3 / 2007 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

Transkriptio

1 3 / 2007 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti Kurkiston koululaiset aamulla koulubussia odottelemassa bussipysäkillä. ässä vasta puoli yhdeksän vuorolaiset. Kuva: J Veikkolapäivän seminaarissa kunnanjohtaja armo arnio valaistui: hän ymmärsi, että Kirkkonummi on todella jäljessä Veikkolan kaavoituksessa verrattuna Espooseen ja Vihtiin. Hän havainnollisti keskusteluissa puhuttua sormimallia, joka tarkoittaa pääliikenneväylien ympärille kehittyviä alueita. Kuva: Marjokaisa Piironen Navalan puiston juhannusjuhlassa oli uusi, pikkulapsia pelottanut näkki. Kukaan ei saanut olla näkiltä rauhassa, ei edes koira. Kuva: Marjokaisa Piironen

2 2 PÄÄKRJOU Kylänraitti 3/2007 Vauhtia, arvon päättäjä! Väliaikaista yksyllä 2006, tai itse asiassa jo toukokuussa 2006, aloitettiin keskustelu siitä, miten Veikkolan koulun tilanpuute hoidetaan, ennen kuin uusi koulu valmistuu. Varsinaisen koulun kiirehtiminen jäi valitettavasti sivuseikaksi. en sijaan kiisteltiin siitä, minne kuljetetaan ja ketä kuljetetaan ennen uuden koulun valmistumista. Kouluyhteistyö Vihdin kanssa ei kelvannut. aatiin aikaan lihava riita ja pitkäaikaiset kaunat. Kuka tästä hyötyi? Ei paikkaa Kaavoitustoimi esitti yli vuosi sitten vaihtoehtoiset koulun paikat, joista piti valita. Kunnan päättäjät pitävät asiakirjojen mukaan Veikkolan koulun rakentamista kiireellisenä. Miksi sitten vuodessa ei ole pystytty valitsemaan edes uuden koulun rakennuspaikkaa? Pelkään, että tämänkin Veikkolan koulun rakentaminen pitkittyy. ässä on jotain tuttua: Veikkolan uusi koulu on tärkeä, mutta päätöksiä ei saada aikaan. Ja kenessä olikaan vika? Jäimmekö junasta? Espoo ja Vihti ovat pitkällä osayleiskaavatyössä. Histan osayleiskaava on valmistumassa ja Huhmarin osayleiskaava luonnosvaiheessa. Histassa siirrytään kohta yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen. inne on tulossa asukasta ja työpaikkaa. Espoo menee menojaan; se ei voi jäädä odottamaan Kirkkonummen ratkaisuja. isällysluettelo Pääkirjoitus 2 jassa 3 4, 6 12 Veikkola-päivä 3 Elojuhla 4 Liikuntalautakunta: parannusta avantouintiin 6 Mistä talo päiväkodille? 7 Kyläluuta heiluu 9 Kylänratti: Liikenteen roolipeli 8 Kyläpiika kertoo 12 Uutiset 5 Kylänraitilla Juhannusjuhla 13 Merkillisiä päiviä 15 Veikkolan teollisuusalue skartele Veikon kanssa 17 Kulttuuri Ympäristö janviete 24 Nuoret 25 Urheilu Huhmarissa Etelä-Nummelassa työpaikkaluku on ja asukkaita on tulossa , jos junarata toteutuu. Kirkkonummi on jo nyt vuosia jäljessä, Veikkolan osayleiskaavan teko aloitetaan vasta vuonna Veikkolan kyläyhdistys on vaatinut osayleiskaavatyön aientamista ja samalla yhteistyötä kehityskäytävän kuntien Vihdin, Kirkkonummen ja Espoon välillä. Kuusi kaistaa ja junanrata urunväylä ei nytkään vedä, muutaman vuoden päästä edessä on lopullinen tukkiutuminen. Moottoritielle tarvitaan lisäkaistoja. Junanratakaan ei helpota tilannetta. Miten mahtuvat Lamminjärven ja Perälänjärven väliselle kannakselle kuusi kaistaa moottoritietä, junanrata ja meluesteet? Veikkolan Kyläyhdistys VEKKOLN KYLÄYHDY Raija Kari Päätoimittaja Matti aartamo matti.saartamo@manari.fi oimitussihteerit Maria Feldt, nu Halme ja Marjokaisa Piironen oimituskunta apani ivari, Raija Kari, Raili Leidenius, Kirsi uni Piirrokset Franz Raschbacher aitto Urkki Löfqvist Painopaikka Kangasalan lehtipaino Oy KYLÄNR 3/2007 Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys. euraava numero 4/2007 ilmestyy aineistopäivä ineisto kylanraitti@gmail.com oimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää aineistoa. lmoitukset Paavo ortti kylanraitti@gmail.com lmoitushinnat v (mv) 1/16 s 60 e 1/8 s 100 e 1/4 s 180 e 1/2 s 300 e 1/1 s 450 e Neliväri-ilmoitukset ja määräpaikat sopimuksen mukaan. Jakelu Kylänraitti jaetaan vapaaehtoisvoimin Veikkolassa, Haapajärvellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja iikajärvellä. Lisäksi lehteä saa kylän liikkeistä, kirjastolta ja kylätalolta. Kustantaja Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys Byförening i Veikkola ry. neljä kertaa vuodessa. Painosmäärä: 3500 kpl N Puheenjohtaja Raija Kari , raija.kari@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Matti aartamo , matti.saartamo@manari.fi Rahastonhoitaja Paavo ortti , paavo.sortti@elisanet.fi ihteeri Katriina atsalo , katriina.aatsalo@pp.inet.fi Muut hallituksen jäsenet: uovi Hyvärinen, , tuovi.hyvarinen@hus.fi Pirkko-Liisa ivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi Pirkko Kautto, , pirkko.kautto@elisanet.fi Matti Knuuttila, , mattikn@sci.fi Raili Leidenius, , perhe.leidenius@kolumbus.fi Marjokaisa Piironen, , marjokaisa@gmail.com Varajäsenet Maria Feldt, , maria@feldt.fi apani ivari, , tapani.iivari@kolumbus.fi Rauno Lahti, , rauno.lahti@kolumbus.fi uire Liljeström, , aulis.liljestrom@elisanet.fi Nuorisojaos Marja Huovila, , marja.huovila@kolumbus.fi Frisbeegolf Pyry hlfors, , pyry@kiinto.com alviuinti Pirkko-Liisa ivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi Veikkolan kylätalo Vanhatie 29, Veikkola veikkola@gmail.com

3 Kylänraitti 3/2007 J 3 Jokaiselle jotakin Veikkola-päivänä oukokuun viimeisenä päivänä kyläyhdistys järjesti parin vuoden tauon jälkeen Veikkola-päivän. Ohjelman oli monipuolinen. amupäivällä oli lähialueen tulevaisuutta käsitellyt seminaari, josta kerromme tällä aukeamalla. ltapäivällä bussilastillinen kyläläisiä retkeili Ämmässuolla ja koulun salissa oli nukketeatte- riesitys. apahtumia torilla ja koulun pihalla järjestivät partiolaiset, MLL, Veikkolan koti ja koulu, VeVe, Kirves, Veikkolan demarit ja kyläyhdistys. Mukana oli myös yrityksiä: Eketorps trädgård, Luttanat lemmikit, Laineen hunajaa Huhmarista, 4 ervice racing ja Kukkapirjo sekä Öljypoltinhuolto ulis Liljeström. eksti: apani iivari ja Marjokaisa Piironen Kuvat: Marjokaisa Piironen Kyläyhdistyksen teltalla oli mahdollisuus osallistua ketjunheittopeliin. Katriina atsalo (vasemmalla) opasti osallistujia. Heittäjän vasemmalla puolella on lmari Vornanen, joka on juuri tulossa toritanssien soittajaksi haitarinsa kanssa. Myynninedistäjänä Luttanat lemmikit - yrityksellä oli tällainen hyvin puettu koira. Mihin Veikkola on menossa? Veikkolan Eräveikot ja Haltijat juhlistivat 50-vuotista yhdistystään tarjoamalla nokipannukahvit ja korikiipeilymahdollisuuden koulun pihalla. Vuokko ivari ojensi koreja kiipeilijöille, jotka tekivät koreista korkeita torneja. Bussiretken oppaana toimi Ämmässuon käyttöpäällikkö Pertti Ruuskanen. ässä ollaan käymässä paineenkorotusasemalla. eminaarissa oli läsnä useita pohjoiskirkkonummelaisia valtuutettuja, jotka kaikki käyttivät puheenvuoroja. Vasemmalta Matti Kaurila, Marjut Frantsi, Maria Feldt ja Janne Miilukangas. Veikkola-päivillä keväällä järjestettiin tilaisuus, jossa keskusteltiin yli kuntarajojen ulottuvasta yhdyskuntasuunnittelusta urunväylän varrella. Valtiovallan edustaja oli Uudenmaan Liiton aluekehitysjohtaja Olli Nenonen. Kuntia edustivat Kirkkonummen kunnanjohtaja armo arnio, Espoon apulaisliikennesuunnittelupäällikkö Davy Beilinson ja Vihdin kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva. Omista päättäjistämme paikalla olivat ainakin valtuutetut Marjut Frantsi, ntti alonen, Kristo avola, Matti Kaurila, Janne Miilukangas ja Maria Feldt. Jälkijunassa urunväylä ja suunniteltu junarata yhdistävät kaikkia kolmea kuntaa. Espoo on Histan alueen suunnittelussa siirtymässä yksityiskohtaiseen suunnitteluun. lueelle on tulossa asukasta ja työpaikkaa. Davy Beilinsonin lisäksi tilaisuudessa oli Histaa suunnittelevan Pöyryn edustaja. Espoon edustaja Davy Beilinson totesi, ettei Espoo voi jäädä odottamaan Kirkkonummea, vaan se menee menojaan. Vihdissä Etelä- Nummelan eli Huhmarin osayleiskaavakin on luonnosvaiheessa. inne kaavaillaan tuhansia työpaikkoja ja yli asukasta. Veikkolan osayleiskaavan teko aloitetaan muutaman vuoden päästä vuonna Muut menevät vuosia edellä. urunväylän varteen on syntymässä nauhakaupunki, jonka asukasluku kipuaa yli :n. Kirkkonummi tarvitaan mukaan suunnittelutyöhön, ja suunnittelua on tehtävä yli kuntarajojen. Kasvusuunnassa Kirkkonummi on kahden metropolikehityskäytävän varrella. Pohjoisen käytävän varrella Nummela, Veikkola ja Lohja ovat kasvaneet reippaasti. arvontie tukkiutuu aamuisin jo seitsemän jälkeen ennen Kehä Kolmosta. Espoon keskus, uomarila ja mitä muita niitä on työntävät tielle valtavia määriä autoja. On arvioitu, että viidessä vuodessa tie tukkiutuu täysin. uunnitelmissa on urunväylän muuttaminen kolmekaistaiseksi ensin Kehä Kolmoselle ja sitten Huhmariin saakka. Junaradasta ei ole apua ruuhkien purkamisessa, mutta tulossa se on joka tapauksessa pitkän ajan päästä. Juna ei junaa -väittely on ihan turhaa. Kirkkonummen kanta ei asiaa ratkaise, joten kannattaa ajaa junavaihtoehtoa. e tukee parhaiten Veikkolan taajamaa sitten 30 vuoden päästä, kun asia on ajankohtainen. Kirkkonummen kunnanjohtaja armo arnio koki tilaisuuden erittäin hyödyllisenä. Kenties kyläyhdistyksen aloite Veikkolan osayleiskaavan kiirehtimisestä ja yli kuntarajojen ulottuvasta suunnittelusta sai vauhtia. Raija Kari urunväylän varressa ja metropolialueella Metropolialueella tarkoitetaan neljän kaupungin (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) pääkaupunkiseutua, sitä ja kehyskuntia, Helsingin-seutua ja joskus jopa 14 kuntaa Uudellamaalla ja tä-uudellamaalla. Uusimaa on Euroopan Unionin kilpailukykyvertailussa Helsingin laaja metropolialue. e on todettu Euroopan kilpailukykyisimmäksi alueeksi. Metropolialue on maamme talouden, koulutuksen sekä työpaikkojen kannalta tärkein ja kilpailukykyisin alue. Uudenmaan Liitolla on oma metropoliohjelmansa. Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään metropolipolitiikka, jolla ratkaistaan muun muassa alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia. Metropolin, Helsingin vaikutus etenee ulospäin kehityskäytäviä pitkin sormimaisena rakenteena. Veikkola on saman kehityskäytävän, urunväylän, varrella kuin Pohjois-Espoo ja Etelä-Nummela. Metropolialueen yhdyskuntarakenteen pitää muodostua yhteisellä suunnittelulla yli kuntarajojen.

4 4 J Kylänraitti 3/2007 Elojuhla omien artistien voimin Kyläyhdistys järjesti elojuhlan tänä vuonna 16. kerran. Uutta oli aiempia vuosia tiukempi suhtautuminen alkoholijuomien tuomiseen alueelle. Paikalle saapuivat pyynnöstä myös kunnan nuorisotoimen edustajat ja nuorisopoliisi. lta sujui vähäisin häiriöin, kun järjestyksenvalvonnasta talkoolaisten lisäksi vastasi kolme ammattilaista. Juhlaväki unohti alueelle paljon tavaroita, kuten lakkeja, reppuja, huppareita, paitoja ja jopa leningin. avarat voi noutaa tuntomerkkejä vastaan Veikkolan kylätalolta, Vanhatie 29, ti-to klo Navalan ladossa katto on oikeasti korkealla ja lattia liukas perinteisten kahvinporojen ansiosta. eksti: apani ivari ja Marjokaisa Piironen Kuvat: Marjokaisa Piironen Pirkko Kautto ja uovi Hyvärinen myivät iloisina lippuja, jotka maksoivat aikuisilta 10 e ja nuorilta 5 e. Juhlaan osallistui yli 400 ihmistä, mikä on sata vähemmän kuin viime vuonna. lueemme yritykset lahjoittivat arpajaisiin reilusti palkintoja, joita luovuttivat Pirkko-Liisa ivari ja erhi umma (oikealla). Erkki Kallion orkesteri sai säestää illan aikana kolmea kyläläisille tuttua solistia lähialueelta. nnika Lönn (kuvassa) aloitti, aru Nyman (koulun opettaja) jatkoi ja sitten Eija hvo. Kuvassa kitaristi Jukka Herranen ja haitaristi Erkki Kallio. Kosketinsoittimia soitti Petri Herranen ja rumpuja Osmo Liikanen. nniskelualue rajattiin perinteisesti punaisella aidalla, myös Haapajärven puolelta. Ensimmäisenä ohjelmanumerona oli hitaan valssin tanssikurssi, jonka vetivät uire ja ulis Liljeström (vasemmassa reunassa). He ovat muuttaneet Veikkolaan viime syksynä ja ovat kilpailleet menestyksellisesti senioritanssien M-kisoissa. rpojen myyjät olivat niin tehokkaita, että arvat loppuivat kesken. Mäkisen Elina myi hvon Eijalle voittoisan arvan, jolla sai yhden pääpalkintoina olleista herkkukoreista.

5 Kylänraitti 3/2007 UUE 5 Veikkolalaiset saivat YV-lipun Jouni Kiviniityn aloitteesta En ole niinkään kiinnostunut aikatauluista vaan joukkoliikenteestä. Julkinen liikenne, erityisesti raideliikenne on ollut harrastukseni mukulasta saakka, niin kauan kuin muistan, Jouni nauraa. Hän on matkustanut omalla kustannuksellaan Euroopassa tutkimassa eri suurkaupunkien liikennejärjestelyjä. Berliini on Jounin mukaan erinomainen esimerkki toimivasta julkisesta liikenteestä. Liikennejärjestelyt taas liittyvät siihen, mitä kaavoitetaan ja mistä syystä. e on Jounin laajempi kiinnostuksen kohde Löin nyrkin pöytään, kun kuulin radiosta, että Kirkkonummi neuvottelee YV-lipun ulottamisesta junaliikenteeseen syksystä alkaen. Veikkolalaisille junaratkaisu ei olisi antanut mitään. Olin tutustunut 1.3. Keravalla käyttöön otettuun kolmanteen vyöhykkeeseen ja ollut yhteydessä YV:n hallintoon. Keravalla YV-lippu otettiin kaikissa liikennevälineissä, Jouni Kiviniitty kertoo. Jouni lähetti minulle sähköpostia ja tapasimme liikenneympyrän kukkatalkoissa. Lupasin Jounille kyläyhdistyksen tuen. ovimme, että Jouni kirjoittaa kesän lehteen asiasta ja että lähdemme yhdessä sitä ajamaa. Kuntalaisaloite Jo kesäkuussa Jouni kävi esittelemässä armo arniolle ideaansa siitä, että jos Etelä-Kirkkonummella YV-lippu käy junassa, niin Veikkolassa se pitäisi ottaa kuntalaisten tasavertaiseen kohteluun vedoten käyttöön VR:n tytäryhtiön Pohjolan liikenteen busseissa. Heinäkuussa ideoimme kuntalaisaloitteen ja elokuussa kävimme delegaationa viemässä sen kunnanjohtajalle. Viime syyskuun lopussa kunnanjohtaja pystyi jo sanomaan, että Veikkolan YV-lippu on 95-prosenttisesti varma. YV-lippu tuli eli samanaikaisesti käyttöön Kirkkonummelta lähtevissä junissa ja Pohjolan Liikenteen Veikkolan kautta kulkevissa busseissa. On todella harvinaista, että isot asiat menevät näin mutkattomasti läpi kunnallisen päätöksenteon. Jouni on kaikkien aikojen nuorin Veikkolan Veitikka, 26-vuotias opiskelija. Jouni ei ole syntyperäinen veikkolalainen, mutta hän on sydänjuuriaan myöten sitä. Jounin ansiota ja Veitikaksi valinnan perusta on se, että YV-lippu saatiin samaan aikaan Veikkolasta lähteviin busseihin kuin Etelä-Kirkkonummen juniin. Hänellä oli valmis YV-lippumalli Veikkolaa varten. itä oli helppo viedä eteenpäin kunnallisessa päätöksenteossa ihan talousarvioon saakka. Kirkkonummi-lippu Wickströmillä on Etelä-Kirkkonummella pitkäaikainen sopimus kunnan kanssa tuetusta Kirkkonummi-lipusta, johon ei sisälly vaihto-oikeutta pääkaupunkiseudun liikenteeseen. Liikennöitsijä Wickström ei haluakaan mukaan YV:n lippujärjestelmään, vaan se haluaa säilyttää Kirkkonummi-lipun niin pitkään kuin mahdollista. oukokuun alusta 2007 YV-lippu saatiin Veikkolan läpi kulkeviin ervon ja Vainion busseihin. Jounin ansiosta veikkolalaiset pääsevät joukkoliikennelipullaan kulkemaan kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Raija Kari Veitikka 2007 on Jouni Kiviniitty Jouni opiskelee maatiedettä, sivuaineenaan poliittinen historia valtiotieteellisestä. Lisäksi hänellä on sivuaineoikeus eknisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Jouni oli mukana Kyläsuunnitelman teossa ja tsemppaamassa kyläyhdistystä Vuoden kylä -kisassa Onnea Jouni! Raija Kari Kunnallistekniikan rakentaminen etenee Peräläntielle Perälän alueen kunnallistekniikan urakoitsijaksi valittiin Hagelberg. Valinta viivästyi puolella vuodella, koska Destia valitti keväällä edellisestä valinnasta markkinaoikeuteen. lueen kunnallistekniikka valmistuu keväällä 2009, asvaltointi ja valaistus saman vuoden syksynä. Moottoritien pohjoispuolella olevia Lamminpääntien alueita suunnitellaan nyt, ja ne ovat vuorossa seuraavaksi. Päivärinteentien Kaskiniityntien alue valmistuu vuonna Veikkolan kunnallistekniikkaa rakennetaan uhkasakon uhalla. Ensimmäisestä euron uhkasakosta on vapauduttu. Jäljellä on vielä toinen puolen miljoonan uhkasakko. e lankeaa maksettavaksi, jos Veikkolan vanhojen EO seisoo yhä paikallaan EOn tontin 50-vuotinen vuokrasopimus päättyi toukokuussa. ontin vuokraaja tarjosi kiinteistöä Kirkkonummen kunnalle. Kunnanhallitus ilmoitti, ettei kunta ota vastaan vuokramaalle rakennettua rakennusta, vaan kehotti Lars Gerkmania poistamaan rakennuksen vuokramaalta kolmen kuukauden kuluessa ja panemaan vuokra-alueen kuntoon. Lisäksi kunnanhallitus kehotti vuokramiestä viipymättä suorittamaan kaikki ympäristökeskuksen edellyttämät tutkimus- ja selvitystoimenpiteet sekä toteuttamaan ne puhdistamistoimet, jotka ympäristökeskus selvitysten perusteella toteaa tarpeellisiksi vuokra-alueella harjoitetun toiminnan johdosta. alueiden kunnallistekniikka ei valmistu vuoden 2010 aikana. Valmistuu, jollei sitten tämä markkinaoikeuteen joutuminen joka urakasta viivästytä liikaa töitä, Kirkkonummen kunnan maanrakennuspäällikkö eppo Kuivasniemi uskoo. Raija Kari Näin oli toukokuussa. Kolme kuukautta on kulunut ja EOn rakennus on paikallaan. Lars Gerkman jätti kunnanhallituksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jota ei ole vielä käsitelty. e meni kunnanhallitukseen kokoukseen Entä sitten? Milloin päästään rakentamaan tontille suunniteltua pysäköintialuetta. Raija Kari Koulun paikka ratkeamassa Kaavoitustoimi haki koululle viisi vaihtoehtoista paikkaa reilu vuosi sitten. Kolme niistä karsiutui kättelyssä. Jäljelle jäivät uruntien eteläpuoliset vaihtoehdot, molemmat pururadan lähimaatossa. Vihdoin viime keväänä yhdyskuntatekniikan lautakunta suositti koulun ja päiväkodin rakentamista samalle tontille ja samoilla piirustuksilla kuin Kartanonrannan koulu. ämän vaihtoehdon etuna on se, että tontilla on laajennusvaraa. Nyt kiista käydään kahden vaihtoehdon välillä: yhdyskuntatekniikan esityksen ja sen, jossa koulu tulisi lähelle uutta urheilukenttää. Yhteistyötä yli kuntarajojen? Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on laajentaa ja tiivistää Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhteistyötä sekä edistää kuntien ja valtion välistä yhteistyötä. amansuuntainen yhteistyösopimus on tehty Espoonkin kanssa. Yhteistyösopimuksen tärkeä osakokonaisuus on maankäyttö, kaavoitus ja liikenne; Huhmari-Veikkola- Hista -alueen yhteissuunnittelun käynnistäminen. Huhmarissa ja Histassa ollaan pitkällä. Osayleiskaavavaiheesta ollaan etenemässä yksityiskohtaiseen kaavoitukseen. Veikkolan osayleiskaava on kaavoitusohjelmassa vuodella 2010 eli vuosia naapureista jäljessä. Veikkola-päivänä Veikkolan kyläyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Mihin Veikkola on menossa kunnanjohtaja armo arniolle valkeni se, kuinka pitkällä naapurikunnat todellisuudessa jo ovat. Kirkkonummi on taas junan perässä, niin kuin surullisen kuuluisa sanonta kuuluu. Näinköhän juna karkaa kohta kokonaan. Hyvinvointipalvelut ovat toinen Urheilukentän vierelle sijoitettava koulu on likempänä kylän keskustaa. Kouluhanketyöryhmä on pyytänyt liikuntalautakunnalta lausuntoa koulun paikasta. Kun se on saatu, kouluhanketyöryhmä ratkaisee oman kantansa. Kunnanjohtaja armo arnion mukaan koulun paikka päätetään kunnanhallituksessa loka-marraskuun vaihteessa. uunnitelmien mukaan uusi 400 oppilaan koulu on valmis Raija Kari Veikkola-päivänä kunnanjohtaja armo arnio syventyi Kylänraitti-lehteen. osa-alue, jolla yhteistyötä halutaan lisätä. opimuksessa kerrotaan hienosti, kuinka sopijakunnat kehittävät palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen. ämä koskee niin päivähoito-, sosiaali-, ja terveyspalveluita kuin sivistyspalvelujakin. osiasiassa kehittäminen tarkoittanee samaa kuin sopimuksen seuraava kohta: erityisesti selvitetään Kirkkonummen kunnan mahdollisuudet ja palvelujen, lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelujen, tarve. Eli siirretään Veikkolan sosiaali- ja terveyspalvelut naapurikuntaan? ämän yhteistyösopimuksen pohjalta käynnistettävien hankkeiden valmistelusta vastaavat sopijakuntien kunnanjohtajat. oivottavasti kunnanjohtajamme haluaa olla aidosti kehittämässä Pohjois-Kirkkonummea eikä saneerata siitä asuinaluetta ilman lähipalveluita. On hienoa, että Kirkkonummea kehitetään. Kehityksen vain toivoisi olevan suotuisaa ja asukasystävällistä niin Etelä- kuin Pohjois-Kirkkonummenkin asukkaille tasapuolisesti. eksti: Maria Feldt Kuva: Marjokaisa Piironen

6 6 J Kylänraitti 3/2007 Liikuntalautakunta lupaa parannusta avantouintiin Lämmin kiitos puiden lahjoittajille, niitä tarjonneille ja talkoolaisille! Veikkolan kyläyhdistys teki viime huhtikuun 17. päivänä Kirkkonummen liikuntalautakunnalle kuntalaisaloitteen Lammaskallion avannon turvallisuuden parantamiseksi. Vastauksessaan liikuntalautakunta lupaa uusia avantoa auki pitävät laitteet paremmin hallittaviksi. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota avannon koon säätelyyn ja merkintöihin. Menneinä talvina avanto on ollut väärän muotoinen ja väärässä paikassa, myös laitureiden ulkopuolella. ästä on ollut haittaa järvellä hiihtämiselle ja luistelulle. Uimarannan lähellä asuvat lapsiperheet ovat myös pelänneet lasten turvallisuuden puolesta. vantoa auki pitävä pumppu on puhaltanut pinnan suuntaan, mikä on saanut aikaan pitkän kapean avannon ja sulia kohtia kauemmaksikin. vannon suuruus riippuu pumpun käyntitiheydestä ja pakkasen määrästä. Pinnan suunnassa puhaltava pumppu on myös aiheuttanut voimakkaan vastavirtauksen, joka on vaikeuttanut pääsyä vedestä portaille. Portaita on käytettävä, kun ranta on jäässä. Pumppu ei ole pystynyt pitämään pakkasessa koko avantoa auki laiturilta toiselle. Monet kuitenkin haluavat uida laiturilta toiselle ja oivottavasti liikuntalautakunnan lupaus pitää eikä tällainen jäätyminen enää toistu. Viime helmikuussa otetussa kuvassa näkyy jäälautta, joka on hakattu irti saunan puoleisen laiturin portaitten edestä. jopa edestakaisin. Esimerkiksi viime talvena avanto muodostui sellaiseen kohtaan, että pitempi matka jouduttiin uimaan kovin matalassa vedessä. Kuten viime kevään numerossa kerroimme, kyläyhdistys esitti, että kunnan liikuntatoimi ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla Lammaskallion uimarannalle saadaan tänä syksynä tarkkarajainen ja riittävän suuri, laiturilta toiselle ulottuva avanto. Liikuntalautakunnan vastaus alviuinnilla on todettu olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. alviuinti on myös osa liikuntalautakunnan liikuntapaik- kojen ylläpidon tehtävää. Liikuntalautakunta on hyväksynyt liikunta- ja virkistysalueiden hoitoluokituksen Hoitoluokituksessa todetaan, että avantouintipaikat tulee hoitaa siten, että se on käyttäjille turvallinen voimakkaasta käytöstä huolimatta. vanto pidetään koneellisesti auki, ja sen koko on noin 30 m 2. vanto merkitään syksyllä avovesiaikaan lippupoijuilla 15 m välein. Kuluttajaviraston antamien talviuintipaikkoja koskevien ohjeiden mukaan avannon tulee olla riittävän suuri. Mikäli avanto on tarkoitettu muutakin kuin kastautumista varten, sopiva avannon koko on vähintään 3x3 m. Kirkkonummen kunnan terveystarkastajan talviuintipaikoilla (Lammaskallio ja yväjärvi) tekemässä tarkastuksessa ei noussut esiin huomautettavaa talviuintipaikkojen käytön turvallisuudesta. vannon koko Lammaskallion talviuintipaikalla on vaihdellut mm. säiden vaihteluiden ja erityisesti pitkien lauhojen sääjaksojen vuoksi. vannon kokoa on pyritty hallitsemaan säätämällä pumpun käyttöaikoja. lueella on havaittu myös ilkivaltaa, joka on aiheuttanut käyttökatkoksia ja siten myös avannon koon vaihtelua. oimenpiteinä avannon hallitsemiseksi vaihdetaan käytössä olevat avannon auki pitävät laitteet paremmin hallittavissa oleviin. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota avannon koon säätelyyn ja avannon merkintöihin. eksti ja kuva: Pirkko-Liisa ivari Voitko näyttää kyntesi? Käytän tuotemerkkejä LCN ja O.P.. rakennekynnet salonkimanikyyrit party nails Mikaela Hynninen LOMO VEKKOL Vankka kokemus tilitoimistotyöstä ja eri toimialoista, myös taloyhtiöt. Pyydä tarjous! eollisuustie 9, Veikkola, puh , gsm satu.nerola@tilipalvelunerola.fi, Jatka uintikautta syksystä talveen! Kyläyhdistyksen rantasaunaa Lammaskalliolla voi vuokrata omaan käyttöön. Voit myös osallistua avantouimareille yhteiseen saunaan sunnuntaisin. aunan varauksen voi tehdä Kymppikioskilta Koskentorilta. Varaukset tehdään kioskissa olevaan kalenteriin ja maksetaan käteisellä varausta tehtäessä. vain noudetaan ja palautetaan kioskille. Vuokra on 20 e/4 tuntia (seuraavat tunnit 20 e/2 h). ämä sisältää puut, vuokraaja lämmittää saunan, kantaa vedet ja siistii jäljet. Vuokraaja huolehtii myös puiden kantamisesta niin, että seuraavalla lämmittäjällä on kuivat puut saunassa odottamassa. Puuvajan avain ja lämmitysohjeet ovat pukuhuoneessa. Kunta toimittaa pukukopin, avantopumpun ja lämpömaton lkusyksystä täytyy käyttää rannan kylmiä pukusuojia. Kunnan liikuntatoimi tuo lokakuun puolivälissä rantaan lämpimän pukukopin, jossa miesten ja naisten puoli on erotettu toisistaan verholla. lmojen kylmentyessä rantaan tuodaan pumppu, joka pitää avan- toa auki laiturien välissä. oivottavasti pumppu toimii tulevana talvena entistä paremmin. Kulkureitti pukukopista laiturille pysyy sulana lämpömatolla. Pukukopin ulkoseinässä on myös valot iltauimareita varten. Oman turvallisuutesi vuoksi älä ui yksin! Yleensä pienen odottamisen jälkeen saa uintiseuraa. Pukukopin avaimen voi tilata kunnalta numerosta (09) tai sähköpostitse osoitteesta kia. forsell@kirkkonummi.fi. vaimen saa maksamalla 25 e. Palautettaessa siitä saa takaisin pantin 15 e. vaimen voi noutaa Veikkolasta kirjaston alakerrassa olevasta nuorisotilasta sovittuna aikana. Esim. keskiviikkoisin nuorisotila on auki klo asti. Kyläyhdistys lämmittää rantasaunaa talkoilla sunnuntaisin Ensimmäinen saunomiskerta on todennäköisesti marraskuun alussa. auna on lämmin sunnuntaisin klo 16 18, mikäli talkoohenkisiä lämmittäjiä löytyy. Kertamaksu on 3 e ja koko kauden maksu 20 e. oivotaan, että nämä maksetaan Veikkolan kyläyhdistyksen talviuintijaoksen tilille Kirjoita viestiin saunojien nimet tai määrä ja saunamaksu Pukuhuoneessa on tilillepanokortteja. iellä on myös listat lämmittäjistä, ja sieltä voi tarkistaa, milloin sauna on lämmin. aunan lämmityksestä saa yksityissaunavuoroja. Kahdesta lämmityskerrasta saa yhden saunasetelin, jolla voi varata saunan omaan käyttönsä neljäksi tunniksi. Varaus on tehtävä Kymppikioskilta päällekkäisyyksien välttämiseksi. aunasetelin saa Pirkko-Liisa ivarilta. Perusteellinen saunatietopaketti Veikkolaverkossa Osoitteessa net palveluita sauna on saunatietoa ja myös kuvia. ieltä voi myös tarkistaa, onko saunalla lämmittäjä sunnuntaiksi. Kesän aikana sauna ja sen ympäristö kohentuivat talkoolaisten toimesta. einään ilmestynyt töherrys maalattiin pois. Lisäksi maalattiin pukukopin lattia ja ovi. alkoissa puukasat pilkottiin ja klapit pinottiin vajaan. eksti: Pirkko-Liisa ivari

7 J Kylänraitti 3/ Mistä talo päiväkodille? Olemme sitä mieltä, että Veikkolaan olisi mahtavaa perustaa uusi yksityinen päiväkoti. arvetta varmaan olisi ja meillä olisi tietoa,tarmoa ja halukkuutta perustaa sellainen. Unelma siis elää. Otankin siksi yhteyttä kunnan ja alueen aktiviseen jäsenistöön. Olemme jo reilun vuoden etsineet sopivaa tilaa yrityksellemme ja se onkin ollut ainoa kompastuskivi tähän mennessä. Emme luovuta ja nyt pyydänkin jos viidakkorummun voisi laittaa käyntiin. Eli jos Uikkareitta suihkuun pientäkään tietoa/huhua kuuluisi sopivasta tilasta esim. omakotitalo vuokralle tai vastavaa niin olisimme kiitollisia tiedosta =) Ystävällisin terveisin Jenni Raninen yksyn aukioloajat klo Kirkkonummelle valmistui, monien hankalien neuvottelujen jälkeen, vuonna 2001 oma, kaunis uimahalli. Miellyttävyydessään ja puhtaudessaan se on yleisökyselyjen mukaan maamme kärkitasoa. Narinani kohde ei olekaan uimahalli, vaan sen käyttäjät. uomessa, saunomisen luvatussa maassa, on totuttu alastomaan saunakulttuuriin. Miksi se ei päde uimahallissa? Joko ajattelemattomuuttaan tai piittaamattomuuttaan monet pukevat uima-asunsa ylleen pukuhuoneessa, kävelevät suoraan suihkuun uimapuku päällä ja edelleen samassa asussa saunaan tai altaaseen! uomenmaan kaikissa uimahalleissa on peseytymispakko ilman uima-asua. e ilmoitetaan sekä uimahallien käyttäytymissäännöissä että seinillä olevissa julisteissa. Käyttäjät eivät ehkä tule ajatelleeksi, että uimapuvussaan he salakuljettavat altaaseen pienen pieniä mikrobeja, pöpöjä, jotka aiheuttavat vaaran muiden henkilöiden terveydelle. Kirkkonummen uimahallin vedenpuhdistuskemikaali on otsoni. Klooria käytetään hyvin vähän. iksi uinti on miellyttävää, hengitys kulkee, eivätkä silmät ole punaiset. Jos vesi käyttäjien ajattelemattomuuden vuoksi likaantuu, kloorin määrää täytyy nostaa, mikä vuorostaan korottaa uimahallin kustannuksia. Pitääkseen tilanteen hallinnassa ottavat Kirkkonummen uimahallin uimavalvojat kolme neljä kertaa päivässä vesinäytteet. UK MEÄ PÄ- MÄÄN KRKKONUMMEN UMHLLN VE PUH- N! Uimahallissa 3 4 kertaa viikossa pulikoiva RL Kimppa-auto kakkosautoksi? Esittelin ennen kesää ilmestyneessä Kylänraitissa idean kimppaautoilusta. jatuksena oli tarjota vaihtoehto oman auton omistamiselle. Yritin lisätä idean houkuttelevuutta kertomalla sen tosiasian, että kimppa-autoilu on edullista, jos henkilöautoa tarvitsee vain silloin tällöin ja jos ajaa vähemmän kuin kilometriä vuodessa. Ehdotin, että auton voi varata käyttöönsä pariksi tunniksi, päiväksi, viikonlopuksi tai viikoksi, kunhan liittyy kimppaan. Kimppa, olkoon se osuuskunta tai vapaamuotoinen ryhmä, vastaisi auton vakuutuksesta, huolloista, korjauksista ja muusta ylläpidosta. Kimpan jäsen maksaisi vain ajamistaan kilometreistä sekä vuotuisen jäsenmaksun, jolla katetaan vakuutuksen ja katsastuksen tapaiset kiinteät kulut sekä osa huolloista ja mahdollisista korjauksista. dea ei herättänyt lehden lukijoissa kiinnostusta. Yksi veikkolalainen otti minuun yhteyttä ja ilmoittautui kimppaan sillä ehdolla, että mukaan saataisiin pari kolme kimppalaista lisää. Delipap on lähdössä Oletko siis kiinnostunut liittymään joukkoon? Kimppa-auto on oiva kakkosauto, jos tarvitset kulkuneuvoa kerran, kaksi viikossa, jotta saat kuskatuksi lapsesi tai itsesi harrastuksiin tai haetuksi kaupasta ison satsin ruokaa. Kimppa-autoilu on edullisempaa kuin omalla autolla ajaminen. Ja vaivatonta, kunhan pelisäännöt ovat selvät. Jos kimppa-autoilu kiinnostaa, lähetä viestiä imo ipolalle: simo.sipola@yle.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon Laita viestiin yhteystietosi. Kalljärven Maansiirto Oy Pauli Konttinen, Veikkola p kalja@kolumbus.fi Rakennusten pohjatyöt Louhinnat alaojitukset Viemäröinnit Pienpuhdistamot Purkutyöt Delipapin Veikkolan tehdas siirtyy toimitusjohtaja Oskari Nuortien mukaan ammisaareen ensi vuoden aikana. jankohta ei ole selvillä. iedossa tai julkinen ei ole sekään tieto, myydäänkö vai vuokrataanko nykyinen Delipapin kiinteistö Veikkolan teollisuusalueella. Delipapin Lieksan tehdas on jo siirtynyt ammisaareen. Lieksan työntekijöille tarjottiin työpaikkoja ammisaaresta, mutta muuttohaluisia ei juuri ollut. ammisaareen rakennetaan osittain uusia tiloja, osin toimitaan jo olemassa olevissa. Raija Kari 20 vuoden kokemuksella O J KYY LÄÄ! rpajaisvoittojen lahjoittajat juhannus- ja elojuhlat 2007 nident, rséne Flipo, -tyyli, Delipap, Dogwell, Elohovi, Fysiolymfa Hernetkoski, Jontten kyläkauppa, Jussikeittiöt, Kauneushoitola nni Hiltunen, Kauneushoitola nna-liisa Eulenberger, K-market uulensuu, Kukkapirjo, Kymppi-kioski, Lapinkylän leipomo ja kahvila, Länsi-Uudenmaan Osuuspankki, Mariannen alonki, Navalan ratsutila, Neste, Ompelimo Lalisa, Ompelimo Paula, Onnelan puutarha, Otava, Parkampurit, Plastex, along Lola, ementtivalimo. Haapanen, irpan Vintti, -market Veikkola, tall andbacken, eos, rebsin puutarha, Veikkolan fysikaalinen hoitolaitos, Veikkolan jäätelökioski/ Nummelan autogrilli, Veikkolan sivuapteekki, Weiste euraavat yksityishenkilöt: Leena arras, Kerttu troja, Pirkko aberman, Ville Åstrand, nnika Lönn Päävoittoja juhliin lahjoittivat K-market uulensuu, -market Veikkola, Jontten kyläkauppa ja Elohovi. Veikkolan Kyläyhdistys kiittää arpajaisvoittojen lahjoittajia sekä myös reippaita arvanmyyjiä juhlilla.

8 8 J Kylänraitti 3/2007 Liikenteen vaativa roolipeli Jokainen meistä kuuluu liikenteessä johonkin ryhmään. Jokaisella on yhteispelissä oma roolinsa, jonka voi esittää hienosti, huonosti, turvallisesti tai riskialttiisti. ässä jaan meidät tienkäyttäjät viiteen ryhmään: jalankulkijat, pyöräilijät, mopoilijat, moottoripyöräilijät ja autoilijat. Kaiken perustana ovat tieliikennettä koskevat säädökset, joista poimin pohjaksi muutaman perusasian. Kehitä omaa osasuoritustasi, niin improvisointikin onnistuu paremmin. Jalankulkija Jalankulkijoita ovat jalan, suksilla, rullasuksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvat ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin tai vastaavan laitteen kuljettajat sekä polkupyörän tai mopon taluttajat. Jalankulkijan paikasta liikenteessä on melko paljon määräyksiä. Pääasia on se, että jos hänelle on varattu oma kohta suojatie, jalkakäytävä, kevyen liikenteen väylä sitä on syytä käyttää. Muussa tapauksessa pitää kulkea tien sivussa, esimerkiksi pientareella. Ensisijaisesti on käytettävä vasenta laitaa, ellei oikean laidan käyttö ole tietyistä syistä turvallisempaa. Veikkolassa ei muistaakseni vielä ole yhtään pihakatua. Jalankulkija saa kulkea sen kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä. Nopeusrajoitus pihakadulla on 20 km/h. Muista tämä nyt, kun hämärä ja pimeys lisääntyvät: Jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta. Oletko sitä mieltä, etteivät liikennesäännöt koske jalankulkijaa, koska häneltä ei vaadita jalankulkukorttia? Ei meidän kansalaisina tarvitse tenttiä uomen muutakaan lainsäädäntöä, mutta silti pitää osata elää ja toimia laillisesti. Pyöräilijä Jos olet pyöräilijä mutta et omista mitään ajokorttia, on ymmärrettävää, ellei jokin erityisistä säännöistä ole koskaan tullut esille. Yksi säännöistä on kuitenkin hyvin selkeä: lle 12-vuotias saa pyöräillä jalkakäytävällä, mutta hänkään ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle. Meillä ei taida olla erillisiä pyöräteitä. joradan vieressä kulkevat kevyen liikenteen väylät epävirallisesti kevytväylät ovat mallia yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. illä liikuttaessa noudatetaan soveltuvin osin ajoradan sääntöjä. Jalankulkija voi kuitenkin käyttää kumpaa laitaa tahansa. Pyöräilijän on ohitettava tai kohdattava jalankulkija vasemmalta. Jos kevytväylä on tarkoitettu myös mopoille, se osoitetaan määräysmerkin lisäkilvellä. Jos haluat käydä kapakassa polkupyörällä, ottaa muutaman oluen tai jotain väkevämpää ja pysyt hyvin tolpillasi, taluta pyöräsi kotiin. Niin tuuletut etkä syyllisty liikennejuopumukseen. Oletko sitä mieltä, etteivät liikennesäännöt koske pyöräilijää ja että pyöräilykypärä vain pilaa imagosi tai kampauksen? Fiksu pyöräilijä käyttää tervettä järkeä ja suojaa sen. Mopoilija Mopo on moottoriajoneuvo, jonka kuljettajalla pitää olla mopokortti ja ikää vähintään 15 vuotta. Mopoilijan ja hänen kyydissään olevan pitää käyttää suojakypärää. Oletko sitä mieltä, että mopoa voi virittää ja sillä voi ajaa melkein missä vain? Virittäminen voi maksaa todella paljon, mutta törmäys voi olla korvaamattoman kallis. Moottoripyöräilijä Moottoripyöräilijää koskevat samat liikennesäännöt kuin autoilijaa. Lisäksi hänen ja kyytiläisen pitää käyttää kypärää. Oletko sitä mieltä, että muille pitää kovalla kiihdytyksellä tai nopeudella osoittaa olevansa tosi kova jätkä? Yksi on varmaa: Huonosti käyttäytyvä motoristi pilaa aina koko ryhmän mainetta. utoilija elkeästi raskain vastuu tieliikenteen turvallisuudesta on autoilijoilla. utoissa on paljon voimaa, massaa, liike-energiaa ja usein monta kyytiläistä. iksi turvavöiden ja -istuimien käyttö on erittäin tärkeää ja myös pakollista. Kaikkia ajoneuvoja pitää kuljettaa selvin päin. Rattijuopumuksen rajat tieliikenteessä ovat 0,5 ja 1,2 promillea (uloshengitysilmassa 0,22 milligrammaa/litra ja 0,53 mg/l). en arviointi ja mittailu, kuinka paljon alkoholia voi juoda, ennen kuin raja ylittyy, on aivan järjetöntä. Myynnissä on halpoja alkometrejä, mutta niihin ei kannata luottaa. Paras luottamus syntyy siitä, että se, jolla on kuljettajan vastuullinen tehtävä, ei juo yhtään alkoholia. eksti ja kuva: apani ivari VEKKOLN K leikkaa talteen Veikkolan Koskentori p KKEKU Lähitaksi Veikkolan kylätalo, Vanhatie 29, Veikkola Päivystys kylätalolla ti, ke, to Kyläpiian ajan varaus kylapiika@gmail.com, gsm orat Hiekat Murskeet epelit Kuljetus uominen Oy Jukka uominen Puh RKKEHUUNNELU kotikylällä Omakotitalot Laajennukset Remontit Poikkeusluvat rkkitehtitoimisto Jussi ulanko Metsäkalliontie 5, Veikkola jussi.aulanko.@bene.fi

9 Kylänraitti 3/2007 J 9 Veikkolan järvet tarvitsevat apuasi Reilun vuoden vanhana veikkolalaisena olen hyvin vaikuttunut kyläyhteisöstämme, täällä on hyvä asua. hmiset tervehtivät toisiaan ja omasta kylästä pidetään huolta, useimmilla on Veikkolassa selvästi hyvä olla. Meidän kylämmehän on edelleen ainutlaatuinen yhdistelmä luontoa, järviä ja pientaloasutusta pääkaupungin kupeessa. Monet kokeneemmat veikkolalaiset ovat kyllä kertoneet, miten Veikkola on muuttunut vuosien varrella, eikä hyvään suuntaan. tse en usko kuitenkaan Veikkolan menettäneen luonnettaan ja uskon, että hyvän kylän säilyttämisen puolesta kannattaa taistella. Järvet ovat yksi Veikkolan ainutlaatuisuuden ydin, onhan kylässämme enemmän järviä kuin Helsingissä ja Vantaalla yhteensä. Järvissä myös Veikkolan yleiset haasteet ja mahdollisuudet tulevat erinomaisesti esille. Järvet ovat selvästi huonommassa kunnossa kuin vuosikymmeniä sitten. Kyläläisten, Kirveksen ja kalastuskuntien kovalla työllä järvien tila on kuitenkin saatu vakiinnutettua ja jopa parannettua esim. Lamminjärven osalta. Pidän järviemme tilaa kylämme sielun peilinä - löytyykö meiltä vielä halua ja kykyä huolehtia omasta ympäristöstämme. unnepuolella järviemme arvo on mittaamaton ja taloudellisestikin puhtaat ja kauniit järvet ovat Veikkolan kiinteistöjen omistajille yhteensä miljoonien arvoiset. Kuitenkin Kalljärvi on yksi Uudenmaan huonokuntoisimmista järvistä ympäristökeskuksen tilastojen mukaan. Kalljärven kehnon tilan perussyynä on kunnan vesihuollon laiminlyönnit vuosikymmenten aikana (jotka muuten jatkuvat edelleen), tärkeimpänä vanhan jätepuhdistamon päästöt. Veikkolahan tuntuu olevan Kirkkonummelle periferiaa, jonka kehitystä voidaan laiminlyödä, ja jossa tehtyjen virheiden vaikutusten korjauksen voi jättää aktiivisten kyläläisten omalle vastuulle. Konkreettisena esimerkkinä viimeisten kahden vuoden aikana Kalljärven pohjoispään viemäriputkisto on päästänyt mustaa ja paksua jätettä uimarannan kautta suoraan Kalljärveen ainakin neljästi, viimeksi jätetuubi oli metrin levyinen ja melkein yhtä korkea. Kunta hoiti ongelman peittämällä uimarannan uudella hiekkakerroksella. Kalljärven herkkä tasapaino ei kestä tällaista ylimääräistä kuormitusta. Järviemme tilaa on mahdollista parantaa Veikkolan kyläläiset ovat tehneet järjestelmällistä vesiensuojelu ja parannustöitä jo yli vuosikymmenen ajan. ktiivisesti mukana yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa ovat olleet Vesiensuojeluyhdistys Kirves ry ja alueen kalastuskunnat. Yhteistyöllä ja yhteisvastuulla pystymme pitämään Veikkolan esimerkillisenä kylänä ja palauttamaan järvemmekin oikeaan asemaansa Veikkolan keitaina. Kun jokainen meistä kantaa vastuunsa ja osallistuu omien järviemme ennallistamiseen mahdollisuuksiensa mukaisesti talkootyöllä tai rahallisesti, oma viihtyvyytemme paranee ja Veikkola parantaa arvostustaan. Rohkaisevia esimerkkejä onnistumisista löytyy ympäri uomea, esimerkiksi Hattulan rmijärven näkösyvyys parani neljässä vuodessa alle metristä yli kolmeen metriin. Kalljärveäkin on jo tehokalastettu nuotalla vuodesta 1998 alkaen yhdeksänä kertana, kalamassaa järvestä on poistettu yhteensä yli 23 tonnia. Viime talvena Kalljärven ympäristön asukkaat järjestäytyivät Pro Kalljärvi-liikkeeksi Kirves ry:n sisällä vauhdittaakseen Kalljärven tilan parantamista. ulevan talven aikana järvelle tehdään kuntokartoitus ja siitä on tarkoituksena jatkaa kunnostussuunnitelman tekemisellä ja suunnitelman toteuttamisella. Pro Kalljärvi pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan kuntaan, jotta kunta kantaisi vastuunsa ennallistamalla järven tilaan ennen kunnan päästökuormitusta. Uusia rohkaisevia kunnostustuloksia on saatu tehokalastuksen lisäksi mm. Geo-tuubi-imuruoppauksesta ja hapetuksesta. uuria toiveita on asetettu myös mikrobi-puhdistukseen, jota eknillinen Korkeakoulu parhaillaan tutkii. Mikrobipuhdistuksesta on epävirallisissa kokeiluissa saatu hyviä tuloksia, joita Helsingin anomien kuukausiliitekin hiljattain esitteli. Radikaalit tilaa parantavat toimet vaativat sekä talkootyötä että taloudellisia panostuksia. Pro Kalljärvi pyrkiikin kuluvan syksyn aikana keräämään Kalljärven seudun asukkailta kannatusmaksuja välittömien kunnostustoimenpiteiden rahoittamiseksi. Olethan sinäkin mukana jakamassa vastuuta ympäristöstämme. Muutama kymppi vuodessa on hyvä hinta käyttökelpoisesta järvestä. Näin alkusyksyn kuulaina aamuina usvan peittämä Kalljärvi auringon kimalluksessa on unohtumattoman kaunis. Ellei sitten satu menemään ihan uimaan asti, jolloin silmiä kirvelee liikutuksen sijasta sinilevä. Hyvää syksyä! Janne aarikko MLL arjen iloa ja mukavaa yhdessäoloa lapsiperheille Pohjois-Kirkkonummen MLL tuo tänäkin syksynä paljon iloa lapsiperheille. Perhekahvilat Veikkolan seurakuntatalon tiloissa ovat jo avanneet ovensa, ja tänä syksynä tarjolla on kolme erilaista kahvilaa. Vauvakahvila kokoontuu keskiviikkoisin klo 13 15, perhekahvila leikki-ikäisille torstaisin klo ja taaperokahvila perjantaisin klo Kahviloiden yhteinen valokuvaus järjestetään torstaina sekä tarvittaessa perjantaina ika kannattaa varata perhekahviloista etukäteen. Liikuntaa ja tutustumista luontoon MLL järjestää myös erilaisia liikuntamuotoja koko perheelle. Lapsi-vanhempi sählyvuoro (5-9 v.) pidetään tiistaisin klo koulun salissa. Hyvän vastaanoton saanutta ilopiiriä jatketaan torstaisin klo 17 taaperoille ja klo vauvoille. Äitien pallopelejä pelataan sunnuntaisin klo koulun salissa. lopiiriin kannattaa ilmoittautua etukäteen uija Kaurilalle, puh tai sähköpostitse tuija. kaurila@jippii.fi Metsämörrikoulu 5 8 -vuotiaille on myös alkanut sekä Luontokerho Myttyset 1 4 -vuotiaille. Mörrit kokoontuvat tiistaisin klo ja Myttyset perjantaisin klo lmoittautumiset uija Kaurilalle, puh tai sähköpostitse tuija.kaurila@jippii.fi Perhekahviloissa tepastelee monta pientä jalkaparia tänäkin syksynä. Lastentarvikekirppis uosittu MLL:n lastentarvikekirpputori järjestetään tänä syksynä Navalan puiston ladossa sunnuntaina klo Paikalla on myös poniratsastusta, kasvomaalausta, luontopolku sekä puffetti. eatteri Hevosenkenkä ja Kummituskekkerit unnuntaina klo 15 teatteri Hevosenkenkä tuo uutuusnäytelmänsä Kummituskekkerit Veikkolan koulun näyttämölle. utiotalon kummitukset valmistautuvat synttärijuhliin: Höperö kreivi Konrad Kullervo von Knackenhaus täyttää keskiyöllä 550 vuotta, ja pikkukummitus Hugo ystävineen touhuaa innokkaasti yllättääkseen hänet. ärveltyykö yllätys, kun kutsumaton vieras, kakkurosvo ulo acher puuttuu peliin? Kakku kateissa! Ystävä kiipelissä! Pupu pöksyissä? Rohkeus ja rehellisyys siinä tämän hauskan ja jännittävän näytelmän teemat. Näytelmä soveltuu lapsille 3 v. ja ylöspäin, ja sen kesto on n. 45 minuuttia. ule mukaan toimintaan! Haluatko mukaan vaikuttamaan paikallisesti oman kylän tarjontaan lapsille? Paikallisyhdistyksen syyskokous järjestetään maanantaina klo 18 Veikkolan kylätalolla, Vanhatie 29. ervetuloa mukaan! Lisätietoja Pohjois- Kirkkonummen MLL:stä saat yhdistyksen www-sivuilla ipanat.urli.net/. eksti ja kuvat: Maria Feldt PH KUNOON BEONL MUURKVE REUN- J PHKVE KUKKRUUKU VEKOURU LOKEKUP KVONRENK VLURUKNO KULJEUPLVELU EMENVLMO. HPNEN OY eollisuustie 13, Veikkola puh (09) , (09) Gsm Fax (09)

10 10 J Kylänraitti 3/2007 ktiivissa käydään nyt koulua Hyvin sujuu ktiivin paras puoli on se, että tilaa riittää ja ryhmät ovat pieniä, mikä rauhoittaa kummasti koulunkäyntiä. Matka Evitskogiin on pitkä ja ollaan kaukana. Moni vanhempi oppilas kyseli aluksi, miksi tänne piti tulla. Johtajaopettaja nna Olanderin mukaan pienet sopeutuivat jo alusta alkaen mainiosti uuteen kouluun. sommilla on ollut entisiä kokemuksia ja siksi enemmän totuttelemista. Kaikkea on, ja varastoja täydennetään sitä mukaa kun tarvitaan. lkuvaikeuksien jälkeen kuljetukset ovat sujuneet hyvin, Olander kertoo. iistaina lokakuun 9. päivä klo alkaen ktiivin koulussa vietetään vanhempien ja oppilaiden yhteistä koulunpäivää. ltakuudesta puoli kahdeksaan ideoidaan yhdessä lasten kanssa. Raija Kari Viisi tyttöä viidenneltä Noora Oletko sopeutunut Evitskogiiin? Joo, tää on ihan best, best koulu! Mikä on toisin Veikkolaan verrattuna? En mä oikein tiedä, tääl on kivempii käytävii. Puuttuuko täältä jotain? Kaakaoautomaatti. Johanna, Ronja, Milla, Noora ja Vivian, viisikko viidenneltä pitää ktiivin koulusta. Pohjois-Kirkkonummen haja-asutusalueen 111 lasta on tämän lukuvuoden alusta kuljetettu entiseen ktiivi-nstituuttiin Evitskogiin. ktiivissa on kuusi luokkaa, kuusi luokanopettajaa, yksi tekstiiliopettaja ja kolme koulunkäyntiavustajaa. Luokat ovat pieniä, yleensä alle 20 oppilaan luokkia. Kaikki op- pilaat mahtuvat samaan aikaan ruokalaan syömään. Ruoka tuodaan Veikkolan koululta. Myös aulan auditorioon sopii koko koulu. ktiivin sisäurheilutilat ovat loistavat, mutta ulkoliikunnassa joudutaan käyttämään mielikuvitusta, kun ulkoliikuntapaikkoja ei ole. Uimahallia ei ole remontoitu, joten se ei ole koulukäytössä. Maanantaisin koululla alkaa toimia sanapaja. Milla Miten olet sopeutunut uuteen kouluun? Hyvin. Mikä on parasta Evitskogin koulussa? yttöjen vessan sohva. Kaipaatko Veikkolan kouluun? En. Ronja ykkäätkö olla Evitskogin koulussa? osi kivaa, mukavat opettajat. Mikä on parasta? yttöjen vessan sohva, kaverit, luonto, luokka, hyvä koulu kaikin puolin. Evitskogissa on hienoja puita, kaverit ja tyttöjen vessan sohva. Hyvä koulu kaikin puolin. Kaipaatko jotain? En, tää koulu on perfekt. Johanna Oletko sopeutunut uuteen kouluusi? Kyllä, ihan kiva koulu. Muuttaisitko jotain asioita täällä? Kyllä, laittaisin kioskin ja kaakaoautomaatin. Kaipaatko vanhaan kouluusi? Mä en tiedä, kyllä varmaan. Vivian Oletko sopeutunut uuteen kouluusi? Joo! äällä on kivaa. Kaipaatko jotain? En mitään, ehkä kaakaoautomaattia. Ja nna breu on best! Raija Kari

11 Kylänraitti 3/2007 J 11 Hei, mehän tunnemme. inä olet Mirva Repo, entinen ravintolatyöntekijä, nykyisin taksiauton kuljettaja. Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Mukava kun tulee syksy. Onko ollut ajoa? han tarpeeksi. Miten kesä meni? öissä. Montako vuotta olet ajanut taksia? Viitisen vuotta. Millaisia asiakkaita veikkolalaiset ovat? Mukavia. Puheliaita ja kekseliäitä. Ongelmatapaukset ovat yleensä muualta. Onneksi opin ravintola-alalla käsittelemään humalaisia. Pahimpia ovat huumehoureiset; ne ovat arvaamattomia. Mutta koululaiset ne on söpöjä. Mitä harrastat? Puutarhanhoitoa, sienestystä ja teatteria Mitä kävit viimeksi katsomassa? aisi olla Helsingin Kaupunginteatterin musikaali Hairspray. han mukava. Pitäisikö Veikkolassa olla teatteri? Ei hassumpi ajatus. Matkusteletko paljon? Enemmänkin haluaisin. öiden takia ehtii tehdä vain lyhyitä matkoja. Viimeksi olin allinnassa ja Espoon risteilyllä, joka oli hauska kokemus. Kierrettiin vanhat salakuljetusreitit, ja opas kertoi hauskoja tarinoita salakuljettajista. Mitä tilasit Kymppikioskilla? Kahvin ja Reissumiehen. Maistuiko? Joo. Reissumies on mun suosikki. eksti ja kuva: Matti aartamo uuria pieniä eroja Matkustaminen ulkomailla tekee hyvää. e opettaa jotain uutta vieraista yhteiskunnista ja kulttuureista, ihmisten tavasta toimia ja elää niissä. Matkailu on kuitenkin usein lyhytaikaista. iksi viikon, kahden tai kolmen oleskelu vieraassa kulttuurissa tarjoaa lähinnä vaikutelmia, tunnelmia ja palasia mieleen tai kieleen. suminen muualla kuin uomessa antaa enemmän kuin matkustaminen. Usean kuukauden oleskelu vieraassa maassa lisää ymmärrystä sen kulttuurista ja ihmisten tavasta ajatella. Mutta ennen kaikkea: se auttaa tunnistamaan ja tunnustamaan eroja. e opettaa esimerkiksi paljon siitä, mikä kotimaassa on hyvää tai huonoa, arvokasta tai hylkäämisen arvoista. Kyse on usein pienistä asioista. Ne vaikuttavat kuitenkin arkeen ja siihen, miten viihtyy toisaalla. Näin niistä tulee helposti suuria eroja. Palasimme uomeen loppukesästä, kymmenen kuukauden Ranskassa asumisen jälkeen. On tilinpäätöksen aika. ässä muutamia satunnaisia huomioita tuosta tilinpäätöksestä. Viime lokakuussa, kun olimme asettuneet silloiseen kotikaupunkiimme ix-en-provenceen, kirjoitin ihmisten ystävällisyydestä ja kohteliaisuudesta. Kerroin siitä, kuinka ventovieraita tervehditään kotikadulla. Ja siitä, kuinka naapuriapu tuntui toimivan välittömästi ja pyytämättä heti, kun olin ilmaissut eleilläni tarvitsevani mahdollisesti apua. iihen riitti se, että olin nostanut kotipihallamme autoni konepellin pystyyn ja kumartunut konepellin alle etsimään vikaa. Lähempi tutustuminen eteläranskalaiseen elämään paljasti ystävällisyyden todellisen olemuksen. hmiset olivat ystävällisiä, tervehtivät ja pysähtyivät juttelemaan niitä näitä, koska se on hyvän tavan mukaista. arkoitus ei ollut ystävystyä sen enempää. Opimme pian, että kynnyksen yli kyläilyyn oli arjen kohteliaisuuksista pitkä matka. Hyvän päivän tuttuus voi tuntua pinnalliselta, jopa turhanaikaiselta. Voi se olla sitäkin. e tekee joka tapauksessa elämän miellyttäväksi. Vieras, muualta tullut voi tuntea olevansa tervetullut. On helpompi hengittää, kun ympäristö ei katso kohti kulmat kurtussa, suu kapeana viiruna, silmissä töykeä tai välinpitämätön katse. Kohteliaisuus ja ystävällisyys eivät maksa mitään, eivätkä ne ole keneltäkään pois. Mutta ne tekevät arjen sujuvaksi, siedettäväksi, myös vieraalla maalla. Ja kyllä ixin oleskelusta jäi meille hyvän päivän tuttujen lisäksi myös pari ystäväperhettä, joiden kanssa tulee varmasti pidetyksi yhteyttä. Kynnyksen yli on pitkä muttei mahdoton matka. Yksi suurista arjen eroista uomen ja Ranskan välillä oli koulujärjestelmä. ämän sai tuta 10-vuotias poikamme, joka kävi ixissä paikallista alakoulua. Hän sopeutui nihkeästi ranskalaiseen opetukseen ja koulunkäyntiin. Yhtenä syynä olivat varmasti koti- ja kaveri-ikävä, toisena ranskan kieli, jonka oppiminen sujui vaivalloisesti. Näiden lisäksi ranskalainen koulujärjestelmä oli pojalle kova pala. Eikä ihme. e on monin paikoin arkaaisempi kuin meikäläinen. Neljännellä luokalla oppiaineita oli kuusi: ranska, matematiikka, ympäristöoppi ja maantieto, liikunta sekä jonkin verran kuvaamataitoa ja englantia. Jonkin verran tarkoittaa tässä 1-3 tuntia viikossa riippuen siitä, miten muulta opetukselta ehdittiin irrottaa aikaa. Pääosin nelosluokan oppilaat pakersivat ranskaa ja matematiikkaa. Ja millä tavalla: lähes kaikki tehtävät kirjoitettiin käsin vihkoon, mustekynällä tietysti. Jos tuli kirjoitusvirhe tai muuta sotkua, niin ei muuta kuin kirjoittamaan tehtävää alusta. Ymmärrän poikamme turhautumisen. uomalaisessa alakoulussa ei päntätty näin edes 1970-luvun alussa, jolloin minä aloitin koulu-urani. Ymmärrän myös aiempaa paremmin sen, miksi ranskalaisen koulujärjestelmän oppimistulokset ovat huonot. e on myös monen ranskalaisen mielestä häpeällistä, semminkin kun koulupäivä kestää puoli yhdeksästä puoli viiteen olkoonkin, että keskellä päivää on kahden tunnin lounastauko. Mutta asioiden muuttaminen, helas! (valitettavasti), vie aikaa. Kuten monet muutkin yhteiskunnalliset muutokset Ranskanmaalla. Muutoksista puheen ollen oli opettavaista palata uomeen. En muistanutkaan, miten paljon peruselintarvikkeet täällä maksavat. Esimerkiksi leipä, salaatti, tomaatti ja peruna ovat poskettoman arvokkaita. Enkä muistanut, miten mauttomia suomalaiset kasvikset ovat, siis muulloin kuin keskikesällä. yynä varmasti ovat auringonpuute, minkä takia kasviksia viljellään kasvihuoneessa, ja myös se, miten niitä viljellään. urpeessa kasvatettu vihannes ei vain maistu miltään, eikä läpensä pestyä ja näön vuoksi mullattua perunaa saa maistumaan perunalta. Masentavaa oli muistaa se, että kesän kääntyessä syksyyn tilanne vain pahenee. Lohdutuksekseni pääsin nauttimaan erinomaisesta kotimaisesta kalasta eri muodoissaan sekä marjoista, kantarelleista ja järvessä uimisesta. uomenlahteen ei tehnyt mieli pulahtaa. Oli siellä sinilevää tai ei, ruskea tämeri ei pärjää kirkkaalle Välimerelle. Niinpä. Paluu takaisin vieraalta maalta ei ole helppoa. e ei ole pelkästään fyysistä siirtymistä takaisin kotikulmille, paluuta tuttuihin tai ainakin tutunoloisiin ympyröihin. e on myös henkistä paluuta, palautumista toisesta maailmasta. iirtymistä yhdestä arjesta toiseen, tuttuun mutta silti jotenkin toisenlaiseen. Halusin tai en, vieraalla maalla oleskelu jätti jälkensä minuun. Ja se vaikuttaa siihen, miten olen ja elän täällä uomessa. imo ipola LV- J ÖLJYPOLNHUOLO Öljypoltinhuolto ulis Liljeström :mi Veikkola

12 12 J Kylänraitti 3/2007 Kyläpiika kertoo Kylätalo Veikkolan kylätalo, Vanhatie 29, Veikkola Päivystys kylätalolla ti, ke, to Kyläpiian ajan varaus kylapiika@gmail.com, gsm Kylätalon kokoushuoneen varaukset: Veikkolaverkko veikkola.fi Kylätalossa tarvitaan Kylätalon tavaroista ja huonekaluista kaikki on saatu lainaksi tai lahjoitukseksi. Kylätalon toimintaa helpottaisi, jos löytyisi vielä alla olevaan listaan koottuja asioita. Jos omissa nurkissasi on tarvitsemiamme tavaroita joutilaina, niin ota yhteyttä kylapiika@gmail.com tai Elokuun lopulla Kylätalo ja sinne piika -hankkeen ohjausryhmä tarkisti väliraportin. Kuvassa vasemmalta Pirkko Kautto, Markku Nikola, Raija Kari, Katriina atsalo ja Pirkko-Liisa ivari. uunnitelmien mukaan edetty Veikkolan kyläyhdistyksen EUhanke Kylätalo ja sinne piika on edennyt yllättävän hyvin suunnitelmien mukaan. Hankkeen ohjausryhmään saatiin mukaan alueemme yrittäjien edustajaksi Markku Nikola. Muut jäsenet ovat kyläyhdistyksestä: puheenjohtaja Raija Kari, sihteeri Katriina atsalo, hallituksen jäsenet Pirkko Kautto ja Pirkko-Liisa ivari, joka toimii hankkeen talkootyövastaavana. Hankkeen omarahoitusosuudesta puolet saa olla talkootyötä. Kun hanke alkoi, oli Pirkko-Liisalla huoli siitä, saammeko tarpeeksi talkootyötunteja kokoon. Hankkeen väliraporttia tehtäessä hänen huolensa osoittautui turhaksi: talkootunteja on kertynyt yli tarpeen. Ohjausryhmä tarkasteli elokuisessa kokouksessaan väliraporttia, joka lähetettiin hankkeita tarkkaan seuraavalle Pomoväst ry: lle ja E-keskukselle. Väliraportti löytyy kokonaisuudessaan Veikkolaverkosta sivulta kylätalo ja piika. Kylätalo kehittyy Kesän aikana kylätalon pihaa on hoidettu mm. Herbert Hjeltin toimittamalla hevosenlannalla, pioneja ja unikkoja siirretty uuteen paikkaan parkkipaikan tieltä. On ollut mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea vanhaan puutarhaan on istutettu. Ruhasen Keijo teki portin pieleen ison puisen postilaatikon, jossa lukee isosti Kylätalo. Nyt löytävät Kylänraitinkin tuojat perille. Joko kokoustit kylätalolla? Kylätalolla on pidetty ahkerasti mitä erilaisimpia kokouksia. Lämpiminä päivinä kokouksia pidettiin pihalla omenapuun katveessa olevan viisimetrisen pöydän ympärillä. Joinakin päivinä talossa on ollut kolmekin tapahtumaa samanaikaisesti. alo on tarkoitettu kaikkien alueemme yhteisöjen käyttöön. Hankerahoituksen ajan eli lokakuun loppuun asti kylällä toimivat yhdistykset saavat varata talon kokouksiinsa ilmaiseksi. Marraskuun alusta peritään vuokraa 10 euroa per kokous. Jos yhteisö liittyy kyläyhdistyksen yhteisöjäseneksi (jäsenmaksu 50 e v. 2007), niin se saa kokoustaa ilmaiseksi. Nykyinen Kylätalo ja sinne piika -hanke saa siis EU-rahoitusta tämän vuoden lokakuun loppuun. Kyläyhdistyksellä on tarkoitus tehdä uusi hankehakemus ja saada sen avulla jatketuksi kylän kehittämistä, työntekijän palkkaamista ja mahdollisesti myös aloittaa kylätalon kunnostaminen. lmaista nettisivukoulutusta Lokakuun loppuun asti kyläpiika kouluttaa kylän yhdistyksien ja yrityksien edustajia ilmaiseksi perustamaan ja ylläpitämään nettisivuja sekä käsittelemään kuvia niin, että niitä voi viedä nettisivuille. Jos yhteisölläsi ei vielä ole nettisivuja, niin ota pian yhteyttä! Kylätalon yläkerran kokoushuonetta eli historiahuonetta eli piparkakkutalomuseotamme on kunnostettu mm. maalaamalla lattia ja ompelemalla sinne verhot. Piparkakkutalomuseomme ensimmäisen näyttelyesineen, Eerikinkartanon pihapiirin, kävi kesän kuumuuksissa huonosti: sokeriliimaukset sulivat niin, että yksi toisensa jälkeen talot romahtivat. Veikkolan kyläsuunnitelma Latviassa Pääsin uomen kylätoiminta ry: n Latvia-ryhmän kanssa tutustumaan syyskuun alussa suomalaisiin ja latvialaisiin maaseudun kehittäjiin. Esittelin Daugavpilsin kaupungintalolla kyläsuunnitelmamme prosessin alusta alkaen. Mukanani olivat Kylänraitti-lehdet, joissa kyläkyläkysely ja sen perusteella laadittu suunnitelma esiteltiin, Veikkola--paitoja ja tietenkin kyläsuunnitelma 2006 suomeksi ja venäjäksi. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti halusi Veikkolan kyläsuunnitelman malliksi Pietarin alueen kylien kehittämiselle ja käänsi suunnitelmamme venäjäksi elokuun lopulla. ästä venäjännöksestä on suurta iloa latvialaisille, joilla on juuri alkamassa kylien kehittämisprojekti. Olin ilmeisen innostunut aiheestani, sillä kaikki seurasivat sitä keskittyneesti, taputtivat sille, latvialaiset halasivat minut ja suomalaisetkin kehuivat. Kylän historia eläväksi kävelyllä loitamme kylän historian keräämisen kylätalolle. Jos inulla on kylän historiaan liittyviä kuvia, haastattelunauhoja, esineitä tms., niin voit lahjoittaa tai lainata niitä kyläyhdistykselle. Järjestämme kyläkävelyjä, joille toivomme kylän historiasta tietäviä mukaan kertomaan, mitä missäkin on ollut ja on ja mitä tehty. Kävelyt on tarkoitettu kaikille, joita alueemme historia kiinnostaa. Ensimmäinen retki on su klo 14 ja toinen su klo 14. Lähdemme kylätalolta, Vanhatie 29. lmoittaudu os. kylapiika@gmail. com tai arkoituksemme on myös järjestää historiailtoja kylätalolla: kutsumme tietyn alueen ihmisiä kertomaan alueestaan. Näitä päivämääriä ei ole sovittu vielä lehden painoon mennessä. Katso päivämäärät Veikkolaverkosta (www. veikkola.fi) tai kysy kyläpiialta. eksti ja kuvat: Veikkolan kyläpiika Marjokaisa Piironen katto- ja seinävalaisimia, keittiövalaisin kahvinkeitin (vähintään yhden litran) mikroaaltouuni puisia kirjahyllyjä kaksi kpl: avohyllyjä, syvyys 30 cm, korkeus cm kirjekuoria, 4-paperia pölynimuri seinätekstiili viherkasveja, erityisesti köynnöskukkia maaleja: lattia- ja seinämaaleja vaaleita tapetteja isoja ilmoitustauluja tai huokoista levyä (esim. haltex), jota voisi käyttää ilmoitustauluna lämmöneristyslevyjä (esim. styrox), 50x50 cm palasillakin saadaan tilkityksi kylmyyttä eteisen ulkopuolelle toimiva palovaroitin tulostin datatykki pientä muurariapua, jotta saataisiin takan tiili paikoilleen. Veikkola-tuotteita jouluksi Veikkolan kyläyhdistys on tekemässä uutta tilausta Veikkola-tuotteista: -paitoja, vetoketjullisia huppareita ja pipoja. uotteissa lukee sinisellä tai vihreällä pohjalla Veikkola ja pienellä koolla teksti Pieni voittamaton kylä. Kuvat malleista, materiaalit, värit ja koot sekä hinnat saamme selville vasta lehden painoon lähettämi- sen jälkeen. Jos haluat itsellesi tai lahjaksi näitä tuotteita, niin tee ennakkotilaus lokakuun loppuun mennessä Veikkolaverkossa www. veikkola.fi - etusivulta linkki tai käy Veikkolan kylätalolla (Vanhatie 29) tekemässä tilaus. Lisätietoja myös osoitteesta kylapiika@gmail.com ja

13 KYLÄNRLL Kylänraitti 3/ Juhannuksena uusi Näkki pelotti Juhannusaattona kyläyhdistyksen juhlassa nähtiin ensi kerran unkarilaisia vieraita esiintymässä. Näkkinä toimi mustatukkainen mies vierailta mailta. Hän liikkui vauhdikkaasti yleisön joukossa, tanssitti naisia, tuijotti lapsia, haisteli koiria, penkoi pyykit ja yritti mahtua pyykkikoriin. Petkeleen tanssiryhmä sai yleisöltä huutoapua näkinkarkotusloitsuun niin, että näkki lopulta pökertyi, ainakin ensi juhannukseen. eksti: apani ivari ja Marjokaisa Piironen Kuvat: Marjokaisa Piironen Leideniuksen Jouni yritti häätää atraimella Näkkiä pois sotkemasta naisten pyykkejä. Näkki nappasi aseen ja käytti sitä kampana. Lapset koristelivat kukkasin juhannussalon, jonka kylän vahvat miehet nostivat pystyyn. Vauhdissa juhannuksen ahkerin ja nuorin tanssipari. *Keittiöt *Kylpyhuoneet * Eteiset puh inunkin kotiisi * Laatukeittiöt suoraan valmistajalta * Laajasta malllistosta jokaisen makuun * uunnittelu ja asennuspalvelu Könninkuja VEKKOL puh. (09) faksi (09) Unkarilaisen vierailijaryhmän esityksessä oli useasti jalat tukevasti ilmassa. ostaa & myy & palvelee O: vanhaa, mutta hyvää käyttötavaraa: huonekaluja, yms. Huom.haemme myös tavaraa pois nurkista! MYY: mm. upeita BLLNÄ-kalusteita ja uniikkeja kodin kalusteita, sisustustarvikkeita, kodinkoneita, astioita, kirjoja. HO: etsimme kokonaisuuksistasi puuttuvia esineitä ja ilmoitamme löydöistä. Myynti: Pe klo 15-19, la klo Ma-pe sopimuksen mukaan! PLVELEE: talonmiespalveluita ja pikku remontit, huollot, korjaukset - ongelmajätteen kuljetukset... keksi itse lisää!! VUOKR: säilytys- ja varastotilaa edulliseen neliö- & kuutiohintaan! Myös muuttolaatikoita. avara lahjoituksia - eko kierrätystä. erveisin ja tervetulotoivotuksin Keijo Ruhanen keijo.ruhanen@aana.fi Puusepäntie 6, Lapinkylä / Yleisöä oli runsaasti, kaikki eivät mahtuneet penkeille. ää oli mitä parhain.

14 14 J Kylänraitti 3/2007 alon portti kutsuu, kiehtoo ja sulkee Kiersimme katselemassa kyläläistemme talojen portteja muutaman kilometrin säteellä Veikkolan keskipisteestä. eimme kolmituntisella, 55 kilometrin mittaisella ristiin rastiin -matkalla yllättävän havainnon: Ylivoimaisesti eniten portteja oli Vanhantien varrella. Uusimmilla asuinalueilla portteja ei ollut juuri ollenkaan. Kuoromatkalla Yhdysvaltain länsirannikolla 80-luvun alussa tapasin vanhan amerikansuomalaisen miehen, joka käytti an Franciscon -seudun kenties tunnetuimmasta symbolista maalaispojan korvissa hyvin kodikasta nimitystä Kultaisen veräjän silta (Golden Gate). Vartiokopeissaan seisovat karhut toivottavat vierailijat sydämellisesti tervetulleeksi. Veräjä ei tietenkään ole sama kuin portti, eikä veräjiä juuri enää ole. Veräjä-sanaa ei kuule eikä näe kuin iskelmän sanoissa tai futismatsin selostuksessa veräjänvartijasta. Portti on tunneilmaisultaan paljon köykäisempi nimitys, mutta sen käyttö on laajaa monissa yhteyksissä. Portti ja aitaus Porttiin liittyy yleensä siitä alkava tai siihen päättyvä aita, jonka materiaaleja ovat puu, metalli ja monin eri tavoin muurattu kivi tai tiili. Portissa näistä aineista käytetään puuta ja metallia. Hirrestä voi rakentaa jykevän mutta samalla hyvin kodikkaan portin. Portteihin tai niiden pylväisiin voidaan liittää erilaisia viestejä, joko tervetulotoivotuksia tai vaatimuksia varsinkin kutsumattomille vieraille. Nimellä tai nimikirjaimella varustettu portti on hyvin harvinainen. ule keskustelemaan toiveittesi kodista asuntoasiantuntijoidemme kanssa uunnitteletko kodin hankintaa, rakentamista tai remontoimista? ule ja kerro toiveesi asuntoasioiden osaajille. aat reilun laina- ja välitystarjouksen lisäksi asiantuntevaa neuvontaa ja opastusta. utamme sinua tekemään asuntotoiveistasi totta. ervetuloa! Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Koskentie 3, Veikkola

15 Kylänraitti 3/2007 KYLÄNRLL 15 Kutsu tai sulku Jos portti on ainakin puolittain avoinna tai tiukasti suljettuna, siitä välittyvässä tunnelmassa on suuri ero. voimen portin viesti on selkeästi tervetuloa meille. uljettu portti ei tietenkään kiellä, että meille ei saa tulla, mutta se on merkki toisenlaisesta elämäntavasta. elkeitä syitä saattaa olla ainakin kaksi pienet lapset ja ulkoilevat kotieläimet. Yleinen sanoma on koiran kuvaan liitetty teksti Minä vartioin täällä. Oheisissa kuvissa on tyylikäs esimerkki siitä, miten tämä varoitus on laadittu hyvin sympaattiseen muotoon. yyli ekä puusta että metallista voi rakentaa upeita portteja. en sijaan saranoillaan repsottavat, ruostuneet tai osittain lahonneet veräjät ovat sukua ruttuisille ja suttuisille postilaatikoille, joista keväällä mainitsimme. Ne viestittävät jotain talon isäntäväen elämäntyylistä. alon aitaus voi herättää tärkeän kysymyksen: Onko huomiota herättävän korkea aita rakennusmääräysten mukainen? Kotirauhan ja yksityisyyden vuoksi ei määräyksiä voi kiertää. Vinolaudoituksen epäsäännöllisesti lainehtiva yläreuna keventää leveän portin ilmettä. ympaattinen esimerkki viestistä äällä vartioin minä. Vahtikoiran kuvan yhteydessä on teksti Ehdin portille kolmessa sekunnissa. Kummalla puolella silloin olet? Merkillisiä päiviä Kylänraitti-lehden keskeinen tehtävä on olla kyläläisten oma lehti. ietoisesti ja itsekkäästi keskitymme kuulumisiin Pohjois-Kirkkonummen alueella. iksi toivomme entistä enemmän juttuja ja palautteita alueen ihmisiltä. Korostaaksemme kylälehden roolia alamme julkaista merkkipäiväosastoa, jossa julkaisemme lyhyitä uutisia syntymäpäivistä, häistä, hautajaisista ja muista perhetapahtumista. iihen tarvitsemme apuasi. Lähetä muutaman rivin juttu kuvalla varustettuna yllämainituista aiheista osoitteella niin tieto tapahtumasta leviää alueen asukkaille. ineisto tulee lähettää noin kolme viikkoa ennen lehden julkaisupäivää. Kyseiset päivät näet lehden sivulla 2. Veikkolan kyläpiika Marjokaisa Piironen täytti 50 vuotta heinäkuun lopulla. Kaisa on juuri ensimmäistä kertaa lähdössä kokeilemaan lahjaksi saamaansa Vesikirppu-nimistä vesilläliikkumiseen tarkoitettua laitetta. Yllään hänellä on naapurinsa nna-kaisa nt-wuorisen suunnittelema ja tekemä Elämänpuku, joka toimii pelastuspukuna. Kuva: uomo Rautavirta Muistot Nimellä tai nimikirjaimilla varustettu portti on erittäin harvinainen. Koska emme halunneet rikkoa yksityisyyttä, emme julkaise kuvaa portista, jossa nimi on hyvin hallitseva elementti. Jokainen voi oman portin luona kulkiessaan tai kutsuttuna vierailijana muistella elämänsä kulkua kutsua tai kieltoa. Muistikuvia voivat välittää Eila Pienimäen laulamat ja oivo Kärjen säveltämät sanat Ehkä kerran vielä tavataan luona vanhan veräjän tai Lale Hienon portin ja korkean aidan yhdistelmä. ndersenin ja Marlene Dietrichin tumman äänen välittämä kaiho Kasarmimme eessä suuri portti on, mi illan pimetessä jää lyhdyn valohon. eksti: apani ivari Kuvat: Raili Leidenius Veikkolan Veikkojen yleisurheilujaoksen puheenjohtaja rimo Bäckman juhli syyskuun ensimmäisenä päivänä 60-vuotispäiviään Navalan puistossa. Juhlaväen joukossa olleet lukuisat lentokapteenit saivat kisailla paperilennokin lennätyksessä, sillä samalla vietettiin rimon eläkkeellelähtöjuhlaa Finnairin lentokapteenin tehtävästä. Kuva: Marjokaisa Piironen Kymmenen vuoden avoliiton jälkeen Kylänraitin kuvittaja Franz Raschbacher ja opettaja Pikki Romakkaniemi menivät vihdoinkin naimisiin ortodoksisessa tsasounassa Lohjalla syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Kuva: Franz Raschbacher vanhempi voinna: ma-pe 6-21, la-su KOHUPKKN KYMPP UOMEN COOLEN ER voinna 365 päivää vuodessa Veikkauksen pelit ja arvat Elintarvikkeita monipuolisesti Ruoka-annoksia, hampurilaisia ja pikkulämpimiä Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa edullisesti Jäätelöä, makeisia, kylmiä juomia lapsille ja aikuisille Keittoa arkisin lounasaikaan Veikkolan kioski Ky Koskentori, Veikkola p

16 16 KYLÄNRLL Kylänraitti 3/2007 Veikkolan eollisuusalue V - Products 6 5 Futon Bed shop V isustus Nurkkaus Kebox P-HU Koirien hyvinvointikauppa Dogwell uomen Eläinkoulutuskeskus Koirien päiväkoti Huvikumpu Harmaahukka 2 4 eollisuustie Kirkkonummen uto&rengas 3 WEE 7 1 oidentaantie Veikkolan LV alo 3 2 Halli 1 Puusepänliike :mi smo romaa B 11 Cargo Care utomaalaamo alminen 9 8 Proder Finland Laattatukku 13 Profijet 15 8 rwidson eollisuustie Y Maston 7 op Unit B echniplan ementtivalimo Haapanen ilvola ERZEN Finland Delipap Nanofin URUNE Castello Yachts 1 op Car ervice utofit-korjaamo Heikkilä & Löfman LKV Karsoft olutions Koulutusyhtiö Viestintävarma K Research ilipalvelu atu Nerola Veikkolan ähköpalvelu Veikkolan teollisuuskiinteistöt Veikkolan teollisuuskiinteistöt Puuseppää aina tarvitaan Huonekalupuuseppä smo ppi romaa on viihtynyt Veikkolan teollisuusalueella jo kymmenisen vuotta. ällä hetkellä on työtahti kiivaimmillaan, sillä tockmann Oy on tilannut hänen firmaltaan jouluikkunoiden sisustukset yhdeksään myymäläänsä, joista kolme sijaitsee ulkomailla: Moskovassa, allinnassa ja Riiassa. ällä hetkellä varasto on täynnä erilaista saturekvisiittaa, joka siirtyy tockan myymälöihin parin kuukauden päästä. Meitä on velipojan lisäksi viisi henkilöä, jotka tekevät pitkää päivää. Veikkolan teollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja homas Holmberg on kuvassa sukulaistensa muotokuvien keskellä. Kaupparekisteriin merkittiin Veikkolan teollisuuskiinteistöt Oy vuonna 1976, jolloin yritys aloitti Veikkolassa vuokratilatoiminnan. Kaarihalleja on yksitoista (11). Ne näkyvät nyt hyvin Helsinki-urku moottoritielle ja uruntielle, kun alueen ympärillä olleita puita joitakin vuosia sitten raivattiin myrskyn jälkeen. soja halleja on kahdeksan, korkeimmalta kohdaltaan ne ovat 9 m ja kussakin on tilaa peräti 1200 m2 (20 x 60 m). Pienempiä 900 m2:n halleja on kolme ja lisäksi on talotyyppisiä yritystiloja. oimitusjohtaja homas Holmbergin mukaan yrityksen kaikki tilat on vuokrattu. Erityisesti enemmän pienemmistä yritystiloista kuin isoista halleista on kysyntää. deaasteella onkin uusien talotyyppisten tilojen rakentaminen. Yritys työllistää toimitusjohtajan lisäksi yhden huoltomiehen. Lähiaikoina yritys avaa nettisivut osoitteessa iemmissa Kylänraiteissa on esitelty (ainakin) seuraavat Veikkolan teollisuusalueella toimivat yritykset: Kirkkonummen auto ja rengas, Kylänraitti op-unit, Kylänraitti Kyseiset lehdet löytyvät Veikkolaverkosta pdf-tiedostoina ja painotuotteina Veikkolan kylätalolta, Vanhatie 29. eksti ja kuva: Marjokaisa Piironen ppi opiskeli Ruotsissa huonekalupuusepäksi. en jälkeen hän on työskennellyt mm. Ryhmäteatterissa sekä tehnyt lavastuksia mm. ampereen eatterikesään pitkälti toistakymmentä vuotta. Hänen ammattitaitoaan arvostetaan, ja maine on levinnyt laajalle. Kun on kusinen paikka, niin paikalle tilataan romaan veljekset. Ja me otetaan mielellään haasteet vastaan. Eniten yritystä työllistävät lavastus- ja messuosastot sekä näyttelyiden pystytykset. Olemme erikoistuneet erilaisiin teemoihin: älläkin hetkellä meiltä löytyy täydellinen rekvisiitta mm. Karibia-, aaristolais-, Villi Länsi - ja Viikinkitapahtumiin. Rakennustaiteen museo teettää meillä isoja hommia. Myös useiden teattereiden kanssa meillä on yhteistyötä. Ehkä heidän jälkensä tulee näkymään myös Veikkolan Kartanoteatterin tuotannossa. Mielellään olemme mukana. älläkin hetkellä teemme mm. ruotsinkielisen harrastajateatteri Fallåkersin lavastukset Espooseen. ppi romaan hallissa on tilaa 600 neliömetriä, josta kolmannes on työtilaa ja loppu varastona. Vuokraa hän maksaa euroa, joka on edullinen: Pääkaupunkiseudulla hän joutuisi maksamaan lähes puolet enemmän. Oleellinen osa yrityksen toimintaa on myös lavasteiden vuokraus. Mm. Veikkolan Elojuhlissa oleva anniskelualueen aitaus on pin omaisuutta. Vaimoni on vampyyri Pitäjänmäellä omakotitalossa asuvalla pillä on ikää 62 vuotta, mutta eläkkeelle siirtymistä hän ei edes ajattele. Omasta perheestä ei yritykselle löydy jatkajaa: Poika eemu romaa on tunnettu näyttelijä, ja tytär Maaru on valmistunut kokiksi. Vaimo työskentelee Veripalvelussa kanslistina. Veikkolassa ppi viihtyy hyvin. eollisuusalue saa häneltä hyvän arvosanan. Pidän tästä alueesta. Halleja vuokraava yhtiö on hyvin hoidettu. pua saa helposti mm. trukin kuljetuksissa. Kun tarvitsin tilaa 600 neliömetrin harson maalausta varten, niin huoltomies Heikki ajoi heti nurmen sileäksi. Ei tarvinnut kahta kertaa pyytää. eksti ja kuva: Matti aartamo

17 Kylänraitti 3/2007 KYLÄNRLL jakeluasema Veikkolaan Heinäkuun 20. päivänä Veikkolan teollisuusalueen portin viereen avattiin 1-jakeluasema. sema sijaitsee uruntien ja oidentaantien risteyksessä. Omistaja atto Oja kertoi jakeluaseman viivästyneen pari vuotta valituskierroksen vuoksi. Lopulta valitukset hylättiin kaikissa oikeusasteissa. Ojan mukaan asemalla on otettu huomioon ympäristönäkökohdat viimeisen päälle. Korkeimman oikeuden mukaan asemalla on ylitetty lain vaatimukset, kun esim. tarkastuskaivoissa on varmistuksen varmistuksia. Omistajan mukaan on kuluttajan etu, ettei kenenkään tulisi saada yhdellä alueella monopoliasemaa. sema onkin otettu pääsääntöisesti hyvin vastaan: kädestä pitäen on tultu kiittämään. Ennen avajaisia risteyksestä varastettiin mainos, joka kertoi avattavasta edullisesta jakeluasemasta. Veikkolassa ilkivalta on ollut vähäistä. Oja on kuitenkin asennuttamassa alueelle lähipäivinä kameravalvonnan. Oja rakennutti 1-aseman Veikkolan teollisuuskiinteistöt Oy:n tontille. Vuokrasopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi. Rakennettaessa tontti nousi noin neljä metriä, jotta litran säiliö saatiin Kylmäaseman omistaja atto Oja. akana näkyy hänen huoltoautonsa tskin utohuolto. maan alle. sema on suunniteltu niin, että säiliöauto voi purkaa kuormaa ja samalla asiakkaat tankata. sema on yksityinen, jonka rakentamiskustannukset ym. tulevat omistajalle. 1-ketjun kanssa on tehty hankintasopimukset, ja sen kautta tulevat asemalle värit ja 1-tunnus. Veikkolan kylmäasema vaatii päivittäistä huolenpitoa. Ympäristö siivotaan ja korjataan mahdolliset ilkivaltatyöt, raportoidaan polt- toaineiden menekki, tarkistetaan jäljellä olevat polttoainemäärät (laput tietokoneelta), tilataan tarvittaessa lisää polttoainetta ja kerätään setelit pois. atto Ojalla on huoltoasema Nupurissa, 10 kilometrin päässä Veikkolasta. iellä hän ja asentaja korjaavat mitä erilaisimpia laitteita: hevosrattaista traktoreihin ja tietenkin autoja. He eivät ole sitoutuneet mihinkään tiettyyn automerkkiin. Huoltoasemalla on myös myymälä, josta huolehtii yksi henkilö. Nupurissa on Ojan mukaan enemmän ilkivaltaa kuin Veikkolassa. Paikallinen nuorisojengi keksii monenlaista kiusaa. Omistaja on ottanut nuoria puhutteluun ja saanut ilkivaltaa vähennetyksi. Kilpa-autoharrastus vei atto Ojan korjaamoalalle. 20 vuotta sitten hän osti Nupurissa olleen huoltoaseman. Vaikka hän ei enää harrasta kilpa-ajamista, niin vielä vuonna 1997 hän voitti jääradan CUP-mestaruuden. Vuonna 2003 Oja oli Espoon suurin yksityinen huoltamoyrittäjä, kun hänellä oli viisi asemaa (yksi Helsingissä ja loput Espoossa). Nyt hän keskittyy Nupurin ja Veikkolan asemaan, mutta seuraa mielellään historiallisten kilpa-autojen kilpailuja. Hän asuu Kirkkonummen Heikkilässä. eksti ja kuvat: Marjokaisa Piironen skartele Veikon kanssa Kaunis Veikkolamme O 23: Uusi bensa-asema Rakkaat lapset! vanha bensa-asema URUNE MOOORE eollisuusalue Kuvitelkaa, että te olisitte autoja ja karkit olisivat teidän bensaanne. Ja Veikkolan yksi ainoa karkkiasema olisi koko seudun kallein. e olisitte varmasti aika vihaisia ja puhuisitte rumasti ilkeästä karkkikauppiaasta, mutta hakisitte kuitenkin teidän polttoaineenne sieltä, koska se on lähellä ja tuttu ja omasta kylästä ostaminen on miellyttävää. Juuri tämän takia karkkikauppias ei laske hintojaan. Hän ei nimittäin halua rakkauttanne, vaan rahanne! NY KKK ON KUENKN ON! Nyt Veikkolassa on toinenkin karkkikauppa - anteeksi - bensaasema. Ja ihme ja kumma, se on edullisempi kuin vanha!!! No niin lapset, mitä siis tekisitte? Hakisitte joukolla karkkinne uudesta, edullisesta paikasta, eikö niin? Vanha karkkikauppias seisoisi tyhjässä kaupassaan huolissaan ja rupeaisi vihdoinkin ehkä pohtimaan hintapolitiikkaansa uudelleen. Jos niin kävisi, se olisi kivaa. No katsotaan, miten käy...

18 18 KULUUR Kylänraitti 3/2007 Raimo allinen Kurkiston ateljeen taiteilija Kuvataiteilija Raimo allinen asuu Helsingissä, mutta hänellä on Kalljärven eteläpään tuntumassa Kurkistossa upea ateljeetalo. Ensi kesänä hänellä on tarkoitus pitää ateljeeta auki yleisölle. ästä suunnitelmasta kerrotaan Kylänraitissa tarkemmin ensi keväänä. Raimo alliselle tuli syyskuun alkupuolella sraelista postikortti. GN eli Gallery of nternational Naïve rt, kansainvälisen naivistisen taiteen galleria, kutsui hänet 3.9. avattuun näyttelyyn. Hän ei voi sinne lähteä mutta pitää kutsua hyvin ystävällisenä. Gallerian luetteloista näkyy, että sen kokoelmissa ei ole yhtään pohjoismaista teosta. Raimo allinen täydentää soittajista kertovien töitten sarjaa, joka jälleen ensi vuonna halutaan ittalan naivistisen taiteen näyttelyyn. Raimo allisen ateljeetalo sijaitsee Kurkistossa Kurjenpolun päässä. hokkipiirroksista naivismiin Kun kävimme kesällä ittalassa naivistisen taiteen näyttelyssä, Raimo allisen soittaja-aiheiset teokset saivat miltei jalan hakemaan jonkinlaista rytmiä. Näen tuttuja teoksia ateljeen seinillä. Olen tuntenut Raimo allisen syksystä 1972, jolloin hän oli pulehden päätoimisena kuvittajana, usein myös votakan toimituksessa. en vieressä maisemakonttorissa oli autolehden toimitus, johon minä tuona syksynä menin. utolehden syyskuun numerossa oli alkanut vakavista liikenneonnettomuuksista kertova sarja Kuukauden shokki. Raimo teki juttuun hienon piirroksen tapahtumasta ja piirsi juttusarjan vavahduttavat piirrokset monien vuosien ajan. Kuvat ovat yhä jatkuvan ämän ja viime vuoden elojuhlissa Navalassa, viime keväänä yhteisvastuukonsertissa Veikkolan seurakuntakodilla. Muun muassa näissä tilaisuuksissa on voitu kuulla monipuolista ja mieleenpainuvaa laulua luokanopettaja aru Nymanin esittämänä. juttusarjan historiassa aivan omaa luokkaansa. aidetta tavalliselle kansalle Raimolla on pitkä ura kuvataiteilijana, kuvittajana, taidemaalarina ja piirtäjänä. Grafiikkaakin hän on tehnyt, mutta nyt hän keskittyy akvarelleihin ja öljyväritöihin. Hän tekee taidetta, jota kansa ymmärtää. Parhaillaan hän täydentää soittaja-sarjaa, jota ittala on jälleen ensi kesän 20-vuotisjuhlanäyttelyyn pyytänyt. Maalaustelineessä on hahmottumassa huvittava huilisti. Kunhan Raimo saa talvikauden aikana valmiiksi kuvituksen rto Paasilinnan kirjaan uomalaisten kulkupelit, alkaa ateljeen avaamisen suunnittelu. odennäköisesti Raimo allisen ateljee on auki kesäviikonloppuisin juhannuksesta elokuun alkuun. Näytteillä on silloin vanhoja kuvasarjoja ja kirjankuvituksia sekä hinnaltaan edullisia pieniä tauluja, jos vaikka joku haluaisi sellaisen ostaa. pua ja varusmiesaikaa piirtäen Raimo allinen on sen verran kova kuvantekijä, että on paikallaan luotaus hänen menneisyyteensä. matran taideyhdistyksen piirtäjäkoulusta se varsinaisesti alkoi ja jatkui Helsingissä. pulehden tiukassa viikkorytmissä muokkautui nopeus, hahmotuskyky ja tekniikka. Rami oli 11 vuoden aikana -lehdissä periaatteessa kaikkien lehtien piirtäjänä. ästä lehtitalosta hän siirtyi 6 7 vuodeksi Yhtyneisiin Kuvalehtiin ja sieltä vapaaksi taiteilijaksi. aru Nyman laulava luokanopettaja Naisen ikä on sivuseikka ja lähes yksityisasia. aru Nymanin nauravainen olemus harhauttaa helposti pitämään häntä vuosituhannen vaihteen opiskelijana. Elokuussa hänellä kuitenkin alkoi 15. lukuvuosi luokanopettajan uralla ja viides vuosi Veikkolan koulussa. aru on kotoisin Orimattilasta ja asuu apiolassa. Hän opiskeli Jyväskylässä ja palasi kotikuntaan pieneen kouluun sen toiseksi opettajaksi. Hän viihtyi kotikulmilla ja siirtyi kymmenen opettajan kouluun. Näistä vuosista on ollut paljon iloa ja hyötyä nyt suuren koulun opettajana. Veikkolaan uuden koulun myötä Veikkolassa aru Nyman aloitti vuonna 2003, jolloin uusi koulu otettiin käyttöön. Hänen luokkansa ovat koko ajan olleet koulun vanhassa osassa. aru on opet- arun luokan seinät ovat täynnä oppilaitten värikkäitä taideteoksia. tanut ykkös-kolmosia. Nyt hän vetää 2B-luokkaa, jonka oppilaat viime vuonna olivat hänen ekaluokkalaisiaan. Muutama oppilas on tästä porukasta siirtynyt Evitskogin kouluun. aru on äidin, isän ja kahden tyttären hyvin laulavaisesta kodista. Kukaan ei ollut laulamiseen kouluttautunut, mutta sitä piisasi. aru kuului myös partioon vuotiaana. Koulussa hän lauloi paljon. Opettaja arja Haataja, hyvä laulaja ja kuoroihminen, veti musiikkikerhoa ja järjesti konsertteja. Yläasteella ja lukiossa aru oli mukana tyttökvartetissa, jonka repertuaariin kuului kansanlauluja ja sentyyppistä musiikkia. Hyvät runot ja laulelmat Laulelmat nappasivat arusta tiukan otteen lukioaikana. Hän luki paljon runoja, muun muassa aro Hellaakoskea ja muita klassikkoja, ja kuunteli niihin sävellettyä musiikkia. Laulelman tulkeista erityisesti usanna Haavisto teki aruun voimakkaan vaikutuksen. ikoinaan aliupseerikoulussa antahaminassa Raimo sai kuulla olevansa kaikkein surkein oppilas. Päällikön ääni sai kuitenkin uuden sävyn, kun selvisi, että Rami osaa piirtää. Hän sai tehtäväkseen uusia kaikki koulutuksessa käytettävät aseitten ja muitten vehkeitten halkileikkauskuvat. UK:sta hän tuli korpraalina. uomen armeijan materiaalien piirtäminen jatkui myös perusyksikössä Kouvolassa, Karjalan Prikaatissa, josta taiteilija allinen kotiutui kersanttina. Raimo on tehnyt kuvituksen kymmeniin oppikirjoihin ja moniin muihin teoksiin. Hän on suunnitellut noin 30 postimerkkiä. Merkillisin työ oli avaruusohjelmista tutun Pertti Jotunin asiantuntevalla avulla ärkänniemen planetaarioon toteutettu akvarellikuvitus otean, että jotkin runoilijat eivät välttämättä halua teoksiaan sävellettävän; heidän mielestään ne soivat runoina. aru siteeraa Kaj Chydeniusta, jonka mielestä hyvä runo ansaitsee tulla sävelletyksi vaikka kuinka monta kertaa. Viimekeväisessä yhteisvastuukonsertissa minua kosketti erityisesti arun esittämä Chydeniuksen ja Pentti aaritsan laulu Bogotan lapsista. ällaiset hienot runot ja tärkeistä asioista kertovat laulut ovat arulle mieluisimpia. Hellaakosken ja Jaakko Haavion luontorunous on hänelle kaikkein hengellisintä. Juhlavuosi Kaj Chydeniuksen kanssa Kaj Chydenius ja hänen laulustudionsa ovat arulle hyvin tärkeitä tekijöitä. Vuonna 2001 ilmestyi arun laulama, Chydeniuksen sävellyksiä sisältävä levy yttö ja tanssiva karhu. ämän vuoden keväällä julkaistiin arun toinen levy Vaikka kaikki näkisivät lävitseni. ekstin tekijä lienee monelle yllätys, europarlamentaarikko atu Hassi. Hänen runostaan Haluan pitää pintani pehmeänä on peräisin levyn nimi. kuulennosta. e oli melkein kuin animaatio mutta ei aivan. Japanilaiset mestarit saivat Ramin piirtämät kuvat lentämään. Raimo kertoo aika omituisen tapauksen piirroksen voimasta. Hänen aikanaan vussa julkaistiin piirroksin kuvitettua sarjaa kuva jota ei otettu. Helsingissä oli tapahtunut rikos, jonka asiakirjojen perusteella toimittaja ja Rami suunnittelivat piirroksen rikoksen tekotavasta. Pian lehden ilmestyttyä Raimon puhelin soi. Langan toisessa päässä oli mies, joka totesi Ei se niin tapahtunut ja löi puhelimen kiinni. Oliko kyseessä teon tekijä vai joku muu, joka tiesi enemmän kuin tutkijat? eksti ja kuvat: apani ivari aru itse ei ole varsinaisesti säveltänyt mutta on tehnyt muutamia pieniä kolmen soinnun lauluja esimerkiksi lähipiirin lapsille. aru soittaa pianoa, samoin kitaraa ja ns. koulusoittimia, joita musiikin opetuksessa tarvitaan ja joita oppilaiden on helppo oppia käyttämään. aru on tehnyt melko paljon keikkoja kahdestaan maestro Chydeniuksen kanssa. Juuri nyt aru on vahvasti mukana Chydeniuskonserteissa. yyskuun puolivälin sunnuntaina oli konsertti Orimattilan kirkossa ja viime sunnuntaina Korson kirkossa. Kaj Chydeniuksella ja aru Nymanilla on yhteistyön 10-vuotisjuhlavuosi. en juhlistamiseksi on KOM-ravintolassa Helsingin Kapteeninkadulla lokakuun 15. päivänä konsertti, joka on jo loppuunmyyty. Konsertti uusitaan lokakuun 25. päivänä. Myös tuona torstaina toivomme sinulle, aru, menestystä juhlavuoden tulkintoihisi. eksti ja kuva: apani ivari

19 Kylänraitti 3/2007 KULUUR 19 Kallion kimallus ja yli 100-vuotias Eija hvo Ykkösketju-näytelmä Kallion Kimallusta esitettiin luvun alussa Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 199 kertaa. Esitykset olivat jatkuvasti loppuunmyytyjä. Yleisön suureksi riemuksi kirjailija lpo iihonen on kirjoittanut jatkoa alkuperäiseen tarinaan, jota esitetään Peacock-teatterissa Linnanmäellä syksyllä vuoden loppuun asti. Jukka Linkola on säveltänyt uutta musiikkia, ja Ritva Holmberg on ohjannut esityksen. Näyttelijäkaarti on vaihtunut Eija hvoa lukuun ottamatta, joka näytteli aiemmin Grönbergin perheen nuorinta jäsentä Marjukkaa. Nyt Eijalla on rooli, jossa hän ehtii täyttää sata vuotta. Esityksestä huokuu lämpö ja nostalgia: Elämä Kalliossa on niukkaa, mutta arvokasta. Viinaa juodaan kohtuullisesti, työtä tehdään ankarasti, perhearvoja kunnioitetaan, ja lapset kasvatetaan lämmöllä ja kurilla. jan henki on: miten noustaan sodanjälkeisen elämän henkisestä ja taloudellista umpikujasta kohti uutta, valoisampaa tulevaisuutta. Grönbergin Eino (aneli Mäkelä) on suutari, joka on syystäkin ylpeä ammattitaidostaan. Elämänsä ehtoohetkinä hän tosin hurahtaa erilaisiin transkendenttisiin mietiskelyihin, mutta ehkä olisi parempi suutarin pysyä lestissään. Hänen Uusi loinen eatteri esittää asti laulavan kertomuksen nimeltään Kallion kimallus. e kertoo Grönbergin työläisperheestä sekä Helsingin ja uomen kokemuksista jatkosodan päättymisestä 1944 näihin aikoihin. Kuvassa aneli Mäkelän ympärillä ovat Eija hvo, Miia Nuutila ja Maria Ylipää. vaimonsa Ester (Eija hvo) on perheen omapäinen ilopilleri, joka vielä satavuotiaana käyttää otsalamppua ja ostaa tavaraa netistä. Heidän poikansa Veikko, muurari (Mika Nuojua), on palannut sodasta täynnä henkisiä arpia, joita hän paikkailee kapakassa kavereiden kanssa. Miniäksi perheeseen tulee Forssasta puhelias myyjätär Hilkka (Miia Nuutila), josta kasvaa perhettä ylläpitävä, topakka nainen. Heidän tyttärensä Marjukka (Maria Ylipää) on muuttanut 60-luvulla Ruotsiin, josta hän palaa uomeen turkkilaisen Mustafansa ja poikansa, Veikko Juniorin, kera. Musiikkiteatteriesityksen helmenä kimaltelevat Jukka Linkolan säveltämät upeat laulut, joiden tulkinnassa varsinkin Eija hvo ja Maria Ylipää tuottavat nautinnollisia hetkiä kuulijoille. Näytelmän alussa Eija, Esterinä, on nelikymppinen perheenemäntä, joka näytelmän edetessä vanhenee satavuotiaaksi. Vanhenemisen eteneminen on harkittua ja tarkkaa näyttelijätyötä. Eleet, liikkeet, kävely ja replikointi ovat juuri kullekin ikäkaudelle kohdallaan. Yleisö oli innoissaan näkemästään. eksti: Raili Leidenius Kuva: Marek abogal Ykkösketjun kantaesitys Espoon kaupunginteatterissa Oikealla Joonas aartamo vierellään rttu Kapulainen. Valokuva: Robert eger Käsikirjoitus: Lassi iraksinen ovitus ja ohjaus: amuli Reunanen Rooleissa: rttu Kapulainen, Joonas aartamo, Jari Virman, Marc Gassot ja Erkki aarela Kesto noin kaksi tuntia uotanto: Espoon kaupunginteatteri Ykkösketju on uusi kotimainen näytelmä, joka kertoo neljästä nuoresta miehestä, heidän toiveistaan ja pettymyksistään, unelmistaan ja peloistaan. Näytelmä alkaa lätkämatsin jälkeisissä sekavissa tunnelmissa. Pelissä on tapahtunut kohtalokas taklaus, jonka seurauksena yksi pelaajista on loukkaantunut eikä kukaan oikein tiedä, miten vakavasta onnetto- muudesta on kysymys. lmapiiriä hämmentää myös se, että ottelua on ollut seuraamassa yhden pelaajan isoveli, joka on entinen NHL-pelaaja ja nykyinen kykyjenetsijä. Hänen läsnäolonsa on lupaus rahasta, maineesta ja menestyksestä. Ykköketju käsittelee jääkiekkoa, mutta se ei ole näytelmä jääkiekosta. e on tuore, koskettava ja psykologisesti mielenkiintoinen tarina nuorista ihmisistä, jotka etsivät paikkaansa elämässä. amalla se on hauska kuvaus siitä, miten nuoret miehet ajattelevat ja toimivat. Raili Leidenius Nyt se on tullut Veikkolaan Kauan odotettu jakeluasema 1 on nyt Veikkolassa, autoilijan eduksi. vaajana tskin utohuolto. arjoamme bensiini- ja dieselmoottoripolttoaineita kilpailukykyiseen hintaan. Myymme myös lämmitysöljyä, tilaukset tskin utohuollosta. Ei aina halvin, mutta useimmiten edullisin. tskin utohuolto (09) klo 8-16 ma-pe

20 20 KULUUR Kylänraitti 3/2007 Veikkola DDssa soivat sanat ja sävelet Veikkola Dada 07 esiintyjiä yhteiskuvassa Veikkola DD syntyi talkoovoimin, ja talkoita tehdään edelleen. ukea ja tunnustusta on toki onnistuneen ensimmäisen festivaalin jälkeen saatu. ärkeä merkitys on myös sillä, että Länsi-Uudenmaan Osuuspankin kanssa tehtiin sponsorisopimus. Festivaalin jatkuvuutta turvaamaan perustettiin loppukesästä yhdistys Veikkola DD. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtaja on Miika Uuksulainen, ja jäseniä ovat iri Hyvönen, Mirka Malmi, Pekka Nuru ja Juha Puikkonen. Viikonloppuna kylällä soi Veikkola DD Kahden päivän ajan kuullaan korkeatasoista kamarimusiikkia yhdistettynä oman aikansa teksteihin. Musiikista vastaa G-ensemble, jonka jäsenet ovat Radion infoniaorkesterin soittajia tai muuten aktiivisia kamarimuusikoita, monet tuttuja vantin, Zagros-yhtyeen ja Virtuosi di Kuhmon riveistä. Lastenkonsertti ja kantaesitys ovat luonteenomaista DDa. änä vuonna ne yhdistyvät yhdeksi ja samaksi konsertiksi. Festivaalin aloittaa Kirmo Lintisen säveltämän ja rja Puikkosen kirjoittaman sadun Haapaneitty, Met- täntyttö kantaesitys. adun lukee Kansallisteatterin karismaattinen näyttelijä smo Kallio, ja anapajan lapsilla on oma tärkeä osansa konsertin järjestelyissä. anapaja tarjoaa samaten Veikkolan koulun kakkosluokkalaisille anat soi - opetuspaketin, joka sisältää sanataideopettajan vierailun luokassa ja lipun lastenkonserttiin. Vuonna 2005 ensi kertaa järjestetylle kamarimusiikkifestivaalille 512 kuulijaa oli hyvä saavutus. Nyt tähdätään vieläkin korkeammalle. Konsertteja on kolme. Lauantai-iltana kuullaan kamarikonsertti ntiimejä kirjeitä. G-ensemble soittaa bertin, Martinun, Bachin ja Janacekin musiikkia, ja näyttelijät Rea Mauranen ja Vesa Vierikko lukevat Leos Janacekin ja hänen nuoren muusansa kirjeenvaihtoa. unnuntaina on Haapajärven kirkossa kamarikonsertti, jossa kuullaan sekä klassista että modernia jousimusiikkia, säveltäjäniminä Brahms, Ginastera ja Max avikangas. Veikkola DDn taiteellisena johtajana jatkaa veikkolalainen sellisti Miikka Uuksulainen. eksti: rja Puikkonen Kuva: Jantien Oving Pekan uudessa kirjassa ravustetaan Pekka Lempiäisen yhdeksäs kirja Ravunsyötit ilmestyi syyskuun alussa. e kertoo parin päivän lomalle ja ravustusreissulle lähtevästä miesryhmästä. Edessä pitäisi olla virkistävä loma, mutta mikään ei ole niin kuin pitäisi. Joosuan isäpuoli ylentää itsensä ryhmänjohtajaksi, komentelee ja nalkuttaa. Välienselvittely näyttää väistämättömältä. Pekka Lempiäinen on salaviisas humoristi, ja niinpä hän nyt kirjan alkulehdille sijoitetuissa saatesanoissa toteaa: Kirjasta joku saattaa löytää yhtymäkohtia erääseen toiseen surkeaan tapahtumaan, mutta tämä tarina ei kerro siitä. Ravunsyötit-kirjaa voi ostaa myös Veikkolan kirjastosta. iskin takana ylähyllyllä on pikkuruinen kirjakauppa eli myynnissä on uusia ja ajankohtaisia veikkolalaisia kirjoja. rja Puikkonen arinaa muumeista ja ove Janssonista MONPUOLE HOOPLVELU VEKKOL! - FYKLE HODO - LYMFERP - HERON - VOCE MGE ERP - VYÖHYKEERP (myös vauvat) Uutuutena Voice Massage terapia, jota käytetään: - ääniammattilaisten äänihäiriöiden ennaltaehkäisynä - puhe- ja ääniterapian sekä laulunopiskelun tukihoitona sekä puhallinsoittajan hengitys- ja ansatsiongelmien poistamiseen - purentalihasjännitys- ja kiputilojen poistamiseen - refluksitaudin lisähoitona - hengitysongelmiin; nielemisen ja puhumisen helpottamiseen (esim. astma, Parkinson-tauti) - poistamaan lihasjännityksiä (mm. päätetyötä tekevät) - urheilijoiden hoidossa hengitysfunktion parantamiseksi FYO-LYMF RV HERNEKOK Vanhatie 26, Veikkola , ritva.hernetkoski@suomi24.fi Hoidot lääkärin lähetteellä tai ilman! Myös lahjakortit. ove Fagerholm ja ophia Jansson. Muumimamma ove Janssonin veljentytär, ophia Jansson, haastattelijanaan kirjailija ove Fagerholm oli pääkirjaston Porkkalasalissa kertomassa omakohtaisia muistojaan ove Janssonista. ophia Jansson kertoili eloisasti tätinsä ove Janssonin kirjasta Kesäkirja (ommarboken). ophia Janssonin isä oli antanut ovelle ohjeen: Kirjoita oikein vanhasta naisesta ja oikein pienestä lapsesta. Yllätys oli, että tytön nimi oli ophia. Ei kuulemma täysin muistuttanut kaimaansa. Kesäkirjassa ove Jansson ku- vailee perhettään, sen elämää ja ilmapiiriä. ophia Jansson kertoi osaavansa kirjan melkein ulkoa. ilaisuuden nimikin oli apaaminen Kesäkirjan ophian kanssa. Muumi-kirjoista ensimmäinen julkaistiin vuonna Ne ovat olleet hyvin suosittuja koko maailmassa. Muumi-kirjoja on käännetty 36 kielelle. Oy Moomin Characters Ltd toimii Pohjois- Kirkkonummella, ja ophia Jansson on sen toimitusjohtaja. eksti ja kuva: Raili Leidenius VEKKOLN VUPEEKK voinna ma klo 9-18, ti-pe klo 9-17 Koskentie 3, Puh