Osta pala kulttuuria. 6. helmikuuta helmikuuta Mitäpä emme myisi matkailijoille. Sunnuntai O4 5. Kommunismi kaatui ilman Reagania

Transkriptio

1 JAANA NIEMELÄ, ANSSI JOKIRANTA 6. helmikuuta helmikuuta 2011 Osta pala kulttuuria Mitäpä emme myisi matkailijoille. Sunnuntai O4 5 Kommunismi kaatui ilman Reagania Sunnuntai O8 Yliluutnantti Jonna auttaa Afganistanissa Sunnuntai O10 Mielipide 2 5 Sunnuntai 4-11 Kulttuuri Päivyri Sunnuntai 2 Uutiset 4 9 Ulkomaat Urheilu Sää 24

2 O2 Pohjoista puhetta Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen , Martti Vuolukka Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta. Sähköposti: Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä mielipidekirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan poikkeustapauksessa. Kirjoitusten enimmäispituus on 2800 merkkiä. Tekstarit: Kirjoita viestin alkuun PSPP ja välilyönti, lähetä viesti numeroon 16111, viestin loppuun nimi tai nimimerkki Oikeudessa testataan onko pyramidipeli huijausta vai kapitalismia. Jenkeissä peli kesti paljon kauemmin kuin Suomessa. Kolumni Tekstarikin on osattava lukea A Löytyypä niitäkin, jotka epäilevät, ettei lukutaidolla oikeastaan ole tulevaisuutta. Heikki Lääkkölä heikki.laakkola@pohjolansanomat.fi Suomi on Euroopan unionin ylivoimainen ykkönen kansalaisten lukutaitovertailussa. Lukutaidon matalimmalla suoritustasolla oli vuonna 2009 suomalaisista koululaisista vain joka kymmenes, kun EU:ssa luki heikosti joka viides. Toiseksi parhaiten EU:ssa osaavat lukea virolaiset, joista vain noin 13 prosenttia sijoittui huonosti lukevien ryhmään. Vertailun häntäpäässä ovat Romania ja Bulgaria. Ykkössijan johdosta voi reippaasti tuulettaa, mutta toisenlaisiakin tutkimustuloksia löytyy. Vaikka suomalaisten lukutaito on eurooppalaista kärkeä, neljäsosa suomalaisnuorista ymmärtää kirjoitettua tekstiä niin huonosti, etteivät he selviä opiskeluista tai työelämästä. Joulukuussa julkaistun Pisa-tutkimuksen mukaan osan luetun ymmärtäminen on niin heikkoa, että se vaikeuttaa arjessa pärjäämistä. Muualla Euroopassa näitä ymmärtämättömiä on onneksi vielä enemmän. Löytyypä niitäkin, jotka epäilevät, ettei lukutaidolla oikeastaan ole tulevaisuutta. Yhdysvaltalainen futurologi William Crossman on jo vuosia ennustanut tekstin kuolemaa. Tilalle tulevat ääni, video ja puhuvat tietokoneet. Uudet mediat tulevat nimenomaan tekstin tilalle, ei rinnalle, ja Crossman pitää viestintätapojen rinnakkaiseloa on täysin mahdottomana. Hänen mukaansa ääni ja kuva toimivat aina ja kaikkialla paremmin kuin teksti. Pääkirjoitus Sosiaalisuus on yliarvostettu taito Työelämä: Työntekijöiden asiaosaamista ja näyttöjä pitäisi arvostaa paljon nykyistä enemmän. Sosiaalisuuden korostamisen voisi jättää vähemmälle. Työelämän laatua parannettaessa kiinnitetään useimmiten huomio työn ulkoisiin ja sisällöllisiin seikkoihin. Näitä asioita kehitettäessä parannetaan varmaankin työssä viihtymistä ja jaksamista, kuten yleisesti hyvöksytty tavoite on. Sen sijaan toivomisen varaa lienee ihmisten erilaisten ominaisuuksien huomioon ottamisessa. Toiset ovat vähäsanaisia puurtajia, toiset sosiaalisia seuraihmisiä. Molemmilla on tärkeä panoksensa työyhteisön toiminnaööe ja kyvylle saavutta tuloksia. Suomalaiseen luonteeseen kuuluvaa juroutta tahdotaan monesti moittia. Suomalaisilta puuttuu kyky joutavanpäiväiseen small talk -jutusteluun. Kun maailmalta tahdotaan ottaa oppia työelämään ja siinä menestyvien palkitsemiseen, korostuvat sosiaaliset taidot tekemisen ja tulosten kustannuksella. Usein verrataan suomalaista ja ruotsalaista työkulttuuria. Niitä onkin järkevää verrata, koska niissä on paljon samaa. Erojakin löytyy. Kärjistäen suomalaiset toimivat Management by Perkele -periaatteella. Ruotsalaiset taasen diskuteeraavat loputtomiin. Kumpi parempi? Mahdoton sanoa, ovathan molemmat kansakunnat ja taloudet menestyneet varsin mukavasti. Ehkä kumpaakaan ääripäätä ei ole olemassa, vaan molemmissa maissa osataan käyttää järkeä. KUN YRITYKSET rekrytoivat väkeä, korostetaan hakuvaatimuksissa sosiaalisia taitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Myös työnhakijat kirjaavat samat taidot. Sosiaaliset taidot ovat tietenkin tärkeitä niin työelämässä, kuin muussakin ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Usein sosiaaliset taidot ovat luontaisia, mutta niitä voi on ja on syytäkin opetella. Silti väkinäinen sosiaalisuuden esittäminen voi olla rasittavaa niin esittäjälle, kuin sitä vierestä seuraavallekin. Aitous olisi kaiketi parasta, kunhan ihminen kykenee kanssakäymisessään osoittamaan aitoa empatiaa, myötäelämistä ja ymmärrystä toisia kohtaan. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen käyttää tutkimuksessaan tärkeän puheenvuoron ihmisten erilaisuuden puolesta. Hänen mielestään työelämässä on menty liian pitkälle sosiaalisuuden arvostamisessa. Professorin mukaan johtajien ja esimiesten pitäisi työelämässä arvostaa paljon nykyistä enemmän työntekijöiden näyttöjä ja asiaosaamista. Sosiaalisuuden korostamisen voisi jättää vähemmälle. Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että joskus oman pätevyyden paisuttelusta jää kiinni heti, mutta monessa selviää pitkäänkin ennen paljastumista. Tällaisten työntekijöiden palkkaaminen ei ole todellakaan työnantajan etu, professori kuvailee. TUOREESSA KIRJASSAAN Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot Keltikangas-Järvinen toteaa, ettei jollakin temperamenttipiirteellä ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka pätevä ihminen on. Ehkäpä professorin perustelut palauttavat arvostusta suomalaisille ominaisimmalle tekemisen meiningille. SUOMEN KIELESTÄ kiitos kuuluu Mikael Agricolalle, lukutaidon kehittymisestä luterilaiselle kirkolle ja kansakoululaitokselle. Vielä nykyäänkin meidän tulee muistaa, että lukeminen ja sen kautta omaksuminen on kaiken muun oppimisen edellytys. Elämyksiä ja tietoakin haetaan nykyisin paljolti visuaalisuuden kautta, mutta oppimisen ydin on edelleen lukemisessa. Tekstin helppolukuiseksi tekeminen on sinänsä oikeaa popularisointia, mutta on sinänsä ristiriitaista, että ylpeilemme EU:n parhaalla koululaitoksella, mutta mediassakin uskotaan, etteivät ihmiset jaksa keskittyä mihinkään muutamaa minuuttia kauempaa. LUKUTAIDON YLLÄPITÄMISESSÄ ja oppimisessa jatkuva eli päivittäinen lukeminen on tärkeää. Kun lukee on todennäköistä, että osaa ilmaista itseään kirjoittamalla muutakin kuin tekstiviestin mittaisia ajatuksia. Tai vähintään tekstaakin paremmin. Pääasia on, että lukee, ja erityisesti sanomalehtien lukeminen on todettu hyödylliseksi. Pisa-aineistosta tehdyn jatkotutkimuksen mukaan sanomalehtiä lukevat nuoret menestyvät paljon paremmin lukutaidossa, matematiikassa, luonnontieteessä sekä ongelmanratkaisussa kuin ne, jotka eivät sanomalehtiä lue. Kirjoittaja on Pohjolan Sanomien päätoimittaja. Muut mediat Ryhmäkoosta tarvitaan säädös Opettaja Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan alakoulujen opetusryhmät ovat pienentyneet valtionavustusten seurauksena laskennallisesti puolella oppilaalla. Selvitys kertoo kuitenkin vain ryhmäkokojen keskiarvoista. Esimerkiksi yli neljäsosa kuudesluokkalaisista opiskelee yli 25 oppilaan ryhmissä. Yli 30 oppilaan ryhmiä on 1,7 prosenttia. Mukana on myös 36 oppilaan mammuttiryhmiä. Ongelmana eivät ole ryhmien keskimääräiset koot vaan jättiryhmät. Niistä ei päästä eroon pelkästään kuntien hyvään tahtoon luottaen. Siksi ryhmien enimmäiskoosta tarvitaan kirjaus joko peruskoululakiin tai -asetukseen silläkin uhalla, että niistä voi samalla tulla minimejä. Ryhmäkoko on tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Peruskoulun alaluokkien ryhmäkoko pitäisi rajata 18:aan ja yläluokkien 20 oppilaaseen. Ylioppilaslehti 16-vuotias lapsuutensa ja nuoruutensa Suomessa asunut tyttö lähetettiin Kongoon, koska isän mielestä hän liikkui huonossa seurassa. Kun perhe saapui Kongoon, vanhemmat ottivat tytöltä passin pois ja jättivät hänet keskelle ventovieraita ihmisiä. Myöhemmin tyttö ymmärsi, että ihmiset olivat hänen sukulaisiaan. Tyttö teki töitä, mutta joutui välillä varastamaan ruokaa selvitäkseen. Tienattuaan tarpeeksi rahaa hän meni nettikahvilaan ja soitti opettajalleen Suomeen. Opettaja otti yhteyttä sosiaalityöntekijään, ja lopulta poliisi haki tytön takaisin Suomeen. Koulujen rekistereihin kertyneitä tietoja pitää voida hyödyntää, jotta lähetetyt nuoret tunnistetaan rajalla tai ulkomailla. Tietoja lähetetyistä nuorista tulee kerätä keskitetysti ja lakia pitää tarkistaa niin, että lähettäminen voidaan tarvittaessa estää nopeasti. Erityisen tärkeää on kouluttaa nuorten kanssa työskentelevät viranomaiset tunnistamaan lähettämisuhka.

3 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Pohjoista puhetta O3 P.S. A Jälleen tuli todistetuksi, etteivät suuret aikaansaannokset synny komiteatyönä. Matti Järvinen on tuiki tavallinen suomalaisen miehen nimi. Taitaa mies olla muutoinkin tavallinen, joskin innokas urheilun harrastaja. Ainakin yhdessä suhteessa hän täysin ainutlaatuinen. Matti Järvinen on keksinyt suksen, joka luistaa ja pitää voitelematta kaikilla keleillä. Ei tainnut edes Kalevalan Sampo tarjota tällaista keksintöä. Matti Järvinen on lisäksi isänmaallinen mies. Hänen keksintöään hyödynnetään vain ja ainoastaan kahdella suomalaisella suksitehtaalla. Kansainväliset jättitehtaat maksaisivat Järviselle maltaita, mutta mies on tehnyt päätöksensä. Matti Järvinen puursi keksintönsä parissa omassa pihavajassaan. Jälleen tuli todistetuksi, etteivät suuret aikaansaannokset synny komiteatyönä. Ulkoistaako Kemi siivouksen? Me Kemin kaupungin siivoustyöntekijät haluamme säilyttää siivouspalvelut Kemin kaupungin tilapalvelun omana toimintana. Olemme huolissamme siitä, että jos kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä, ostaako Kemin kaupunki puuttuvan siivoustyön yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kunta tavoittelee hyvää palvelua kaikille, yritys voittoa. Siivouksen aine- ja välinekustannukset ovat kaikille samat. Koulutetulle henkilöstölle tulee maksaa samaa palkkaa. Syntyykö yrityksen säästö pienemmistä palkkakustannuksista ja voitto laadusta tinkimällä? Yritykset jotka myyvät palvelut voivat jopa olla monikansallisia yrityksiä ja tuotot eivät jää paikkakunnalle. Oman toiminnan vahvuutena on työntekijöiden pysyvyys, koulutettu, ammattitaitoinen ja joustava henkilöstö. Siivoustyön johto pitää huolta siivouspalvelun laadusta, organisoinnista ja kilpailukyvystä. Esimiehet huolehtivat siitä, että siivoustyö tapahtuu ammattitaitoisen henkilöstön toimesta oikeilla välineillä ja -aineilla. Asiakaskyselyissä juuri siivous on saanut parhaita arvosanoja. Me siivoustyöntekijät teemme Lukijaraati Siivouksen aine- ja välinekustannukset ovat kaikille samat. SAMI KASURINEN/ARKISTO tiivistä yhteistyötä keskenämme, kiinteistönhoitajien kanssa sekä lisäksi kohtaamme asiakkaamme arjessa. Siivoojien ja kiinteistönhoidon yhteistoiminta sekä asiakkailta saatu välitön palaute takaavat kiinteistön hyvän ja pitkän elinkaaren. Kiinteistön arvon säilyminen on omistajan (kuntalaisten) etu. Kemin kaupungin Tilapalvelun siivouksella on vahva historia ja luotettava maine. Me Kemin kaupungin tilapalvelun siivoustyöntekijät toivomme, että päättäjät ja kaupungin johto huomioisivat huolemme päätöksiä tehdessään ja sallisivat meidän tarjota palvelujamme jatkossakin ilman alituista huolta työn loppumisesta. Tilapalvelun siivoushenkilöstö Tekstarit Haastavaa kuorolaulu on joka kuorossa. Synkkämielisiä, kuin työvaljaissa olevalta ns. harrastajalta, puuttuu ehkä jokin? Rentoudun, en kiilaa, laulan, nauran. A. Kiitos 5b henkilökunnalle ja lääkäreille hyvästä hoidosta. Tervolasta Aino ja Tarja Varokaa tyhjänpäiväisiä taidekauppiaita jotka esittävät itsensä taiteilijoiksi, levystä tehtyjä eläinhahmoja tarkkailevat taloa ja kysyvät onko koiraa ja onko isäntää. Naapuri kylissä koteja tyhjennetty, ja yöllä hiippailtu pihoilla. Ei olla enää turvassa maaseudulla. Kiitos Tornion terveyskeskuksen ajanvaraukseen, numeroon 112 ja Tornion sairaankuljetukseen ystävällisestä ja hyvästä ensihoidosta. Selkäkipuun apua saanut. Espoon Kaupunginteatterin nettisivuilta luettua Vierailulle kutsutaan valikoidusti maan ja maailman huippuesityksiä. Onneksi olkoon Kemin teatteri ja Henki pois! Työssä vai työttömyyskortistossa? Tausta Ilmiö Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pidetään niin hyvänä, ettei työnteko kannata. Työnteko kuitenkin kannattaa, jos työpäiviä on monta,mutta lyhyt sijaisuus saattaa merkitä toista kuukautta rahatonta aikaa. Muutos Järjestelmän pitäisi palkita, kun ihminen tulee päiväksikin töihin. Mitä tehdä, että ihmiset voisivat ottaa vastaan lyhyitäkin sijaisuuksia. Kanta Lukijaraatilaiset kertovat, onko työn vastaanottaminen tehty Suomessa liian vaikeaksi. Mitä pitäisi tehdä, että pätkätyö olisi houkuttelevaa myös työntekijän kannalta? O Mikä raati? Pohjolan Sanomat julkaisee sunnuntaisin Lukijaraati-palstaa, jossa pohjoisen ihmiset vastaavat toimituksen esittämään kysymykseen tai kommentoivat väitettä. Lukijaraati vaihtuu neljän viikon välein. Raatiin voi ilmoittautua ehdolle sähköpostilla: heikki.laakkola@pohjolansanomat.fi Pirita Hyötylä verovirkailija, Kemi TYÖ KANNATTAVAKSI Pätkätyön vastaanottaminen on helppoa silloin kun oma taloutesi on vakaa ja sietää katkoksia tuloissa. Pienillä etuuksilla elävien kohdalla pätkätyön vastaanottaminen katkaisee pienen mutta säännöllisen tulon. Mikäli vastaanotettava pätkätyö on matalapalkka-alan osa-aikatyö, talous voi väliaikaisesti jopa romahtaa. Työttömyyspäivärahan maksatus jatkuu sen jälkeen kun toimittaa maksajalle pätkätyöstä saadut ansiot. Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa. Sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät kannustinongelmat tulisi ratkaista pikaisesti. Juho Karjalainen opiskelija, Tervola SUURI RISKI Työn vastaanottaminen ei ole liian vaikeaa, mutta ensimmäisten työntekijän palkkaaminen on liian suuri riski yrittäjälle. Pätkätyön vastaanottaminen on monella alalla täysin kannattamatonta, töihin ei ole järkevää mennä. On ainakin kaksi vaihtoehtoa, pudottaa työttömyyskorvaus niin alas että on pakko mennä töihin, tai laittaa jokin minimipalkka kuukausiansioon, jonka työntekijä saa työssäkäynnistä. Minimikuukausiansion tulisi olla korkeampi, kun työttömyyskorvaus. Ensimmäinen lisää huono-osaisuutta toinen hyödyttää yrittäjiä, eli isoa muutosta ei varmaan ole odotettavissa. Anna-Maija Lauri kansalaisopiston rehtori, Tornio VIRKAVALTAISUUS POIS Byrokratia vähemmäksi ja palkkaus paremmaksi ilman soviteltuja päivärahoja. Lapsiperheiden hoito- ym. ongelmat huomioitava ja vapautettava karenssista, jos ei ole mahdollista ottaa työtä vastaan. Palkka selvästi paremmaksi kuin ansiosidonnainen päiväraha. Pätkistä pitkiin työsuhteisiin! Työpaikoilla pitäisi olla toimivat sijaisuusjärjestelmät ja resurssit, jotta sijaisuus onnistuisi ongelmatilanteissa palveluja vaarantamatta. Kausiluontoisissa pätkätyösuhteissa työntekijän etujen turvaaminen pitäisi olla erityistarkastelussa. Outokumpu aikoo antaa potkut 600 henkilölle, tai yritystermein - ulkoistaa! Onko ahneudelle mitään rajoja, ei ole! Joko nyt on teräksen tekijöiden mitta täynnä? Onneksi Kemissä on ainakin yksi joukkue, jossa lapset voivat harrastaa jalkapalloa ja sählyä ilmaiseksi. Lisää lapsia mukaan! Kiitos Karihaaran Tenhon valmentajat Yrjö ja Kalevi. Minä onnekseni oivalsin jo vuosia sitten, etteivät kaikki taideteokset ole juuri minun makuni mukaan tehtyjä. Eipä tarvitse vihapäissään koskaan poistua teatteristakaan! Eikä kenenkään tarvitse hävetä kuin omia hölmöilyjään. Syvitsyn koululle avattiin uusi ihana eskari. Mutta mihin unohtuivat pihalelut? Nämä on 6-vuotiaita lapsia ja taatusti kaipaavat lapioita, liukureita aura-autoja ym. Ei kiipeilyteline kaikkia kiinnosta.

4 O4 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Tuote Kainuulainen Ominaisuudet: Kansallisasuun kuuluu hankkijanlippis ja nokiankumpparit. Murre kuuluu savolaismurteisiin, erityispiirteenä liitepartikkeli -kin puuttuminen (esim. Nyttii minnäi ymmärrän.) Kainuulainen voitelee kampanisunsa munalla ja ripottelee päälle raesokeria. Erityispiirteet: Sanonta kuuluu: Kainuussa edes pessimismi ei kannata. Levinneisyys: Joutilaita löytyy tuvan sohvalta tai diskodatsunista kylän leveimmältä parkkipaikalta. Heidät voi löytää seuraamalla Wunderbaumin hajuvanaa. Korpikainuulaisen löytää metsästä haulikon kanssa, oli metsästysaika tai ei.

5 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Sunnuntai O5 Irvikuva, entäs sitten? Matkailijat janoavat jaloja villejä, mutta mielikuvat eivät ole yhtä totuuden kanssa. Teksti: Armi Auvinen Kuvitus: Jaana Niemelä Olipa kerran pieni eristynyt kansa. Ihmisten kasvot olivat noessa. Takalistosta kasvoi karvainen häntä. He puhuivat outoa kieltä, joivat kirkasta viinaa ja söivät raakaa lihaa. Tällaisia kansoja löytyy kaikista maailman kolkista, pohjoisesta ja etelästä. Sivistys ja muodintuulet eivät näytä yltäneen heidän pariinsa. He tanssivat ja laulavat samalla tavalla kuin 200 vuotta sitten ja matkailijat taputtavat. Turistikuva alkuperäiskansoista on vino. Mutta onko totuudella väliä, jos tuote myy? JAPANILAISET turistit räpsivät kilvan kuvia saamelaisasuihin pukeutuneista suomalaisista Napapiirillä. Mitä eroa saamelaisella ja suomalaisella edes on, he kysyvät ja hihittävät lapaseensa. Ovatko saamelaiset niitä tonttuja, toinen turisti kysyy. Saamelaisuutta ja matkailua tutkineen yhteiskuntatieteiden tohtorin Monika Lüthjen mielestä matkailijoilla on harvoin asiantuntemusta sanoa, mikä on aitoa ja mikä ei. Suomalaisten matkailijoiden tiedot esimerkiksi saamelaisuudesta ovat usein hyvin heikot, mutta vielä huonompaa on ulko- Alkuasukas pelastaa syrjäseudun Matkailun kehittyminen on auttanut alkuperäiskansoja vahvistamaan identiteettiään. Syrjäseutujen väestökato hidastuu, kun ihmiset löytävät kotiseudultaan uusia työpaikkoja. Pohjois-Suomi kärsii pahoin sekä autioitumisesta että työpaikkojen puutteesta. Auttaisiko esimerkiksi itälappilaisen tai kainuulaisen tuotteistaminen nostamaan pohjoisen jälleen kasvuun? Matkailututkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Monika Lüthjen mukaan maaseutu nähdään usein periferisenä alueena, jossa vallitsee viidakon laki. Poliiseja on vähän ja oman käden oikeus hallitsee. Näiden asioiden korostaminen voisi tehota matkailijoihin, ainakin osaan maalaisten matkailijoiden tietämys, Lüthjen sanoo. NE RYYPPÄÄVÄT, soittavat rumpuja ja metsästävät perinteisillä aseillaan. Sähköä heidän majoissaan ei ole, he ovat väkivaltaisia ja siivottomia. Voi olla, että he ovat älykkäämpiä kuin tähän asti on luultu, mutta laiskuudelta sitä ei arvaisi. Näin kuvaili eteläaustralialainen The Advertiser-lehti maan alkuperäisväestöä aboriginaaleja vuonna Tällä hetkellä aboriginaalit ovat yksi Australian tärkeimmistä turistivalteista ulkomailla. Tutkijoiden mukaan kovin moni heistä ei kuitenkaan itse ole mukana matkailubisneksessä. Lüthjen mukaan räikeimpiä A On turha tarjota todellisuutta, mitä matkailija ei halua. heistä. Liveroolipeli-tyyppinen matka, jossa kaupunkilaiset eksyvät erämaahan ja tapaavat syrjäseutujen villi-ihmisiä voisi olla ainakin äijäporukoita kiinnostava tuote, Lüthje sanoo. Sunnuntai-toimitus otti vinkistä vaarin. Näiltä sivuilta löydät tuotteistetun itälappilaisen, kainuulaisen ja merilappilaisen. esimerkkejä aboriginaalien perinteiden väärinkäytöstä on kuuluisa Uluru-kivi. Kansallispuistossa sijaitseva hiekkakallio on alkuperäiskansan pyhimpiä paikkoja, ja sen päälle kiipeämistä pidetään pyhäinhäväistyksenä. Useat matkailuyritykset kuitenkin myyvät erityisiä kiipeilymatkoja kivelle. OLE VIIKON verran aito inuiitti!, kehottavat Kanadan valtion viralliset matkailusivut. Ajele koiravaljakolla, syö karibua ja metsästä hylkeitä yhdes sä inuiittiperheen kanssa, sivusto mainostaa. Kuva alkukantaisesta erämaakansasta on täydellinen. Matkailijat hakevat jotain eksotiista, primitiivistä, jaloa villiä. Matkailuyrittäjä tarjoaa turistille sitä, mitä matkailija tahtoo. On turha tarjota todellisuutta, jota matkailija ei halua, Lüthje sanoo. Tilanne on sama Lapissa. Matkailijalle voi olla iso pettymys tajuta, että saamelaiset asuvat samanlaisissa taloissa ja kuuntelevat samanlaista musiikkiakin kuin matkailija. Kaikki riippuu siitä, mitä matkailija odottaa. Useimmat tietävät, että viimeinen mohikaani on kuollut ja Amerikan intiaanien elämä on muuttunut sitten biisoninmetsästyksen. Saamelaisten elämästä ei kenties tiedetä yhtä paljon. SUOMESSA saamelaisten oikeuksiin ryhdyttiin kiinnittämään huomiota 1980-luvun lopulta alkaen. Matkailijoiden kiinnostus perinteistä saamelaisuutta kohtaan kasvoi, mutta valtaväestö oli tehnyt saamelaisuudesta häpeällisen asian. Esimerkiksi saamen puhuminen koulujen asuntoloissa saattoi olla kiellettyä rangaistuksen uhalla. Harva saamelainen halusi häpeän takia pukeutua perinteisiin asuihinsa, joten suomalaiset tekivät niin. Eivätkä aina hyvässä mielessä. Suomalaisten esittämä perinteinen saamelaishahmo oli juoppo, irstas ja likainen vanha mies. Nunnuka-lailait ja muu media tehostivat irvikuvaa. Tämä sai aidot saamelaiset vielä enemmän piiloon. LÜTHJEN MUKAAN aitoa alkuperäisväestöä etsiessään matkailija kiinnittää ensimmäisenä huomiota henkilön pukeutumiseen. Toiseksi hän reagoi kieleen ja kolmanneksi kasvonpiirteisiin ja fyysiseen olemukseen. >> Taustaa Alkuperäiskansojen tuotteistaminen Tarkoittaa kansan perinteiden, uskomusten, vaatetuksen, kertomusten, elinkeinon, ruokaperinteen, käsitöiden jne. muokkaamista myytävään ja ostettavaan muotoon. Etninen matkailu (ethnic tourism) tarkoittaa matkailua, jossa vierailijaa houkuttelevat asia on toisen kansan eksoottisuus eli kiehtova erilaisuus. Alkuperäiskansamatkailussa (indigenous tourism) alkuperäiskansa itse esittelee omaa kulttuuriaan, Suomessa käytetään termiä saamelaismatkailu.

6 O6 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 >> Kaksimetrinen saamelaismies ei vaikuta aidolta, vaikka hän sitä oikeasti olisi. Turistit maksavat mielikuvista. Jos heidän mieleistään alkuperäiskansan edustajaa ei ole tarjolla, on muilla usein suuri kiusaus lavastaa sellainen. Alkuperäisväestönä esiintyvä valtaväestö ei ole vain kotoinen ongelma. Esimerkiksi Pekingin Olympialaisten avajaiset saivat kylmää kritiikkiä, kun Kiinan 52 vähemmistökansasta muodostuvan esityksen tanssijat paljastuivat pääasiassa valtaväestöksi eli han-kiinalaisiksi. Katsojille asia selitettiin Tuote Merilappilainen Ominaisuudet: Pukeutuu öljykangastakkiin tai tuulipukuun sekä kalastajanneuleeseen. Jalassa on kumisaappaat. Syö kalaa ja käy töissä tehtaassa. Kampanisuista hän ei ole välttämättä kuullutkaan. Erityispiirteet: Ruotsin rajan läheisyys näkyy merilappilaisessa nuuskana suunpielessä. Kevättalvella merilappilaisen voi löytää hyljejahdista. Levinneisyys: Merilappilaisia löytää kätevimmin Perämereltä sekä Kemi-Tornion alueelta. Bongaamisessa on hyödyllistä käyttää apua kiikareita, sillä toisinaan merilappilaiset karkaavat ulapalle. Heitä kannattaa etsiä verkkomerkkien läheisyydestä. valtaväestön paremmalla saatavuudella ja osaamistaidoilla. MADE IN TAIWAN lukee tutkijan mielestä aivan liian monen aidon lappilaiskäsityön kyljessä. Halpamaissa massatuotannolla teetetyt kopiot aidoista saamelaiskäsitöistä ovat Lüthjen mielestä törkeää hyväksikäyttöä. Aasialaisen matkailijan pettymys on suuri, kun hän huomaa, että lappilainen matkamuisto onkin tehty hänen omassa kotimaassaan. Se on matkailijan huijaamista, vaikka osa heistä on tyytyväisiä krääsään. Toisaalta kaikki eivät edes hae aitoa, eikä kaikilla ole sellaiseen varaa. Jos matkailija haluaa halvan matkamuiston, on yrittäjällä suuri kiusaus hommata hänelle sellainen. Suomalaisyrittäjällä voi olla aidon lapinpuvun tekijän lupa käyttää pukua. Osa saamelaisista on kuitenkin sitä mieltä, etteivät pukua saisi käyttää matkailussa edes saamelaiset itse. Saamelaisyrittäjä Niiles- Jouni Aikio on viimeiset kuusi vuotta isännöinyt tilausravintola Saamen Kammia Kittilän Levillä. Hänen mielestään puvun käyttö on kaksipiippuinen juttu. Suomessa tilanne on erilainen kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa. Täällä myös suomalaisilla on poroja. Poromiehet ovat kautta aikojen käyttäneet lapinpukua työssään. Ei sitä osattu katsoa kieroon. Toisaalta en minäkään pue hevosmiesten vaatteita päälleni, Aikio sanoo. Tutkijan mukaan kyse on henkilökohtaisesta mielipiteestä. Asian voi varmasti rinnastaa suomalaisen kansallispuvun käyttöön. Haluavatko suomalaiset muualta tulleiden maahanmuuttajien käyttävän suomalaisia kansallispukuja, Lüthje pohtii. Tuotteet Itälappilainen Ominaisuudet: Asuun kuuluu olennaisena osana karvahattu, turkishaalarit ja oranssi hirvenmetsästysliivi. Paikkakunnasta riippuen puhuu h:n päältä välivokaalin kanssa tai ilman ( minä=mie, met, mhet, mehet). Syö poroa ja sokerittomia kampanisuja (Kemijärvi). Pohjoisessa kampanisujen makeus lisääntyy. Erityispiirteet: Itälappilaisia voi bongata runsain mitoin kotimaisesta Taivaan tulet -sarjasta. Levinneisyys: Löytää helpoiten metsästä tai kylän ainoan huoltsikan baarista. Heitä löytää myös moottorikelkkauria seuraamalla. ALKUPERÄISVÄES- TÖN hallinnoimat matkailuyritykset ovat muualla maailmassa vielä harvinaisuus. Suomessa ensimmäiset saamelaiset matkailuyrittäjät aloittivat toimintansa 1990-luvulla. Tällä hetkellä niitä on Lapissa noin sata. Kulttuurisen kestävyyden kannalta olisi hyvä, jos kulttuurin edustajat itse voisivat päättää mitä he tuovat perinteistään esille. Jos joku muu päättää heidän puolestaan, mielikuva voi helposti vääristyä ja latistua, Lüthje sanoo. Toisten mielestä matkailijoille myytävät mielikuvat vanhakantaisesta saamelaisuudesta loukkaavat. Voidaan silti ajatel- la, että mat- kailun kiinnostus on myös auttanut säilyttämään saamelaista kulttuuria. Saamelaisyrittäjille vanhanaikaiset kuvat alkuperäiskansasta ovat liiankin tuttuja. Pyrin kertomaan, että saamelaisuus on elävä kulttuuri. Ei se ole kuollut ja jäänyt viime vuosisadalla, mutta ei koko ajan jaksa opettaa, joikaaja, näyttelijä Niiles- Jouni Aikio kertoo. Aikion kokemuksen mukaan alkuperäiskansat kiinnostavat varsinkin ulkomaalaisia matkailijoita. Heidän tietonsa ovat hataria, mutta kyllä suomalaisiltakin menevät lappilaiset, lappalaiset ja saamelaiset sekaisin. NOUSE luontoni lovesta, havon alta haltijani. Havon alta hattu piässä, kiven alta kinnas kiässä. Shamaani jylisee pienessä kodassa metsän keskellä. Turistit tuijottavat tulen loimussa säkenöivää noitaa. Jännitys ja juuri kurkkuun kaadettu ryyppy punertavat kasvoja. Näytelmä toistuu ainakin kahdesti päivässä, koko talvisesongin ajan, samanlaisissa pikkukodissa ympäri pohjoista Suomea. Likaiselta, vanhalta miesshamaanilta puuttui vain häntä. Muutoin hän vastaa täysin mielikuvaa alkukantaisesta lappilaisesta. Noita loitsii tarinan lappilaisesta mytologiasta ja Lapin kasteen historiasta. Sitä hän ei kerro, että saamelaisuuden kanssa rituaalilla ei ole mitään tekemistä. Lähes jokaiseen pohjoisen seuramatkaan kuuluva illan viete oli alkujaan partiolaisten leirikaste, joka sai alkunsa Kiilopäällä sodan jälkeen.

7 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Sunnuntai O7 LAPIN KANSAN ARKISTO Asuntolassa vietetyt kouluvuodet olivat monille saamelaislapsille raskaita. Lukijan lähettämässä vanhassa kuvassa Inarin Nellimin koulun oppilaita vuonna Koulu eli tuolloin oppilasmääränsä puolesta kulta-aikaansa. Hyvän eleen lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja Kirkko pyytää saamelaisilta anteeksi vuoden päästä järjestettävässä sovitusseminaarissa Teksti: Juhani Tapio Pitäisikö Suomessa perustaa totuuskomissio, joka puolueettomasti tutkisi saamelaisiin kohdistuneen sorron? Komission perustaminen ei ole tarpeen Utsjoen Nuorgamissa asuvan Veikko Guttormin mielestä. Sen sijaan anteeksipyyntö saamelaisten kovasta kohtelusta olisi myönteinen ele. Selvää on, että valtio minunkin kouluvuosinani yritti tyrehdyttää koulutusta saamen kielellä. Tutkimuksesta en ole kovin innostunut, sillä tulokset paljon riippuvat siitä, kuka tutkii ja miten. Guttormin mukaan valtio voisi pyytää anteeksi sillä edellytyksellä, ettei asiaa sen jälkeen unohdettaisi, vaan saamelaisten oikeuksia edistämistä jatketaan. Vaikka edistystä on toki tapahtunut, niin kulttuuritoimessa valtion tuki voisi olla enemmän kuin muodollisia summia. Pahin kanto kaskessa ovat kuitenkin maaoikeuskysymykset, joiden ratkaisu ei ole niin yksinkertaista. Saamelaiskäräjien jäsenenä Guttorm arvelee, että keskustelu anteeksipyynnöstä voi viritä jo seuraavassa käräjien yleiskokouksessa. KIRKKO AIKOO pyytää vuoden A Suomessa valtio ei ole koskaan joutunut ottamaan vastuuta siitä, millaisia jälkia asuntoa-aika on jättänyt saamelaisiin. kuluttua järjestettävässä sovitusseminaarissa virallisesti anteeksi saamelaisilta heihin menneinä vuosikymmeninä ja -satoina kohdistamaansa sortoa. Valtio sen sijaan on liikkeissään paljon varovaisempi. Nyt on tarkoitus vasta tutkailla, miten muualla anteeksipyytämiseen on suhtauduttu ja olisiko sellainen toiminta suomalaisten menettelytapojen puitteissa mahdollista. Oikeusministeriön hallitusneuvos Mirja Kurkisen muistio valmistunee tänä keväänä. Norja pyysi saamelaisilta anteeksi jo vuonna 1997 kuninkaansa suulla. Suomessa asian luonnehditaan oikeusministeriössä olevan itse anteeksipyynnön vasta esivaiheessa. YKSI KIPEIMPIÄ kokemuksia saamelaisille ovat asuntolassa vietetyt kouluvuodet. Yksittäiset ihmiset eivät ole halunneet puhua LAPIN KANSAN ARKISTO Sotien jälkeinen Suomi pyrki ankarasti suomalaistamaan saamelaisia. Kuvassa Inga Magga kotansa edustalla. Tausta Saamelaisten kaltoinkohtelu Saamelaisten kokema sorto on tullut julki pääasiassa taiteen kautta, viimeksi äskettäin julkistetussa dokumentissa, jossa kerrotaan saamelaislasten kokemuksista kouluasuntoloissa. Ongelmana on, ettei valtio voine esittää anteeksipyyntöä ennen kuin nykyiset saamelaisten oikeuksia koskevat ongelmat on selvitetty. Kyse on paljolti siitä, ratifioiko Suomi ILO:n alkuperäiskansasopimuksen, johon sisältyvät myös saamelaisten maaoikeudet. Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää. kokemuksistaan julkisuudessa. Taiteilijat ovat käsitelleet enemmän menneisyyden asioita Ensimmäisiä asuntolatuntemuksien kuvauksia on Nils-Aslak Valkeapään vuonna 1976 julkaistussa runossa. Siinä tulevat esiin saamelaislasten kokemat oman kielen käyttökielto, koti-ikävä, kiusaaminen ja jopa seksuaalinen hyväksikäyttö. Sen jälkeen monet muut saamelaistaitelijat ovat käsitelleet samoja teemoja. Tutkimuspuolella saamelaisten asuntolakokemuksiin on viitattu muutamissa pro gradu-töissä. Ainakin Minna Rasmuksella on tarkoitus jatkaa aihetta väitöstutkimuksessaankin. Suomessa valtio ei ole koskaan joutunut ottamaan vastuuta siitä, millaisia jälkiä asuntola-aika on jättänyt saamelaisiin, toteaa Rasmus.

8 O8 Sunnuntai Viikon apu Selkäkipu voitti salikammon Myyttinen johtaja Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 MIKÄ: Jäsenyys kuntosalille MITÄ MAKSAA: 55 euroa/kk KÄYTTÄJÄN KOKEMUS: Vihaan kuntosaleja ja ryhmäliikuntaa intohimoisesti. Ylätalja oli pakko ottaa kauniisiin kätösiin, kun portaissa alkoi puuskuttaa ja jokainen varomaton liike juili alaselässä. Fysioterapeutin räätälöimä saliohjelma vaikuttaa oikeasti järkevältä. Liikkeet on mietitty istumatyöläisen ongelmakohtia silmällä pitäen, eikä piukat pakarat tähtäimenä. Toivon minä niitäkin, mutta ohjaaja käski lempeästi keskittyä selän vetreyttämiseen. Reilu viidenkympin kuukausimaksu toimii motivaattorina niinäkin päivinä, kun salille ei viitsisi vääntyä. Pakko myöntää, että selkä on paremmassa kunnossa kuin aikoihin ja salilla pyörivät mummot ovat mukavia. Palstalla sunnuntaitoimituksen apujoukot testaavat, mikä auttaa (tai ei auta) arkeasi. Viserrys Mikroblogi Twitterissä nuoret egyptiläiset elivät perjantaina tulevan vapauden huumassa. Heidän toiveensa sai kannustusta muilta. NIMI: Mohamed Bary SIJAINTI: Kairo Miljoonat egyptiläiset ovat Tahrir-aukiolla juuri NYT... Meidän sanamme tulee kuulluksi, hän lähtee tänään!! NIMI: Emily Abuatieh SIJAINTI: Beirut, Libanon Mubarak sanoo, että hän haluaisi lähteä toimistostaan, mutta hän pelkää että Egypti uppoaa kaaokseen. Kärsiikö hän muistinmenetyksestä? Se maa on kaaoksessa. Ensi sunnuntaina Abi, mitäpä jos kirjoituksia ei olisikaan? Sunnuntaitoimitus Tuottaja: Jenni Räinä Toimittajat: Armi Auvinen, Jorma Moilanen Ulkoasu: Elina Ylitervo Lähetä juttuvinkki tai ota yhteyttä almamedia.fi Presidentti Ronald Reagan syntyi tasan sata vuotta sitten. Oliko republikaanien sankari historian suuri kupla, joka ei koskaan puhjennut? Matti Kuhna Kiinniotto Geenit kertovat Jos ensivaikutelma uudesta vävypojasta ei miellytä, syy ei välttämättä ole poninhännän. Voi olla, että geeninne eivät käy yksiin. Amerikkalaistutkimuksen mukaan henkilö, jolla on esimerkiksi alkoholismin syntyyn vaikuttava geeni kaveeraa useimmiten samangeenisten ihmisten kanssa. Toisaalta henkilö, jolla on johonkin sairauteen altistava geeni, välttelee puolisonhaussaan ihmisiä, joilla on sama geeni. Tutkijoiden mukaan kyse on ihmisen puolustusmekanismista. Seuraavan kerran kun lähdet yöjalkaan, teetä partnerillasi ennen valssia pieni geenitesti. Se kertoo, kannattaisiko vain lähteä kotiin. Armi Auvinen Yhdysvalloissa alamaissa olevat republikaanit muistelevat kaiholla Ronald Reaganin kahdeksanvuotista presidenttikautta ( ), jolloin Amerikan kansallinen itsetunto heidän mielestään palautettiin, ja maa aloitti matkansa hypervallaksi. Vuosien kuluessa Reaganin myyttinen sädekehä on vain kasvanut. Häntä pidetään johtajana, joka kaatoi kommunismin. Ei siis ihme, että amerikkalaisten keskuudessa tehdyissä kyselyissä Reagan on nostettu maan parhaiden presidenttien joukkoon. Aina kun republikaanipuolue on hajallaan, sanotaan sen kaipaavan itselleen uutta Reagania. Mutta oliko Reagan historian suurmiehiä vai välttyikö hän vain näyttelijäntaitojensa ja onnensa ansiosta paljastumasta kuplaksi? Väite 1: Reagan kaatoi kommunismin ja Neuvostoliiton. VÄÄRIN. Viimeistään 1990-luvun alkupuolella Neuvostoliiton romahdettua julkistettiin tieteellisiä analyysejä, joiden mukaan Neuvostoliiton tuhon siemenet kylvettiin jo valtion alkutaipaleella muun muassa Stalinin puhdistusten, maatalouden pakkokollektivisoinnin ja komentotalouden mahdottomien ratkaisujen kautta. Dynaaminen uudistaja Mihail Gorbatshov nousi Neuvostoliiton johtoon vuonna 1985 muun muassa maan tilanteesta huolestuneen KGB:n tuella, mutta kaikki oli jo myöhäistä. Kommunismi toisin sanoen tuhosi itse itsensä. Väite 2: Reagan oli haukka, joka kannatti ydinaseita. TOTTA KORKEINTAAN TOI- NEN PUOLI. Vaikka presidentti Reagan ajoi haukkamaista eli sotaisaa politiikkaa ainakin ensimmäisen kautensa alussa, inhosi hän silti ydinaseita henkilökohtaisella tasolla. Myöhemmin hän halusi maailman ilman ydinaseita. Väite 3: Reaganin 8 vuotta olivat Yhdysvalloille ennennäkemättömän kukoistuksen aikaa. TOTTA VAIN OSITTAIN. Liittovaltion raju velkaantumiskierre alkoi juuri Reaganin aikana, kun tämä republikaanisen ideologiansa mukaisesti alensi huimasti veroja, jotta maan talous saatiin onnistuneesti nousuun. Valtionvelka kolminkertaistui hänen aikanaan. Kun Yhdysvaltain liittovaltion velkaantumista on jälkikäteen analysoitu, ovat useat talousasiantuntijat ajoittaneet nykyisen rajumman velkaantumisen lähtöpisteen juuri Reaganin kauden alkuun. Väite 4: Reaganin johtajanominaisuudet olivat poikkeuksellisen loistavat, ja niillä hän herätti suurta luottamusta. TOTTA KORKEINTAAN OSAK- SI. Presidentti Reagan kyllästyi nopeasti pitkiin kokouksiin ja halusi ulos ratsastamaan. Hänen keskittymiskykynsä oli huono muulloin paitsi tv-kameran käydessä. Myytti Reaganin johtajuudesta on syntynyt paljolti hänen poikkeuksellisen karismansa ja puhujanlahjojensa ansiosta. Reagan osasi presidenttinä hyödyntää hyvää esiintymiskykyään. Hän myös luotti alaisiinsa ja delegoi näille asioita, joita ei itse välittänyt hoitaa. Väite 5: Reagan oli koko ikänsä pesunkestävä konservatiivi, antikommunisti ja oikeistorepublikaani. VÄÄRIN. Reagan oli nuorena demokraattisen puolueen jäsen ja tuki muun muassa presidentti Franklin Delano Rooseveltia ja hänen New Dealiaan. Hiljalleen Luen nyt YUP-yhtye on tauolla, mutta muusikko ja kirjailija Jarkko Martikaisen luominen ei. Martikainen julkaisee tänä vuonna viidennen soololevynsä Usko. A Presidentti Reagan kyllästyi nopeasti pitkiin kokouksiin ja halusi ulos ratsastamaan. Reaganista tuli kuitenkin yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa kysymyksissä vakaumuksellinen konservatiivi. Väite 6: Reagan oli leimallisesti republikaaninen presidentti, jota demokraatit vierastivat hänen kovan oikeistolaisuutensa takia. VÄÄRIN. Reaganin vetovoima oli vuoden 1984 presidentinvaaleissa niin kova, että hän sai veronalennuspolitiikkansa ansiosta taakseen myös huomattavan joukon demokraatteja. Tästä syystä onkin puhuttu ns. Reaganin demokraateista. Väite 7: Reagan, maansa historian vanhin presidentti, oli ikäisekseen poikkeuksellisen hyväkuntoinen. VÄÄRIN. Jo vuosia on keskusteltu siitä, potiko Reagan Alzheimerin tautia jo presidenttikaudellaan. Esimerkiksi vuonna 1983 Reagan väitti Israelin pääministerille Jitzhak Shamirille olleensa vapauttamassa Auschwitzin keskitysleiriä ja palanneensa Hollywoodiin mukanaan videomateriaalia näistä hirvittävistä tapahtumista. Todellisuudessa hän ei ollut edes käynyt koko Euroopassa toisen maailmansodan aikana. Välillä hän ei myöskään muistanut esimerkiksi henkilökohtaisten avustajiensa tai edes koiransa nimeä. Useat lääkärit ovat Reaganin säätiön mukaan vahvistaneet, että tauti havaittiin Reaganilla vasta viisi vuotta toisen kauden jälkeen. Raamattu (ns. vanha suomennos) Tätä olen viimeisen vuoden aikana lukenut aina silloin tällöin. Teemat ovat tuttuja, mutta yllättävän paljon uutta löytyy. Muun muassa Lootin (sen, jonka vaimo jähmettyi suolapatsaaksi) todella vaikeasti perusteltavaa peuhaamista tyttäriensä kanssa en edes muistanut. Raamattu kuten Koraanikin on täynnään innostavia ja hyviä elämänohjeita, mutta vastapainona on kyllä annosteltu reilusti ahdaskatseisuutta, tolkutonta toimintaa vailla moraalin häivää ja kummallisia juoniratkaisuja. Silti: yksi kestävimmistä kirjoista. Erno Paasilinna: Alamaisten elämää ja Kansan palvelijoita Jos joku tahtoisi saada hyllyynsä Ernon polemiikkien ja satiirien ydinaineksen, se tulee onnistumaan hankkimalla nämä kaksi kirjaa. Ennustajana Erno oli itkettävän kaukonäköinen, eriarvoisuuden ja yhteiskunnallisen sapiskanannon havaitsijana pettämätön ja komedian rakentajana verraton. Jossain luki, ettei Arto Paasilinna kirjoita enää. Minua surettaa suuremmin se, ettei Erno kirjoita enää. Abu Nuwás: Runoja kaduilta ja kapakoista Bagdadin kauhukakara iskee tuhannen vuoden takaa. Todella monimuotoisia ja toimivia runoja myös suomennettuina, kiitos aina yhtä laatuisaa jälkeä tekevän Jaakko Hämeen-Anttilan. Nuwás teki saman Islaminuskoiselle maailmalle kuin Catullus Rooman keisariajan vastaavalle: kirjoittaa niin lyyrisimmän rakkausrunouden kuin pistävimmän pilkan ja päälle komeimmat kuvainkaatajaiset. Jos etsii Eino Leinon ja Sirkka Turkan vierelle jotain tuhtia ulkomaan runoutta, voisi hyvinkin koetella tätä mestariteosta.

9 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Sunnuntai O9 Joku piru purki Villen Kolumni Pekka Juntti Internetistä osuu silmiini jotakin kiinnostavaa: puolustusvoimien oma uutisversio Kosovon operaation päättymisestä ja suomalaisten suurimman tukikohdan, Camp Villen, purkutöistä Lipjanin kylässä. Ei voi kehua, että uutinen olisi erityisen lennokkaasti kirjoitettu, mutta huomaan silti hihitteleväni ääneen. Artikkelin mukaan Camp Villen purkutyö oli tiivistä ja osittain erittäin raskasta ja rakenteita ja materiaalia oli jutun mukaan päässyt yhdentoista vuoden aikana kertymään paljon. No shit, sanoisi Amerikan poika. Vai oli rakenteita päässyt pikkuisen kertymään... NOSTAN KATSEENI ja matkustan virnuillen takaisin seitsemän vuoden takaiseen Camp Villeen. Alkukesän aurinko paistaa melkein zeniitistä Kotkanpesän katolle, jossa häärää hikipäinen erikoistiedustelija Holle. Mies hitsaa ratakiskon näköistä ja kokoista palkkia kahden laivakontin katolle tukirakenteeksi. Poikamme maailmalla, Suomen tiedustelun ykkösnyrkki, on tekemässä itselleen lepokeskusta Kosovon auringon alle. Se tarkoitti uima-allasta ja auringonottopatioita yhteistiloihin. Kun menin Kosovoon huhtikuussa 2004, operaatio oli jo melko väsynyt tapaus. Albaanit olivat saaneet juuri päätökseen perinteiset talonpolttotalkoot, heitelleet vähän kranaatteja ja tuhonneet serbien ikivanhoja luostareita. Sitten he ryhtyivät kesänpitoon, istahtivat varjoon ja katsoivat kuinka lämmin maa A RO, Rahaa on. Se pätee rauhanturvaoperaatioissa kaikkeen. työntää tulevan talven ruokaa pelloilla ja puutarhassa. Tuon keväträhinän jälkeen ei tapahtunut paljoakaan, mihin olisi tarvittu parhaita poikiamme ja tyttöjämme. MEILLE EI siis ollut hommaa. Siispä upseerit keksivät, että alamme rakentaa. Näin pysymme vireessä ja kulutamme aikaa. Tällaisen kädettömän yliopistoplantun näkökulmasta auringonlaskun operaation rakentaminen näytti aivan pöpipäiden hommalta. Ei tuntunut kovin mielekkäältä rakentaa hullun lailla tukikohtaa, jonka kaikki tiesivät vähintäänkin väliaikaiseksi. Rakennettiin silti. Rahaa tai aikaa säästämättä, sillä kummastakaan ei ollut pulaa. Siihen on oikein sanontakin. RO, Rahaa on. Se pätee rauhanturvaoperaatioissa kaikkeen. Jos meikäläistä ei oteta laskuihin, joukkueemme oli todella hyvin koulutettu. Utin sopimussotilaita, yksi tohtori ja rutosti rauhanturvakokemusta. Silti parasta tarjolla olevaa työtä huippuporukalle kahden ensimmäisen kuukauden aikana oli uimaaltaan, varaston, pation ja lepotilojen rakentaminen. Se on armeijaa aidoimmillaan. Tehtävät voivat loppua, mutta tekeminen ei koskaan. Tyhmä kysymys Mikä saa kauppojen hälytinportit soimaan? HOLLE OIKAISEE selän. Ammattisoturi on päivän työnsä tehnyt. Palkki on lujasti paikallaan. Holle nostaa maskin silmiltään, katsoo minua ja tuumaa ilkikuriselle tyylilleen uskollisesti. Kukahan piru tämänkin joutuu joskus purkamaan? Näköjään joku piru joutui. Ja pirulla oli osittain erittäin raskasta. Mittasuhteet Kirjoittaja on toimittaja. Lukijaa hämmästyttää, miten kauppojen hälytinportit toimivat ja mitä kassalla tehdään tuotteelle, ettei se enää maksamisen jälkeen hälytä? Reagoiko hälytinportti viivakoodiin? Entä miksi kirjaston kirjat saattavat joskus laukaista hälyttimet? Kauppojen oville pystytetyt radioaaltoiset hälytinportit luovat välilleen kentän erilaisilla radiotaajuuksilla. Jos tuosta kentästä menee läpi tuotteen kanssa, jossa on vielä hälytin paikallaan, portit reagoivat siihen ja alkavat pitää ääntä. Tuotteissa kiinni olevat hälyttimet ovat samalla radiotaajuudella kuin portit. On olemassa myös magneettikentällä toimivia hälytinportteja, joiden toimintalogiikka on samanlainen, mutta ne luovat radiotaajuksien sijasta magneettikentän. Kassalla hälytin poistetaan tuotteesta. Hälytinportit eivät lue viivakoodeja, niistä hälytin ei laukea soimaan. Kirjaston kirjoissa hälytintarrat eivät ole kertakäyttöisiä, joten kirjastossa tarrat aktivoidaan aina palautuksen jälkeen uudelleen. Jos hälytinportti laukeaa kirjastosta lainatun kirjan vuoksi, se tarkoittaa sitä, että hälytintarran deaktivointi kirjastossa ei ole jostain syystä onnistunut. Pekko Hokkanen Myyntiedustaja, ShopGuard Finland Oy Pyöriikö mielessäsi tyhmä kysymys? Sunnuntaitoimitus etsii vastauksen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen jenni.raina@almamedia.fi Bodypump 387 kcal/tunti Lähde: kalorilaskuri.fi, energynet.fi Korvapuusti 215 kcal Elina Ylitervo

10 O10 Sunnuntai Viikon apu Selkäkipu voitti salikammon Myyttinen johtaja Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 MIKÄ: Jäsenyys kuntosalille MITÄ MAKSAA: 55 euroa/kk KÄYTTÄJÄN KOKEMUS: Vihaan kuntosaleja ja ryhmäliikuntaa intohimoisesti. Ylätalja oli pakko ottaa kauniisiin kätösiin, kun portaissa alkoi puuskuttaa ja jokainen varomaton liike juili alaselässä. Fysioterapeutin räätälöimä saliohjelma vaikuttaa oikeasti järkevältä. Liikkeet on mietitty istumatyöläisen ongelmakohtia silmällä pitäen, eikä piukat pakarat tähtäimenä. Toivon minä niitäkin, mutta ohjaaja käski lempeästi keskittyä selän vetreyttämiseen. Reilu viidenkympin kuukausimaksu toimii motivaattorina niinäkin päivinä, kun salille ei viitsisi vääntyä. Pakko myöntää, että selkä on paremmassa kunnossa kuin aikoihin ja salilla pyörivät mummot ovat mukavia. Palstalla sunnuntaitoimituksen apujoukot testaavat, mikä auttaa (tai ei auta) arkeasi. Viserrys Mikroblogi Twitterissä nuoret egyptiläiset elivät perjantaina tulevan vapauden huumassa. Heidän toiveensa sai kannustusta muilta. NIMI: Mohamed Bary SIJAINTI: Kairo Miljoonat egyptiläiset ovat Tahrir-aukiolla juuri NYT... Meidän sanamme tulee kuulluksi, hän lähtee tänään!! NIMI: Emily Abuatieh SIJAINTI: Beirut, Libanon Mubarak sanoo, että hän haluaisi lähteä toimistostaan, mutta hän pelkää että Egypti uppoaa kaaokseen. Kärsiikö hän muistinmenetyksestä? Se maa on kaaoksessa. Ensi sunnuntaina Abi, mitäpä jos kirjoituksia ei olisikaan? Sunnuntaitoimitus Tuottaja: Jenni Räinä Toimittajat: Armi Auvinen, Jorma Moilanen Ulkoasu: Elina Ylitervo Lähetä juttuvinkki tai ota yhteyttä almamedia.fi Presidentti Ronald Reagan syntyi tasan sata vuotta sitten. Oliko republikaanien sankari historian suuri kupla, joka ei koskaan puhjennut? Matti Kuhna Kiinniotto Geenit kertovat Jos ensivaikutelma uudesta vävypojasta ei miellytä, syy ei välttämättä ole poninhännän. Voi olla, että geeninne eivät käy yksiin. Amerikkalaistutkimuksen mukaan henkilö, jolla on esimerkiksi alkoholismin syntyyn vaikuttava geeni kaveeraa useimmiten samangeenisten ihmisten kanssa. Toisaalta henkilö, jolla on johonkin sairauteen altistava geeni, välttelee puolisonhaussaan ihmisiä, joilla on sama geeni. Tutkijoiden mukaan kyse on ihmisen puolustusmekanismista. Seuraavan kerran kun lähdet yöjalkaan, teetä partnerillasi ennen valssia pieni geenitesti. Se kertoo, kannattaisiko vain lähteä kotiin. Armi Auvinen Yhdysvalloissa alamaissa olevat republikaanit muistelevat kaiholla Ronald Reaganin kahdeksanvuotista presidenttikautta ( ), jolloin Amerikan kansallinen itsetunto heidän mielestään palautettiin, ja maa aloitti matkansa hypervallaksi. Vuosien kuluessa Reaganin myyttinen sädekehä on vain kasvanut. Häntä pidetään johtajana, joka kaatoi kommunismin. Ei siis ihme, että amerikkalaisten keskuudessa tehdyissä kyselyissä Reagan on nostettu maan parhaiden presidenttien joukkoon. Aina kun republikaanipuolue on hajallaan, sanotaan sen kaipaavan itselleen uutta Reagania. Mutta oliko Reagan historian suurmiehiä vai välttyikö hän vain näyttelijäntaitojensa ja onnensa ansiosta paljastumasta kuplaksi? Väite 1: Reagan kaatoi kommunismin ja Neuvostoliiton. VÄÄRIN. Viimeistään 1990-luvun alkupuolella Neuvostoliiton romahdettua julkistettiin tieteellisiä analyysejä, joiden mukaan Neuvostoliiton tuhon siemenet kylvettiin jo valtion alkutaipaleella muun muassa Stalinin puhdistusten, maatalouden pakkokollektivisoinnin ja komentotalouden mahdottomien ratkaisujen kautta. Dynaaminen uudistaja Mihail Gorbatshov nousi Neuvostoliiton johtoon vuonna 1985 muun muassa maan tilanteesta huolestuneen KGB:n tuella, mutta kaikki oli jo myöhäistä. Kommunismi toisin sanoen tuhosi itse itsensä. Väite 2: Reagan oli haukka, joka kannatti ydinaseita. TOTTA KORKEINTAAN TOI- NEN PUOLI. Vaikka presidentti Reagan ajoi haukkamaista eli sotaisaa politiikkaa ainakin ensimmäisen kautensa alussa, inhosi hän silti ydinaseita henkilökohtaisella tasolla. Myöhemmin hän halusi maailman ilman ydinaseita. Väite 3: Reaganin 8 vuotta olivat Yhdysvalloille ennennäkemättömän kukoistuksen aikaa. TOTTA VAIN OSITTAIN. Liittovaltion raju velkaantumiskierre alkoi juuri Reaganin aikana, kun tämä republikaanisen ideologiansa mukaisesti alensi huimasti veroja, jotta maan talous saatiin onnistuneesti nousuun. Valtionvelka kolminkertaistui hänen aikanaan. Kun Yhdysvaltain liittovaltion velkaantumista on jälkikäteen analysoitu, ovat useat talousasiantuntijat ajoittaneet nykyisen rajumman velkaantumisen lähtöpisteen juuri Reaganin kauden alkuun. Väite 4: Reaganin johtajanominaisuudet olivat poikkeuksellisen loistavat, ja niillä hän herätti suurta luottamusta. TOTTA KORKEINTAAN OSAK- SI. Presidentti Reagan kyllästyi nopeasti pitkiin kokouksiin ja halusi ulos ratsastamaan. Hänen keskittymiskykynsä oli huono muulloin paitsi tv-kameran käydessä. Myytti Reaganin johtajuudesta on syntynyt paljolti hänen poikkeuksellisen karismansa ja puhujanlahjojensa ansiosta. Reagan osasi presidenttinä hyödyntää hyvää esiintymiskykyään. Hän myös luotti alaisiinsa ja delegoi näille asioita, joita ei itse välittänyt hoitaa. Väite 5: Reagan oli koko ikänsä pesunkestävä konservatiivi, antikommunisti ja oikeistorepublikaani. VÄÄRIN. Reagan oli nuorena demokraattisen puolueen jäsen ja tuki muun muassa presidentti Franklin Delano Rooseveltia ja hänen New Dealiaan. Hiljalleen Luen nyt YUP-yhtye on tauolla, mutta muusikko ja kirjailija Jarkko Martikaisen luominen ei. Martikainen julkaisee tänä vuonna viidennen soololevynsä Usko. A Presidentti Reagan kyllästyi nopeasti pitkiin kokouksiin ja halusi ulos ratsastamaan. Reaganista tuli kuitenkin yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa kysymyksissä vakaumuksellinen konservatiivi. Väite 6: Reagan oli leimallisesti republikaaninen presidentti, jota demokraatit vierastivat hänen kovan oikeistolaisuutensa takia. VÄÄRIN. Reaganin vetovoima oli vuoden 1984 presidentinvaaleissa niin kova, että hän sai veronalennuspolitiikkansa ansiosta taakseen myös huomattavan joukon demokraatteja. Tästä syystä onkin puhuttu ns. Reaganin demokraateista. Väite 7: Reagan, maansa historian vanhin presidentti, oli ikäisekseen poikkeuksellisen hyväkuntoinen. VÄÄRIN. Jo vuosia on keskusteltu siitä, potiko Reagan Alzheimerin tautia jo presidenttikaudellaan. Esimerkiksi vuonna 1983 Reagan väitti Israelin pääministerille Jitzhak Shamirille olleensa vapauttamassa Auschwitzin keskitysleiriä ja palanneensa Hollywoodiin mukanaan videomateriaalia näistä hirvittävistä tapahtumista. Todellisuudessa hän ei ollut edes käynyt koko Euroopassa toisen maailmansodan aikana. Välillä hän ei myöskään muistanut esimerkiksi henkilökohtaisten avustajiensa tai edes koiransa nimeä. Useat lääkärit ovat Reaganin säätiön mukaan vahvistaneet, että tauti havaittiin Reaganilla vasta viisi vuotta toisen kauden jälkeen. Raamattu (ns. vanha suomennos) Tätä olen viimeisen vuoden aikana lukenut aina silloin tällöin. Teemat ovat tuttuja, mutta yllättävän paljon uutta löytyy. Muun muassa Lootin (sen, jonka vaimo jähmettyi suolapatsaaksi) todella vaikeasti perusteltavaa peuhaamista tyttäriensä kanssa en edes muistanut. Raamattu kuten Koraanikin on täynnään innostavia ja hyviä elämänohjeita, mutta vastapainona on kyllä annosteltu reilusti ahdaskatseisuutta, tolkutonta toimintaa vailla moraalin häivää ja kummallisia juoniratkaisuja. Silti: yksi kestävimmistä kirjoista. Erno Paasilinna: Alamaisten elämää ja Kansan palvelijoita Jos joku tahtoisi saada hyllyynsä Ernon polemiikkien ja satiirien ydinaineksen, se tulee onnistumaan hankkimalla nämä kaksi kirjaa. Ennustajana Erno oli itkettävän kaukonäköinen, eriarvoisuuden ja yhteiskunnallisen sapiskanannon havaitsijana pettämätön ja komedian rakentajana verraton. Jossain luki, ettei Arto Paasilinna kirjoita enää. Minua surettaa suuremmin se, ettei Erno kirjoita enää. Abu Nuwás: Runoja kaduilta ja kapakoista Bagdadin kauhukakara iskee tuhannen vuoden takaa. Todella monimuotoisia ja toimivia runoja myös suomennettuina, kiitos aina yhtä laatuisaa jälkeä tekevän Jaakko Hämeen-Anttilan. Nuwás teki saman Islaminuskoiselle maailmalle kuin Catullus Rooman keisariajan vastaavalle: kirjoittaa niin lyyrisimmän rakkausrunouden kuin pistävimmän pilkan ja päälle komeimmat kuvainkaatajaiset. Jos etsii Eino Leinon ja Sirkka Turkan vierelle jotain tuhtia ulkomaan runoutta, voisi hyvinkin koetella tätä mestariteosta.

11 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Sunnuntai O11 matka kohti lähtöpäivää on tärkeämpi kokemus. valaisen ystävät pitävät häntä hyvin määrätietoisena. Urheilusta on tullut koulutuksen myötä Nevalaiselle henkireikä, mutta siinäkin pitää olla selkeitä tavoitteita. Vuonna 2008 Nevalainen juoksi Helsingin maratonin. En ole koskaan tuntenut itseäni yhtä onnistuneeksi. Paitsi ehkä silloin, kun sain C-kortin. ei kuulla minen ei voi vaikuttaa. Yksittäiselle henkilölle tai kylälle esimerkin voima voi silti olla hyvinkin suuri. Maassa kuin maassa pystytään osoittamaan se, että toisten naisten esimerkillä on vaikutusta. Naispoliitikot tai -yritysjohtajat voivat inspiroida jotakuta pikkutyttöä. Kolmenkymmenen vuoden päästä tämä pikkutyttö voi olla merkittävä henkilö Afganistanissa. Mikä? ISAF YK:n valtuuttama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa. Operaatiossa on mukana 47 maata. Operaatio siirtyi Naton johtoon elokuussa Vaativin ja vaarallisin rauhanturvaoperaatio, mihin suomalaiset ovat osallistuneet. Operaatioon osallistuu noin 190 suomalaista. Puolustusvoimien henkilökuntaa on noin 40 prosenttia, loput ovat reserviläisiä. Suomalaisten pääjoukko sijaitsee Mazar-e Sharifissa. Se on Afganistanin mittakaavassa verrattain rauhallista aluetta. Suomalaiset osallistuvat afganistanilaisten kouluttamiseen ja yhteispartiointiin. Operaation yrittää auttaa maan rauhoittamisessa ja yhteiskunnan saamisessa jaloilleen. Toiminnan rajoja on venytetty Tavalliselle afganistanilaiselle suomalaisen ja yhdysvaltalaisen sotilaan erottaminen ei käy helposti. Molemmat kantavat ISAF-lätkiä hihassa ja kuuluvat samaan joukkoon. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak tiivistää, etteivät suomalaiset ole oven sisäänpotkijoita, mutta he ovat mukana toiminnassa. Kun afganistanilainen osasto teki iskuja, suomalaiset hoitivat ympäristön turvallisuuden. Salonius-Pasternak kääntää asian suomalaisille tutummaksi. En halua missään nimessä verrata sotia. Silti olisi järjetöntä sanoa, että vain jalkaväki osallistui torjuntavoittoon Syvärillä ja samalla sanoa, että tykistö ei osallistunut taisteluun, koska se ei ollut etulinjassa. REILU VUOSI sitten Salonius- Pasternak kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Suomi on Afganistanissa sodan osapuoli. Ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies kiirehtivät heti seuraavana päivänä kiistämään näkemyksen. Keskustelu osoitti, että jotkut puheenaiheet ovat yhä tulenarkoja maassa, jossa toivotaan avointa keskustelua. Salonius-Pasternak välttää ottamasta kantaa siihen, pitäisikö Suomen olla maassa. Olen sitä mieltä, että meidän pitää ymmärtää Afganistanin todellisuutta paremmin, hän toteaa. Avoimen keskustelun jälkeen päätöksiä olisi helpompi tehdä. Hyvin pitkään toivottiin vain, ettei kukaan huomaisi, mitä operaatiossa tapahtuu. Toiminnan rajoja on venytetty pikkuhiljaa. Nyt kansalaiset ja kansanedustajat ovat ryhtyneet puhumaan siitä, mitä maassa tehdään. Suomalaiset haluavat selvästi, että olemme Afganistanissa. ISAFoperaatioon osallistumisesta ollaan sen sijaan kahden rajamailla. YKSI PELOISTA on, että Suomen kansalaisia kaatuu ulkomailla. Jos kansa kokee Afganistanissa olon todella tärkeäksi, kaatumisetkin todennäköisesti ollaan valmiita hyväksymään. Viime kädessä on kysymys on siitä, kokevatko suomalaiset, että Afganistan on sen väärti. Salonius-Pasternak ei usko siihen, että suomalaiset päättäisivät yhtäkkiä kääntää kelkkansa ja lähteä maasta. Se ei kuulu suomalaisuuteen. Kun ollaan kerran luvattu tehdä jotakin, se tehdään. Suomalaiset haluavat hoitaa asian kunnolla.

12 O12 Kulttuuri Kulttuuri Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Tuottaja: Päivi Bisi Kulttuuritoimittaja: Hannu Sarrala Sähköposti: A Ei tasa-arvon onnelaa ole koskaan ollutkaan, mutta kerran Suomi oli matkalla siihen suuntaan. Tilastokeskuksen luvut kertovat, että olemme jo pitkään matkanneet aivan toiseen suuntaan. Kirjailija Kjell Westö Yhteishyvä 2/11 Jo osallistuminen on Puolukoista, juolukoista, mustikoista, karpaloista, niistä on pienet tytöt tehty, Lahden tanssiopiston Marjametsällä-teos kertoo. Uudet tanssit: Koreografiakatselmus motivoi tanssioppilaita ja tarjoaa ponnahduslaudan ammattiin aikoville Sinikka Viirret Muistakaa se pyrähdys! Älkää vilkuilko sivulle! Tanssinopettaja Sari Heikkilä jakelee viimeisiä ohjeita, Berward Kochin Flowing Blue alkaa soida ja Siivillä-koreografian nuoret tanssijat täyttävät lavan. Harjoitusaikaa on vain 10 minuuttia, sillä ennen päivällä alkavaa katselmusta on 20 ryhmän ehdittävä etsiä asemat ja katsoa valot. Meille jo osallistuminen on voitto, tänne on vaikea päästä, Heikkilä sanoo hetkeä myöhemmin Kajaanin Kaukametsän lämpiössä. Lapin balettiopiston ryhmä on tänä vuonna Uudet tanssit -koreografiakatselmuksen pohjoisin osanottaja. Samaa vakuuttaa ryhmässä tanssivan Saana Heinon äiti, Rebekka Heino, joka kameransa kanssa seuraa tyttöjen kisaa. SIIVILLÄ ON yksi noin 40 esityksestä, jotka esiraati seuloi esiin yli 130 tarjotun teoksen joukosta. Osa ryhmän tytöistä oli mukana jo viime vuonna ja sai hyvää palautetta raadissa istuneelta tanssija Nina Hyväriseltä. On erittäin tärkeää päästä esiintymään, muuten sitä taitoa ei tule. Omat näytökset eivät riitä, Sari Heikkilä sanoo. Katselmuksissa ryhmällä on myös tilaisuus nähdä toisten, samanikäisten tekemistä. Ne syö kaiken. Ne pyrähtävät luokkaan ja kysyvät, onko sinulla jotain uutta, Heikkilä kehuu ryhmäänsä. Parhaiten näille tytöille istuu hänen mielestään kaunis, virtaava liike, ei niinkään jazzmainen, räväkkä ilmaisu. AIKA KOVA taso, Elmalotta Koivumaa, 11, vastaa kysymykseen, mikä asia katselmuksessa jännittää eniten. Omassa tanssissa tiukin paikka on se, pysyykö pystyssä entre large -hypyssä. Tosi mukavaa ja kaunista. Oppii paljon uusia liikkeitä, Saana Heino, 10, kuvaa sitä, millaista Siivillä-teosta on tanssia. Hilja Tapio, 10, iloitsee siitä, että tanssissa saa näyttää kaikkia taitoja. HARJOITUSVUOROON on edennyt Marjametsällä-koreografia, jonka Lahden tanssiopiston Johanna Stenlund on tehnyt 4 6-vuotiaille. Saatte karamellit tämän päälle, koreografi lupaa tanssijoille. Anssi Tikanmäen Savolaisen metsän tahdissa muovisangot käsivarrella keikkuen ilakoivat pikkutytöt uhkuvat energiaa, joka tarttuu aikuisiin. Suut hymyssä katsomo alkaa taputtaa tytöille tahtia. Uudet tanssit -katselmuksen pohjoisin ryhmä tulee Rovaniemeltä. Edessä Tytöillä on myös yllätys. Kun loppuaplodit alkavat, he suhisevat salin hiljaiseksi ja lausuvat oman versionsa lorusta Mistä on pienet tytöt tehty? Puolukoista, juolukoista, mustikoista, karpaloista. Niistä on pienet tytöt tehty. KOREOGRAFIAAN painottaminen näkyy yhä selvemmin 15 vuotta nyt täyttävässä Uudet tanssit -katselmuksessa, tapahtuman taiteellinen johtaja Minna Palokan-

13 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Kulttuuri O13 Elokuvan Jussit jaetaan tänään A Alaikäistäkin voi kiinnostaa päästä kurkkaamaan salattuun ravintolamaailmaan. Ravintoloitsija Ilpo Sulkala ikärajattomasta keikasta Kaleva 3.2. SUOMI TUHOTAAN ydinpommeilla tv:n South Park -sarjan jaksossa Jim-kanavalla Ydinasevallat päättävät pyyhkiä Suomen maailmankartalta, koska Suomi aikoo tunnustaa Maan tekemän petoksen avaruusolennoille. Rehti Suomi tulee tunnontuskiin, kun Maan valtiot ovat yhdessä kavaltaneet avaruusolioilta rahoja. A Teatteri antaa nuorille elämyksiä, puhetekniikkaa ja rohkeutta esittää, ei vain seisoa näyttämöllä. Teatteriharrastaja Salme Lehtonen Aamulehti 4.2. voitto Metsä humisee Gösta-museossa Mäntässä ARTO TULIMA Mäntässä Pirkanmaalla toimiva Serlachius-museo Gösta tuo esiin Suomen taiteen kultakautta sekä suomalaisten taiteilijoiden metsäkokemusta. Kahden näyttelyn kokonaisuus on esillä Joenniemen kartanossa koko loppuvuoden. Göstan helmet -näyttelyssä on lähes 60 teosta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Mukana on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin ja Albert Edelfeltin teoksia. Metsä-näyttely taas sisältää sekä suomalaista nykytaidetta että vanhempia teoksia. Vanhimmat työt ovat 1850-luvulta, jolloin taiteilijat alkoivat hyväksyä suomalaisen metsän aiheekseen. STT Jagger esiintyy ensi kertaa Grammy-gaalassa Rockin ikääntyvä kumihuuli Mick Jagger laulaa ensi kertaa urallaan Grammy-gaalassa. Rolling Stonesin keulakuva esiintyy musiikkialan Oscareiksi kuvailtujen Grammyjen juhlagaalassa Los Angelesissa 13. helmikuuta. Jagger, 67, nousee estradille hiljattain edesmenneen soul-laulajan Solomon Burken kunniaksi. Brittiä säestää amerikkalainen solisti Raphael Saadiq yhtyeineen. Grammy-gaalassa laulavat myös muiden muassa Lady Gaga, Katy Perry ja Rihanna. Yhdysvaltain keskeiset musiikkipalkinnot Grammyt jakaa Recording Academy. STT, Reuters Ulla-Lena Lundberg sai suuren Tollander-palkinnon Siivillä-teoksen koreografi Sari Heikkilä. gas-sirviö toteaa tyytyväisenä. Perusjuttuja ei juuri enää tarjota, vaan tekijät osaavat hakea uutta. Koreografia voi lähteä esimerkiksi arkiliikkeestä. Suuri osa tarjotuista teoksista on oppilasnäytöksistä valikoituja. Kokenutkin koreografi tietää, että aina ei voi onnistua. Ei voi koko ajan tuottaa sitä priimaa. Uudet tanssit -katselmus tunnetaan hyvin tanssin kentällä, sillä aivan vastaavaa ei muualla Suomessa järjestetä. Tapahtuma on osoittautunut ponnahduslaudaksi monille nykytanssin nimille. Kajaanissa aikoinaan palkittuja ovat muun muassa Kirsi Saastamoinen, Jouni Prittinen, Valtteri Raekallio, Susanna Leinonen ja Carl Knif. O Uudet tanssit -koreografiakatselmus jatkuu Kajaanin Kaukametsässä sunnuntaina kello 12. Kirjailija Ulla-Lena Lundberg on saanut Svenska litteratursällskapetin Tollander-palkinnon. Lauantaina myönnetty palkinto on euroa. Lundberg sai tunnustuksen ensisijaisesti romaaneistaan ja esseemuotoisista matkakuvauksistaan. Monipuolinen kirjailija palkittiin samalla muun muassa runoistaan ja novelleistaan. Svenska litteratursällskapet jakoi Runebergin päivänä kaikkiaan euron palkinnot. Palkintoja saivat muiden muassa kirjailijat Tomas Mikael Bäck ja Pirkko Lindberg sekä näytelmäkirjailijat Juha Siltanen ja Thomas Wulff. Svenska litteratursällskapet perustettiin vuonna 1885 kunnioittamaan Suomen kansallisrunoilija J. L. Runebergin muistoa. STT

14 O14 Kulttuuri Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Eriskummallisten tarinoiden taitaja Runeberg-palkinto: Unenomaiset novellit toivat Tiina Raevaaralle tunnustuksen STT, PERTTI MATTILA Helsinki Kahden viime vuoden Runebergpalkinnot menivät nimekkäille Sofi Oksaselle ja Kari Hotakaiselle, mutta tänä vuonna arvopalkinnon nappasi yllättäjä. Tiina Raevaara pokkasi tunnustuksen lauantaina novellikokoelmastaan En tunne sinua vierelläni (Teos). En itse osannut odottaa yhtään tätä palkintoa. Jo Runebergehdokkaaksi pääsy oli iso yllätys, Tiina Raevaara (s. 1979) tunnustaa. Nyt palkitun kirjailijan tyyliin on liitetty määre unenomainen fiktio. Se on ihan oikein määritelty. Tykkään unen logiikasta, jossa outojakaan tapahtumia ja muutoksia ei pidä epäuskottavina. Runeberg-raati tulkitsee Raevaaran tarinoita samaan tapaan kuin kirjailija itse. Palkintoperusteiden mukaan Raevaaran teos puhuttelee ennen kaikkea lukijan alitajuntaa, vaikkakin kirjan maailmat muistuttavat arkitodellisuutta. Novellikokoelma käsittelee eriskummallisten tapahtumien ohella suuria inhimillisiä kysymyksiä, kuten elämää, kuolemaa, rakkautta ja muistamista. Runeberg-voittaja on huomannut, että häntä kiinnostavat aiheet kausittain. Novellikokoelman kirjoittamisen aikaan minua kiinnosti teemana sota pienen yksilön jopa naurettava kohtalo isossa sodassa. Koska suosikkiteemat vaihtuvat, ei ole yllättävää, että Raevaara tähtää kirjailijana ennen muuta monipuolisuuteen. IHAILEN Margaret Atwoodia suuresti, sillä hän kirjoittaa hyvin monenlaisista aiheista ja monille eri aikakausille sijoittuvista tapahtumista. Lisäksi hän vielä kokeilee erilaisia tyylejä kuten dekkarityyliä. Pysyvän oloisesti Raevaaran kertomusten keskiöön hakeutuvat luonto, eliöt ja eläimet. Samaistuminen eläimeen tai ihminen eläimenä muiden eläinten joukossa ovat kiehtovia näkökulmia. Lisäksi luonnon tuoma symboliikka ihmisen omaan elämänkaareen tulee teksteihini jotenkin aika sujuvasti, kirjailija makustelee. Luonto valikoitui myös Raevaaran akateemisen uran aiheeksi: hän väitteli tohtoriksi luonnontieteen (perinnöllisyystieteen) alalta. Sitä, heijastuuko tiedetausta Vuoden 2011 Runeberg -kirjallisuuspalkinnon saaja Tiina Raevaara. ANTTI AIMO-KOIVISTO A Vahvuuteni kirjailijana voisi olla ajatusten irrallisuus eli se, että rikon jatkuvasti odotuksia. proosaani, on perin vaikea arvioida. Ehkä tutkimusalani on sekin osoitus mielenkiinnosta luonnonilmiöihin. Raevaaran kokoelman tarinat sisältävät piirteitä kirjallisuuden eri lajityypeistä. Runeberg-palkinnon perusteiden mukaan hän yhdistelee taiten kauhukirjallisuutta, psykologista trilleriä, myyttejä ja satuja. Raevaara ei halua nimetä kirjallisia esikuvia, koska hän ei halua matkia ketään. KANNUSTAVIA esimerkkejä hänelle ovat kuitenkin olleet Kafka, Edgar Allan Poe ja Roald Dahl, kotimaasta Jyrki Vainonen. Vaikkapa Roald Dahl onkin alati yllättävillä novelleillaan Runebergvoittajalle selvästi hengenheimolainen. Vahvuuteni kirjailijana voisi olla ajatusten irrallisuus eli se, että rikon jatkuvasti odotuksia, Raevaara tuumii. Palkinto Kymppitonni Runeberg-kirjallisuuspalkinto myönnetään vuosittain J. L. Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta. Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Vuodesta 1987 jaetun tunnustuksen palkintosumma on euroa. Tiina Raevaaran voittajateoksen ohella muut ehdokkaat olivat tänä vuonna Eva-Stina Byggmästarin Vagga Liten Vagabond, Olli Jalosen Poikakirja, Pekka Mannisen Kiimakangas, Tommi Melenderin Kuka nauttii eniten, Antti Nylénin Halun ja epätoivon esseet, Harry Salmenniemen Texas, sakset ja Miina Supisen Apatosauruksen maa. Palkinnon jakavat yhdessä sanomalehti Uusimaa, Porvoon kaupunki, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto ja Finlands Svenska Författareföreningen.

15 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Kunnianhimoisessa konsertissa ei kuultu kuluneita kuvioita Saksofoni: Phil Woods on luonut soittimelleen omaperäisen soinnin Konsertit Phil Woods alttosaksofoni,tim Hagans trumpetti, kapellimestari ja Norrbotten Big Band Haaparannan Folkets Husilla torstaina Tuki jakautuu aika tasaisesti Apurahat: Maakunnan taiteilijan olisi hyvä näkyä muualla Suomessa Seija Lappalainen Trumpetisti Tim Hagans esiintyi viime lokakuussa viimeisen kerran Norrbotten Big Bandin taiteellisena johtajana. Hän jätti hieman haikeat jäähyväiset myös Haaparannan jazzyleisölle, mutta lupasi samaan hengenvetoon palata pian takaisin. Paluuta ei tarvinnut kauan odottaa, sillä nyt Hagans on jälleen kiertueella Norrbotten Big Bandin kanssa mukanaan amerikkalainen veteraanisaksofonisti Phil Woods. Kiertueen toinen konsertti soitettiin torstai-iltana Haaparannan Folket Husin teatterisalissa. Vuonna 1931 syntynyt Woods on lähellä sellaista muusikkohahmoa, jota on ollut tapana ylistää eläväksi legendasi tai jopa jazzin jättiläiseksi. Kuitenkin 1950-luvulta asti jatkunut ura riittää nostamaan Woodsin ilman ylisanojakin näkyvälle paikalle jazzin ja alttosaksofonin historiassa. Woods muokkasi Charlie Parkerin hieman neuroottisesta bebopista rennommin svengaavaa, bluesvaikutteista musiikkia ja loi oikean jazzmuusikon tavoin soittimelleen mehukkaan, omaperäisen soundin. Haaparannan konsertti koostui lähes kokonaan Phil Woodsin sävellyksistä, vain konsertin avannut äkkiväärä bebop-tutkielma Palt Seanuts oli Tim Hagansin käsialaa. Koko konsertin tuolilla istuen soittanut lähes kahdeksankymppinen Woods näytti välillä hieman väsyneeltä, mutta kunnianhimoisesti rakennettu konsertti ei ollut kuluneiden kuvioiden kertaamista. Woodsin sävellykset olivat monipuolisia esimerkkejä klassisista jazzsävellyksistä. Mukana oli bebop-pohjaista svengiä ( All Birds Children ), tummasävyistä bluesia ( Banja Luka ) ja koskettavia Pääosa valtion taidetoimikuntien apurahoista jaetaan Helsingin ja lähikuntien alueella, koska siellä toimii eniten eri alojen taiteilijoita. Maakunnissa, kaukana etelän taidehallinnosta, epäillään näiden sattumien lentävän kauas vain siinä tapauksessa, että valtion taidetoimikunnissa istuu oman maakunnan edustajia tai muita kavereita. Pitkän ajan näppituntuma tuntuisi puoltavan tätä näkemystä, mutta taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson on eri mieltä. Mielestäni ne jakautuvat aika tasaisesti suhteessa tekemiseen, hän sanoo. Taiteen keskustoimikunnassa seurataan, miten apurahat jakautuvat maantieteellisesti. Jakobsson muistuttaa, että viime aikoina myös taidetoimikuntien rakenne on muuttunut selkeästi. Vuosi sitten työnsä aloittaneiden taidetoimikuntien jäsenistä 40 prosenttia on pääkaupunkiseudulta ja 60 prosenttia muualta Suomesta. Aikaisemmin suhdeluku oli käänteinen, puheenjohtaja kertoo. Myös Jakobsson aloitti samaan aikaan taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajana. Tällä viikolla hän oli tutustumassa Suomen pohjoisimpiin alueellisiin taidetoimikuntiin Oulussa ja Rovaniemellä. LEIF JAKOBSSON on aikaisemmin kertonut näkemyksenään, että kansallisella tasolla toimiva alueellinen taiteilija voi saada valtion taidetoimikunnalta apurahan. Nyt hän tarkentaa lausuntoaan. Tärkeintä on laatu ja kansallinen näkyvyys. Jokaisen on hyvä balladeja, kuten edesmenneiden pianistisuuruksien muistoille sävelletyt Goodbye Mr.Evans ja Hank Jones. Phil Woodsin tunnistettava alttosaksofonin soundi oli ennallaan ja vaikka ikävuodet olivat ehkä lyhentäneet soolo-osuuksia, tuli sanottava kuitenkin vivahteikkaasti esille ja perinteiseen jazzilmaisuun kuuluva svengi oli täysin tallella. Mukavaa oli myös huomata, kuinka vähäeleisesti ja hyväntahtoisesti Woods antoi palautetta nuoremmille soittokumppaneilleen. Norrbotten Big Bandissa on omasta takaakin vahvaa solistivoimaa, kuten saksofonistit Mats RAIJA SUOPAJÄRVI Tärkeintä on laatu ja kansallinen näkyvyys. Jokaisen on hyvä vähän liikkua, taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson sanoo. vähän liikkua, Jakobsson sanoo. Puheenjohtaja muistuttaa, että kansalliset taiteilijat ovat täysin vastaavassa tilanteessa halutessaan kansainvälistä näkyvyyttä. Taiteilijoiden pitää lähteä maailmalle portfolioiden kanssa. Kukaan ei tule täältä kaukaisesta Suomesta hakemaan. Myönteisiä esimerkkejä on. Leif JUKKA PIIROINEN Phil Woodsin tunnistettava alttosaksofonin soundi oli ennallaan ja vaikka ikävuodet olivat ehkä lyhentäneet soolo-osuuksia, perinteiseen jazzilmaisuun kuuluva svengi oli täysin tallella. Garberg ja Håkan Broström. Tim Hagans esiintyi vakuuttavan intensiivisenä trumpettisolistina ja kapellimestarina, jonka johdolla koko orkesteri soi jälleen kerran komeasti. Maininnan ansaitsee toimiva komppitrio pianisti Daniel Tilling, basisti Martin Sjöstedt ja rumpali Jonas Holgersson, jonka luoma rytminen imu kantoi eloisasti koko orkesteria. Phil Woodsin vierailu Haaparannalla ei tarjonnut yllätyksiä, mutta kukapa niitä kaipaa, kun perinteiset jazzin hyvät ainekset esitetään niin tuoreesti ja lämpimästi kuin Norrbotten Big Band solistivieraineen ne Hagansin johdolla nyt esittivät. Jukka Piiroinen Jakobsson iloitsee suomalaisen valokuvataiteen menestyksestä maailmalla. Hän muistuttaa, että maailmalla näkyminen vaatii kovaa työtä. KUHMO ON MYÖNTEINEN kansallinen esimerkki. Muusikoiden aloitteesta käynnistynyt tapahtuma on kansallinen festivaali, vaikka toimiikin reuna-alueella. Jakobssonin mukaan alueet voisivat hieman edistää taiteilijoidensa kansallista näkyvyyttä. Lastenkulttuuria valtion taidehallinnossa katsellaan hieman toisesta näkökulmasta. On päätetty, että lastenkulttuurin tukeminen jyvitetään kokonaan alueellisille taidetoimikunnille. Täällä maakunnissa läänintaiteilijat tekevät todella hyvää työtä lasten ja nuorten parissa. VALTIOVALTA VOI TEHDÄ linjauksen aluepolitiikan suuntaan, ja sellainen otetaan toiminnassa huomioon, mutta kun jaetaan taiteelle rahaa, ainoa kriteeri on laatu, Jakobsson painottaa. Kulttuuri O15 Itse Mannerheim Pappilan Areenalle Hannu Sarrala Simoon havitellaan suuria. Mannerheim-näytelmän käsikirjoitus on viimeistä viilausta vaille valmis, ja ensi-iltaa kaavaillaan Wanhan Pappilan Areenalle heinäkuun lopulle. Tarina kattaa koko Mannerheimin elämän. Tällaista kokonaista läpileikkausta hänen vaiheisiinsa ei ole koskaan ennen tehty, kehaisee käsikirjoittaja ja esityksen ohjaaja, kemiläinen Tatu Jokinen, joka on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja Turun taideakatemiasta. Kuvaa piirretään ihmisestä, ja tekstissä vältetään patsastelua. Jokisen mukaan kuva painottuu Suomen marsalkan elämän alkuvaiheisiin. Tarkoitus ei ole tehdä Suomen sotien historiaa, vaikka näilläkin keskeisillä tapahtumilla on paikkansa tarinassa. Niinpä näytelmään tarvitaan kolme Mannerheimia eri-ikäkausien rooleihin. Kesäteatterin tarpeisiin paikoin juttua myös kevennetään. Mukana on myös merilappilaista paikallisuutta jääkäriliikkeen Simon kapinan vaiheilta Maaninkajärven saunan kautta. Samoin pilkahtaa Tornion maihinnousu. Erikoisuus on sekin, että Mannerheimin avioero astui voimaan Tornion käräjillä 1919, eikä Hangossa, kuten yleisesti luullaan. Näytelmän pituus on kolme tuntia väliaikoineen. Se vaatii paljon näyttelijöiltä, joita parhaillaan haetaan ja rekrytoidaan. Ensimmäinen katselmus on tiistaina 8.2. klo 17 Simon Wanhassa Pappilassa. Tarvitaan kaikkiaan avustajaa. Aluksi ryhdymme kouluttamaan näyttelijän työhön ja sitten harjoituksiin, Jokinen toteaa. Hän toivoo yhteydenottoja myös puhelimitse numeroonsa Näytelmän tuottaa Meri-Lapin Näyttämötaiteen Tuki ry. Puheenjohtaja Kari Hiltunen uskoo suunnitelmiin, joiden painavuutta hän vertaa vuoden 2006 suurmenestykseen, Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu -versioon. Pappilan isäntä Ari Hiltula mainostaa, että näytelmän miljöötä levitetään myös ravintolaan. Ajatuksissa on virittää tunnelmaa myös pappilasta, johon muokataan päämajan tunnelmaa. Pohdimme esimerkiksi puettaa tarjoilijamme lottapukuihin. Lapin Sotilassoittokunta PIENI ILTASOITTO Solisti-ilta Säestys Katri Säkö-Arias, piano Kemin pirtti To klo Vapaa pääsy

16 O16 Yhdessä Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Mikä osasto: Pohjolan Sanomien ja lukijoiden kohtauspaikka Puhelinnumero: Faksi: Sähköposti: Päivän palat vuosien varrelta arkistoituna verkkoon osoitteessa Onko teillä juhlat? Lähetä meille juhlistasi lyhyt kertomus ja kuva Pannu kuumana -palstalle. Tai vinkkaa syntymäpäiväsankari, vaikka itsesi! Päivän vitsi Kärpänen oli jäänyt kiinni hämähäkin seittiin. Paikalle tuli hyttynen ja kysyi: Mitä sinä teet? Surffailen verkossa, vastasi kärpänen. Lähetä oma vitsisi osoitteeseen Valkea kotilo mukaan ja reippaasti liikkumaan Tamagotchi: Laite mittaa liikkumisen määrää pisteillä Matti Nikkilä Veitsiluodossa tamagotchi on tavallinen näky. Tamagotchit ovat tuoneet saarelle myös uuden kahvipöytien puheenaiheen. Terveys ja elintavat ovat nyt nousseet esille huomattavasti aikaisempaa voimakkaammin. Pieni valkea kotilon näköinen laite, jota tamagotchiksi kutsutaan, on oikeasti kiihtyvyysanturin sisältävä aktiviteettimonitori. Suomeksi sanottuna laite mittaa, kuinka paljon ihminen liikkuu. A Täällä työntekijät harrastavat työmatkaliikuntaa. Hannu Myllykoski henkilöstöpäällikkö Saarelaiset on saanut liikkuman Aino Active -ohjelma, jolla yhtiö pyrkii ylläpitämään henkilöstönsä työkykyä. Itsellemmehän me teemme tässä töitä, työsuojeluvaltuutettu Seppo Ranta sanoo. Työnantaja totta kai hyötyy parempikuntoisista työntekijöistä. Sairaslomat vähenevät ja väki on virkeämpää. Aino Activen käyttö kuuluu konsernin varhaisen välittämisen malliin. Pyrimme sen kautta osoittamaan, että välitämme ihmisistä, henkilöstöpäällikkö Hannu Myllykoski sanoo. TYÖNANTAJA EI Myllykosken mukaan saa ohjelman kautta mitään tietoja yksittäisistä veitsiluotolaisista, eikä se pyri sen avulla arvostelemaan ihmisiä. Yhteisellä tasolla tietoa kyllä löytyy. Tähän asti olemme saaneet sellaista tietoa, että pohjoisen väki on melko hyväkuntoista. Täällä työntekijät harrastavat työmatkaliikuntaa. Aino Activen Kristiina Rauma ja Anne-Mari Alaluusua sanovat, että liikkumista mittaavat kotilot ovat kiinnostaneet väkeä. Hyväkuntoisetkin usein haluaisivat sellaisen. Kunnon testaaminen on ollut Veitsiluodossa suosittua. Jo kaksi Anne-Mari Alaluusua (vasemmalla) ja Kristiina Rauma kertovat, että kunnon testaaminen on ollut Veitsiluodossa suosittua. kolmasosaa väestä on käynyt testeissä. Lopuillakin on vielä vähän aikaa testata itsensä. AINOLAISET TEKEVÄT tällä hetkellä työtään Veitsiluodon lisäksi Oulussa. Kuntokartoituksen ja terveysanalyysin jälkeen kunnon arvioijat ohjeistavat jokaista yksilöllisesti. Jos kunnossa on parantamisen varaa, mukaansa voi ottaa liikkumista mittaavan laitteen. Laite näyttää pisteinä koko päivän liikkumisen määrän. Tehtaan tiedottaja Taisto Saari sanoo, että hän on ottanut tamagotchin ja se on auttanut liikkumaan tarpeeksi. Työsuojeluvaltuutettu Seppo Ranta sanoo, että hänen ei olisi välttämättä tarvinnut ottaa sitä. Henkilöstöpäällikkö Hannu Myllykoski ei yksikantaan saanut sitä. Satuin ilmeisesti olemaan niin hyvässä kunnossa, Myllykoski naurahtaa. Tamagotchiksi nimetty laite mittaa kantajansa liikkumista. Tausta Työkyvyn ylläpito Stora Enson Veitsiluodon ja Oulun tehtailla on käynnissä yhtiön varhaisen välittämisen mallin mukainen Aino Activen pyörittämä Aino-ohjelma. Ohjelmassa ensimmäiseksi katsastetaan ihmisten kunto. Jokaiselle asetetaan tavoitteita ja ihmisiä ohjeistetaan. Tämän jälkeen ihmiset parantavat terveyttään esimerkiksi kuntomonitoreiden avulla. Jokainen työntekijä saa raportin terveytensä kehittymisestä. Myös työnantaja saa raporteista koosteita. Veitsiluodossa ohjelma kestää kaksi vuotta.

17 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Yhdessä O17 Mäkikeskus suojattuine lentomäkineen olisi tätkein Aavasaksan nostaja. Timo Leinonen Suomi24:n aktiivisin naputti yli viestiä Internetissä toimivan keskustelupalsta Suomi24:n aktiivisin keskustelija kirjoitti viime vuoden aikana kaikkiaan viestiä. Nettilehti Mediaviikon mukaan vuoden 2010 aikana Suomi24:n keskustelupalstoilla julkaistiin yhteensä viestiä. Vuoden 2010 puhutuimmat uutisaiheet Suomi24:ssä käsittelivät Kreikan tukipakettia, ahtaajien lakkoa sekä kirkon ja homoseksuaalien välisiä jännitteitä. Myös maahanmuutto, ilmastonmuutos sekä erilaiset parisuhdeongelmat aiheuttivat kärkkäitä keskusteluita. Asia-aiheiden ohella myös viihde kiinnosti. Eniten keskustelua kirvoittivat kohujulkkis Johanna Tukiainen, Miljonääriäidit Maria ja Nina sekä Reindeerspotting-elokuvan rovaniemeläinen päähenkilö Jani. HELENA LESSING Hunteerinkiä Hannu Lantto Sivistyksestä -Kotiseudusta kiinnostuminen on luontaista myöhemmällä iällä, Timo Leinonen tietää mutta toivoo, että toimintaan tulisi mukaan nuorempiakin tornionlaaksolaisia. Kotiseutua kyllä arvostetaan. Museoituuko Tornionlaakso? 70 vuotta: Timo Leinonen Helena Lessing Vaarana on että Tornionlaakso museoituu, Timo Leinonen myöntää. Jos ei ole työpaikkoja koulutetuille ihmisille, nuoret väistämättä lähtevät ja ihmismäärä vähenee. Tänään sunnuntaina 70 vuotta täyttävällä Timo Leinosella ei ole mitään museoita vastaan, onhan hän esimerkiksi Ylitornion Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen varapuheenjohtaja. Mutta kotiseudun museoituminen näyttää pahalta ihmisestä, joka opettajaksi valmistuttuaan palasi isän synnyinseuduille. AAVASAKSAN vieraskirjoista hän on nähnyt käyneensä siellä ensimmäisen kerran isän ja äidin kanssa 50-luvun alussa. Sen juhannusjuhlat olivat maankuulut ja niiden suosio ylsi 80-luvun alkuun. Niillä kävi parhaimmillaan parikymmentä tuhatta ihmistä Mäkikeskus suojattuine lentomäkineen olisi tärkein Aavasaksan nostaja, Leinonen sanoo. Taas on nähty että paljon mäkikisoja on peruuntunut tuulen takia. Kysyntää ja tarvetta olisi. Ei se ole utopiaa, jos koko Lappi alkaisi sitä ajaa, hän sanoo ja suree suomalaisten vastustusta hankkeelle. Rahaa toki tarvittaisiin miljoonaa. URHEILUN ja matkailun yhdistäminen on luontevaa Leinoselle, joka on toiminut mm. Aavasaksan Urheilijoiden ja SVUL:n järjestöaktiivina yli 40 vuotta. Häntä harmittaa edelleen SVUL:in hajoaminen 90-luvulla, samoin kuin Hiihtoliiton nykyinen eriytyminen lajijaostoihin. Niistä kärsii urheilu alinta tasoa myöten. Nuoret pitäisi saada taas innostumaan hiihtoon ja yleisurheiluun ohjatulla toiminnalla ja harjoittelulla, opettaja pohtii. KOTISEUDUSTA ja matkailusta on tullut Leinosen aktiivisinta aluetta viime vuosina. Ylitorniolla on pidetty korkeatasoisia matkailuseminaareja kansainvälisin voimin Osmo Pekosen yhteyksien avulla. Matkailuhistoriallinen seura täyttää pian 20 vuotta. Ihmiset ovat kiinni kotiseudussaan, Leinonen tietää mutta suree samalla, että yhdistysten vastuunkantoon eivät nuoremmat ole halukkaita. Timo Leinonen Syntynyt Lahdessa Kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista 1965 Liikunnanopettajaksi Ylitorniolle 1966 Tengeliön koulussa opettajana ja johtajana AavU:n ja SVUL:in järjestöaktiivi Tornionlaakson Matkailuyhdistyksen, Suomen Matkailuliiton ja Suomen Matkailuhistorian Seuran aktiivi Kunniamerkeistä arvostaa eniten SLU:n kultaista ansioristiä vuotisseminaarissa kuultiin lauantaina professori Juha Pentikäistä ja kirjailija Oiva Arvolaa Kläppirievut, jokka kuluttavat kallista aikaansa koulussa, vaikka olis paljon tähelisempääki hommaa, ruukavat useasti kyselä, että miksi se häätyy tämäki pörröys opetella ja missä sitä muka tarvithaan ja miksi tämä ja miksi tämä. Alappa sitä siinä sitte hunsvotille selittähmään; sei kuntele elikkä sei käsitä elikkä sei halvaakhaan kunela. Son helppo ko vain porisee, että peruskoulu on yleissivistävä koulu ja nämäkki tyijhänpäiväsyyet häätyy vain opetella. Niin sitä sitte ittekki joskus pysähtyy hunteeraahmaan, että mitä se sivistys sitte oikein on, mitä siihen kuuluu ja mitä ei. Tietosanakirjat ja muut semmoset selittää, että sivistys on kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Yhen äijjän mielestä sivistys on ihmiseksi tulemista. A Son suuri vaara että sitä alkaa näyttähmään enempiki knapsulta ko sivistyhneeltä. SITÄHÄN SAATTAA hunteerata, että ko ossaa plokata juhlapöyässä oikeat haarukat ja veittet etheensä jokhaiselle ruale ja tilata oikean färistä viininlitkua lohele elikkä sonnile, ko niitä napostellee, elikkä ko kahvin kans kurmoo viinaa, ossaa erottaa, että onko se konjakkia elikkä präntiä, eikä vahinkossakhaan käytä sannaa mie, ko son kuulemi moukkamaista! Niin, vissiin son sivistys semmostaki, mutta emmie kovin sivistymättömänä mettäläisenä pitäs sitäkhään, vaikka haarukat ja veittet meniski sekasin ja lohen kans kurmos punasen färistä viiniä, elikkä ko kahvin kans litkis sitä iänikusta konjakkia ja pitäs pikkurilliä somasti sojohlaan ja kuiten mielessään hunteerais, että hyi ryökäle ko on pahhaa viinaa! Net taitavat enempiki olla niinko käytöstapoja, mutta onhan net nekki tieten sivistystä, mutta son suuri vaara että sitä alkaa näyttähmään enempiki knapsulta ko sivistyhneeltä. MUTTA KYLLÄ mie tuomosen jonkulaisen yleistieon asioista piän sivistyksenä. Mie ko klonusin aikoihnaan Ylitornion yhteiskoulun lukion käytäviä, se mullekki varsin valkeni mitä on sivistys. Siihen aikhaan hääty kääntää aina saksan tunnile kappahleet kotona. Mie luin lyhyttä saksaa. Sev verran opin jo ensimäisien viikkojen aikana, että saksan kielessä supstantiivit kirjotethaan isola alkukirjaimella. No, siinä kappahleessa sattu olheen hunteerinki yhestä kirjailijasta, Bertold Brehctistä. Miien tieny semmosen äijjän olemassaolosta yhthään mithään. Minun tuurila se Plitsi tieten tahto minut kääntähmään sen kappahleen. Mie reistasin Plitsile selittää, että mie en löytäny misthään sanakirjasta sanoja Bertold enkä Brehct. Mie selitin sen tosissani ja ihmettelin ko Plitsi tapansa mukhaan virnuili mulle, mutta sillä kertaa vain pikkusen leveämästi. KIRJOITTAJA ON KEMINMAALAINEN LUOKANOPETTAJA

18 O18 Yhdessä Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Rakas isämme, poikani ja veljemme Heikki Petteri Miettunen * Kuivaniemi Kaustinen Rakkaudella kaivaten Antti ja Elina äiti Matti ja Anne perh. Jukka-Pekka ja Anne perh. Pipsa muut sukulaiset ja ystävät Sinun kädessäsi on kohtalomme, Jumala. Sinun voimasi auttaa meitä kestämään. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kuivaniemen kirkossa klo Muistotilaisuus Kuivaniemen seurakuntalolla. Muistamiset pyydetään ohjaamaan Antin ja Elinan tukirahastoon Kortesjärven SP Kaustinen, tilille Rakkaamme Toimi Einari Vammavaara * Alatorniolla Torniossa Kiittäen Maija ja Erkki Marjatta ja Kyösti Kaarina Annikki Erkki ja Mirja lastenlapset perheineen siskot ja muut sukulaiset Kun Luojamme niittää kypsää viljaa ja noutaa matkaajan väsyneen, kun sydän lämpöinen sammuu hiljaa, onko aihetta muuhun kuin kiitokseen. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Tornion tk:n henkilökunnalle isämme hoidosta. Rakkaamme Saimi Lempi Rosenberg o.s. Heikkinen * Kuhmo Kemi Kiittäen ja kaivaten sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Hiljaa saapui noutaja lauha, hellästi irrotti kahleet maan. Kuljetti sinne, missä on rauha, missä ei tuskaa milloinkaan. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitämme myös lämpimästi kaikkia Lempiä hoitaneita. Rakkaamme Arvo Matti Forsell * Petsamo Tervola Hiljaa saapui noutaja lauha hellästi irrotti kahleet maan. Kuljetti sinne missä on rauha missä ei tuskaa milloinkaan. Puoliso Kun loistat tähtenä iltataivaan, niin muistathan lapsias päällä maan. Teit eestämme, isä, niin paljon työtä, siitä sinulle kiitos ja hyvää yötä. Lapset Pappa, lähdit luotamme liian varhain, kun ihmissilmällä mitataan, mutt Herran tahto on aina parhain, kun oppisimme sen muistamaan. Lastenlapset ja lastenlastenlapset Siskot ja veljet perh. Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Aarno Edvard Aula * Tervola Tervola Toivon sydämeesi syvää rauhaa, kuun puhdasta valkeutta, ruohon puhdasta vihreyttä, maan puhdasta ruskeaa ja kasteen kirkkautta, taivaan puhdasta sineä ja aaltojen rauhoittavaa sointia. Toivon humisevan tuulen rauhaa ja maan hiljaisuutta. Jouko Hanna, Antti, Niilo ja Olivia Ville Arttu Jyrki ja Sari Ida, Juuveli ja Tilda Jäi ikävä ja kaipuu sanaton, mutta tiedämme sinun hyvä olla on. Raili Tarja ja Johanna perh. Rakkaamme Mauri Kalevi Ruutikainen * Turtola Pello Niin äkkiä lähdit luotamme pois, on niin kuin unta se vieläkin ois. Ei läheinen arvaa, ei silmä nää, miten lähellä onkaan määränpää. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on, vain kaipaus suuri ja sammumaton. Puolisoa, isää ja pappaa kaivaten Leena Satu, Janne, Santeri ja Silja Susanne ja Olli veli perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu hiljaisuudessa Pellon kirkossa. Kiitämme kaikkia surussamme meitä muistaneita. Rakkaamme Tuovi Ossian (Ossi) Rimpisalo * Karunki Keminmaa Kaivaten ja kaikesta kiittäen Eeva lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Toni Mikael Häkkinen * Lämmöllä muistaen Äiti ja Viljo Pasi, Maria ja Hanna perheineen Sukulaiset ja ystävät On ikävää, jota ei voi ilmaista, on kaipuuta, jota mitkään teot eivät voi täyttää ja on rakkautta, joka ei vaadi muuta kuin sydämen hiljaisuutta. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Saara Mirjam Leiti o.s. Lauri * Lämmöllä muistaen Raimo ja Pirjo Katja ja Harri sukulaiset ja ystävät Kutsu tää ei tullut tietämättä ovi rauhan maahan oli raollaan. Vaan arvaamaton oli päivän hetki, jona jätit tämän maan. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Raija Helena Kvist * Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Kaivaten sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta sekä kiitos kaikille Raijan hoitoon osallistuneille. Palvelemme jälleen päivittäin hautakiviasioissa! HAUTAKIVET SUORAAN VEISTÄMÖLTÄ ILMAN VÄLIKÄSIÄ sis. kaiverrus, kultaus, alk. 250 aluskivi ja rahti Ajo-ohje: käänny moottoritieltä Alaraumon rampista ylös ja heti oikealle, heti seuraavasta vasemmalle, aja 500 m ja tulet Antinsaarentien risteykseen, ensimmäinen piha oikealla ja olet perillä. Kiviveistämö Rakkaamme Ebba Matilda Antti * Suru on autio tie linnuttomassa maassa yksin kuljettava polku, yksin. Kaipauksella muistaen Laila ystäväsi Eeva perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. LAPIN MUISTOMERKKI OY Antinsaarentie 156, Kyläjoki, Tornio P tai Ma pe 9-20, la su Kaikki alan palvelut MYÖS KUKAT kilpailukykyisin hinnoin 20 vuoden kokemuksella Hautaus- Kukka- ja Pitopalvelu M. Hiltunen Ky Sauvosaarenkatu 5, Kemi , (myös iltaisin) veli perheineen sisarusten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Kiitos Tervolan vuodeosastolle ja kotipalvelulle Aarnon hyvästä hoidosta. Suru saapuu kyselemättä, se hetkessä yllättää. Se saapuu odottamatta, kun sitä ei aavista. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Lasse Järvenpään muistoa ja otitte osaa sanattoman suureen suruumme. Omaiset Kauttamme kaikki hautausalan palvelut Tornionlaakson Hautauspalvelu Kemintie 11, Tornio Puh: * Päivystys 24 h.

19 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Yhdessä O19 In memoriam Vauvat Erkki Tikkanen Heinän tuoksua, linnun laulua ja kaksirivinen, siinä yksinäisen poikasen iloa. Eikä siinä kauan mene, kun Erkki Pietari Pekka Tikkanen saa palkeet soimaan. Korvakuulolta hän opettelee kipaleita. Ja kohta jo isommasta pelistä näppäilee säveliä häihin ja muihin rientoihin. Hanuri soi silloilla, ladoissa, lavoilla ja taloissa. Se soi vielä kun lapsenkasvoinen nuorukainen saa kutsun rintamalle ja hänestä tehdään konepistoolimies. Vienan kanava, Hiisjärvi ja Tali-Ihantala ja siellä jossakin tarvitaan etulinjaan kaatuneen hanuristin tilalle soittaja. Korsusta kysellään ja onhan heillä antaa poika. Poika soittaa häirintämusiikkia, Elämää juoksuhaudoissa sekä Säkkijärven polkkaa, kunnes haavoittuu käteen. Mutta kuin ihmeen kautta, musiikin lahja säilyy. Valssit menneiltä ajoilta ja äänisen aaltojen loiskeet rantautuvat aina Lapin läänin perukoille asti. Lapin tiet saavat Helmi Palola öljysorapäällysteen ja Erkin tehtävä laboranttina on huolehtia oikeasta seoksesta. Eihän hanuria kotiin jätetä, vaan se seuraa miestä työmatkoilla. Soitosta sen kuitenkin huomaa, että suurperheen isän harteiden taakka alkaa olla liian raskas ja hän sairastuu vakavasti. Sydäntä operoidaan. Jälleen kerran hän tuntee Jumalan etsivän häntä. Enää ei voi piiloutua, vaan on vastattava kutsuun. Soittajan kuumat kyyneleet saavat muuttua ilon kyyneleiksi ja hanuri alkaa soida Herran kiitosta. Eläkevuosina hänellä on vielä aikaa opetella nuoteista soittaminen, joten veteraanin pelistä kuullaan jo oudoimmatkin laulut. Tutut ja tuntemattomat hän ehtii ilahduttaa ja lohduttaa soitollaan. Soittajan toive toteutuu myös, kun musiikin lahja siirtyy polvelta toiselle. Lopulta herkät sormet väsyvät ja kuuluu vain hyräilyä. Viimein hanuristi saapuu perille. Ilma on kevyttä hengittää, kukat tuoksuvat ja linnut laulavat. Hän astuu kirkkauden maahan. Soittaja-isää muistellen Anja-tyttäresi Tyttövauvat Eija Raappanelle ja Risto Jyrkille Tornioon. Sisarukset Sarita ja Jenita Piia ja Jouko Luokkalalle Kemiin. Sisarukset Veikka, Voitto, Valeri ja Viia Heli Kurkiselle ja Harri Kyllästiselle Simoniemeen Jaana ja Ville Hietalalle Keminmaahan Jenni ja Kai Hohtarille Tornioon Reetta ja Pertti Tuomalle Tornioon Elina ja Rami Ylävaaralle Tornioon. Sisarukset Aada 8 v., Oona 7 v. ja Saaga 3 v. saivat ihanan pikkusiskon Johanna Postille ja Tero Kerkelälle Ouluun. Kotona pikkusiskoa hoitaa Rasmus, Marja Asteljoelle ja Pentti Jauholalle Kemiin Piia ja Juho-Heikki Kokkoselle Tornioon. Sisar Veea Minna ja Janne Karhulle Maksniemeen. Sisar Ella 6 v Susanne ja Samuel Chazalmartinille Kemiin. Sisarukset Saime ja Elli. Poikavauvat Emma Jylkälle ja Hannu Ronkaiselle Simoon. Sisar Joonatan Ronkainen Anna-Liisa ja Mika Kurtille Tornioon. Sisarukset Henrik ja Jasper Minna ja Rauno Kähköselle Vojakkalaan. Sisar Hilma 1 v 8 kk Elina ja Henry Lustigille Tornioon. Sisar Emilia 1 v 5 kk Henna ja Jukka Siposelle Ylitorniolle. Sisarukset Hermanni, Oskari ja Akseli Tanja ja Pasi Juntuselle Kemiin Satu Kreiville Keminmaahan. Sisarukset Jussi, Janita, Joni, Jasmin ja Julia Annika ja Petri Uimoselle Haukiputaalle. Isosisko Olivia kohta 2 vuotta. Aurinkoisena pakkaspäivänä tammikuun 22 päivänä siunattiin Helmi Palola os. Palosaari Kittilän kirkossa iäisyysmatkalle. Helmi uskoi suomalaisiin perusarvoihin, kotiin, uskontoon ja isänmaahan. Maa ja metsä merkitsivät Helmille elämänmittaista kovaa työtä ja yrittämistä. Helmin lapsuus ja 1920-luvuilla oli taloudellisesti niukkaa aikaa, mutta kuten Helmi ruukasi sanoa: Lapsena ei tarvinnut laittaa nälässä nukkumaan. Vaikka Helmin koulu jäi muutamaan kansakouluvuoteen, sydämen sivistys oli sitä suurempi. Helmi avioitui v 1938 Palolan Aleksin kanssa. Helmi sanoi asuneensa ensimmäiset 12 vuotta maakunnan jaloissa, koska Palola oli silloinen kievaripaikka. Aleksi oli sodassa 5 vuotta ja muu perhe oli evakossa Ruotsin Doroteassa. Sodan jälkeen palattiin kotiin ja aloitettiin oman talon rakentaminen, johon muutettiin Helmin ja Aleksin talossa pidettiin paljon maatalouteen liittyviä koulutuksia ja erilaisia kursseja. Osallistuttiin aktiivisesti maatalousseuran, maalaisliiton toimintaan ja pidettiin erilaisia tilaisuuksia ja kokouksia. Heinäkuussa 1962 Aleksi kuoli 55-vuotiaana keskellä kesää. Rakkaan puolison menetys oli kova, Helmi jäi yksin 6 lapsen kanssa, vanhin 23-vuotias ja nuorin 9-vuotias. Uuden navetan rakennussuunnitelmat jäivät kesken ja elämä muuttui täysin. Vuoteen 1970 saakka Helmi hoiti lastensa kanssa karjataloutta ja lypsi 5-6 lehmää yksin käsin. Eläkkeellä ollessaan Helmi sai paneutua harrastuksiinsa, joita oli mm. kuorolaulu kirkko- ja naiskuoroissa, seurakuntatoiminta, lukeminen ja yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen. Ounasjoen rakentamista vastaan Helmi oli vahvasti. Helmi ei vetäytynyt omaan kammariinsa, vaan oli vieraiden käydessä vanhana emäntänä aina paikalla osallistuen keskusteluun. Me muistamme Helmin eloisana ja puuhakkaana Palolan vieraanvaraisena emäntänä. Helmi oli suurenmoinen aarrearkku ja tietopankki, joka muisti kaikki, nimet, talot ja niiden historiat ja elämänkulut. Helmi arvosti suoraa puhetta, kun taas teeskentelyä ja tekopyhyyttä hän ei sietänyt. Helmi asui kotonaan 90 vuoden ikään saakka, jonka jälkeen hän muutti Kittilän vanhainkotiin. Helmi oli uskossaan aito. Hänen Jumalansa oli salliva ja hyvä, jonka armo ja siunaus kuuluivat kaikille. Tämä kotoa saatu syvä uskon perusvirta säteili Helmistä loppuun saakka hänen tapaillessaan tutun virren tai runon säkeitä. Helmi siirtyi elämästä kyllin saaneena levollisin ja kiitollisin mielin ajasta ikuisuuteen. Näkemiin Helmi. Markku Laukkanen Kirjoittaja on kansanedustaja ja Helmi Palolan ystävä. Lapin yhdistysnetti on avautunut Kemi Lapin maakunnan yhdistysten yhteinen tiedotussivusto, tapahtuma- ja koulutuskalenteri, tietopankki ja tietokanta yhdistyksistä ja niiden toiminnasta on avautunut osoitteessa Yhdistystietokanta on paikka, josta löytyy lähes koko lappilaisen yhdistyskentän kirjo. Yhdistystietokannassa on valmiina perustiedot (nimi ja kotipaikka). Tietojen täydentämisestä, päivittämisestä ja ylläpitämisestä vastaavat yhdistykset itse. Lapin yhdistysnetin tehtävänä on toimia tiedon välityksen kanavana yhdistystoiminnan tarjoamista mahdollisuuksista. Sivuston kautta yhdistykset saavat toiminnalleen maakunnallista ja valtakunnallista näkyvyyttä. Se on yhdistyksille maksutonta. Sivusto on Järjestötoiminnan tukirakennetta koordinoivan Kansalaistoiminnan keskus Majakan Virtuaalijärjestö@ hankkeen tuotantoa. Kolme ajokortitonta kiinni Rovaniemellä Rovaniemi Kahden valppaan kansalaisen aktiivisuus keskeytti moottorikelkalla tuhdissa humalassa ajaneen miehen ajelut Rovaniemellä. Ensimmäisen ilmoituksen mukaan mies oli lähdössä liikkeelle päihtyneenä kelkallaan Pohjanpuistikosta. Poliisin ehdittyä paikalle, mies oli ennättänyt jo häipyä. Virkavalta kuitenkin tavoitti kännikelkkailijan toisen ilmoituksen ansiosta. Mies puhalsi virkavallan alkometriin 1,41 promillea. Ajo-oikeutensa mies oli menettänyt jo vuonna Mies saa niskaansa syytteet törkeästä rattijuopumuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta sekä liikennerikkomuksesta. Perjantaina poliisi nappasi lisäksi Rovaniemeltä kiinni kaksi ajokortitonta miesautoilijaa. Toisen hallusta löytyi lisäksi huumausaineeksi luokiteltua lääkeainetta. Kyseinen mies oli ajellut poliisien silmien alla varsin holtittomasti Rovaniemen keskustassa. 7-päiväinen sanomalehtien liiton jäsenlehti Perustettu 1915, ISSN X Levikki (LT 2010) Lukijamäärä (KMT S09K10) Osoite: Sairaalakatu 2, Kemi Verkkolehti: Sähköposti: etunimi.sukunimi@pohjolansanomat.fi Vastaava päätoimittaja: Heikki Lääkkölä Kustantaja: Pohjois-Suomen Media Oy Toimitusjohtaja: Matti Ilmivalta JAKELUPÄIVYSTYS Kemi Keminmaa Tornio Haaparanta Simo Tervola Kuivaniemi Vain suomalaiset puh.liittymät. ma-pe klo , la-su klo Maksuton puhelinnumero Lehdet toimitetaan n. klo Tervola ja Kuivaniemi seur. päivänä. Postin jakelualueilla: Kolari, Sieppijärvi, Pello, Turtola, Juoksenki, Ylitornio, Kauliranta, Rovaniemi Puhelinnumero ma-pe klo , la-su klo ASIAKASPALVELU Kemi, Sairaalakatu 2 Tilaukset/lukijailmoitukset Tornio, Hallituskatu 6 Tilaukset/lukijailmoitukset ps.asiakaspalvelu@pohjolansanomat.fi Avoinna ma pe klo TILAUSHINNAT Kestotilaus: Määräaikaistilaus: Laskutusväli Laskutusväli 3 kk 62,50 3 kk 68,50 6 kk 115,00 6 kk 131,50 12 kk 228,00 12 kk 261,00 Pohjoismaat: Muualle paitsi Haaparantaan lisätään tilausmaksuun 15 /kk lisäveloitus. Kestotilaus on uudistamatta jatkuva. Kestotilauksen irtisanomisen tai maksukerran muutospyynnön on oltava asiakaspalvelussamme vähintään 2 viikkoa ennen tilausjakson (maksuvälin) päättymistä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilapäiset keskeytykset on jätettävä asiakaspalveluumme viimeistään 3 arkipäivää ennen niiden voimaantuloa. Lyhyin tilapäinen osoitteenmuutos tai keskeytysaika on 1 viikko. Kestotilaajalle tilapäinen keskeytys hyvitetään ajassa tai näköislehden lukuoikeudella. ILMOITUSHINNAT Paikka /pmm Etusivu (A-osa) 4,06 3. sivu (A-osa) 3,44 Teksti 2,89 Tj 2,89 Takasivu 3,44 O-osan kansi (ei su) 3,32 Sääsivu (sisäosan takas.) 3,32 Tuotantolisä 0,10 Sunnuntailisä 0,14 Kuolinilmoitukset 2,40 Surukiitokset 2,40 RIVI-ILMOITUKSET joka päivä 1 3 riviä 23, lisärivit á 8 Mikko.fi-ilmoitukset ke ja la 1-3 riviä riviä 20 1x30 mm 25 1x40 mm kuvalla 25 SEURATOIMINTA joka päivä 1 5 riviä 4, lisärivit á 1 KOHOKOHTIA 1x x50 ja 2x x x100 ja 2x x x Aineisto konttoriin edellisenä päivänä klo 14 mennessä. Kaikki ilmoitushinnat sis. alv. 23 %. MEDIAMYYNTI Myyntijohtaja Juhani Himanka , Markkinointisihteeri Aune Kaartinen , Myyntineuvottelijat, yritysmyynti Henri Mattinen , Tarja Oljakka , Maarit Isomaa , Anne Vanninen , Ilmoitusvalmistus ps.ilmoitukset@pohjolansanomat.fi Kemi faksi Tornio faksi OTE JULKAISUSÄÄNNÖISTÄ Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Lehti ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. JULKAISUEHTO Pohjolan Sanomiin tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että materiaalia voidaan korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- tai jakelutavasta riippumatta. TOIMITUS ps.toimitus@pohjolansanomat.fi Päätoimittaja Uutispäälliköt Toimitussihteerit Uutistoimitus Urheilu Kuvaosasto Toimituspalvelu Toimituksen faksi POHJOISTA PUHETTA -PALSTA ps.lukijat@pohjolansanomat.fi Tekstari-palsta. Tekstaa tunnus PSPP välilyönti ja mielipiteesi. Lähetä numeroon Tornio Ylitornio Haaparanta PALVELUPISTEET Pello Escan Oy/ Pohjolan Sanomien palvelupiste, Kauppatie 36 puh Ylitornio Meän Tornionlaakso/ Pohjolan Sanomien palvelupiste, Alkkulanraitti 48 puh PUHELUIDEN HINNAT Lankapuhelimesta 010 Yritysnumeroon soittaminen 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt /min. (alv 23%). Matkapuhelimesta 010 Yritysnumeroon soittaminen 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. (alv 23%). HENKILÖREKISTERIT Alma Media Oyj:n ja Pohjolan Sanomien rekistereihin talletettuja tilaaja- ja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin sekä mielipide- ja markkinatutkimuksiin. Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta ja henkilötietolain (1999/523) 26 :n mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen Pohjolan Sanomat, Asiakaspalvelu, Sairaalakatu 2, Kemi. Painopaikka: Alma Manu Oy, Rovaniemi 2011 on kansainvälinen lehtijakeluketju, johon Pohjolan Sanomat kuuluu

20 O20 Tehtävät Pohjolan Sanomat Sunnuntai 6. helmikuuta 2011 Tehtävät PULMAT, PÄHKINÄT, VISAILUT JA SARJAKUVAT Vastaukset löydät sarjakuvasivulta Uutisvisa VESA KOIVUNEN 16. Antti Tuisku voitti Tanssii tähtien kanssa -kilpailun Anna-Liisa Bergströmin kanssa viime vuonna. Vuonna 2003 Tuisku osallistui Idols-kilpailuun. Monenneksi hän sijoittui? 1. Kuka säveltäjä? 3 p: Hän oli näyttelijä Jane Birkinin ensimmäinen aviomies. 2 p: Hän kuoli p: Hänet muistetaan etenkin James Bond -elokuvien musiikista. 2. Kuka säveltäjä? 3 p: Hän soitti käyrätorvea Piirpaukkeen Konevitsan kirkonkellot -levytyksellä. 2 p: Hänen viulukonserttonsa esitettiin viime viikolla ensi kertaa Suomessa. 1 p: Hän siirtyi pari vuotta sitten Los Angelesin Filharmonikosta Lontoon Philharmonia-orkesteriin. 3. Kuka mediavaikuttaja? 3 p: Hänen kirjojaan ovat Raju on ajan riento ja Se ruusu on puhdasta purppuraa. 2 p: Hän kuoli viikko sitten 80-vuotiaana. 1 p: Hän johti Yleisradiota Mikä yhtye? 3 p: Siihen kuuluvat muiden muassa Lee Ryan ja Simon Webb. 2 p: Sen hittejä ovat olleet One Love ja Sorry Seems to Be the Hardest Word. 1 p: Se edustaa Iso-Britanniaa kevään Euroviisuissa. 5. Kuka poliitikko? 3 p: Eräs hänen lempinimistään oli JUKKA RITOLA 17. Top Chef -tuomari Stefan Richterillä on kesämökki Suomessa. Missä? Gipper. 2 p: Hänen syntymästään on tänään kulunut 100 vuotta. 1 p: Hän voitti Jimmy Carterin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. 6. Kuka 60-vuotias? 3 p: Hän esitti Nevilleä Näkemiin vaan, muru -sarjassa. 2 p: Hän esitti tohtori Jack Kerruishia Elämä käsissä -sarjassa. 1 p: Hänen tunnetuin roolihahmonsa on ylikonstaapeli, sittemmin komisario Lewis. 7. Kuka näyttelijä? 3 p: Hän tyrmäsi nuorena Lana Turnerin mustasukkaisen gangsteripoikaystävän yhdellä iskulla. 2 p: Hänen rintakuvansa paljastettiin äskettäin Tallinnassa. 1 p: Hän oli valkokankaan ensimmäinen James Bond. 8. Kuka kirjailija? 3 p: Hän on sanoittanut Pojat-yhtyeen kappaleen Saatanan Sheena. 2 p: Hän on toinen vuoden urheilukirjaksi valitun Taitoluistelun lumon kirjoittajista. 1 p: Hänen tunnetuin henkilöhahmonsa on Maria Kallio. 9. Kuka kirjailija? 3 p: Hän on tehnyt sanoituksia Ben Foldsin levylle Lonely Avenue. 2 p: Hänen uusin romaaninsa on Juliet riisuttuna. 1 p: Hänen kirjansa Hornankattila, Uskollinen äänentoisto ja Poika tunnetaan myös elokuvina. 10. Kuka urheilija? 3 p: Hän on ainoana miehenä voittanut samoissa SM-kisoissa 400, 800 ja 1500 metrin juoksun. 2 p: Hän asettuu Kokoomuksen eduskuntaehdokkaaksi Hämeen vaalipiirissä. 1 p: Hän on kirjoittanut satukirjoja Amani-aasista. 11. Mikä urheilulaji? 3 p: Holger Nielsen laati sen säännöt vuonna p: Ranska voitti Tanskan viikko sitten sen MM-kisojen loppuottelussa. 1 p: Sen suomalaisia joukkueita ovat Riihimäen Cocks ja Karjaan BK Mikä kaupunki? 3 p: Vuosina sen nimi oli Nikolainkaupunki. 2 p: Sen kaupunginjohtaja Markku Lumio ilmoitti tällä viikolla yllättäen erostaan. 1 p: Väitetään, että sen veri ei vapise. 13. Mikä yhtiö? 3 p: Se syntyi vuonna 1940 neljän maakunnallisen tukkuliikkeen yhdistyessä. 2 p: Se omistaa Anttila-ketjun. 1 p: Sen toimitusjohtaja lanseerasi äskettäin termin kokovartaloministeri. 14. Kuka hallitsija? 3 p: Hän oli viimeinen Intian keisari. 2 p: Hänen puolisonsa oli Elizabeth Bowes-Lyon. 1 p: Colin Firth esittää häntä Kuninkaan puhe -elokuvassa. 15. Kuka laulaja? 3 p: Hänen esikoislevynsä on For Your Entertainment. 2 p: Hän tuli toiseksi American Idolissa vuonna p: Häntä on nähty viime aikoina yhdessä BB-Saulin kanssa. Vastaukset seuraavalla aukeamalla. Vastaa tähän