LEHTIARTIKKELEITA NUORTEN ASIOIHIN LIITTYEN välillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTIARTIKKELEITA NUORTEN ASIOIHIN LIITTYEN 08.2009 05.2010 välillä"

Transkriptio

1 LEHTIARTIKKELEITA NUORTEN ASIOIHIN LIITTYEN välillä OTSIKOITA: Itsearvostuksella on taipumus säilyä muuttumattomana nuoruudesta aikuisuuteen Itsevarmuus tekee ihmisestä kauniin Tulevaisuus tässä yhteiskunnassa pelottaa Otetaanko nuoret työnhakijat tosissaan? Helsinkiin aiotaan rakentaa 8 uutta skeittipaikkaa Opiskelijavalintoja Helsinkiläiset häirikköpojat sysätään syrjäytymiskierteeseen Tytöt haluavat maalareiksi Facebookia kannattaa käyttää varovasti Alkoholiasioissa sorrutaan mustavalkoisuuteen Pelko ajoi opiskelijat kadulle Onko persoonallinen yhtä kuin friikki? Toivottavasti poliitikot oppivat nuorilta jotain Opetuslautakunta kannattaa kieltoa Urpilainen ehdottaa nuorille yliopisto-opintojen kokeilua Sammalla hakemuksella ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Peruskoulun oppiaineiden välinen tuntijako herättää keskustelua Danica Dakić ja Anu Pennanen tekevät nuorten maailmaan sijoittuvaa mediataidetta Nuoret tiedostavat työelämän raakuuden Helsinkiläis- ja vantaalaisnuorten kärhämän taustalla tyttöjen riita pojasta Nuorisotalojen toivotaan sijaitsevan siellä, missä nuoret asuvat Nuorten työttömyysaste nousi helmikuussa 25,7 prosenttiin Vantaan nuorisovaltuuston edustajat jäämässä ilman puheoikeutta kaupunginvaltuustossa Helsinki aikoo sulkea kolme nuorisotaloa Kansalaistaidon opetus puuttuu peruskoulusta Ei raha puussa kasva Vähentäisivätkö nuorille tarkoitettu toiminta ja tilat alkoholinkäyttöä? Ikävä kokemus Facebookista Tulevaisuus ja yhteiskunnan kovat arvot huolestuttavat nuoria Millä eväillä nuoret vievät Suomen kukoistukseen? Lähinuorisotalot tarvitsevat ainakin viiden vuoden työrauhan Eläkeiän nosto vai nuorille töitä? Ei ole nuoren vika, jo töitä ei löydy Koulutetut nuoret kuntiin töihin Reaktori aktivoi nuoria hiihtolomalla Nuoria työttömiä vartijoiksi? Lisäbudjetti yrittää torjua nuorisotyöttömyyttä Nuoret käyttäytyvät paremmin kuin keski-ikäiset Yrittäjäopinnot ja harjoitusyritykset tulevat Nuoria ei pidä jättää heitteille Koulujen loppu keväällä voi nostaa nuorisotyöttömyyttä entisestään Kasvisruokapäivä Helsingin kouluihin Neuvontapalvelut tukevat työllisyyttä ja työssä jaksamista Ammattiosaaminen vaarassa kadota nuorisotyöttömyyden vuoksi Hyvät ideat vähissä luokkaretkien rahankeruussa Nuorisokahvila perustettiin nuorten mielipidettä kysymättä

2 Kuunnellaanko nuoria? Tulisiko nuoria kannustaa viihdealalle? Lasten ja nuorten väkivaltaista käytöstä toisiaan kohtaan vähätellään Nettimaailmassa tarvitaan aikuisia vastaamaan nuorten hätähuutoihin Yrityksiä patistetaan tarjoamaan kesätöitä nuorille Vähän alle puolet lukiolaisista pitää saamaansa opetusta mukaansatempaavana Miksi seksuaalirikoksen uhriksi joutunut nuori ei puolustaudu? Nuorten pääsyä kunnolliseen terapiaan pitäisi nopeuttaa Kuvien julkaisemiseen internetissä tarvitaan harkintaa Menneiden vuosikymmenten keinot eivät tehoa nuorisotyöttömyyteen Saako koulussa pussailla? Blogit eivät ole nuorten juttu Nuorten palkansaajien ääni esiin ammattiliitoissa? Kaksinaismoralismia Liian varhain, liian vakavasti Nuorten terveyserot näkyvät jo peruskoulussa Yhtäkään nuorta ei jätetä Kilpailu kesätöistä käynnissä töitä etsivät koululaisten lisäksi työttömät ja lomautetut Lukiolaisten työtaakka ja ylioppilaskirjoitusten asema herättävät keskustelua Nuoria miehiä kaivataan lumitöihin Draamaräätälit esiintyivät Norssissa 200 nuorta kesätyöntekijäksi Pariisin Disneylandiin Nuorisorikollisuuden käsittelyssä kaivataan nuorisokulttuurin ymmärrystä Liikuntatuntien sukupuoliroolit ennallaan Opiskelijat ovat olleet merkittävin purkurityövoima taantumassa Vanhempi työntekijä voisi auttaa nuorta uransa alussa Nuoret otettava mukaan päättämään työllistämisestä Suomen nuoret timantit on hiottava iskukuntoon Nuorten työttömyys ei johdu työn arvostuksen puutteesta Lisää rahaa nuorten työllistämiseen 16-vuotiaat voivat pian päästä valitsemaan oman kuntansa johtoväkeä Pääministerin ehdottaman työllistämissetelin tehoa epäillään Nuoret työelämään aluksi apulaisina toimien? Työttömyyden nujertamista Täysin hukassa Koulupsykologi ja kuraattori kaivattu apu perheillekin Vanhanen lupaa tukitoimia nuorille työttömille Nuorten epäreilu kohtelu Odottavan aika on pitkä Teini-ikäisten huostaanotot lisääntyvät nopeasti Seminaari nuorten syrjäytymisuhista ja kulttuurista sivistyä vai raaistua? Lisää makua kouluruokaan Koulutuntien lisäämisestä ei ole meille mitään hyötyä Ettei nuoriso kieroon kasvaisi Elämästä on tarkoitus tehdä reilumpaa Ei kannata jäädä odottelemaan Osa nuorista tunnisti Väyrysen, osa ei Kouluihin lisää kameroita Kova työ ja harjoittelu vie huipulle Nuoret, rakentakaa täydellinen maailma ihan itse Liian lyhyt yöuni lisää nuorten varaa masentua Enemmistö 20-vuotiaista helsinkiläisnuorista asuu vanhempiensa luona Ota riski, tutustu teiniin Koulupäivät voivat pidentyä perustekoulussa Kiva koulu Rikosvastuun ikärajan alentaminen ei saa kannatusta Metron pulunkarkotin tehoaa vain teineihin NUORI: Kirjoita nuorten postiin Kiusaaminen voisi vähentyä ysiluokkalaisten avulla Nuoret haluavat työskennellä pienissä yrityksissä Nuorten olisi saatava oppia enemmän mielenterveydestään

3 Nuorisotyöttömyys alemmaksi työaikaa vähentämällä Fanius on tyttöjen tapa valita Koulukin voisi auttaa kasvussa hyväksi mieheksi Koulu ei ymmärrä nuorten mediakulttuuria Pidetäänkö meitä nuoria nyt ilkeinä? Juttu nuorten asenteista antoi meistä väärän kuvan Nuorison lista Työpajatoiminta on yksi ratkaisu Yläkoulun laki Itsemurha-aikeista pitää kertoa eteenpäin Nuoret kouluttautuvat väärille aloille Aikuisten pitää puhua nuorten kanssa Nuorten elämän suurimpia uhkia on aikuisten väsyminen Lisää nuorisotyöntekijöitä tai korttelipoliiseja Oma opinto-ohjelma saa oppilaat viihtymään luokattomassa lukiossa Tutkijan mielestä väkivaltaisia nuoria ymmärretään liikaa Nuorten elämän raaistuminen Nuorten teatterifestivaalissa syntyy draamaa Tiivistahtinen elämä uuvuttaa nuoren Uusi ilmiö nuorten käyttäytymisessä Masennus ajaa nuoria aikuisia sairaslomalle Joukkomuilutus puhututtaa Nuoret eivät tunne työntekijän oikeuksia Miten voi saada ensimmäisen työpaikan, jos aina vaaditaan aikaisempaa työkokemusta? Vanhemmat vaikuttivat uravalintaan Helsingin Opetusvirasto selvittää koulukiusaamisen Monet nuoret haluavat tähdeksi! Oppilaat karkottavat stressiä rentouttavalla liikunnalla Tikkurilassa Duuni Buumi etsii nuorille harjoittelupaikkoja Järvenpäässä Teinityttöjen väkivaltaisuudesta ei voi tehdä yleistyksiä nettikyselyjen perusteella Hyvä opettaja kuuntelee ja antaa palautetta Työtä vailla olevien nuorten joukko kasvaa Lapset eivät saa enää liikkua niin vapaasti kuin 50-luvulla Eläkeuudistus ajaa nykynuoria pidentämään työuraansa Janika muuttaa äidiltä isälle Nuori on miljoonan euron arvoinen! Valitut sanat Liki puolet Suomen teinitytöistä haukkuu, läpsii, tönii ja alistaa Nuoret parempia kuin aikuiset Nuoriso tarvitsee raittiita esikuvia Nuoret suunnittelivat Kivikon rokkifestarin sämpylöitä ja backstage-passeja myöten Koululaiset kypsyivät roskiin ja töhryihin Päättäjät eivät taaskaan kuunnelleet nuoria Helsinkiläislasten ja nuorten ongelmia yritetään torjua hyvissä ajoin Nuorisovaltuusto passittaisi ysiluokkalaiset psykologille Tuusulassa Vanhempien arvot syy perheen pahoinvointiin Mieluummin nuoria töihin vanhojen tilalle Nuorten puhetapa kotiutuu Suomeen Nuorten työttömyys syveni yhä Myös nuoret työntekijät ovat alkaneet epäillä töissä jaksamistaan Koulutuspäivien antia nuorten kanssa työskenteleville Maahanmuuttajien työllistäminen Apua uusavuttomuuteen Anna Tapion koulussa viihdytään Etsivän nuorisotyön tuki kaksinkertaistui Vamos-projekti: Nuoret kertovat toisille, että saivat meiltä jeesiä HS : Nuorten Walkers-kahvila muutti Kamppiin vanhalle Linja-autoasemalle. Työttömät saavat sadan euron aktiivirahan kuukaudessa Työministeri tyytyväinen nuorisotyöttömyyden torjuntapakettiin Urabaarin opinto-ohjaajat auttavat uuteen alkuun, kirjoittaa Metro-lehti

4 Työpajatoimintaan lisää rahaa Lukioon ja amikseen vielä paikkoja Temperamentti haittaa turhan monen koulutietä Miten saada murrosikäiset innostumaan? Nuorten mielenterveyspalvelujen tukemiseen tarvitaan yhteistyötä Palkkatuen vaikutuksista nuorten työttömyyteen Toimeentulotukea hakee ennätysmäärä alle 25-vuotiaita nuoria! Kunnanjohtajat nuorisotyöttömyyden kimppuun! Etsivää nuorisotyötä esitetään kunnille pakolliseksi ARTIKKELIT: Palkkatuen vaikutuksista nuorten työttömyyteen Valtiotieteiden tohtori ja Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Pekka Tiainen kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin sanomissa s. C4 palkkatuen vaikutuksista nuorten työttömyyteen. Olennaista olisi katkaista työttömyys työllistämällä tai koulutuksella ennen kuin se on jatkunut yli kuusi kuukautta. Tiainen arvioi, että 200 miljoonan euron palkkatuen lisäyksellä runsaat työtöntä saataisiin työllistettyä. Jos työllistetyn palkka olisi 1700 euroa kuussa, valtiolle jäisi lopulta työllistämismenoja vain 60 miljoonaa euroa, koska palkkatyöstä maksetaan enemmän veroja kuin työttömänä olosta. Osa lopuistakin työllistämismenoista saataisiin todennäköisesti takaisin työllistyneiden nuorten parantuneen ostovoiman kautta. Maria Pohjanvuori kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan (Helsingin sanomat s. C4) yhteiskunnan turvaverkon puutteista. Pohjanvuori kirjoittaa sukulaismiehestään, joka irtisanoutui työstään toukokuussa mm. liiallisista ylitöistä johtuneen uupumuksen vuoksi. Nuori mies sai hankittua itselleen syksyksi töitä, mutta jäi kesän ajaksi työttömäksi. Koska hän ei itse työsuhteensa lopettaneena voinut saada ansiosidonnaista päivärahaa tai työttömyyskorvausta, hän anoi toimeentulotukea ja asumislisää tilapäiseen tarpeeseen. Yli kahden kuukauden selvitysvyyhdin jälkeen sosiaalivirasto myönsi hänelle toimeentulotukea riittämättömän määrän, joka oli laskettu oletetun ansiosidonnaisen päivärahan tulon mukaan, vaikka hakija ei tätä päivärahaa voinut saada. Asumislisää luvattiin myöntää, kunhan työvoimatoimistolta otettaisiin asiasta yhteyttä, mutta yhteydenottoa ei ole kuulunut. Miehelle on kesän aikana kertynyt velkaa kolmen vuokran verran ja asunnon menetys on lähellä. Sukulaiset pitävät miehen ja tämän lapsen ruoassa, mutta yhteiskunta on jättänyt heidät ulkopuolellensa. Nuorten mielenterveyspalvelujen tukemiseen tarvitaan yhteistyötä Helsingin sanomien Vieraskynä-palstalla oli mielenkiintoinen juttu nuorten mielenterveyspalveluiden nykyisestä tasosta. Nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen kirjoittaa, että ainakin viidennes suomalaisnuorista kärsii jostain mielenterveysongelmasta. Yleisimpiä ongelmia ovat mm. mieliala-, päihde- ja käytöshäiriöt. Hoito aloitetaan useimmiten ilman lääkitystä tarjoamalla psykoterapiaa. Samalla käynnistetään psykososiaalisia tukitoimia. Muutaman kuukauden terapia ja hoidon seuranta riittävätkin usein hoidoksi. Muidenkin tahojen pitäisi kuitenkin osallistua hoitoon: nuorten huoltajien osallistuminen on erityisesti tarpeen. Myös yhteistyö koulun kanssa on tarpeellista. Nuorisopsykiatria on Suomessa hyvällä mallilla, mutta parannettavaa on silti. Esimerkiksi hoitotakuu ei toteudu kaikissa tapauksissa. Akuutissa kriisissä oleva nuori pääsee aina hoitoon, mutta niin sanottuun kiireettömään hoitoon pääsy on hidasta. Suurimmat ongelmat lienevät silti avohoidossa ja peruspalveluissa. Puute peruspalveluissa vaikeuttaa mielenterveysongelmien tunnistamista, jolloin hoito saattaa epäonnistua. Etenkin avohoitoa ja peruspalveluita olisi siis syytä kehittää. Hoitoon osallistuvien eri tahojen pitää myös tehdä tiiviimmin yhteistyötä. Varhaisessa vaiheessa tunnistetut nuorten mielenterveysongelmat ja niiden hyvä hoito ehkäisevät aikuisuuden ongelmien syntyä.

5 Miten saada murrosikäiset innostumaan? Metro-lehti ( ) kirjoittaa liikunnanopettajan ammattihaasteista: miten saada haluttomat murrosikäiset mukaan menoon? Satu Nurkka, joka itse teininä haaveili liikunnanopettajan työstä, myöntää että joskus pitää vain esittää innostunutta. Useimmiten oma positiivinen asenne tuottaakin tulosta, mikä auttaa jaksamaan. Murrosikäisillä on tietenkin paljon oman kehon muutoksista johtuvaa negatiivista asennetta, joka vähenee jo yhdeksännelle luokalle tullessa. Nuorten kunto on kuitenkin kokonaisuudessaankin laskenut arkiliikunnan vähentyessä, kun urheilua harrastavatkin menevät usein treeneihin autolla. Joillakin on tämän lisäksi huonoja kokemuksia liikuntatunneista, mutta tavat ovat muuttuneet. Esim. Nurmi valitsee joukkueet neutraalein perustein vaikka paidan värin perusteella, ettei kukaan jää viimeiseksi kykyjensä vuoksi. Muutenkin kilpailuhenkisyydestä on luovuttu ja oppilaiden toiveita kuunnellaan. City-lehdessä (15/2009) kirjoitetaan nuorten työttömyydestä. Moni yli 25-vuotias, edellisen laman aikana hyvin selvinnyt nuori on yhtäkkiä joutunut työttömyysloukkuun. Katkeruus ohjaa syyttämään milloin olosuhteita, milloin hallitusta ja ammattiliittoja, ja lopulta jopa omaa itseä. Maailmanlaajuinen lama vähentää työpaikkoja juuri nuoria työllistäviltä aloilta, ja esim. monet vastavalmistuneet ovat ilman töitä. Toisaalta hallitus päätti kautensa aluksi, että työllisyysmäärärahoja vähennetään lama ei ollut vielä iskenyt. Alle 26-vuotiaille työttömille pitäisi tehdä kolmen kuukauden kuluessa suunnitelma tulevaisuuden varalle, mutta 25 prosentin kohdalla tämä ei toteudu. Nykyinen työntekojärjestelmä ei myöskään suosi ahkeruutta: jos saatavilla on vain osa-aikaista työtä, ei sitä moni viitsi ottaa vastaan, jos menettää kaikki tukensa ja käteen jäävä raha on täsmälleen sama. Mukana työttömyyspelissä on myös paljon kouluttamattomia nuoria, jotka ennen elivät hyvin hanttihommilla. Nykyään kuitenkin hyvin koulutetutkin työntekijät ovat pätkätöiden perässä ja hommat menevät helpommin näille. Opiskelemaan palaaminenkin on siis hyvä vaihtoehto, jos töitä ei kuitenkaan ole saatavilla. Temperamentti haittaa turhan monen koulutietä Helsingin yliopisto viestintäosasto julkaisema uutinen: Helsingin yliopistossa työskentelevä kehityspsykologi Niina Komsi kertoo, että temperamentti näkyy koululaisessa esimerkiksi suulautena, mykkyytenä tai luovuttamisena. Tutkimusten mukaan opettajilla on taipumusta arvioida fyysisesti vähemmän aktiiviset, sinnikkäät ja pitkään keskittyvät lapset myönteisemmin kuin herkästi häiriintyvät, levottomat ja uusiin tilanteisiin hitaasti sopeutuvat lapset. Tämänkaltainen käyttäytyminen perustuu temperamenttiin, jota lasten on hyvin vaikea hallita. Temperamenttiin pohjautuvan persoonallisuuden tuomitseminen on sama, kun syyttäisi lasta huonosta kuulosta. Ujo aikuisopiskelija voi pakottaa itsensä tuntiaktiiviseksi, mutta lapselle se voi olla mahdotonta. Kurjuutta on tiedossa, jos koulu tuntuu lapsesta kuri- ja kärsimyslaitokselta, eikä paikalta, jossa voi oppia uutta. Jos kaikki huomio kiinnitetään ei-toivottujen ominaisuuksien kitkemiseen, lapsi uskoo itsekin olevansa ei-toivotunlainen. Opettajia Komsi kannustaa antamaan myönteistä palautetta muillekin, kuin eniten osallistuville. Temperamentin hallinta ja työkyvyn paraneminen onnistuvat vain, jos lapsi saa kannustusta ja kokee olevansa hyväksytty. Vanhempien harmiksi temperamenttierot takaavat sen, ettei ole olemassa yleisesti toimivaa keinoa palkita lasta hyvin suoritetusta koulutyöstä. Komsi ehdottaa juttelemaan lapsen kanssa siitä, mikä olisi kiva ja riittävä palkkio. Jos koulutyö tuntuu kivalta, se motivoi jo itsessään. Joskus tarvitaan erityisrohkaisua - tai peräti jätskijuhlia jo yhden onnistuneen välitunnin kunniaksi! Teksti: Susanna Rautio

6 Myös nuoret työntekijät ovat alkaneet epäillä töissä jaksamistaan Työssä jaksaminen ei ole vain ikääntyneiden ongelma. Myös työuransa alussa olevat miettivät kykenemistään työhön. Peräti kahdeksan prosenttia vuotiaista työssä kävijöistä ei usko olevansa samassa työssä kahden vuoden kuluttua. Selvityksen teki työhyvinvointiin erikoistunut Odumin tietopankki. Selvitys osoitti, että nuorilla korostuu henkinen ja vanhoilla fyysinen jaksaminen. Alle 29-vuotiaista löytyi paljon niitä, joilla on vähän sairaslomia mutta jotka silti epäilevät työkykyään. Ilmiö liittyyi työhön: Nuorilla on eniten epäsäännöllistä työtä. Se näyttää olevan yhteydessä suureen työkyvyttömyyden vaaraan, sanoo Odumin asiantuntijalääkäri. Työssä jaksamisesta ja viihtymisestä on tultava työnantajien ja työntekijöiden prioriteetti. Jos niin ei käy, koko yhteiskunta jää tappiolle. Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs lohduttaa: Pomon pitää hoitaa työnsä, työ pitää järjestää selkeästi, vapaa-ajan liikunta auttaa pitämään pään kirkkaana ja apua on saatavilla tarvittaessa esimerkiksi työtovereilta. Päivi Repo, HS (A5) Nuorten työttömyys syveni yhä Työttömyysjaksojen kesto venyy yhä useammin liian pitkäksi. Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen alueella alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys yli kaksinkertaistui vuodessa. TE-keskuksen tavoitteena on ettei työttömyys venyisi yli kolmen kuukauden. kahden kolmasosan nuorista kohdalla tähän on viime aikoihin asti ylletty. Tutkimukset osoittavat, että työttömyysjakson pidentyminen vaikeuttaa työn saamista jatkossa huomattavasti. Työstä tyystin syrjäytyneisiin valtiolla ei taas ole varaa. Uudenmaan TE-keskuksen tutkimuspäällikön, Jaakko Pesolan, mukaan Työministeri Anni Sinnemäki myöntää, että kun työttömyys kasvaa edelleen, rahaa sen hoitoon pitää saada lisää. Sinnemäki luettelee, että nuorille lisärahaa on jo osoitettu ammattistarttiin, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Samassa artikkelissa työministeri Anni Sinnemäki kehuu työnhakijaa, joka jaksaa hakea töitä sinnikkäästi. Hän tuo esiin myös erään merkittävän asian. Esim. nuorten kannattaa muistaa ettei työttömyys johdu siitä, että olisi itse huono tai ettei voisi olla hyvä työntekijä. Elina Kervinen, HS (B9) Nuorten puhetapa kotiutuu Suomeen Etelän tyttöjen intonaatio leviää koko maahan ja väestöön. Ja loppukiekaisuilla puhuja varmistaa, että kuulija pysyy kärryillä. Se, että nuoret käyttävät paljon eri kieliä ja niiden sävelkulkuja, on varmaan vaikuttanut siihen, että tällainen intonaatio on omaksuttu. Kaikki eivät hyväksy loppunousuja osaksi suomen kieltä. Nouseva intonaatio voi olla jopa pilkan aihe. Loppunousut herättävät jostain syystä suomalaisissa hyvin voimakkaita reaktioita. Mutta loppunousujen käytölle on hyvä selitys. Loppunousua käytetään, kun halutaan huomioida vastaanottaja ja varmistaa, ettei puhekumppani putoa kärryiltä. Sen sijaan, että pidetään polveilevia monologeja ja toivotaan, että kuulija pysyy mukana, loppunousuilla varmistetaan ymmärrätkö mitä tarkoitan?, tajuatko että tällä merkitystä sille mitä seuraavaksi sanon, sanoo keskusteluntutkija Sara Routarinne. Narinalla voidaan myös kertoa. esim. sen, että lopetan kohta puhumisen ja sinä voit aloittaa. Narinalla voidaan myös liittää sanoja yhteen, kun edellinen sana loppuu vokaaliin ja seuraava alkaa vokaalilla. Niin ikään narinaa käytetään epäröitäessä, etsittäessä sanoja ja korjatessa omaa puhetta, sanoo dosentti Minna Laakso. Jopa kielipoliisien lempivihollinen, niinkuttelijat, saavat tutkijoilta synnynpäästön. Niiinkuttelu voi olla merkki kuulijan huomioimisesta. Niin-sanat auttavat puhujaa ja kuulijaa informaation

7 annostuelussa. On myös huomatu, että jos puhe on hirveän tiivistä, kuulijalle ei synny kovin kirkas ajatus siitä, mitä sanottiin. Johanna Tikkanen, HS Mieluummin nuoria töihin vanhojen tilalle Näin lyhyesti ja ytimekkäästi toivoo Pentti Partanen Vantaalta. HS, (mielipidepalsta) Vanhempien arvot syy perheen pahoinvointiin Kouluikäisten pahoinvoinnin ratkaisuiksi esitetään yksioikoisesti lisää resursseja koulujen käyttöön näiden ongelmien hoitamiseksi. Harvoin syyt löytyvät koulusta. Kun aikuisten arvot ja elämänhallinta ovat heikoissa kantimissa, asiat heijastuvat nuorten käyttäytymiseen. Kouluilla on lähdes mahdoton tehtävä vääntää asioita oikeille jengoilleen. Tekniikan tohtori Antero Ollilan mielestä tähän pätee karkea sääntöä: 80 prosenttia ongelmista johtuu kodeista ja 20 kouluista. HS, (mielipidepalsta) Nuorisovaltuusto passittaisi ysiluokkalaiset psykologille Tuusulassa Nuorisovaltuuston mukaan tapaamiset laskisivat avun hakemisen kynnystä. Sopiva aika olisi noin minuuttia per oppilas. Nuorisovaltuutettujen mukaan tapaamisilla voitaisiin ehkäistä esim. koulusurmia. Tuusulan lautakunnalta aliote ei edelleenkään saa vastakaikua. Suurin osa nuorista ei tarvitse psykologia, vastausehdotuksessa todetaan. Ehdotuksessa todetaan, ettei edes 45 minuutin aikana ehdittäisi kartoittaa nuoren kokonaistilannetta. Ammattilaisten kokemuksen mukaan tehokkainta on panostaa valistukseen siten, että vanhemmat, opettajat ja ystävät uskaltaisivat puuttua nuoren huolestuttavaan käyttäytymiseen. Avun hakemisen kynnystä madaltaa myös psykologien ja kuraattoreiden näkyminen koulun arjessa. Katriina Pajari, HS (A13) Helsinkiläislasten ja nuorten ongelmia yritetään torjua hyvissä ajoin Tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. Lapset ja nuoret osallistuvat heitä koskevien palveluiden suunnitteluun. Mm. tällä keinolla aiotaan parantaa Helsinkiläisten lasten ja nuorten oloja. Helsingissä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu viime vuodesta lähtien. Lisätietoa verkkosivuilla: Pauliina Grönholm, HS (A13) Päättäjät eivät taaskaan kuunnelleet nuoria Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Johanna Sydänmaan esityksen makeis- ja juomaautomaattien poistamisesta kaikista kaupungin kouluista. Valtuusto vaati myös, etteivät ruokailujen järjestäjät myy epäterveellisiä tuotteita ruoka-aikana. Päätös on perusteltu ja on linjassa nykyisten ravitsemussuositusten kanssa. Sen sijaan tapa, jolla se on tehty, nostaa niskakarvat pystyyn. Nuorisolain 8. pykälä ja lukiolain 27. pykälä selväsanaisesti antavat nuorille oikeuden tulla kuulluksi heitä koskevassa päätöksenteossa.

8 On hienoa, että terveydestämme pidetään huolta. edes sitä ei kuitenkaan tulisi tehdä ilman meitä. Janika Kallio (vpj) ja Ville Majamaa (tiedostusvastaava: Suomen lukiolaisten liiton Helsingin piiri. HS, (C5 - mielipidepalsta) Koululaiset kypsyivät roskiin ja töhryihin Opetusvirasto ja nuorisoasiainkeskus haluavat uudessa kokeilussa, että oppilaat vaikuttavat itseään koskeviin asioihin. Koululaiset ovat opettajansa kanssa tehneet esim. videon roskisten puutteesta ja graffiteista. Näin saadaan ainutlaatuinen tilaisuus puuttua lähiympäristön ongelmiin. Marja Salmela, HS, (A11) Nuoret suunnittelivat Kivikon rokkifestarin sämpylöitä ja backstage-passeja myöten Helsingin nuorisoasiainkeskus rahoittaa nuorten järjestämiä projekteja ja tapahtumia. Sponssi-rahaa voi saada nuorten ryhmä, jonka jäsenistä kaksi kolmesta on alle 25-vuotiaita helsinkiläisiä. Avustus on vähintään 80 euroa ja enintään tuhat euroa. Sillä ei voi kattaa kaikkia hankkeen menoja. Rahaa voi hakea läpi vuoden, ennen hankkeen tai tapahtuman alkamista. Samuli Leivonniemi, HS, (A13) Nuoriso tarvitsee raittiita esikuvia Näin kirjoittaa Jan Myllykoski Turusta Helsingin Sanomissa Äskettäin on uutisoitu suomalaisten humalajuomisen lisääntyneen. Jos jo lapsena opimme, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä, niin kansalliseen terveyteen suuresti vaikuttavia alkoholiongelmia ei tarvitse ihmetellä, sanoo Myllykoski. Hän toivoo myös, että meillä löytyisi enemmänkin näitä tahoja, jotka ovat valmiita rakentamaan tervettä päihteetöntä tulevaisuutta. Sen sijaan voivottelemme nykyajan humalahuuruisia ongelmia. HS, (mielipidepalsta) Nuoret parempia kuin aikuiset Tutkimusten mukaan nuorten päässälaskutaito on kuitenkin heikentynyt. Helsingin Sanomat tenttasi satunnaisella vastaantulijavalinnalla viiden nuoren ja viiden aikuisen päässälaskutaitoja. Innoituksen epätieteelliselle pistokokeelle antoi filosofian maisteri Liisa Näverin väitöskirja, jonka mukaan peruskoululaisten päässälaskutaidot ovat 20 vuodessa heikentyneet huomattavasti. Näveri vertaili 1980-luvun ja 2000-luvun aineistoja, joissa oli haastateltu 700 nuorta. Työn avulla Näveri halusi tarkastella mm. sitä, miten laskimien tulo yhä olennaisemmaksi osaksi opetusta on vaikuttanut nuorten päässälaskutaitoihin. Näverin mukaan, väitöstyö osoittaa sen että nuoret pystyvät laskemaan mutta eivät pysty soveltamaan oppimaansa mihinkään muuhun tilanteeseen. Näveri kuitenkin korostaa, että meillä on niin fiksu nuoriso, että he oppivat kyllä sen, mitä opetetaan. HS:n testissä nuoret osasivat laskea nämä laskutehtävät paremmin kuin aikuinen 1 Tehtävä: 7x8=X 2 Tehtävä: ½+2/3=X 3 Tehtävä: 30 euroa maksavat housut ovat 30 prosentin alennuksessa. Paljonko housut maksavat? 4 Tehtävä: 3/x=6/8 Mikä on X? Elina Kervinen, HS, (B7) TESTAAPA ITSESI!

9 Liki puolet Suomen teinitytöistä haukkuu, läpsii, tönii ja alistaa Näin kertoo tuorein kysely. Yleisintä on haukkuminen. Tyttöjen väkivalta on yleistynyt, toteaa erityisnuorisokasvatustyötä tekevän Non Fighting Generation yhdistyksen tuore kysely. Tutkija eevastiina Gjerstad on ollut osaltaan selvittämässä vuotiaiden tyttyöjen asenteita väkivaltaa kohtaan. Kaikista kyselyn vastaajista 45 prosenttia kertoi käyttävänsä väkivaltaa. 40 prosenttia haukkuu toisia kuukausittain. 24 prosentti läpsii toisia vähintään kerran kuussa. 20 prosenttia tönii muita kuukausittain. 10 prosenttia alisti tai nöyryytti toisia viimeisen kuukauden aikana. 14-vuotiaat tytöt, Nilla ja Milla, voisivat kuvitella tönäisevänsä petturipojan pois kovakouraisestikin, jos tämä yrittäisi vaikka väkisin halata. Mutta onko se väkivaltaa, kysyvät Nilla ja Milla. Tutkijoiden mukaan on. Tytöt eivät näe pojan läpsimistä ja tönimistä väkivaltana. Monet luulevat, ettei se samalla tavalla satu poikiin, koska pojat ovat vahvempia. Se on virheellinen käsitys, Gjerstad sanoo. Happy Slapping on sitä, että joku hakataan ihan vain huvin vuoksi ja nauhoitetaan se vaikkapa kamerakännykällä. Ei Suomessa sentään sellaista ole, Moalim toteaa. Katriina Pajari, HS, (A5) Valitut sanat Kun tyttö lyö poikaa poskelle, on kyseessä jotain nättiä. Kun tyttö lyö poikaa kaulimella tai paistinpannulla kalloon, on kyseessä komedia. Kun tyttö lyö toista tyttöä, on kyseessä kissatappelu eikä kehenkään sau, koska tytöt ovat niin heikkoja. Nimimerkki Ihmisviha harmittelee HS.fi:ssä sitä, ettei tyttöjen ja naisten väkivaltaan oikein osata suhtautua. HS, , (C11) Nuori on miljoonan euron arvoinen! STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen esittää Helsingin Sanomien mielipideosastolla (s. C11) oppivelvollisuuden pidentämistä. Ammatilliseen koulutukseen on lisätty tuhansia aloituspaikkoja, mutta silti kaikki 16-vuotiaat eivät pääse opiskelemaan. Yhteishakuun osallistuvat mutta opiskelupaikkaa vaille jäävät nuoret on ohjattava muihin opintoihin. Vastuu jatko-opintojen valinnasta ei saa jäädä yksin nuorelle ja hänen vanhemmilleen. Oppivelvollisuutta on jatkettava ainakin vuodella, ja jokaiselle peruskoulun päättävälle on annettava koulutustakuu. Nuoret on haastattelujen jälkeen ohjattava suorittamaan tutkintoa tai valmistavaa koulutusta. Jatko-opiskelupaikkojen saaminen kaikille nuorille maksaa miljoonia. Mutta esim. yhden nuoren syrjäytyminen voi maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa. Janika muuttaa äidiltä isälle Arvion mukaan Suomessa noin 5-6 prosenttia erolapsista asuu kahdessa kodissa yhtä paljon. Valtaosa eroavista pareista päätyy yhteishuoltajuuteen. Yleensä lapsi asuu pääasiassa jommankumman luona. 14-vuotiaalta janika Lahtiselta kysyttiin, miltä se tuntuu kun muuttaa kerran viikossa? Ihan tavalliselta, arkiselta. En oikeastaan edes muista millaista oli silloin kun asuttiin kaikki yhdessä. Kun olin pieni, oli usein ikävä sitä poissaolevaa vanhempaa. Mutta sekin on mennyt ohi, kun molempia kuitenkin näkee. En jaksa olla paljon kotona, kun elämä ja kaverit ovat tuolla muualla. Katriina Pajari, HS, (A13)

10 Eläkeuudistus ajaa nykynuoria pidentämään työuraansa Ensi vuoden alussa otettava elinaikakerrroin kutistaa tämän päivän kolmekymppisten laskennallisia eläkkeitä sadoilla euroilla. Tavoitteena on kannustaa pidempään eläviä ikäluokkia tekemään myös töitä pidempään. Vuonna 1978 syntyneen arvioidaan elävän noin viisi vuotta kauemmin kuin 1948 syntyneen. Saadakseen saman eläkkeen kuin vanhalla laskutavalla kolmekymppisten on pysyttävä työelämässä kaksi vuotta pidempään. Petri Sajari, HS, (etusivu) Lapset eivät saa enää liikkua niin vapaasti kuin 50-luvulla Lasten liikkumisen vapautta tutkinut erikoistutkija Marketta Kyttä myöntää, että lasten elinpiiri on kaventunut. Liikkumista rajoittaa aikuisten pelko. Esim. Vallila on todennäköisesti paljon turvallisempi nyt kuin aiemmin, mutta koettu turvattomuus lisääntyy, vaikka tähän ei ole perusteita. Ja mitä useampi Vallilalainen jättää käyttämättä Vallilan katutilaa, sitä vaarallisempi siitä paikasta oikeasti tulee. Kaisu Moilanen, HS, (A9) Työtä vailla olevien nuorten joukko kasvaa Nuorten työttömien määrä on kasvanut. Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan lokakuussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli Tilanteesta huolestunut työ- ja elinkeinoministeriö haluaa lisää rahaa nuorten työhönohjaus- ja neuvontapalveluihin. Nuorten työmarkkinatilanne on heikentynyt merkittävästi. Tilastokeskuksen mukaan alle 25-vuotiaita nuoria oli lokakuun lopussa työttömänä enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Synkkää tilannetta seurannut työ- ja elinkeinoministeriö esittää ensi vuoden budjettirahoitukseen 50 miljoonaa euroa nuorten työttömyystilanteen parantamiseksi. - Näihin nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluihin on esitetty nyt poikkeuksellisesti viittäkymmentä määräaikaista virkaa sitä varten, että tilanne on erittäin pahasti ehtinyt ruuhkautua, työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Liisa Winqvist kertoo. Winqvistin mukaan raha jakautuisi työ- ja elinkeinoministeriölle ja opetusministeriölle. - Tarkoituksena on lisätä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja. Winqvist kertoo, että rahaa on esitetty myös muun muassa nuorten ammatilliseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen sekä nuorten työllistämiseen työpajoilla. - Mikäli esitykset menevät läpi, rahaa on tulossa toimenpiteisiin ja tekijöihin, Winqvist lupaa. Eniten työttömyyttä Uudellamaalla Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nuoria on työttäminä määrällisesti eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suurimassa vaarassa joutua työttömiksi ovat pelkän perusopetuksen varassa olevat nuoret. - Jos ei ole tutkinto-osaamista tai hyvää osaamista hankittuna työelämässä, niin usein on siinä ensimmäisessä puskurivyöhykkeessä, joka lamatilanteessa kärsii eli joutuu lomautetuksi tai työttömäksi, Winqvist sanoo. Työpajoilta suuntaviivoja tulevaan Helsinkiläisellä nuorten työpajalla, WooDoo-werstaalla työskentelevä Julius Kemivirta ehti työskennellä lukion jälkeen kaksi vuotta kaupassa, kunnes työt loppuivat. Parikymppinen Kemivirta koki muutaman kuukauden työttömyyttä, kunnes löytyi paikka kiinnostavalta työpajalta. - Lähinnä tulin katsomaan, millaista tämä puuala on. Saattaa olla, että lähden tätä jatkossakin opiskelemaan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nuorten työttömien määrä on lisääntynyt viime vuoden syyskuusta lähtien. Puusepän ammatista haaveilevaa Kemivirtaa tulevaisuus ei pelota, heikoista työnäkymistä huolimatta.

11 - Työvoimatoimiston kautta on tullut niin hyviä neuvoja, joten uskon, että tässä mennään paranemaan päin. Vähän vanhempia kavereitani ahdistaa enemmän, jos niillä ei ole koulutusta tai työtä. YLE Uutiset / Mari Mäkinen ja Santtu Natri julkaistu ti klo 16:38 (Yle Uutiset). Hyvä opettaja kuuntelee ja antaa palautetta Hyvä opetus ei ole sitä, että joku kertoo kateederilta miten asiat ovat, toteaa tämän vuoden Hyvä opettaja, dosentti Leena-Maija Rossi Kristiina-instituutista. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta jakoi Hyvä opettaja - Magister Bonus -palkinnon 13. kerran. Tuntuu tosi hyvältä. Olo on hämmästynyt ja epäuskoinen, Rossi tiivistää tunnelmiaan. Hän on perehtynyt sukupuolen ja visuaalisen kulttuurin tutkimukseen sekä näiden alojen yhdistämiseen. Rossia kuvaillaan asiantuntevaksi ja opiskelijaa kuuntelevaksi opettajaksi, joka osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta. Hyvän opettajan palkinto on yksilöllinen tunnustus. Lisäksi se on Rossin mukaan kunnianosoitus Kristiina-instituutin opetuskulttuurille. Instituutissa pohditaan jatkuvasti, miten opiskelijat saadaan oppimistilanteissa keskustelemaan ja oppimaan, myös toisiltaan. Opetus ei saa olla sitä, että joku kertoo kateederilta yksioikoisesti miten asiat ovat. Toivoisin olevani epähierarkkinen opettaja. On sitä paitsi antoisaa keskustella opiskelijoiden kanssa asioista, siitä syntyy tutkimukseenkin uusia näkökulmia. Rossi opettaa ja ohjaa opiskelijoita perusopintojen suorittajista väitöskirjantekijöihin. Hän seuraa mielenkiinnolla, miten opiskelijat etenevät opinnoissaan ja edistyvät kirjoittajina toimittajana työskennellyt Rossi suhtautuu kirjoittamiseen intohimoisesti. Hyvän opettajan tavoite on herkistää opiskelijat sukupuolentutkimuksen tarkastelutavoille: Toivon, että opiskelijat oppivat kriittisyyttä sekä ymmärtävät sukupuolentutkimuksen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen painoarvon. Sukupuolen problematiikan tuntemuksesta on hyötyä missä tahansa työssä. Hyvä opettaja - Magister Bonus -palkinto luovutettiin Rossille Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 141-vuotisjuhlassa Ehdolla palkinnon saajaksi olivat myös yliopistonlehtori Ari Hirvonen oikeustieteellisestä tiedekunnasta, professori Päivi Palojoki käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta, yliopistonlehtori (mvs) Kirsi Valkama teologisesta tiedekunnasta ja yliopistonlehtori Päivi Mäntylä lääketieteellisestä tiedekunnasta. Teksti: Anna-Kaisa Kontinaho, , Teinityttöjen väkivaltaisuudesta ei voi tehdä yleistyksiä nettikyselyjen perusteella Kirjoitus suomalaisten teinityttöjen väkivaltaisuudesta (HS Kotimaa 20.11) perustuu yleistysten osalta selvään virheeseen. Enempää otsikkoa Liki puolet Suomen teinitytöistä haukkuu, läpsii, tönii ja alistaa kuin faktalaatikonkaan tietoja ei voi pitää tosina. Netin kautta erityisesti nuoret vastaajat tavoittaa paremmin kuin mistään muualta. Samaan aikaan sekalaisten kyselyjen tulosten yleistettävyys käy kyseenalaisemmaksi, mediat omissa kilpailupaineissaan lietsovat kiihtyvään tahtiin kohuja. Paha yhdistelmä. Perustelemattomien yleistysten levittämisellä voidaan vahingoittaa niiden ihmisryhmien asemaa, joihin yleistys tehdään. Jaana Lähteenmaa (valtiotieteiden tohtori, tutkija, HKI), HS, (C6 mielipide) Duuni Buumi etsii nuorille harjoittelupaikkoja Järvenpäässä Järvenpää on päättänyt selättää nuorisotyöttömyyden. ratkaisuksi löytyi kaupungin, yrittäjien ja työvoimaviranomaisten Duuni Buumi Järvenpäässä projekti. Jo 128:lle nuorelle on löytynyt harjoittelupaikka, kertoo Järvenpään kaupungin työ- ja toimintakeskuksen johtaja Olli Keto-Tokoi. Työkokemus on lopullisen työllistymisen kannalta ratkaisevaa. Siksi nuoren ei kannata ajatella, että

12 nostaa mieluummin kotona korvausta kuin on harjoittelussa. Harjoittelussa nuorella on mahdollisuus näyttää yrittäjille omaa osaamistaan, Keto-Tokoi sanoo. HS, Oppilaat karkottavat stressiä rentouttavalla liikunnalla Tikkurilassa Useissa pääkaupunkiseudun lukioissa oppilailla tarjotaan stressinhallintakursseja. Tikkurilan lukiossa stressiä on käsitelty oppilaiden kertomuksilla omista kokemuksistaan stressistä selviytymisestä. Lisäksi on luettu erilaisia lehtiartikkeleita stressin lievittämisestä. Aloite kurssien järjestämisestä tuli sekä oppilailta että opettajilta. Stressinhallintakurssilla harjoitellaan vuorovaikutustilanteita, rentoutumista ja valmistaudutaan elämän vaikeisiin tilanteisiin. Käytännön tunnit ovat leikkisiä ja liikunnallisia. Lukion psykologian ja uskonnon lehtori Maija Ferchenin mukaan stressi on nykypäivän suuri ongelma. Moni kokee esimerkiksi aikatauluihin ja tehtävien vaativuuteen liittyvää ahdistusta. Ferchen ei näe, että vika olisi yksin koulujärjestelmässä. Hänestä oppilaita ei saa päästää liian helpollakaan. Ehkä pitäisi huomioida paremmin nuorten yksilöllinen kyky kestää ja ottaa vastaan stressiä. Daniela Hassinen, HS, (A7) Monet nuoret haluavat tähdeksi! Helsingin Sanomien toimittaja, Ritva Liisa Salminen, tuo esille sen kuinka joka kolmas vuotias haaveilee kuuluisuudesta. Toiveesta on tullut niin tavallinen, että pikkulasten leikeissäkin julkkis on jo ammatti siinä kuin lääkärin tai palomiehen työ. Makeinta on olla malli, juontaja tai laulaja. Kun koulutytöstä kuuluisuuteen ja tarkkisluokalta hevitähdeksi tarinat toistuvat vuodesta toiseen, uutteruuteen perustuva työetiikka tuntuu tylsältä. Miksi pitäisi raataa vuosia koulussa, jotta pääsisi pätkätöihin toimistoon, kun on olemassa nopea urapolku työhön, jossa voi toteuttaa itseään ja olla ihailtu? HS, (D5) Helsingin Opetusvirasto selvittää koulukiusaamisen Tietty levottomuus ja juurettomuus näkyvät oppilaissa, Latokartanon rehtori Satu Honkala sanoo. Viikin tapauksessa vakava väkivalta sattui koulun ulkopuolella. Koulun ulkopuolella tapahtuva väkivalta on koululle erityisen haastava, mutta siihenkin on puututtava, tähdentää opetusneuvos Heidi Peltonen opetushallituksesta. Hänen mukaansa kiusaaminen on jossain tapauksissa muuttunut aiempaa vakavammaksi. Tämä näkyy esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksissa. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) puolusti eduskunnan kyselytunnilla KiVa koulu hanketta, joka on hänen mukaansa vähentänyt kiusaamista. Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisenvastainen KiVa Koulu ohjelma on saanut hyviä tuloksia. Helsingissä ohjelmassa on mukana useita kymmeniä kouluja. Matti Huhta ja Juha Salonen, HS, (A14) Vanhemmat vaikuttivat uravalintaan Henkilöhaastattelussa Kreeta Salminen, 25, tuo esille sen kuinka hänen vanhemmillaan on myös ollut jotain vaikutusta omaan uravalintaan. Työttömyydestä hän puolestaan sanoo, ettei siihen etukäteen voi valmistautua. On kuitenkin tärkeää, että on omia intohimoja. Ne ilmeisesti tukevat Kreetaa epävarmuuksien edessä. Petri Voutilainen, Metro, (s.4)

13 Miten voi saada ensimmäisen työpaikan, jos aina vaaditaan aikaisempaa työkokemusta? Näin kysyy Janica Varjo Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (C 14). Hänen mielestään jokaisen työnantajan olisi mietittävä asioita myös kouluttamattomien ja kokemattomien työnhakijoiden kannalta. Nuoret eivät tunne työntekijän oikeuksia Moni opiskelija käy töissä lukio-opintojensa ohessa yhä arvostetummaksi tulleen työkokemuksen takia. Paineet siitä, että aikuisena pääsisi kunnon töihin, ovat suuret jo lukioikäisillä. Niinpä töiksi kelpuutetaan melkein mitä vain, kunhan työkokemusta ja pientä taskurahaa karttuu. Kun nuoret joutuvat jo ensimmäisten työpaikkojen kohdalla kokemaan vääryyttä, muo0dostuu heille negatiivinen kuva työsuhteista yleensä. Jotta nuorten työoloja saataisiin kohennettua, pitäisi tiedottamista lisätä niin nuorille kuin työnantajillekin. Näin epäkohdat vähenisivät ja nuoret uskaltaisivat vaatia omaa parastaan. Miina Rantala, HS, (C14, mielipide) Joukkomuilutus puhututtaa Nuorten mielestä joukkomuilutusta mennään katsomaan, jotta tiedetään mistä seuraavana päivänä puhutaan. Nuorilla on kokemuksia väkivallasta ja niistä puhutaan avoimesti. Haukkuminen ja huorittelu ovat 15-vuotiaiden Tii Sjövallin ja Rick Bjökbomin mielestä yläasteella arkipäivää. Se on normia. Pitää koko ajan varoa mitä sanoo, Sjövall kertoo. Kun henkiseen väkivaltaan turrutaan, ei ole enää pitkä matka sanoista tekoihin. Homman menneessä fyysiseksi on usein kyse oman maineen säilyttämisestä. Viatonta ei vedetä turpaan, mutta jos joku on satuttanut tai puhunut toisesta pahaa, sille saatetaan kostaa. Vaikka ne oli sen omia kavereita, Sjövall sanoo. Toinen nuori, Hanna Pitkänen, hakee selitystä nuorten arjesta. Kukaan ei halua jäädä ulkopuolelle, jos jotain erikoista tapahtuu. Syy ihmisten paikalle kutsumiseen on selvä (jos siis tappelu). Halutaan nöyryyttää vielä enemmän, kun on paljon jengiä katsomassa, pohtii Pitkänen. Anna-Mari Huhtanen, HS, (A7) Masennus ajaa nuoria aikuisia sairaslomalle Nuorten aikuisten masennuksesta johtuvat sairaslomapäivät ovat kovassa kasvussa, kertoo Sosiaalivakuutuslehdessä julkaistu tutkimus. Tutkimusta tehneen Kelan emeritustutkimusprofessorin Raimo Raitasalon mukaan masennuksesta kärsivä nuoret jäävät liian usein vaille kunnollista jatkohoitoa. Raitasalon mukaan nuoria ei pitäisi hoitaa vain lääkkeillä. Sairaslomalle päätyvät etenkin ne, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita kognitiivisen toiminnan häiriöitä. On oletettavaa, että vaatimustaso kasvaa eri puolilla niin, että haavoittuvat nuoret eivät enää pärjää. Raitasalon mukaan nuorten tukiverkot ovat haurastuneet kotona, koulussa ja työssä. Jussi Pulliainen, HS, (A8) Uusi ilmiö nuorten käyttäytymisessä Koulutytön harkittu pahoinpiteleminen kahdesti on kaupunkisosiologian professorin Matti Kortteisen mielestä uusi ilmiö nuorten käyttäytymisessä. Samaan aikaan yläasteelta alkaen koulu on yhä enemmän järjestetty hajautetuiksi ryhmiksi, eikä opettajilla ole mahdollisuutta ohjata oppilaiden sisäistä dynamiikkaa, Kortteinen huomauttaa. Katja Kuokkanen, HS, (A8)

14 Tiivistahtinen elämä uuvuttaa nuoren Abiturientti Karoliina Korvuolle, 18, nuorten mielenterveysongelmat ovat arkipäivää. Tuttavapiirissä on paljon masennuksesta tai anoreksiasta kärsiviä. Kaikkialla tulee sellainen olo, että vaaditaan keskittymään juuri siihen juttuun tosi kiinteästi. Korvuon mukaan on vaikea löysätä, jos on tottunut kiireiseen elämänrytmiin. Hänen tuttavapiirissään mielenterveysongelmista kärsivät eivät ole syrjäytyneitä vaan aktiivisia nuoria, jotka haluavat olla mukana kaikessa. Monilla on hyvä itsekuri. He pystyvät pitämään itsensä kasassa, vaikka eivät jaksaisi, sanoo Korvuo. Terapeutin kanssa Korvuo on pohtinut sitä, mikä on elämässä oikeasti tärkeää. Tosi hyvä, että joku aktiivisesti kyseenalaistaa ratkaisujani, Korvuo sanoo. Minna Pölkki, HS, (A7) Nuorten teatterifestivaalissa syntyy draamaa Monikulttuurisen taidetyön keskus Kassandra ry on järjestänyt opetusministeriön tukemia draamatyöpajoja tytöille vuodesta 2006 lähtien. Helsingin ja Vantaan alueella järjestettyjen työpajojen tarkoituksena on vähentää nuorten keskinäisiä ennakkoluuloja ja luoda uutta suomalaista identiteettiä. Kassandran toiminnanjohtajan Ritva Siikalan mukaan kantasuomalaisilla ja maahanmuuttajataustaisilla väestöllä ei vielä ole yhteistä suomalaistaidentiteettiä tunnetta siitä, että kaikki kuuluisivat samaan kansaan. Kassandran monikulttuurisen taidetyön keskiössä ovat naiset. Sen vuoksi on ollut luontevaa, että nuorten draamatyöpajoihin osallistuu vain tyttöjä. Taina Latva, HS, (C3) Nuorten elämän raaistuminen Levottomia ja juurettomia. Näin kuvaa koulunsa oppilaita Latokartanon peruskoulun rehtori Satu Honkala. Latokartanon kaltaisissa uusissa lähiöissä nuoret eivät ole syntyneet alueella. Sosiaalisissa suhteissa ei ole kerrostuneisuutta toisin kuin vanhemmissa yhteisöissä. Uuteen alueeseen liittyy nuorten tarve päästä mukaan yhteisöön. Täytyy koko ajan väijyä, että on varmasti mukana kaikessa, Honkala sanoo. Kouluissa opettajien on entistä vaikeampi nähdä, onko ryhmissä kiusaamista. Kiinteitä luokkia on yhä vähemmän ja tietosuoja estää opettajia puhumasta oppilaista. Lähtisin vakavasti kysymään, onko tapahtumassa muutos ryhmäkäyttäytymisessä. Opettajien mahdollisuus puuttua on ratkaisevasti heikompi kuin ennen. Katja Kuokkanen, HS, (etusivu) Tutkijan mielestä väkivaltaisia nuoria ymmärretään liikaa Nuorten väkivaltaista käyttäytymistä ymmärretään liian pitkälle, sanoo Kelan tutkimusprofessori Raimo Raitasalo. Hänen mielestään väkivaltaa myös nimitetään väärin. Puhutaan koulukiusaamisesta, vaikka kyse on väkivallasta. Väkivallasta pitää seurata myös rangaistus, raitasalo sanoo. Rangaistus osoittaa, että käyttäytymisellä on rajat. Pelkkä rangaistus ei kuitenkaan käyttäytymishäiriöissä riitä, vaan tarvitaan myös psykologista hoitoa. Raitasalo ei katso hyvällä väkivaltaisesti käyttäytyvien paapomista, jona hän pitää sitä, jos väkivaltaan syyllistynyttä ei ranagaista. Riitta Vainio, HS, (A10) Oma opinto-ohjelma saa oppilaat viihtymään luokattomassa lukiossa Lukio on yleissivistävä laitos ja valmentaa elämää varten. Ei oikeassakaan elämässä sinulle tuoda ihmisiä ja kerrota, että tästä tulee sinun kaveri. Näin puolustaa luokattomuutta lukiolainen tuoreessa lukion arvioinnissa, jossa oli vastaamassa 8400 kolmannen vuoden opiskelijaa syksyllä 2008.

15 Enemmistön mukaan luokattomuus myös kannustaa laajempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, koska kiusaamista esiintyy nimenomaan luokissa, missä ihmiset ovat aina samat. Valtaosa opiskelijoita ilmoittaa, että on saanut lukiossa helposti ystäviä. Marjukka Liiten, HS, (A10) Lisää nuorisotyöntekijöitä tai korttelipoliiseja Yhä useammin jollain luokan nuorista menee hermo niin pahasti, että hän käy toisen nuoren kimppuun. Sen tietää rehtori Pekka Luoma Helsingin kaupungin erityiskoulusta Outamosta. Outamossa asuu vaikeimmin käyttäytyviä vuotiaita helsinkiläisnuoria. Luoma tosin ei puhu vain Outamon nuorista, vaan väkivaltaisista nuorista yleensä. Hän on ollut alalla 30 vuotta. Räjähdykset ovat lisääntyneet, ja niissä on raaistumista. Nuoret eivät välttämättä ymmärrä, että jos satuttaa toista, voi käydä oikeasti pahasti. Koulu edellyttää säännönmukaisuutta, mikä voi olla vaikeuksiin joutuvalle nuorelle todellinen haaste. Voisi heittää täkyä kouluverkon supistajille: sijoittakaa koulun vapaisiin tiloihin sosiaalityöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä tai korttelipoliiseja, Luoma esittää yhdeksi avuksi. Katja Kuokkanen, HS, (A10) Nuorten elämän suurimpia uhkia on aikuisten väsyminen Hermanson on tavannut lukuisia nuoria, joiden heikon itsetunnon ja mielenterveysongelmien taustalta löytyy koulukiusaamista. Kurjimmalta tuntui heistä se, jos aikuiset olivat välinpitämättömiä kiusaustilanteissa. Moni nuori kokee, ettei kiusaamista haluttu nähdä ja että nuoren paha olo mitätöitiin. Pahin uhka on aikuisten väsyminen. Siitä seuraa kyynisyyttä. Kun koetaan, ettei ongelmaa voida poistaa, koko asia halutaan unohtaa. Nuoren tulkinta voi olla se, ettei hän ole huolenpidon arvoinen. Elina Hermanson (nuorisolääkäri, Espoo), HS, (C8, mielipide) Aikuisten pitää puhua nuorten kanssa Poliisin tietoon on tullut vuoden 2009 aikana parikymmentä tapausta, joissa lapsi tai nuori on vammautunut vakavasti itsemurhayritysten takia. Psykologi Soili Poijulan mukaan lapsille ja nuorille tulisi kertoa faktatietoja. Heille pitäisi myös selittää, minkä vuoksi joku voi päätyä tällaiseen tekoon. Minna Passi, HS, (A15) Nuoret kouluttautuvat väärille aloille Suomalaiset nuoret kouluttautuvat usein väärille aloille, jos mittarina on nuorten työllistyminen ja muuttuvat työmarkkinat. Taideaineiden, viestinnän, tietojenkäsittelyn, prosessi-, kemian-, ja materiaalitekniikan, kauneuden ja matkailun opintojen aloittajia on liikaa. Sosiaali- ja terveysalan, lääketieteen, kone-, metalli- ja energiatekniikan opiskelijoita puolestaan on liian vähän. Nuorilla on suuri merkitys koulutuslinjauksissa, kun he peruskoulun jälkeen suunnistavat aloille, jotka ovat muotia. Valtioneuvosto toki päättää kehikot, mutta viime kädessä oppilaat menevät sinne, minne menevät. Mm. työ- ja elinkeino- sekä opetusministeriö ovat tilanneet Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta (Vatt) toimialaennusteen, jonka perusteella suunnitellaan koulutusta. Ennakointi on ensimmäinen laatuaan, ja se tehdään Vatt:n luoman mallin mukaan. Riitta Vainio, HS, (A9) Itsemurha-aikeista pitää kertoa eteenpäin Itsetuhoisuuden merkkejä voi olla välillä vaikea erottaa murrosiän kapinasta. Yksi selvä ja vakavasti otettava merkki kuitenkin on. Itsemurhan tekijät ovat lähes poikkeuksetta kertoneet aikeistaan

16 etukäteen. Nuoret eivät puhu vanhemmilleen, vaan kavereille, usein humalassa, sanoo psykologi Soili Poijula. Silloin kaveri tehtävä on sanoa, että aion sanoa tästä aikuiselle. Se ei ole luottamuksen pettämistä, vaan vastuun ottamista. Semmoista ei saa jättää keskisäiseksi salaisuudeksi eikä ottaa niin isoa vastuuta vastuuta toisen elämästä yksin omille harteille. Matti Huuskonen, HS, (A6) Yläkoulun laki Pohois-Tapiolan koulun ysiluokkalaiset listasivat, mitä 15-vuotias ei saa pukea päälleen, kuunnella, harrastaa eikä kannattaa, jos haluaa pysyä suosiossa. Väärät vaatteet? 5 vuotta vanhat vaatteet, halpahallivaatteet, lapselliset vaatteet, goottityyli, Lolitatyyli, hevityyli, Gant-merkkiset vaatteet, joissa voi saada homoleiman, Tarjoustalon ja Prisman vaatteet, kirpputorivaatteet. Väärä musiikki? Kivikauden humppa, klassinen musiikki, vanhan ajan musiikki, valtavirrasta poikkeava musiikkia, iskelmä, kirkkomusiikki, lällymusiikki. Väärät harrasteet? partio, tietokonepelit, poikien baletti tai ratsastus, poikien pianonsoitto, larppaus, jousiammunta, viulunsoitto, world of warcraft tietokonepelin pelaaminen, golf, bofferikerho, kirkon kerhot, tyttöjen taistelulajit, fantasiakirjallisuuden lukeminen, irlantilaistanssi. Väärät aatteet? Yliuskovaisuus, viherpiperrys, äärivasemmistolaisuus, sotamyönteisyys, vähemmistöuskonnot, vanhoillislestadiolaisuus ja se että hyväksyys homojen oikeudet. Nykyajan 15-vuotiaat ovat pääosin fiksuja ja vähemmän väkivaltaisia kuion me 1980-luvun ja luvun nuoret olimme. Ainakin tilastojen mukaan. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Venla Salmi kahlasi läpi yhdeksäsluokkalaisten tekemät rikokset vuosilta Selvisi, että väkivaltarikokset ovat vähentyneet vuodesta 1995 etenkin poikien kohdalla. Myös nuoret tytöt tekevät vähemmän väkivaltaa kuin 14 vuotta sitten. Tilastot eivät kuitenkaan estä aikuisia antamasta pikatuomioita nuorisosta. Oliko Viikin pahoinpitely todella esimerkki nuorten aiempaa häikäilemättömämmästä ryhmäkäyttäytymisestä? Nuorten väkivallasta toisaalta puhutaan aiempaa avoimemmin. Ääritapaukset sumentavat. Syntyy näköharha, että nuorisoväkivaltaa on aiempaa enemmän. Näköharhasta seuraa, että ilmiöille, jota ei tilastojen mukaan ole olemassa, etsitään selityksiä, esim. internetistä, luokattomasta koulusta, oppituntien suurista oppilasmääristä, yksilöllisestä elämäntavasta ja tosi-tv-ohjelmista. Tommi Nieminen, HS, (D4) Työpajatoiminta on yksi ratkaisu Tapio Jylhä, Ulvilasta, teki omia arvioitaan nuorten tilanteesta. Nuorten työttömyys lisääntyy. Osalla opiskelu ei etene. Armeijassa tapahtuu keskeytyksiä yhä enemmän. Osalla nuorista aktiivikansalaisuus on katkolla. Elämänhallinnassa on puutteita. Häiriintynyt vuorokausirytmi. Huono fyysinen kunto. Tähän yhtenä ratkaisuna nuorten motivoinniksi on kehitetty työpajatoiminta. Se on askel oikeaan suuntaan. HS, (C8, mielipide) Nuorison lista HS pyysi yhdeksäsluokkalaisia listaamaan sellaisia asioita, joiden vuoksi 15-vuotias saattaa joutua ikäistensä epäsuosioon. Listat julkaistiin sunnuntaisivulla ja väärinymmärrysten sekametelisoppa oli sillä keitetty, Kaisa Hakkarainen, HS, (C7, mielipide)

17 Juttu nuorten asenteista antoi meistä väärän kuvan Toimittaja antoi meille eteen paperit, joihin käskettiin listata epäsuosiota aiheuttavia asioita sellaisten kohtien alle kuten musiikki, harrastukset ja vaatteet. Nauroimme kohdille, sillä meidän mielestämme sillä, mitä kuuntelee tai jopa mitä syö, ei ole vaikutusta suosioon. Suurin osa meistä on myös henkilökohtaisesti sitä mieltä, ettei suosiolla ole väliä, vaan on tärkeää olla oma itsensä. Laitoimme kuitenkin kohtien alle asioita, joita jotkut hyvin suvaitsemattomat nuoret, joita myös löytyy, voisivat käyttää toisten syrjimiseen. Jutussa nämä asiat esitettiin suoraan meidän mielipiteinämme ja se on väärin. Oona Pietiläinen (POhjois-Tapiolan koulun 9-luokkalainen), HS, (C7, mielipide) Pidetäänkö meitä nuoria nyt ilkeinä? Mieltäni järkytti suuresti Toomi Niemisen kirjoitus Yläkoulun laki (HS ). Haluan sanoa, että kaikkialla nuoret eivät ole toisistaan absoluuttisesti tiettyä mieltä, vaan erilaisuuskin hyväksytään. Huolestuttaa, että ruvetaanko nyt kaikkia nuoria pitämään tavoiltaan turmeltuneina ja silmittömän ilkeinä. Anna Rajala (koululainen, 14 v.), HS, (C7, mielipide) Koulu ei ymmärrä nuorten mediakulttuuria Mediakulttuurin vahvistumisen ansiosta nykynuoret ovat monilukutaitoisia. He lukevat tekstin ohella visuaalisia viestejä ja liikkuvaa kuvaa. Pahimmillaan nuoret oppilaat eivät kuitenkaan saa oppia itselleen ja aikakaudelle luontaisella tavalla vaan joutuvat jättämään ison osan oppimaansa koulun ulkopuolelle. Työelämässä taas edellytetään monia mediakulttuurille ominaisia toimintatapoja, kuten useiden asioiden tekemistä yhtä aikaa, valmiutta siirtyä nopeasti aiheesta toiseen, oman persoonan peliin panemista sekä tunteiden työstämistä. Mediaympäristössä nuoret ovat toimijoita, mutta koulussa heillä on vain vähän sananvaltaa. Kirsi Pohjola (Kuopion yliopiston nuorisokasvatuksen professori Juvenia-osaamiskeskittymä), HS, (A2) Koulukin voisi auttaa kasvussa hyväksi mieheksi Koulussa olisi paljon parantamisen varaa, jotta ihmisestä kasvaisi toisia huomioiva ja vuorovaikutuksellinen aikuinen. Joku oppii nämä asiat jo kotonaan. Koulu voisi auttaa, jos kodin voimavarat ovat kuluneet muuhun. Kouluun voisi lisätä paljon, paljon empatiakasvatusta ja vuorovaikutuksen harjoittelua. Voisi varata aikaa keskusteluille. Anja Kallio (entinen erityiskoulun rehtori, HKI), HS, (C10, mielipide) Fanius on tyttöjen tapa valita Spice Girls fanien kokemuksia tutkinut Helena Saarikoski pitää faniutta identiteetin rakennusvälineenä. Fanius ei ole passiivista vaan omaehtoista, aktiivista toimintaa. Se, mitä kukin valitsee idolikseen, on identiteetin rakentumista. Ihminen samaistuu siihen mitä ihailee, Saarikoski sanoo. Taina Latvala, HS, (C1) Nuorisotyöttömyys alemmaksi työaikaa vähentämällä Pekka Varumo Lahdesta tarjoaa nuorisotyöttömyyden lyhyen tähtäimen nopeaksi ratkaisuksi työajan vähentämistä. HS, (C6, mielipide)

18 Nuorten olisi saatava oppia enemmän mielenterveydestään Kela julkisti vastikään hälyttäviä tietoja mielenterveyden häiriöistä johtuvista sairauspoissaoloista yhä useammalla nuorella. Suurimmassa muutoksessa, vuotiailla nuorilla miehillä sairauspäivärahakaudet ovat lisääntyneet 75 prosenttia Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia voidaan tukea kouluissa opettamalla heille mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja. Taidot vahvistavat itsetuntemusta, lisäävät kestävyyttä sietää arjen pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Ne antavat välineitä ristiriitojen ratkaisemiseen. Pettymyksiä, vaikeita tilanteita ja kehityskriisejä voi opetella kohtaamaan ja käsittelemään, ja useimmiten niistä päästään yli omin avuin ja ympäristön tuella. Perhe on turvaverkon perusta, mutta koulu- ja oppilaitosyhteisöt voivat vahvistaa merkittävästi nuoren hyvinvointia antamalla mahdollisuuden, ryhmään kuulumiseen, kohdatuksi tulemiseen ja yhteisöllisyyteen. Samalla voidaan tasoittaa nuorten välillä vallitsevia eroja hyvinvoinnissa. Ryhmäytyminen ja ryhmään kuuluminen sekä ikätovereiden tuki ovat nuorelle arvokkaita mielenterveyttä tukevia rakenteita. Suomen Mielenterveysseuran kouluhankkeessa mukana olleista oppilaista lähes 94 prosenttia kertoi oivaltaneensa, että mielen hyvinvointiin liittyviä tietoja ja taitoja voi tukea ja vahvistaa omassa elämässään. Marjo Hannukkala (työnohjaaja ja hankejohtaja) ja Kristiina Salonen (Suomen Mielenterveysseuran viestintäjohtaja ja päätoimittaja), HS, (C6, mielipide) Nuoret haluavat työskennellä pienissä yrityksissä Opintojaan lopettelevat suomalaisnuoret haluaisivat työskennellä ennen muita pienissä yrityksissä tai keskisuurissa yrityksissä. Halutuin on työntekijän yritys, mutta kolmasosan mielestä mukavinta olisi olla työpaikassa, jossa työntekijöitä on vain Tämä uusi, 1980-luvulla syntynyt sukupolvi, haluaa olla merkityksellinen ja tehdä merkityksellistä työtä. Moni ajattelee, että isossa yrityksessä hukkuu muiden sekaan, eikä omalla työpanoksella ole niin suurta merkitystä toisin kuin pienemmässä yrityksessä, jossa jokaista työntekijää todella tarvitaan. Näin tulkitsee konsultti- ja tutkimusyhtiö Universumin maajohtaja Michaela von Wendt. Universumin tekemään kyselyyn vastasi lähes 7500 opintojensa loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa. Yksi syy suurten yritysten epäsuosioon saattaa olla niiden esiintyminen viime aikoina julkisuudessa suurina irtisanojina. Sen sijaan pienten, parinkymmenen työntekijän yritysten muutamien henkien irtisanomiset tai lomarahoista luopumiset eivät ylitä uutiskynnystä, vaikka yrityksestä lähtisi kymmenen prosenttia työntekijöistä. Pauliina Pulkkinen, HS, (B11) Kiusaaminen voisi vähentyä ysiluokkalaisten avulla Mukaillen Sharam Taimourin ajatuksia. Tukioppilastoiminta ajaa kaikkein etuja, mutta sitähän voisi laajentaa koskemaan kaikkia ysejä. Oppilaalla voisi olla parempi mahdollisuus ymmärtää välitunneilla esiintyviä ongelmia ja tarjota niihin vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä toisenlaista näkökulmaa. Jokainen yhdeksäsluokkalainen voisi toimia ikään kuin liikkuvana kamerana ja välituntivalvojana. Shahram Taimouri (Karjaan yhteiskoulu 9 C), HS, (C14, mielipide) NUORI: Kirjoita nuorten postiin Helsingin Sanomat pyytää yleisönosaston kirjoituksissaan nuoria kirjoittamaan ajatuksiaan. Kaikkien kirjoittajien kesken arvotaan viikoittain elokuvaliput kahdelle. Osoite: Nuorten posti!, Mielipidesivu, PL 71, Sanoma tai

19 Metron pulunkarkotin tehoaa vain teineihin Rastilan ja Kontulan metroasemille asennetut ultraäänikarkottimet eivät tähän mennessä ole puluja häirinneet. Eniten piipitykseen ovat hermostunee teinit, jotka eivät enää viihdy asemalla vetelehtimässä. Itse asiassa samoja taajuuksia on muualla käytetty myös nimenomaisesti teinien karkottamiseen. Kristiina Markkanen, HS, (A15) Rikosvastuun ikärajan alentaminen ei saa kannatusta HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ikäraja on kohdallaan, tosin rikoksiin puututaan välillä liiankin järein konstein. Pienestäkin teosta saattaa lähteä koneisto liikkeelle, paikalle tulevat poliisi, lastensuojelu ja vanhemmat. Silloin on hyvä kysyä, vedelläänkö lekalla, vaikka vasaralla naputtelu näyttäisi riittävän. Lasten rikokset ovat vähentyneet. Sekä varastaminen että vahingonteot ovat vähentyneet vuosien 1995 ja 2008n välillä. Mikko Paakkanen, HS, (A6) Kiva koulu Kiusaamisen vastaisen hankkeen opas ei lässytä KivaKoulu hanke on saanut osakseen epäilyjä. Sen nimeä on pidetty tekopirteänä. Mutta HS:n toimittaja Teija Sutinen muutti mielensä kun kävi lukemassa nettivuilta vanhempien oppaan. Hänen mielestään se on paras yhteenveto koskaan, jonka on lukenut kiusaamisesta. Se on hyssyttelemätön ja lässyttämätön opas siitä, mitä kiusaaminen on, mistä se johtuu ja mitä kotona ja kouluissa voi tehdä. Opas verkossa: Koulupäivät voivat pidentyä perustekoulussa Opetusministeriön työryhmä miettii peruskoulun tuntijaon ja opetussuunnitelma uudistamista, ja esillä on tuntijaon lisäksi tuntimäärä. Ainoa uudistuksen lähtökohta on taito- ja taideaineiden vahvistaminen, sanoo opetusministeri Henna Virkkunen. Käytännössä se tarkoittaisi koulupäivien pitenemistä. Päivi Repo, HS, (A8) Helsingin Oulunkylän yhteiskoulun oppilaat eivät suoraan tyrmää suunnitelmia koulupäivän pidentämisestä. Heidän mielestään paljon riippuu siitä, millaisia aineita työpäiviin lisättäisiin. Aluksi ajatus tuntuu karmealta mutta kun sitä miettii hetken, suunnitelma ei tunnu ihan mahdottomalta, kahdeksasluokkalainen oppilas sanoo. Jorma Erkkilä, HS, (A8) Ota riski, tutustu teiniin Itse asiassa teinit on ihan jees, kirjoittaa Tarja. Kertakäyttökamera. Mikä loistava keksintö, hehkutti teini uudenvuoden alla. Mieti äiti, me ostetaan kavereiden kanssa omat kamerat, otetaan kuvia aattona ja viedään ne kehitykseen. Ja kehystetään kuvat!, tyttö intoili. Samaan aikaan, isovanhempansa yrittivät opiskella, mitä tarkoittaa, kun Facebookissa joku tökkää, lapsenlapsi kavereineen oli jo ottanut seuraavan askeleen. Iphonet ja digikamerat unohtuivat toviksi laukkuihin, kun muinainen teknologia hurmasi teinit. Nuoret oivalsivat, mikä arvo voi olla hetkellä, joka vangitaan filmille. Ja sillä jännityksellä, joka koittaa hakiessasi kuvia kehityksestä. Olihan siinä jotain hellyyttävää. Että mistä ne tuommoisenkin saivat päähänsä. Eivät ainakaan markkinamiehiltä. Eivät nuoret ole mikään heimo, jonka voi niputtaa samaan pussiin, yhdellä etiketillä. Tarja Heinivaho, Metro, (s.2)

20 Enemmistö 20-vuotiaista helsinkiläisnuorista asuu vanhempiensa luona Millaista on muuttaa 16-vuotiaana omaan kotiin ja vieraaseen kaupunkiin? Sen tietää opiskelija Sonja Risti. Hän muutti omilleen viime syksynä aloittaessaan opiskelut ravintolakoulu Perhossa ja Eiran aikuislukiossa vuotiaista kaupunkilaisista vain noin 1400 eli 15 prosenttia asui itsenäisesti vuonna Sonja kokee kypsyneensä yksin asuessaan. Itse on vastuussa siitä, että kaapissa on maitoa. Ennen muuttoa Sonja oli käynyt Helsingissä vain kahdesti: kerran Linnanmäellä ja kerran Itä-keskuksessa. Ensimmäinen kerta raitiovaunussa oli kamala. Väkeä puski joka suunnasta, ratikka tärisi ja maisemat näkyivät oudosta kulmasta. Vieras kaupunki tuntui aluksi käsittämättömän suurelta. Kartan kanssa käveleminen nolotti. Ahdistaa kun ei tiedä, kuinka kaupungissa kuuluu käyttäyt6yä milloin pitää olla röyhkeä ja milloin väistää, Sonja pohtii. Pikku hiljaa Sonja on oppinut hahmottamaan uutta kotikaupunkiaan. Bussissa matkustaessa koetan painaa paikkoja mieleen, että tuo ratikka menee tuonne ja tuon talon jälkeen tulee tuo. Se tekee olosta turvallisen. Roosa Murto (Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni toimituksen toimittaja), HS, (F1) Liian lyhyt yöuni lisää nuorten varaa masentua Myöhään nukkumaan menevillä nuorilla on enemmän masentuneita ja itsetuhoisia ajatuksia, havaittiin isossa amerikkalaistutkimuksessa. Tutkimuksen esiinnostamat ilmiöt eivät ole vieraita Suomessakaan. Unenpuute vaikuttaa siihen, miten aivot reagoivat eri ärsykkeisiin: syntynyt alavireisyys vähentää kykyä sopeutua stressiin ja vaikuttaa keskittymiseen. Tutkimuksen nuoret kertoivat nukkuvansa keskimäärin 7 tuntia ja 53 minuuttia. Se on selvästi vähemmän kuin suositellut yhdeksän tuntia. Lähimmäksi suositusta pääsivät nuoret, joiden vanhemmat patistivat heidät nukkumaan kymmeneltä. Päivi Repo, HS, (A13) Nuoret, rakentakaa täydellinen maailma ihan itse Marja Kuparinen Helsingistä provosoitui toimittaja Tommi Melanderin haastattelusta (HS Sunnuntai ). Marja on pahoillaan siitä, ettei hänen sukupolvensa onnistuneet 1960-luvulla tai sen jälkeen rakentamaan sellaista täydellistä, valmista maailmaa, jonka Melander olisi halunnut. Mutta mikä estää häntä ja muita valistuneita nuoria rakentamasta sellainen itse? Hahmotelkaa ensin lopputulos pääpiirteissään, miettikää keinot sen toteuttamiseksi ja sitten vaan teette! Eihän siinä muuta. Vai? HS, (C6) Kova työ ja harjoittelu vie huipulle Helsingin Sanomat haastatteli uimari Emilia Pikkaraista (syntynyt 1992). Valmentaja Esa Sievinen kertoo kuinka Emilian tyyppisellä nuorella on kaikki mahdollisuudet aivan maailman huipulle. Se vaatii armottoman kovaa työtä ja harjoittelemista kipurajoilla. 17-vuotiaan Emilian elämään kuuluu uinnin ja lukion lisäksi muutakin. Sunnuntai on aina vapaa päivä. Silloin käyn leffoissa ja olen kavereiden kanssa. Tapio Keskitalo, HS, (B10) Kouluihin lisää kameroita Näin ehdottaa turvallisuustyöryhmä, jonka raportti julkaistiin juuri. STT / Metro, (S.6) Osa nuorista tunnisti Väyrysen, osa ei Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen kertoo olleensa pitkään julkisuudessa ja oletus on, että monet suomalaiset tuntevat hänet jo. HS testasi tätä oletusta näyttämällä hänen kuvaansa vuotiaille helsinkiläisnuorille. Osa lehden haastattelemista nuorista tunnisti Väyrysen, osa ei. Miska Rantanen, HS, (etusivu)

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO Katso koko kärkihankelista osoitteesta nuorilahti.net/upload/file/karkihankelista_2013.pdf tai skannaa QR-koodi. Perustuslain, kuntalain ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot