3/2012 CP-LEHTI. Kirsi Tuovinen kertoo uudesta työharjoitteluun liittyvästä projektista s. 51

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2012 CP-LEHTI. Kirsi Tuovinen kertoo uudesta työharjoitteluun liittyvästä projektista s. 51"

Transkriptio

1 3/2012 CP-LEHTI Kirsi Tuovinen kertoo uudesta työharjoitteluun liittyvästä projektista s. 51

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2012:3 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sopeutumisvalmennuksen koordinaattori Juha Seppälä p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Elina Seppänen p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja Anne Holmberg p Paavinkatu 14 D 15, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki Työharjoittelu portti työelämään Koordinaattori Kirsi Tuovinen p Malmin kauppatie 26, Helsinki Mukaan Liikun, Opin, Osallistun Projektipäällikkö Elina Hakkarainen p Asemakatu 11 B, 3. krs Jyväskylä CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Minna Teiska, Tomi Kaasinen, Sini Pälikkö - Kannet Markus Maury - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 6 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN-L Painopaikka Forssa Print 2012 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen TOIMITUKSELTA Muistojen aikamatkalla Sini Pälikkö MATKALLE MATKALLA Lentäen maailmalle Henri Veräjänkorva & Anne Holmberg VAPAA-AIKA Viikonloppu festareilla Salla Hämäläinen ELÄMÄÄ LONTOOSSA Lauri Heikkinen lähti Lontooseen opiskelemaan kieliä Tommi Manninen ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN Sopiva sekoitus asiaa ja vertaistukea Pauliina Nuutinen LUKIJOIDEN POSTIA Kokemuksia lapsuudestani Tapio Pehto Päivä Moijalassa Jaana Mitikka Taistelua olemassaolon oikeudesta Eräs äiti Refluksin tautia myös aikuisilla Raija Hauhia SEMINAARIT Liisa Virkkunen -juhlaseminaari Pentti Murto muistoseminaari Marko Jääskeläinen TUTKIMUS & TIEDE Mukaan-hanke Arviointimenetelmien kehittämistä Elina Hakkarainen MEIDÄN PERHEEMME Suorin vartaloin kolmoskierteellä Ulla Hytönen VANHEMMAN KIITOS Kiitos Alppilan yläaste Sari Laiho JÄRJESTÖTOIMINTA Kevätneuvottelupäivät Tampereella Sari Holappa Kesäinen tervehdys CP-lehden lukijoille Minna Teiska Alueellinen kehittämispäivä Vaikuttamisseminaari YHDISTYSTOIMINTA MMC HC Naisten tapaaminen Hauholla Petra Vuorela LIIKUNTA SUOMEN CP-LIITTO Päivätoiminnassa suolaista ja makeaa Jaana Raitio Työharjoittelu portti työelämään Kirsi Tuovinen Reilu rekrytointi alkoi! Minna Teiska Henkilökohtainen apu Ilona Toljamo MIELIPIDE Avustajan pohdintoja Päivi Pentikäinen SOPEUTUMISVALMENNUS Menoa ja meininkiä Jukka Seitvuo & Riikka Nuutinen

3 CP-LEHTI 2012:3 PÄÄKIRJOITUS 3 INVESTOIDAAN LAPSIIN JA NUORIIN Pääkirjoitusta kirjoittaessani on juuri uutisoitu Nokian mittavista irtisanomisista. Varsinkin Salossa ja Oulussa on monen perheen arki muuttumassa hyvinkin rajusti. Moni Nokialla työssä olleista löytää varmasti nopeastikin uutta työtä, mutta osa joutuu etsimään uutta työtä kauemmin ja ehkäpä miettimään kokonaan uuteen ammattiin kouluttautumista. Monet perheet ovat asuntovelallisia, ja perheiden tulotaso saattaa muuttua dramaattisesti. Perheiden jaksaminen ja hyvinvointi on koetuksella, näin ensisijaisesti vanhempien mutta myös lasten osalla. Tuoreissa tutkimuksissa on yhä selvemmin osoitettu, että lapsuuden olosuhteet vaikuttavat monin eri tavoin ihmisen myöhempään elämään. Pitkään jatkuessaan vanhempien työttömyys ja siihen liittyvät taloudelliset ongelmat kerrannaisvaikutuksineen saattavat heikentää lasten hyvinvointia, ja aikaansaada myöhemmällä iällä psyykkistä oirehdintaa. Myös sosioekonomiset terveyserot alkavat näkyä jo lasten kohdalla. Kouluikäisten ylipaino on yhä yleisempää, osa koululaisista nukkuu terveytensä kannalta liian vähän, ruutuaika on liian runsasta, tupakointi ja päihteet muodostuvat ongelmiksi jne. Huostaan otettujen lasten määrä on ollut kasvussa, huostaan otettujen teini-ikäisten osuus on jopa kaksinkertaistunut viimeisen parikymmenen vuoden kuluessa. Ongelmat myös pyrkivät kasaantumaan, ja pahimmillaan huono-osaisuus muuttuu ylisukupolviseksi. Samaan aikaan lapsiperheiden kodinhoitoapua on koko ajan vähennetty, ja sen piiriin pääsee yhä pienempi joukko perheitä. Päiväkotien ryhmäkoot ovat kasvaneet suosituksia suuremmiksi. Kouluikäisten oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia ja koulukohtaisia eroja. Ennaltaehkäisevää työtä ei kyetä tekemään lasten, nuorten ja perheiden tarpeita vastaavalla tasolla. Eli palvelut eivät vastaa tarpeeseen. Yhteiskunnassamme tarvitaan vanhemmuuden tukemista lapsiperheissä sekä hyvin toimivia palvelukokonaisuuksia. Varhaisen vaikuttamisen kohdat tulisi tunnistaa, ja kohdentaa saavutettavia palveluita perheiden käyttöön. Hallitusohjelman painopistealueena oleva köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttää useiden hallinnonalojen toimintaa ja yhteistyötä. Tässä on myös kolmannen sektorin toimijoilla paikka olla tarjoamassa palveluja niitä tarvitseville. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille lämmintä ja aurinkoista kesää. Nautitaan elämästä.

4 4 TOIMITUKSELTA CP-LEHTI 2012:3 Reino Halonen Muistojen aikamatkalla Siinä hän on, paras lapsuudenystäväni Riitta- Maija. Hän on morsiusneito kuvassa, joka on Helsingin Sanomien Hääkuvat -palstalla. Katsoessani kuvan Riitta-Maijaa, siirryn hetkessä yli 50 vuotta taaksepäin yhteiseen lapsuuteemme, jolloin olimme aina yhdessä niin kotipihalla kuin koulussa. Luokkatovereina istuimme vierekkäisissä pulpeteissa. Matematiikan tunneilla sain apua ystävältäni, joka jaksoi neuvoa ja opastaa minua, joka todellakaan en ollut mikään välkky matematiikassa. Herttaisesta ja auttavaisesta lapsuudenystävästäni tuli aikanaan opettaja. Kun näin Riitta-Maijan kuvan, monet lapsuuden muistot kertautuivat muistikuvina. Lapsuudesta jää aina jotakin pysyvää, aivan kuten nukessa, jonka tuttavani oli löytänyt remontissa olevan asuintalonsa vintiltä pölyn ja laudanpätkien alta. Nukke oli maannut vuosikymmeniä vintillä, unohtunut jonkun pikkutyön muuttokuormasta. Silmät loistaen tuttavani kertoi, kuinka hän oli vienyt nuken kotiinsa. Pesi nuken pään, kädet sekä päällä olleet käsin ommellut puseron ja hameen. Vaatteet kirkastuivat uudenveroisiksi. Irronneet jalat olivat onneksi olleet nuken vieressä, joten seuraavana oli käynti nukketohtorin luona. Tuttavani kertoi kuinka löytönukke muistutti hän tä omasta nukesta, jolla peukku oli hieman koukussa aivan niin kuin löytämällään vintin nukella. Oma ja tuttavani kokemus osoittaa kuinka tärkeä merkitys saattaa olla vuosikymmeniä sitten eletyllä tavallisella arjella, johon kuuluivat lasten leikit kerrostalojen pihoilla, luonteva, itsestään selvä kaveriapu koulussa tai nukkeleikit maalaismaisemassa. Viime marraskuussa Turussa järjestettiin Maata Näkyvissä -festarit. Mukaan tunnelmiin pääsemme Salla Hämäläisen jutun myötä. Tämäkin kesä on täynnä mukavia tapahtumia. Tarjolla on kesäteatteria, lukemattomia pieniä museoita, jotka toistaiseksi vielä ovat avoinna kesäisin, erilaisia musiikkijuhlia eri puolilla Suomea. Toivotan, teidät lämpimästi tervetulleeksi kotikaupunkiini, 200 vuotta täyttävään Helsinkiin, jossa Kansallismuseossa voi tutustua luvun suomalaiseen elämän menoon. Näyttely esittelee ruokaa, sisustusta muotia, politiikkaa ja onpa näyttelyssä 1960-luvun Kuplavolkkarikin, joka nostettiin sisään tikasautolla museon ikkunasta! Hyvää kesää. Sini Pälikkö.

5 CP-LEHTI 2012:3 MATKALLE MATKALLA 5 Hotellin allasnosturilla pääsi mukavasti lämpimään veteen Lentäen maailmalle Teksti: Henri Veräjänkorva & Anne Holmberg Kuvat: Aija Masic Huolellisilla valmisteluilla ja seikkailumielellä se on mahdollista myös pyörätuolin kanssa. Veräjänkorvan Henri sai matkakuumeen kun hänelle kerrottiin että Kanarian saarilla on mukava paikka joka on suunniteltu täysin pyörätuolilaisia varten. Paikan nimi on Los Cristianos. Matkan varasin jo yli puoli vuotta aiemmin, sovin alustavasti tuttujen avustajien kanssa ja tarkistin passin voimassaoloajan. Turun kaupungilta hain vapaa-ajan avun lisätunteja, mutta sain kielteisen päätöksen. Ulkomaan matka ei ole välttämätöntä sanottiin siinä. CP-liiton avustajapalveluista sain 70 tunnin verran tukea avustajan palkkaamiseen. Matkavalmisteluja helpotti se että muutama naapuri täältä Halisista lähti samaan paikkaan kuukautta aiemmin ja toinen avustajistani oli myös heillä avustamassa. Sopimusasioissa sain apua Halisen palveluasuntojen vastaavalta ohjaajalta. Lentokoneeseen Lentokentällä turvatarkastukseen liittyen pitää muistaa että koneeseen saa ottaa vain alle 100ml nestepakkauksia eikä mitään teräaseita. Teräaseiksi lasketaan myös esim. kynsisakset. Käsimatkatavaroihin kannattaa pakata vain välttämättömimmät kuten lääkkeet, mutta myös varavaatteet. Varavaatteet siksi että jos matkalaukku häviää, niin pärjää jonkin aikaa ilman sitä. Lentokoneeseen mennään kuljetustuolilla, joka mahtuu koneen käytävälle ja siitä minut nostettiin lentokoneen penkille. Hankaluutena oli se, ettei kuljetustuolissa ollut kunnollista päätukea eikä turvavyötä. Kannattaa siis ottaa oma turvavyö mukaan. Oma manuaalipyörätuolini pakattiin rahtiruumaan. Minun istumistani lentokoneen penkissä helpotti tyhjiöpatja, jonka avulla voi muotoilla sopivan istuma-asennon. Lento Kanarialle kesti noin 6tuntia ilman välilaskuja. Koneesta pois meno kävi sielläkin taas kuljetustuolilla ja koneelta terminaaliin ajettiin kuorma-autolla. Hotelli Matkatoimiston kautta valmiiksi tilattu invataksi vei meidän hotelliin. Matka kentältä sinne kesti noin 15min ja maksoi 60e/meno-paluu. Mary >>>

6 6 MATKALLE MATKALLA CP-LEHTI 2012:3 Delfiinejä näin sekä merellä että eläintarhassa Sol-hotelli oli loistava joskin hiukan sokkeloinen. Kaikki tilat olivat esteettömiä ja uima-altaista löytyi hissit. Meillä oli huoneisto jossa oli olohuone, makuuhuone ja keittokomero. Makuuhuoneessa oli kaksi sänkyä eri seinustoilla. Minulla oli kaksi avustajaa, joista miespuolinen nukkui kanssani makuuhuoneessa ja naispuolinen avustaja olohuoneen vuodesohvassa. Kylppäriin oli mahdollisuus saada pyytämällä suihkutuoli. Meillä matkaan sisältyi sekä aamiainen että päivällinen, jotka söimme hotellin ravintolassa. Ravintolassa oli hyvä tila kulkea pyörätuolilla ja niitä olikin aika paljon. Jotkut kulkivat sisällä invamopoilla. Ohjelmaa Kävimme viikon aikana erilaisissa paikoissa. Hotellin lähiympäristössä, kävelymatkan päässä oli rantakatu jossa oli ravintoloita ja kauppoja. Se ilmeisesti ulottui saaren päästä päähän. Hotellissa ja sen lähiympäristössä ei ollut discoja eikä klubeja. Hotellilla oli kuitenkin iltaisin pientä ohjelmaa. Tarjolla oli mm. trubaduuria, käärmeshowta ja tietysti karaokea. Hotellissa oli loistava uima-allas. Valvoja auttoi hissin kanssa ja sain lainaksi uimakaulurin. Vesi oli niin lämmintä että siellä olisi voinut lillua vaikka koko päivän ilman että olisi tullut kylmä. Kävimme tietysti myös uimarannalla uimassa. Hotellilla laitoimme jo uikkarit jalkaan ja rannalla riisuimme vain paidan. Siellä ei ollut hoitotasoja joissa olisi ollut helppo minun vaihtaa vaatteita. Rannalla oli pieni pyörätuoli, jolla rantavahdit veivät minut veteen. Oma avustajani oli kanssani uimassa. Vesi oli kylmää, samoin suihku, jossa Papukaija paistattelee päivää piti käydä merestä tullessa huuhtelemassa suolat pois. Yhtenä päivänä kävimme katamaraaniajelulla, joka kesti neljä tuntia. Tämä katamaraani oli moottorikäyttöinen ja sinne pääsi kävelysiltaa pitkin. Matkalla näimme delfiinejä, jotka pyydystivät kaloja ruuaksi ja isoja valaita, jotka liikkuivat parvessa. Valaat tulivat aivan veneen viereen tuhisemaan. Eläinpuistoissa kävimme kahdessa eri paikassa. Loro Park on eläinpuisto, jossa oli paljon erilaisia eläimiä ja kasveja. Kävimme katsomassa merinorsu-, valas- ja delfiiniesityksiä. Toisena päivänä kävimme Monkey Parkisssa jossa hoidettiin apinoita. Siellä oli myös valtavia kilpikonnia. Apinat olivat suuressa tarhassa, jossa ne saivat vapaasti liikkua ihmisten joukossa. Yksikin pieni apina tuli aivan lähelleni katsomaan minua. Työnantajavelvoitteet Viikon reissulla minulla oli kaksi avustajaa mukanani. Avustajien kanssa sovittiin, että molemmat tekevät vuorotellen aamuvuoroa ja iltavuoroa. Öisin en apua tarvitse. Jos lähdettiin jonnekin retkelle, vapaalla oleva avustaja sai päättää lähteekö mukaan. Koitin kohdella molempia avustajia tasapuolisesti ja reilusti eikä meille tullut kiistoja. Asiaa tietysti helpotti myös se että pelisäännöt oli sovittu jo ennen reissuun lähtöä ja kirjattu sopimukseen palkkion perusteista. Esteettömyys ja palvelut Kaikkiin paikkoihin hotellissa pääsi luiskoja pitkin tai hissillä. Hotelli oli rakennettu mäen pääl-

7 CP-LEHTI 2012:3 MATKALLE MATKALLA 7 Maisemia taksin ikkunasta le, joten mäkeä piti mennä ylös ja alas. Sähkärin ja muita apuvälineitä olisi kyllä saanut vuokrattua siitä hotellin naapurista. Myös esim. vaippoja olisi saanut sieltä ostettua. Jalkakäytävät olivat hyviä liikkua ja katukahviloiden terasseille oli helppo mennä. Kauppoihinkin pääsi helposti sisään ja avustajien hallitsemalla englannilla selvittiin hyvin. Invataksin ja retket sai helposti tilattua hotellilta. Kustannuksista Kustannuksia tuli maksettavakseni omat ja avustajien matkaliput (n. 2300e lennot, majoitus ja puolihoito).toisen avustajan palkan maksoin itse ja toisen sain CP-liiton avustajapalvelusta. Molemmille avustajille maksoin myös puolikkaan ulkomaan päivärahan. Puolikkaan siksi että majoitukseen jo kuului aamupala ja päivällinen. Retkiin ja muuhun kului noin 700e viikon aikana. Jonkin verran jouduin maksamaan myös avustajien pääsylippuja. Uudestaan Kyllä, ilman muuta lähtisin uudelleen ja voin suositella kaikille, jos vain talous antaa periksi. Paikka sopii kaikille jotka pitävät lämpimästä ja kukapa suomalainen ei pitäisi. Vaikka meillä nyt on lämmintä ja kesä niin rohkeasti vain talven matkoja suunnittelemaan. Mukaan seikkailumieltä: ennakkosuunnittelu helpottaa asioita, mutta arkirutiineista voi lomalla hellittää ja elää päivän kerrallaan. MUISTILISTA Matkavaraukset itselle ja avustajille matkatoimistosta Passi (toimitus kestää n. 2 vk) (hinta 54 e + valokuvat) Matkavakuutus: saa esim. vakuutusyhtiöiden nettipalvelusta (hinta e) Avustajat Sopivien avustajien hankkiminen Esimerkiksi CP-liiton avustajapalvelus ta voi hakea tukea avustajan palkkakuluihin (70 h) Kotikunnasta voi hakea lisätunteja henkilökohtaiseen vapaa-ajan apuun Avustajille tehdään työsopimukset / sopimus tehtävistä ja palkkiosta Avustajien matkavakuutukset Varaa kuljetukset lentokentältä/lentokentälle: matkatoimistoa voi pyytää tilaamaan invataxin kohdemaassa. Apuvälineet: selvitä mitä välineitä kannattaa ottaa mukaan ja mitä voi lainata kohteessa. Ennakkoon kannattaa kysyä / varata laidallinen sähkäri, sänky, nosturi ja suihkutuoli, jos niille on tarvetta. Rokotukset

8 8 VAPAA-AIKA CP-LEHTI 2012:3 Viikonloppu festareilla Teksti ja kuvai: Salla Hämälläinen Kuvittele suuri musiikkitapahtuma keskelle marraskuun synkkää ja pimeää kaamosta. Kuvittele tapahtuma, jossa on tuhansia ihmisiä, muttei kukaan ole päihtyneenä. Voiko tällaista tapahtumaa olla? Vastaus: Kyllä voi. Marraskuun puolessavälissä 2011 järjestettävä MAATA NÄKYVISSÄ-festari oli Turussa jo 27.kerran. Viikonlopun kestävään tapahtumaan osallistui noin ihmistä. Tapahtuma on saanut alkunsa vuonna 1984 menehtyneen Timon muistokonsertista. Vuosien varrella MAATA NÄKYVISSÄ-festari on kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi kristilliseksi tapahtumaksi. Festareilla on esiintymässä artisteja ja yhtyeitä melkein kaikista musiikkityyleistä sekä puhujia että teatterin edustajia. vaaditaan päihteettömyyttä. Vaikka päihteettömyys voikin kuulostaa jonkun mielestä tylsältä ja ankaralta, voin vakuuttaa, että tunnelma nousee kattoon varsinkin lauantain pääkonsertin aikana. MAATA NÄKYVISSÄ-festari alkoi tälläkin kertaa perjantai-iltana HK-areenan aloituskonsertilla sekä Messukeskuksen raskaan musiikin alternatiivipommisuoja-tapahtumalla. Ilta päättyi messuun, jonka jälkeen ihmiset lähtivät majoituspaikkoihinsa. Monet, jotka tulivat Turun ulkopuolelta, yöpyivät läheisellä koululla. Itse yövyin omien seurakuntalaisteni kanssa Turun kristillisellä opistolla. MAATA NÄKYVISSÄ-festarin järjestää Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Turun evankelisluterilaiset seurakunnat. Viikonloppu täynnä tekemistä Ensimmäinen festarikokemukseni oli vuonna 2007, kun festareilla käynti oli osa toisen vuoden isoskoulutusta, jota kävin. Sittemmin olen käynyt MAATA NÄKYVISSÄ -festareilla joka vuosi. Tapahtumassa minua kiehtoo sen monipuolisuus sekä päihteettömyys. Festarin luonteeseen kuuluu, että festariyleisöltä ja esiintyjiltä Perjantain pääesiintyjä LZ7, Iso-Britanniasta, laittoi yleisön tanssimaan ja hyppimään.

9 CP-LEHTI 2012:3 Lauantaina ohjelma festareilla oli monipuolinen. Aamun, päivän ja illan HK-konserttien välissä oli hyvää aikaa käydä syömässä lounas, shoppailla Messukeskuksen kojuissa ja käydä katsomassa hyviä teatteriesityksiä. Lauantai päättyi pääkonserttiin,josta vastasi amerikkalainen Skillet. Sunnuntai alkoi nuorten suunnittelemalla Jumalanpalveluksella. Loppupäivän aikana festivaalialueella esiintyi muun muassa Olli Helenius ja comepackin tehnyt The Rain. Olli Helenius tunnelmoi sunnuntaina VAPAA-AIKA Pääesiintyjä Skillet villitsi yleisön lauantaina. le, vaikka istuisikin pyörätuolissa. 9 Vaikka MAATA NÄKYVISSÄ -viikonloppu onkin rankka, voin suositella sitä jokaiselle ihmiselle, jota päihteettömyys ei haittaa ja joka haluaa kuunnella monenlaista musiikkia. Erityistarpeet huomioitu hyvin MAATA NÄKYVISSÄ -festarit on iso tapahtuma, joka työllistää noin vapaaehtoista. Itse olen käynyt festivaaleilla jo viidesti. Mukanani on ollut avustaja, ja olen liikkunut pyörätuolilla. Kokemuksesta voin sanoa, että organisaatio on vuosi vuodelta ottanut liikuntarajoitteisten tarpeita huomioon yhä paremmin. Ehkä osasyynä tähän on ollut se, että liikuntarajoitteiset ovat antaneet palautetta organisaatiolle siitä mitä pitäisi kehittää. Tämän ansiosta liikuntarajoitteisia ei enää ajeta ylös jonottamaan muun yleisön kanssa, vaan heidät päästetään HK-areenan sisäpuolelle odottamaan ovien avautumista. Mikään matka ei ole kunnollinen ilman vastoinkäymisiä. Viimeksi kohdalleni sattui niin, että HK-areenan hissi kuumeni liikaa ja lakkasi toimimasta jo aamupäivällä. Pääsin ulos kuitenkin esiintyjäkahvion kautta. Illan konsertin alkaessa hissi ei vieläkään toiminut, vaan oli pyydettävä hallivastaavaa viemään minut ja CP-vammainen kaverini henkilökunnan hissillä viidenteen kerrokseen, josta näkee erittäin hyvin päälaval- Onnen Vuori-musikaali esiintyi teatterilavalla Tera-yhtye pukeutui kuin jenkkifutisjoukkue.

10 10 ELÄMÄÄ LONTOOSSA CP-LEHTI 2012:3 King`s College Londonilla on toimipisteitä eri puolilla kaupunkia. Kirjastorakennus on vastapäätä Lauri Heikkisen asuintaloa. Liikkuminen Lontoossa onnistuu hyvin. Punaisiin busseihin pääsee kätevästi ajoramppia pitkin ja taksit ovat edullisia. Lauri Heikkinen lähti Lontooseen opiskelemaan kieliä Teksti ja kuvat: Tommi Manninen, Lontoo Lauri Heikkinen katselee kiinnostuneena ohikulkevia ihmisiä. Aurinko paistaa ja Lontoon suurkaupunki näyttää parhaita puoliaan. Ihmisvilinässä lukuisat katutaiteilijat esittelevät taitojaan, kahviloista leijailee tuoreen kahvin ja leivonnaisten tuoksu. Monet esiintyjät ovat kyllä todella taitavia. Heitä voisi katsella vaikka kuinka kauan. Southbankin kävelykatu Thames-joen varrella onkin yksi Heikkisen lempipaikkoja. Tämä on todella hieno alue, yksi Lontoon hienoimmista. Lisäksi tämä on vielä todella lähellä asuntoani, tänne on helppo tulla. Pidän paljon myös Waterloon sillasta, joka on varsinkin aamuisin ja iltaisin upea. Myös Hyde Parkissa sielu lepää, Heikkinen listaa suosikkipaikkojaan Lontoossa. 23-vuotias Heikkinen asuu lähes kahdeksanmiljoonan asukkaan Lontoossa nyt kolmatta vuotta. Sitä ennen hän vietti yhden vuoden Edinburghin yliopistossa kielitieteitä lukemassa. 18-vuotiaana tein päätöksen lähteä ulkomaille. Sitten 19-vuotiaana kloppina tulin suoraan kotoa äidin helmoista Britanniaan. Alku oli kyllä hankalaa, kun en ollut tajunnut, millaista arjen pyörittäminen vieraassa kulttuurissa voi olla.kotiin palaaminenkin kävi alussa monta kertaa mielessä. Välillä tuntui, ettei tästä tule mitään. Siitä sitten sisuunnuin, kun ajattelin, kuinka paljon moni ihminen oli nähnyt vaivaa, että pääsisin tänne. Lopulta kaikki onkin mennyt oikein hyvin. Samat oikeudet Lauri Heikkinen syntyi ja kävi koulunsa lukioikään asti Helsingissä. Hänelle on aina ollut itsestäänselvyys olla samassa koulussa, samalla lähtöviivalla ikätovereidensa kanssa, vaikka liikkumista rajoittaakin spastinen diplegia. Alaraajoihin vaikuttavan vamman hän sai synnytyksessä hapen puutteen vuoksi. Kotona on aina pidetty selvänä, että teen samoja juttuja kuin muutkin, mutta erityistarpeet totta kai

11 CP-LEHTI 2012:3 ELÄMÄÄ LONTOOSSA 11 Lauri Heikkinen nauttii ohikulkevien ihmisten katselusta Lontoon Southbankissa. huomioon ottaen. Minulla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin, ja voin määrittää itse kunnianhimoni rajat. Heikkinen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta kolmella laudaturilla ja viidellä eximialla. Lakkiaisten jälkeen moni luokkatoverikin suuntasi ulkomaille opiskelemaan. Mietin silloin vahvuusalueitani, joita ovat kirjallisuus ja vieraat kielet. Halusin saada englantilaisen tutkinnon, jotta työllistymismahdollisuudet ympäri maailmaa ovat valmistumisen jälkeen paremmat. Ja on täällä opetuksen tasokin korkeampaa kuin Suomessa. Mahdollisuuksien kaupunki Edinburghin yliopiston kielitiede osoittautui liian teoreettiseksi Heikkiselle, ja niinpä hän vaihtoi vuoden opiskelun jälkeen Lontooseen King s College Londoniin lukemaan englantilaista kirjallisuutta ja espanjaa. Myös ranskaa on tullut opiskeltua paljon. Täällä minulla on parhaat mahdollisuudet luoda itselleni sellainen elämä, jota haluan elää. Ja se elämä on isommissa ympyröissä kuin Suomi. Suomessa Heikkistä ärsyttää tietynlainen umpimielinen suhtautuminen. Hänen mielestään asenteissa on vikaa. Moni vammainen nuori elää Suomessa hyvin suojeltua elämää. Heille sanotaan, ettei tarvitse pyrkiä pitkälle. Ei kaikkien tarvitsekaan, mutta ei kaikkia pidä rajoittaakaan. Esimerkiksi vammaisten työllistyminen Suomessa on todella hankalaa. Aina ajatellaan, kuinka tuottava se työntekijä on, jos sillä on erityistarpeita. Britanniassa vammaisten työllistyminen on ainakin Heikkisen mutu-tuntuman perusteella paremmalla tolalla. Hyvä esimerkki on häntä hoitava lääkäri. Hänellä on sama vamma kuin minulla, mutta vielä paljon pahempana. Hän on pyörätuolissa, mutta ei se estä työn tekemistä. Suomessa hän ei työskentelisi. Heikkisellä on opiskeluaikaa maisterinpapereihin jäljellä vielä kolmisen vuotta. Sen jälkeen hän tähyää konferenssitulkiksi.-esimerkiksi EU:sta voisi löytyä mielenkiintoisia työpaikkoja. Terve suhtautuminen Heikkisen mukaan suhtautuminen vammaisiin, kuten muihinkin erityisryhmiin, on Lontoossa hyvällä mallilla.-täällä ei mikään ihmetytä ketään, >>>

12 12 ELÄMÄÄ LONTOOSSA CP-LEHTI 2012:3 Lontoon tavaramerkki on punainen puhelinkoppi. eikä ole sellaista kyyläämistä kuin Suomessa. Myös yliopistolla vammaisuuteen on osattu suhtautua terveellä tavalla. Kokemusta vammaisopiskelijoista on jo pitkältä ajalta. Kaikki menee aika jouhevasti, ja aina löytyy ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin. Täällä kunnioitetaan omaa itsenäisyyttä, mutta apuakin tulee, jos on tarve. Esimerkiksi teknisiä apuvälineitä on todella hyvin saatavilla. Suomesta Heikkisellä on toisenlaisia kokemuksia. Siellä aina piti antaa seikkaperäinen selostus, miksi jotakin apuvälinettä tarvitsee. Täällä luotetaan enemmän, että ihmiset pyytävät tarpeeseen.yliopiston opiskelija-asuntolassakin esteettömyys on otettu huomioon, ja huone kylpytiloineen on riittävän iso pyörätuolilla liikkumiseen.-muuten se on kyllä ihan tyypillinen englantilaishuone. Yhtä vetoinen kuin muutkin eikä suihkusta tule lämmintä vettä. Henkilökohtainen apu Suomessa Myös henkilökohtainen avustaja tulee Heikkisen luo yliopiston käyttämän välitysfirman kautta. Vaihtuvuus avustajissa on ollut suurta, mutta Heikkinen on tyytyväinen palveluun. Kyllä täällä varmaan yli sata ihmistä on ollut. Todella monen kanssa olen tullut oikein hyvin toimeen. Jos avustajan saanti onnistuu Lontoossa hyvin, niin tuen saanti Suomesta avustajan palkkaamiseen oli työlästä. Prosessi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa vei noin vuoden. Ensin Heikkinen sai kaksi hylkäävää päätöstä, mutta muutoksenhakulautakunnan käsiteltyä asiaa, päätös muuttui myönteiseksi. Meillä oli eri näkemys alkuperäisen hylkäämisen syistä. Minulle jäi sellainen kuva, että tällaista mahdollisuutta ei vain haluta tarjota. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ei yksittäistapauksiin halua ottaa kantaa. Edes tarkkaa lukumäärää avustajatuesta ulkomaille ei haluta kertoa salassapitoon vedoten. Harvinaista tuen saanti kuitenkin on, sillä Helsingissäkin hakemuksia on tullut vain 1 2. Pääsääntöisesti näitä palveluja ei ulkomaille myönnetä, mutta kun pysytään samantasoisessa palvelussa kuin opiskelun avustaminen olisi Suomessa, niin ratkaisu voi olla myönteinen, toteaa vammaistyön päällikkö Tuula Poikonen Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kunnan velvollisuutta järjestää sosiaalipalveluja maan rajojen ulkopuolelle tulee nyt arvioida ja selkeyttää lakiuudistuksen yhteydessä.tällä hetkellä kysymystä ei ole selkeästi ratkaistu. Dallarilla matkaan Opiskelija-asuntolasta on noin kilometri matkaa campukselle, jossa Heikkisen opiskelupäivät kuluvat.kaikkien opintojen suorittaminen samalla

13 CP-LEHTI 2012:3 ELÄMÄÄ LONTOOSSA 13 Katutaiteilijat on tuttu näky Southbankissa alueella auttaakin paljon.-jos pitäisi aina siirtyä uuteen paikkaan, niin olisihan se raskaampaa. Tänne pääsen hyvin kävelemään itsekin, jos luentoja on iltapäivällä. Aamupäivällä otan toki taksin, koska kävellen matka vie noin 20 minuuttia. Vielä kymmenisen vuotta sitten tuollainen 20 minuutin kävelymatka olisi ollut Heikkiselle mahdottomuus. Lähempänä totuutta olisi ollut 20 metrin kävelymatka, ja sekin vaikeasti.12-vuotiaana tehty monitasokirurginen leikkaus muutti kuitenkin monta asiaa. Ilman leikkausta olisin pyörätuolissa ja 20 kiloa painavampi. Se, mitä tämä liikkuminen on tuonut sosiaaliselle elämälle ja itsenäisyydelle, niin ei sitä voi edes arvioida. Heikkinen liikkuu useimmin mukana vedettävällä dallarilla.tällä kun menee, niin ihmiset eivät suhtaudu niin varauksella, kun he näkevät, että pärjään. Kaverit aina nauravat tätä DDR:läistä laatikkomallia.tämä on välineurheilua, ja on minulla edustustehtäviin sitten sellainen ruotsalainen rollattoreiden Rolls Roycekin. Taksit edullisia Lontoossa nähtävää riittää kävelyetäisyyden päästä campukselta tai sitten taksimatkan päästä toiselta puolen kaupunkia.onneksi taksit ovat senhintaisia, että niitä voi käyttää. Kaikissa takseissa on lisäksi rampit ja isot tilat apuvälineille. Liikkuminen on helppoa. Usein vapaa-ajan vietto suuntautuu elokuviin tai kahviloihin. Niissä Heikkinen sanoo viihtyvänsä hyvin sekä yksin että kaveriporukassa.on hienoa olla vaikkapa Chinatownin sivukujalla kuuntelemassa eri kieliä ja näkemässä erilaisia ihmisiä. Se on viehättävää, kuinka pieneksi itsensä täällä suuressa kaupungissa voi tuntea. Rauhallisten elokuva- tai kahvilailtojen vastapainoksi Lontoossa vietetään myös railakasta opiskelijaelämää. Täällä meno on kovempaa kuin Suomessa, kun moni tulee niin suojelluista kotioloista. Monella on kova tarve todistella olevansa aikuinen. No, enpä minäkään siitä ole täysin pidättäytynyt. Pärjääminen itsestä kiinni Heikkinen sanoo olevansa kotiseuturakas ihminen, ja hän käykin Suomessa muutaman kerran vuodessa. Myös Lontoolle löytyy opiskelijavuosien jälkeen aina oma paikkansa miehen sydämessä. En olisi sama ihminen, jos olisin jäänyt Suomeen. Tämä kaupunki on lähtemättömästi vaikuttanut siihen, kuka minä olen. Tämä seikkailu on vaatinut paljon, mutta on se paljon antanutkin. Niille, jotka suunnittelevat ulkomaille opiskelemaan lähtöä, Heikkisellä on pari neuvoa.-pitää olla varma siitä, että lähtö ulkomaille tuo jotain lisäarvoa. Myös siitä tulisi olla selvillä, kestääkö pää, kun irtaantuu tutusta ja turvallisesta ympäristöstä. Ja jaksaako rakentaa turvallisen ympäristön itse itselleen. Pärjääminen on hyvin pitkälle siitä kiinni, mitä sen eteen itse tekee.

14 14 ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN CP-LEHTI 2012:3 Sopiva sekoitus asiaa ja vertaistukea Ollako vai eikö olla? Suurimmalle osalle tulee tästä varmaankin mieleen William Shakespeare, mutta samaa mietti varmasti moni meistä kuudesta, jotka tulimme Laihon Sarin kutsumina Moijalaan lievästi vammaisten aikuisten viikonloppukurssille toukokuun alussa. Onko vammaa olemassa, jos se ei näy? Mitä muut ajattelevat, kun pyydän joissakin asioissa apua, vaikka näytänkin liikkuvan samalla tavalla kuin vammaton kaveri? Miltä tuntuu, kun ei ole vammaton mutta ei selvästi liikuntavammainenkaan? Tätä kaikkea ja paljon muuta mahtui noihin kahteen päivään, jotka Moijalassa yhdessä vietimme.meidän ja Sarin lisäksi mukana olivat toinen vetäjä Merja, kolme avustajaa sekä kurssin kokki. Moijalan kurssithan ovat tunnettuja siitä, että nälkäisenä siellä ei todellakaan tarvitse olla! Jokainen millä tahansa kurssilla ollut varmasti tietää tämän. Perjantaina ei ollut mitään varsinaista ohjelmaa, tutustuttiin toisiimme, syötiin päivällistä ja majoituttiin. Lauantaiaamuna sitten aloitimme yhteisellä keskustelulla. Ensimmäisenä tehtävänä oli valita pöydälle levitetyistä sanakorteista kaksi, joista toinen kuvaisi oloa juuri tuona lauantaiaamuna ja toinen omaa elämää yleensä. Monenlaisia tunteita ja ajatuksia tuli tuossa tutustumistehtävässä esille, ainakaan minulle se ei ollut kovin helppo. Tässä kohtaa minulle tuli mieleen, että yksinäisyyden huomaa oikeasti vasta silloin, kun ei tarvitse olla yksin. Arjessa vain menee eteenpäin, ja täyttää kaikenlaisella tekemisellä ne paikat kun oikeasti haluaisi vain jutella toisten kanssa. Kaikki meistä puhuivat siitä, miten tärkeää on että aikuisten keskinäistä vertaistukea on tarjolla myös lievästi liikuntavammaisille.vamman ei välttämättä tarvitse olla samanlainen, ja silti löytyy paljon yhdistäviä asioita. Tämä vertaistuki on jollain tavalla erilaista kuin lasten, heidän vanhempiensa ja aikuisten välinen esimerkiksi MMC- ja hydrokefaliatapaamisissa. Molemmat näistä ovat yhtä tärkeitä. Silloin, kun kaikkien vamma on lievä, tulee ehkä enemmän puhuttua myös muista kuin vammaan liittyvistä asioista. Kotona arjessa kaipaan usein mahdollisuutta tehdä vertaisryhmässä samoja asioita joita vammattomatkin tekevät. Tuttu tunne varmaan monelle lievävammaiselle. Viikonlopun aikana pääsimme myös tekemään monenlaisia testejä. Osa oli kysymyksiin vastaamista ja osa fyysistä tekemistä. On yllättävän vaikeaa esimerkiksi seistä jalat yhdessä paikallaan puoli minuuttia horjahtamatta mihinkään suuntaan, tai pysyä yhdellä jalalla pystyssä pitämättä mistään kiinni. Tässä vain pari esimerkkiä siitä, mitä pääsimme tekemään. Meidän piti miettiä, saammeko itse päättää milloin jokin asia tehdään, jos tarvitsemme siihen toisen apua. Ulkopuolisen avustajan kanssa tämä on usein itsestään selvää, mutta jos avustajana ovat omat vanhemmat, he saattavat sanella milloin ehtivät avuksi. Lievästi vammaisen on vaikea saada ulkopuolista henkilökohtaista apua, kun avuntarve on vähäistä tai satunnaista. Virallisemman ohjelman lisäksi viikonloppuun mahtui myös hauskanpitoa. Saivatpa nuo muut minut laulamaankin, vaikka olin ensin sitä mieltä, että minähän en laula! Loppuillasta taisimme olla kaikki enemmän tai vähemmän väsyneitä, sen verran pienet jutut saivat meidät vain nauramaan katketaksemme. Liekö koko illan kestäneellä Pepsin juonnilla ollut osuutta asiaan... Joku kävi sanomassa minulle ja parille muulle jossain vaiheessa iltaa, että osa haluaisi ehkä nukkua. Onneksi toinenkin puoli porukasta taisi olla juttelemassa jossain, vähän hiljaisemmin vain kuin me. Minkäs sille voi, että juttua riittää ja äänikin kovenee välillä, kun pääsee tuollaiseen porukkaan! Sunnuntaina ennen kotiinlähtöä suunnittelimme vielä jatkoa, ettei tällainen vertaistuki loppuisi tuohon yhteen viikonloppuun. Sari sai meiltä ehdotuksia mm. oman pidemmän kurssin järjestämisestä lievästi vammaisille aikuisille, keskusteluryhmästä nettiin ja alueellisista tapaamisista. Minulle tämä viikonloppu tarjosi sopivan sekoituksen asiaa ja vertaistukea. Tällaisia tapaamisia tarvitaan lisää, ja niistä saisi tulla osa liiton säännöllistä toimintaa, samalla tavalla kuin kaikille yhteiset kurssitkin ovat. Toivottavasti tavataan uudelleen ja isommallakin porukalla! Pauliina Nuutinen Joensuu

15 CP-LEHTI 2012:3 LUKIJOIDEN POSTIA 15 Lastenlinnassa 50-luvulla Railin kanssa Lastenlinnan pihalla veturin edessä Kokemuksia lapsuudestani Teksti: Tapio Pehto Kuvat: Tapio Pehton albumi Lastenlinnassa vuonna 1954 oli omatätijärjestelmä. Jokaisella hoidokilla oli oma hoitaja. Isähahmo oli arkkiatri Arvo Ylppö, äitinä toimi Lea Ylppö. Arvo oli parempi kun minun oikea isä, koska hänellä oli aina aikaa omille potilailleen. Ja sitten menemme koulun penkille... Lastenlinnassa toimi kaksiluokkainen koulu, joka oli kahdessa kerroksessa. Ensimmäinen oli kellarissa ja toinen luokka oli toisessa kerroksessa. Ensimmäinen opettajani oli Unto Sikiö. Tulin hänen kanssaan paremmin toimeen kun muut oppilaat. Lastenlinnassa oli yksi seinä, joka on painunut mieleeni. Siinä oli kuvattu mereneläimiä. Siinä oli sininen pohja kuten meressä. Se sijaitsi ennen leikkihuonetta. Muistan että Lastenlinnan ulkopuolella oli VR:n lahjoittama veturi, missä kävelevät CP-potilaat saivat leikkiä. Niin teki myös Arvo Ylppö, kun hän oli niin pienikokoinen, että mahtui siihen veturiin. Palatakseni omatätijärjestelmään, minun hoitotätini nimi oli Raili Partanen nyk. Sutinen. Hän jopa pyysi minua omiin häihinsä, mutta esteenä oli liian pitkä matka. Olisin muuten mennyt. Häneltä tuli jopa kutsukorttikin. Paikallinen maaseudun johtava opettaja kävi meillä ja väitti äidilleni etten minä kuulu oppivelvollisuuslain piiriin vammani vuoksi. Äitini oli toista mieltä. Hän soitti Kouluhallituksen pääjohtajalle. Tämä Kouluhallituksen pääjohtaja sanoi äidilleni että kyllä minä kuulun aivan samalla tavalla kun muutkin oppivelvollisuuslain piiriin.hän sanoi, että älkää kuunnelko sitä vanhaa opettajaa, vaan etsikää mielummin kotona käyvä opettaja. Opettajani nimi oli Pirkko Vilppunen. Hän oli muuten kiva opettaja! Elimme tuolloin luvuilla. Murrosikäisen pennun mietteitä Istuin vessanpöntöllä ja samaan aikaan oli kylvyssä murrosikäinen tyttö. Näin elämäni ensimmäisen ihastukseni ja olin silloin 13-vuotias. Tyttö huomasi että katsoin häntä sillä silmällä.siitä lähtien loppuaika minkä olin Lastenlinnassa, kului hänen seurassaan. Veljeni syntymän takia minä jouduin olemaan Lastenlinnassa sen aikaa kun äiti kävi synnyttämässä jälkeläisen. Oli eräs keväinen ilta. Mietin veljieni kanssa, miten pääsisimme yhdessä liikkumaan niin, ettei äiti näe. Me päätimme tehdä äidilleni pienen >>>

16 16 LUKIJOIDEN POSTIA CP-LEHTI 2012:3 Tässä on ensimmäinen tarinani CP-lehteen. Toivottavasti vietitte viihtyisän hetken tämän tarinan seurassa. Oikein hyvää ja lämmintä kesää! Papan lastenvaunuista tekemässä pyörätuolissa jekun. Minulla oli kokoon taitettava manuaalipyörätuoli. Ei muuta kun pyörätuoli ikkunasta pihalle ja jätkä perässä ikkunasta ulos ja tuolin päälle. Me käytiin metsässä juomassa muutama olut. Muistaakseni me tulimme kotiin neljän - viiden aikaan aamuyöstä, ennen kun mummo meni lypsylle. Menimme navetan ylisille nukkumaan. Mutsi ei tiedä vieläkään tapahtuneesta.. Myöhemmin samana kesänä, muistan että oli keskiviikkoilta ja kello oli 20.45, mietimme menisimmekö soutelemaan veneellä tai onkimaan ravunsyöttejä. Me päätimme lähteä onkimaan, koska seuraavana päivänä alkaisi ravustuskausi klo ja tarvitsimme syöttejä. Äiti ei tiennyt siitäkään mitään. Minä makasin veneen pohjalla, ettei äiti olisi nähnyt, koska hän olisi näyttänyt koivuniemen herraa. Tuohon aikaan suomalainen ilmapiiri oli sitä mieltä, että meikäläiset eivät saisi liikkua kotipiiristä. Minä olin niin itsepäinen, että sen mitä päätin, sen tein. Sitten te varmaan ihmettelette, miten minä liikuin, kun minulla ei ollut kunnon pyörätuolia. Minulle teki pappa ensimmäisen pyörätuolin lastenvaunuista, kun ei ollut muuta mahdollisuutta. Kotoani lähdin 25-vuotiaana. Muutin Vantaalle. Sinne rakennettiin uusi palveluyksikkö, joka valmistui vuonna Ja sitten kävin 25-vuotiaana rippikoulun. Rippikoulun kävin Korson kirkossa. Viimeisenä rippikoulu-iltana otin vahingossa miestenlehden mukaan, jonka rippikoulun opettaja luki sen tunnin aikana, eikä muistanut opettaa meitä. Ripille päästyäni keräsin koko palveluyksikön henkilökunnan mukaani ja lähdimme juhlimaan ripillepääsyäni.vuosi oli Jaana Mitikka Päivä Moijalassa Ensin mentiin junalla Hämeenlinnaan ja siitä taksilla jatkettiin matkaa Moijalaan. Sitten perillä saimme voileipiä ja kahvia ja sen jälkeen menimme kaikki ulos. Sitten teimme erilaisia talkoohommia. Toiset sahasivat puita, toiset pesivät ikkunoita ja jotkut haravoivat pihaa. Puoli kahden aikaan menimme syömään perinteistä hernekeittoa, joka maistui hyvältä. Hernekeiton jälkeen menimme ulos jatkamaan talkootöitä. Sitten osa porukasta saunoi ja osa porukasta kulutti aikaa ulkona ja myös sisällä. Sitten taas joimme kupposet kahvia ja söimme eväitä, mitä Ilona oli ottanut pakkasesta mukaan. Niitä riitti myös kotia asti. Sitten koitti aika lähteä kotio päin. Menimme vahingossa junassa väärästä ovesta. Olimme paikassa missä säilytettiin pyöriä, mutta kotimatka kesti vain tunnin. Sitten kiirehdimme taksin luokse, jolla menimme perille asti kotio. Illalla uni maistui hyvältä. Jaana Mitikka

17 CP-LEHTI 2012:3 LUKIJOIDEN POSTIA 17 Huhtikuun numerossamme julkaisimme FM, puheterapeutti Helena Törölän artikkelin Mikä ihmeen refluksi? Artikkelin tiimoilta toimitus sai sekä suullista että kirjallista palautetta. Toimitus Taistelua olemassaolon oikeudesta Artikkeli on kiinnostava. Jotenkin olisin kaivannut kuitenkin laajempaa refluksin syiden käsittelyä. Omana kokemuksena on kahden lapsen kohdalta tuota pulauttelua, koska vain toiselle tuli jossain vaiheessa refluksi epäily Asioita ei tutkittu kunnolla, eikä varmaan koskaan tutkita.. Asumme Pohjois-Karjalassa, jossa varmaan aika paljon vaikuttaa pärstäkerroin, siihen kuinka hoidetaan ja tutkitaan. Jopa meidän aikuisten kohdalla. Elämä on siis aina ja aina vaan taistelua olemassaolon oikeudesta. Siksipä olenkin niin paljon itse vapaaehtoistoiminnassa, kuin vaan pystyn, ettei kaikkien tarvitse kokea samaa epäarvoisuutta ja välinpitämättömyyttä kuin itse aikoinani... Minulle ei löytynyt vertaisapua tai tietopaketteja kun olisin tarvinnut, eikä kukaan myöskään tullut pyyteettömästi auttamaan. Omien kokemusten pohjalta on helppo ohjata ihmisiä kyseenalaistamaan asioita. Kolmas lapseni pulautteli pitkiä kaaria maitoruokinnan jälkeen. Huomasin itse synnytyssairaalasta kotiutuessani lapsen kanssa, että kaikki ei ole oikein. Jouduin lypsämään maitoni, koska synnytyksessä lonkkani ja selkäni kipeytyi kätilön vääntäessä minua eri asentoihin. Lapseni oli saanut korviketta sairaalassa. Olin erittäin sairas, enkä päässyt liikkumaan kotiin tulon jälkeen kunnolla. Seuraavana aamuna en päässyt liikkumaan kuin kontaten. Lapsen hoito oli hankalaa. Hän ripuloi jatkuvasti ja pulautteli koko ajan. Tämän lisäksi jokaisen pienen maitoannoksen jälkeen hän kaartui kaarelle ja huusi aivan hirveästi. Makuuhuoneesta vein lasta kontaten edessäni siirtäen keittiöön tiskialtaan luo ja siitä vedin itseni ja lapseni ylös. Pysyin juuri ja juuri pystyssä tuon ajan. Oloni huononi koko ajan. En voinut kävellä, koska jokainen jalkani siirto sattui ja oli viedä jalat altani. Pari kertaa tipahdinkin lattialle. Kahden kotona vietetyn yön jälkeen arkena heti pyysin neuvolan hoitajaa tulemaan käymään, koska en pärjää. Hän ei kerinnyt tulemaan. Kotipalvelusta ei annettu auttajaa, koska neuvolan hoitajan on todettava avun tarve ensin. Seuraava päivä oli pahempi. Hoitaja lupasi tulla, jos vaan kerkeää, kun niin paljon paikkoja missä piti käydä. Keskiviikkoaamuna tiesin itsessäni, etten näe enää iltaa. Hyvästelin aamulla koululaiseni ja esikoululaisen, koska oletin, etten todella näe heitä enää. Soitin neuvolanhoitajalle, ja kerroin kuolevani tähän, ja tänään. Onko sulla nyt sitten niin kipee olo? Tule sitten tänne iltapäivällä, kun tässä on niin kiirettä.... Mieheni lähti viemään. Neuvolan käytävä tuntui ikuisuuden pitkältä. En voinut kumartua, koska tuska repi minua. En voinut asettua pitkäkseni, kun heittäytymällä, koska muuten kipu kesti liian pitkään. Onneksi se onneton neuvolatäti suostui kutsumaan paikalle lääkärin, joka heti minut nähdessään käski hoitajan soittamaan ambulanssin! Sairaalareissuhan siitä tuli. Lapsi oli mukana sairaalassa, koska mies ei osannut / voinut hoitaa. Kun lopulta kotiin pääsin, jatkui lapsen vaivat. Hirveää ripulointia ja oksentelua ja huutoa. 7 viikon ikäisenä vein lääkäriin päivystykseen, koska en todella ymmärrä mihin lapsella sattuu. Loppujen lopuksi kaikki ongelmat jatkuivat noin puolitoista vuotta, tuona aikana lastenneuvola ei antanut lähetettä tutkimuksiin. Sain lopultakin

18 18 LUKIJOIDEN POSTIA CP-LEHTI 2012:3 lähetteen sairaalaan, jossa tutkimusten jälkeen selvisi lapsellani olevan lehmänmaitoallergia suolioirein! Ja oli sitten minun syyni, ettei lapsi saanut sitä apteekin maidonkorviketta ajoissa. Tuossa vaiheessahan sitä ei enää käytetty, koska lapsi jo oli noin 2-vuotias, kun selvisi syyllinen maitoallergiasta! Koska en siis saanut apua neuvolasta, kun lapsi oli pieni vauva, opettelin itse mikä on hyvää lapselle ja mikä tekee pahaa. Eli hän oli lähes 2 kk kun jo aloitin hedelmäsoseiden varovaisen antamisen. Silloin oli olemassa niitä pilttimehuja, joita ostin kasapäin ja juotin mehuja sekä vettä. Lypsin omaa maitoa korvikemaidon lisäksi, mutta molemmista tuli oireita. Neuvolassa oli vaan käsketty minun jättää kaikki omasta ruokavaliosta pois, mikä tuottaa lapselle ilmavaivoja ja pulautteluja. Näin me etenimme. Minulta meni vasemmasta korvasta kuulo, koska lapsi karjui olkapäätäni vasten. Välillä toki oli pakko laskea pinnasänkyyn vaan huutamaan, kun korvaan koski. Lopulta keksin pitää korvasuojaimia korvillani! Neljäs lapseni olikin vammainen, ja hänellä oli takaimu. Hän ei voinut syödä normaalipullosta ollenkaan. Sairaala antoi lainaan pulloja ja pitkiä tutteja, jotta lypsämäni maito saatiin syötetyksi kotioloissa. Tällä lapsella oli pulautteluja ja poltteluja ruokatorvessa jo varhaisessa vaiheessa, mutta vasta yli 10 vuotiaana hänen ongelmiinsa oikeasti alettiin tarttua. Lisäksi hällä oli taipumusta alhaiseen verensokeriin, omien epäilyjeni mukaan jotain insuliiniaineen vaihdunnan häiriöitä. Lapsi oli usein tipassa. Kerran oltiin Kuopiossakin tutkimuksissa, mutta koska juuri pari päivää ennen oli lapseni ollut nesteytyshoidossa, niin tutkimus ei onnistunut. Pienestä pitäen tiesin, että tämä lapseni on varmasti allerginen siitepölylle. Yritin pyytää tutkimuksia ja ottamaan testejä, mutta ei vaan suostuneet. Omia epäilyjäni ei ollenkaan noteerattu. Lapseni oli muutaman kerran tukehtumaisillaankin, kun oli niin limainen! Kerran kävin huutamassa terveyskeskuksessa hänenkin vuokseen, antoivat lähetteen seuraavaksi aamuksi! Mutta sitten olikin niin kiire, että vaikka ajoin kuin tuulispää, niin matkalla meni siniseksi ja lopetti hengityksen. Tuossa vaiheessa olin jo yhteydessä Hätäkeskukseen, joka ilmoitti sairaalaan valmiustarpeen. Sain lapsen nielusta ravisteltua limat liikkeelle ja viime hetkillä nähtävästi ilmatiet aukesi, niin että voin jatkaa matkaa. Tuolloin ei ollut ambulansseja vapaana, niin ajoin omallani hätävilkut päällä. Vasta tuon koitoksen jälkeen sain pojan allergiatesteihin. Mutta silloinkaan ei tutkittu kuin 8 eri allergiaa aiheuttavaa! Kuulemma pitää itse kokeilujen kautta selvittää mikä aiheuttaa oireita. No, on selviteltykin. Tämmösiä asioita tuli mieleeni tuosta lehtijutusta! CP-lehti 2/12. Eräs äiti Kannustavaa palautetta Pirjolle CP-lehdessä 2/2012 ollut Hernesniemen perheen kertomus herätti kiukkua, kiukkua ja kiukkua. Lisäksi tuntui niin pahalta, että ihan itketti. Mutta onneksi tämä perhe on saanut tuekseen ammatti-ihmisen ja lapset takaisin kotiin! Mieheni ja minun mielestä on todella upeaa, että Pirjo perheineen lähtee vaativalle matkalle. Toivomme tapaavamme heidät matkan varrella. Olemme jo pienentyneen perheeni kanssa lähdössä ensimmäiselle yhteiselle lomallemme, Ivaloon, 15 vuoteen. Täytyy seurata tempauksen etenemistä, jos voisimme tavata heidät , kun meilläkin on matkaa yli 800 km. Ritva Simonen

19 CP-LEHTI 2012:3 LUKIJOIDEN POSTA 19 Refluksin tautia myös aikuisilla En osaa sanoa kuinka paljon refluksin tautia aikuisilla CP-vammaisilla tutkimusten mukaan olisi, onko sitä edes tutkittu. Itselläni ja tuttavapiirissäni muutamilla on ainakin todettu kyseinen tauti. Itselläni tauti havaittiin siitä, että laihduin huomattavasti. Soitin asiasta tutulle lääkärille ja hän totesi, että minun tulisi olla sairaalassa, koska olin niin alipainoinen. Hän määräsi minut tutkimuksiin ja kyllähän sieltä tämä ongelma löytyi. Vaikeaa tässä taudissa on nimenomaa se, että ravinto ei imeydy. Minulla on heikko oksennusrefleksi joten en oksentele, mutta minulla on ripulia jatkuvasti. Kysyin voisiko asiaa auttaa leikkaamalla, jolloin lääkäri sanoi, ettei siitä luultavasti olisi hyötyä, koska sen onnistuminen on vain n. 10%. Vatsahappojen nousu ruokatorvea ylöspäin aiheuttaa sen, että tulee erittäin paljon limaa, varsinkin aamuisin. Tietysti myös vatsakipu on tavallista; jos syö tai on syömättä on vatsa kipeä joka tapauksessa. Myös suun limakalvot kipeytyvät voimakkaista happonousuista. Varsinaista lääkettä ei kai ole tähän tautiin olemassa, ainoastaan happolääkkeillä kipua voidaan yrittää hillitä. Lisäksi jos on ruoka-allergioita, kuten minulla mm. maitoallergia yhtenä monista, niin tulee olla erittäin tarkka ruokien suhteen. Myös hedelmien kohdalla on otettava huomioon, etteivät ne saa olla happamia. Tautiin voidaan mielestäni liittää myös ilmavaivat. CP-vammaisen juodessa usein hän nielee ilmaa samalla ja näin aiheuttaa erittäin suuria kipuja. Tämä tauti saattaa aiheuttaa myös sosiaalista eristäytymistä, koska aina on oltava varuillaan mitä mahassa milloinkin tapahtuu. Itse joudun liikkumaan nykyisin aina vaihtovaatteet mukanani ja yleensä tarvitsen myös avustajan mukaani, mikäli en tiedä WC- tiloista, että ovatko ne sopivat vammaiselle. Ilmavaivoihin saattaa hiukan auttaa normaalit ilmavaivalääkkeet, jotka yleensä on tarkoitettu vauvoille, mutta annosta täytyy vain isontaa kokonsa mukaan. Itse varmistan vitamiinien ja hivenaineiden saannin syömällä niitä purkista. Tärkeää on myös saada aamulla vatsaan suojaava kalvo, jonka voi saada kauralimasta, kananmunasta tai joistakin luontaistuotteista. Silloin kun vatsa on erittäin huonossa kunnossa se vaikuttaa myöskin fysioterapiaan siten, ettei vatsalihasliikkeitä voi tehdä lainkaan. Tämä aiheuttaa samalla selkälihasten heikentymistä. Refluksin tauti on erittäin hankala tauti, mutta senkin kanssa oppii selviämään. Pitää vai oppia sietämään kipua jonkin verran. Haluaisin, että joku tutkisi millainen vaara CPvammaisella on saada välilevytyrä. Näitäkin olen kuullut olevan aika monella. Spastisuus ja pakkoliikkeet yhdessä löysien nivelvälien kanssa aiheuttaa tällaista helpommin kuin väestöllä keskimäärin uskoisin. Kaikesta huolimatta kaikille hyvää kesää ja nautitaan elämästä. Raija Hauhia Naamiohuvit äänikirjaksi Porilaisen Ilari Koivusen runokirja, Naamiohuvit, on nyt kuultavissa äänikirjana.sitä voi lainata Celia-kirjastosta. Runot lukee Jari Aula, palkittu Yleiradion kuuluttaja.

20 20 SEMINAARIT CP-LEHTI 2012:3 Kuvat:Tervaväylän koulu Kuvassa (vas.) erikoislääkäri Liisa Virkkunen, johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta ja rehtori Anne Martikainen Liisa Virkkunen juhlaseminaari Lohipadon koulun Tervaväylän yksikössä Teksti: Marko Jääskeläinen Liisa Virkkunen -juhlaseminaarin avasi Lohipadon koulun Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskuksen rehtori Anne Martikainen valottamalla osallistujille hieman sitä, millainen erityisoppilaitos se on, ja miltä tulevaisuus näyttää. Martikainen kertoi, että heidän koulunsa oppilaat tulevat pääosin Pohjois-Suomen ja Lapin alueilta. Heidän erityisen tuen tarpeensa aiheutuu ensisijaisesti Kielellisistä erityisvaikeuksista Kuuroudesta tai vaikeasta huonokuuloisuudesta Liikuntavammaisuudesta liitännäisongelmineen Neurologisista sairauksista Autististen piirteiden aiheuttamista ongelmista Oppilaille järjestetään oppimista tukevaa kuntoutusta heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi Martikaisen mukaan Tervaväylän oppimisja ohjauskeskuksen henkilöstö työskentelee aidosti moniammatillisissa tiimeissä, joissa ammattikuntarajat tarkoituksellisesti hämärtyvät. Rehtori totesi, että eri oppimistyylit huomioiva ja laajakatseinen erityisopetus on parhaimmillaan laaturäätälin työtä, jonka tuloksia ja vaikuttavuutta ei työn luonteesta johtuen useinkaan ole tieteellisesti todistettu. Prosessi sisältää edelleen myös sellaisia vaiheita, joissa kopin ottaja puuttuu; tämä tulee esille etenkin kaikkein vaikeimmin vammaisten kohdalla silloin, kun he päättävät peruskoulunsa. Muutoksia näkyvissä Opetushallituksen tervehdyksen seminaariin toi johtaja Jorma Kauppinen. Hän totesi puheenvuorossaan, että vaikka Suomi on PISA-tutkimuksen kärkimaa ja sen myötä meillä on maailman seuratuin koulujärjestelmä, erityisopetus on ollut vasta 15 vuotta sillä tasolla kuin se niin sanotuilla tavallisilla oppilailla on. Erityiskoulujen rooli on täyttää se kohta palapelistä, joka tavallisilta kouluilta puuttuu, mutta niiden välinen yhteistyö on tärkeää. Erityiskouluilla on siis oma roolinsa muun muassa niiden tarjoaman kuntoutuksen kautta. Niiden rooli on myös muuttumassa yhtäältä siksi, että erityiskoulut ovat muuttuneet oppimis- ja ohjauskeskuksiksi ja toisaalta siksi, että maamme kuntarakenne elää merkittävää murrosvaihetta. Oppimis- ja ohjauskeskusten kannalta tämä tarkoittaa Kauppisen mukaan sitä, että niiden tarjoamille palveluille joudutaan pohtimaan yhtenäistä hinnoittelua ja tästä tarvitaan yhteisiä linjauksia Opetus- ja kulttuuriministeriön ja erityiskoulujen Valteri-verkoston kesken.

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot