Meijän Perä 1. Meijän Perä. Sarvenperän kylälehti 4/ Se on kohta menoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meijän Perä 1. Meijän Perä. Sarvenperän kylälehti 4/2008. www.sarvenpera.fi. Se on kohta menoa"

Transkriptio

1 1 Sarvenperän kylälehti 4/2008 Se on kohta menoa

2 2 Pääkirjoitus Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni än. Ihmeekseni olo ei ole lainkaan haikea, vaan tyytyväinen. Olen tehnyt osani lehden käynnistämisessä, ja nyt työtä jatkavat uudet, virkeät voimat parhaiden konkarien kanssa. Uutena päätoimittajana aloittaa pitkäaikainen ystäväni ja seinänaapurini Hanna Mäkinen ja toimittajana tuoreempi ystäväni Salla Hellevuo. Molemmat ovat aktiivisia perhekerholaisia ja kyläläisiä. Jo tätä numeroa ideoidessamme oli hyvin nähtävissä, että uudet tuulet alkavat puhaltaa ja lehti harppaa selvästi eteenpäin. Aina ajan hermolla oleva Seija Halinen kameroineen sekä sanankäytön mestarit Paavo Vehkala ja Oiva Lahtinen jatkavat uskollisina lehden tekemistä. Petri Hakkarainen hoitaa yhä taiton. Tässä on juuri sopiva porukka tuomaan sekä uutta että vanhaa Sarvenperän kylälehteen. Päätoimittajan rooli on aktiivisen toimituskunnan ansiosta ollut hyvin pieni enimmäkseen puhtaaksikirjoittamista. Ilman hyvähenkistä tekijäporukkaa lehden tekeminen olisikin voinut hyytyä jo ajat sitten. Kiitokset yhteisistä vuosista ja paljon onnea ja intoa tulevaisuuden n tekijöille! Torvelassa marraskuisen lumimyrskyn jälkeen MH Yrttivoidekurssi Jos olette sattuneet näkemään joitakin erikoisen hehkeäihoisia naisihmisiä Korpilahden pohjoisten kylien raitilla, niin he ovat olleet melko varmasti Luonnonyrteistä voiteeksi -kurssilla. Kansalaisopisto oli järjestänyt kurssin Sarvenperän koululle Mukana oli kuusi innokasta oppilasta ja opettajana toimi Yrttimuorinakin tunnettu Anita Louniala apuohjaajansa kanssa. Kahden päivän kurssilla Anita kertoi eri yrteistä ja tuoksuista sekä niiden vaikutuksesta ihmisen elimistöön ja hyvinvointiin. Omasta pihastakin voi löytää monenmoisia käyttökelpoisia kasveja. Välillä herkuteltiin osallistujien tuomilla piirakoilla, kakuilla ja sämpylöillä ja keskusteltiin mieleen juolahtaneista, mutta kurssiin liittyvistä asioista. Ensimmäiseksi pöydälle levitettiin valtava määrä erilaisia eteerisiä öljyjä pienissä pulloissa, perusöljyä isommissa, kookosrasvaa, mehiläisvahaa, ym. luonnon tykötarpeita. Toisena päivänä esille otettiin reseptejä aivan kuin kotitaloustunnilla ja pistettiin kattilat liedelle 4/2008 Sarvenperän kylätoimikunnan lehti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Paino: Jyväskylän yliopistopaino. Lehden painos 180 kpl. Seuraavaan lehteen aineistot mennessä päätoimittajalle tai toimittajille. Julkaisija: Sarvenperäset ry / puheenjohtaja Vesa Pihlajamäki p , sihteeri Seija Halinen p , rahastonhoitaja Riitta Kuusela p Päätoimittaja: Mari Hakkarainen, Päivärinteentie 30, Kuohu, p , Lehden ulkoasu: Petri Hakkarainen p , Toimittajat: Seija Halinen p , Vesa Pihlajamäki (Sarvenperäset ry:n edustaja), p , Hanna Mäkinen p , Oiva Lahtinen p , Salla Hellevuo p , ja Paavo Vehkala p Kuvat: Seija Halinen, ellei muuta mainita Tilaushinnat: Sarvenperän asukkaille ilmainen, muille vuosikerta 10 euroa, irtonumerot 2,5 euroa Tilaukset: Seija Halinen, Sarvenperäntie 480, Kuohu, p Ilmoitushinnat: koko sivu 50 euroa, ½ sivu 33 euroa, ¼ sivu 20 euroa, 1/8 sivu 13 euroa; rivi-ilmoitukset kyläläisille ilmaisia max 20 sanaa. Aineistot: Kirjoitukset toimitetaan mieluiten sähköisesti. Kirjoittaa voi myös nimimerkillä, mutta nimen on oltava päätoimittajan tiedossa (ei kerro eteenpäin). Juttuja voidaan lyhentää ja oikeinkirjoitusta korjata asiasisältöön puuttumatta. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Kansikuva: Vuodenvaihteessa katoava kunnanrajamme. Kuva Petri Hakkarainen ISSN Yrttimuorin (oik.) oppeja kuuntelemassa Leea Pienimäki (vas.) ja Riitta Vehkala. kuumenemaan. Erityisen tarkkoja oltiin eteeristen öljyjen mittauksessa: niitä kun tarvittiin voiteisiin vain muutama tippa antamaan paitsi tuoksua myös tehoaineena. Anitan tiukan valvonnan alla saimme kuin saimmekin aikaiseksi jalka-, perus- ja ruusuvoiteen. Lisäksi opimme vielä huulirasvan teon. Loppuhuipennukseksi Anita valmisti jokaiselle oman salaisen reseptinsä mukaan Yrttimuorin ruusuvoiteen. Kurssin loputtua harmaaseen syysiltaan pelmahti koulun yläkerrasta iloisia naisia, joiden harmirypyt olivat kadonneet, mutta naururypyt ehkä pikkuisen syventyneet. Anni K.

3 Korpilahden maatalousseura 3 Talvivalkosipulin viljely eroaa tavallisesta, koska se istutetaan syksyllä ja siis kestää talven pakkaset. Kerron tässä omasta viljelystäni. Jospa siitä olisi apua jollekin toisellekin. Viljelen valkosipulia pienessä harjussa. Harju kerää lämpöä paremmin kuin avomaa ja lämmöstähän kasvien menestyminen on Suomessa kiinni. Muokattuun maahan tehdään matala harju joko lapiolla ja haravalla tai koneella. Noin puoli metriä leveä ja parikymmentä senttiä korkea. Kynnet erotellaan toisistaan ja pistellään harjuun. Käytän pientä istutuslapiota apuna. Kynsi on saatava noin senttiä syvälle. Kyllä se sieltä nousee, valkosipuli on vahva kasvi. Istukkaiden väli on noin 20 senttiä. Kesällä ei sitten olekaan muuta Aktiiviaikoinani, ja -90- luvuilla kuuluin Korpilahden Maatalousseuraan. Tämän hämmästyttävän asian tekee ymmärrettäväksi se, että olin Saukkolan pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtaja. Maatalousseura oli kaikkien pitäjän pienviljelijäyhdistysten ja maamiesseurojen kattojärjestö. Ne olivat siis sen alaisia. Maatalousseuran kokouksissa piti käydä edustamassa. Urho Niittylä oli maatalousseuran johtokunnassa. Eräässä kokouksessa hän ilmoitti eroavansa ja ehdotti minua tilalleen. Se hyväksyttiin, ja kerran johtokunnan järjestäytymiskokouksessa minut valittiin varapuheenjohtajaksi. Varsinaisena puheenjohtajana toimi silloin Pentti Naulapää, karjalaismies. Hän viljeli tilaansa kirkonkylän liepeillä, Iloniemessä. Pentti oli tunnollinen puheenjohtaja. Montakaan kertaa en joutunut häntä tuuraamaan puheenjohtajan tehtävissä. Ensimmäinen kerta jäi mieleen. Edellinen puheenjohtaja, Eemeli Virtanen, katsoi asiakseen opastaa minua, äkkinäistä. Ikosen Aaroa et sitten päästä puhumaan. Se on semmonen mies, että jos se saa puheenvuoron, niin se puhuu niin pitkään, että siinä ei toiset ehdi puhumaan enää samana päivänä. No, kokous alkoi. Ei aikaakaan, kun Aaro Ikonen pyysi puheenvuoron. Ja minähän annoin. Aaro käytti ehkä vähän pitemmän puheenvuoron kuin muut, mutta kyllä siinä muutkin ehtivät puhua samasta asiasta. Kokouksen jälkeen Aaro Ikonen tuli kiittämään minua. Kiitos, kun annoit minullekin puheenvuoron. Siitä ymmärsin, että se ei ollut tavanomaista. Vaikka Pentti Naulapää hoiti tunnollisesti puheen johtamisen, niin kaikkia velvollisuuksiaan hän ei hoitanut yhtä hyvin. Hänhän joutui virkansa puolesta kaikkien silmäätekevien syntymäpäiville ja kävihän maatalousseurakin onnittelemassa tärkeitä henkilöitä. Näille retkille hän aina halusi minut mukaan. Omien sanojensa mukaan hän ei osannut puhua. Minut hän halusi mukaan esittämään onnittelut. Sinulta kun käy tuo onnittelupuheen pitäminen sujuvasti, hän sanoi. Monta tällaista matkaa hoidimme yhdessä, mutta yksi on jäänyt erikoisesti mieleen. Kerran kävimme onnittelemassa neuvoja Eero Huikkua Petäjävedellä. Kotitalousneuvoja Kaarina Salo oli mukana. Eero Huikku Valkosipuli oli pienviljelijäneuvoja ja toimi useamman pitäjän alueella. Hän neuvoi viljelyasioissa. En enää muista, täyttikö hän 50 vai 60 vuotta, enkä sitäkään, missä hän asui. Hyvin sinne Pentti kuitenkin osasi. Jossakin Petäjäveden syrjäkylällä Huikku sukutilaansa viljeli. Kun tulimme juhlapaikalle, oli siellä jo Petäjäveden isäntiä. Heidän joukossaan oli tuttu mies, Esko Melkas. Esko oli Tallilan poika Kuohulta. Siihen aikaan kaikissa kesäjuhlissa oli 3-ottelu ja 1500 metrin juoksu. Esko harrasti juoksemista, melkoisella menestyksellä. Nimenomaan juoksijana hänet tunsinkin. Tutustuimme tilan asuinrakennukseen. Isäntä kertoi, että se oli jo 200 vuotta vanha. Totesimme, että rossipohjan kannatinhirret olivat täysin kunnossa. Asia kiinnosti meitä, koska olimme muutamaa päivää aikaisemmin lukeneet Keskisuomalaisesta, että jostakin 10 vuotta sitten rakennetusta rivitalosta oli löydetty hometta. Tyytyväisinä totesimme: Kyllä ne ennen osas rakentaa! Huikun emäntä tarjoili meille herkkuja ja kertoi siinä lomassa. Eero panee aina deodoranttia, kun se lähtee Korpilahdelle! OLa kuin kitkemistä. Tässä kohtaa on kuitenkin varoitettava. Talvivalkosipulissa jokainen istukas kasvattaa kukkavarren. Ne on syytä poistaa. Istukas kasvaa sillä tavoin suuremmaksi. Toisaalta on syytä muistaa, että kukkanupussa on itusilmuja. Niistä kasvaa uusia valkosipuleita. Yleensä teen niin, että jätän viisi kukkasipulia kehittymään loppuun asti. Ne voi syksyllä pistää harjun päähän ja peittää parisenttisellä mullalla. Vie kyllä vähintään pari vuotta, ennen kuin on istutuskuntoisia kynsiä. Valkosipulin nosto ajoittuu elo-syyskuulle. Apuna voi käyttää talikkoa. Ripustan ne yleensä kuivumaan aurinkoiselle aitan seinälle viiden nippuihin. Voi ne tietysti huuhtoakin sitä ennen. Pidän ne yleensä kuivumassa muutaman viikon, niin että varret kuivuvat. Sitten listin ne ja vien saunaan kuivumaan. Kuivaaminen on tärkeää. Valkosipulit säilyvät sitten kevääseen saakka. Syksyn istutusaika on niin kauan kuin maa on sula. Kirjoitan tätä , ja nyt voi vielä hyvin istuttaa. Yleensä istutus on syytä ajoittaa juuri ennen pakkasten tuloa. OLa ps. Valkosipulit säilyvät talven tavallisessa huoneen lämmössä.

4 4 Tekoaltaat Kuva: Petri Hakkarainen Tässä olisi vaikka Sarvenperän vesivoimalan paikka. Sekin varmasti Veikolta onnistuisi! Hyötlammista virtaa vuolas puro Mustaanlampeen, maapalani läpi. Puro on tällä kohtaa loivasti laskeva, ja molemmilla reunoilla on nousevaa rinnettä. Toisessa rinteessä on vanha hiekanottomonttu, ja maa on hiekkamaata. Tuli jo nuorena huomattua mahdollisuus, ja haave oli kaiken aikaa saada siihen joskus jonkinlainen allas. Sitten muutettuani takaisin Sarvenperälle (9 vuoden Jyväskylässä olon jälkeen) ajatus tuli esille jälleen. Vuonna 1980 tein kylmän päätöksen. Metsä pois alta ja metsurit töihin. Maanmittarit tulivat paikalle. Laskua saatiin 300 metrin matkalle nelisen metriä, ja Hyötlammen pintaan lähes 9 metriä. Mitään sen kummempaa lupaa ei tarvittu. Kyllähän sitä moni epäili (minäkin), että tuleekohan tähän mitään. Alue oli niin kivikkoinen ja kaikenlaista puujätettä ja risukkoa kaikkialla. Pidettiinpä sitten kunnon puunkeruutalkoot. Puukasoja rupesi syntymään. Talkoissa oli miestä ja naista. Saunottiinkin täällä mäellä. Yllättäen oli laulukuoro paikalla. Satuin talkoopäivänä täyttämään 42 vuotta. Loppukesän puhdistelin pohjaa, suunnittelin ja pähkäilin. Työkaveri tiesi Uuraisilla patoja tekevän kaivurin. Vuoden 1982 syyskuussa konemies tuli paikalle ison koneensa (100-tonninen Boklain) kanssa. Kaivuri oli ammattimies, ja parin päivän päästä pato rupesi hahmottumaan. Korkeutta tuli 4 metriä ja myös leveyttä päältä 4 metriä. Välillä hän kävi koneen kanssa padon päällä jyräämässä, joten tiivistä tuli. Koska yläosa 300 metrin päässä olisi jäänyt matalaksi, kaivuri ehdotti, että tehdään välipato noin 100 metrin päähän, jolloin saataisiin yläaltaalle syvyyttä lisää. Se tehtiin, ja konemies sai urakkansa valmiiksi. Sitten vaan tekemään vedenvirtauskouruja ja luukkuja. Ne valmistuivat aikanaan. Luukut kiinni ja innolla odottamaan H-hetkeä vedennousua. Rupesihan altaat pikku hiljaa täyttymään. Ensin ylä-, sitten ala-allas, eikä vuotoja ollut. Olihan se mieleenpainuva kokemus. Se kuitenkin onnistui! Syvyyttä ala-altaalla on keskiosiltaan 2,5 metristä toisen pään 4 metriin. Yläallas on matalampi, vaikka onkin metriä korkeammalla. Pituutta on yhteensä noin 280 metriä ja leveyttä metriä. Vuonna 1986 rakensin kalliolle rannan tuntumaan saunamökin. Patojentekovaiheessa laitoin patojen alle 12-metriset betoniputket kumpaankin patoon, jolloin altaat voi tyhjentää. Vuoden 2004 ke-

5 5 sänä homma toimi. Vedin putken päästä luukun ylös, ja allas rupesi tyhjenemään. Tyhjäyksen aikana uusin luukutukset, ja oli hyvää aikaa tehdä lastenlapsille oma uimaallas (4-5 m) ihan paikan päällä. Se on ollut muuten kovassa käytössä, tuntikausiksi venyy kesäiset saunareissut. Kyllähän siinä suunnaton työmäärä on täytynyt tehdä, ennen kuin altaat on nykyiseen muotoonsa saatu. Moni asia on täytynyt tehdä kantapään kautta. Etenkin luukkujen reunojen tiivistys oli ainainen riesa. Milloin kalasihdit tukossa, sateet nosti vettä nopeasti vajoamia sattui. Vesi on niin arvaamaton. Saamme vaeltaa lukuisan määrän syksyjä taaksepäin tullaksemme aikaan, jolloin mäkirinteet täyttyivät oravakoirien haukusta, laukauksien äänistä, jotka pudottivat näitä pörröhäntiä alas puiden oksien kätköistä. Harvalukuiset ovat ne miehetkin, jotka harrastivat tätä vanhanajan turkispyyntiä. Lähinnä naisten muotitietoisuus, joka ei suosi oravannahasta tehtyjä turkiksia, se on ollut syynä näiden pienten kävynpurijoiden turkkien kysynnän loppumiseen. Olen jo pienestä pojasta lähtien saanut tutustua oravien elämään isäni ampui niitä suuria määriä. Vanhan tuvan uunin sivustalla oli nyljettyjen nahkojen pitkät rivistöt, ne hohtivat valkoisina oravat nyljettiin tuppeensa, tarkoittaa: karva jäi sisäpuolelle. Oravaan liittyy myös muistelus jostain neljäkymmenluvun loppupuolelta. Mummoni Mirjam Effia palasi kesäisenä päivänä askareiltaan mökkiinsä lepäilemään. Siellä häntä kohtasi suuri hämmennys, pöydällä oli aamuisen kahvittelun jälkeen jäänyt kermakannu, ja mikä ihmeellisintä, kannusta sen suun yläpuolelta näkyi jotain kummallista, sieltä pilkisti tuuhea punaruskea häntä, joka heilui mahtavasti. Ikkuna oli auki, mökistä kuului ulos asti kiljaisu, mummoni säikähti pahanpäiväisesti outoa näkymää. Niin muuten säikähti tämä satunnainen vierailijakin, se veti itsensä takajaloillaan ylös maittavan kerman joukosta, vilkaisi mummoani ja kiireh- Yhtenä kesänä tein urosmuurahaisen työn. Nostin välipatoa 40 senttiä koko pituudelta sivuilta maata lapioiden ja kottikärräten. Suoturvepaloja reunoille ja hiekkamaata väliin. Samoin alapadon reuna on turvetettu ja tasattu. Ylivirtauksia ei enää ole sattunut. Kaloista vielä vähän. Aluksi oli 4-5 vuotta siikaa. Sitten kirjolohia vuoteen 2005 saakka. Sen jälkeen on vieraillut saukkoja. Tällä hetkellä rauhoitellaan tilannetta. Hyötlammen ahvenet viihtyvät ja kasvavat hyvin tällä haavaa. Sorsalinnusto on altailla vilkasta. Telkkä- ja heinäsorsapoikueita on koko kesän liikkeellä. Niiden Jäljet lumessa seuranta kuuluu kesän ohjelmaan. Kurjet ja joutsenet vierailevat silloin tällöin. Joka päivä tulee tallusteltua altailla monta kertaa. Talvellakin pidän polun puhtaana. Metsä- ja puutouhut ovat siinä ympärillä. Kesän saunomisen ja yleensä viihtymisen ja ajan kulun kannalta altaiden olemassaolo on meikäläiselle tosi tärkeää. Veikko Minkkinen ti ulos avoimesta ikkunasta. Kurrehan se oli, koulun poikien kesyttämä oravanuorukainen, se oli lähtenyt maailmalle avaralle, etsimään onneaan ja päätynyt Hattulan mäelle. Kurre kotiutui meille, sille tehtiin oma erillinen häkkinsä missä se vietti kesäisiä päiviä talven tullen se majoittui navettaan. Navetta oli suuri ja avara, sen ajan tyylin mukaan sekasontapohjalla. Lanta kasattiin talven aikaan navetan sisälle yhteen kasaan, keskemmälle. Takaseinustalla oli kanoilla oma häkkinsä, myös kukko asui siellä. Muistan Kurren tehneen ensi tutustumisen näihin siivekkäisiin. Kanat kauhistuivat pörröhäntää, ne lensivät suin päin alas orreltaan, Kurre hypähteli ortta myöten ja tuli kukon tuntumaan. Muistan vieläkin tapahtuman Kurre pysähtyi, istui alas hämmästyneenä, asetti pienet tassunsa rintaa vasten ja silmäsi kukkoa. Tapahtui se mitä olin jo pelännyt kukon nokka teki salamannopean liikkeen, se osui suoraan oravan otsaan olihan se sellainen tälli, että se pudotti Kurren alas lattialle, hyvä kun henki säilyi. Opetus meni perille, Kurre kiersi kukon sen jälkeen hyvin kaukaa. Annoimme Kurre-oravalle aikanaan vapauden, se matkasi metsiin, kävi joskus tervehtimässä meitä, tuli tupaan sisälle, kiipesi olkapäälle, kertoi metsien kuulumiset ja monet ihmeelliset seikkailunsa. Vielä tänäänkin, nähdessäni lumessa oravan jäljet, tai sitten lintulaudalla vierailevan pörröturkin, tulee mieleeni kaukaisuudesta Kurre, orava joka turvasi ihmisiin oli pieni ja kuitenkin sittenkin suuri väriläikkä pienen pojan elämässä. Jäljet lumessa, ne voivat kertoa paljon, teeret lumisissa kiepeissään, hirvien makaukset, jänisten loikat, ukkometsojen huhtikuiset askellukset, niiden vetäessä siivillään viivojaan hankien pintoihin, pöllöjen siipien jäljet lumessa, niiden metsästysretkien kuvioita. Lukemattomat ovat luonnon kirjoitukset, mittaamaton lahja meille ihmisille. Olemme joulun alla metsästysretkellä Samin kanssa Aittolan notkon tienoilla, ajokoira risteilee jossain kauempana, emme löydä jäniksiä. Tulemme Hattulan mäelle, pellon yli on juuri hiljattain mennyt susi, se on mennyt Aittolan suuntaan. Jäljet ovat mahtavat, pystymme lukemaan ne hyvin lumen pinnassa, onneksemme se ei ole kohdannut koiraa metsän siimeksessä. Hattulassa kiirastorstaina Paavo

6 6 Vielä on virtaa Elvi-hankkeeen päätyttyä vuoden 2007 lopussa olemme jatkaneet hyvin toiminutta Virtapiiri-kerhoa ns. omin voimin neljän vertaisohjaajan avustamana. Syksy on ollutkin toimintaa täynnä. Aloitimme kokoontumiset syyskuun 19. päivänä ja saimme vieraaksi Lea Jokelan Keski-Suomen Dementiayhdistyksestä. Lea kertoi meille muistin tukemisesta ja apuvälineistä. Korpilahden seurakunnan diakoni Kirsi Pakanen piipahti myös meitä laulattamassa ja tuomassa hengen ravintoa. Tosin aikataulusekaannuksen vuoksi Kirsin vierailu jäi valitettavan lyhyeksi, joten uusi kutsu on paikallaan jossain vaiheessa. Lokakuussa saimme korsulle vieraaksemme Vesangan virtapiirin yli 20 henkilöä käsittävän ryhmän. Päiväsydän vierähti mukavasti makkaranpaiston ja kahvittelun lomassa vaihdettujen kuulumisien kertomisessa. Lopuksi kisailtiin ketjupelillä, joka tuntui vesankalaisille olevan uusi kokemus. Minkkisen Pirkko näyttää mallia tarkkuudesta ketjunheitossa. Vesangan väki kohisee. Ensi vuoden alussa alkavasta Kimppa-hankkeesta kävivät kertomassa Sinikka Tyynelä ja Henna Alanen. Kimppa-hankkeesta on mahdollista saada pientä tukea virtapiirin toimintaan. Kuluvan vuoden toimintaan on saatu taloudellista tukea Korpilahden kunnalta, Saukkolan kyläseuralta ja Sarvenperäset ry:ltä, joka on luvannut virtapiirille ensi vuodellekin 200 euron avustuksen. Koululaisten kanssa vietetyn perinnepäivän suunnitteluun saimme avuksi amanuenssi Pirjo Sojakan Keski-Suomen museolta. Keväällä pyydettiin kerholaisilta toiveita, mitä syksyllä kerhossa tehtäisiin. Yksi toiveista oli retki Vesilinnassa sijaitsevaan Luontomuseoon. Retki toteutettiin marraskuun alussa ja museokäynnin päätteeksi vikkelimmät kiipesivät näköalatasanteelle tulevaa kotikaupunkia katselemaan. Ja kaiken kruunasi Vesilinnan ravintolassa nautitut kakkukahvit. Tämän vuoden viimeisenä kerhopäivänä on ohjelmassa jouluista askartelua ja osallistumme Korpilahden pohjoisten kylien yhteiseen joulujuhlaan. S.H. Köntysten kesämatka 2008 Matka alkoi Sarvenperältä varhain torstaiaamuna 24. heinäkuuta Matin ja Eskon punaisilla Mitsubisheillä. Eskon maantiekiitäjän vuotava bensaputki oli korjattu paikallisella korjaamolla viikkoa ennen lähtöä, joten allekirjoittanut nousi kyytiin luottavaisin mielin. Matin kyytiin lähtivät Asko ja Kalevi. Ensimmäinen etappi oli Kutturan mökki Lapissa. Siellä laitoimme saunan lämpiämään, ja odotellessa kävimme Eskon ja Matin kanssa ihailemassa Ivalojoen virtaa. Vettä oli huomattavasti enemmän kuin edellisillä kerroilla. Saunassa oli erinomaiset löylyt, ja välillä vilvoittelimme uimalla Platinaojassa. Uni maittoi iltakahvien jälkeen. Perjantaiaamuna lähdimme kohti Ivaloa, josta löytyi tienviitta Murmansk 300, ja sinne suuntasimme. Rajajoosepin tullissa ei ollut tungosta. Virkailija antoi meille kaavakkeet, joihin tuli nimi, passin numero ja viisumin numero ym. tietoja. Kaavakkeen jäljennös jäi tulliin. Majoitushotellissa kaavake leimattiin. Automiehille annettiin lisäksi autoa koskeva kaavake, jossa auto sitouduttiin palauttamaan takaisin Suomeen. Autokaavake oli hieman hitaampi täyttää kuin edellinen kaavake. Tullin jälkeen oli muutaman kilometrin matkalla tietöitä, asvalttimiehet vetivät uutta päällystettä. Ensimmäinen polttoaineenmyyntipaikka löytyi 6-7 kilometriä tullista. Se oli vaatimaton parakki, jossa bensa maksoi 34 ruplaa litralta. Ruplan vaihtokurssi Suomessa oli 33 ruplaa eurolla. Matka jatkui jäkäläkankaiden poikki kohti itää. Seutu oli asumatonta korpea, tie seurasi Luttojokea. Ylätuloman jälkeen, noin 80 kilometriä ennen Murmanskia, pidimme tien levikkeellä ruokailutauon noin kello 15. Metsä levikkeen luona oli kuivunut pystyyn, ilmeisesti saasteiden vuoksi. Kulojenkin jälkiä matkan varrella oli. Levikkeellä oli hieno katettu katos, jossa oli pöytä ja penkit, sekä wc-kopit miehille ja naisille. Kello 18 saavuimme Murmanskiin. Siellä majoituimme keskustan kansainväliseen hotelliin ja pysäköimme pääoven eteen, hienojen maastureiden väliin. Kävimme ostoksilla paikallisessa marketissa. Illalla seurasimme hotellin aulassa illallistansseihin meneviä ihmisiä, ja totesimme naisten asuista, että muoti on suoraan Pariisista. Aamulla hotellin aamiaisen jälkeen lähdimme tihkusateessa etelän suuntaan, kohti Karjalaa. Mökitöntä korpimaisemaa riitti. Kahden tunnin

7 7 ajon jälkeen tulimme kaivoskaupunki Olenogorskiin. Siellä poikkesimme paikallisessa marketissa, josta Matti osti ison ja herkullisen kääretortun, jonka nautimme tunnin ajon jälkeen porokahvin kanssa. Matilla oli mukana priimuskeitin, jota käytimme päivittäin. Kantalahden luona tankkasimme, ja bensa maksoi 27,5 ruplaa litralta. Illalla tulimme Pääjärvikiestinkiin, jota vastapäätä olevassa Louhen kylässä olimme hotellissa yötä. Kylään tullessamme paikallinen isäntä oli viemässä tietä lehmiään iltalypsylle, ja vasikat hyppivät iloisina Matin auton ympärillä. Sunnuntaiaamuna lähdimme Louhesta ja ajelimme noin 20 kilometriä Kiestingin tietä länteen kohti Kuusamoa, lähelle Kiestinkiä. Matti oli tutkinut Päätalon kirjoista tarkkaan paikan, jossa tämä haavoittui, kun jäi kiinni mm. piikkilankaesteeseen. Esteestä oli jäljellä vielä piikkilankaa, ja rinteessä oli juoksuhautoja. Tien reunassa keitimme kahvit. Illansuussa tulimme Karhumäkeen, jossa tankkasimme ja huomasimme, että Eskon auton bensaputki vuotaa tankin ja auton pohjan välistä. Ajoimme Karhumäen kaupungin läpi Äänisen rantaan, jossa oli komeassa männikössä mammuttihirsistä rakennettu mökkikylä. Yhtäkään mökkiä ei ollut vapaana, joten päätimme yöpyä luonnon helmassa, kesäretkellä kun olimme. Äänisen rannalla keitimme kahvit ja nautimme iltapalan. Kalevi pesi kahvipannun Äänisen aalloissa. Ajelimme Karhumäestä vähän matkaa etelän suuntaan ja käännyimme valtatieltä kapealle sivutielle, jota pitkin jatkoimme muutaman sata metriä. Leiriytymispaikalla oli tiheä metsikkö, mutta se ei Köntyksiä haitannut: teltta pystyyn ja hyvin nukutti. Tämän majapaikan lähistöltä Matti löysi luvulla käytössä olleen korsun. Eskon auton alle vuoti bensaa tiputtamalla kun auton käynnisti, eikä vuotoa pystynyt itse korjaamaan. Päätimme ajaa auton Kontupohjaan, josta etsisimme korjaamon. Matkaa sinne olisi noin 150 kilometriä. Maanantaina olimme kello kymmenen tienoilla korjaamolla, jossa työnjohtaja ensin kätteli meidät. Pihassa oli huoltopukki, jonka päällä oli pakettiauto. Työnjohtaja ajatti pakettiauton pois kesken huollon ja Eskon auton tilalle. Auton tankki tyhjennettiin ja otettiin irti. Ennen matkaa suoritettu vuotaneen metalliputken korjaus oli tehty kumiletkulla. Tämä letkunpätkä oli laitettu klemmarilla kiinni metalliputken päälle ja letku oli murtunut miltei poikki klemmarin vierestä. Tilalle laitettiin kudosvahvisteinen letku, joka ei tärinästä murru. Korjaus maksoi 1500 ruplaa eli noin 40 euroa. Matka jatkui, ja puolenpäivän jälkeen olimme Petroskoissa. Siellä olivat olleet myös Sarvenperän ja Kuohun viestimiehet jatkosodan aikana. Petroskoista lähdimme yöksi Suojärvelle, missä oli Matille tuttu hotelli. Hotellin aulassa tuli vastaan ensimmäinen tuttu: savonlinnalainen Ismo, joka on yli 10 vuoden ajan etsinyt rintamalle jääneitä ja löytänyt lähes sata kaatunutta, jotka on tunnistettu ja tuotu isänmaan multiin. Tiistaina lähdimme Suojärveltä kohti Sortavalaa. Matti oli oppaana, kun pysähdyimme Kollaan joella, missä suomalaisrintama piti loppuun asti. Juoksuhaudan vierellä oli tarkka-ampuja Simo Häyhän vahtipaikka, noin metrin levyinen ja syvyinen kallionkolo. Joen toisella puolella oli Tästä lähteestä ei totisesti Kalevilta kahvivesi lopu. Putki, letku vai jotain aivan muuta?? 140 sotilaan kenttähautausmaa ja muistomerkki. Joen varrella ollessamme Esko huomasi, että sillä kohdalla oli sammalia raavittu kovasti. Samalla alkoi noin 300 metrin päästä kuulua koirien kiivas haukunta. Vanhoina metsämiehinä päättelimme, että koira haukkuu karhua. Sortavalassa oli tien varrella komeita kukkivia perunapeltoja, ja paikalliset maanviljelijät ajoivat pyöröpaaleja Belaruksilla. Sortavalan kaupunkikierroksen aikana totesimme, että siellä jättiläisukonputket olivat vallanneet tienreunat ja jopa kokonaisia peltoja. Tiistai-iltana palasimme Niiralan raja-aseman kautta kotimaahan. Niiralassa olimme yötä Jänisjoen majalla, jossa myös saunoimme rantasaunassa. Matkaa kertyi Venäjän puolella 1700 kilometriä. Keskiviikkona saavuimme Joensuun kautta kotikonnuille muistelemaan mahtavaa matkaa Murmanskista Karjalan läpi Sortavalaan. Innokkaina marjamiehinä jäimme kaipaamaan niitä lukuisia tienvarren soita, jotka olivat keltaisenaan kypsiä lakkoja. Oiva K. Kuva: Oiva Kilpioja Kuva: Kalevi Halinen

8 8 Perinnepäivä Virtapiirin koululaisten ja eskareiden kanssa viettämä perinnepäivä oli antoisa niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ammattiapua saimme Keski-Suomen museon amanuenssi Pirjo Sojakalta, joka oli suunnitellut päivän menun viimeisen päälle hyvin. SH

9 Tuttuja ja kylänmiehiä 9 Yhteispeliä Halisten tapaan Metsäpirttiä asuttavat Seija ja Kalevi Halinen sekä 7-vuotias Rolle-kissa. Seija ja Kalevi ovat varmasti tulleet tutuiksi ainakin näöltä kaikille sarvenperäsille. Jos ei muuten, niin kylän yhteisistä tapahtumista, joiden järjestämisessä he poikkeuksetta ovat kiitettävän ahkerasti olleet mukana. Ruokkeella, aivan Jyväskylän rajan pinnassa asunut Seija (os. Marjonen) sekä Sarvenperältä Pontikkalasta kotoisin oleva Kalevi tapasivat toisensa ensi kerran Seijan sukulaispojan ja Kalevin siskon hääjuhlissa. Tulevien vuosien aikana Seija ja Kalevi tutustuivat paremmin yhteisen kaveripiirin kautta. Aluksi ystävystyttiin, ja hiljalleen ystävyys syveni riiaamisen kautta yhdessä kulkemiseksi muun muassa Petäjävedellä Kalevan tanssilavalla, joka oli silloinen nuorten suosima tapaamis- ja illanviettopaikka. Vuonna 1972 oli vuorossa Seijan ja Kalevin häävalssi, joka tanssittiin (ei muuten tanssittu, toim. huom.) Ala-Suurensuonmäen pihalla. Kalevin vanhemmat asuttivat kyseistä taloa, ja talon vintillä tuore vihkipari aloitti yhteisen elämänsä. Pieni vintti oli perheen kotina neljän ja puolen vuoden ajan. Siellä asuttaessa perheeseen syntyi myös Kimmo-poika vuonna Oma koti Metsäpirtti rakennettiin Kalevin vanhempien tilasta lohkotulle tontille pääasiassa omin ja talkooapulaisten voimin. Varsinaisia palkattuja työmiehiä käytettiin vain sähkö- ja putkitöihin. Osuvasti Halisten yhteispeliä ilmentää esimerkiksi Metsäpirtin saunanrakennustyömaalla muinoin tapahtunut; kun Seija löi vasaralla sormeensa paneelilautoja naulatessaan, Kalevi kirosi jotakin sopivasti siihen perään. Ohikulkumatkalla ollut Paunilan Asko oli tapahtumaa todistaessaan tuumannut, että Tuota voi jo kutsua yhteistyöksi. Sekä Seija että Kalevi ovat tehneet kiitettävän pitkät työputket tahoillaan. Kalevi ehti toimimaan Metson valimolla Rautpohjassa täydet 40 vuotta. Tiedon työpaikasta Kalevi sai tuttavan kautta. Kouluja Aktiiviset Metsäpirttiset ehtivät nykyään vähän istahtaakin tuvassansa. alalle hän ei ollut käynyt, mutta työt sai aloittaa heti työnhakua seuranneena päivänä. Tätä rupeamaa ennen Kalevi oli kerännyt työkokemusta mm. Metsähallituksen, Karjalan Puvun ja hautakiviveistämön leivissä. Nyt eläkepäivät alkavat olla aluillaan. Seija aloitti työuransa 14-vuotiaana kukkakaupassa. Tämän jälkeen hän oli kalakaupan palveluksessa, H. Talviston sekä Keskuspukimon vaateliikkeissä ja vielä Laajavuoren laskettelukeskuksen kioskissakin. Omien sanojensa mukaan Seija on myynyt kaikkea muuta paitsi viinaa ja itteänsä. Varsinaista koulutusta myyntityöhön Seijalla ei ollut, mutta vaateliikkeiden työnantajat tarjosivat kursseja mm. somistuksesta, tekstauksesta ja markkinoinnista. Lisäksi Seija kävi kaksivuotisen iltakoulun työn ohessa liikeapulaisen pätevyyden saavuttaen. Pisimmän työputkensa, lähes 30 vuotta, Seija kuitenkin teki Postin palveluksessa. Työnkuva vaihteli vuosien aikana, työtehtäviin kuului muun muassa postinjakajan ja virkailijan työtä. Tänä päivänä Metsäpirtin oloneuvoksilla on aikaa ja tahtoa osallistua kyläyhdistyksen sekä muiden yhdistysten toimintaan. Seija on toiminut jo vuosia virtapiirissä vertaisohjaajana ja Jyväskylän eläkeläisten käsityökerhon aktiivina. Sarvenperän kylätoimikunnan sihteerinä Seija on ollut aina. Lisäksi Seija toimi vuosia Korpilahdella vaalitoimitsijana. Kalevi on varmasti yksi niitä kantavia voimia, joiden avulla mitä erilaisimmat kyläyhdistyksen talkoot on saatu toteutettua. Muitakin aktiviteetteja pariskunnalla riittää. Silminnäkijähavaintoja Kalevin lenkkeilystä ja viikoittaisesta köntystelystä on tehty, lohenkasvatusta unohtamatta. Seija on taitava ja ahkera erilaisten käsitöiden harrastaja. Yhdessä Haliset ovat kierrelleet huutokauppoja, tosin viime vuosina hieman aiempaa harvemmin. Monia löytöjä on tehty mm. vanhaa tavaraa keräilevälle ystävälle. Tulevaisuuden suunnitelmiaan Haliset eivät vielä julkista, mutta varmasti monet mukavat tapahtumat kylällämme toteutuvat jatkossakin tämän iloisen ja ystävällisen pariskunnan avustuksella. Salla Hellevuo ja Hanna Mäkinen Kuva: Salla Hellevuo

10 10 Valkea Salama Kuva: Salla Hellevuo Elokuussa talliimme muutti kummallisen näköinen otus. Ei ollut varmaan koskaan aikaisemmin Kalliokaupungissa kuultu elävää muulia hirnumassa. Aika moni auto hiljensi vauhtiaan ja toiset jopa pysähtyivät ihmettelemään, mikä valkoinen pitkäkorva Timon pihan laidalle on ilmestynyt juoksentelemaan. Se oli valkoinen muulitamma nimeltänsä Salama. Salama on saakoskelaisen Mennalan Ratsutilan omistama, ja heille se tuli niin sanotusti pyytämättä ja yllätyksenä. Talliin ostettiin Espanjasta tammahevonen tuntiratsuksi, ja tamma salakuljetti Suomeen mukanaan muiston lemmekkäästä yöstä aasiherran kanssa. Meille Salama tuli kuukaudeksi ajo-opetukseen sekä oppimaan käytöstapoja. Jyri on taitava opettamaan hevosen varsoja hyville tavoille ja ihmistä kunnioittaviksi, joten kai yksi muuli samoilla opeilla saataisiin opetettua. Heti ensimmäisenä päivänä meillä ollessaan Salama näytti kahteen otteeseen, kuinka taitavasti osaa ryömiä aitalankojen alitse vapauteen. Ilmeisesti kaverin kaipuu ajoi sen karkureissuille, sillä molemmilla kerroilla se oli tutustumassa James-ruunaamme toisen tarhan luona. Kun asensimme tarhaan yhden alalangan lisää, Salamakin tajusi pysyä tarhassaan, tosin vasta muutaman mojovan tällin sähkölangasta saatuaan. Ajo-opetuskin alkoi varsin muulimaisesti. Aiemmin mielikuvani muuleista oli sellainen, että ne ovat todella omapäisiä ja kovaluonteisia elikoita. Tämä käsitys ei ainakaan heikentynyt, kun katselin Salaman ja Jyrin tahtojen taistelua. Jyri seisoi pyöröaitauksen keskellä, ja yritti saada Salaman juoksemaan ympyrää pitkän liinan päässä. Salama kyllä juoksikin välillä, sen minkä pukittelemiseltaan, potkimiseltaan ja peruuttelemiseltaan muisti ja kerkesi. Ympyrästä ei kyllä ollut tietoakaan. Kun Jyri koetti hätyyttää Salamaa piiskan avulla itsestään kauemmaksi, Salama vain tuli entistä päättäväisemmin Jyriä päin, takakaviot edellä. Aikansa riehuttuaan muuli kuitenkin joutui alistumaan, kun sen voimat olivat vähissä äkillisen koitoksen seurauksena. Sitten se malttoikin jo juosta ympyrää. Kummallinen oli se ääni, mikä tuosta pienestä seurallisesta otuksesta irtosi. Aluksi sen kuullessani erehdyin luulemaan, että Timo sirkkelöi pihallansa jotakin, ja sirkkeli on mennyt epäkuntoon. Ei voida sanoa, että se olisi ollut varsinaista aasin kiljuntaa, vaan ennemminkin kiljunnan, hirnumisen ja röhkimisen sekoitusta. Joka kerta, kun joku ihminen meni tallille päin, tai se oli ikävissään, se ilmoitti asiansa kovaan ääneen. Kärryjen vetämiseen Salama oppi hienosti, ainoastaan käännökset tuottivat vaikeuksia. Oli melko koominen näky, kun Jyri istui tukka hulmuten pienen valkoisen Salaman kyydissä, ja ajeli pitkin Kalliokyläntietä. Mutta eihän ajokki kuskiaan pahenna Salama oppi tavoille, vaikka toisinaan se otti koville. Kuljetuskoppiin menemistä opeteltaessa loppui hetkellisesti usko sekä Jyriltä, minulta että yhdeltä apumieheltä. Kuitenkin lopulta Salama oppi senkin, kun verta, hikeä ja kyyneleitä oli vuodatettu, ja käytimme päätämme käsiemme sijaan. Koskaan en ole tavannut hevosen varsaa, joka olisi yhtä itsepäinen ja päättäväinen. Kuitenkin Salama on myös erittäin seurallinen ja kiltti. Ulkonäkönsä puolesta se ei varmastikaan mitaleita voittaisi, mutta se ei onneksi eläinten maailmassa olekaan niin olennaista. En usko että itse hankkisin muulia lemmikiksi, jollei todellista tarvetta sellaiselle olisi, mutta kyllä Salama antoi kokemuksia ja tukun hauskoja(kin) muistoja meille täällä asuessaan. Salamannopea parivaljakko kaviouralla. Salla Hellevuo

11 11 KOULUN PALSTA Palsta Omituiset Olympialaiset Sadeasujen pukemisella aloitettiin valmistautuminen Sarvenperän koulun Olympialaisiin harmaana lokakuun torstaina. Päivi-opekin pääsi kertausharjoituksiin esikoululaisia pukiessaan. Vaan eipä tuo hienoinen sade lasten menoa haitannut, sadeasukin oli yllä lähinnä estämässä kuraantumiselta. Markku-open hatusta vetäisemän valan jälkeen päästiin sitten kisailemaan. Voitokkaimpia olivat Emma Manerus ja Kalle Pekkanen tarkkuusjuoksussa, tarkkuuskävelyssä puolestaan Tiia Kantola ja Emma Manerus. Heta Saukkola sai parhaan tuloksen tikanpudotuksessa ja ponkaisi pisimmälle kolmiloikassa. Pituushypyn paras oli Merle Kuusinen. Mitaleitta ei jäänyt kukaan. Koululaisilla oli menestystä aiemmin myös koulujen välisissä kisoissa Korpilahdella. Koululaiset osallistuivat myös Unicef-kävelyyn Harjun kentällä Jyväskylässä ja hankkivat Unicefìlle 48 kilometrin kävelyllä 161 euroa. Hieno saavutus vesisateessa. Samalla reissulla lapset tutustuivat Vesilinnassa toimivaan Luontomuseoon. S.H. Kolmasluokkalainen Tommi kirjoitti näin: Koululla pidettiin olympialaiset. Lajeina olivat tikanpudotus, pituushyppy, kolmiloikka, tarkkuuskävely ja juoksu. Tarkkuusjuoksussa piti juosta kaksi kertaa postilaatikolle. Molemmilta kerroilta mitattiin aika (voittajan juoksuajoilla oli vain sekunnin heitto) ja tarkkuuskävelyssä piti kävellä silmät sidottuna mahdollisimman lähelle tolppaa. Minä sain tikanpudotuksessa napakympin. Tarkkuuskävelyssä minulla oli jotain kahdeksan metriä tolpasta. Sitten saatiin mitalit. Ihan hyvä päivä. Sitten oli ruokailu. Yläkuvassa Tommi Paanasen näyttävä leiskaus, jonka urheilukuvaajamme sai ikuistettua. Alakuva: Minä lupaan ja vannon kautta kivien ja kannon että näissä omituisissa olympialaisissa ei kavereille ilkuta eikä ketään kampata, vaan päinvastoin kilpakumppaneitani kannustan samalla kun itse parhaaseeni ponnistan.

12 12 SarvilastujA Sarvenperäset ry:n hallitus vuonna 2009 puheenjohtaja Vesa Pihlajamäki sihteeri Seija Halinen Varsinaiset jäsenet: Antero Kinnunen, Veli Minkkinen, Matti Riuttanen, Teija Paananen ja Maiju Karppinen Varajäsenet: Tommi Oksanen, Veikko Minkkinen ja Ari Salonen Rahastonhoitajana jatkaa Riitta Kuusela, Tilintarkastajina jatkavat Jarmo Lahtinen ja Pekka Välivaara, varalla Kaarina Riuttanen ja Arja Salonen Sarvenperäset ry tukee jälleen kylällä tapahtuvaa toimintaa lahjoittamalla 200 euroa sekä virtapiirille, perhekerholle että koululle. Savolaispoliisi puhallusratsiassa. Tapahtui loppukesästä lähellä Kuopiota. Kun auto pysähtyi, poliisi ojensi pillin ja komento kuului: Tuohon ilimoo ja kun tulos oli nolla, seuraava komento Ei ku etteenpäen. Karaoke-ilta. Sarvenperän ja Saukkolan kyläyhdistysten järjestämä karaoke Kuohun Metsärannassa ylitti kaikki ennakko-odotukset. Paikalle saapui yli 70 laulun ja musiikin ystävää paitsi Kuohulta, myös Petäjävedeltä, Korpilahdelta ja Jyväskylästä ja illan aikana kuultiin hyvinkin tasokkaita esityksiä. Lipun lunastaneiden kesken arvotun lahjakortin voitti Raili Rintala Jyväskylästä. Pohjoisten kylien yhteistä varttuneen väen joulujuhlaa vietetään Ylä-Muuratjärven kylätalolla torstaina klo 13. Postiosoite Seuraava kyläkokous on koululla maanantaina klo Tervetuloa. Saunamaratonille ilmoittautuminen alkaa jälleen Laitahan jo puhelin latautumaan! Isänpäivän juhlat pidettiin koululla to Kylän isät kiittävät mainiosta tarjoilusta ja lupsakasta juhlasta. Kuva: Petri Hakkarainen Sarvenperän ja Saukkolan yhteiset joulumarkkinat Sarvenperän koululla sunnuntaina klo Joulukuusia, käsitöitä, leivonnaisia ja jouluista ruokaa. Onnenpyörä, arpajaiset ja puffetti. Tule mukaan!

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Rimmin Räpylä. Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015

Rimmin Räpylä. Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015 Rimmin Räpylä Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015 Puheenjohtajan palsta Vireä kyläyhdistyksemme on toiminut jo yli 13 vuotta ja aina vaan tekemistä riittää. Vappuna on yhteisiä menoja, äitienpäivän

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen OMAISKYSELY 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa 1=heikosti 2=välttävästi 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=erinomaisesti Keskiarvo: 3,4 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä Vastaajien määrä: 4 - Juuri

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Suinulan Sanomat. Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa

Suinulan Sanomat. Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa Suinulan Sanomat Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa Aiemmin esillä ollut Kuorevesi-järven kalastusyhtymä on saanut lisää mukaantulijoita. Nyt ovat mukana Suinula, Kavala,

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru:

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: 17.2.2013 Hyvää helmikuuta Häjy! Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: "Helmikuu on pakkasherran. Maaliskuu maata näyttää. Huhtikuu humahuttaa. Toukokuussa touot tehdään." Jne. Tottahan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Viikon alkajaisiksi suuntasimme Moisioon, terveyskeskussairaalan dementiaosastolle. Kyseisellä osastolla olimme olleetkin jo aikaisemmin, joten matkaan

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Vaihtoraportti. Universidad Politécnica de Madrid/E.T.S.I.I. Syyslukukausi 2007, ERASMUS Puunjalostustekniikka. sampsa.t.veijalainen@tkk.

Vaihtoraportti. Universidad Politécnica de Madrid/E.T.S.I.I. Syyslukukausi 2007, ERASMUS Puunjalostustekniikka. sampsa.t.veijalainen@tkk. Vaihtoraportti Universidad Politécnica de Madrid/E.T.S.I.I. Syyslukukausi 2007, ERASMUS Puunjalostustekniikka sampsa.t.veijalainen@tkk.fi Miksi ja minne? Itselleni vaihtoon lähtö oli oikeastaan jonkinlainen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot