"JOS NAINEN LEPÄÄ, SAKAALI VIE KANAT" TYTTÖJEN JA NAISTEN ASEMA NEPALISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""JOS NAINEN LEPÄÄ, SAKAALI VIE KANAT" TYTTÖJEN JA NAISTEN ASEMA NEPALISSA"

Transkriptio

1 "JOS NAINEN LEPÄÄ, SAKAALI VIE KANAT" TYTTÖJEN JA NAISTEN ASEMA NEPALISSA Kati Mattila Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) ja diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Mattila, Kati. "Jos nainen lepää, sakaali vie kanat" Tyttöjen ja naisten asema Nepalissa. Helsinki, kevät 2005, 100 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella tyttöjen ja naisten asemaa Nepalissa. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin tytöt ja naiset kohtaavat sortoa, alistamista ja ihmisoikeuksien rikkomista, mitä vaikutuksia niillä on elämään ja miten asioihin voi vaikuttaa. Tavoitteena on tuoda esiin myös kehitysyhteistyön, kansainvälisen diakonian ja lähetystyön mahdollisuuksia nepalilaisten tyttöjen ja naisten aseman ja ihmisoikeuksien parantamiseksi. Opinnäytetyön tilasi Soroptimist International of Finland naisjärjestö, jonka tilaisuuksissa tutkimustuloksia myös esitettiin. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista menetelmää ja haastattelujen metodina puolistrukturoitua haastattelua. Aineisto koostuu 12 nepalilaisen naisen haastatteluista. Suurin osa haastatelluista toimi sosiaalityöntekijöinä eri järjestöissä. Haastattelut toteutettiin Nepalissa kesällä 2004 opintoihin kuuluvan monikulttuurisuusharjoittelun aikana. Työssä olivat pohjana ihmisoikeudet ja niiden toteutuminen Nepalissa. Nepalilaisten naisten sortaminen ja heikko sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asema alkavat jo syntymästä, koska tyttölasta ei arvosteta yhtä paljon kuin poikalasta. Tyttöjen arki muodostuu useimmiten raskaista kotitöistä ja sisarusten hoidosta. Aliravittuna elävistä tytöistä useat altistuvat sairauksille ja kuolevat jo nuorina. Lapsityö, tyttökauppa, kaikenlainen syrjintä ja hyväksikäyttö ovat vaarana tytön normaalille kehitykselle. Suurin osa tyttölapsista ei saa koulutusta vaan heidät naitetaan nuorina. He alkavat tehdä työtä miehen perheessä ja saavat lapsia nuorina. Naisten arki on raskasta monine synnytyksineen, raskaine työpäivineen ja perhe-elämän ongelmien takia. Perheväkivalta, miesten alkoholinkäyttö, köyhyys, naisen aliravitsemus ja naisen huono arvostus raskauttavat elämää. Jos nainen ei saa poikalasta, mies saattaa hylätä vaimonsa ja ottaa uuden vaimon. Myös naislesken asema on huono, koska nainen saa arvostuksensa avioliiton ja miehensä kautta. Naiset voivat kokea myös kaksinkertaista syrjintää, jos kuuluvat alakastiin, kastittomiin, vähemmistökansoihin tai ovat orpoja. Maan poliittinen epävakaus lisää myös naisten kokemaa ahdistusta ja aseman vaikeutumista. Kehitysyhteistyö- ja lähetysjärjestöt pyrkivät työssään ottamaan naisten syrjityn aseman huomioon ja parantamaan heidän elinolosuhteitaan. Naisten koulutus ja työmäärän vähentäminen näyttävät olevan avainasemassa kohti kestävää kehitystä. Asiasanat: Nepal, sukupuoli, tasa-arvo, syrjintä, diakonia, kehitysyhteistyö, lähetystyö, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Mattila, Kati. Gender Discrimination and Inequality: examining the situation of girls and women in Nepal. Helsinki, Spring Language: Finnish. 100 pages, 1 appendix. Diaconal Polytechnic, Helsinki Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Sciences; Bachelor of Parish Social Services The aim of this thesis is to examine the situation of girls and women in Nepal. It will clarify gender inequality and gender discrimination. I also research how the development aid, international diaconal and missionary work can help improve their situations. I got the idea of this thesis from a women s organization--the Soroptimist International of Finland-- that also granted a scholarship for carrying out this work. This thesis is qualitative. The material was collected during my internship in summer 2004 in Nepal using interviews based on half-structured questionnaires. Twelve Nepali women were interviewed. Most of the women were social workers from different organizations. The interviews indicated that gender discrimination in Nepal begins at birth. They receive less food, care and medical help than boys do. They have to work hard at home and take care of their younger siblings. The girls are rarely allowed to go to school because they must go to work. They suffer all kinds of discrimination, girl trafficking, violence, child labour and arranged child marriages. They generally have their first child when they are still children themselves. As women, they have to work hard in their husbands house and must work very hard to earn respect. Some factors that cause great hardship for the women and girls are domestic violence, the husbands misuse of alcohol, disrespect, living in poverty and malnutrition. If they do not give birth to boys, there is a danger that they will be abandoned. The situation of divorced women or widows is miserable. Women and girls can suffer from double-discrimination if they belong to lower castes, Dalits, minorities or are orphans. The bad political situation in Nepal has a great influence on the lives of the women and girls, making their situations worse. Developmental co-operation and missionary organizations try to deal with the problems of gender discrimination, in order to improve their life conditions. The education of Nepali girls and women would be one solution to the inequality that exists. Furthermore, a reduction of hard work would also help their lives. Keywords: Nepal, gender, equality, discrimination, diaconia, developmental cooperation, missionary work, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Nepal kehitysmaana Köyhyyden syyt Köyhyyden ilmenemismuodot Köyhyyden lievittäminen Tyttöjä ja naisia koskevat ihmisoikeussopimukset Tyttöihin ja naisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset Nepal ja YK:n ihmisoikeussopimukset Nepal vuosituhatjulistuksen toteuttajana Lapsityövoiman vastainen ohjelma Naisten asemaan vaikuttavat tekijät Uskonnot Nepalissa NEPALILAISET TYTÖT Tyttölasten kohtelu Koulunkäynti Lapsityö Lapsityövoiman käyttö Toimet lapsityövoiman vähentämiseksi Tyttökauppa Tyttökauppa Nepalista Intiaan Tyttökaupan estäminen NEPALILAISTEN NAISTEN ASEMA Avioliittokäytäntö Tytöstä naiseksi Järjestetyt avioliitot Perhe-elämä Vaimon asema perheessä Perhesuunnittelu....37

5 4.3 Asema avioliiton ulkopuolella Avioero Leskeys Työnteko Naisten työnteko Työnteon helpottaminen Kaksinkertainen syrjintä NAISET KIRKON JA KEHITYSYHTEISTYÖN HAASTEENA Kohti kestävää kehitystä Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa Lähetystyö Nepalin kirkko Nepal lähetyksen työalueena Kirkon Ulkomaanapu Kansainvälinen diakonia Naistyö Nepalissa TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus Aineiston keruu ja tutkimusjoukko Aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Nepalilaisten tyttöjen asema Perhe Koulutus ja työnteko Turvattomuus Tasa-arvo Nepalilaisten naisten asema Velvollisuudet Arvostus Heikon aseman syyt

6 7.2.4 Tulevaisuus Tyttöjen ja naisten sortaminen ja syrjiminen Sorto Syrjintä Tytöt ja naiset nepalilaisessa yhteiskunnassa Asema kaupungissa Asema maaseudulla Tutkimusjoukon oman elämän analyysi Lapsuus Aikuisuus Päämäärät ja unelmat Yhteiskunnan odotukset.85 8 JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Kohti tasa-arvoisempaa Nepalia Ammatillinen kasvu LÄHTEET...93 LIITE

7 One half is male and the other half is female. The load of life is on the shoulders of both. One half vision is seen through only one eye. With two eyes there is the vision of full. Incomplete will it be if you work with half-heart. But it will be easily done if done by both. (Raamesh: Responsibility of Life. Women s songs) 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella tyttöjen ja naisten asemaa Nepalissa. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin tytöt ja naiset kohtaavat sortoa, alistamista ja ihmisoikeuksien rikkomista, mitä vaikutuksia niillä on elämään ja miten asioihin voi vaikuttaa. Opinnäytetyössä paneudutaan myös kansainvälisen diakonian, kehitysavun ja lähetystyön kysymyksiin Nepalin naisten elämäntilanteen ja aseman parantamiseksi. Tarkastelussa otetaan huomioon Nepal kehitysmaana ja tutkitaan naisen heikkoa asemaa myös tästä näkökulmasta käsin. Työssä pyritään ottamaan huomioon länsimaisen ja nepalilaisen ajattelutavan erot, koska tavat käsitellä maailmaa ja elämää poikkeavat toisistaan paljon. Soroptimist International of Finland naisjärjestö tilasi opinnäytetyön ja antoi myös apurahan tutkimukseen. Järjestö toivoi opinnäytetyötä naisten sortamisesta jossain kehitysmaassa, jossa naisopiskelijan on mahdollista itse käydä. Tutkimuksen tulokset esiteltiin järjestön kokouksissa. Opinnäytetyön teko liittyi kiinteästi työharjoitteluun Nepalissa kesällä 2004, koska haastattelututkimus toteutettiin siellä. Työharjoittelu tapahtui kahdessa kristillisessä lastenkodissa, joissa tutustuttiin eri-ikäisten nepalilaisten tyttöjen elämään. Tärkeää tietoa naisten ja tyttöjen asemasta saatiin myös useista keskusteluista, joita käytiin nepalilaisten naisten kanssa. Tutustumiskäynnit nepalilaisissa kouluissa, naistyötä tekevissä järjestöissä sekä uskonnollisissa paikoissa syvensivät myös työtä.

8 8 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Nepal kehitysmaana Köyhyyden syyt Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista ja 143:lla sijalla vuoden 2003 YK:n kehitysohjelma UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksissä, jossa on arvioitu 175 maata. Bruttokansantuote on vain noin 220 dollaria asukasta kohden. Nepalissa asuu noin 23,6 miljoonaa ihmistä ja väestönkasvu on 2,3 %. Nepalissa köyhyysrajan alapuolella elää noin 38 prosenttia ihmisistä, jotka joutuvat tulemaan toimeen laskennallisesti dollarilla päivässä. Ilman puhdasta vettä elää keskimäärin 12 prosenttia väestöstä ja ilman kunnollisia saniteettitiloja 72 prosenttia. Kaksi kolmesta maailman köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä asuu Aasiassa, jossa köyhyys on laajaa ja rakenteellista. Etelä- Aasian köyhyyteen on monia historiallisia, taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisidonnaisia syitä. Maat ovat mm. heikosti integroituneet maailmantalouteen ja poliittinen epävakaus on vähentänyt sijoittajien ja avunantajamaiden kanssa toimimista. Nepalin poliittinen tilanne on myös viime vuosina merkittävästi huonontunut. Aasiassa on enemmän pakolaisia kuin muissa maanosissa ja pakolaistilanteen tekee hankalaksi se, että pakolaisia vastaanottavat maat kuuluvat itsekin maailman köyhimpien maiden joukkoon. Nepaliin tuli myös 1990-luvun alussa Bhutanin pakolaisia ja he ovat poliittinen ongelma sekä koti- että turvapaikkamaille. (Ulkoasiainministeriö 2002b, 86-89; UNDP 2003a, 256; UNDP 2003b, 44.) Kathmandun Suomen suurlähetystön mukaan pakolaisia on noin , joista suurin osa asuu pakolaisleireillä. Tiibetistä tulleita pakolaisia on eri tilastojen mukaan noin , joista pääosa on tullut luvuilla. Nepaliin tulee laittomasti noin Tiibetin pakolaista vuosittain. (Embassy of Finland Kathmandu 2004.) Nepal on historiansa ja sijaintinsa vuoksi erittäin riippuvainen Intiasta ja vaikeakulkuisen maan syrjäseutujen kehitys on verkkaista. Nepalin talous perustuu maatalouteen ja 88 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla. Erot vauraan Kathmandun laakson ja muun maan köyhyyden välillä ovat suuret. Muiden alojen kehitys on heikkoa maantieteellisistä syistä, huonosta infrastruktuurista ja pinnanmuodostuksellisista syistä johtuen. Nepa-

9 9 lin talous on myös suurelta osin riippuvainen ulkomaisesta avusta ja maan kehitysbudjetista 70 prosenttia rahoitetaan ulkomaisella tuella. (Ulkoasiainministeriö 2002b, 89-90; Ulkoasiainministeriö 2003, ) Ulkomaisen avun suuruus on johtanut taloudelliseen haavoittuvuuteen ja liialliseen riippuvuuteen avunantajien vaihtelevasta apupolitiikasta (Ulkoasiainministeriö 1999, 85). Nepalin hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt riittävän tehokkaasti hyödyntämään maan saamaa rahoitusta, kohdistamaan sitä haluamallaan tavalla, ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat jääneet suppeiksi. Yhteiskunnan kehitystä hidastavat myös kastijärjestelmä ja naisten heikko asema. Taloudelliset ja sosiaaliset epäkohdat ovat aiheuttaneet poliittista liikehdintää ja maoistiliike yrittää väkivaltaisesti kumota monarkian ja siirtää Nepalin monipuoluejärjestelmän yksipuoluejärjestelmäksi. (Ulkoasiainministeriö 2002b, ) Maolaiset ovat esittäneet hallitukselle 40 kohdan listan, jossa vaaditaan mm. työn, terveydenhuollon, ruoan ja koulutuksen takaamista kaikille, kuninkaanvallan lakkauttamista ja perustuslain uudelleen kirjoittamista (Pesonen & Harjunmaa 2001, 31). Maolaiset ovat tuhonneet laajalti infrastruktuuria, pysäyttäneet ajoittain Nepalin yleislakoilla ja saaneet otteen osasta maaseutua. Sekä maolaisten että hallituksen rauhanneuvottelut ovat kariutuneet ja molemmat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikoksiin. (Ulkoasiainministeriö 2002b, ) Köyhyyden ilmenemismuodot Ihmisten keskimääräinen elinikä on Nepalissa 59,1 vuotta ja Nepal kuuluu maihin, joissa naisten elinikä on lyhyempi kuin miesten. UNDP:n tilastojen mukaan naisten keskimääräinen elinikä on 58,9 vuotta, kun taas miesten on 59,4 vuotta. Nepalin äitiyskuolleisuusluku on suuri ja on noin 540 äitiä äitiä kohden. (UNDP 2003b, 41,50, 59.) Äitiyskuolevuuden syitä ovat mm. verenvuodot, yleisinfektiot, raskausmyrkytys, ei-turvalliset abortit, pitkittynyt synnytys sekä sairaudet kuten aids, tuberkuloosi ja malaria (Väestöliitto 2002, 2-3). Lapsikuolleisuusaste on pienentynyt viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana yli puolella, mutta on edelleen hyvin korkea. Keskimäärin 66 lasta kuolee 1000 syntynyttä lasta kohden ja alle 5-vuotiaista kuolee noin 91 tuhannesta lapsesta. Alipainoisia alle 5-vuotiaita lapsia on 48% lapsista. (UNDP 2003a, 256, 280, 329; UNDP 2003b, )

10 10 Aliravitsemus ja lasten lyhytkasvuisuus ovat Nepalissa pahoja ongelmia ja johtuvat oikean ravitsemustiedon puuttumisesta, eivät niinkään ruuan puutteesta. Vanhempien kouluttaminen olisikin yksi ratkaisu lasten heikkoon terveyteen. (Unicef 2003a, 13.) Lasten saama ravinto koostuu pääasiasiassa yksipuolisesti riisistä ja linsseistä ja lapset kärsivät A-vitamiinin puutteesta. Aliravitsemus on lapsijärjestöjen mukaan suurin lasten oikeuksien loukkaus maassa. (Särs 1997.) YK:n Väestörahasto UNFPA:n mukaan Nepalissa noin 28 % väestöstä on aliravittuja. Lisäksi väestön terveydentilaan vaikuttavat saasteet. Ympäristön saastuminen ja pilaantuminen vaikuttaa voimakkaimmin naisiin, jotka ovat päivittäin tekemisissä ympäristön kanssa. Naiset esimerkiksi pesevät astioita jokivesissä, joihin yli 90 % viemärijätteistä ja 70 % teollisuuspäästöistä johdetaan käsittelemättömänä. (Alkio & Vohlonen-Córdova 2001, 3-9.) Nepalissa ihmisten, varsinkin tyttöjen ja naisten, lukutaito- ja koulutusprosentit ovat alhaisia. Koko maassa on yli 15-vuotiaita lukutaitoisia 42,9 % väestöstä ja koulutusindeksi on 0,50. Lukutaitoprosenteissa on sukupuolten välillä eroja. Naisten lukutaitoprosentti on vain 25,2, kun vastaavasti miehillä se on 60,5. Naisia ei ole myöskään juurikaan valtion korkeissa viroissa tai työpaikoilla johtavassa asemassa. Naisten osuus parlamenttipaikoista on noin 6 % ja heitä on ministeritasolla 14,8 %. Naiset ovat saaneet vuodesta 1951 lähtien äänestää vaaleissa ja ensimmäinen nainen hyväksyttiin vuonna 1952 parlamenttiin. (Ulkoasiainministeriö 2002b, 89; UNDP 2003a, 256, 280, 329; UNDP 2003b, ) Köyhyyden lievittäminen Nepalin hallituksen talous- ja yhteiskuntapoliittisen ohjelman tärkein tavoite on köyhyyden lieventäminen. Sen edellyttämään talouskasvuun pyritään vahvistamalla yksityistä sektoria, rajaamalla valtion valtaa ja tervehdyttämällä valtiontaloutta. (Ulkoasiainministeriö 2001, 88.) Nepal julkaisi köyhyyden vähentämisohjelmansa vuonna 2003 ja sen ainoa tavoite on vähentää äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrää. Sosiaalisessa ja maaseudun kehityksessä painopisteinä ovat opetus, terveydenhoito, vesihuolto ja sanitaatio. (Ulkoasiainministeriö 2003, 84.) Vuonna 2002 Nepalissa alkoi sisäpoliittinen kriisi ja levottomuudet pakottivat maan lisäämään turvallisuusmenoja. Poliittisen tilanteen epävakauden takia vientitulot ja kasvamassa olleet matkailutulot romahtivat.

11 11 Vuonna 2002 kokonaiskasvun arvellaan olevan vain 0,8 prosenttia, kun se vuonna 2001 oli vielä noin 5,8 prosenttia. (Ulkoasiainministeriö 2002b, 90.) Sotatilan takia köyhyys lisääntyy maassa edelleen, vaikka köyhyyttä on yritetty poistaa. Lisäksi nepalilaiseen yhteiskuntaan syvälle juurtunut kastiin, etnisyyteen, sukupuoleen ja maan eri alueisiin liittyvä syrjintä vaikeuttavat entisestään köyhyyden vähentämistä. (Pesonen 2003b, 1.) 2.2 Tyttöjä ja naisia koskevat ihmisoikeussopimukset Tyttöihin ja naisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset Naisten asema on useissa kehitysmaissa heikko ja naisia syrjitään lähes jokaisella yhteiskunnallisella tasolla kuten perheessä, kouluissa, työpaikoilla, terveydenhoidossa ja lainsäädännössä. Naiset eivät voi useinkaan itse päättää omasta elämästään, esimerkiksi koulutuksesta, avioliitosta, työssäkäynnistä tai lasten saamisesta. (Alkio 1999, 15.) Naiset eivät pääse myöskään osallistumaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Naiset ovat köyhiä, aliarvostettuja, ylityöllistettyjä sekä alttiita väkivallalle ja syrjinnälle. Vaikka naiset tekevät paljon töitä, heidän osaamistaan ei ole täysin osattu hyödyntää eikä heillä ole mahdollisuuksia esittää kehittämisideoitaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Useissa kehitysmaissa naisten ihmisoikeuksien loukkaamista ja huonoa asemaa perustellaan uskontoon ja kulttuuriin vetoamalla. Kuitenkin tasa-arvoon pyrkiminen parantaa miestenkin elämää, koska kun naiset ovat onnellisempia ja voivat paremmin, koko yhteisö voi paremmin. (Ulkoasiainministeriö 2002a, 3.) Aasiassa naisiin ja lapsiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat jatkuva, yhä paheneva ongelma. Ongelmat liittyvät mm. maanomistukseen, tyttöjen vähäiseen koulutukseen, heikkoon lisääntymisterveyteen, nais- ja lapsikauppaan sekä lapsityövoiman käyttöön. (Ulkoasiainministeriö 2002b, 87.) Mikko Malkavaaran mukaan missään muualla kuin Etelä-Aasiassa naisen asema ei ole näin huono ja sorrettu (Malkavaara 1999, 32). Köyhyys on useimmiten naiskysymys, koska Aasian köyhistä kaksi kolmannesta on naisia ja köyhimmät asuvat maaseudulla. Köyhyyteen liittyy monia juuri naisia koskettavia ongelmia kuten väestönkasvu, heikko yhteiskunnallinen asema ja lukutaidottomuus. Kehitysyhteistyötä tekevät ihmiset ovat usein sitä mieltä, että köyhyyden vähentäminen ja sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.

12 12 Kehitysyhteistyön tavoitteena onkin löytää kaikkein köyhimmät ihmiset, jotka ovat usein naisia ja tyttöjä. (Ulkoasiainministeriö 2002a, 7.) Nepal ja YK:n ihmisoikeussopimukset Nepal on allekirjoittanut YK:n ihmisoikeussopimukset, joita se on sitoutunut noudattamaan (UNDP 2003, 333). Käytännössä näitä oikeuksia rikotaan maassa räikeästi kuten useissa muissakin kehitysmaissa. Ihmisoikeussopimusten tavoitteet ovat vielä kaukana maan todellisuudesta. Ihmisoikeussopimukset ovat kuitenkin perustana, kun tarkastellaan tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista sekä eri kehitysyhteistyöhankkeita heidän asemansa parantamiseksi. Ihmisoikeussopimukset antavat myös viitteitä siihen, mihin suuntaan maan asioita tulisi kehittää ja mihin pyrkiä tulevaisuudessa. YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen (1948) mukaan ihmisoikeudet ovat ihmisten syntyperäisiä oikeuksia, joita kukaan ei voi yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat kaikille samat riippumatta eri tekijöistä mm. sukupuolesta, rodusta, syntyperästä, kielestä, poliittisesta mielipiteestä tai uskonnosta. Ihmisoikeuksien mukaisia kansalaisoikeuksia ovat oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, kansalaisuuteen, omaisuuden omistamiseen ja vapaaseen liikkumiseen omassa maassa. Kansalaisoikeuksiin kuuluu myös oikeus solmia avioliitto, joka perustuu molempien puolisoiden suostumukseen sekä ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus. Julistus kieltää myös orjuuden, kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun. Sen mukaan ihmisillä on myös poliittisia oikeuksia kuten mielipiteen- ja sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, oikeus äänestää ja osallistua politiikkaan ja vapaisiin vaaleihin. Julistuksen mukaan ihmisillä on myös taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kuten oikeus työhön, palkkaan, kunnollisiin työoloihin, ammatilliseen järjestäytymiseen, riittävään elintasoon, sosiaaliturvaan, opetukseen ja oikeuteen nauttia tieteen ja taiteen saavutuksista. (Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto 1999.) Nepal on allekirjoittanut myös YK:n perusoikeussopimusta täydentävät yleissopimukset, joista yksi on YK:n kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus, joka laadittiin vuonna 1989 (UNDP 2003, 333). Siihen kirjatut periaatteet ovat kuitenkin vielä kaukana Nepalin kuten muidenkin kehitysmaiden todellisuudesta, jossa lapset, etenkin tytöt, jou-

13 13 tuvat lapsityövoimaksi koulunkäynnin sijaan (Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto 1999). Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan oikeudet tulisi turvata kaikille lapsille huolimatta mm. sukupuolesta tai varallisuudesta. Lapsella on oikeus nauttia sopimuksen mukaan parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairaanhoitopalveluista. Lapsille tulee myös taata ruumiillisen, henkisen ja moraalisen kehityksen kannalta riittävä elintaso. Sopimuksen mukaan sopimusvaltioiden tulisi suojella lasta kaikelta taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä työnteolta, joka haittaa koulunkäyntiä tai on vahingollista terveydelle tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselle. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta ja ovat velvoitettuja tekemään sen mahdolliseksi. Lapsella on oikeus myös lepoon, virkistykseen, iän mukaiseen leikkiin ja harrastustoimintaan. Lasta tulee suojella kaikelta seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä (prostituutio, pornografia, lasten ryöstäminen ja kauppaaminen). Sopimusvaltioiden tulisi myös taata, ettei lasta kiduteta, kohdella ja rangaista julmasti tai epäinhimillisesti ja vapaudenriistoon tulee turvautua viimeisenä vaihtoehtona. Maiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittumiselta, pahoinpitelyiltä, laiminlyönneiltä, välinpitämättömältä kohtelulta, kaltoinkohtelulta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä. (YK 1989, 2-12.) Nepal on myös sitoutunut noudattamaan YK:n naisten oikeuksien sopimusta (1979), joka tuo naisnäkökulman kansainvälisiin ihmisoikeuksiin. Sopimuksen tavoitteena on poistaa naisten kaikenlainen syrjintä mm. valtiollisessa päätöksenteossa. Sen tavoitteena on, että maat pyrkivät tasa-arvoon naisten ja miesten koulutuksessa, työelämässä sekä perhesuhteisiin liittyvissä asioissa. Naisten oikeuksien yleissopimukseen sisältyy myös määräys, jossa naisille vaaditaan positiivista erityiskohtelua, joka tasa-arvon saavuttamiseksi merkitsee tietynasteista heikommassa asemassa olevan ryhmän suosimista. (Amnestyn Suomen osasto et al.) Nepal on allekirjoittanut myös YK:n yleiskokouksessa hyväksytyn kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltävän sopimuksen (1984), jonka mukaan mitkään olosuhteet, esimerkiksi sodanuhka, sisäiset poliittiset levottomuudet tai sotatila, eivät oikeuta kidutukseen. Nepal on myös allekirjoittanut Rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen (1965), joka on YK:n kattavin rotua, ihonväriä, syntyperää tai kansallista etnistä alkuperää kos-

14 14 kevaan syrjintään liittyvä sopimus. Sopimusvaltiot pyrkivät politiikkaan, joka poistaa kaikenlaisen rotusyrjinnän, varmistaa erityisten kansanryhmien suojelun ja takaa niiden jäsenille täydelliset ja tasaveroiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. (UNDP 2003, 333; Amnestyn Suomen osasto et al.) Nepal vuosituhatjulistuksen toteuttajana Vuonna 2000 pidettiin YK:n huippukokous, jossa YK:n jäsenvaltiot, mukaan lukien Nepal, allekirjoittivat vuosituhatjulistuksen. Vuosituhatjulistuksen kahdeksan kehityspäämäärää ovat puolittaa äärimmäinen köyhyys, taata peruskoulutus kaikille, edistää tasa-arvoa, vähentää lapsikuolleisuutta, parantaa odottavien äitien terveydentilaa, hidastaa tautien leviämistä, turvata kestävä kehitys ja sitoutua globaaliin kumppanuuteen vuoteen 2015 mennessä. Köyhyyden poistamisen tavoitteena on puolittaa vuoteen 2015 mennessä niiden ihmisten osuus, joiden päivittäinen tulo on alle yksi dollari päivässä tai jotka kärsivät nälästä. Vuoteen 2015 mennessä pyritään myös varmistamaan, että lapset kaikkialla, sekä tytöt että pojat, pystyvät suorittamaan loppuun peruskoulutuksen ja että tytöillä ja pojilla on yhtäläinen pääsy koulutuksen kaikille tasoille. (Suomen YK-liitto 2004.) Tasa-arvoa pyritään julistuksen mukaan edistämään sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistamisella ja naisten aseman parantamisella. Vuoteen 2005 mennessä pyritään poistamaan sukupuolten välinen eriarvoisuus koulutuksen ensimmäisellä ja toisella tasolla ja vuoteen 2015 kaikilla koulutuksen tasoilla. Seurannan indikaattoreita ovat tyttöjen suhteellinen osuus perusasteen, keskiasteen ja kolmannen asteen koulutuksessa, lukutaitoisten naisten suhteellinen osuus vuotiaista, naisten osuus palkkatyövoimasta ja naisten määrä kansallisissa parlamenteissa. Julistus ottaa huomioon myös lapset ja äidit. Tavoitteena on vähentää kahdella kolmasosalla alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuutta ja vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljäsosalla. Vuosituhatjulistuksen kehityspäämääränä on myös vaarallisia tauteja vastaan taistelu esimerkiksi HIV:n leviämisen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Päämääränä on myös puolittaa niiden ihmisten osuus, joilla ei ole saatavilla puhdasta vettä tai sanitaatiotiloja. Kukin maa sisällyttää kehityspolitiikkaansa myös kestävän kehityksen periaatteet ja yrittää pysäyttää luonnonvarojen hupenemisen. Päämääränä on myös muodostaa vahva kumppanuus yksityis-

15 15 sektorin ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa kehityksen toteuttamiseksi. (Suomen YK-liitto 2004.) Lapsityövoiman vastainen ohjelma Kansainvälisen työjärjestö ILO:n IPEC-ohjelma on laajin yksittäinen kansainvälinen lapsityövoiman vastainen ohjelma, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti lapsiorjat, vaarallista työtä tekevät lapset, alle 12-vuotiaat lapset ja tytöt. Nepal solmi yhteistyösopimuksen ensimmäisten maiden joukossa vuonna 1994 ja on sitoutunut ehkäisemään lapsityövoiman käyttöä. Se toimii tavoitteen toteuttamiseksi yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Sopimuksen mukaan lapset tulisi poistaa mm. seuraavista töistä: kaikki orjuudet muodot, lasten käyttö prostituutiossa tai pornografiassa, lasten käyttö laittomissa toiminnoissa mm. huumeiden tuotanto ja kuljetukset sekä työ, joka luonteeltaan tai olosuhteiltaan vaarantaa lapsen terveyden, turvallisuuden tai moraalin. ILO:n vähimmäisikää koskeva sopimus solmittiin jo vuonna 1973 ja nykyinen sopimus täydentää sitä. Sopimuksen mukaan lasten työnteon vähimmäisikä ei saa olla raskaissa töissä alle 15 vuotta, mutta köyhimpien maiden kohdalla sovelletaan erityistapauksissa 14 vuoden ikää ja kevyiden töiden tekemisessä vuoden ikää. (Mattila 1999.) 2.3 Naisten asemaan vaikuttavat tekijät Useat lähdekirjat ja järjestöjen tiedotteet tekevät laajoja yleistyksiä nepalilaisten tyttöjen ja naisten asemasta. Tyttöjen ja naisten kokema kohtelu vaihtelee kuitenkin mm. perheittäin, suvuittain, eri kasteissa ja heimoissa. Tässä työssä otetaan huomioon myös nämä naisten asemaan vaikuttavat tekijät, vaikka joudutaan myös tekemään laajempia yleistyksiä. Suomen Lähetysseuran Nepalin lähetin Mari-Sisko Japolan mukaan Nepalissa tyttöjen kohteluun vaikuttavat mm. seuraavat seikat: (perheen) uskonto, kasti, kansanryhmä ja kieli, paikkakunta (kylä vs. suuri kaupunki), perheen koulutus ja tyttöjen ja naisten oma koulutus. Esimerkiksi koulutetuissa kathmandulaisissa perheissä tyttöjen kohtelu ei Japolan mukaan poikkea ollenkaan poikien kohtelusta. Samoin myös tiibetinsukuiset kan-

16 16 sanryhmät, tiibetin-buddhalaiset, eivät tee suurtakaan eroa poikien ja tyttöjen välillä. Nepalin modernisoituminen ja koulutus muuttavat myös pikku hiljaa ihmisten suhtautumista sukupuolien väliseen kuiluun sekä avioliittokäytäntöihin. Japola näkee muutoksen mahdollisena sukupuolikysymyksissä, mutta hänen mielestään siihen on vielä pitkä matka ainakin kylissä maaseudulla. (Japola ) Nepalissa tyttöjen ja naisten asemaa ei voi tutkia ottamatta huomioon kastijärjestelmän vaikutusta naisten elämään, koska järjestelmä on olennainen osa koko yhteiskuntaa. Nepal on maailman ainoa hindulainen kuningaskunta ja siellä uskonnolliset säännöt kuuluvat oleellisesti elämään. Virallisesti kastijärjestelmä on lakkautettu Nepalissa vuonna 1963, mutta se on epävirallisesti silti edelleen käytössä. Jo ihmisen nimi kertoo Nepalissa tarkasti mistä hän tulee, mitä kieltä hän puhuu ja mikä on hänen kastinsa tai asemansa. Avioliittokin solmitaan usein vain oman etnisen ryhmän ja oman kastin piirissä. Kuitenkin asenteet ovat muuttumassa ja koulutuksen avulla voi saada hyvän työn ja vaurastua. Kuitenkin edelleen parhaat virat on tarkoitettu vain syntyperäisesti korkeaarvoisille. (Vilkuna 2000.) Avioliitot toiseen kastiin kuuluvien kanssa ovat harvinaisia, koska ylempikastinen puoliso menettää avioliiton takia kastinsa arvostuksen ja joutuu huonompaan kastiin. Jos puolisot ovat eri kasteista, he joutuvat yhteisössä kastittomien syrjittyyn asemaan ja luultavasti joutuvat muuttamaan toiselle paikkakunnalle, vaihtamaan nimensä ja pitämään sekoittuneet kastinsa salassa. Lapset saavat alempikastisen vanhemman kastin. Alempikastinen nainen voi mentyään naimisiin korkeampikastisen miehen kanssa joutua perheessä myös kaikenlaisen syrjinnän kohteeksi ja hänet voidaan pakottaa tapoihin, jotka ovat korkeammalle kastille tyypillisiä. (Burbank 1999, ) Kastit jaetaan neljään osaan, joista korkeimmalla ovat bramiinit eli papisto. Bramiinit ovat hyvin konservatiivinen ja kastistaan tietoinen ryhmä. Bramiinit menevät naimisiin vain samaan kastiin kuuluvien kanssa ja vanhemmat ottavat huomioon myös bramiinien eri ryhmät, kun naittavat tyttärensä. Toiseksi ylin kasti, ksatrijat, eli sotilaat noudattavat myös hyvin samoja tapoja kuin bramiinit. Kummatkin kastit ovat järjestäneet hindulaisuuteen kuuluvia lapsiavioliittoja siihen asti, kun ne kiellettiin laissa. Kuitenkin lapsiavioliitot ovat edelleen maaseudulla käytössä. Bramiinien ja ksatrioiden keskuudessa avioerot ovat harvinaisia, koska avioliiton ajatellaan olevan ennaltamäärätty ja jatkuvan

17 17 seuraavassa elämässä. Moniavioisuutta esiintyy edelleen maaseudulla, vaikka se on lailla kielletty. Ylimpien kastien kohdalla pätevät sama suhtautuminen tyttö- ja poikalapsiin kuin muissakin kasteissa. (Burbank 1999, ) Kuitenkin ylempikastisten tyttöjen elämä vaikuttaa helpommalta kuin alakastisten, koska tyttöjen ei tarvitse tehdä raskaita kotitöitä palvelijoiden takia tai ansaita perheelleen elantoa kodin ulkopuolella. Kolmannen kastin muodostavat vaisjat eli kauppiaat. Alimpana pääkasteista ovat shudrat eli palvelijat. (Ala-Korpula & Heurlin 2002.) Neljän pääkastin alapuolella on useita eri käsityöläisryhmiä ja eri viihdyttäjiä kuten tanssijat ja muusikot (mm. damait, kamit, sarkit). Alempikastisten uskotaan ansainneen huonon asemansa entisen elämänsä takia ja heidän kanssaan kommunikointi on saastuttavaa. He kärsivät usein mm. kaikenlaisesta syrjinnästä, köyhyydestä, kouluttamattomuudesta ja tekevät raskasta työtä palvellakseen ylempikastisia. Bramiinit eivät edes suostu suorittamaan mitään uskonnollisia seremonioita Shudrien häissä ja hautajaisissa vaan perheen miespuolinen suorittaa ne. (Burbank 1999, ) Kastittomien eli dalitien tilanne on kaikkein huonoin ja he ovat yhteiskunnan kaikkein alhaisimmassa osassa olevia. Dalit-naiset kärsivät kaksoissyrjinnästä sukupuolensa ja kastittomuutensa vuoksi eikä heillä ole yhteiskunnassa juuri minkäänlaista sosiaalista arvostusta. (Ks. luku 4.5.) Nepalissa on myös vuoristoheimoja, jotka ovat kastijärjestelmän ulkopuolella, mutta joita kohdellaan ylimmän kastin ja käsityöläiskastin keskiväliin kuuluvina. Vuoristoheimojen naiset ovat vapaampia kuin hindulaisen kastiyhteiskunnan naiset ja he tekevät asioita, jotka eivät olisi mahdollisia muissa kasteissa. Naiset saavat ilmaista vapaammin mielipiteitään, matkustella, eri sukupuolet tekevät yhteisiä töitä ja viettävät aikaa yhdessä, naiset tekevät seksuaalisia aloitteita jne. Aviottomiin lapsiin, avioeroihin, leskinaisten uudelleen avioitumiseen ja miestä vanhemman naisen naimiseen ei liity myöskään sellaista paheksuntaa kuin muissa korkeissa kasteissa. (Burbank 1999, ) Nepal on agraarinen valtio, jossa suurin osa väestöstä asuu maaseudulla. Kaupunkiympäristöksi lasketaan alueita, joiden väestömäärä ylittää asukasta ja joissa on tie-, sähköverkostot sekä terveys- ja koulupalvelut. (Embassy of Finland Kathmandu 2004.) Koska suurin osa nepalilaisista asuu maaseudulla, maaseutukylissä asuvien naisten aseman tarkastelu kuvaa yleisesti suhtautumista naisiin. Useat lähdekirjallisuuden kirjat kuvaavat myös naisten heikkoa asemaa juuri maaseudulla, joten työnikin painottuu

18 18 maaseutukäytäntöihin. Kaupungeissa suhtautuminen naisiin ja tyttöihin on tästä käytännöstä vapaampaa ja länsimaistunutta. Nepalissa on monia eri kansanryhmiä, joista alkuperäisin on newarien ryhmä. Newarien yhteisö on urbaani ja kuvaa hyvin miten naisilla on enemmän valtaa ja vapaampi asema kaupungeissa kuin konservatiivisemmissa maaseutuyhteisöissä. Suurperheissä vanhin mies on nepalilaiseen tapaan vastuussa perheen asioista, mutta naisilla on myös sananvaltaa perheissä. Uusi miniä otetaan myös helpommin miehen perheessä vastaan kuin perinteisessä hinduyhteisössä. Newaritytöt koulutetaan myös useammin kuin maaseudun tytöt, jotka joutuvat jo nuorina tekemään raskaita kotitöitä eivätkä pääse kouluun. (Burbank 1999, ) Etelä-Nepalin Terai-alueella naisten ja tyttöjen asema taas poikkeaa hyvinkin paljon Kathmandun kaupunkilaisnaisten elämästä. Perheiden sosiaaliset suhteet ovat konservatiivisia ja naisten elämä rajoittuu suurimmaksi osaksi kotiin ja kylään. Naisten ja miesten kanssakäyminen on vähäisempää kuin kaupungeissa. (Burbar 1999, 70.) Maaseudulla lapsiavioliitot ja lapsityövoiman käyttö on myös yleistä edelleen ja suhtautuminen avioeroon, leskeyteen jne. on tuomitsevampaa kuin kaupungeissa. Nepalissa naisten ja tyttöjen asema ja ihmisoikeudet ovatkin heikompia maaseudulla kuin kehittyneemmissä kaupungeissa, joissa muutosta tapahtuu nopeammin. 2.4 Uskonnot Nepalissa Nepal on hindulainen valtio ja suurin osa väestöstä on hinduja (n. 90 %). Buddhalaisia on toiseksi eniten (n. 4-5 %), mutta uskontojen sekoittumisen takia buddhalaisuus näkyy hyvinkin paljon nepalilaisessa arjessa. Muslimeja on noin 3 % ja loput ovat muiden uskontojen kuten kristinuskon harjoittajia. Uskonnot ovat usein sekoittuneet muihin uskontoihin ja luonnonhenkien palvontaan. Nepalissa on suuri määrä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka määrittelevät pitkälti mihin uskontokuntaan ihminen kuuluu. Nepalit voidaan luokitella kahteen suureen pääluokkaan: arjalaiseen (intialaisperäiseen) ja mongolirotuun. Arjalaiset ovat uskonnoltaan yleisesti hinduja ja mongolirodut buddhalaisia. Buddhalaiset joutuvat usein kieltämään uskontonsa ja olemaan virallisesti hinduja välttääkseen esimerkiksi valtion virastoissa syrjinnän. Etnisistä ryhmistä newarit ovat

19 19 Kathmandun laakson alkuperäisasukkaita ja he ovat sekoitus kummastakin rodusta. Osa heistä on hindulaisia ja osa buddhalaisia. (Ks. Embassy of Finland Kathmandu 2004.) Newarit ovat sekoittaneet buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja perinteisiä uskontoja. He saattavat uskoa lukuisiin eri jumaluuksiin, henkiin ja noitiin. (Johnstone, Hanna & Smith 1995, 49.) Vuoristoalueen gurungit, sherpat ja tamangit taas ovat mongoliperäisiä ja buddhalaisia. (Embassy of Finland Kathmandu 2004.) Nepalin eteläisimmillä alueilla asuvat tharut harjoittavat taas hindulaisuuden ja animismin sekoitusta ja palvovat kotijumalia ja metsänhenkiä. (Johnstone, Hanna & Smith 1995, 51.) Nepalissa buddhalaisuuden ja hindulaisuuden sekoittuminen näkyy myös Kumarineitsytjumalan palvonnassa. Kumari valitaan aina nepalilaisista tyttölapsista, jotka kuuluvat tiettyyn kastiin ja täyttävät 32 eri jumalallista vaatimusta. Tyttölapsella täytyy olla mm. virheetön iho ja hampaisto, kuninkaan horoskooppiin sopiva horoskooppi, täydellinen terveys ja hyvä ihon tuoksu. Kumari toimii elävänä jumalana temppelissä siihen asti, kunnes tälle tulee ensimmäiset kuukautiset. Häntä pidetään eristyksissä, palvotaan jumalana ja hänellä on enemmän valtaa kuin kenelläkään muulla nuoresta iästään huolimatta. Puberteetin jälkeen Kumarin asema muuttuu jälleen normaaliksi ja jumalaksi etsitään uusi Kumari. Vanha Kumari elää yleensä naimattomana koko elämänsä, koska uskotaan, että hänen naimisensa tuottaa huonoa onnea ja aviomies tulee kuolemaan nuorena. Kumari saa kuitenkin runsaan palkan hallitukselta kuolemaansa asti ja elää varakkaasti. (Majupuria 1982, ) 3 NEPALILAISET TYTÖT 3.1 Tyttölasten kohtelu Tyttölapseksi syntymistä kuvaa hyvin erityisesti ylimpien kastien käyttämä sanonta "Tytöksi syntyminen on samaa kuin huonon onnen saaminen" (Majupuria 1982, 161). Tyttö- ja poikalasten kohtelussa ja asemassa on Nepalissa useimpien kehitysmaiden tapaan suuria eroja. Poikalapsen syntymä on suuri ilonaihe koko perheelle ja suvulle, mutta tyttölapsen syntymä aiheuttaa pettymystä ja syntymästä vaietaan. Tyttölapsen

20 20 syntymästä alkaakin epätasa-arvo useassa kehitysmaassa. Köyhät perheet toivovat poikaa, joka turvaisi vanhempien vanhuuden ja elättäisi heidät. Tyttölapsi taas naidaan miehensä perheeseen, jonne hän antaa työpanoksensa. Usein tytöt on varustettava myötäisillä, joihin köyhillä perheillä ei ole varaa. (Unifem 1999, 14.) Tyttölapsi merkitsee vanhemmille usein lisää velvollisuuksia ja kuluja, koska tyttöä on suojeltava ennen avioliittoa, tytölle on löydettävä puoliso, maksettava myötäjäiset jne. (Burbank 1999, 102.) Hindulaisella uskonnolla on myös suuri merkitys tyttöjen ja poikien eriarvoiseen asemaan. Poikalasta pidetään välttämättömänä, koska vain poika voi saatella vanhempansa kuoleman jälkeiselle matkalle iäisyyteen. (Vilkuna 2000.) Pojan tärkein tehtävä onkin sytyttää vanhempiensa polttorovio (Rautanen 1997). Myös buddhalaisuudessa on käsitys naisesta heikompana ja huonompana osapuolena. Nainen on kykenemätön yhteiskunnalliseen toimintaan ja korkeaan asemaan, koska on luonteeltaan mm. helposti suuttuva, tunteiden vietävissä, kateellinen ja tyhmä. Nämä uskonnolliset käsitykset ovat syvemmällä ihmisessä kuin sosiaaliset arvostukset ja siten vaikeammin muutettavissa. (Majupuria 1982, ) Nepalissa tehdään paljon laittomia abortteja ja myydään keskenmenon aiheuttavia lääkkeitä, jotka vaarantavat naisten terveyden ja hengen. Tutkivat journalistit puhuvat myös tyttösikiöiden abortoinneista, mutta aihe on niin arka ja häpeällinen Nepalissa, ettei kukaan journalisti ole uskaltanut tutkia asiaa laajemmin. Viranomaiset vaikeuttavat myös usein tutkivien journalistien työtä ja heidän henkensä on vaarassa. (Kotkamaa & Kettunen 2002.) Etelä-Aasiassa kuolee YK:n lastenrahasto Unicefin mukaan joka vuosi noin miljoona tyttölasta vain sen vuoksi, että he ovat syntyneet tytöiksi. He eivät saa koulutusta tai riittävää terveydenhuoltoa, he saavat poikia vähemmän ravintoa ja heitä väheksytään. Tyttö on perinteisesti toisen luokan kansalainen. (Unicef 2003.) Useissa kehitysmaissa kuten Nepalissakin ateria tarjotaan ensin miehille ja pojille. Sen jälkeen naiset ja tytöt syövät mitä jää jäljelle. Niukka ravinto vaikeuttaa eniten tyttöjen kehitystä. (Unifem 1999, 15.) Tyttölasta ei myöskään pidetä tarvitsevana ruuan lisäksi suhteessa terveyspalveluihin. Tyttölapsi saa poikalapseen verrattuna vähemmän lääketieteellistä hoitoa. (Majupuria 1982, 166.) Aikaisempina vuosikymmeninä tyttölapsia saatettiin jopa surmata tai hylätä, mutta nykyisin tyttöihin kohdistetaan muunlaista syrjintää. Heidän mahdollisuutensa opiskella tai tehdä muuta kuin kotitöitä ovat heikot.

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Alle on koottu listaksi joitain Lapsen oikeuksien sopimuksen oikeuksista

Alle on koottu listaksi joitain Lapsen oikeuksien sopimuksen oikeuksista Lapsen oikeudet Opettajalle: YK:n Lapsen oikeuksien sopimus laadittiin vuonna 1989 ja tähän päivään mennessä se on ratifioitu 193 maassa. Sopimuksen perustana on halu luoda maailma, jossa kaikilla lapsilla

Lisätiedot

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32) Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen 17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children - järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Tavoitteena on kerätä kaksi miljoonaa dollaria (USD)

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Päivi Arvonen EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Herkkä vähemmistö Tytöt ovat katulasten vähemmistö. TyDöjä kontrolloidaan egypiläisissä perheissä poikia tarkemmin, eikä tydö lähde asumaan

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Vuosituhattavoitteiden kehitys: YK MDG Post 2015 Köyhyys, kehitys ja ihmisoikeudet

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Matka maailman ympäri

Matka maailman ympäri Matka maailman ympäri Tervetuloa matkalle maailman ympäri! Tällä reissulla tutustut nuoriin eri puolilta maailmaa. Aloitamme kierroksemme Etelä- Euroopasta, Kreikasta. Pakolaisena Matkustimme perheemme

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Toimittajien menettelyohje

Toimittajien menettelyohje Toimittajien menettelyohje 1 (3) 01/01/2015 Toimittajien menettelyohje Tausta ja tarkoitus Posti on ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa. Huolehdimme kaupankäynnin ja

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014 Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta Inka Hetemäki 20.11.2014 Tästä tänään Lapsista ja epätasa-arvosta Mikä ajaa liikkeelle Jokunen sana ihmisoikeuksista Useampi sana

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO Kaikki ihmiset, katsomatta rotuun, uskontoon tai sukupuoleen, ovat oikeutettuja työskentelemään aineellisen hyvinvointinsa ja henkisen kehityksensä hyväksi vapaissa ja taloudellisesti

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Hyvä kummi! Namaste ja jaimasshii! Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä!

Hyvä kummi! Namaste ja jaimasshii! Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä! Kummikirje 1/2013 07.05.2013 Kathmandu Mugun dalit-tyttöjen kummeille Hyvä kummi! Namaste ja jaimasshii! Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä! Kuva 1: Kummioppilaita odottamassa vuoroaan, kun projektityöntekijät

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot