MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MUNTERON ALUEEN ASEMAKAAVA Pöyry Finland Oy LIITE 2 Valtakatu 25 FI Lappeenranta Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Sivu 1 (11) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite, hakija Lappeenrannan kaupunki Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan keskustaajaman länsipuolella, noin 8 kilometrin päässä keskustasta, Ruoholammen luoteispuolella. Asemakaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on noin 39 hehtaaria. Alue rajoittuu idässä Ruoholampi V:n asemakaava-alueeseen, kaakossa Ruoholampeen, lännessä Lapatonniemen asemakaava-alueeseen ja etelässä olemassa olevaan Rutolan kaupunginosaan. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Asemakaava on tarkoitus saada lainvoimaiseksi vuoden 2013 aikana. Suunnittelualueen sijainti.

2 2 Työn tausta ja tavoitteet Ruoholammen ja Rutolan alueet osoitettiin vuonna 1993 vahvistetussa Ruoholammen osayleiskaavassa yhdeksi Lappeenrannan päälaajenemissuunnaksi. Alueen ottamista asuinkäyttöön puolsivat mm. Sammonlahden ja Skinnarilan lisääntyvä työpaikkatarjonta ja infraverkkoon jo tehdyt investoinnit. Suunnittelualue varattiin yleiskaavassa pääasiassa pientalo- ja kerrostaloasumiseen. Ruoholammen alueen toteuttaminen tuli ajankohtaiseksi viime vuosikymmenen puolivälissä vilkkaan pientalorakentamisen ja tonttivarannon supistumisen vuoksi. Ruoholampi on muodostunut Lappeenrannan päälaajenemissuunnaksi erityisesti pientalorakentamisen osalta. Alueen toteuttaminen on edennyt idästä länteen ja etelään. Ruoholammen I - V-alueille on hyväksytty asemakaavat vuosina Lisäksi Lapatonniemeen on hyväksytty asemakaava, joka on toistaiseksi toteuttamatta. Ruoholampi V-alueen kunnallistekniikan valmistuessa asemakaavoitusta jatketaan nyt välittömästi Ruoholampi V-alueelta lounaaseen eli niin sanotulle Munteron alueelle. Pääosalla aluetta ei ole vahvistetun yleiskaavan varauksia. Oikeusvaikutuksettomassa Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavassa Munteron alue on kuitenkin osoitettu pääosin asumiseen siten, että alueen käyttöönotossa tulee huomioida kaupunkirakenteen kehittämisen edullisuus. Asemakaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueelle viihtyisä ja lähimiljööltään korkeatasoinen asuinalue. Kaavassa varataan alueita omakoti-, paritalo- ja rivitaloasumiseen. Suunnittelussa hyödynnetään erityisesti alueen vaihtelevaa maastoa ja muita maisemallisia tekijöitä. Luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet sekä muinaismuistot säilytetään ja varustetaan tarvittavin suojelumääräyksin. Erityistä huomiota kiinnitetään esihistoriallisten muinaisjäännösten ja Salpa-aseman rakenteiden säilyttämiseen. Suunnittelualueelle osoitetaan turvalliset kevyen liikenteen yhteydet, jotka palvelevat erityisesti uudelle Lappeen koululle suuntautuvaa liikkumista Rutolan ja Lapatonniemen suunnista. Kevyen liikenteen verkoston suunnittelussa huomioidaan myös ulkoilun tarpeet. Asemakaavatyön rinnalla on laadittu asemakaava-aluetta koskevat katusuunnitelmaluonnokset. Nykytilanne Asemakaavoitettava alue sijoittuu Ruoholammen sekä Pien-Saimaan Rovonlahden ja Sahalahden väliin. Vesistöalueena alue on Ala-Saimaan lähialuetta ja sen vedet virtaavat joko suoraan Rovonlahteen/ Sahanlahteen tai ensin etelään Ruoholampeen ja sieltä Munteronojan kautta Sahanlahteen. Suunnittelualue on pinnanmuodostukseltaan ja maaperältään vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Asutus on keskittynyt Munterontien tuntumaan. Suunnittelualueen keskiosaan ulottuu idästä kapea Munterontien suuntainen harjumuodostuma, joka on maaperältään soraa ja hiekkaa. Harjun pohjoispuolella on laaja Munteronsuon turvealue. Munterontien eteläpuoliset selännealueet ovat pienipiirteistä kallio- ja moreenimaastoa. Selänteiden välissä on osittain pelloksi raivattua tasaista hietamaata. Munteronojan varret ja Ruoholammen luoteisranta ovat matalia ja soistuneita. Munteronsuota käytetään nykyisin katu- ja tonttirakennustyömailta tulevien ylijäämämaiden läjitysalueena. Maamassoja korotetaan tasolle + 85 metriä.

3 3 Alhaalla Ruoholampi, ylhäällä Rovonlahti. Kuva Lappeenrannan kaupunki/ Raimo Suomela. Munteronsuo Munterontie Suunnittelualueen pinnanmuodostus ja maisema.

4 4 Ruoholammen rantasuot ovat avointa saravaltaista luhtaa ja luhtaista nevaa ja kitumäntyjä kasvavaa vähäpuustoista rämettä. Selvitysalueen kohdalla ne reunustavat leveälti rantaa etenkin lammen lounais- ja luoteisosissa. Luhta-alueilla ja ruovikoilla on linnustollista arvoa ja ne jatkuvat selvitysalueen ulkopuolella. Kohteet ovat mahdollisia metsälain 10 :n tarkoittamia vähäpuustoisia soita ja rantaluhtia. Munteron harju kaava-alueen itäosassa on kangasvuokon esiintymisaluetta. Kangasvuokko on rauhoitettu (luonnonsuojeluasetuksen liite 3a) ja uhanalainen laji (luonnonsuojeluasetuksen liite 4). Munteron harju on kokonaisuudessaan huomionarvoinen harjumuodostuma. Lepakoille sopiva päiväpiilo ja pesä- ja talvehtimispaikka on Ruoholammen rannassa sijaitseva korsu. Suomessa tavattavat lepakot kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Suunnittelualue on nykyisin pääosin rakentamatonta metsä- ja peltomaata. Alueen läpi kulkeva Munterontie on vanha kylätie, jota käytetään jonkin verran myös ulkoilureittinä. Tien eteläpuolelta kuuluu suunnittelualueeseen kokonaan yksi ja osittain yksi asuinkiinteistö. Tien pohjoispuolella, joka jää suunnittelualueen ulkopuolelle, on 12 omakotikiinteistöä. Munterontien asutus edustaa tyypillistä ilman asemakaavaa muodostunutta tienvarsiasutusta, jonka rakennuskanta on vanhimmilta osiltaan 1900-luvun alkupuolelta, uusimpien talojen ollessa 1990-luvulta. Suunnittelualueelle tulee lännestä Sahalahden kautta Lemi-Lappeenranta siirtoviemäri ja runkovesijohto. Munterontien kiinteistöt ovat liittyneet runkovesijohdon yhteydessä olevaan jakeluvesijohtoon. Suurin osa taloista on liittynyt myös siirtoviemärin viettoviemäriosuuteen. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee Munteronojan jäteveden pumppaamo, johon on liitetty viettoviemäreillä Rutolan kaupunginosa ja osa Rutolan kylästä. Pumppaamosta koilliseen johtaa paineviemäri, joka liittyy Munterontien varressa Lemin siirtoviemäriin. Kaikkien Munteronojan pumppaamolle tulevien viemärien yhteydessä on myös vesijohto. Suunnittelualueella ei ole kaukolämpö- eikä maakaasuverkostoa. Sähkönjakelua varten alueella on keski- ja pienjännitejohtoja. Suunnittelualueen itäpuolella on käynnissä Ruoholampi V-asemakaava-alueen talojen rakentaminen. Suunnittelualueen itärajalle johtaa Ruoholampi III- ja V-alueiden kokoojakatu Munteronkatu, joka liittää uuden asemakaavoitettavan alueen yhdystietasoiseen tie 14807:ään (Merenlahden pt). Munteronkadun jatkeena on lähinnä maanajoa varten rakennettu sorapintainen väylä, joka päättyy etelässä vanhalle Munterontielle. Suunnittelualueelle sijoittuu osittain Etu- ja Taka-Munteron kivikautinen asuinpaikka, joka on muinaismuistolain suojaama muinaisjäännös. Paikalta on löytynyt mm. kampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Asuinpaikalla on todettu ja tutkittu useita tulisijoja. Ruoholammen ja Rutolan alueilla on runsaasti vuosina ja -44 rakennettuja Salpa-aseman kanta- ja kenttälinnoitteita. Suunnittelualueen eteläosassa on Salpaasemaan kuuluvia juoksuhautoja, kiviesteitä lammen rannan suuntaisesti ja betoninen korsu. Pohjoisempana Munterontien poikki on rakennettu panssarivaunun kaivantoeste. Konekivääri- ja miehistökorsussa on majoitustilat noin 20 hengelle sekä konekivääripesäkkeet. Sisäänkäynnin yläpuolelle betoniin on valettu Karjalan vaakuna ja vuosiluku Suojelun kannalta Salpa-asema eli Salpalinja on rinnastettavissa muinaismuistolain rauhoittamiin kohteisiin.

5 5 Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan Lappeenrannan kaupungin omistuksessa. Kaavoitustilanne Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta ja tarkistetut tavoitteet astuvat voimaan Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavien VAT:ien toteutumista arvioidaan asemakaavan selostuksessa. Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaava on laadittu koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä ja sillä on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja sen suunnittelussa. Maakuntakaava korvasi vahvistuessaan seutukaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Alueelle sijoittuvia muita kaavamerkintöjä ovat retkeily- ja ulkoilureitti (vihreä palloviiva), valta-

6 6 kunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö/ kohde (sininen vaakaviivoitus ma/kv), muinaismuistokohde (violetti neliö), salpalinja ja pääsiirtoviemäri (j). Etelä-Karjalan liitto on käynnistänyt vuonna 2012 vaihekaavan laatimisen. Vaihekaavaluonnos on ollut rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti nähtävillä Vaihekaavaluonnoksessa ei ole varauksia suunnittelualueella. Yleiskaava Suunnittelualueen itäosassa on voimassa vuonna 1992 laadittu ja Kymen lääninhallituksen vahvistama Ruoholammen osayleiskaava, jossa suunnittelualueella on varauksia lähivirkistysalueeksi (VL). Munterontien kivikautiset asuinpaikat on osoitettu muinaismuistoalueena (sm). Lammen rannassa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, ulkoilutie ja suojeltava alueen osa (s). Ote Ruoholammen OYK:sta Suunnittelualueen eteläisin osa kuuluu hyväksyttyyn ja vahvistettuun Rutolan osayleiskaavaan, jossa on lähivirkistysaluetta (VL) ja suojelualuetta (s). Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavan tarkistus 1999 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Siinä Munteron alue on merkitty asuntoalueena (A/r), joka otetaan käyttöön kaupungin kasvun myötä ottaen huomioon kaupunkirakenteen kehittämisen edullisuuden. Alueelle on laadittava osayleiskaava ennen asemakaavoitusta. Alueella on myös virkistyalue-varauksia (V). Ote yleiskaavasta on seuraavalla sivulla. Lappeenrannan keskustaajaman alueella on käynnistynyt kesän 2012 aikana yleiskaavan päivitys. Munteron alue sisältyy yleiskaavan tarkistuksen läntiseen osa-alueeseen.

7 7 Ote Rutolan osayleiskaavasta. Ote keskustaajaman yleiskaavan tarkistuksesta Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajoittuu vahvistettuun asemakaavaan lännessä ja idässä.

8 8 Muut suunnitelmat ja varaukset Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Suunnittelualueen eteläosa on aiemmin kuulunut Munteron III-luokan pohjavesialueeseen. Pohjavesivaraus on sittemmin poistettu. Kaavatyötä varten laadittavat erillisselvitykset Suunnittelun pohjaksi on tehty biologin laatima luontoselvitys asemakaavatyössä riittäväksi katsottavalla tavalla vuonna Selvitykseen sisältyy linnustoselvitys, joka on toteutettu maalintujen kartoitusmenetelmää soveltaen kolmella laskentakerralla, sekä lepakkoselvitys alueen ominaisuuksien kannalta riittävässä laajuudessa. Kiinteiden muinaisjäännösten selvittämiseksi kaupunki on teettänyt kesällä 2012 Mikroliitti Oy:llä erillisen muinaisjäännösselvityksen, joka täydentää kesällä 2006 laadittua Ruoholampi III:n selvitystä. Lisäksi Mikroliitti Oy on tehnyt Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta Etu- ja Taka-Munteron kivikautisen asuinpaikan länsiosan arkeologisen kartoituksen (raportti ). Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevien tietojen osalta tukeudutaan olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin (Etelä-Karjalan museo). Kaavatyön alussa kootaan myös muut perustiedot (mm. liikenne- ja infraverkko). Perustiedot tulostetaan teemakarttoina ja tekstinä, jotka muodostavat osan kaavaraporttia. Selvitysten riittävyys on tarkistettu työn alkuvaiheessa pidettävässä viranomaisneuvottelussa. Ennen asemakaavan toteuttamista tutkitaan arkeologisella kaivauksella uuden Munteronkadun alle jäävä osa kivikautisesta asuinpaikasta sekä nykyisen Munterontien eteläpuolisessa pellossa oleva asuinpaikan osa. Tavoitteena on tutkia muinaisjäännösalueet kokonaisuudessaan, niin että muinaismuistolain mukainen rauhoitus voidaan purkaa siten, että muinaisjäännökset eivät estä kaavan mukaista rakentamista. Mitä vaikutuksia kaavahankkeella on? Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen luontoon ja maisemaan, kaupunkirakenteeseen, liikenneverkkoon, yhdyskuntatalouteen sekä asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavatyössä seuraavan jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan erilaisia: 1. Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset maisemaan - Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön - Vaikutukset maa- ja kallioperään - Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen - Vaikutukset luontokohteisiin - Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja viheryhteyksiin 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Liikenteelliset vaikutukset - Vaikutukset liikenneverkkoon, liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen sekä liikenneturvallisuuteen

9 - Vaikutukset joukkoliikenteen järjestämiseen - Liikenteen ympäristövaikutukset liikennemelu 4. Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - Vaikutukset palvelujen saatavuuteen 5. Kulttuuriset vaikutukset - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin - Vaikutukset yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin - Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin - Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet. Osalliset Suunnittelussa ovat osallisia ainakin seuraavat viranomaistahot ja sidosryhmät: - Viranomaiset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat, liikenne ja infrasruktuuri. Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan museo, Museovirasto, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Itä-Suomen sotilasläänin esikunta. - Lappeenrannan kaupungin luottamuselimet ja hallintokunnat Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, Tekninen toimi (maankäyttö ja asuminen, kadut ja ympäristö, rakennusvalvonta, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi), liikuntatoimi. - Lappeenrannan kaupungin yhtiöt ja liiketoiminnat: Lappeenrannan Energiaverkot Oy - Maanomistajat/ hallintaoikeuden haltijat Lappeenrannan kaupunki, yksityiset maanomistajat, tiekunta, osakaskunta. - Alueen asukkaat ja yhdistykset Rutolan kylätoimikunta, Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry, Saimaan Vesiensuojeluyhdistys r.y. - Muut Telia Sonera Finland Oyj, Kymen Puhelin Oy. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä luonnosvaiheessa. Kaavaehdotusvaiheessa tiedotetaan lehtikuulutusten lisäksi henkilökohtaisilla kirjeillä Lappeenrannan ulkopuolella asuvia kaava-alueen maanomistajia. 9

10 Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa ja internet- sivulla. Suunnittelun kulku ja alustava aikataulu 1. Työn käynnistysvaihe; toukokuu elokuu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ). Perustietojen kokoaminen, analysointi ja tarvittavien täydennysten suorittaminen. Luontoselvityksen laatiminen. Muinaismuistoinventoinnin laatiminen. Informaatio työn alkamisesta, keskustelu työn lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). OAS:n toimittaminen tärkeimmille viranomaisille (MRL 66 ). 2. Alustava asemakaavaluonnos; elokuu Alustavan asemakaavaluonnoksen laadinta ja ympäristövaikutusten yleispiirteinen selvittäminen. Aloitusvaiheen viranomaispalaveri (MRL 66, MRA 26 ). 3. Kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kartoituksen (koekaivauksen) suorittaminen; syksy Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olo. Asemakaavaluonnoksen ja valmisteluaineiston asettaminen nähtäville (MRA 30 ) , mielipiteet osallisilta, lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Yleisötilaisuus Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen pohjalta. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. 6. Asemakaavaehdotus. Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Heinäkuu Asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ). Muistutukset. Tarvittaessa lausunnot viranomaisilta (MRA 28 ). Tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) lausuntojen saavuttua. 7. Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen. Kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). 8. Kaavan hyväksyminen. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittely (MRL 52 ). Tiedottaminen kaupunginvaltuuston päätöksestä. 9. Mahdollinen valitusprosessi. Valitukset Kouvolan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 10 Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Matti Veijovuori Valtakatu LAPPEENRANTA p etunimi.sukunimi@poyry.com

11 11 Lappeenrannan kaupunki kaupunginarkkitehti vt Erkki Jouhki PL LAPPEENRANTA p Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee toimittaa osoitteella: Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi/ Kaavoitus PL LAPPEENRANTA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle osoitteella: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat Kauppamiehenkatu 4/ PL Kouvola