Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Ympäristö- ja rakennuslautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 15:00-16:35 Paikka Valion tehdas, Mansikkaraitti 24, Suonenjoki Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tiia Laitinen, varapuheenjohtaja, toimi kokouksen puheenjohtajana Tiina Kainulainen Jouko Hänninen Sakari Pääkkö Henri Ruuskanen Muut saapuvilla olleet Jukka Pulkkinen Minna Kukkonen Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja Mikko Etula, vs. rakennustarkastaja Erkki Pärjälä, ympäristönsuojelutarkastaja Hannu Kirjavainen, ympäristöterveyspäällikkö Pirjo Pääkkönen, ympäristöpalvelusihteeri kaupunginhallituksen edustaja Maaningan edustaja esittelijä vs. esittelijä pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Tiia Laitinen puheenjohtaja Pirjo Pääkkönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, (valtuusto-virastotalo, Suokatu 42), Tiina Kainulainen Sakari Pääkkö Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, (ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimisto, Suokatu 42 sekä Suonenjoen kaupungin tekninen osasto, Sairaalapolku 3), Pirjo Pääkkönen Pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :ään 72 koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :n 72 osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 70 osalta liite X ja seuraava valitusosoitus :n 70 osalta liite X ( alkaen) seuraava valitusosoitus :n 71 osalta liite V

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Sivu 1 64 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat * Lausunto Savo-Pielisen lautakunnalle / Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen * Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta / Niinimäen Tuulipuisto Oy, Niinimäen Tuulivoimapuisto, Pieksämäki 5 68 * Lausunto ympäristölupa- ja vesitalouslupahakemuksesta / Finnpulp Oy, biotuotetehdas, Sorsasalo 6 69 * Lausunto ympäristölupahakemuksesta / Savon Sellu Oy, aallotuskartonkitehdas, Selluntie 142, Sorsasalo Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Morenia Oy / Heinälamminrinteen kallioalue, Lapinmäki ( ) 8 71 * Päätös ympäristölupahakemuksesta / Liikennevirasto, kivenlouhimo, Sorsasalon kallioalue, tila Kallansorsa, RN:o 430:1:241, Kuopio * Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännön 13 :n muuttaminen / ympäristö- ja rakennuslautakunta Kuopion ilmanlaatu vuonna * Vuoden 2017 talousarvion valmistelu Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna Talousarviomuutos 2016 / Savilahden vähähiilinen energiamalli - hanke 56 Muutoksenhaku 70 Liite X Valitusosoitus maa-aineslain mukaiseen lupapäätökseen Liite X Valitusosoitus maa-aineslain mukaiseen lupapäätökseen Liite V Valitusosoitus ympäristönsuojelulain mukaiset luvat ja ilmoitukset 72 Liite A Kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / Ympäristö- ja rakennuslautakunta 61 63

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Tiina Kainulainen ja Markus Jukarainen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tiina Kainulainen ja Sakari Pääkkö

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Asianro 2163/ /2015 Lausunto Savo-Pielisen lautakunnalle / Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Savo-Pielisen jätelautakunta on pyytänyt toimialueensa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta lausuntoa luonnoksesta kuntien jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen Jätepoliittinen ohjelma nähdään tärkeäksi työkaluksi kuntien tahtotilan ilmaisemisessa jätehuollon kehittämisessä, tavoitteiden asetannassa sekä kuntien jäteyhtiön ohjaamisessa. Jätepoliittiseen ohjelmaan esitetään joitakin tarkennoksia. Jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan Kuopion lähialueella sekä osin Pohjois-Karjalassa kuntien yhteisessä Savo-Pielisen jätelautakunnassa, ja palvelutehtävät (jätehuollon käytännön toteutus) yhteisessä kunnallisessa jäteyhtiössä Jätekukossa. Kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa kunnat asettavat yhdessä tahtotilan jätelain nojalla vastuulleen kuuluvan jätehuollon kehittämiselle alueellaan. Tämän lisäksi jokainen kunta voi halutessaan laatia yhteisen osan lisäksi oman kuntakohtaisen lisäosan jätepolitiikkaansa. On tärkeää, että kunnat linjaavat yhteiset tavoitteet alueen jätehuollolle, mikä mahdollistaa kunnallisen jätehuollon kehittämisen alueella suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Jätepoliittinen ohjelma toimii myös tukena ja omistajaohjauksen välineenä kuntien jäteyhtiölle. Tätä varten kuntayhtiön omistavat kunnat ovat laatineet alueelle yhteisen jätestrategian jo kaudelle ; vuonna 2011 hyväksytyn jätepolitiikan vuoteen 2015, ja nyt on jätelautakunnan valmistelemana koottu luonnos jätepolitiikaksi vuoteen Luonnosta on valmisteltu yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa, sekä selvitetty kuntien ja asiakkaiden näkemyksiä jätehuollon kehittämistarpeista mm. kyselyillä ja työryhmätyöskentelyn avulla. Ohjelmassa on asetettu visioksi alueen jätehuollolle: Alueella on asukkaiden tarpeita palveleva jätehuolto, jonka avulla edistetään kiertotaloutta ja ympäristönsuojelua. Tätä varten on ohjelmaluonnoksessa ehdotettu tarkempia tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä kunnallisille tahoille. Jätelautakunta pyytää jätepoliittisen ohjelman luonnoksesta lausuntoa mennessä. Vaikutusten arviointi Kuntien jätepolitiikalla voidaan vaikuttaa sen mukaisen toiminnan toteutuessa luonnonvarojen kestävään käyttöön, ilmanlaatuun ja melutilanteeseen edistävästi, samoin kaupungin talouteen sekä asukkaiden käytössä oleviin palveluihin.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 66 Esitys Lautakunta esittää palvelualueella yhteistyössä valmisteltuna lausuntona jätelautakunnalle luonnoksesta jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 seuraavaa: Jätelautakunnan valmistelemassa esityksessä alueen kuntien jätepolitiikan yhteiseksi osaksi vuoteen 2022 on hyvin kuvattu tilanne tämän hetkisen tiedossa olevan lainsäädännön valossa. Myös jätelain mukaiseen ns. jätehuollon etusijajärjestykseen pohjautuva uusi kokonaisvaltainen kiertotalous käsite on otettu mukaan jätepolitiikan käsitteistöön. Ohjelman valmistelutyö on ollut kattavaa ja osallistavaa. Käsillä olevan ohjelman ohella jätehuollon käytännön toteutumiseen alueella saattavat kuitenkin vaikuttaa nopeastikin mahdolliset säädösmuutokset, kuten parhaillaan valmisteilla oleva hankintalain muutos (lakiesitys annettiin eduskunnalle ) toteutuessaan rajaa voimakkaasti kuntien jäteyhtiön mahdollisuuksia palvella muita kuin asukkaita, sekä jätelain valmisteilla oleva muutos (Ympäristöministeriön teettämä selvitys Vaikutusten arviointi kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntahuollossa valmistunut, tiedote ) rajaa myös kuntien jäteyhtiön mahdollisuuksia palvella muita kuin asukkaita. Käytännössä jätelain uusi kuntien jätehuollon toimivallan rajaus tarkoittaisi, että julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ja yksityisessä sosiaali-, terveysja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen, sekä maatalouden vaarallisen jätteen, jätehuollon järjestäminen siirtyisivät kunnan vastuulta jätteen tuottajien ja kiinteistön haltijoiden vastuulle. Esimerkiksi tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voi siirtää tällöin paljon toimintaa yksityisille palvelun tuottajille, minkä seurauksena ne ovat kuntien jäteyhtiöiden palvelujen ulkopuolella. Tällöin jätehuollon valvonnan tarve voi lisääntyä. Kuopio on myös merkittävä maatalouskunta, ja yllä olevat säädösmuutokset voivat hankaloittaa maa- ja metsätalouden vaarallisten jätteiden käsittelyyn toimittamista. Haja-asutusalueella sijaitsevat muutkin pkyritykset (korjaamot, pajat, kaupat, hoitokodit, koulutuspaikat jne) voivat kokea jätehuollon palveluiden saatavuuden huonontumista. Jätteiden erillinen kuljettaminen ja kuljetusmatkat voivat lisääntyä. Jos yllä olevat säädösten muutokset toteutuvat, tämä lisää tarvetta tiedottaa ja auttaa esimerkiksi pk-yrityksiä ja haja-asutusseudun muita toimijoita jätehuollon uusien ratkaisujen etsimisessä. Kuntien jätepolitiikassa tulisi linjata suuntaviivoja jätehuollon kehittämistä varten niin jätteiden kuljettamiselle; käsittelylle kiertotalouden periaatteiden mukaisesti; näitä palvelevalle tiedottamiselle ja viestinnälle; sekä mahdollisesti ratkaisujen hakemiselle erilaisten tarpeiden mukaan (suuri kaupunkitaajama-alue vs. haja-asutusalue pitkine etäisyyksineen), jotta saavutetaan paitsi asukkaiden tarpeiden mukainen palvelutaso. Yrityssektori olisi toivottavaa saada entistä voimakkaammin mukaan tähän päämäärään pyrittäessä, vaikka se ei olisikaan sinänsä kunnan järjestämän jätehuollon piirissä. Panostus yrityspuolen neuvontaan ja siihen liittyvään viestintään tulisikin säilyä ja lisääntyä jatkossa.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 66 Kuopio on liittynyt kuntien ns. FISU-verkostoon (resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien ja kuntien verkosto. Verkoston tavoitteena on, ettei jätettä synny ollenkaan, joten tämän tulisi ohjata myös Kuopion jätepoliittisia tavoitteita. Jätepolitiikan yhteydessä on syytä tarkastella myös kuntien todellisia resursseja tehdä jätehuollon valvontaa ja laillisuusneuvontaa. Valvonnan ja neuvonnan rooli tulee korostumaan säädösmuutosten myötä, ja nousee uudelle tasolle myös erilaisten hankkeiden myötä. Olisi hyvä löytää uusia malleja neuvonnan toteutukseen ja kiertotalouden edistämistehtäviin: esimerkiksi jäteyhtiön laajennettu rooli, tai ns. Tampereen malli, jossa on kunnallinen Ekokumppanit Oy yhtiö: perustajina kaupunki, energiayhtiö ja seudullinen jäteyhtiö. Nämä ostavat tiedotus- ja neuvonta- yms palvelut omalta yhtiöltään. Ekokumppanit Oy edistää vastuullista elämäntapaa toteuttamalla hankkeita ja ympäristöneuvontaa. Jätepoliittinen ohjelma koskee 17 kuntaa, joilla on kokonsa, asukasmääränsä, yritysmääränsä, etäisyyksiensä ja resurssiensa puolesta varsin erilaiset mahdollisuudet tehdä yksinään jätehuollon ( ja ympäristönsuojelun) valvontaa ja ohjausta, sekä materiaalitalouden edistämistä kiertotaloutta kohti. Seuraavassa on kommentoitu jätepolitiikkaluonnoksessa olevassa visio-osassa (kappale 6) esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä yksityiskohtaisemmin: 6 (1) Jätteiden synnyn ehkäisy Toimenpiteestä Pidetään helposti kuntalaisten saatavilla tietoa korjaus-, lainaus-, vuokraus- ja huoltopalveluista vastuu ei voi kuulua pelkästään ympäristönsuojeluviranomaisille, vaan kaikille, koko kunnan viranomaisille ja toiminnallisille yksiköille, esim. rakennusvalvonnalle, vesilaitoksille, energialaitoksille, sekä kunnan viestinnästä vastaaville sekä jäteyhtiölle. Ylipäätään keskeinen tekijä jätteiden synnyn ehkäisyssä on kaksisuuntainen viestintä; tällöin ei riitä, että yksi taho yksin on vastuussa. Tiedottamisessa on aika siirtyä valistamisesta uusiin innovatiivisiin toimintatapoihin, joissa hyödynnetään entistä enemmän mediaa, sosiaalista mediaa, draaman keinoja jne. 6 (2) Tuotteiden uudelleenkäytön edistäminen ja jätteiden tehokas hyödyntäminen Tavoite Asiakkaat ovat tietoisia lajittelun vaikutuksista: annetaan tietoa on hyvä, mutta pelkkä tieto ei saa ihmisiä muuttamaan käytöstään ilman tunnerektion syntymistä - tarvitaan uusia lähestymistapoja ja viestintää koko ajan uusiutuvilla menetelmillä. Tiedottaminen yhteisöjen kierrätyskeskusten ja kirpputorien toiminnasta ei kuulu pelkästään ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaan, vaan valvontaviranomainen voi olla vain yksi taho muiden toimijoiden ohella, joka jakaa ko. päivitettyä tietoa. Tietojen kokoaja on sovittava. Ks. edellä kohta 6 (1). Olisi kenties tarpeen laatia jätehuollolle kiertotaloutta kohti erillinen päivittyvä viestintäsuunnitelma, jossa hyödynnettäisiin yhteistyötahojen tietämyksen ja kokemuksen lisäksi viestinnän ammattilaisia.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 66 Kuntien hankintatoimet, tilahallinnot, sekä kohteiden suunnittelijat (tekniset virastot, tilahallinnot, vesilaitokset, energialaitokset, muut yksiköt, joissa omaa suunnittelua) olisi tärkeää saada koulutettua ja sitoutettua kiertotalousasiaan. Jätepolitiikan tulisi ohjata muitakin kuin varsinaisen jätehuollon toimijoita kunnassa. Ehkä myös ns. Ekotukihenkilö toimintaa voisi kehittää kiertotalouden osaamisen suuntaan hankkimalla koulutusta, valmiita malleja ja materiaaleja myös tähän toimintaan (vrt. Tampereen malli : Ekokumppanit Oy kouluttaa). Tuotteiden hyödyntämiseen ja uudelleen käyttöön ja valmistamiseen voitaneen käyttää myös ulkoisia palveluja kuntien omien työpajojen sijaan. Kuntien omien toimipisteiden käyttökelpoisten tavaroiden uudelleen käyttöön tarjoamiselle tulisi laatia kunnassa toimintaa jouhevoittava ohjeistus. Näin voitaisiin välttyä myös tavaroiden turhalta varastoinnilta kustannuksineen. Syntyvän sekajätteen vähentämiseen ja uudelleenkäytön edistämiseen sekä jätteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ovat tärkeä keino siihen kannustavat taksat. Tällä voitaisiin edistää sekajätteeseen kuulumattomien jakeiden, etenkin biojätteen, lajittelua. 6 (3) Ympäristövastuullisen toiminnan edistäminen jätehuollossa Avainasemassa tämän kohdan tavoitteisiin pääsemisessä ovat onnistunut viestintä ja kuljetukset (tarjottu palvelutaso helppo saavutettavuus). Automatiikan lisätty käyttöönotto tässä voisi säästää muita kustannuksia: pienetkin ekopisteet voisi saada tyhjennettyä optimaalisesti, jos esim. astioiden täyttöä valvottaisiin automaatiolla. Kenties lisätty videovalvonta ja siitä tehokas tiedottaminen keräyspisteillä voisivat ehkäistä väärää lajittelua ja parantaa alueiden siisteyttä. Kiinteistöjen jätekatosten olemassaolon valvonta ei ole jätehuollon kokonaisuudessa niin tärkeä asia, että sitä olisi tarvetta nostaa erikseen esille jätepolitiikan tasolla erillisenä asiana muusta jätehuoltomääräysten valvonnasta (etenkin, kun asialle ei ole sinänsä ympäristönsuojelullisia perusteita, vaan lähinnä toiminnalliset perusteet ). Tämä toimenpide on poistettava tästä. 6 (4) Riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto Tämän kohdan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin saattavat jatkossa vaikuttaa mahdolliset hankintalain ja jätelain kuntien jäteyhtiöiden roolia koskevat muutokset. Kuljetusjärjestelmänä yhtiön kilpailuttama järjestelmä asiakkaille olisi edullisin myös lietteiden kuljetuksessa, koska tällöin kuljetukset ja samalla kuljetuskustannukset voidaan optimoida. Tätä kohden tulisi jätepolitiikkakaudella yhä pyrkiä. Kuljetukset suoraan keräyksestä käyttö- tai käsittelykohteeseen olisivat paras vaihtoehto, mikäli se logistisesti on mahdollista (automaation lisätty käyttö?); myös ns. tuottajille kuuluvien jätteiden välityksessä. Palvelutason onnistumiseksi ja kehittämiseksi myös kaavoituksen etenkin asemakaava-alueella on mahdollistettava uudistunut toiminta (keräyspisteet,

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 66 logistiikka). Tulevaisuudessa voi tulla kehitettäväksi alueellisia keräysjärjestelmiä (esim. uudet alueet kuten Savilahti). Tuottajavastuisen pakkauskeräyksen (Rinki-ekopisteet) myötä harkittavaksi tulee palvelutason määrittämisen yhteydessä palvelutason täydentämistarpeet kuntayhtiön toimesta. Keräyspisteiden määrä (ekopisteverkoston tiheys) sekä myös aluekeräyspisteiden määrä alueittain on käytävä läpi kuntia kuullen. Pohdittavaksi tulevat kriteerit (asukastiheys, kuljetusmatkat, asiointimatkat ostopaikkoihin, jne), joiden perusteella pisteiden määrästä päätetään. Jos ekopisteverkostoa on kunnan mielestä tihennettävä, on sen heijastuttava kunnan jätetaksassa. Suuntaus siihen, että Rinki-ekopisteet ovat kauppaliikkeiden yhteydessä, on oikea, koska asukkaiden ympäristöön asiointi tapahtuu niissä. Näiden konttipisteiden siisteydestä ja sopivuudesta on kuitenkin pidettävä huolta. Puutarhajätekysymykseen tulisi etsiä uusia ratkaisuja ja malleja, esim. isomman mittakaavan kompostoinnin mahdollisuudet tulisi selvittää, sekä tarjotut kuljetusratkaisut. Puutarhajätteiden vastaanotto koetaan kunnissa vaikeaksi järjestää ilman valvontaa. Esim. jäteasemilla on niiden auki ollessa olemassa oleva valvonta. Kokonaisuuteen nähden pienistä jätemääristä riippumatta puutarhajäte aiheuttaa jatkuvaa valvontatarvetta ympäristönsuojelun valvonnassa, mikä on pois muusta työstä. Ohjelman vaikutuksista mm. ympäristöön ja ihmiseen: Jätteenkuljetusliikenteen määrä vaikuttaa mm. ilmanlaatuun ja meluun. Lisääntyneiden kerättävien jätejakeiden myötä tarvittava liikenne, sekä kiertotalouden vaatimien kuljetusten aiheuttama liikenteen määrä on tärkeä tarkasteltava seikka. Tällä hetkellä lähinnä vain sekajäte kulkee keskitettynä julkisena kuljetuksena, hyötyjätteet ainoastaan osittain. Pientaloista hyötyjätteet kuljetetaan omana toimintana, mikä lisää liikennettä. Vaaralliset jätteet kuljetetaan yleensä omana toimintana asumisesta sekä maa- ja metsätaloudesta. - Pakkausalan Rinki-ekopistekeräyksen, palvelutason perusteella toteutetun täydentävän keräyksen, logistiikka tulisi optimoida mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi hyödyntämällä automaatioita täyttöasteen seurannassa ja reittisuunnittelussa. Ohjelman vaikutukset kunnan talouteen ja henkilöstöön: Ohjelma voi vaikuttaa kuntien palveluksessa olevaan ympäristönsuojeluviranomaisten edustajien valvontatyön lisääntymiseen tai vähenemiseen merkittävästi, siksi ohjelman ja sen toteutumisen onnistuminen on tärkeää. Kun palveluratkaisut ovat toimivia ja tieto niistä on saavuttavissa helposti monin tavoin, tarve puuttua asumisen jätehuoltoon valvontatoimenpitein vähenee. Viiteaineisto * 2163/2015 Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022, luonnos Valmistelija Tuula-Anneli Kinnunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 66 Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Asianro 5033/ /2015 Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta / Niinimäen Tuulipuisto Oy, Niinimäen Tuulivoimapuisto, Pieksämäki Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt mennessä Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoa Niinimäen Tuulipuisto Oy:n esittämästä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee Pieksämäelle suunniteltua Niinimäen tuulivoimapuistoa. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa saakka. Esityslistan viiteaineistona jaetaan tiivistelmä YVA-selostuksesta sekä kartta tuulivoimapuiston sijoituspaikasta. YVA-selostus kokonaisuudessaan löytyy verkkosivuilta: asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi ympäristövaikutusten arviointi YVA-hankkeet Niinimäen tuulivoimahanke, Pieksämäki Esitys Lautakunta antaa seuraavan lausunnon Niinimäen Tuulipuisto Oy:n YVAselostuksesta Etelä-Savon ELY-keskukselle: Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta, joka toimii Suonenjoen ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa Niinimäen Tuulipuisto Oy:n Niinimäen tuulivoimapuiston YVA-selotuksesta seuraavaa: Lautakunta katsoo, että Niinimäen tuulivoimapuistoa koskeva ympäristövaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja että selvitys on riittävä. Toteutuessaan tuulivoimapuisto olisi energiantuotantoteholtaan merkittävä ja se osaltaan edistäisi uusiutuvan energian tuotantoa Savossa. Hanke tukisi merkittävästi Etelä- ja Pohjois-Savon ilmasto-ohjelman 2015 toteutumista. Lautakunnan näkemyksen mukaan Niinimäen tuulivoimapuistolla ei YVAselostuksen mukaisilla ratkaisuilla ole sellaisia vaikutuksia Suonenjoen kaupungin puolella, jotka estäisivät hankkeen toteutusta. Lautakunta ei ota kantaa vaikutuksiin, jotka rajoittuvat Pieksämäen kaupungin puolelle. Viiteaineisto * 5033/2015 Tiivistelmä YVA-selostuksesta sekä kartta tuulivoimapuiston sijoituspaikasta Valmistelija Erkki Pärjälä puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 67 Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta päätti yksimielisesti lisätä lausuntoon seuraavan lauseen: "Lautakunta esittää kuitenkin, että tuulivoimala-alueilla tulisi vielä selvittää vaikutukset hirvien talvilaidunalueisiin." Muutoin lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Asianro 4565/ /2016 Lausunto ympäristölupa- ja vesitalouslupahakemuksesta / Finnpulp Oy, biotuotetehdas, Sorsasalo Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt mennessä Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Sorsasaloon sijoittuvasta Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan ympäristölupa- ja vesitalouslupahakemuksesta. Esityslistan viiteaineistona jaetaan tiivistelmä lupahakemuksesta. Lupahakemus kokonaisuudessaan löytyy verkkosivuilta: ympäristöluvat vireillä lupa-tietopalvelu haku esim. hakijan nimellä (Finnpulp) Esitys Lautakunta antaa seuraavan lausunnon Finnpulp Oy:n ympäristölupa- ja vesitalouslupahakemuksesta: Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta, joka toimii Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena, toteaa Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta seuraavaa: Yleistä Lupahakemuksessa alueen maankäyttö ja kaavatilanne sekä alueen ympäristön nykytila on kuvattu asianmukaisesti. Vireillä oleva asemakaavan muutos mahdollistaa Finnpulp Oy:n tuotantolaitoksen sijoittamisen lupahakemuksen mukaiselle paikalle. Lupahakemus pohjautuu osin yleissuunnitelmatasoisiin suunnitelmiin ja siihen sisältyy joiltakin osin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja optioita eri prosesseille (esim. kuitulietteen mädättämö ja biohiilen valmistus). Ennen tehtaan rakentamista tule vielä esittää suunnitelmat lopullisista tuotanto- ja prosessiratkaisuista sekä eri toimintojen sijoittumisesta tontille. Tässä vaiheessa tulee olla vielä mahdollisuus tarkentaa ympäristölupaa ja päästörajoja, jos se katsotaan tarpeelliseksi ympäristöhaittojen rajoittamiseksi.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 68 Jätevedet ja vesistövaikutukset Tehtaalla tulee toteuttaa mahdollisimman laajasti suljettuja sisäisiä vesikiertoja, millä vähennetään muodostuvien jätevesien määrää. Laitoksen vesikiertoja koskeva tarkempi suunnitelma tulee esittää erikseen hyväksyttäväksi ennen tehtaan rakentamista. Suunnitelmasta tulee ilmetä osastokohtaisesti kaikkien jätevesijakeiden johtamisjärjestelyt sekä myös tehdas- ja varastoalueiden hulevesien johtamis- ja käsittelyjärjestelyt. Suunnitelmaan tulee sisältyä myös nykyistä yksityiskohtaisempi kuvaus jätevesipuhdistamosta ja sen käytöstä. Biotuotetehtaan jätevedet nostaisivat huomattavasti Kallaveden ravinne-, sulfaatti-, metalli- ja AOX-pitoisuuksia. COD- ja fosforikuormituksen arvioidaan olevan samaa tasoa kuin Kallaveteen 1980-luvulla kohdistunut metsäteollisuuden kuormitus kokonaisuudessaan. Fosforikuormitus lisääntyisi noin kuusinkertaiseksi nykyiseen Savon Sellu Oy:n tehtaiden kuormitukseen verrattuna. Fosfori on Kallavedessä minimiravinne ja sen pitoisuuden nousu lisää rehevöitymistä ja leväkukintojen riskiä. Rehevöitymisen seurauksena kasvaa myös järven sisäisen kuormituksen uhka. Jätevesikuormitus kohdistuu lisäksi alueelle, jolla on suuri merkitys Kuopion kaupungin vedenhankinnan kannalta. Jäähdytys- ja jätevesien johtamisen seurauksena vesistöön kohdistuisi myös suuri lämpökuorma, jolla on suuri vaikutus sekä vesiekosysteemin toiminnalle että Kelloselän alueen virkistyskäytölle Vesistövaikutuksia koskeva tarkastelu perustuu suureksi osaksi erilaisiin malleihin, joiden tulokset eivät kaikilta osin vastaa toisiaan eivätkä aikaisempien seurantojen tuloksia. Jätevesien kulkeutumiseen ja vaikutuksiin jää näin ollen paljon epävarmuustekijöitä, joiden suuruusluokkaa ja merkitystä ei ole kaikin osin kuvattu. Jätevesien vaikutuksia pitemmällä aikavälillä ei ole selvitetty ollenkaan. Eri tekijöiden yhteisvaikutusten tarkastelu on jäänyt erittäin yleiselle tasolle, vaikka tällaisen yhteisvaikutusten tarkastelua edellytettiin Pohjois- Savon ELY-keskuksen antamassa yhteysviranomaisen lausunnossa YVAselostuksesta. Kallaveden tila on kuormituksen pienentymisen ja syvänteiden hapetuksen ansiosta parantunut olennaisesti. pitää tärkeänä, että Kallaveden tilaa ei päästetä samaan tilaan kuin 1980-luvulla.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 68 Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavalle jätevedelle tulee antaa rajaarvot (kg/d) seuraaville parametreille kuukausikeskiarvoina mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet sekä ohijuoksutukset: COD Cr, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja AOX. Lautakunta katsoo, että hakijan esittämät päästöraja-arvot jätevesille ovat liian korkeat niin, että niillä voitaisiin ehkäistä riittävässä määrin haitalliset vesistövaikutukset. Näin vaikka vesistövaikutukset on ilmoitettu tehdyn tehtaan maksimikuormituksilla, joka voi pääosan ajasta alittuakin. Alhaisemmat raja-arvot ovat saavutettavissa lisäämällä jätevesien käsittelyyn tertiäärikäsittely. Lautakunnan näkemyksen mukaan jätevesien tertiäärikäsittelyyn liittyvät haitat (päästöjen kasvu ilmaan, muodostuvan lietteen käsittely, tuhkamäärien kasvu, vesistöön joutuvan sulfaattikuormituksen kasvu, käyttökustannusten kasvu) ovat hyväksyttäviä pienempiin vesistövaikutuksiin verrattuna. Kallaveteen tällä hetkellä kohdistuvasta AOX-kuormituksen määrästä ja laadusta ei ole seurantatietoa. AOX-kuormitusta tulee erilaisten jätevesi- ja hulevesien mukana sekä hajapäästöinä. Myöskään AOX-yhdisteiden pitoisuuksista ja koostumuksesta Kallavedessä ei ole seurantatietoa. AOX-yhdisteet ovat pääosin hitaasti hajoavia ja osa niistä on elimistöön kertyviä ja ravintoketjuissa rikastuvia. Finnpulp Oy:n tehtaan muodostaisivat kuitenkin uuden ison pistemäisen AOX-kuormituslähteen. Tehtaan jätevesien johtaminen aiheuttaisi AOX-pitoisuuksien nousua myös niillä alueilla, joilta otetaan prosessi- ja raakavettä Itkonniemen vesilaitokselle. Tämän vuoksi tehtaan AOXkuormitukseen tulee kiinnittää normaalia enemmän huomiota. AOXyhdisteiden terveysvaikutusten tarkkaa arviointia vaikeuttaa se, että sellutehtaiden jätevesissä tiedetään voivan esiintyä jopa erilaista AOXyhdistettä. Vaikka valtaosin jätevesien AOX-kuormitus ei muodostaisikaan vaaraa Kuopion talousveden valmistukselle, on tehtaan AOX-kuormitusta pyrittävä varovaisuusperiaatteen vuoksi pienentämään hakemuksessa esitetystä. Massan valkaisussa tulee klooridioksidivaiheen yhteydessä käyttää otsonia AOX-päästöjen alentamiseksi. Myös muita sellun valkaisutekniikoita tulee vielä arvioida. Tehdyt vesistövaikutustarkastelut perustuvat siihen, että tehtaan jätevedenpuhdistamo toimii normaalisti luparajojen puitteissa ja että käsittelemättömiä jätevesiä ei johdeta vesistöön missään tilanteessa. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se mahdollinen tilanne, että jätevedenpuhdistamon häiriötilanne, jossa puhdistamo toimii vain osateholla ja jätevesien luparajat ylittyvät. Tällöin edellytyksiä tehtaan alasajolle ei välttämättä ole, mutta jätevesikuormitus on kuitenkin selvästi arvioitua suurempaa. Tehtaalle tulee laatia jätevedenpuhdistamon erilaisiin häiriötilanteisiin liittyvä erillinen riskinarviointi ja toimintasuunnitelma, jossa kuvataan varotoimenpiteet eri häiriötilanteita varten ja mahdolliset puhdistamon ajotavan muutokset. Kaikki puunkäsittely- ja varastointialueet on asfaltoitava ja hulevedet näiltä kentiltä on johdettava erilliseen hulevesien käsittelyyn ennen vesistöön johtamista. Tehtaalta jäähdytysvesien mukana vesistöön johdettavan hukkalämmön hyötykäyttömahdollisuudet tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tavoitteena tulee olla hukkalämmön hyödyntäminen mahdollisimman suuressa määrin.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 68 Hakija tulee velvoittaa selvittämään jäähdytys- ja jätevesien lämpöpäästön sekä ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden yhteisvaikutus vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Selvitys on tarpeen erityisesti Kelloselän syvänteissä. Tehtaan jätevesistä tulee selvittää AOX-yhdisteiden koostumus ja erityisesti sellaisten AOX-yhdisteiden esiintyminen, joille on määritelty terveysperustaiset raja-arvot. Lisäksi jätevesistä tulee selvittää vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden (valtioneuvoston asetus 1022/2006) mahdollinen esiintyminen tarvittavassa määrin. Hakija tulee velvoittaa osallistumaan Kallaveden syvänteiden hapetukseen. Päästöt ilmaan ja ilmanlaatuvaikutukset Tehtaan päästöt ilmaan lisäävät typen oksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjä Kuopiossa merkittävästi. Päästöjen vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun jää kuitenkin vähäiseksi, koska päästöt johdetaan 130 m pitkään piippuun, mistä päästöt leviävät ja laimenevat tehokkaasti ylempään ilmakehään. Savukaasupäästöjen vaikutus mallilaskelmien perusteella on suurin Siilinjärven kunnan puolella. Hajuhaitat Sorsasalon ja Vuorelan alueella kokonaisuutena lisääntyisivät nykyisestä, koska nykyiset Savon Sellu Oy:n tuotantolaitoksen hajupäästöt jäävät ennalleen ja lisäksi tulevat Finnpulp Oy:n tehtaan hajupäästöt. Hakijan esitys ilmaan johdettavien epäpuhtauksien rajaarvoiksi on lautakunnan näkemyksen mukaan riittävä. Tehtaan TRS-päästöjen yhdessä alueen muiden TRS-päästöjen kanssa aiheuttamat TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvot saavat kalenterivuoden aikana ylittää enintään 6 % ajasta (146 tuntia) tason 3 µg/m 3. Tehtaan hajupäästöjen ehkäisemiseksi tulee mahdollisimman laajasti hyödyntää BAT-tekniikoita. Hakemuksesta ei ilmene yksityiskohtaisesti, miten tehtaalla tullaan soveltamaan käyttökelpoisia BAT-tekniikoiden tältä osin. Hajukaasuista tulee esittää vielä erillinen yksityiskohtainen suunnitelma, mistä ilmenevät kaikki hajukaasujen muodostumiskohteet sekä niiden keräily ja käsittely sekä tehtaan normaalitoiminnassa että erilaisissa häiriötilanteissa. Jätteet ja jätehuolto Lautakunta katsoo, että poltettu kalkki ja kalkkipöly voidaan tulkita sivutuotteiksi. Sen sijaan tuhka tulee hakemuksesta poiketen tulkita jätelain mukaiseksi jätteeksi. Sivutuotteiden laadunvarmistukseen tehtaalla tulee olla omavalvontasuunnitelma. Tehtaalle tulee laatia erillinen jätehuoltosuunnitelma, jossa osoitetaan eri jätejakeiden osalta tärkeimmät jätteiden muodostumis- ja varastointipaikat ja varastointitapa sekä jätteiden käsittely- ja toimituskohteet. Melu ja meluntorjunta Finnpulp Oy:n tehdas tulisi nostamaan vallitsevaa melutasoa paikoin merkittävästikin Virtasalmen puolella, mutta mallilaskelmien perusteella melutasot jäisivät kuitenkin hyväksyttävälle tasolle. Laitoksella tulee toteuttaa lupahakemuksessa esitetyt meluntorjuntatoimet. Niiden toteutuksesta tulee esittää erilliset suunnitelmat valvontaviranomais-

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 68 ten hyväksyttäväksi. Ulos sijoittuvalla kuorimon syöttöpöytä tulee vaimentaa esim. kumilevyillä, vaikka kuorimo tuleekin sijoittumaan tehdasalueen sisäosiin. Kaikki meluntorjuntaratkaisut (ml. meluvallit) tulee olla valmiit ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Laitoksen aiheuttama melutaso keskiäänitasona ei saa yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ylittää päiväaikaan (klo 7-22) tasoa 55 dba ja yöaikaan (klo 22-07) tasoa 50 dba. Lautakunnan mielestä näitä melutason raja-arvoja tulee soveltaa sekä vakituiseen asutukseen että loma-asutukseen. Lautakunnan tulkinnan mukaan alueen loma-asutuksen voidaan katsoa olevan Kuopion ja Siilinjärven taajama-alueella, sen sisällä, minkä vuoksi lomaasutukseen on perusteltua soveltaa valtioneuvoston päätöksen 993/ :n 2 momentin mukaisesti pysyvän asutuksen ohjearvoa. Lisäksi pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen kiinteistöjä on alueella sekaisin, mikä tekee erilaisten loma-asutusta koskevien raja-arvojen soveltamisen käytännössä hyvin vaikeaksi. On myös huomattava, että osalla aluetta tie- ja raideliikenteen melutasot ylittävät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot ja osalla lomaasuinkiinteistöistä päiväajan 45 db-tason ja yöajan 40 db-tason saavuttaminen on nykytilanteessa mahdotonta. Mikäli melun todetaan olevan kapeakaistaista tai impulssimaista, tulee mittaustuloksiin lisätä +5 db ennen tulosten vertaamista luvan raja-arvoihin. Mikäli melun todetaan olevan matalataajuista, tulee myös tämä ottaa erikseen huomioon melumittauksissa ja tulosten tulkinnassa. Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu Hakemuksen täydennyksessä esitetyt tulokset täytettävän ja ruopattavan vesistö/ranta-alueen sedimentin laadusta ovat vanhentuneita, eivätkä tulokset ole suoraan vertailukelpoisia sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen kanssa. Tästä syystä sedimenttitutkimukset alueella on tarpeen tehdä uudestaan, niin että saadaan luotettavampi tieto nykytilanteesta ja nykyisiin kriteereihin verrattuna. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kuopion seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja Kuopion yhteismeluseurantaan Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden ja yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien kesken sovittavalla tavalla. Yksityiskohtainen tehtaan toimintaa, päästöjä ja jätteitä sekä ympäristövaikutuksia koskeva tarkkailusuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Kaikki tehtaan ympäristövaikutustarkkailut, jotka kohdistuvat vesistöön, pohjavesiin, ilmanlaatuun ja melutilanteeseen, tulee käynnistää vähintään vuosi ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Vesitarkkailuun tulee sisällyttää myös tehdas- ja varastoalueiden hulevesien määrän ja laadun seuranta. Tehtaan jätevesien ja vesistövaikutusten tarkkailussa tulee soveltaa perinteisen näytteenoton rinnalla jatkuvatoimisia mittauksia sellaisissa kohteissa ja sellaisille parametreille, joilla pystytään tehokkaimmin seuraamaan jätevesien vaikutuksia. Tätä puoltaa tehtaan suuri jätevesikuormitus ja epävarmuudet tehdyissä vesistömallinnuksissa. Ilmaan johdettavien päästöjen jatkuvatoimiset mittaukset ja niihin liittyvät apumittaukset tulee varmistaa vuosittain vertailumittauksilla.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 68 Laitoksen tulee raportoida kuukausittain päästöt vesistöön ja ilmaan sekä muut tärkeimmät tarkkailutulokset. Yhteenveto kaikista tarkkailutuloksista, päästöistä ja jätteistä tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaisille. Muuta Laitokselle tulee laatia ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen riskinarvioon perustuva varautumissuunnitelma ja sen perusteella on tehtävä suunnitelma ympäristöriskien vähentämiseksi. Tehtaan ja tehdasalueen valaistus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että yöaikaan valot aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristössä, erityisesti Virtasalmen puolella, missä sijaitsee asutusta ja loma-asutusta. Lautakunta katsoo, että tehtaan mittakaava ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen ei ole edellytyksiä myöntää toiminnalle ympäristönsuojelulain mukaista toiminnan aloittamislupaa tai vesilain mukaista valmistelulupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lautakunta lisäksi huomauttaa, että se on ottanut kantaa tehtaan ympäristövaikutuksiin vain siltä osin, kuin niillä on vaikutusta Kuopion kaupungin puolella. Kaikki laitosta koskevat tarkentavat suunnitelmat, selvitykset ja tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viiteaineisto * 4565/2016 Tiivistelmä lupahakemuksesta Valmistelija Erkki Pärjälä puh Hannu Kirjavainen puh Eila Pulkkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Asianro 4709/ /2016 Lausunto ympäristölupahakemuksesta / Savon Sellu Oy, aallotuskartonkitehdas, Selluntie 142, Sorsasalo Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt mennessä Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Sorsasalossa sijaitsevan Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan ympäristölupahakemuksesta, joka koskee nykyisen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista toimialan uusien BATpäätelmien vuoksi. Esityslistan viiteaineistona jaetaan tiivistelmä lupahakemuksesta. Lupahakemus kokonaisuudessaan löytyy verkkosivuilta: ympäristöluvat vireillä lupa-tietopalvelu haku esim. hakijan nimellä (Savon Sellu) Esitys Lautakunta antaa seuraavan lausunnon Savon Sellu Oy:n ympäristölupahakemuksesta: Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta, joka toimii Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena, toteaa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Yleistä Sorsasalon itäosan maankäytössä ja kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia laitoksen edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen (v. 2007). Sorsasalon itäosaan on vireillä asemakaava, joka koskee myös Savon Sellu Oy:n tehdasaluetta. Vireillä oleva asemakaava ei kuitenkaan tulisi muuttamaan alueen maankäyttöä siten, että sillä olisi vaikutusta Savon Sellu Oy:n toiminnan kannalta. Asemakaava mahdollista mm. Finnpulp Oy:n uuden sellutehtaan ja muun teollisuuden rakentamisen Sorsasalon itäosaan. Jätevedet ja vesistövaikutukset Tehtaan ympäristölupaan tulee lisätä raja-arvo (kg/d) kuukausikeskiarvoina myös kiintoaineelle. BAT-tason mukainen päästöraja kiintoaineelle olisi 0,8 t/d. Kemialliselle hapenkulutukselle ja fosforille annetut nykyisen ympäristöluvan mukaiset päästöraja-arvot täyttävät lautakunnan mielestä BAT-rajaarvot riittävästi. Kaikki puunkäsittely- ja varastointialueet on päällystettävä (esim. asfaltointi tai betonointi) vuoteen 2020 mennessä ja hulevedet näiltä kentiltä on johdettava erilliseen hulevesien käsittelyyn ennen vesistöön johtamista.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 69 Tehtaan sisäisen viemäriverkon kunto tulee kartoittaa ja viemäriverkon kunnostukselle tulee laatia suunnitelma ja aikataulu, jonka mukaisesti huonokuntoisia viemäriverkoston osia uusitaan tai kunnostetaan. Suunnitelmaan tulee liittää piirros, josta ilmenee kaikki tehdasalueen sisäiset viemärit ja erotinkaivot. Tiloissa, joissa varastoidaan ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja, tulee lattiakaivoissa olla sulkuventtiilit tai vastaavat ratkaisut, joilla onnettomuustilanteissa kemikaalien pääsy viemäriin voidaan estää. Jätevesistä tulee selvittää vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden (valtioneuvoston asetus 1022/2006) mahdollinen esiintyminen tarvittavassa määrin. Lisäksi tulee tarkentaa hakemuksen tietoja biosidien käytöstä tehtaalla. Hakijan tulee edelleen osallistua Kallaveden syvänteiden hapetukseen. Päästöt ilmaan ja ilmanlaatuvaikutukset Tehtaan ympäristölupaan tulee lisätä raja-arvo 300 mg/m 3 vuorokausikeskiarvona vesipesurin jälkeiselle SO 2-päästölle. NO x-päästörajaa tulee tarkistaa tasolle 580 mg/m 3 (6 % O 2) vuorokausikeskiarvona. Pää- ja apukattilan hiukkaspäästörajoiksi lautakunta esittää nykyisiä raja-arvoja. Tehtaan TRS-päästöjen yhdessä alueen muiden TRS-päästöjen kanssa aiheuttamat TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvot saavat kalenterivuoden aikana ylittää enintään 6 % ajasta (146 tuntia) tason 3 µg/m 3. Tehtaalla tulevissa investoinneissa tulee ottaa huomioon mahdollisuudet vähentää hajupäästöjä merkittävimmissä päästökohteissa. Pienilläkin matalalla sijaitsevilla päästökohteilla voi olla merkitystä ympäristössä havaittavan hajuhaitan kannalta. Liikennöinti Savon Sellu Oy:n tehtaalle tapahtuu Selluntien kautta. Samaa tietä käyttävät Ekokem-Palvelut Oy:n teollisuusjätekeskuksen kuljetukset. Tehdasalueella Selluntie on pääosiltaan päällystämätön. Raskas kuormaautoliikenne aiheuttaa sulan maan aikaan pölyämistä ja päällystämättömältä tieosuudelta kulkeutuu kiintoainesta asfaltoidulle tieosuudelle. Kaikki tämä aiheuttaa alueella katupölyä, mikä ilmenee ajoittain erittäin korkeina hengitettävien hiukkasten pitoisuuksina alueella. Sorsasalon ilmanlaadun mittausasemalla on vuosina mitattu kpl hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitystä. Paikallisen ilmanlaadun parantamiseksi lautakunta esittää, että tehdasalueella oleva päällystämätön Selluntien osuus tulee asfaltoida

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 69 Jätteet ja jätehuolto Puhdistamolieteen hyötykäytön edistämiseksi puhdistamolietteen kuivatusta tehtaalla on tarpeen tehostaa. Lietteen hyödyntämistä voimalaitoksella energiantuotannossa tulee lisätä. Arina- ja lentotuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia tulee seurata jatkuvasti. Tavoitteena tulee olla, että tuhkia ei tarvitse loppusijoittaa kaatopaikalle lainkaan. Melu ja meluntorjunta Laitoksella tulee toteuttaa alustavasti suunnitellut sirkkelin, kuorimon katkaisulaitoksen ja hakepuhaltimen meluntorjuntatoimet. Meluntorjuntatoimien vaikutus ympäristön melutasoihin pitää osoittaa melumittauksin ja melumallinoksin tai niiden yhdistelmällä. Lautakunta esittää lupahakemuksen mukaisesti, että laitoksen aiheuttama melutaso keskiäänitasona ei saa yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ylittää päiväaikaan (klo 7-22) tasoa 55 dba ja yöaikaan (klo 22-07) tasoa 50 dba. Lautakunnan mielestä näitä melutason raja-arvoja tulee soveltaa sekä vakituiseen asutukseen että loma-asutukseen. Lautakunnan tulkinnan mukaan alueen loma-asutuksen voidaan katsoa olevan Kuopion ja Siilinjärven taajama-alueella, sen sisällä, minkä vuoksi loma-asutukseen on perusteltua soveltaa valtioneuvoston päätöksen 993/ :n 2 momentin mukaisesti pysyvän asutuksen ohjearvoa. Lisäksi pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen kiinteistöjä on alueella sekaisin, mikä tekee erilaisten loma-asutusta koskevien raja-arvojen soveltamisen käytännössä hyvin vaikeaksi. On myös huomattava, että osin Sorsasalon ja Ranta-Toivalan sekä Virtasalmen alueella, etenkin länsiosassa, tie- ja raideliikenteen melutasot ylittävät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot ja osalla loma-asuinkiinteistöistä päiväajan 45 db-tason ja yöajan 40 db-tason saavuttaminen on nykytilanteessa mahdotonta. Mikäli melun todetaan olevan kapeakaistaista tai impulssimaista, tulee mittaustuloksiin lisätä +5 db ennen tulosten vertaamista luvan raja-arvoihin. Nykyisen ympäristöluvan mukaisen loma-asutusta koskevaan melutason tavoitearvon soveltaminen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi ja hyvin tulkinnanvaraiseksi. Kuorimon käyttöajan laajentaminen niin, että puun kuorintaa tehtäisiin ympäri vuorokauden kolmessa vuorokaudessa, edellyttää kuorimolla tehtäviä meluntorjuntatoimia. Kemikaalit Tehtaan kemikaali- ja öljysäiliöiden kunto tulee tarkistaa 5 vuoden välein. Kemikaalien ja öljytuotteiden varastointi- ja säiliöiden täyttöalueet tulee vuoteen 2018 mennessä päällystää kemikaalien syövyttävää vaikutusta kestävästi ja päällystetyt alueet tulee viemäröidä erotinkaivojen kautta tehtaan jätevesiviemäriin. Myös työkoneiden tankkauspaikoilla maaperä tulee suojata esim. sijoittamalla polttoainesäiliöt tiiviin betonilaatan päälle. Maaperän suojaustoimien yhteydessä maaperän tila tulee tutkia ja maaperä alueelta tarpeen mukaan kunnostaa.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 69 Maaperä Tehdasalueelle tehtyä ympäristösuojelulain 82 :n mukaista maaperän ja pohjaveden perustilaselvitystä tulee täydentää uusilla maaperätutkimuksilla, jotka kattavat tehdasalueen laajemmin kuin vuonna 2002 tehty selvitys, jota voidaan pitää osin jo vanhentuneenakin. Tehdasalueen suurimmat muuntajat tulee varustaa vuotoaltailla tai niiden alapuolisen maaperä tulee suojata öljyvuotojen varalta. Energiatehokkuus Tehtaan energiatehokkuutta tulee seurata jatkuvasti ja tarpeen mukaan toteuttaa toimia energiatehokkuuden parantamiseksi. Tehtaan energiatehokkuudesta ja vuosittain toteutetuista toimista energiatehokkuuden parantamiseksi tulee raportoida valvontaviranomaisille vuosittain vuosiraportin yhteydessä. Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu Voimalaitoksen pääkattilalta ilmaan johdettavien savukaasujen SO 2- ja NO x-, hiukkas- ja H 2S- pitoisuutta tulee mitata jatkuvatoimisesti alkaen. Jatkuvatoimisia hiukkasmittauksia puoltaa se, että ajoittain voimalaitoksen hiukkaspäästöt ovat kertaluonteisissa päästömittauksissa olleet keskimäärin nykyisen päästörajan 100 mg/m 3 (6 % O 2) tuntumassa. Eri mittauksissa hiukkaspäästössä on ollut huomattavaa vaihtelua. On täysin mahdollista, että joissakin kattilan käyttöolosuhteissa päästöraja ylittyykin. Jätevesien päästötarkkailuun tulee lisätä metallit sinkki, kupari, kadmium, lyijy ja nikkeli. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kuopion seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja Kuopion yhteismeluseurantaan Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden ja yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien kesken sovittavalla tavalla. Ympäristönsuojelupalvelut tulee syksyn 2016 aikana organisoimaan melutilanteen yhteisseurantaan liittyvät järjestelyt vuodesta 2017 eteenpäin. Tehtaan toimintaa, päästöjä ja jätteitä sekä ympäristövaikutuksia koskeva tarkkailusuunnitelma tulee päivittää vastaamaan tarkistettua lupaa ja sen vaatimuksia. Vesitarkkailuun tulee sisällyttää myös tehdas- ja varastoalueiden hulevesien määrän ja laadun seuranta.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 69 Muuta Laitokselle tulee laatia ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen riskinarvioon perustuva varautumissuunnitelma ja sen perusteella on tehtävä suunnitelma ympäristöriskien vähentämiseksi. Riskinarvio ja suunnitelma voivat pohjautua jo tehtyihin ympäristöriskikartoituksiin ja suunnitelmiin riskien vähentämiseksi ja poikkeustilanteita koskeviin suunnitelmiin. Mikäli Finnpulp Oy:n sellutehdashanke toteutuu Sorsasaloon ja sen yhteyteen rakennetaan Finnpulp Oy:n ja Savon Sellu Oy:n yhteinen jätevedenpuhdistamo, tulee Savon Sellu Oy:n ympäristölupaa tässä yhteydessä tarkistaa. Lautakunta lisäksi huomauttaa, että se on ottanut kantaa ympäristövaikutuksiin siltä osin, kuin niillä on vaikutusta Kuopion kaupungin puolella. Kaikki laitosta koskevat tarkentavat suunnitelmat, selvitykset ja tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viiteaineisto * 4709/2016 Tiivistelmä lupahakemuksesta Valmistelija Erkki Pärjälä puh Hannu Kirjavainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) Asianro 9141/ /2015 Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Morenia Oy / Heinälamminrinteen kallioalue, Lapinmäki ( ) Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Morenia Oy on jättänyt maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen kiviainesten ottamiseksi tilalta Lapinmäki Alueelta on otettu jo aiemmin kiviaineksia. Nyt lupaa haetaan 5,55 hehtaarin alueelle, otettavan aineksen ollessa yhteensä m 3. Esitys on, että lupa myönnetään. Hakija Morenia Oy Automaatiotie Oulunsalo yhteyshenkilö: Juha Lackman puh juha.lackman(at)morenia.fi Asian vireilletulo Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ja sitä on täydennetty sekä Hakemuksen sisältö Morenia Oy hakee maa-aineslain mukaista lupaa kalliokiviaineksen ottamiseksi Heinälamminrinteen kallioalueelta, kiinteistöltä Lapinmäki Tällä lupahakemuksella korvataan samalle alueelle kohdistuva Heikki Hiltuselle myönnetty ja myöhemmin muutettu maa-aineslupa. Nyt lupaa haetaan 5,55 hehtaarin alueelle 10 vuodeksi. Haettu ottomäärä on yhteensä m 3. Alin suunniteltu ottotaso on +113,00 (N2000). Alue palautetaan metsätalousmaaksi. Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet Alue on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa- ja metsätalousaluetta, suojavyöhykettä (MS-1).

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (63) 70 Ottamisalue on kokonaisuudessaan jo ottamistoiminnan piirissä, jolta puusto ja pintamaat on jo poistettu. Ottamisalueen ympäristö on topografialtaan vaihtelevaa metsämaata. Lähin luonnonsuojelualue, Matkusjärven lehto (YSA086465) sijaitsee noin 2,4 kilometrin etäisyydellä lännessä. Lähimmät asunto- ja loma-asuntorakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä. Asian käsittely Naapurien kuuleminen Vaikutusten arviointi - Hakemuksesta on kuulutettu Valtuusto-virastotalon ilmoitustaululla Lisäksi asian vireilläolosta on tiedotettu rajanaapureita päivätyllä kirjeellä. Hakemuksen johdosta ei jätetty mielipiteitä tai muistutuksia. Maastokatselmus Alueella on pidetty katselmus. Esitys Morenia Oy:lle myönnetään maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen päivätyn hakemuksen, täydennysten sekä ja niiden liitteiden mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin. 1. Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta 3,65 hehtaarin alueelta. Ottamismäärä on enintään m Alin kaivutaso on +113,00 (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on kuitenkin jätettävä vähintään kahden metrin paksuinen koskematon suojakerros. 3. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja turvallisuudesta on huolehdittava aitaamalla jyrkännekohdat. Ulkopuolisten pääsy alueelle on mahdollisuuksien mukaan estettävä lukittavalla puomilla. 4. Valvontaa varten alueella on oltava korkeuslukeman ilmoittavat merkit. 5. Eteläisen louhinta-alueen itäreunan tulee olla vähintään viiden metrin etäisyydellä naapurikiinteistön rajasta. 6. Melun, pölyn ja tärinän leviämisen ehkäiseminen ja torjunta sekä seuranta, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely, valumavesien käsittely, toiminta häiriötilanteissa, kaivannaisjätteiden jätehuolto sekä toimintaajat on toteutettava Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan