sanaan vammainen, sillä he kokevat olevansa kulttuurivähemmistö eivätkä vammaisryhmä. (Stenros 2008, 9, 75.) Vammaisuuden määritteleminen ei ole itsestään selvää. Miten kuuro on vammainen, sillä hänellä on kieli - viittomakieli, jolla hän voi kommunikoida omassa yhteisössään. Määritelläänkö kuurous kuulon puutteen vai oman kielen kautta? Määrittelyn pohja asettaa tämän ryhmän vammaisina kahteen eri asemaan. Vammaisuutta voi olla hyvin erilaista määrittelystä riippuen. Vammaisista osa on jo syntynyt vammaisena tai vammautunut varhain lapsuudessa. Heidän elämäänsä on koko ajan kuulunut vammasta aiheutuvat rajoitteet. Jossakin myöhemmässä vaiheessa elämää

15 15 vammautuneella henkilöllä on muistissa hyvin aika ennen vammautumista. Kukaan henkilö ei voi etukäteen sulkea pois elämästään mahdollista vammautumista joko tapaturman, onnettomuuden tai sairauksien seurauksena. Vammautumisen aika merkitsee oman vammaisuuden hyväksymisessä paljon. Jos ei ole koskaan esimerkiksi nähnyt mitään, on sokeuteen suhtautuminen erilaista verrattaessa henkilöön, joka sokeutuu aikuisena. Lopullinen suhtautuminen omaan vammaisuuteen on kuitenkin viime kädessä kiinni henkilöstä itsestään Kehitysvammaiset Kehitysvammaisuudesta käytettiin vielä 1900-luvun alussa käsitettä tylsämielinen. Kasvatuksen päämääräksi nähtiin heidän saaminen hyödyllisiksi apumiehiksi, ei tehdä idiooteista ihmisiä, sillä luonnon lakeja ei voi kasvatuksella poistaa. Vuosisadan alussa oltiin myös huolissaan, kun pappien keräämät tilastot näyttivät, että Suomessa oli liian vähän tylsämielisiä muihin maihin verrattuna. (Harjula 1996, 74-87, 136.) Kehitysvammaisten asiat ovat kehittyneet paljon 100 vuoden aikana ja kehitys on viime vuosina vielä jatkunut lääketieteen kehittymisen myötä sekä erilaista kehitysvammaisuutta aiheuttavien geenien löytymisen vuoksi (Socialstyrelsen Ovanliga diagnoser). Kehitysvammaiseksi määritellään Suomen kehitysvammalain mukaan henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977: 1 ). Kehitysvammaisten määräksi Suomessa arvioidaan noin henkilöä (Kumpulainen 2007, 30). Kehitysvammaliiton Verneri -verkkosivuilla oli tammikuussa 2009 päivitetyn tiedon mukaan kehitysvammaisten määräksi arvioitu (Verneri Kehitysvammaisuus Tietopankki). Verneri -verkkosivuilla on uutta tietoa kehitysvammaisuuden määritelmän lähtökohtien muuttumisesta. Kehitysvammaisuuden katsotaan pohjautuvan nyt toimintakyvyn laaja-alaiseen rajoittuneisuuteen. (Verneri Kehitysvammaisuuden määrittely.) Lääketieteessä käytetään vielä ICD 10 - tautiluokituksen mukaista jaottelua älykkyysosamäärän perusteella lievästä syvään kehitysvammaisuuteen (Verneri Lääketieteellinen luokittelu). Yleisessä keskustelussa olen huomannut käytettävän vielä molempia määritelmiä.

16 Näkövammaiset Näkövammaiseksi määritellään ihminen, jonka paremman silmän näköäkään ei voida edes silmälaseilla saada paremmaksi kuin 0,3 ja sokeaksi määritelmän rajana on vastaavasti 0,05 tai näkökenttä on alle 20 astetta (Näkövammaisten keskusliitto Tietoa näkövammaisuudesta Näkövammaisuuden määrittely). Täysin sokealla henkilöllä ei ole lainkaan valon tajua (Hänninen 2006, 23). Ihmisen katsotaan saavan kaikesta informaatiostaan näön avulla 80 %, jolloin voidaan tältä pohjalta ajatella näön olevan tärkein aistimme. Varsinkin liikkumisen kannalta näkö on erittäin tärkeä. (Törrönen & Onnela 1999, 20.) Omassa työssäni vanhusten kotihoidossa olen huomannut heikkonäköisten ja sokeiden liikkumiseen vaikuttaneen todella paljon myös henkilön rohkeus ja erityisesti se, kuinka paljon häntä on tuettu omatoimisuuteen näkökyvyn heiketessä ja sen lopullisesti kadottua. Näkövammaisten tarkan määrän määritteleminen on vaikeaa. Vuonna 1990 näkövammaisten määräksi Suomessa arvioitiin noin , joista viidennes on sokeita (Asiakkaana näkövammainen 1990, 13). Näkövammaisten keskusliiton omilla kotisivuilla näkövammaisia on arvioitu Suomessa olevan henkilöä, joista sokeita ja loput eriasteisia näkövammaisia (Näkövammaisten keskusliitto Tietoa näkövammaisuudesta Näkövammaisten määrä). Näkövammaisten määrä ei ole kaksinkertaistunut vajaassa 20 vuodessa, vaan kysymykseen tulee lähinnä erilainen luokittelu. Suomessa eniten näkövammaisuutta aiheuttaa ikääntyneiden silmänpohjan rappeuma (Näkövammaisten keskusliitto Tietoa näkövammaisuudesta Näkövamman aiheuttajia). Näkövammaisten keskusliitto on teknisenä ylläpitäjänä lääkintöhallituksen 1983 aloittamassa näkövammarekisterissä, joka nyt on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin rekisteri näkövammaisista suomalaisista. Tämän rekisterin perusteella voidaan myös arvioida näkövammaisten määrää. Tästä rekisteristä ei voi vielä kuitenkaan saada tarkkoja tietoja, sillä rekisterissä on vasta noin näkövammaista. Sieltä tullaan aikoinaan saamaan tarkat lukemat näkövammaisten määrästä, sillä terveydenhuollon viranomaisilla ja laitoksilla on ilmoitusvelvollisuus tapaamistaan näkövammaisista, joiden paremman silmän silmälaseilla korjattukin näkö on alle 0,3. (Näkövammaisten keskusliitto Tietoa näkövammaisuudesta Näkövammarekisteri.)

17 Kuurot Kuulovammaisuus on lääketieteellisen määritelmän mukaan kuulon poikkeavuutta. Sosiologis - kulttuuriselta kannalta katsottuna kuurous on oma kulttuuri oma kieli mukaan lukien. Kuulovammaisia on Suomessa noin , joista kuntoutusta tarvitsevaa. Kuuroja näistä on noin (Kuulonhuoltoliitto Kuulovammaisten määrä; Kuurojenliitto Viittomakieli.) Kuulovammaiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kuurot, kuuroutuneet ja huono-kuuloiset. Kuurot ymmärtävät parhaiten viittomakieltä. Kuuroutuneille suomenkieli on vahva ja heidän on helpompi seurata viitottua suomea, jossa viittomakielen viittomat seuraavat suomenkielen sanajärjestystä ja kielioppia. (Malm 2004, ) Kuurot eivät itse halua käyttää termiä kuulovammainen, sillä he katsovat vammaa enemmän olevansa kielellinen yhteisö, jolla on oma kulttuuri ja johon voi kuulua myös kuulevia viittomakieltä osaavia henkilöitä. Viittomakieli voi olla kuulevankin henkilön äidinkieli. (Kuurojen liitto Viittomakieliset ja viittomakielet.) Viittomakieli on oma kieli, jolla on omat sanat eli viittomat, oma kielioppi ja oma sanajärjestys. Joka maassa on oma viittomakieli, mutta visuaalisuuteen pohjautuen kielirajojen ylittäminen kuuroilla on helpompaa kuin puhutuissa kielissä (Snellman & Lindberg 2007, 60) Kuuroilla on muista vammaisryhmistä katkerimmat muistot lähiajoilta viime vuosisadan lopulta 1960-luvulle väliseltä ajalta, jolloin viittomakieli oli kielletty kieli. Milanon kongressissa 1880 otettiin kantaa puheopetuksen ja viittomaopetuksen paremmuudesta kuurojen opetuksessa. Kiista päätyi oralismin eli puheopetuksen voittoon, jonka seurauksena viittomakieli kiellettiin. (Sacks 1992, ) Vasta vuonna 1966 Ruotsissa julkaistiin tutkimus, jossa todettiin virallisesti puhemetodilla opetettavien kuurojen huono koulumenestys. Tutkimuksen mukaan vain 15 % kuuroista oli oppinut puhumaan ymmärretysti. Samalla oli saatu myös uutta tutkimustietoa, että vallalla ollut käsitys ajattelemisen ja puheen yhteenkuuluvuudesta ei pitänyt paikkaansa. (Stenros 2008, 75.) Huonosta puheesta ei ollut kenellekään hyötyä, kuurot eivät sitä kuulleet ja kuulevat eivät sitä ymmärtäneet. Suomessa viittomakieli on saanut kielen aseman vasta vuonna 1995 (Takala 2002, 32). Uudistetut lait koulutuksesta antoivat 1998 viittomakielelle virallisen opetuskielen ja

18 18 äidinkielen aseman (Perusopetuslaki 628/1998:1-12, Lukiolaki 629/1998: 6, Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998:1-12 ). Kun vanhemmat ovat kuulevia, viittomakielen käyttö saattaa jäädä vähälle tai sen taito voi jäädä heikoksi. Onko näiden lasten käyttämä kieli lopulta viittomakieli, viitottu suomi vai pärjäävätkö nämä lapset kuulolaitteen avulla puhutun kielen parissa. Tätä kysymystä pohdimme Helsingin seurakuntayhtymän kuurojen diakonin Päivi Korhosen kanssa keskustellessamme viittomakielen tulevaisuudesta syksyllä Huonokuuloiset Huonokuuloiset ovat heterogeeninen ryhmä, jota on vähän tutkittu. Heidät yleensä yhdistetään kuulovammaisiin. Huonokuuloisuus voidaan jakaa käytännössä kolmeen ryhmään kuurojen ja kuulevien väliin kuulokyvyn mukaan. Kuulevien huonokuuloiseksi nimeämät henkilöt ovat lähinnä kuulevien identiteettiä, viittomakieliset huonokuuloiset identifioituvat kuuroihin, mutta eniten identifioitumisongelmia on keskellä olevalla huonokuuloisten ryhmällä. Kalelan tutkimuksessa huonoluuloiset eivät silti itse luokittele itseään kuulokyvyn mukaan. Suurin osa huonokuuloisista mukautuu valtakulttuuriin. (Kalela 2006, ) Huonokuuloisten mahdollisuuksia osallistua jumalanpalveluksiin auttaa varsin paljon induktiosilmukka, joka lähes kaikista Helsingin kirkoista löytyy. Huonokuuloisellakin saattaa olla korkea kynnys osallistua messuihin ja seurakunnan toimintaan, jos he eivät tiedä etukäteen saavansa selvää kuulemastaan puheesta. Varsinkin keskustelupiirit huonokuuloinen voi kokea ahdistaviksi, sillä kun ei saa selvää kaikkien puheesta, on vaikea itse osallistua keskusteluun. Kuulon huonontuessa ikääntyneenä voi uuden kielen, viittomakielen, opiskelu tuntua mahdottomalta. Siihen ei enää riitä voimavaroja. Viittomakieltä taitamattomina nämä huonokuuloiset eivät pysty olemaan kuurojenkaan toiminnassa mukana. Näin huonokuuloiset voivat hyvin olla väliinputoajia seurakunnan vammaistyössä. Tekstitulkatut tilaisuudet ovat apu näille ihmisille, jotka eivät kuule kuulokojeellakaan ja eivätkä ole oppineet viittomakieltä. Tekstitulkkauksessa tulkki kirjoittaa koko ajan puheen kaikki sanat ylös taukoja myöten ja se voidaan heijastaa esim. kirkon seinälle.

19 19 Vieraillessani harjoitteluni yhteydessä lokakuussa 2008 Kuulo- ja näkövammaisten palvelukeskuksessa Ainolassa Helsingissä huonokuuloisten ryhmässä tekstitulkkaus järjestettiin yhdelle ryhmän jäsenelle. Tulkkauksen avulla hän pystyi osallistumaan myös ryhmän keskusteluun mukaan. Kalela tuo pro gradu -työssään esille myös sen tosiasian, että vaikka kuurot ja huonokuuloiset ovat monin tavoin erilaisia, niin yhteistä heille lääketieteen näkökulmasta on kuitenkin kuulon puuttuminen kokonaan tai osittainen. Suurin ero on suhtautuminen tähän kuulon puuttumiseen. Kuuroille harvoin kuulo on merkityksellinen, sillä he ovat kasvaneet visuaaliseen maailmaan toisin kuin huonokuuloiset, joiden kasvu on pohjautunut ääneen. (Kalela 2006, 82.) Vaikka ihmiset jatkossa erilaisten kuulolaitteiden avulla jonkin verran kuulevat, viittomakielen on silti säilyttävä seurakunnan työmuodossa mukana. Kristillisen sanoman tavoittamiseen on ihmisellä parhaat mahdollisuudet omalla äidinkielellä. Kielen kehitykseen ja kommunikointiin lapsen kuuroudella ja huonokuuloisuudella on merkittävä ero. Huonokuuloiselle on puheen oppimisessa hyötyä kuulolaitteesta. (Takala 2002, 26.) Sisäkorvaistute eli kokleimplantti on elektroninen kuulolaite, joka muodostuu viidestä osasta. Yksi niistä asennetaan kirurgisella toimenpiteellä sisäkorvaan. Laite ei tee kuurosta kuulevaa, vaan joissakin tilanteissa koje on otettava pois ja niissä tilanteissa henkilö on kuuro (Snellman & Lindberg 2007, 9, 14; Stenros 2008, ) Kuulolaite vähentää kokonaan kuurojen ja viittomakieltä äidinkielenään käyttävien määrää ja näin tietysti myös seurakunnan viittomakielistä palvelua tarvitsevien henkilöiden määrää. Vastaavasti huonokuuloisten määrä kasvaa. Kuurojen yhteisö on vastustanut korvaistutteen laittamista. Heille on tullut tunne, että audismiksi nimetyn ilmiön koetaan olevan jatkoa oralismille. Puheen merkitys korvautuu nyt äänten merkityksellä ja lääketieteen keinoin kuuroutta yritetään poistaa. Kuurot näkevät kuulevien asettaneen tavoitteet omasta näkökulmastaan lähtien. (Stenros 2008, 82.) Viittomakieli on virallisesti ollut vasta 10 vuotta opetuksessa käytetty kieli ja kuuroilla voi olla pelko, että heitä itseään ei kuunnella lainkaan. Tämän pelon takana kuuroilla voi olla tunne kielen riistämisestä. Sen mukana oma kulttuuri kärsisi ja tämä voi osaltaan myös aiheuttaa vastustusta. Oralismia kannattivat aikoinaan myös papit, joten

20 20 kuurojen yhteisöissä seurataan nykyisin myös kirkon suhdetta kuurouteen ja implantti - asiaan. Helena Sume on tutkinut huonokuuloiseksi istutteen avulla tulleiden lasten koulunalkua Jyväskylän yliopistossa tekemässään väitöskirjassaan. Hän on tuonut siinä esille, miten äidinkielen määrittelyssä on ongelmia kuulevien vanhempien kuurojen lasten kanssa. Istute antaa kuitenkin mahdollisuuden oppia valtakulttuuria paremmin ja näin se on mielestäni kuten Sumenkin mielestä mahdollisuus. (Sume 2008, ) Toivottavasti mahdollisimman moni sisäkorvaistutteen saaneista lapsista saisi kasvaa kaksikielisiksi aikuisiksi. Kaksikielisinä heillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua seurakunnan järjestämään sekä suomenkieliseen että viittomakieliseen toimintaan. Kuulovammaisten jakautuessa näin kuuroina syntyneisiin, varhain kuuroutuneisiin ja myöhemmin elämässään puhekielen oppimisen jälkeen kuuroutuneisiin, kuurosokeisiin sekä huonokuuloisten jakautuvan vielä kuulokyvyn mukaan useampaan ryhmään asettaa tämä haasteita seurakunnan kuulovammaistyölle. Kuuroille ja huonokuuloisille olisikin pystyttävä järjestämään myös omaa toimintaa.

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää 18.1.2016 Saattaen vaihdettava - Järvenpää 18.1.2016 15.1.2016 2 Joensuun teologikoulutuksen kirkollisten soveltavien opintojen rakenne (1) ORIENTAATIOJAKSO

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot