Parikkalan kunta Kokouspöytäkirja nro 16/2012 Kunnanhallitus Sivu 387

Transkriptio

1 Kokouspöytäkirja nro 16/2012 Kunnanhallitus Sivu 387 Kokousaika Keskiviikko klo Kokouspaikka Parikkalan kunnanvirasto, Harjulinna, kunnanhallituksen kokoushuone os. Harjukuja 6, Parikkala Käsitellyt asiat 216 Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 217 Kunnanvaltuuston päätösten laillisuus ja täytäntöönpano 218 Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien jätteenkeräyksen järjestämistä 219 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelusopimusten uudistaminen - Oikaisuvaatimus 220 Lausuntopyyntö työryhmän ehdotuksesta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidon palvelutasoksi vuosille Lausuntopyyntö Etelä-Karjalan kotouttamisohjelmasta 222 Etelä-Karjalan liiton perussopimuksen uudistaminen 223 Hinnanalennuksen hyväksyminen laatuvirheen johdosta 224 Kaupanvahvistajan ilmoitukset 225 Viljelysmaan vuokrasopimuksen irtisanominen Pekka Repo 226 Artturi ja Aina Heleniuksen rahaston tuoton jakaminen 227 Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n syyskokous 228 Biotalouden kehittäminen Parikkalassa hankkeen rahoituksen hakeminen 229 Elinkeinojen kehittämishankkeen käynnistäminen ja varautuminen Parikkalan rajanylityspaikan avautumiseen 230 Pöytäkirjat ja muistiot 231 Tiedoksiannot kunnanhallitukselle 232 Ilmoitusasiat 233 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vuosien alijäämän kirjanpidollinen käsittely 234 Uuden valtuustokauden luottamushenkilökoulutus 235 Kunnan kiinteistöjen energiakatselmukset ja tarjouksen hyväksyminen - Jatkotarjouksen hyväksyminen Saapuvilla olleet jäsenet ja varajäsenet Kokouksen puheenjohtaja Muut saapuvilla olleet (ja läsnäolon peruste) Berg Ari Anttonen Pekka Kontiokorpi Paavo Niiranen Kari Tiilikainen-Kärpänen Terhi Sinkkonen Sami Vilska Miia Ari Berg Paakkinen Sakari Olander Hans Laukkanen Marjatta puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen varajäsen (Valkeapää Pirkko) jäsen kunnanvaltuuston pj. poistui 216 käsittelyn jälkeen, klo kunnanjohtaja, esittelijä hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä

2 Kunnanhallitus Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastustapa Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi nimettiin Kari Niiranen ja Terhi Tiilikainen- Kärpänen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Ari Berg Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Pekka Anttonen, 222 Parikkalassa Allekirjoitukset Kari Niiranen Parikkalassa Ilmoitustaulunhoitaja Marjatta Laukkanen Terhi Tiilikainen-Kärpänen Marjatta Laukkanen

3 Kunnanhallitus / Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Khall 216 Valmistelija hallintojohtaja Marjatta Laukkanen puh , s-posti marjatta.laukkanen@parikkala.fi Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja samalla hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi (kuntal 65 ). Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnanhallitus on / 129 antanut hallintokunnille ohjeet ja puitteet vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaan, jonka mukaan talousarvion menojen nousu saa olla enintään 1,5 % lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystointa, joka perustuu kolmen edellisvuoden kustannusosuuden keskiarvoon, tämän vuoden talousarvioon ja / tai ennakoituun toteutumiseen nähden. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on lähtökohtana ollut palvelujen järjestäminen vähenevän asukasluvun ja palvelujen käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Väestö vähenee noin 60 henkeä vuositasolla ja perusopetuksessa ennusteiden mukaan suunnitelmakaudella oppilasmäärä vähenee noin 25 oppilaan vuosivauhdilla. Kunnanhallituksen suunnittelukokous on käsitellyt kunkin toimialan erikseen ja hallintokunnilta saatuihin esityksiin on jouduttu tekemään useita muutoksia ja menojen osalta vielä 2,0 %:n suuruinen leikkaus kunnan varsinaisten toimintojen osalta talousarvion tasapainottamiseksi, jotta vuosikate saataisiin vastaamaan mahdollisimman pitkälti poistojen määrää ja jotta tilikauden tulos saataisiin positiiviseksi ollen kuitenkin realistinen. Tasapainotuksen jälkeen vuonna 2013 toimintatuotot ovat euroa ( euroa / ta -12) ja toimintamenot euroa ( ). Toimintakate on euroa ( ) eli toimintatuottojen osuus menoista on 29,4 %. Vuosikate on euroa ( ) ja suunnitelman mukaiset poistot 1,325 milj. euroa. Tilikauden tulos poistojen ja järjestelyerin jälkeen on euroa ylijäämäinen. Kunnanvaltuusto myöntää käyttötalousosan määrärahat ja vahvistaa tuloerät toimielimille tulosalueittain bruttomääräisinä - lukuun ottamatta kehittämisprojekteja, lomitustointa ja kaukolämpölaitosta, joissa on nettositovuus - ja asettaa näitä koskevat sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä sitovat perustelut.

4 Kunnanhallitus / Tiedoksi: Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Taloussuunnitelman ja talousarvion 2013 sisällöstä: Verotulot Verotulot on laskettu koko suunnitelmakaudelle valtuuston päättämien prosenttien mukaan; tuloveroprosentti 19,50, kiinteistöverot; yleinen 1,0 %, vakituinen asunto 0,5 % ja muut asunnot 1,1 %. Verotulot ovat vain euroa eli vajaa 1,7 % suuremmat kuin vuonna 2012 vaikka veroprosentti on nostettu yhdellä prosenttiyksiköllä, muutoin ne olisivat alentuneet euroa. Valtionosuudet: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat tämän hallituskauden aikana vuonna 2012 toteutetut ja vuosina toteutettavat leikkaukset. Vuodelle 2013 kohdistuu lisäleikkauksena 125 milj.euroa, joka tarkoittaa kuntien peruspalvelujen omavastuu osuuden lisäystä n. 23 euroa /asukas Vuonna 2012 peruspalvelujen leikkaus Parikkalan kunnan osalta on tarkoittanut lähes euroa ja kiinteistöveron poisto tasauksesta reilut euroa. Vuoden 2013 lisäleikkaus on reilut euroa. Toisaalta valtionosuuteen vaikuttaa mm. kunnan väestörakenne, työllisyystilanne, oppilasmäärä, joten näiden muutosten jälkeen Parikkalan kunnan valtionosuudet nousevat n. 2,4 % vuodesta Kunta maksaa lisäksi vuonna 2013 kotikuntakorvauksia reilut euroa niiden oppilaiden osalta, jotka suorittavat oppivelvollisuutta muualla kuin kotikunnassa ja vastaavasti kunta saa kotikuntakorvauksia n euroa niiden ulkokuntalaisten oppilaiden osalta, jotka suorittavat oppivelvollisuuden Parikkalassa. Laskennallisesti valtionosuuksia on arvioitu saatavan kunakin suunnitelmakauden vuonna sama määrä, koska hallitusohjelmassa on myös valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Käyttötalousmenot: Lähes puolet eli 48 % käyttötalousmenoista koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille maksuosuus on ensi vuonna euroa, jonka pohjana on vuosien tilinpäätösten keskiarvo, jota korotetaan kulloinkin Eksoten hallituksen ja kuntajohtajien yhteisesti sopimalla prosentilla. Muilta osin käyttötalouspuolen tulot ja menot noudattelevat kuluvaa vuotta, joten kokonaisuudessaan toimintakulut nousevat reilun prosenttiyksikön, vaikkakin palkkojen nousuun on varattu 2,0 %.

5 Kunnanhallitus / Investoinnit: Vuoden 2013 menot ovat 4,635 milj. euroa ja nettomenot 3,913 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat - päiväkodin rakentaminen 1,7 milj.euroa - rajanylityspaikan varastoalueen rakentaminen, 0,35 milj.euroa Vuoden 2014 nettomenot 5,125 milj.euroa - osuus Kiipolan ja Kirjolan asuntoloiden peruskorjauksesta, 0,8 milj. euroa - vesitornin saneeraus 0,35 milj.euroa - jäteveden puhdistus 3,8 milj.euroa (avustus hankkeelle 2 milj.euroa) Vuoden 2015 nettomenot 2,025 milj. euroa - jäteveden puhdistus 1,0 milj.euroa - osuus Kirjolan asuntolan peruskorjauksesta 0,4 milj.euroa Jokaiselle vuodelle on varattu euroa vuokra-asuntojen peruskorjauksiin. Ulkopuolinen rahoitus hyödynnetään hankkeisiin maksimaalisesti. Suunnitelmakaudelle ajoittuvat mittavat investoinnit joudutaan rahoittamaan vieraalla pääomalla. Jokaiselle vuodelle on varauduttava 2 milj. euron lainan ottamiseen, lainojen määrä ja nostoaika selviää hankkeiden toteutumisaikataulujen myötä. Lainakanta on suunnitelmakauden alussa 300 euroa / asukas. Muiden vuosien lainaosuus asukasta kohden määräytyy edellä olevien investointien toteutumisien mukaan. Henkilöstömäärissä ei tapahdu oleellisia muutoksia, maatalousviranomaistehtävien siirtymisen myötä myös kaksi henkilöä siirtyy Lappeenrannan kaupungin palvelukseen. Toiminnasta johtuvat mahdolliset muutokset henkilöstössä tehdään tapauskohtaisesti ensisijaisesti luonnollista poistumaa käyttäen. Kuntalain 65 :n 2 mom. mukaan talousarviossa / taloussuunnitelmassa on päätettävä niistä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Parikkalan kunnan talousarvio 2013 on ylijäämäinen, mutta vuoden 2011 tilinpäätös ja samoin myös vuoden 2012 tilinpäätös tulee todennäköisesti olemaan alijäämäinen. Taseessa on ylijäämää yli 11 milj.euroa, joten alijäämän kattamistarvetta ole.

6 Kunnanhallitus / Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto 1) hyväksyy taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden 2013 talousarvioksi, jossa: käyttötalousosan menot ovat euroa ja tulot euroa vuosikate on ylijäämäinen ja tilikauden tulos euroa ylijäämäinen investointiosan menot ovat euroa ja tulot euroa rahoitusosan toiminnan ja investointien rahavirta on euroa ja rahavarojen muutos euroa 2) myöntää määrärahat ja vahvistaa tuloerät sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet ja muut ehdot talousarvioesityksessä määritellyllä tavalla 3) hyväksyy vesihuoltolaitoksen jäännöspääoman korvauksen laskentaperusteeksi 4,00 % 4) hyväksyy taloussuunnitelman vuosille ohjeellisena noudatettavaksi. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että kunnanhallituksen varajäsen Sami Sinkkonen esitti, että Eksoten maksuosuus tulee talousarvioon ottaa kolmen vuoden toteutuneiden käytön keskiarvon perusteella. Esitystä ei kannatettu. Sinkkonen jätti asiasta eriävän mielipiteen.

7 Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus / Kunnanvaltuuston päätösten laillisuus ja täytäntöönpano Khall 217 Valmistelija hallintojohtaja Marjatta Laukkanen Puh , s-posti marjatta.laukkanen@parikkala.fi KuntaL 56 :n mukaan, jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöönpanematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi Kunnanhallituksen on myös huolehdittava valtuuston tekemien päätösten täytäntöönpanemisesta (KuntaL 23 ). Kunnanvaltuusto on käsitellyt seuraavat asiat: Lautakunta Hallitus Itä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen - valitusosoituksin Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Eron myöntäminen luottamustoimesta ja uuden jäsenen valinta Tarkastuslautakunta - valitusosoituksin Merja Virtanen, Sari Tiainen ja Merja Kosonen - tiedoksi tarkastuslautakunta ja keskusarkistonhoitaja Talousarvion toteutuminen tiedoksi tilintarkastaja ja toimialajohtajat Eksoten vuoden 2012 kuntakohtaisen palvelusopimuksen maksuosuuden muuttaminen - valitusosoituksin Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Vuoden 2012 talousarvion tarkistaminen - tiedoksi toimialajohtajat ja pääkirjanpitäjä Kunnan hallinto-organisaation uudistaminen - Hallintosääntö tiedoksi esimiehet, henkilöstösihteeri, palkkahenkilöstö Luottamushenkilöiden palkkiosääntö tiedoksi toimialajohtajat, palkkakirjanpitäjä, kanslisti Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle tiedoksi verohallinto ja kuntaliitto Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle tiedoksi verohallinto ja kuntaliito Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistosuunnitelma - tiedoksi ja täytäntöönpantavaksi pääkirjanpitäjä ja kirjapitäjä Imatran Seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö - valitusosoituksin Imatran seudun ympäristölautakunta - tiedoksi tekninen lautakunta Tiedoksi - ei toimenpiteitä Valtuusto

8 Kunnanhallitus / Muut mahdolliset esille tulevat asiat - muita päätettäviä asioita ei ollut Muut asiat - Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen koskien jätteenkeräyksen järjestämistä - valtuutettu Pekka Koiso-Kanttila muistutti Uus-Parikkalan Sitoutumattomien v jättämän valtuustoaloitteen etenemistä, koskien Parikkalan rajanylityspaikan johdosta järjestettävää tiedotustilaisuutta valtuustolle Puheenjohtaja totesi, että valtuustoaloite saatetaan kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Kunnanvaltuuston pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville ja pöytäkirjaotteet asianosaisille annettu postin kuljetettavaksi Näin ollen yleinen valitusten jättöaika päättyy ja asianosaisten osalta Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää todeta kunnanvaltuuston kokouksen päätösten osalta, etteivät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutoinkaan lainvastaisia, joten päätökset voidaan niiden lainvoimaisiksi tulon jälkeen panna täytäntöön. Päätös: Hyväksyttiin.

9 Kunnanhallitus / Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien jätteenkeräyksen järjestämistä Khall 218 Valmistelija kunnanjohtaja Hans Olander puh , s-posti hans.olander@parikkala.fi Parikkalan Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti kunnanvaltuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen: Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä jätetyn aloitteen tiedoksi ja antaa sen edelleen teknisen lautakunnan ja Imatran ympäristölautakunnan valmisteltavaksi. Päätös: Hyväksyttiin.

10 Kunnanhallitus / Kunnanhallitus / Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelusopimusten uudistaminen Khall 195 Valmistelija kunnanjohtaja Hans Olander puh , s-posti hans.olander@parikkala.fi Osana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palveluprosessin uudistamista on itse palvelusopimusten uudistaminen, jota Eksoten hallitus on valmistellut seuraavien kuntajohtajien neuvottelukunnan hyväksymien linjausten mukaisesti: - Siirrytään vuosittaisista kuntakohtaisista sopimuksista koko valtuustokauden pituisiin sopimuksiin. - Siirrytään vuositason asioiden tarkastelusta pidemmän aikavälin tarkasteluun. - Otetaan käyttöön standardisopimus, johon vuosittaisissa tarkistuksissa tehdään vain kuntakohtaiset muutokset omina liitteinään. - Yhdistetään strateginen ja kuntakohtainen palvelusopimus. Ehdotus uudeksi palvelusopimukseksi perustuu Eksoten perussopimukseen ja perustamissuunnitelmaan, Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelmaan sekä Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiaan ja jäsenkuntien omiin strategioihin. Sopimukseen on otettu tarpeelliset ja edelleen ajankohtaiset määräykset strategisesta ja kuntakohtaisesta sopimuksesta. Maksuosuusprosentin määräytymisperustetta ei ole muutettu. Sopimuksessa on seuraavat kuntakohtaiset liitteet, joita päivitetään tarvittaessa vuosittain: - Kuntakohtaiset sopimuskauden tai yksittäisen sopimusvuoden painopisteet ja tavoitteet, kuntakohtainen maksuosuus ja mahdolliset lisäostot talousarviovuodelle sekä mahdolliset investoinnit, peruskorjauksia ja toimitilamuutoksia koskevat määräykset - Palvelukortit, joissa todetaan kunkin palvelukokonaisuuden osalta Eksoten järjestämisvastuun sisältö, kuvaus palvelusta, kehittämiskohteet ja muutokset suunnitelmavuosille, kuntien välisten maksuosuuksien jakautumisperusteet sekä kunkin kunnan erikseen ostamat lisäpalvelut. Palvelukortit säilyisivät tässä vaiheessa nykyisenkaltaisina. Tavoitteena on kuitenkin yksi yhteinen palvelukortti, johon yhdistettäisiin kuntaraportointi. Tämä on mahdollista siinä vaiheessa, kun palveluja on saatu harmonisoitua riittävästi. Toisen kuntakohtaisen liitteen sisältö riippuu kunkin kunnan omista painopisteistä ja tavoitteista sopimuskaudelle. Siihen voi kirjata esimerkiksi Eksoten ja kunnan yhteiset valtuustotasolla hyväksyttävät ohjelmat, toimenpidesuunnitelmat ym.

11 Kunnanhallitus / Kuntajohtajien neuvottelukunta on käsitellyt uudistusehdotuksen ja Eksoten hallitus on hyväksynyt sen omalta osaltaan Tiedoksi: Ehdotus uudistetuksi palvelusopimukseksi liitteineen Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä osaltaan ehdotuksen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin uudistetuksi palvelusopimukseksi. Päätös: Hyväksyttiin. Khall Oikaisuvaatimus Arian Ainesjärvi on jättänyt seuraavan oikaisuvaatimuksen: Oikaisuvaatimus koskien Parikkalan kunnanhallituksen päätöksen 195 :ää, Haen yllämainitun päätöksen kumoamista ja perusteluni on seuraava: Parikkalan kunnanvaltuuston omalta osaltaan hyväksymän Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (EK- SOTE) perussopimuksen 22 :n mukaisesti palvelusopimusten mukaiset maksut määräytyvät erikoissairaanhoidon suurten kustannusten tasaamista koskevia säännöksiä lukuun ottamatta kunnan asukkaiden palvelujen käytöstä aiheutuneiden kustannusten mukaisesti, jotka yhteenlaskettuna kunkin kunnan osalta muodostavat kunnan maksuosuuden. Myös EKSOTEn perustamissuunnitelmassa (luku 4) on todettu, että kustannusperusteena on kaikkien palveluiden osalta aiheuttamisperiaate. Se on oikeudenmukainen ja pitää sisällään automaattisesti kuntien erilaisen palvelutarpeen. Perusperiaate on yksinkertainen: kunta maksaa kaikki asukkaidensa käyttämät palvelut. Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan osaltaan ehdotuksen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin uudistetuksi palvelusopimukseksi vuosille , jonka mukaan sopimuksessa määriteltyä kustannustenjakoperustetta käytetään muuna laskennallisena perusteena vuosimaksuosuuksien määrittelyä tehtäessä tulevina vuosina eikä sillä ole vaikutusta takautuvasti vuosimaksuosuuteen. Kunnanhallituksen kyseisen päätöksen selostusosassa on todettu, että ehdotus uudeksi palvelusopimukseksi perustuu EKSOTEn perussopimukseen ja perustamissuunnitelmaan, mikä ei kuitenkaan kustannusten määräytymisperusteiden osalta pidä paikkaansa. Kuten EKSOTEn kaikkien jäsenkuntien valtuustojen hyväksymistä perussopimuksen ja perustamissuunnitelman sisällöistä käy ilmi, kunnanhallituksen osaltaan hyväksymä uudistettu palvelusopimus on niihin nähden ristiriitainen kustannusten määräytymisen osalta. Toisin sanoen kunnanhallituksen hyväksymä palvelusopimus

12 Kunnanhallitus / on kustannustenjakoperusteiltaan laadittu perussopimuksen 22 :n (ja perustamissuunnitelman luvun 4) vastainen, joten kunnanhallituksen päätös on tältä osin lainvastainen. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen. Perustelut: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus sisältää määräykset mm. jäsenkunnilta palveluista perittävistä maksuista ja niiden määräytymisperusteista. Perussopimuksen 22.2 :n mukaan palvelusopimusten mukaisten maksujen perusteena on kunnan asukkaiden palvelujen käytöstä aiheutuneet kustannukset. Erikseen laadittu jäsenkuntien yhteinen palvelusopimus sisältää tarkemmat määräykset kuntien maksuosuusprosentin määräytymisestä, kunnan vuosimaksusta sekä tähän vaikuttavasta palvelujen käytöstä. Kunnanhallitus on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt jäsenkuntien uudistetun palvelusopimuksen vuosille , jonka mukaan Eksoten laskutus perustuu kullekin kunnalle kolmen edellisen vuoden toteumasta määriteltyyn maksuosuusprosenttiin. Palvelusopimusmallissa kuvataan myös tarkempi määräytymisperuste eri palvelujen osalta. Sopimuksessa määriteltyä kustannustenjakoperustetta käytetään muuna laskennallisena perusteena vuosimaksuosuuksien määrittelyä tehtäessä tulevina vuosina eikä sillä ole vaikutusta takautuvasti vuosimaksuosuuteen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päivätyssä lausunnossaan Parikkalan kunnalle (lausunto 98) todennut mm., että jos maksuosuus määräytyy arvioidun käytön tai muun laskennallisen perusteen mukaan eikä maksuosuutta jälkikäteen tarkisteta toteutuneen suoritekäytön mukaiseksi, jäsenkunta kirjaa sovitun laskennallisen maksuosuuden tilikaudelle, jona velvoite maksuosuuden suorittamisesta sopimuksen mukaan toteutuu. Koska Eksoten hallituksen ja jäsenkuntien yhdessä hyväksymä palvelusopimus perustuu kunkin kunnan toteutuneeseen palvelujen käyttöön, kunnanhallitus katsoo, että Eksoten perussopimuksessa määritelty aiheuttamisperiaate toteutuu siinä laajuudessa kuin jäsenkunnat ovat yhteisesti halunneet. Kuntayhtymän perustamissuunnitelman osalta voidaan todeta, ettei sitä voida pitää sellaisena juridisesti sitovana asiakirjana, josta poikkeaminen muodostaisi muutoksenhakuperusteen palvelusopimusta koskevaan päätökseen. Näin ollen oikaisuvaatimus on myös tältä osin aiheeton. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että kunnanhallituksen varajäsen Sami Sinkkonen esitti, että oikaisuvaatimus tulee hyväksyä. Ehdotusta ei kannatettu. Sami Sinkkonen jätti asiasta eriävän mielipiteen.

13 Kunnanhallitus / Lausuntopyyntö työryhmän ehdotuksesta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidon palvelutasoksi vuosille Khall 220 Valmistelija kunnanjohtaja Hans Olander puh , s-posti hans.olander@parikkala.fi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallitus on kokouksessaan päättänyt pyytää jäsenkuntien ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen lausunnon ensihoidon palvelutasosta mennessä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu ja tehtävä palvelutasopäätös. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta ( ) määrittelee ensihoitopalvelun tehtävät, palvelutasopäätöksen sisällön, riskialueluokat, tehtäväkiireellisyysluokat ja tavoittamisajan määrittelyt. Sairaanhoitopiirillä on oltava ensihoidosta vastaava lääkäri ja ympärivuorokauden toimivat kenttäjohtajat. Eksoten akuutti tulosalue on valmistellut ehdotuksen ensihoidon palvelutasosta vuosille Työryhmän ehdotuksen mukaan ensihoidon palvelutason perustan muodostavat palvelun saatavuus ja laatu. Ensihoitopalvelujärjestelmä ja sen perusosat rakennetaan siten, että Eksoten alueella mahdollisimman moni hätätilapotilas tavoitetaan riittävän ajoissa ja hänelle voidaan antaa tilan edellyttämä ja laadukas ensihoito sekä samalla huolehtia potilaan mahdollisesti tarvitsemasta (kiireellisestä) kuljetuksesta oikeaan hoitopaikkaan. Hätäkeskuksessa tehtävä kiireellisyysluokitus (A-D) mahdollistaa rajallisten voimavarojen kohdentamisen niitä nopeimmin tarvitsevalle. Hätätilapotilaat tulee tavoittaa mahdollisimman nopeasti, jotta potilaan selviytymismahdollisuudet ja jatkohoidon tulokset olisivat parhaat madolliset. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa ehdotuksesta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidon palvelutasoksi vuosille seuraavan lausunnon: Nykytilanteessa maaseudun laajoilla ja harvaan asutuilla alueilla ensihoitoyksiköiden lähtövalmius on yleensä 15 minuuttia, kun taas kaupunkialueiden tiheään asutuilla alueilla lähtövalmius on välitön. Samojen riskialueluokkien sisällä väestön tavoittamisosuuksissa on suurta vaihtelua kaupunkikuntien ja maaseutukuntien kesken. Kuitenkin ensihoitoasetuksen mukaan saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella riippumatta ensihoidon järjestämistavasta.

14 Kunnanhallitus / Kunnanhallitus katsoo, että työryhmän ehdotuksen mukaisesti on maaseudulla ja kaupungeissa olevien samojen riskialueluokkien välisiä eroja väestön tavoittamisosuuksissa syytä tasata lisäämällä maaseutualueiden ensihoitoyksikköjen välittömän lähtövalmiuden osuutta suunnitelmallisesti vuosittaisella tavoiteohjelmalla. Esitetyistä maaseutualueiden ensihoitopalvelun hankintatavoista Parikkalan kunta kannattaa vaihtoehtoa 1) eli palvelun tuottamista Eksoten omana toimintana. Uuden järjestelmän toteuttaminen on syytä aloittaa työryhmän ehdotuksen mukaisesti Parikkalan yksiköstä, josta Eksote tällä hetkellä maksaa eniten. Parikkalassa Eksoten omaan toimintaan siirtyminen ei aiheuta myöskään vuokrakustannuksia. Päätös: Hyväksyttiin.

15 Kunnanhallitus / Lausuntopyyntö Etelä-Karjalan kotouttamisohjelmasta Khall 221 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan Kotoutumislain mukaisesti kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma. Ohjelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja sitä tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Etelä-Karjalan kuntajohtajista koostuvan Lappeenranta Imatrakaupunkiseudun työvaliokunnan päätöksellä maakunnallista kotouttamisohjelmatyötä ohjaamaan muodostettiin kuntien ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin edustajista muodostettu ohjausryhmä. Ohjelman laatimisesta on vastannut Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Etelä-Karjalan kotouttamisohjelma on nyt valmistunut. Tiedoksi: Etelä-Karjalan kotouttamisohjelma vuosille Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Oy pyytää kuntien lausuntoa kotouttamisohjelmasta mennessä. Imatran seudun työvaliokunta päätti kokouksessaan valmistella yhteisen lausunnon Etelä-Karjalan kotouttamisohjelmaan. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää lausua Etelä-Karjalan kotouttamisohjelmasta seuraavaa: Maahanmuuttajien kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat mahdollisimman pian maahantulon jälkeen omaksuisivat valmiudet elää suomalaisessa yhteiskunnassa aktiivisena ja tasavertaisena jäsenenä niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Uusittu kotouttamislaki tuli voimaan Aikaisempi kotouttamislaki luotiin 1990-luvulla. Tuolloin lain lähtökohtana olivat ne maahanmuuttajat, jotka saapuivat Suomeen pakolaisina tai paluumuuttajina. Kotouttamispalvelut suunnattiin tuolloin lähinnä vain työttömille maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Uudella lailla kotoutumisen edistämisestä pyritään vastaamaan viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin maahanmuutossa. Lain tarkoituksena on "tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken." (1 Lain tarkoitus)

16 Kunnanhallitus / Lakiuudistuksen pääkohdat ovat: 1) kotoutumislain kohderyhmän laajentaminen kaikkiin maahanmuuttajiin, 2) alkuvaiheen ohjauksen parantaminen kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi sekä 3) kotoutumisen kaksisuuntaistamisen edistäminen viranomaisyhteistyöllä ja kunnallisissa palveluissa maahanmuuttajille. Lisäksi laissa säädetään 4) pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja kunnalle maksettavista korvauksista. (Lähde: Sisäasianministeriön tiedote 2011) Lain 32 :ssä säädetään kunnan kotouttamisohjelmasta, että "kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa." Laki ei sisällä määräyksiä, millainen kotouttamisohjelman tulee olla. Lain 33 :ssä on kuitenkin säädetty, mitä kotouttamisohjelma voi sisältää. Kotouttamisohjelman luonnos on valmisteltu siten, että se täyttää lain asettamat vaatimukset ohjelmalle. Valmistellussa luonnoksessa on sisällöllisesti otettu huomioon näitä asioita siltä osin kuin on ollut tarkoituksenmukaista alueellisessa kaikkia maakunnan kuntia koskevassa kotouttamisohjelmassa. Ohjelmaluonnoksessa on vastattu lakiuudistuksen edellä lueteltuihin pääkohtiin kuten kohderyhmän laajentaminen, alkuvaiheen ohjaukseen panostaminen, kunnallisten palvelujen kehittäminen sekä viranomais- ja muiden eri toimijoiden yhteistyön tehostaminen. Kotouttamisohjelma on kattava ja siinä annetaan riittävät yleiset ohjeet ja tavoitteet kotouttamiseen. Valtion kotouttamisohjelmassa v korostetaan kotoutumista jatkuvana kahdensuuntaisena prosessina, joka edellyttää sitoutumista sekä maahanmuuttajalta että vastaanottavalta yhteiskunnalta. Kotouttamisohjelman luonnoksessa ohjelman tulevaisuudenkuvassa ja tavoitteessa 3 Asiakaslähtöiset palvelut on maahanmuuttajien ja yhteiskunnan "työnjako" kotouttamisessa tuotu esille. Tulevaisuudenkuvassa korostetaan maahanmuuttajan aktiivisuutta kotoutumisessa ja jokaisen omien voimavarojen käyttöä kotoutumisessa ensisijaisesti. Palvelujen pääperiaatteena palveluiden järjestämisessä on, että maahanmuuttajat käyttävät samoja palveluja kuin muut asukkaat. Erityispalveluja käytetään, jos peruspalvelut eivät sovellu ja keskittyvät kotoutumisen alkuvaiheeseen. Imatran seudun kunnat kiinnittävät ohjausryhmän huomion jatkovalmistelussa vielä seuraaviin asioihin: - Suomen kielen opetus maahanmuuttajille ja oman äidinkielen opetus maahanmuuttaja lapsille ja nuorille on erityisen tärkeää kotoutumisessa. Opettajille tulisi tarjota koulutusta maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten suomen kielen opettamiseen ja muun koulunkäynnin tukemiseen. Kaikissa kunnissa maahanmuuttajan oman kielen opetusta ei ole

17 Kunnanhallitus / pystytty järjestämään. Oman äidinkielen opettaminen kullekin lapselle ja nuorelle voi olla hyvin haasteellista, koska kielen taitajia ei kunnassa välttämättä ole. Tämän asian järjestämiseen tarvitaan yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Kuntien järjestämistä palveluista mm. kirjasto- ja liikuntapalvelut antavat hyvät edellytykset edistää kotoutumista ihmisten arkielämässä. Esimerkiksi Parikkalassa kirjasto on hankkinut ja tulee hankkimaan kokoelmiinsa riittävästi vieraskielistä aineistoa maahanmuuttajien syrjäytymisen tunteen ehkäisemiseksi. Kirjasto huolehtii myös siitä, että maahanmuuttajien käytössä on ajantasaisia suomen kielen kielikursseja äänitteineen tukemaan kielen oppimista ja yhteiskuntaan kotoutumista. OKM:n tutkimuksen mukaan liikunnasta ja urheilusta on parhaimmillaan monia hyötyjä kotoutumisprosessissa mm. kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimisessa, psyykkisen ja fyysisen terveydentilan edistämisessä, ystävyyssuhteiden solmimisessa ja suvaitsevaisuuden edistämisessä. Suunnitelman luku 3.2 kielen oppimiseen liittyvän osion kaaviosta (sivulla 9) puuttuu yhtenä toimijatahona Te-toimisto, joka tällä hetkellä järjestää aikuisille suunnatun kielenopetuksen pääosin. Myös toiminnallinen kielenopiskelu voisi tapahtua nimenomaan Tetoimiston/Työvoiman palvelukeskuksen kautta ohjautuvien työharjoittelu- / työelämänvalmennusjaksojen sekä palkkatukityöjaksojen aikana. Ohjausryhmän tulee pohtia ja valmistella esitys, miten kotouttamista voitaisiin edelleen kehittää alueellisena yhteistyönä. Päätös: Hyväksyttiin.

18 Kunnanhallitus / Etelä-Karjalan liiton perussopimuksen uudistaminen Khall 222 Valmistelija hallintojohtaja Marjatta Laukkanen Puh , s-posti marjatta.laukkanen@parikkala.fi Kuntaliitosten ja ALKU uudistuksen mukanaan tuomien uusien tehtävien vuoksi Etelä-Karjalan liiton perussopimus on uudistettava. Maakuntahallitus esittää, että jäsenkunnat hyväksyisivät uuden perussopimuksen mennessä ja sen on tarkoitus olla voimassa vuoden 2013 alkavalla valtuustokaudella. Tiedoksi: Maakuntahallituksen hyväksymä Etelä-Karjalan liiton perussopimus Aluekehityslain mukaiset uudet tehtävät on kirjattu perussopimuksen 3-5 :iin. Tältä osin muutokset ovat teknisluonteisia. Kuntaliitosten vuoksi ehdotetaan, että jäsenkuntien edustus maakuntavaltuustoon lasketaan niin, että kunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa asukasta kohti. Näin laskettuna Parikkalalla on valtuustossa 2 paikkaa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että tämä hyväksyy Etelä-Karjalan liiton perussopimuksen maakuntahallituksen esittämässä muodossa. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi (yhteistöjäävi). Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Pekka Anttonen.

19 Kunnanhallitus / Hinnanalennuksen hyväksyminen laatuvirheen johdosta Khall 223 Valmistelija hallintojohtaja Marjatta Laukkanen puh , s-posti marjatta.laukkanen@parikkala.fi Valmistelija tekninen johtaja Jorma Remes Puh , s-posti jorma.remes@parikkala.fi Kunta on allekirjoitetulla kauppakirjalla lunastanut kunnan vuokratontilla olevat rakennukset osoitteesta Kangaskyläntie 7. Vuokrasopimus on tehty ja siihen noudatetaan vuoden 39 maanvuokralakia (nykyinen maanvuokralaki on tullut voimaan ), jossa kunnalla on lunastusvelvollisuus, mikäli vuokrasopimusta ei jatketa. Hintapyyntö rakennuksista oli kiinteistönvälittäjän arvion mukainen euroa. Neuvotteluissa lähdettiin tarjoamaan nykyisen lunastusprosentin mukaisesti 60 % teknisestä arvosta ja päädyttiin lopulta euron kauppahintaan. Kunnan tekninen toimi kävi tarkastamassa asunnon kunnon ja kauppakirjaan otettiin normaalit vastuunrajoitusehdot. Molemmat osapuolet toimivat vilpittömässä mielessä. Kunta vuokrasi asuinrakennuksen edelleen asunnoksi. Vuoden asumisen jälkeen vuokralaiset ovat joutuneet muuttamaan siitä huonon sisäilman takia. Kunta teetätti sisäilmatutkimuksen, jonka mukaan talossa pitää tehdä merkittävät korjaukset, mikäli se olisi asumiskelpoinen. Talon ikä ja se, että talo sijaitsee kaavassa AL-tontilla, ei vaadittavia korjauksia ole taloudellisestikaan tarkoituksenmukaista tehdä. Koska kaupankohteena on vuokratontilla olevat rakennukset, kyseessä on irtaimen kauppa, johon noudatetaan kauppalakia, jonka mukaan mikäli tavara ei vastaa sitä, mitä ostettu, siinä on laatuvirhe, jolloin on mahdollista joko kaupanpurku taikka hinnanalennus. Todetaan, että kauppa sisältää n euron arvosta veden-, jäteveden- ja sähkön liittymissopimuksia, joita voidaan hyödyntää tonttia rakennettaessa. Myyjien kanssa on pidetty neuvottelu asian johdosta, jossa mukana olivat kunnan puolelta tekninen johtaja ja hallintojohtaja. Neuvottelun tuloksena myyjät sitoutuivat omalta osaltaan euron hinnanalennukseen ja suorittavat sen kunnalle päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen, jonka jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole vaateita toisiaan kohtaan tässä asiassa. Kokoukselle selostetaan lähemmin syitä, joiden vuoksi em. summaan on päädytty. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä Kangaskyläntie 7 tehdystä kaupasta laatuvirheen johdosta myyjien suorittaman euron hinnanalennuksen edellä selostetun mukaisesti.

20 Kunnanhallitus / Päätös: Hyväksyttiin.