Erikoissosiaalityöntekijän koulutus lisensiaatin tutkintona OPINTO OPAS. Voimassa saakka

Transkriptio

1 Erikoissosiaalityöntekijän koulutus lisensiaatin tutkintona OPINTO OPAS Voimassa saakka

2 Julkaisija: Toimittanut: Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto, Sosnet Noora Tuohino puh. (016) Lapin yliopisto, PL 122, ROVANIEMI Painatus: Lapin Yliopistopaino, Rovaniemi 2008 ISSN X

3 LUKIJALLE Tämä opinto opas on tarkoitettu ensisijaisesti erikoissosiaalityötekijän koulutuksen opiskelijoille, mutta se toimii hyödyllisenä tietolähteenä myös opintojaan suunnitteleville ja sosiaalityön koulutusyksiköiden henkilöstölle. Opas sisältää yleiskuvauksen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta sekä tutkinnon rakenteesta ja tavoitteista. Lisäksi se sisältää koulutusta koskevat yleiset määräykset ja käytännöt sekä kaikkien erikoisalojen tutkintorakenteet. Loppuun on koottu hyödyllisiä yhteystietoja. Opiskelijan kannattaa tutustua tämän oppaan lisäksi erikoisalan opetussuunnitelmaan. Siinä on opintojaksojen kuvaukset ja edellytettävä kirjallisuus. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen opinto opas laaditaan yleensä lukuvuosittain. Tämä opas on poikkeuksellisesti voimassa saakka. Opas julkaistaan myös Sosnetin www sivuilla ( Onnea ja menestystä opintoihin! 3

4 SISÄLTÖ LUKIJALLE...3 SISÄLTÖ...4 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE...5 Suoritettava tutkinto... 5 Sosiaalityön erikoisalat... 5 Tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 6 Tutkinnon suorittaminen... 7 Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset... 7 KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA...9 Opiskelijavalinta... 9 Valintakriteerit... 9 Jatko opiskelijaksi kirjoittautuminen KOULUTUKSEN ORGANISAATIO...11 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET...12 Koulutuksen suoritustavat Suoritusten arviointi Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opintojen korvaaminen Ryhmätyönohjaus osana koulutusta Lisensiaatintutkimus osana koulutusta Lisensiaatintutkimuksen ohjaus Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Koulutuksesta annettava todistus Koulutuksen arviointi Tutkinnonuudistuksen vaikutukset erikoistumiskoulutukseen ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET...19 YHTEYSTIEDOT...24 Sosnetin puheenjohtaja ja johtoryhmän jäsenet Koulutuksesta vastaavat professorit Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta Henkilöstö koordinaatioyliopistossa Sosiaalityön koulutusyksiköt

5 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE Suoritettava tutkinto Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen. Tavoitteena on syventää sosiaalityön asiantuntijuutta, vahvistaa sosiaalialan kehittämiseen tarvittavia taitoja ja lujittaa ammatillista identiteettiä. Erikoistumiskoulutus ei tähtää tutkijakoulutukseen, vaan sosiaalityön asiantuntijuuden syventämiseen tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen keinoin. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen tarve nousee nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateista sekä hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja uudelleen organisoitumisen paineista. Pitkäkestoisten täydennys ja PDkoulutusten ohella tarvitaan lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus. Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. Sosiaalityön erikoisalat Erikoissosiaalityöntekijän koulutus käynnistyi vuoden 2000 alussa opetusministeriön myöntämän erillismäärärahan turvin. Erikoistumiskoulutusta voidaan järjestää viidellä erikoisalalla (Asetus 568/2005): Lapsi ja nuorisosiaalityö (koulutus käynnistyy uudelleen 2008, päättyy 2011) Kuntouttava sosiaalityö (koulutus käynnistyi uudelleen 2005, päättyy 2008 ja käynnistyy jälleen 2009) Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (koulutus käynnistyi 2005, päättyy 2008 ja käynnistyy jälleen 2009) Yhteisösosiaalityö (koulutus käynnistyy uudelleen 2008, päättyy 2011) Hyvinvointipalveluiden erikoisala (koulutus käynnistyy 2008, päättyy 2011). 5

6 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE Tutkinnon tavoitteet ja rakenne ERIKOISALAOPINNOT 55 op TUTKIMUS METODOLOGIA OPINNOT 25 op LISENSIAATIN TUTKIMUS 40 op ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA 120 op Tutkinnon tavoitteena on vahvistaa koulutettavien ammatti identiteettiä, lisätä heidän professionaalisia valmiuksiaan sekä kehittää kykyä tarkastella analyyttisesti omaa työtä ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) yhdessä koulutuksesta vastaavan professorin kanssa. HOPS on keskeinen väline erikoistumiskoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Se on opiskelun sisältöä ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivitetään ja tarkistetaan opiskelun aikana. Sadankahdenkymmenen opintopisteen (120 op) tutkinto rakentuu erikoisala ja tutkimusmetodologiaopinnoista ja lisensiaatintutkimuksesta. Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalojen opetussuunnitelmiin kuuluu lisäksi 5 op vapaasti valittavia opintoja. Erikoisalaopinnot (55 op): Erikoisalaopinnot perehdyttävät alan teoriaan, käytäntöön ja tutkimukseen. Opintoihin sisältyy 8 op laajuinen ryhmätyönohjaus. Erikoisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Koulutukseen kuuluvan ryhmätyönohjauksen tavoitteena on tukea ammatillista kasvua sekä auttaa ymmärtämään sosiaalityön erityisluonnetta, sen kehittämistarpeita, mahdollisuuksia ja suhdetta muihin professioihin. Tutkimusmetodologiaopinnot (25 op): Tutkimusmetodologiaopinnot edistävät valmiuksia tutkivan ja analyyttisen työotteen omaksumiseen. Menetelmäopintojen tarkoituksena on antaa välineitä käytännön työssä 6

7 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE tapahtuvaan tutkimukseen. Opintojaksot integroidaan mahdollisimman pitkälle tukemaan myös opintoihin sisältyvän tutkielman laatimista. Lisensiaatintutkimus (40 op): Opintojen aikana laaditaan lisensiaatintutkimus. Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen kuuluvan lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia oman erikoisalansa ja sen ammattikäytännön kehittämiseen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen aihepiirin valinnan ja tutkimustehtävän edellytetään olevan sosiaalityön ja oman erikoisalan kannalta relevantteja. Opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimuksen aihepiiriin ja sitä koskevaan tieteelliseen keskusteluun. Opiskelijalla tulee olla valmius itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, hallita tutkimusprosessi sekä tieteellinen kirjoittaminen. Lisensiaatintutkimus voi olla yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu / julkaistavaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Sen lisäksi siihen voi sisältyä myös käytännön opas, ääni ja kuvatallenteita, kuten cd rom, video tai verkkosivuja, joita voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa tai käytännön työssä. Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin. Tutkinnon suorittaminen Tutkinto suoritetaan työn ohella neljässä vuodessa. Tutkinnon suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetusjaksoille, joita on neljä kertaa vuodessa (yht. 12 pv) eri puolella Suomea. Koulutukseen sisältyy virtuaaliopetusta, jonka vuoksi opiskelijalla on oltava käytössään verkkoyhteyksin varustettu tietokone. Tutkinnon suorittaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Koska tutkinto perustuu keskeisesti sosiaalityön ammattikäytäntöihin ja niiden kehittämiseen, työnantajan tuki on tarpeellinen. On osoittautunut, että opintojen menestyksellinen suorittaminen vaatii joustavia työjärjestelyjä. Tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, jonka jatko opiskelijaksi opiskelija kirjautuu. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset Erikoissosiaalityöntekijän koulutusta rahoittaa opetusministeriö, joten se on opiskelijoille maksutonta. Koska koulutusta järjestetään valtakunnallisesti, on osoittautunut, että opintojen menestyksellinen suo 7

8 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE rittaminen vaatii joustavuutta työnantajalta niin työajan käytön (lähiopetuspäiville osallistuminen) kuin kustannusten (matkat ja majoitukset lähiopetuspäivillä) suhteen. Lisensiaatintutkimuksen tekemistä edesauttaa mahdollisuus joustaviin työjärjestelyihin tai lyhyeen virkavapauteen lisensiaatintutkimuksen kirjoittamisvaiheessa. Tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, jonka jatko opiskelijaksi opiskelija on valittu. Lisensiaatintutkimuksen tekemistä varten opiskelijoilla on mahdollisuus anoa stipendejä ja tutkimusrahoitusta. Opiskelijat ovat onnistuneet saamaan rahoitusta mm. seuraavilta tahoilta: Työsuojelurahasto Kunnallisalan kehittämissäätiö Kulttuurirahasto Eemil Aaltosen säätiö Miina Sillanpään säätiö ESR rahoitukset kaupungit ja kunnat. ammattikoulutusrahaa. Tarkempia tietoja tuesta saa Kelasta tai yliopistojen opintotukitoimistoista sekä työvoimatoimistosta. Lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista saa koulutuksesta vastaavilta professoreilta laitoksilta ja TURAtutkimus ja rahoitustietokannasta ( alvelut/turatiedotus.htm). Koulutuksesta vastaavat professorit kirjoittavat opiskelijoiden pyynnöstä suosituksia hakemuksia varten. Koulutukseen osallistuvilla on oikeus tietyin ehdoin saada opintovapaata, aikuiskoulutusrahaa ja 8

9 KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalinta Koulutus järjestetään valtakunnallisesti, mutta opiskelijat suorittavat tutkintonsa johonkin kuudesta sosiaalityön koulutusta järjestävästä yliopistosta. Hakijan tulee hakulomakkeessa ilmoittaa se yliopisto, johon hän ensisijaisesti toivoo pääsevänsä. Lapsi ja nuorisososiaalityön ja Yhteisösosiaalityön erikoisaloille valitaan kummallekin 18 opiskelijaa ja Hyvinvointipalveluiden erikoisalalla 24 opiskelijaa. Kuhunkin verkostoyliopistoon on kiintiöity 3 (Lapsi ja nuorisososiaalityön ja Yhteisösosiaalityön erikoisalat) tai 4 (Hyvinvointipalveluiden erikoisala) opiskelupaikkaa. Lisäksi Helsingin yliopistoon valittavista opiskelijoista (3) valitaan yksi ruotsinkielinen opiskelija kullekin erikoisalalle, mikäli hakija saa vähintään saman pistemäärän kuin alimmalla pistemäärällä koulutukseen valittava henkilö. Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloilla opiskelee 25 opiskelijaa. Kuhunkin verkoston yliopistoon on kiintiöity 3 opiskelupaikkaa sekä 2 opiskelupaikkaa ruotsinkielisille Helsingin yliopistoon. Lisäksi kaikkien yliopistojen yhteiseen kiintiöön koulutukseen on otettu 5 opiskelijaa pistemäärien perusteella. Valintakriteerit Koulutukseen valittavilta edellytetään ylipistollista maisterin tutkintoa, sosiaalityöntekijän ammatillista kelpoisuutta (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005), vähintään kahden vuoden työkokemusta sosiaalityöstä sekä hakuajan päättymiseen mennessä toimitettua lisensiaatintutkimuksen ideapaperia. Opiskelijavalinnassa painotetaan aikaisempaa koulutusta sekä erikoisalalla hankittua työkokemusta ja ammatillista kehittämistoimintaa. Hakijalla on mahdollisuus saada lisäpisteitä mm. työkokemuksesta, ammatillisesta kehittämistoiminnasta, sosiaalityöhön liittyvistä tieteellisistä tai ammatillisista julkaisuista, sosiaalityöntekijäksi valmistumisen jälkeisestä pitkäkestoisesta sosiaalityötä tukevasta koulutuksesta ja yliopistollisista arvosanoista, pro gradu tutkielman arvosanasta sekä lisensiaatintutkimuksen ideapaperista. 9

10 Tarkemmat hakukriteerit määritellään hakukuulutuksen yhteydessä ja erillisessä hakuoppaassa. KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA Jatko opiskelijaksi kirjoittautuminen Kun hakijalle on tullut kirjallinen tieto valituksi tulemisestaan, hänen on ilmoittauduttava asianomaisen yliopiston jatko opiskelijaksi. Ilmoittautumisessa noudatetaan kunkin yliopiston omia käytäntöjä. Tarkemmat ohjeet menettelystä lähetetään valintapäätöksen yhteydessä. 10

11 KOULUTUKSEN ORGANISAATIO KOULUTUKSEN ORGANISAATIO Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama valtakunnallinen yliopistoverkosto Sosnet. Verkostossa toimivat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos, Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos sekä Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos. Verkoston koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto. Koulutusjärjestelmää koordinoi johtoryhmä, jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä. Kunkin erikoisalan koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat nimetyt osa aikaiset erikoisalaprofessorit, jotka tulevat verkoston yliopistoista. Erikoistumiskoulutuksesta vastaavat professorit ja Sosnetin koulutuspäällikkö muodostavat yhdessä erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja kehittää koulutusta sekä esittää johtoryhmälle opetussuunnitelmat ja opiskelijavalinnat. Erikoistumiskoulutuksen hallinnosta, taloudesta, yleisistä opintoasioista sekä lähiopetusjaksojen käytännön asioista vastaavat Lapin yliopistossa työskentelevä koulutuspäällikkö ja sihteeri. 11

12 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Koulutuksen suoritustavat Lähiopetusjaksot Koulutus koostuu neljästi vuodessa järjestettävistä kolmipäiväisistä lähiopetusjaksoista. Lähiopetusjaksot järjestetään pääsääntöisesti eri yliopistopaikkakunnilla. Lähiopetusjaksoilla käsitellään erikoisalaan liittyviä teemoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä tutkimusmetodologisia kysymyksiä ja lisensiaatintutkimusta. Lähiopetusjaksot koostuvat vierailevien luennoitsijoiden ja koulutuksesta vastaavien professoreiden luennoista, yhteisistä keskusteluista, ryhmätyöskentelystä ja tenteistä. Vierailevat luennoitsijat edustavat sosiaalityön tutkimuksen ja alan käytännön parhaita asiantuntijoita. Lähiopetusjaksoille osallistuminen on pakollista. Sairaustapauksista ja muista mahdollisista poissaoloista on ilmoitettava etukäteen koulutuksesta vastaavalle professorille sekä sovittava korvaavista tehtävistä. Aktiivinen osallistuminen lähiopetusjaksolle muodostaa 2 op (1 ov) suorituksen erikseen sovittavasta opintojaksosta. Etätehtävät Koulutukseen sisältyy runsaasti erimuotoisia kirjallisia tehtäviä: esseitä, kirja arvosteluja, luentopäiväkirjoja. Osa kirjallisista tuotoksista ja niihin liittyvästä keskustelusta käydään verkkoympäristössä. Etätehtävät on osin mahdollista räätälöidä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehtävistä tulee neuvotella professorin kanssa. Etätehtävien sisältö ja laajuus (opintopiste ja sivumäärä) määritellään kunkin tehtävänannon yhteydessä. Tutkimusseminaarit Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin. 12

13 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Verkko opiskelu ja Moodle Koulutuksessa hyödynnetään laajasti tieto ja viestintätekniikkaa ja se antaa valmiudet verkkoopiskeluun. Käytössä on verkkooppimisympäristö Moodle, jonka lisäksi hyödynnetään mm. verkkosivuja ja sähköpostia. Moodleen pääsee kirjautumaan henkilökohtaisten tunnusten avulla. Alustan käyttöön liittyvissä teknisissä ongelmissa voi olla yhteyksissä koordinaatioyliopistossa toimivaan koulutuspäällikköön. Kotiyliopiston opetustarjonta Opiskelijalla on oikeus osallistua omassa kotiyliopistossa järjestettävään opetukseen. Opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon koulutuksesta vastaavan professorin kanssa sovittavalla tavalla. Opiskelijoiden tulee ottaa selvää oman kotiyliopistonsa tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, esimerkiksi jatkokoulutusseminaareista, menetelmäopetuksesta ja kirjaston tarjoamista tiedonhakukursseista. Lisensiaatintutkimuksen etenemisen kannalta on tärkeää ylläpitää yhteyttä kotiyliopistoon. Suoritusten arviointi Kirjalliset tehtävät arvioidaan pääsääntöisesti asteikolla hylätty hyväksytty. Tehtävistä saa useimmiten myös palautteen, joka voi olla esimerkiksi kirjallinen palaute henkilökohtaisesta suorituksesta, vertaispalaute, suullinen ryhmäpalaute tai keskustelutilaisuus lähiopetusjaksolla. Palautteen saaminen edellyttää tehtävän palauttamista määräajassa. Etätehtävän palauttaminen sovittuun ajankohtaan mennessä mahdollistaa tehtävien sisällöllisen huomioimisen ja hyödyntämisen lähiopetusjaksolla. Kirjallisten tehtävien tekemisellä harjoitellaan tieteellisen tekstin tuottamista, joten arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä sisällöllisiin että tekstuaalisiin kysymyksiin tehtävänannon mukaisesti. Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty kiittäen hyväksytty. Arvostelussa on syytä käyttää mainesanaa kiittäen hyväksytty, mikäli tutkimus lisää olennaisesti sosiaalityön alan tietoa tai kehittää teoriaa tai ammattikäytäntöjä tai on muutoin erityisen ansiokas. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä vastuullisen opettajan kanssa. HOPS on keskeinen väline sosiaalityön ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Se on opiskelun sisältöä ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivitetään ja tar 13

14 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET kistetaan opiskelun aikana. Erikoisalan opintosuunnitelma saa konkreettisen sisällön henkilökohtaisen opintosuunnitelman kautta. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan pohjautuvat suoritukset sovitaan koulutuksesta vastaavan professorin kanssa. Opintojen korvaaminen Erikoisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Mahdollisista korvaavuuksista on aina neuvoteltava erikseen koulutuksesta vastaavan professorin kanssa. Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritukset rekisteröidään kunkin kotiyliopiston opintosuoritusrekisteriin. Koulutuksesta vastaavat professorit toimittavat suoritukset kotiyliopistoon rekisteröitäväksi. Opintosuorituksia ei voida viedä rekisteriin, mikäli opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi kotiyliopistoonsa lukuvuoden alkaessa. Opiskelijalla on oikeus pyytää opintorekisteriote omasta yliopistostaan. Ryhmätyönohjaus osana koulutusta Koulutukseen kuuluu 8 op:n laajuinen ryhmätyönohjaus. Se sisältää 27 tuntia työnohjausistuntoja, aloitus ja päättöseminaarin sekä kirjallisia tehtäviä. Ryhmätyönohjaus tarjoaa foorumin, joka tukee ammatillista kasvua ja ammatti identiteetin vahvistumista antamalla mahdollisuuden koulutuksen tuottaman tiedon ja työelämästä saadun ammatillisen kokemuksen väliseen vuorovaikutukseen. Työnohjaus toteutetaan ryhmätyönohjauksena, jolloin ryhmän sisäinen vuorovaikutus edistää uusien ideoiden ja ratkaisumahdollisuuksien monipuolista kehittymistä. Työnohjaus käynnistetään aloitusseminaarilla toisen opiskeluvuoden aikana. Työnohjaus ajoittuu kestoltaan noin vuoden mittaiseksi. Työnohjaaja ja työnohjattavat sopivat työskentelyn aluksi keskenään ryhmäkohtaisen työnohjauksen tavoitteet ryhmän erityistarpeiden pohjalta. Tavoitteet kirjataan työnohjauksesta tehtävään sopimukseen. Työnohjaajille maksetaan palkkio. Ohjaajien matkustamisesta aiheutuvia kustannuksia ei korvata, minkä vuoksi ryhmien on kokoonnuttava työnohjaajan paikkakunnalla tai sovittava muusta järjestelystä, josta aiheutuvat kustannukset tulevat opiskelijoiden maksettavaksi. 14

15 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Lisensiaatintutkimus osana koulutusta Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen sisältyy lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 40 opintopistettä, kolmannes opinnoista. Laajuudeltaan se on suppeampi kuin perinteinen lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 90 opintopistettä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää sosiaalityön ammatillista osaamista syventämällä sitä tieteen ja tutkimuksen keinoin ja liittämällä käytännön tieto tieteelliseen keskusteluun. Käytäntöön liittyvät sidokset ovat sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa tutkimuksen lähtökohta. Käytäntöön kiinnittyminen voi näkyä tutkimusaiheessa, käytetyssä aineistossa, tutkimusotteessa, tulosten tulkinnassa tai tutkimuksen muodossa. Tutkimuksessa voidaan käsitteellistää ja problematisoida käytännön tietoa, etsiä siihen uusia näkökulmia ja tehdä käytännön työtä näkyväksi. Tavoitteena on, että tutkimus tukee sosiaalityön ja/tai erikoisalan ammattitaidon karttumista. Tutkimukseksi voidaan kuitenkin hyväksyä myös perinteinen akateeminen tutkimus. Lisensiaatintutkimuksessa voidaan etsiä uudenlaisia tiedontuottamisen tapoja ja tutkimusraportoinnin muotoja. Tutkimuksessa voidaan käyttää ja kehittää käytäntötutkimukselle relevantteja tutkimusmetodien sovelluksia tai yhdistelyjä. Tutkimus voi olla yhtenäinen työ, artikkeli tai artikkelikokoelma ja se voi sisältää esimerkiksi käytännön oppaan. Lisensiaatintutkimuksen ohjaus Lisensiaatintutkimuksen ohjauksesta vastaavat yhdessä oman kotiyliopiston nimeämä ohjaaja sekä yliopistokohtaisen jaon perusteella koulutuksesta vastaava professori. Opiskelija on oikeutettu 20 tutkimuksen ohjaustuntiin koulutusaikana. Lisensiaatintutkimusten viimekätinen ohjausvastuu on laitoksilla. Tutkimuksen ohjauksen suhteen opiskelijoilta edellytetään omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Ennen lisensiaatintutkimuksen jättämistä tarkastettavaksi tulee opiskelijan ottaa yhteys koulutuksesta vastaavaan professoriin ja kotiyliopiston vastuuhenkilöön ja varmistaa, että työ on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tutkimuksen muotoseikkojen suhteen opiskelijat noudattavat kunkin yliopiston omia käytäntöjä. Lisensiaatintutkimuksen tarkastavat tiedekunnan määräämät tarkastajat, ja se arvostellaan opiskeli 15

16 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET jan kotiyliopiston tiedekunnassa. Työn tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa mahdollisen tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön asioista. Tarkastustilaisuuksien luonne vaihtelee yliopistokohtaisesti, mutta pääsääntöisesti tilaisuudet ovat luonteeltaan seminaarityyppisiä tilaisuuksia, joihin ovat tervetulleita myös sosiaalityön käytännön ammattilaiset. Tarkastettavasta työstä laaditaan lausunto, joka toimitetaan opiskelijalle ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Lisensiaatintutkimus arvostellaan opiskelijan kotiyliopiston tiedekunnassa arvoasteikolla hyväksytty kiittäen hyväksytty. Arvostelussa käytetään arvosanaa kiittäen hyväksytty, mikäli tutkimus lisää olennaisella tavalla sosiaalityön käytäntöjen tuntemusta tai viitoittaa tuottamallaan tiedolla sosiaalityön kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen liittyvästä lisensiaatintutkimuksesta on laadittu erillinen tarkastajille ja ohjaajille tarkoitettu kuvaus, joka on saatavilla Sosnetin verkkosivuilla ja koulutuksesta vastaavilta professoreilta. Lisensiaatintutkimuksen tarkastukseen liittyvissä asioissa opiskelijat noudattavat aina tiedekunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Lisätietoja saa tiedekunnan opinto oppaasta, www sivuilta ja kansliasta. Koulutuksesta annettava todistus Tutkintotodistusta tulee anoa omasta tiedekunnasta. Ennen todistuksen anomista opiskelijan on hyvä pyytää ote opintosuoritusrekisteristä ja tarkastaa, että kaikki suoritukset ovat rekisterissä. Mikäli rekisteriotteessa on puutteellisuuksia tai epäselvyyksiä, opiskelijan tulee ottaa yhteys koulutuksesta vastaavaan professoriin. Lisensiaatin tutkinnon todistuksesta käy ilmi, että tutkinto on suoritettu sosiaalityön erikoistumiskoulutuksena määrätyllä erikoisalalla. Koulutuksen arviointi Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa on kiinnitetty huomiota sekä koulutuksen aikaiseen että koulutuksen jälkeiseen arviointiin. Arviointikäytäntöjen kehittämiselle on ollut erityinen tarve ja käyttöarvo, koska koulutus on uutta, eikä sen organisointi ole vakiintunut. Koulutusta arvioidaan sekä sen kuluessa että sen päätyttyä. Koulutuksen kuluessa tehtävä arviointi tehdään lähiopetusjaksoittain ja 16

17 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET vuosittain. Arviointi toimii koulutuksen kehittämisen apuna. Koulutusta arvioidaan myös sen päätyttyä. Loppuarvioinnin tarkoituksena on tarkastella koulutusta ja osaamisen kehittymistä kokonaisprosessina sekä peilata koulutuksen tuottaman osaamisen ja asiantuntijuuden käyttöä sosiaalityössä. Opiskelijat osallistuvat monin tavoin koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen. Lisätietoja koulutuksen arvioinnista: snet/arvio/index.htm Tutkinnonuudistuksen vaikutukset erikoistumiskoulutukseen Suomalaiset yliopistotutkinnot ovat uudistuneet elokuun 2005 alusta. Tutkinnonuudistus on osa eurooppalaista Bolognan prosessia, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tutkintojen sisältöä on uudistettu siten, että ne vastaavat paremmin tutkimuksen ja työelämän kehitystä astui voimaan uusi tutkintoasetus (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004). Uudistuksen keskeinen muutos on, että perustutkintojen tutkintorakenne muuttuu kaksivaiheiseksi ja kandidaatin tutkinnosta tulee pakollinen. Tutkintojen yleisistä tavoitteista, rakenteista ja laajuuksista on päätetty tutkintoasetuksessa. Erikoistumiskoulutuksen opiskelijoiden kannalta tutkinnonuudistuksen merkittävin muutos on siirtyminen opintoviikoista opintopisteisiin. Uudessa järjestelmässä yhden vuoden päätoimiset opinnot vastaavat 60 opintopistettä (1 op = n. 27 työtuntia). Uuden asetuksen mukaiseen sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinnon rakenne on muuttunut siten, että lisensiaatintutkimuksen suhteellinen painoarvo tutkinnosta on kasvanut ja vapaasti valittavien opintojen suhteellinen osuus on puolestaan laskenut. Erikoisalaopintojen ja tutkimusmetodologiaopintojen suhteellinen painoarvo tutkinnossa on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Koulutuksen rakenne opintopisteissä on seuraava (suluissa vanhan järjestelmän mukaiset opinnot opintoviikoissa): erikoisalaopinnot 50 op (35 ov) tutkimusmetodologiaopinnot 25 op (15 ov) vapaasti valittavat opinnot 5 op (10 ov) lisensiaatintutkimus 40 op (20 ov). Ennen aloittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus siirtää jo suoritetut opintojaksot uuteen rakenteeseen tai jatkaa opiskelua vanhojen rakenteiden mukaan siirtymäajan ( ) puitteissa, jolloin opintosuoritukset ilmoitetaan 17

18 KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET opintoviikkoina. Siirryttäessä uuteen rakenteeseen jo suoritetut opintoviikkomääräiset opintojaksot muunnetaan opintopisteiksi. Muunnetun opintosuorituksen opintopistemäärä ei välttämättä aina ole sama kuin vastaavan opintojakson. Tästä huolimatta kyseinen opintosuoritus korvaa sellaisenaan sisällöltään vastaavan opintosuorituksen. Sekä nykyisen että uuden asetuksen mukaan opiskelevia koskevat samat tutkintovaatimukset, jotka on esitetty kunkin erikoisalan omassa opetussuunnitelmassa sekä opintopisteinä että opintoviikkoina. Siirtymäajan aikana opintojaksot tallentuvat opintorekisteriin molemmissa yksiköissä, jolloin tutkintotodistuksen voi saada joko uusien rakenteiden mukaan opintopisteinä tai vanhojen rakenteiden mukaan opintoviikkoina. Koulutus järjestetään opintopisteiden mukaan ja mm. etätehtävien laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. Jos opiskelija päättää siirtyä uuden tutkintoasetuksen mukaisiin opintoihin, hänen on ilmoitettava siitä erikseen oman yliopiston tiedekuntaan kyseisen tiedekunnan määräysten mukaisesti. Lisätietoja siirtymisestä saa omasta tiedekunnasta. Siirtyminen on sitova, eikä sitä voi enää perua. Siirtyminen uuteen järjestelmään kannattaa erityisesti, jos ei ole valmistumassa siirtymäajan ( ) puitteissa. Lisätietoja tutkinnonuudistuksen vaikutuksista saa koulutuksesta vastaavilta professoreilta, oman kotiyliopiston tiedekunnasta sekä Sosnetin koordinaatioyliopistosta. 18

19 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET Tähän oppaaseen on sisällytetty kaikkien erikoisalojen tutkintorakenteet. Opintojaksokohtaiset kuvaukset ja kirjallisuus löytyvät kunkin erikoisalan omasta opetussuunnitelmasta ja koulutuksen verkkoympäristö Moodlesta. HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointipalveluiden erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op) Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) Hyvinvointipalveluiden toimintajärjestelmät ja niiden muutokset (3 op) 1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op) Asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen (3 op) 1.3 Ryhmätyönohjaus (8 op) 2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Hyvinvointipalveluiden hallinto (7 op) 2.2 Hyvinvointipalveluiden talous (8 op) 3 SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op) 3.2 Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuus (5 op) 3.3 Kehittämisen ja osaamisen johtaminen (5 op) 3.4 Laatu ja laadun kehittäminen (5 op) II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op) 4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op) 4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op) III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op 19

20 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ Kuntouttava sosiaalityö erikoisalan opetussuunnitelman 120 op (80 ov) rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 50 op (35 ov) 1.1 JOHDATUS KUNTOUTTAVAAN SOSIAALITYÖHÖN 10 op (7 ov) Kuntouttavan sosiaalityön asiantuntijuus 6 op (4 ov) Muuttuva toimintaympäristö kuntouttavan sosiaalityön haasteena 4 op (3 ov) 1.2 KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERITYISKYSYMYKSET 17 op (11 ov) (A) Päihde ja muut riippuvuudet (B) Ikääntyminen ja vanhuus (C) Terveys ja hyvinvointi (D) Työelämä ja taloudellinen turvattomuus (E) Kriminaalihuolto, vankeinhoito ja kuntouttava sosiaalityö (F) Muut kuntouttavan sosiaalityön erityiskysymykset 1.3 KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TEOREETTINEN TAUSTA AJATTELU 23 op (17 ov) Kuntouttavan sosiaalityön ammatillinen perusta 5 op (4 ov) Kuntouttavan sosiaalityön prosessi 5 op (4 ov) Kuntouttavan sosiaalityön työmuodot 5 op (4 ov) Ryhmätyönohjaus 8 op (5 ov) II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op (15 ov) 2.1 TIETEELLINEN AJATTELU JA KIRJOITTAMINEN 8 op (5 ov) 2.2 SOSIAALITYÖN TUTKIVA KEHITTÄMINEN 7 op (4 ov) 2.3 TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT 10 op (6 ov) Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op (3 ov) Tutkimussuuntaukset 5 op (3 ov) (A) Toimintatutkimus (B) Tapaustutkimus (C) Arviointitutkimus (D) Elinolo, asukas ja asiakaskartoitukset III VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 op (3 ov) IV LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op (27 ov) 20

21 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET LAPSI JA NUORISOSOSIAALITYÖ Lapsi ja nuorisososiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP 1 LAPSI JA NUORISOSOSIAALITYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIAN TUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op) Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elinolot (3 op) 1.2 Muuttuva asiantuntijuus (6 op) Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op) Lapsi ja nuorisososiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Ryhmätyönohjaus (8 op) 2 LAPSUUS JA NUORUUS (15 op) 2.1 Kulttuurinen lapsuus ja nuoruus (6 op) 2.2 Riskilapsuudet ja nuoruudet (9 op) 3 LAPSI JA NUORISOSOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖ MUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op) 3.2 Lapsi ja nuorisososiaalityön toiminnalliset lähtökohdat ja yhteisölliset työtavat (6 op) 3.3 Lastensuojelun sosiaalityö (6 op) 3.4 Lapsipoliittinen työ (3 op) II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op) 4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op) 4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op) III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op 21

22 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET MARGINALISAATIOKYSYMYSTEN SOSIAALITYÖ Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö erikoisalan opetussuunnitelman 120 op (80 ov) rakenne: I ERIKOISALAN OPINNOT 50 op (35 ov) 1.1 YHTEISKUNNALLISET MUUTOSPROSESSIT JA MARGINALISAATIO 15 op (10 ov) Johdatus marginalisaatiokysymyksiin 5 op (3 ov) Marginalisaatio ja arkielämän kulttuurit 6 op (4 ov) Yhteiskuntarakenteet, prosessit ja politiikka 4 op (3 ov) 1.2 MARGINALISAATIOKYSYMYSTEN SOSIAALITYÖN KOHDEONGELMAT 12 op (8 ov) Elämänkulku ja sosiaaliset ongelmat 3 op (2 ov) Marginalisaatio, sosiaaliset ongelmat ja sukupuoli 3 op (2 ov) Vähemmistöt, syrjintä ja marginalisaatio 3 op (2 ov) Marginalisaatio alueellisena ilmiönä 3 op (2 ov) 1.3 SOSIAALITYÖ MARGINAALISSA 23 op (17 ov) Asiakastyö ja vuorovaikutus 5 op (4 ov) Verkostoituminen 4 op (3 ov) Vaikuttaminen päätöksentekoverkostoissa 6 op (5 ov) Ryhmätyönohjaus 8 op (5 ov) II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op (15 ov) 2.1 JOHDATUS SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEEN 15 op (9 ov) Tieteellinen ajattelu ja kirjoittaminen 10 op (6 ov) Sosiaalityön tutkiva kehittäminen 5 op (3 ov) 2.2 TUTKIMUSMENETELMÄT 10 op (6 ov) Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op (3 ov) Tutkimussuuntaukset 5 op (3 ov) (A) Toimintatutkimus (B) Tapaustutkimus (C) Arviointitutkimus (D) Elinolo, asukas ja asiakaskartoitukset III VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 op (3 ov) 3.1 SOSIAALITYÖ VAIKEIDEN KYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ 3.2 SOSIAALITYÖN ASIAKKUUS JA INSTITUTIONAALISET KÄYTÄNNÖT 22

23 ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET 3.3 SOSIAALITYÖN HALLINNOLLINEN KONTEKSTI JA JOHTAMINEN 3.4 SOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI IV LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op (27 ov) YHTEISÖSOSIAALITYÖ Yhteisösosiaalityö erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne: I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op) Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) Yhteisösosiaalityön haasteet globalisoituvassa yhteiskunnassa (3 op) 1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op) Yhteisösosiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Ryhmätyönohjaus (8 op) 2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Paikallisyhteisöt (5 op) 2.2 Kulttuuriyhteisöt ja vertaisryhmät (5 op) 2.3 Institutionaaliset yhteisöt (5 op) 3 SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op) 3.2 Työmuodot ja prosessit 10 op 3.3 Ammatillisuus ja etiikka 5 op II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op) 4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op) 4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op) III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op 23

24 YHTEYSTIEDOT Sosnetin puheenjohtaja ja johtoryhmän jäsenet Sosnetin puheenjohtaja: professori Katja Forssén Turun yliopisto Sosiaalipolitiikan laitos TURUN YLIOPISTO Puh. (02) YHTEYSTIEDOT Sosnetin johtoryhmän kokoonpano : Jäsenet: Varajäsenet: Maritta Törrönen Puh. (09) HY Erja Saurama Puh. (09) Synnöve Karvinen Niinikoski, varapuheenjohtaja Puh. (09) Mikko Mäntysaari Puh. (014) Juha Hämäläinen Puh. (017) Anneli Pohjola, esittelijä Puh. (016) Kyösti Raunio Puh. (03) Katja Forssén, puheenjohtaja Puh. (02) HY JY KuY LaY TaY TY Helena Blomberg Kroll Helena.Blomberg Puh. (09) Aila Leena Matthies Aila Puh. (06) Pauli Niemelä Puh. (017) Merja Laitinen Puh. (016) Tarja Pösö Puh. (03) Leo Nyqvist Puh. (02) HY HY JY KuY LaY TaY TY 24

25 YHTEYSTIEDOT Lisäksi johtoryhmän kokouksiin osallistuvat Sosnetin koulutuspäällikkö, hankkeiden henkilöstö, Stakesin edustaja tutkijakouluasioiden osalta sekä erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Työvaliokuntien puheenjohtajat osallistuvat vierailevina asiantuntijoina johtoryhmän kokouksiin, kun niissä käsitellään työvaliokuntien asioita. Koulutuksesta vastaavat professorit Kunkin erikoisalan koulutuksesta vastaa kaksi osa aikaista professoria, jotka työskentelevät verkoston eri yliopistoissa: Hyvinvointipalveluiden erikoisala: professori Marketta Rajavaara Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan laitos PL 18, HELSINGIN YLIOPISTO Puh. (09) Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala: professori Jari Heinonen Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, JYVÄSKYLÄ Puh. (014) Lapsi ja nuorisosiaalityön erikoisala: professori Mia Hakovirta Turun yliopisto Sosiaalipolitiikan laitos TURUN YLIOPISTO Puh. (02) professori Sari Rissanen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja talouden laitos PL 1627, KUOPIO Puh. (017) professori Liisa Hokkanen Lapin yliopisto, Sosiaalityön laitos PL 122, ROVANIEMI Puh. (016) professori Riitta Vornanen, erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan varapuheenjohtaja Kuopion yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos PL 1627, KUOPIO Puh. (017)

26 YHTEYSTIEDOT Marginalisaatiokysymysten erikoisala: professori Arja Jokinen, erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan puheenjohtaja Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos TAMPEREEN YLIOPISTO Puh. (03) Yhteisösosiaalityön erikoisala: professori Leena Eräsaari Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, JYVÄSKYLÄ Puh. (014) professori Leo Nyqvist Turun yliopisto Sosiaalipolitiikan laitos TURUN YLIOPISTO Puh. (02) professori Riitta Vornanen, erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan varapuheenjohtaja Kuopion yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos PL 1627, KUOPIO Puh. (017) Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta Erikoistumiskoulutuksesta vastaavat professorit ja Sosnetin koulutuspäällikkö muodostavat yhdessä erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja kehittää koulutusta sekä esittää johtoryhmälle opetussuunnitelmat ja opiskelijavalinnat. Vuonna 2008 erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan puheenjohtajana toimii professori Arja Jokinen Tampereen yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Riitta Vornanen Kuopion yliopistosta. 26

27 YHTEYSTIEDOT Henkilöstö koordinaatioyliopistossa Professori Anneli Pohjola Lapin yliopisto Sosiaalityön laitos PL 122, ROVANIEMI Puh. (016) , Koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen vv. 07/2008 asti, sijainen Noora Tuohino, Lapin yliopisto Sosiaalityön laitos PL 122, ROVANIEMI Puh. (016) , Koulutussihteeri Outi Piipponen Lapin yliopisto Sosiaalityön laitos PL 122, ROVANIEMI Puh. (016) Koordinaatiovastaava Koordinaatiotehtävät Yleishallinto, talous Opintoasiat, opinto opas www sivut Lähiopetusjaksojen käytännön järjestelyt Talousasiat Yhteystietojen päivitys Ryhmätyönohjauksen ja tutkimuksen ohjauksen seurantatehtävät www sivut 27

28 YHTEYSTIEDOT Sosiaalityön koulutusyksiköt Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan laitos PL 18, HELSINGIN YLIOPISTO Käyntiosoite: Snellmaninkatu 10 Yliopiston vaihde: (09) Kuopion yliopisto Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos PL 1627, KUOPIO Käyntisosoite: Savilahdentie 6 B, 2 ja 3.krs (Tietoteknia) Yliopiston vaihde: (017) Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos TAMPEREEN YLIOPISTO Käyntiosoite: Pinninkatu 47 (käynti Varastokadun puolelta) Yliopiston vaihde: (03) Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Käyntiosoite: Mattilanniemi B Yliopiston vaihde: (014) Lapin yliopisto Sosiaalityön laitos PL 122, ROVANIEMI Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8, A siipi, 2. krs. Yliopiston vaihde: (016) Turun yliopisto Sosiaalipolitiikan laitos TURUN YLIOPISTO Käyntiosoite: Assistentinkatu 7, Publicum, 3. krs. Yliopiston vaihde: (02)