43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2006

Transkriptio

1 ANALYYSI 43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2006

2 Välinehuollon koulutuspäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Koulutuspäivät ovat täydennyskoulutusta välinehuollon tehtäviä suorittaville henkilöille, sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kurssin aikana osallistujat voivat tuoda esille omia ongelmatilanteita joihin haluaa selvitystä. Torstai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja kahvi Kurssin avaus Paineastialaki - myös erilaiset määräykset ja normit; paine astioiden Tekninen asiantuntija Johanna Soppela määritelmät sekä rekisterikilpien merkintöjen TUKES, Helsinki tarkennukset ja tarkastukset Käytönvalvojan vastuut Tekninen asiantuntija Johanna Soppela - asiapaperit, huollot ja koulutukset TUKES, Helsinki Lounas Vedenpuhdistus, luotettavan ja toistettavan laboratorio- Myyntipäällikkö Reijo Heikkinen analytiikan perusta. ELGA LabWater, Aquaflow, Savonlinna - epäpuhtaudet, puhdistustekniikat, standardit, esikäsittely - puhdistuslaitteiden toiminta - laatuseuranta - laitteiden sanitointi - tarvikkeet ja vaihtovälit (edellinen aihe jatkuu) Myyntipäällikkö Reijo Heikkinen ELGA LabWater, Aquaflow, Savonlinna Kahvi Vesilaitteistojen validointi/kvalifiointi Myyntipäällikkö Jari Suhonen Uutuutta vesilaitteistoista Millipore, Espoo Tutustuminen kylpylään Iltapala Perjantai Työyhteisön toimivuus, henkinen hyvinvointi Työsuojelutarkastaja Anna-Liisa Ihalainen - työssä jaksaminen Työsuojelupiiri/Valkeakosken toimipiste - itsehoito Valkeakoski (edellinen aihe jatkuu) Työsuojelutarkastaja Anna-Liisa Ihalainen Työsuojelupiiri/Valkeakosken toimipiste Valkeakoski Laboratoriotarvikkeiden pesu ja pesuaineet Myyntipäällikkö Päivi Kettunen Tamro MedLab Oy, Vantaa Lounas Höyrysterilointiprosessit Tuotespesialisti Antti Mykkänen Labo Line Oy, Helsinki Sterilointiprosessien seuranta Tuotespesialisti Antti Mykkänen Labo Line Oy, Helsinki Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Elsi Saarenpää p (elsi.saarenpaa@oulu.fi) tai Irja Hiekkamäki p (irja.hiekkamaki@laborantti.net) Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 1 hh ja kylpylän käyttö) jäseniltä 440 e, ei jäsenilta 590 e. Ei majoittuvilta jäseniltä 360 e, ei jäseniltä 500 e. Yhden päivän hinta jäseniltä 200 e ja ei jäsenilta 270 e. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 e. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus 2 ANALYYSI 1/2006

3 Päätoimittaja Tilaukset Ilmoitukset Talous Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku GSM Työ (02) anne.raille@laborantti.net Sanna Nieminen Kanslerintie 6 a 8, Turku GSM sanna.nieminen@laborantti.net Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto Työ (02) GSM ann.hakulinen@laborantti.net Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku Koti Työ (02) sinikka.kollanius@laborantti.net SISÄLLYSLUETTELO Koulutus: Välinehuollon koulutuspäivät...2 Päätoimittajalta...4 Mikrobit ovat uhka mutta myös mahdollisuus...6 Välinehuolto palveluksessanne...8 Pankki Nordea Painatus Julkaisija Offset Ulonen Oy Puh. (03) Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku anne.raille@laborantti.net ISSN Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, Toivala irja.hiekkamaki@eela.fi Työ (017) Koti Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2006 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle Työpaikkani esittely...10 Puheenjohtajalta...11 Kurkista mikroskooppiin...12 Toiminnanjohtajalta...13 Työpaikkani esittely...14 Liite: Laboratorioalan luentopäivien ohjelma...15 Ällätikku...19 Yhdistykset toimivat...20 In Memoriam...21 Valmistuneita...23 Krypto...24 Harrastukseni...25 Uudet tuulet puhaltaa...26 Jäsentutkimus...27 Työnhaku - näin se käy...28 Matin kuntoilupalsta...29 Toimihenkilöt ja yhdistykset...30 ANALYYSI 1/2006 3

4 4 ANALYYSI 1/2006

5 Pidät nyt käsissäsi Tampereella, perheyritys Ulosen offset-painossa painettua ensimmäistä Analyysiä. Yhteistyö painotalon kanssa on alkanut hyvin, ja toivon että toimivan yhteistyön myötä, voimme tarjota teille lukijoille entistä luettavamman painotuoteen. Paino työn siirtämisen yhteydessä, halusimme hieman myös uusia lehden ilmettä. Analyysissä jäsenhankinta Toivottavasti Analyysin sisältö tarjoaa Sinulle kuitenkin edelleen mielenkiintoista luettavaa. Päätoimittajana toivon Analyysin lukijoilta kehittäviä ideoita lehden sisältöön. Teille lukijoillehan me tätä lehteä teemme. Päätoimittajalta Meidän palkansaajien arkipäivän menestyksen ja turvan kannalta on tärkeää miten Suomi pärjää globalisaa tiossa. Olemme kaikki nähneet, miten yrityksiämme myydään ulkomaille ja miten niiden tuotantoja viedään halvemman työvoiman maihin. Olemme nähneet miten työsuhteen etuja ollaan heikentämässä ja jopa poistamassa. Ei tarvita ennustajan taitoja nähdäkseen, että toimintaympäristössämme tapahtuvat suuret muutokset vaikuttavat myös ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuteen. Tiedämme, että palkansaajien itsenäiset sopimusoikeudet on tulevaisuudessakin pystyttävä turvaaman. Haluamme varmasti nähdä ammattiliitot vahvoina vaikuttajina myös jatkossa. Ainoa ratkaisun avain näyttää olevan yhteinen ymmärrys edunvalvonnan merkitykseen ja voimakas tahtotila asioiden kehittämiseksi. esille jäsen hankintaan suunnatulla kampanjalla, ketjureaktiolla. Myös SAK ja Akava ovat olleet näkyvästi esillä omilla jäsenrekrytointikampanjoillaan. Meidän tulee huolehtia siitä, että palkansaajien ääntä kuunnellaan tulevaisuudessakin. Vaikutetaan siis yhteiseen tulevaisuuteen. Anne Raille, päätoimittaja Paljon keskustellaan siitä, miten monet nuoret eivät näe tarpeelliseksi järjestäytyä ammattiliittoihin. Siinä meillä on yhteinen tulevaisuuden haaste. Miten saada nuoret kiinnostumaan edunvalvontaa käsittävästä toiminnasta? Ammattiliittojen tulee kehittää toimintaa vastaamaan tämän ajan vaatimuksia ja yksilöiden asettamia toiveita. STTK korosti syksyn liittokokouksessaan jäsenhankintaa, kollektiivisopimuksia ja yhteiskunnallista edunvalvontaa. Järjestö on tullut heti vuoden alussa näkyvästi TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Merkit ovat emaloitua hopeaa. Saatavana myös korurasiassa. Hinnat: merkki 9 e, rasiassa 10 e. Tilaukset: Martti Östring, , martti.ostring@pp.inet.fi tai Kosti Ollila, (016) (työ), (016) ANALYYSI 1/2006 5

6 Mikrobit ovat uhka mutta On sanottu, että ihmiskunnan historia on sen tautien historiaa. Historia on todellakin opettanut, että ihmiskunnan tulee olla varuillaan bakteerien ja virusten kanssa. Ne voivat pahimmillaan aiheuttaa suurta tuhoa. Eurooppalaisten valloittajien Amerikkaan mukanaan tuomat taudit, erityisesti isorokko ja tuhkarokko, aiheuttivat lähes täydellisen tuhon. Sama on toistunut eristäytyneillä saarilla, jonne laivat ovat tuoneet ihmisten mukana myös tarttuvat taudit. Kaikki tietävät, että keski-ajan ruttoaallot tappoivat kolmasosan Euroopan väestöstä. Edelleen tänäkin päivänä infektiotaudit ovat ihmiskunnan suurin tappaja. Kehitysmaissa miljoonat kuolevat vuosittain infektiotauteihin. Miljoona kuollutta vuodessa merkitsee samaa kuin 7 jumbojettiä putoaisi päivässä. Tästä huolimatta kehitysmaiden tilanne ei ole minkäänlainen uutisaihe. Taudinaiheuttajat tunnetaan hyvin, ja niitä vastaan osataan taistella. Kyse on resursseista. Kehitysmaiden tauteja pystyttäisiin torjumaan paljon nykyistä tehokkaammin, jos vain olisi tahtoa. Mutta pelon lisäksi meidän tulisi arvostaa, ehkäpä ihan rakastaa, mikrobeja. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että mikrobit ovat ylivoimaisesti useammin liittolaisiamme kuin vihollisiamme. Infektioiden torjunnan kulmakivet Infektiotautien torjunta perustuu hygieniaan, rokotuksiin ja infektiotautien hyvään hoitoon. Hoidossa mikrobilääkkeet ovat avainasemassa. Hygienian merkitys näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Jokaisessa kodissa on vesijohto, viemäri, jääkaappi, pakastin ja liesi. Kaikki ne ovat olemassa hygieenisistä syistä. Ruoka ja vesi elämän perusedellytykset ovat turvallisia vain, koska hygienia on kunnossa. Jokainen meistä on sijoittanut suuren määrän varoja hygienian ylläpitämiseen. Elintarviketeollisuus, jopa elektroniikkateollisuus, ovat asettaneet rikkeettömän hygienian ensisijaiseksi tavoitteeksi. Emme eläisi turvallista elämää ilman näitä sijoituksia ja erinomaisesti saavutettuja tavoitteita. Valtaosa suomalaisista lapsista saa neuvolassa rokotukset tärkeimpiä lastentauteja vastaan. Suomalainen rokotuskattavuus on maailmalaajuisesti arvioiden huippuluokkaa. Osaltaan juuri tästä syystä lapsemme elävät turvallisempaa elämää kuin koskaan historian aikana. Jäykkäkouristus, kurkkumätä, polio, isorokko, tuhkarokko, sikotauti jne. on joko juurittu kokonaan tai ne ovat suuria harvinaisuuksia. Mikrobilääkkeiden teho on Suomessa vielä varsin hyvä. Moniresistentit bakteerit kuitenkin lisääntyvät meilläkin. Bakteerilääkkeiden käyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota avohoidossa, ja bakteerilääkkeiden käyttö on kuluneen kymmenen vuoden aikana tasaisesti vähentynyt. Sairaaloissa infektiolääkäreiden ja hoitajien sekä mikrobiologien muodostamat infektiotiimit ovat merkittävästi parantaneet infektioiden torjuntaa sairaaloissa. Hoitohenkilökunnan tietämys sairaalainfektioista ja niiden torjunnan perusteista vaihtelee kuitenkin edelleen. Tulevaisuuden suuri haaste onkin nostaa hygieniaosaamista sairaaloissa. Vaikka teollisuuden aloja ei voikaan suoraan verrata terveydenhuoltoon, olen kateellisena katsellut elintarviketeollisuuden systemaattista ja tinkimätöntä toimintaa. Mitkä ovat ne tekijät, jotka auttaisivat tinkimättömän ja aukottoman hygienian toteuttamiseen sairaaloissa ja hoitolaitoksissa? Näytteen otto avainasemassa Laboratorioiden rooli infektioiden torjunnassa on kasvava haaste. Erityisesti pikadiagnostiikan kehittyminen tuo laboratorion potilaan viereen. Tämä asettaa haasteita laboratorioalan osaajille. Vaikka laboratorioala on voimakkaasti automatisoitunut, mikrobiologian alalla perinteiset menetelmät ovat edelleen käytössä. Pikadiagnostiikka vaatii usein varmistustestien tekemistä. Testien käyttöalueiden ja rajoitteiden tunteminen on välttämätöntä. Mutta tehtiinpä testit miten tahansa, näytteenotto on käsityötä ja kaikkein tärkein testin lopputulokseen vaikuttava tekijä. Hyvin otettu näyte takaa parhaan tuloksen myös taloudellisesti, huonosta näytteestä ei kalliskaan menetelmä voi tuottaa haluttua tulosta. MRSA kasvava haaste Ensimmäinen penisilliinille resistenttien stafylokokkien hoitoon kehitetty lääke, metisilliini, otettiin käyttöön vuonna Kahden vuoden kuluttua tästä Iso-Britanniassa eristettiin ensimmäinen MRSA-kanta, metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus. Tänään, 44 vuotta ensimmäisestä MRSA-löydöksestä, veriviljelystä eristettyjen MRSA-kantojen osuus 6 ANALYYSI 1/2006

7 myös mahdollisuus S.aureus-eristyksistä vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Japanissa luku on lähes 70 %, Iso-Britanniassa 43,6 % ja Suomessa 3,1 %, mutta Hollannissa vain 1,1 %. Meillä tilanne on kuitenkin viime vuosina huonontunut nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa ja Hollannissa. Japanissa suurin ongelma on yleinen tietämättömyys. Pienissä sairaaloissa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa MRSA-torjuntaa ole järjestetty oikeastaan millään tavalla. Suurissa sairaaloissa MRSA-tilannetta seurataan, mutta toisista sairaaloista tulevat MRSA-potilaat tunnistetaan vasta siirron jälkeen. MR- SA-infektioiden hoidossa käytetyn vankomysiinin käyttöä kontrolloidaan tavoitteena estää vankomysiinille vastustuskykyisten kantojen lisääntyminen. MRSA-torjuntaan kaivataan kipeästi lakisääteisiä toimia. Hollannissa, toisin kuin Japanissa, MRSA-kantajan löytyminen johtaa aina mittaviin torjuntatoimiin. Potilas eristetään, henkilökuntaa siirretään ja osastoja suljetaan osin tai kokonaan. Hollannissa MRSAongelma tiedostettiin jo aikaisin, ja siellä perustettiin terveysministeriön alaisuudessa kansallinen infektiotorjuntatyöryhmä. Sen tehtävä on laatia ohjeita kaikkialle terveydenhuoltoon. Onnistuneen MRSAtorjunnan periaate on: etsi, eristä ja hävitä. Näitä ohjeita käytetään standardina, joiden noudattamista terveydenhuollon tarkastajat valvovat. Siksi sairaalat joutuvat tiukasti noudattamaan ohjeita. Suomessa tiedämme tarkasti kaikkien MRSA-tapausten ja MRSAn aiheuttamien vaikeiden yleisinfektioiden määrät. Suurimmat epidemiat on saatu kuriin, ja vuoden 2005 MRSA-tapausten kokonaismäärä laski hieman vuoden 2004 vastaavasta luvusta. Uusimpana haasteena nostavat päätään avohoidon MRSA-tartunnat. Käsihygienia on avainasemassa MRSAn ja sairaalainfektioiden torjunnassa, ja sen toteutumisessa on koko Suomen tilanne huomioon ottaen vielä paljon parantamisen varaa. Käsihygieniaa parantamalla suojellaan potilaita mutta myös henkilöstöä MRSA-kolonisaatiolta. Lintuinfluenssa pitää jännityksessä Lintuinfluenssa pitää terveysviranomaisia, tutkijoita ja meitä kaikkia jännityksessä. Tällä hetkellä kuolleisuus suoraan linnuista ihmiseen tapahtuneissa tartunnoissa on kymmeniä prosentteja. Tämä koskee tapauksia, joissa tauti on tunnistettu. Ei vielä tiedetä, mikä on lievien, tunnistamattomien tautitapausten lukumäärä. Todellinen kuolleisuus voi olla selvästikin alhaisempi. Asiantuntijoita kahlitsee epävarmuus siitä, tuleeko lintuinfluenssasta ihmisestä toiseen tarttuva tauti? Tällä hetkellä ei vielä näin ole tapahtunut, mutta historia influenssapandemioineen vakuuttaa toista. Onneksi taudista nyt tiedetään etukäteen ja siihen ehkä osataan myös varautua oikealla tavalla. Ilman mikrobeja emme pysyisi hengissä Tappavien mikrobien keskellä emme ehkä ole tullut riittävästi ajatelleeksi, että ilman mikrobeja ihminen ei pysyisi hengissä. Mikrobit ovat välttämätön suoja kaikkia ulkopuolelta tulevia muita mikrobeja vastaan. Ilman elimistön bakteeristoa immuniteettimme ei kehittyisi riittävän vahvaksi. Tällä hetkellä tutkitaan kiivaasti ihmisessä asuvia normaaliin bakteeristoon kuuluvia bakteereita. Nämä bakteerit ovat avainasemassa ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusten mukaan bakteeristolla on merkitystä tärkeimpien terveysongelmien allergian, sydän- ja verisuonitautien ja liikalihavuuden kehittymisessä. Bakteeriston osuutta myös suolisto- ja rintasyövän synnyssä tutkitaan. Me tarvitsemme terveen bakteeriston suolistoomme, limakalvoille ja ihollemme. Lähes kaikki taudit, joiden syy on viime aikoina selvinnyt, ovat olleet mikrobien aiheuttamia. Ja tämä lista pitenee kaiken aikaa. Virologien arvion mukaan syövistä mikrobien, lähinnä virusten aiheuttamia on 25%. Mikrobeja tutkitaan myös sepelvaltimotautiin, kroonisten suolistosairauksien, diabeteksen ja reuman aiheuttajina. Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että mikrobit voivat olla vaikuttamassa muun muassa Alzheimerin tautiin. Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvät amyloidiplakit, pesäkkeet, ovat nimittäin rakenteeltaan samanlaista amyloidikuitua kuin mitä kolibakteeri tuottaa. Mikrobit tiedetään syypääksi myös alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin. Eräät suoliston bakteerit nimittäin tuottavat alkoholista asetaldehydiä, joka saa maksakirroosin aikaan. Koe-eläimillä maksakirroosin syntyminen voidaan estää antibiootilla. Huimimpien teorioiden mukaan lihavuuskin voisi olla infektiotauti. Eräs adenovirus näet aiheuttaa koe-eläimillä rasvasolujen koon kasvua. Kun eläimet saavat virustartunnan, niiden paino alkaa ANALYYSI 1/2006 7

8 kasvaa. Epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että ylipainoisilla ihmisillä on veressään tämän viruksen vasta-aineita enemmän kuin normaalipainoisilla; ylipainoiset ovat siis olleet muita useammin kosketuksissa tähän adenovirukseen. Toisaalta suoliston bakteeristolla on suuri merkitys elimistön rasva-aineenvaihdunnalle; mikrobittomien hiirten rasvakudoksen paino kasvoi dramaattisesti, kun hiirten suolistoon istutettiin hiiren normaali suoliston bakteeristo. Haasteena ymmärtävä kumppanuus mikrobien kanssa Parin viime vuoden aikana julkaistujen tutkimusten mukaan ihmisen suoliston bakteeristo tuottaa runsaasti erilaisia terveyttä edistäviä yhdisteitä. Näistä yhdisteistä enterolaktoni on ollut laajimman tieteellisen kiinnostuksen kohteena. Suoliston bakteerit muodostavat enterolaktonia mm. kasviksista, rukiista ja eräistä siemenistä. Enterolaktoni on lievästi hormonaalinen aine, jonka vaikutuksia elimistöön ei vielä täysin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että jos veren enterolaktonipitoisuudet ovat matalia, ihmisellä on merkittävästi lisääntynyt riski sair astua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi on vahvoja epäilyjä siitä, että enterolaktonilla saattaa olla merkitystä elimistön kyvyssä torjua syövän syntymistä. Kasvisten runsaskaan syöminen ei välttämättä nosta enterolaktonitasoja. Sen sijaan on havaittu, että antibiootit pienentävät enterolaktonipitoisuuksia jopa kuukauden ajaksi. Tästä voidaan päätellä, että ravinnon laatua enemmän enterolaktonin määrään vaikuttaa suoliston bakteeriston koostumus. Kun antibiootti tappaa enterolaktonin tuotannosta vastaavia bakteereita, vähenee myös enterolaktoni, eikä tilannetta voida korjata lisäämällä kasvisten popsimista. Antibiootteja määrätään avohoidossa vuosittain noin 2,5 miljoonaa kuuria 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Kuurin saa helposti esimerkiksi hengitystieinfektioihin, joista suurin osa kuitenkin on virusten aiheuttamia ja näin antibioottien parantamattomissa. Onkin laskettu, että jopa puolet antibioottikuureista on turhia. Antibioottien turha käyttö ei ole yhdentekevää, sillä kestää kuukausia ellei vuosia ennen kuin elimistön bakteeristo palautuu normaaliksi. Tämän ajan olemme erittäin herkkiä uusille bakteeritartunnoille ja bakteeriston elintoimintoja tukeva vaikutus on häiriintynyt. Meissä asustaa peräti 1 ½ kiloa bakteereja, jotka elävät kanssamme symbioosissa. Nämä bakteerit vaalivat terveyttämme monin tavoin, ja vastavuoroisesti tarjoamme niille ruoan ja majapaikan. Ihmisen tulisi löytää oikeanlaatuinen ymmärtävä kumppanuus mikrobien kanssa. Toisaalta pitäisi osata torjua ja hoitaa tappavat taudit tehokkaasti, mutta toisaalta tulisi sallia ja edistää elämää suojelevien mikrobien hyvinvointia. Tässä on riittävästi haastetta ihmiskunnalle. Pentti Huovinen, tutkimusprofessori Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos pentti.huovinen@ktl.fi Mikrobit ovat uhka mutta myös mahdollisuus 8 ANALYYSI 1/2006

9 Uudet tuulet puhaltaa... Kevätaurinko alkaa pikku hiljaa näyttäytyä pimeän ja ajoittain kylmänkin talven jälkeen. On aika herätä talvi-unilta ja katsoa hetkeä uusin silmin. Niin myös Liittomme tekee. Jo viime keväänä Liittokokouksessa uudistuksia aloiteltiin. Varsinaiset valiokunnat saivat väistyä ja tilalle tulivat Vastaavat henkilöt, jotka saavat koota tarvittaessa erillisiä työryhmiä avukseen. tehtävänä on uudistaa Laborantti.net -sivustot. Se tulee olemaan myös uusi iso haaste. Kaikkein viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, työn alle on laitettu myös esittely -dvd liitostamme, jota erillinen työryhmä kokoaa. ~ yhdessä ammattikuntamme puolesta ~ Nyt puhaltavat muutoksen tuulet myös tiedottamisessa.. joista ensimmäisenä saamme maistiaisia uudistuneesta esitteestä. Esite on saatavilla jäsenistön keskuuteen keväthankien aikaan. Töitä asian parissa on tehty kesästä asti ja voisinkin todeta tähän, että työ tekijäänsä opettaa. Lisäksi on perustettu nettityöryhmä, jonka Tiedottaja, Kaija Virtanen kaija.virtanen@laborantti.net VALMISTUNEITA Raahen Ammattioppilaitoksesta valmistui vuonna 2005 seuraavat laborantit: Liimatainen Heli Närhi Tommi Rättyä Ida Pihlajamaa Anu Hintsala Merja Juntunen Martta Lahtimaa Kaisa Leinonen Taneli Parkkila Sami Rantala Hanna Raudaskoski Heli Saarenpää Saara-Maija Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet laboratorioanalyytikot (AMK) vuonna 2005: Heino Riikka Heinonen Salla Heinonen Satu Järvinen Ida Mark Hanna Nieminen Sanna Nordman Petra Reinivuori Päivikki Vesala Marjut Hautojärvi Satu Rainesto Jaana Valtonen Sari Väyrynen Pirjo ANALYYSI 1/2006 9

10 Työpaikkani esittely Pienten pitoisuuksien jäljillä, Oulun Yliopiston Hivenainelaboratorio Oulun yliopiston epäorgaanisen instrumenttianalytiikan tutkimus ja laitetekniikan opetus tapahtuu pääosin kemian laitoksen Hivenainelaboratoriossa. Tutkimustyön ja opetuksen ohella Hivenainelaboratoriossa tehdään runsaasti analyyseja yliopiston muille laitoksille ja ulkopuolisille asiakkaille. Laboratoriossa työskentelee opetushenkilökunnan, tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi kaksi laboratoriomestaria, jotka tekevät sekä rutiinianalyysejä, että avustavat tutkimustyössä. Laboratorion tutkimuslinjoja Hivenainelaboratoriossa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää näytteenkäsittely- ja määritysmenetelmiä vastaamaan nykyisten ympäristö-, elektroniikka-, lääkeaine- ja öljynäytteiden asettamia vaatimuksia. Erityisen mielenkiinnon kohteena laboratoriossa tehtävässä tutkimuksessa on erittäin alhaisten alkuainepitoisuuksien määrittäminen. Laboratorion esimiehen prof. Paavo Perämäen mukaan laboratorion käytössä olevat modernit laitteet ja näytteiden esikäsittelymenetelmät tarjoavat hyvät mahdollisuudet eri alkuaineiden ja näytetyyppien analysointiin myös erittäin pienissä pitoisuuksissa. Hivenainelaboratoriossa tehdään perus- ja soveltavaa tutkimusta erityyppisinä projekteina, joita ovat esim. erilaiset opinnäytetyöt. Yhteistyökumppaneina tutkimustoiminnassa ovat mm. kemian teollisuus, METLA, SYKE ja Rovaniemellä sijaitseva, jäätikkötutkimusta tekevä John Mooren tutkimusryhmä. Viime aikoina laboratoriossa on tutkittu mm. Huippuvuorilta kairattuja jääydinnäytteitä sekä mitattu jalometallipitoisuuksia bioindikaattorinäytteistä. Jääydinnäytteitä analysoimalla on mahdollista saada tietoa ympäristön tilasta jopa tuhansien vuosien ajalta ja ne ovatkin tärkeitä lähteitä tutkittaessa esimerkiksi ihmisen vaikutusta ympäristöön ja ilmakehään. Vastaavasti bioindikaattorinäytteiden avulla saadaan tietoa ympäristön tilasta muutamien edellisten vuosien/vuosikymmenien ajalta. Hyvät tilat ja toimiva laitekanta ovat tärkeä osa opetusta ja tutkimusta Näytteiden esikäsittely on näytteenoton ohella yksi pahimmista kontaminaation lähteistä, kun määritetään erittäin pieniä alkuainepitoisuuksia. Kontaminaation välttämiseen on Hivenainelaboratoriossa kiinnitetty erityistä huomiota. Määritettäessä erittäin pieniä alkuainepitoisuuksia (mitattavien liuosten pitoisuudet ng L-1 pg L-1) kaikki näytteiden esikäsittely tapahtuu erillisissä puhdastiloissa. Puhdastiloista on ollut korvaamatonta hyötyä analysoitaessa mm. edellä mainittuja Huippuvuorilta kairattuja jääydinnäytteitä. Kiinteiden näytteiden esikäsittelyä varten laboratoriossa on käytössä moderni mikroaaltouuni, joka on varustettu sekä lämpötila- että painekontrolleilla. Lisäksi mikroaaltouuniin on mahdollista kytkeä liuotindetektori, jonka avulla uunia voidaan käyttää tehokkaasti myös erilaisiin orgaanisilla liuottimilla tapahtuviin uuttoihin. Monipuolinen ja toimiva laitekanta on opetusta ja tutkimustoimintaa harjoittavassa laboratoriossa tärkeässä osassa. Laboratorion laitekantaa onkin uusittava säännöllisesti. Viime aikoina Hivenainelaboratorioon on hankittu mm. ICP-MS-laitteisto ja uusittu näytteiden esikäsittelyyn käytettävä mikroaaltouuni. Lisäksi laboratorioon asennetaan vuoden 2006 alkupuolella uusi ICP-OES-laitteisto. Seuraavassa hieman esimerkkejä tällä hetkellä käytössämme olevista mittaustekniikoista ja laitteista: Massaspekrometria (ICP-QMS) Emissiospektrometria (ICP-OES) Atomiabsorbtiospektrometria (GFAAS) Atomifluoresenssispektrometria (AFS) Ionikromatografia Alkuaineanalysaattori Liuenneen hiilen analysaattori ICP-MS-tekniikassa näytteen syöttöön on liuossumutuksen ohella mahdollista käyttää laserablaatiota, joka mahdollistaa kiinteiden näytteiden suoran analysoinnin ja sitä kautta esimerkiksi pinta-analytiikan. Liuossumutuksen ja laserablaation ohella laboratoriossa käytetään näytteen syöttöön mm. hydridinmuodostusta ja kylmähöyrymenetelmää. Kohti yhä pienempiä pitoisuuksia Erityisesti elektroniikka- ja ympäristönäytteistä pitää nykyisin pystyä mittaamaan yhä pienempiä pitoisuuksia eri alkuaineita ja yhdisteitä. Alkuaineanalytiikan suhteen Hivenainelaboratoriossa onkin tartuttu tähän haasteeseen ja tarvittaessa kehitämme asiakkaidemme tarpeisiin sopivia näytteenkäsittely- ja määritysmenetelmiä yhä pienempien pitoisuuksien mittaamiseksi. Hivenainelaboratorioon kannattaakin ottaa rohkeasti yhteyttä epäorgaaniseen analytiikkaan liittyvissä ongelmissa. Seija Liikanen, Päivi Vesala ja Matti Niemelä Oulun yliopisto, kemian laitos, Hivenainelaboratorio Laboratoriomestari Päivi Vesala työn touhussa puhdastilassa. Hivenainelaboratorion ICP-MS-laitteisto. 10 ANALYYSI 1/2006

11 Ammattitaidolla menestytään Tätä kirjoittaessani on enää kaksi tuntia aikaa siihen, kun suomalaiset saavat tietää seuraavan presidenttinsä. Vaali kuume ja arvailut voittajasta ovat vallanneet myös minut niin kuin suuren osan suomalaisia. On kutkuttavaa miettiä oman ehdokkaan pärjäämistä tiukassa kisassa. Tiukassa kisassa on pärjättävä myös tämän päivän työelämässä. Ammattitaidon on oltava vankka, jotta pystyy suoriutumaan hektisestä työtahdista. Irtisanomiset ja yleensäkin nopeat muutokset saavat työntekijän olevan ainaisessa epävarmuudessa toimeentulonsa suhteen. On oltava tehokas ja tuottava ja osattava se myös näyttää taistelussa työpaikkansa puolesta. Aina ei kuitenkaan tämä riitä säilyttämään työpaikkaa. Peruskoulutus ammattiin kuin ammattiin on oltava hyvä, jotta työelämään saadaan päteviä ja motivoituneita ammattilaisia. Hyvä ammattitaito on myös tae kilpailukyvystä maailman markkinoilla. Ammatillisen koulutuksen arvostuksen puolesta on otettu kantaa eri tahoilta näkyvästi viime päivinä. Kaikki eivät voi olla korkeakouluista valmistuneita. Tällä hetkellä koulutetaan esimerkiksi liikaa insinöörejä. He eivät saa koulutustaan vastaavaa työpaikkaa pitkänkään ajan kuluttua valmistumisestaan. Tämä ei ole motivoivaa ja eikä edes tunnu oikeudenmukaiselta. Kuulin erään työpaikan laboratoriopäälliköltä, että heidän avoimeen laborantin toimeen haki 80 henkilöä, joista suuri osa oli akateemisen tutkinnon suorittaneita. Jopa yksi tohtorikin löytyi hakijoiden joukosta. Tehtävien ja koulutettujen määrän olisi kohdattava. Koululaisille on tarjottava lisää tietoa erilaisista ammatillisista vaihtoehdoista, jotta heidän olisi helpompi löytää hyvä ja itselleen sopiva ammatti. Liittona haluamme olla tekemässä tätä työtä tulevien opiskelijoiden hyväksi. Olemme koonneet työryhmän viemään hanketta eteenpäin. Teemme ammatistamme esittelyvideon muun muassa opinto-ohjaajien käyttöön. Haluamme sen antavan oikean ja realistisen kuvan ammatista ja monipuolisen kuvan työpaikoista, joihin niin toisen asteen kuin ammattikorkeakoulusta valmistuneen on mahdollista sijoittua. Hankkeen pitäisi olla valmis syksyllä Näin talvilomakaudella ja tulevan kesäloman lähestyessä haluan muistuttaa jäsenedustamme, joka on saavuttanut suosiota. Jäsenillä on siis mahdollisuus vuokrata mökki todella edulliseen hintaan Saariselältä, Kaunispään tunturin kupeesta. Lisätietoja vapaista ajankohdista voit tiedustella toiminnanjohtaja Matti Mäkiseltä. Haluan toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille jäsenille ja lukijoille. Tuula Kuusisto Puheenjohtajalta ANALYYSI 1/

12 Kurkista mikroskooppiin! Mikroskopointia kirjastossa Kurkista mikroskooppiin! järjestetään Turun kaupunginkirjaston kymmenessä eri toimipaikassa. Kahdeksan sivukirjastoa Maaria, Martti, Hirvensalo, Runosmäki, Härkämäki, Ilpoinen, Nummi, Pansio ovat sijaintinsa puolesta oivallisia koululaisia varten, ja useampi koululaisryhmä on alustavasti jo odottelemassa mikroskooppiin kurkistelua. Lastenkirjasto tarjoaa helpon saapumisen keskeisen sijaintinsa puolesta. Viimeisenä kirjastona tapahtuman osanottajana on kirjastoauto, joka kiidättää pyörillään mikroskoopin kadunkulman ääreen oppaan kera. Mitä on tarjolla? Maksuton osallistumisoikeus, ilmainen opastus. Mikroskoopin avulla pääsee näkemään eri suurennoksilla eläin-, kasvi-, sienikuntaa edustavia näytteitä. Oivallinen tilaisuus tutustua eliökuntien eriskummallisiin rakenteisiin! Lisäksi valikoima mikrobinäytteitä esittelee niin alkueläimiä, planktonleviä kuin bakteereitakin. Mikroskoopin avulla voidaan tarkastella bakteereita vaivatta, sillä optiikaltaan skoopit ovat sangen kiitettäviä. Pääkohteita on yhteensä 15 kappaletta, mutta kiinnostuksen mukaan voidaan näyttää myös muita kohteita. Kaiken kaikkiaan eri kohteita on nähtäväksi noin 50 kohteen joukosta. Opas huolehtii mikroskoopin käytöstä, ja kertoo leikkimielisesti tai vakavasti kohteesta riippuen mitä nähtävillä on, ja mitä erityistä näkymä tarjoaa katsojalleen. Tämän lisäksi uuttera suunnittelija, rahoittaja & näpertelijä P. H. Kurppa on tuonut esille eri aihepiireistä mikrobit. Esillä on merentutkimuslaitoksen tutkijan Seija Hällforsin mikroskooppikuvia puhutuista ja paheksutuista sinibakteereista. Julisteessa nähtävät kuvat esittelevät mieleenpainuvasti sinibakteerien rakennetta, jota tietenkin pääsee näkemään mikroskoopillakin! Jotta ei unohdettaisi oppaan omia harrastuksia, on nähtävillä rakkaaksi ja tärkeäksi muodostunut planktonhaavi. Valitettavasti yhtään omaa näytettä ei ole jäänyt nähtäväksi, koska kestonäytteiden valmistus osoittautui kovin vaikeaksi. Kokemusta ja nöyryyttä planktonlevien ja sinibakteerien tunnistamisesta kylläkin piisaa! Tapahtuma alkaa Nummen sivukirjastosta 23. tammikuuta klo 13 alkaen. Lastenosaston vitriineissä komeilee jättikokoiset mikrobit, jotka ovat rapakon takaisen yrityksen lanseeraamia bakteeri- ja viruspehmoleluja. Päivän puheenaiheena pyörinyt influenssaviruskin on päätynyt vitriinin taakse! Käsikirjaston sisäikkunan edessä on nähtävillä Ulapan alla keijuston valtakunta juliste, joka esittelee Itämeren planktoneliöstöä levien ja bakteerien osalta. Todellinen yllätys löytyy käsikirjastosta, viimeisestä tutkimushuoneesta. Tila on sisustettu ja otettu käyttöön tapahtuman historiallisia esineitä esitteleväksi Historian siipien havinaa näyttelyksi. Esillä on itsevalmistettu juliste Musta surma, jonka eri aikakausien maalaukset ja kuvat muistuttavat menneen ajan kulkutaudin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vaikutuksen kirjosta. Teknisesti julisteen valmistus jäljittelee pergamenttia. Julisteen sivussa on ostettuja ja itse askarreltuja esineitä, jotka ovat osaltaan täydentämässä aihepiirin sisältöä. Toinen historiaa esittelevä kokonaisuus on viisi eri kopiota julisteista, jotka ovat 1900-luvun alkupuolelta. Yhdysvalloissa ja Ranskassa käytetyt valistusjulisteet kertoivat tuberkuloosin ehkäisystä tai kampanjoivat joulukeräystä. Muistutuksena suomalaisesta tuberkkelista on teetetty kyltti Älä sylje lattialle Spotta ej på golvet. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Analyysin lukijat ovat lämpimästä tervetulleita! Petrus Hermanni Kurppa 12 ANALYYSI 1/2006

13 Kohtaako koulutus ja elinkeinoelämä? Viime viikkoina on julkisuudessa herännyt keskustelu siitä, vastaako ammatillinen koulutus elinkeinoelämän tarpeisiin. Minusta on aika laboratorioalan vaikuttajilla pohdiskella, vastaako ammattikuntamme ammatillinen koulutus niihin toiveisiin, joita työelämä on asettanut. On yleisesti tunnustettu että ammatillinen koulutus ei aina valmista työelämään, omalle alalleen motivoituneita oman alansa ammattilaisia. Laboratorioalan koulutus ja sen kehityksen seuraaminen on yksi liittomme perus tehtävistä. Kun ammattikouluopettajat elinkeinoelämä ja vielä opiskelijatkin, ovat olleet ryhmiä joista tyytymättömiä mielipiteitä on kuulunut ja nyt elinkeinoelämän edustajat herättelevät opetushallintoa. On varmasti tässä tilanteessa syytä muodostaa, liittotason tutkimus koulutustilanteesta ja ryhtyä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin. Liittomme on aina ollut mukana mielipide vaikuttajana puhuttaessa ammattikuntamme koulutuksesta, milloin olemme saaneet hyvän tuloksen milloin on hävitty maalilla. Nyt onkin syytä olla ajoissa liikkeellä, koska keskustelu ammatillisen koulutuksen puutteista, on julkisuudessa avattu. Jäsenhankinnasta Liiton uuden puheenjohtajan toivelistalla oli jäsen määrän selkeä nousu. Nyt peräänkuulutankin yhdistys- aktiiveilta ryhtiliikettä ja hankimaan uusia jäseniä yhdistämään ammattikuntamme voimia, jotta äänemme liittona entistä paremmin kuuluisi. Jäsen yhdistysten saama tuki liitolta edellyttää, myös aktiivisuutta niissä asioissa, joilla yhdistys voi tukea liiton pyrkimyksiä hoitaa yhteisiä asioitamme. Ajatuksilla on aina suunta ja voima. Positiivinen ajatus ympäröi maailmaansa myönteisesti, negatiivinen imee puoleensa kielteisyyden voimaa. Aktiivista kevättä! Matti J Mäkinen Toiminnanjohtajalta LOMALLA LAPPIIN VIELÄ VAPAANA MUUTAMIA KEVÄT- JA SYYSVIIKKOJA. PIDÄ KIIRETTÄ! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 e maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuu) - lemmikkejä ei allergoiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! Tiedustelut: Matti Mäkinen, puh Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle. Viikkohinnat: Sesonkiviikot 450 e/vko - kevät: vkot 12, 13, 14, 15, 16 - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 400 e/vko - kevät: vkot 10, 11, 17 - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Muut 300 e/vko Kesäviikot (26-31) 250 e/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Lisää puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista. ANALYYSI 1/

14 Työpaikkani esittely Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy täyttää vuotta. Konsulttitoimisto on perheyritys, jonka omistaa Ristolan perhe; Paavo, hallituksen puheenjohtaja, hänen vaimonsa Leena sekä heidän lapsena Hanna-Liisa ja Juha-Pekka, jotka molemmat työskentelevät toimiston palveluksessa. Onnekseen ihminen ei näe tulevaisuutta, sillä moni ratkaiseva päätös jäisi silloin tekemättä uskon puutteesta, riskin pelosta tai yleensä vain mahdottoman tehtävän edessä. Teksti on suora lainaus toimiston 30- vuotis historiikista. Toiminta-ajatus on tuottaa asiakkaille laadukkaita, toimivia ja asiakkaan tarpeet tyydyttäviä ympäristöasioihin ja yhdyskuntatekniikkaan liittyviä ratkaisuja, selvityksiä ja suunnitelmia. Konsulttityössä tärkeitä tekijöitä ovat henkilöstön innostuneisuus työtehtäviin, hyvä ammatillinen osaaminen ja sen kautta tuleva ammattiylpeys sekä terveen järjen käyttö, joka näkyy selkeänä ja järkevänä toimintana kaikissa työhön liittyvissä tehtävissä. Luotettavuus, työn tavoitteiden ja aikataulujen saavuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on kokea jokainen työ mielenkiintoisena ja haasteellisena. Asiakkaina on valtion laitoksia, kuntia, teollisuusyrityksiä ja yksityisiä henkilöitä. Toimiston päätoimialat ovat ympäristötutkimus, vesihuoltotekniikka, yhdyskuntatekniikka sekä ympäristölaboratorio. Henkilöstöstä, jota on noin 130, suurin osa työskentelee Hollolan toimipisteessä, aluetoimistot ovat myös Jyväskylässä, Savonlinnassa ja Vantaalla, jossa toimii myös yrityksen toinen laboratorio. Paavo Ristola Oy on ollut mukana monissa ympäristöön ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvissä suunnittelutehtävissä sekä erilaisissa ympäristötutkimuksissa, joista lukumääräisesti suurimpia ovat maaperä- ja pohjavesitutkimukset, unohtamatta päästömittauksia ja ympäristön melun tutkintaa. Toimeksiannot vaativat monialaisen osaamisen lisäksi jonkinasteista poikkitieteellistä lähestymistapaa, siksi henkilökuntaan kuuluu insinöörien lisäksi mm. asiantuntijoita luonnontieteiden ja laboratoriotutkimuksen aloilta. Arkeologia palkkalistoilla ei toistaiseksi ole ollut, mutta maankäytön suunnittelu ja kaavoitus sekä ympäristövaikutusten arviointi edellyttävät myös historian tuntemusta, siksi toimisto useina vuosina tuki Lahden Renkomäen Ristolan alueen kivikautisten asuinsijojen kaivauksia. Laboratoriotoiminta alkoi Hollolassa kahdeksankymmentä luvun alussa. Laboratoriohenkilöstöä on kaikkiaan yli kolmekymmentä, tällä hetkellä nuorimpana reilu kaksikymppinen laborantti Minna Saarinen ja vanhimpana minä melkein viisikymppinen, keski-ikä Hollolan laboratoriossa on noin 35,42 vuotta. Hollolan ympäristölaboratoriolle valmistui vuonna 1998 uudet noin 300 neliön tilat, jotka kävivät pian ahtaiksi ja niinpä 2003 vuoden alusta remontoitiin lisää noin 100 neliötä valoisaa ja toimivaa työskentelytilaa. Vantaan teollisuus- ja voimalaitoskemian laboratorio tuli kuvioihin vuonna 2001 yritysoston kautta. Laboratorion toiminnallisena tavoitteena on ollut tuottaa kaikki toimiston projektien tarvitsevat keskeiset analyysit. Laboratoriolla on myös ihan omia asiakkaita, jotka eivät liity toimiston muiden osa-alueiden toimintoihin. Alkuaikoina laboratorion laadun tarkasti Suomen ympäristökeskus. Vuoden 1999 alusta lähtien laboratoriossa on panostettu analyysimenetelmien kehittämiseen ja laitteiden ajanmukaistamiseen, yhtenä tavoitteena akkreditointitarkastus. Laboratoriossa on kansainvälisen standardin SFS-EN ISO/IEC mukainen laatujärjestelmä ja ympäristölaboratorio on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima testauslaitos T191. Laboratorion analyysivalikoimaan kuuluvat tavanomaisten vesi-, maaperä- ja ilmatutkimusten lisäksi myös kierrätyspolttoaine-, kaatopaikkakelpoisuus- ja hyötykäyttökelpoisuustestaukset sekä toksisuustesteistä levä-, valobakteerija kirpputestit. Analyysivalikoima kokonaisuudessaan löytyy yrityksen sivuilta ja tämän hetkinen pätevyysalue fi-sivuilta. Ympäristölaboratorio on myös kaikki pätevyysalueet omaava asetuksen 173/2001 mukainen talousveden valvontatutkimuksia suorittava laboratorio. Raija Nissinen, laboratorioanalyytikkoa Maastotutkijat Juha Komulainen ja Antti Rappumäki kairausyksikön kanssa maanäytteenotossa. Hollolan ympäristölaboratorion henkilökuntaa tammikuussa 2006, alarivissä Satu Lehto, Anne Kalola, Raija Nissinen, Tarja Molkkari ja Minna Saarinen, ylärivissä Nina Väisänen, Miia Metsäalho, Sanna Kaukonen, Jani Mäkelä, Eila Tuominen, Pasi Pöyhönen, Mira Andersson, Jorma Nordlund ja Anna-Mari Lyytinen 14 ANALYYSI 1/2006

15 LABORATORIO- ALAN LUENTO- PÄIVÄT Rantasipi Aulanko Hämeenlinna Ohjelma

16 Rantasipi Aulanko TORSTAI Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9.45 Päivien avaus LABORATORIOALAN AMK- KOULUTUS Koulutusalajohtaja Riitta Hanhijärvi HS-NÄYTTEENOTTOTEKNIIKOITA KAASUKROMATOGRAFIASSA Rikoskemisti Niina Viitala FTIR-MIKROSKOPIA Rikoskemisti Jari Pukkila Lounas MIKROSKOPIAN UUDET MAHDOLLISUUDET Ryhmäpäällikkö Timo Koho LABORATORION SISÄINEN AUDITOINTI Laboratorioanalyytikko Eija Haverinen Kahvi Tutustuminen kylpylään Iltapala PERJANTAI Aamiainen 9.00 GC-MS YRITYSTEN ONGELMAN RATKAISUN VÄLINEENÄ Tutkija Mikko Suomela NÄYTTELYN AVAUS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN FIA-LAITE LABORATORION TYÖ- KALUNA Tuoteryhmäpäällikkö Raija Kaisjoki-Rojas NESTEKROMATOGRAFIAN UUDET TRENDIT Dosentti Tuulia Hyötyläinen Lounas NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN VIRTAUSSYTOMETRIA Tutkija Jenni Leppiniemi NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN Kahvi GC-MS JA LC-MS -LAITTEIDEN HUOLTO Huoltopäällikkö Jarmo Järvinen / Huoltaja Jukka Räihä Ohjelma: Tohtori Pekka Tuttava Näyttelijä Tom Lindholm Illallinen

17 Rantasipi Aulanko PERJANTAI Aamiainen 9.00 DNA RIKOSTUTKINNASSA Rikoskemisti Samuli Hemmer NÄYTTELYN AVAUS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN KANTASOLUT Tutkija Kristiina Rajala KANTASOLUJEN VILJELY Bioanalyytikko Outi Melin Lounas NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN NÄYTTEILLEASETTAJIEN DEMONSTRAATIOT 8.00 Aamiainen LAUANTAI MITÄ UUSI KEMIKALILAKI REACH TUO LABORATORIOLLE Seppo Koskinen TERMINEN ANALYTIIKKA TUOTE- KEHITYKSEN TUKENA Tutkija Toni Andersson ICP METALLIANALYTIIKAN TYÖKALUNA Assistentti Ari Väisänen KÄYTTÄYTYMISEN FILOSOFIAA ARJEN KOHTAAMISTILANTEISSA Alueasiamies Risto Korkalo Lounas Päivien päätös Valiokunta pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin SUOMEN LABORATORIO- ALAN LIITTO ry. Laboratorioalan luentopäivien järjestäjä NÄYTTEILLEASETTAJIKSI MM: Berner Terveys ja Tutkimus Biofellows Calibrant Oy HNU-Nordion Ordior Tamro Med-Lab Perkin Elmer Waters Finland Sigma-Aldrich Finland Toimihenkilöunioni TU ry Thermo Electron Corporation

18 ILMOITTAUTUMINEN Laboratorioalan luentopäiville ilmoittautumiset mennessä puhelimitse tai sähköpostitse Hotelli Rantasipi Aulangolle, puh Sähköpostiosoite: Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä varaajan nimi ja puhelinnumero, osallistujien nimet, työpaikka, laskutusosoite, osallistumispäivät sekä onko Suomen Laboratorioalan liitto ry:n jäsen. Voit osallistua luentopäiville kahdeksi tai kolmeksi päiväksi. OSALLISTUMISMAKSUT TÄYSIHOITOINEEN Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 450 c/ 2 pv ja 550 c/ 3 pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 600 c ja 800 c. Maksusuoritukset mennessä. Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksuun sisältyy * luentotiivistelmät * majoitus 1 hh * ohjelmanmukaiset ateriat OSANOTON PERUUTTAMINEN Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Laboratorioalan luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. TIEDUSTELUT Mariitta Vakkuri, puh. työ tai Merja Lehtinen, puh Suomen Laboratorioalan Liitto ry Offset Ulonen Oy

19 JESTÖRDEI Alvaris joku pärmänttä, et kaik vaa huakaileva, et henkke ei ol enä missä ja kaik vaa kyylävä toine toisias. Olo o ku olis yksi purjehtimas maailmaympäri paariammees. Airistol hiuka ens epäilytti, mut see meni ohi viäl. Atlantil ilma köli, peräsint ja kompassi o ruvennu tuntuma ku puuro joukos olis hiuka liia isoi klimpei. Jottai tarttis tehrä! Jokane jo tiätä mitä säästämine merkka: Tyäläiset ruppeva yhres funterama paremppa tulevaisuut. Sit hee hoksava, et kallist tyävoima o liikka. Siit onki hyvä alotta säästämine. Vihro ku kaik yyteet o reeras ja tiäretä kuimonel aneta apskeetit, ni piretä tiarotustalaisuus misä o ain nii klooki ja harras tunnelma. Heijä sanomas oteta vasta niinku kansakoulus enne, käret kaunisti pulpetim pää ristis ja olla iha hilja. Presitenti kuva vaa puuttuu ruakala seinält. Lopuks tyäläiste nokkahenkilö pruukka sanno, et täsä ei ol mittä henkilökohtast kettä kohta. Mee tehrä vaa tyät niinku muukki. Kovi aikoi täsä o kans eletty. Mää kokosi itteäni yhre onnettoma yä jälkke, ku olim puronnu pukkisänkyst. Se o muute meikäläise luamusänky. Siäl mun suuret ajatukset saa alkus niinku tämänki: Kaikki tyäläiset joutuva suure tyäkykysyyni joka kolmas vuas. Siin selvitetä kui hyvi he viäl ova. Testi tehrä Malesias oikke iankakkise kauniil saarel. Siäl meit tulevi tyäläissi piretä, kuumas, näläs ja kuris. Ku oikke haluta riivata ni jokasel laiteta mukka henkilökohtane avustaja. Hän o nuari tiivisrunkone ja kamalan kaunis miäs tai naine. Hänel ei saa ehrotta mittä sopimatont avustamist. Eikä tyäläiskokelas saa pläästätä häne iholles aurinkovoiret vaik kuim paljo aurinko ploosais. Semmone katota klääppimiseks ja ahristeluks. Parhaas tapaukses siit saa syytte petofiliast. Tämmösist rikkeist saa matkapassi kaljosaarel misä ei ol muit seuralaissi ku karvassi apinoi. Malesiast henkis säilyne tuleva kotti misä he joutuva olema viiko yksi. Heit mulkata suaras tositeevee lähetykses. Heijä muisti o kovil ku he yäl yrittävä mennä tarpeilles. Huusi ovempiäles o semmone härveli mihi tartte tökki etusormel kahreksamerkkine salasana. Se vaihreta kerra vuarokaures. Jos salasana sattu unhottuma kriittisel hetkel ja huanot tule eteisem pualel ni see meina sitä, et tyäkykyneuvosto äänestä hänet fiksumpie alt pois. Viimitteks jäljel jääne joutuva laulama kronkeli raari eres enklanin kiälel: Jestördei. Sit voittajaks valkattu visioi merial: Parast meijä kaikkie hyvinvoinni kannalt o, et eruskunnas sääretä uus tasa arvolaki mikä mahrollistais huanosti tuattavie eläkeläistenki lomauttamise tai antta heil sit vaik apsketi talourellisist ja tuatannollisist syist. Laporanttiterveissi Turust vaa Ällätikku ANALYYSI 1/

20 Yhdistykset toimivat PäijätLab 35v. Viime lehdessä kerroimme odottavamme 35v. juhlapäivää perjantaina kokoonnuimme Paperiliiton Lahden osaston, Takkapirtin saunatiloihin. Ilta oli varsin vapaamuotoinen ja jäsenistöä saapui mukavasti paikalle. Vieraaksemme saimme myös Liiton pj:n Tuula Kuusiston. Ohjelmassa oli saunontaa ja rupattelua. Tarjoilusta kyökin puolella vastasivat lähinnä Paula T ja Marja-Leena. Ruokaa ja juomaa oli saatu haalittua riittävästi, Hartwallin likat pistivät parastaan, jonka ansiosta juomaa löytyi varmasti jokaiseen makuun. Unohtamatta Oululaisen herkkuja ja Felix Abban levitteitä. Illan virallisessa osuudessa Tuula Kuusisto onnitteli yhdistystämme muutamalla sanalla, kuoharipullolla ja sekillä. Olimme kiitollisia. Matkamme jatkui illan päätteeksi yön sykkeeseen. Kiitos ja kumarrus kaikille järjestäjille sekä vieraille. Pj. Kaija Virtanen Foto: Marianne Nurminen TAPAHTUMIEN ABC Järjestäjä, paikka 7.3. klo VUOSIKOKOUS POHJANMAAN LABORATORIOALAN marja.kivimaki@vaasa.fi YHDISTYS RY, Turkiseläinlaboratorio Kuninkaankartanontie 58 A, Vaasa 9.3. Ekskursio Paraisten Nordkalkiin Varsinais-Suomen Laboratorioalan Gert Wahtera johdattaa kierroksen kaivok- Yhdistys ry sissa. Bussikuljetus järjestetään Teatteri luolan edestä klo Ilm. ja tied mennessä: Toini Turtiainen, , , toini.turtiainen@akeryards.com Välinehuollon Koulutuspäivät. Tied. ja ilm. Suomen Laboratorioalan Liitto ry 8.3. menn. Elsi Saarenpää, Aulanko, Hämeenlinna elsi.saarenpaa@oulu.fi tai Irja Hiekkamäki, (017) , irja.hiekkamaki@eela.fi Laboratorioalan Luentopäivät Suomen Laboratorioalan Liitto ry Aulanko, Hämeenlinna 4.4. klo Luentoilta Turussa ph:n mittauksesta Mikro- Varsinais-Suomen Laboratorioalan biologian laitoksen luentosalissa. Luennoitsi- Yhdistys ry jana Tuula Kuusisto, GWBerg. Kahvitarjoilun vuoksi ilm. Sinikka Kollaniukselle menn.: (02) , , sinikka.kollanius@utu.fi klo Teatteri Viivi ja Wagner studio Pasila Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry Retki Tuurin Kyläkauppaan Töysään Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry Pj + toimihenkilökoulutus Suomen Laboratorioalan Liitto ry vko 39 Laatukoulutus, ohjelma myöhemmin! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Laboratoriolan näytteenottoseminaari Suomen Laboratorioalan Liitto ry ja Tied. Anne Raille, Toimihenkilöunioni TU yhdessä, Aulanko vko 47 ICP koulutus, ohjelma myöhemmin! Suomen Laboratorioalan Liitto ry 20 ANALYYSI 1/2006