Meijän Perä 1. Meijän Perä. Sarvenperän kylälehti 4/ Se on kohta menoa
|
|
- Iivari Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Sarvenperän kylälehti 4/ Se on kohta menoa
2 2 Pääkirjoitus Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni än. Ihmeekseni olo ei ole lainkaan haikea, vaan tyytyväinen. Olen tehnyt osani lehden käynnistämisessä, ja nyt työtä jatkavat uudet, virkeät voimat parhaiden konkarien kanssa. Uutena päätoimittajana aloittaa pitkäaikainen ystäväni ja seinänaapurini Hanna Mäkinen ja toimittajana tuoreempi ystäväni Salla Hellevuo. Molemmat ovat aktiivisia perhekerholaisia ja kyläläisiä. Jo tätä numeroa ideoidessamme oli hyvin nähtävissä, että uudet tuulet alkavat puhaltaa ja lehti harppaa selvästi eteenpäin. Aina ajan hermolla oleva Seija Halinen kameroineen sekä sanankäytön mestarit Paavo Vehkala ja Oiva Lahtinen jatkavat uskollisina lehden tekemistä. Petri Hakkarainen hoitaa yhä taiton. Tässä on juuri sopiva porukka tuomaan sekä uutta että vanhaa Sarvenperän kylälehteen. Päätoimittajan rooli on aktiivisen toimituskunnan ansiosta ollut hyvin pieni enimmäkseen puhtaaksikirjoittamista. Ilman hyvähenkistä tekijäporukkaa lehden tekeminen olisikin voinut hyytyä jo ajat sitten. Kiitokset yhteisistä vuosista ja paljon onnea ja intoa tulevaisuuden n tekijöille! Torvelassa marraskuisen lumimyrskyn jälkeen MH Yrttivoidekurssi Jos olette sattuneet näkemään joitakin erikoisen hehkeäihoisia naisihmisiä Korpilahden pohjoisten kylien raitilla, niin he ovat olleet melko varmasti Luonnonyrteistä voiteeksi -kurssilla. Kansalaisopisto oli järjestänyt kurssin Sarvenperän koululle Mukana oli kuusi innokasta oppilasta ja opettajana toimi Yrttimuorinakin tunnettu Anita Louniala apuohjaajansa kanssa. Kahden päivän kurssilla Anita kertoi eri yrteistä ja tuoksuista sekä niiden vaikutuksesta ihmisen elimistöön ja hyvinvointiin. Omasta pihastakin voi löytää monenmoisia käyttökelpoisia kasveja. Välillä herkuteltiin osallistujien tuomilla piirakoilla, kakuilla ja sämpylöillä ja keskusteltiin mieleen juolahtaneista, mutta kurssiin liittyvistä asioista. Ensimmäiseksi pöydälle levitettiin valtava määrä erilaisia eteerisiä öljyjä pienissä pulloissa, perusöljyä isommissa, kookosrasvaa, mehiläisvahaa, ym. luonnon tykötarpeita. Toisena päivänä esille otettiin reseptejä aivan kuin kotitaloustunnilla ja pistettiin kattilat liedelle 4/2008 Sarvenperän kylätoimikunnan lehti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Paino: Jyväskylän yliopistopaino. Lehden painos 180 kpl. Seuraavaan lehteen aineistot mennessä päätoimittajalle tai toimittajille. Julkaisija: Sarvenperäset ry / puheenjohtaja Vesa Pihlajamäki p , sihteeri Seija Halinen p , rahastonhoitaja Riitta Kuusela p Päätoimittaja: Mari Hakkarainen, Päivärinteentie 30, Kuohu, p , hakkaraisenmari@gmail.com Lehden ulkoasu: Petri Hakkarainen p , pera.sarvi@kolumbus.fi Toimittajat: Seija Halinen p , seija.halinen@elisanet.fi, Vesa Pihlajamäki (Sarvenperäset ry:n edustaja), p , Hanna Mäkinen p , hanna_k.makinen@nic.fi, Oiva Lahtinen p , Salla Hellevuo p , sallalaa@suomi24.fi ja Paavo Vehkala p Kuvat: Seija Halinen, ellei muuta mainita Tilaushinnat: Sarvenperän asukkaille ilmainen, muille vuosikerta 10 euroa, irtonumerot 2,5 euroa Tilaukset: Seija Halinen, Sarvenperäntie 480, Kuohu, p Ilmoitushinnat: koko sivu 50 euroa, ½ sivu 33 euroa, ¼ sivu 20 euroa, 1/8 sivu 13 euroa; rivi-ilmoitukset kyläläisille ilmaisia max 20 sanaa. Aineistot: Kirjoitukset toimitetaan mieluiten sähköisesti. Kirjoittaa voi myös nimimerkillä, mutta nimen on oltava päätoimittajan tiedossa (ei kerro eteenpäin). Juttuja voidaan lyhentää ja oikeinkirjoitusta korjata asiasisältöön puuttumatta. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Kansikuva: Vuodenvaihteessa katoava kunnanrajamme. Kuva Petri Hakkarainen ISSN Yrttimuorin (oik.) oppeja kuuntelemassa Leea Pienimäki (vas.) ja Riitta Vehkala. kuumenemaan. Erityisen tarkkoja oltiin eteeristen öljyjen mittauksessa: niitä kun tarvittiin voiteisiin vain muutama tippa antamaan paitsi tuoksua myös tehoaineena. Anitan tiukan valvonnan alla saimme kuin saimmekin aikaiseksi jalka-, perus- ja ruusuvoiteen. Lisäksi opimme vielä huulirasvan teon. Loppuhuipennukseksi Anita valmisti jokaiselle oman salaisen reseptinsä mukaan Yrttimuorin ruusuvoiteen. Kurssin loputtua harmaaseen syysiltaan pelmahti koulun yläkerrasta iloisia naisia, joiden harmirypyt olivat kadonneet, mutta naururypyt ehkä pikkuisen syventyneet. Anni K.
3 Korpilahden maatalousseura 3 Talvivalkosipulin viljely eroaa tavallisesta, koska se istutetaan syksyllä ja siis kestää talven pakkaset. Kerron tässä omasta viljelystäni. Jospa siitä olisi apua jollekin toisellekin. Viljelen valkosipulia pienessä harjussa. Harju kerää lämpöä paremmin kuin avomaa ja lämmöstähän kasvien menestyminen on Suomessa kiinni. Muokattuun maahan tehdään matala harju joko lapiolla ja haravalla tai koneella. Noin puoli metriä leveä ja parikymmentä senttiä korkea. Kynnet erotellaan toisistaan ja pistellään harjuun. Käytän pientä istutuslapiota apuna. Kynsi on saatava noin senttiä syvälle. Kyllä se sieltä nousee, valkosipuli on vahva kasvi. Istukkaiden väli on noin 20 senttiä. Kesällä ei sitten olekaan muuta Aktiiviaikoinani, ja -90- luvuilla kuuluin Korpilahden Maatalousseuraan. Tämän hämmästyttävän asian tekee ymmärrettäväksi se, että olin Saukkolan pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtaja. Maatalousseura oli kaikkien pitäjän pienviljelijäyhdistysten ja maamiesseurojen kattojärjestö. Ne olivat siis sen alaisia. Maatalousseuran kokouksissa piti käydä edustamassa. Urho Niittylä oli maatalousseuran johtokunnassa. Eräässä kokouksessa hän ilmoitti eroavansa ja ehdotti minua tilalleen. Se hyväksyttiin, ja kerran johtokunnan järjestäytymiskokouksessa minut valittiin varapuheenjohtajaksi. Varsinaisena puheenjohtajana toimi silloin Pentti Naulapää, karjalaismies. Hän viljeli tilaansa kirkonkylän liepeillä, Iloniemessä. Pentti oli tunnollinen puheenjohtaja. Montakaan kertaa en joutunut häntä tuuraamaan puheenjohtajan tehtävissä. Ensimmäinen kerta jäi mieleen. Edellinen puheenjohtaja, Eemeli Virtanen, katsoi asiakseen opastaa minua, äkkinäistä. Ikosen Aaroa et sitten päästä puhumaan. Se on semmonen mies, että jos se saa puheenvuoron, niin se puhuu niin pitkään, että siinä ei toiset ehdi puhumaan enää samana päivänä. No, kokous alkoi. Ei aikaakaan, kun Aaro Ikonen pyysi puheenvuoron. Ja minähän annoin. Aaro käytti ehkä vähän pitemmän puheenvuoron kuin muut, mutta kyllä siinä muutkin ehtivät puhua samasta asiasta. Kokouksen jälkeen Aaro Ikonen tuli kiittämään minua. Kiitos, kun annoit minullekin puheenvuoron. Siitä ymmärsin, että se ei ollut tavanomaista. Vaikka Pentti Naulapää hoiti tunnollisesti puheen johtamisen, niin kaikkia velvollisuuksiaan hän ei hoitanut yhtä hyvin. Hänhän joutui virkansa puolesta kaikkien silmäätekevien syntymäpäiville ja kävihän maatalousseurakin onnittelemassa tärkeitä henkilöitä. Näille retkille hän aina halusi minut mukaan. Omien sanojensa mukaan hän ei osannut puhua. Minut hän halusi mukaan esittämään onnittelut. Sinulta kun käy tuo onnittelupuheen pitäminen sujuvasti, hän sanoi. Monta tällaista matkaa hoidimme yhdessä, mutta yksi on jäänyt erikoisesti mieleen. Kerran kävimme onnittelemassa neuvoja Eero Huikkua Petäjävedellä. Kotitalousneuvoja Kaarina Salo oli mukana. Eero Huikku Valkosipuli oli pienviljelijäneuvoja ja toimi useamman pitäjän alueella. Hän neuvoi viljelyasioissa. En enää muista, täyttikö hän 50 vai 60 vuotta, enkä sitäkään, missä hän asui. Hyvin sinne Pentti kuitenkin osasi. Jossakin Petäjäveden syrjäkylällä Huikku sukutilaansa viljeli. Kun tulimme juhlapaikalle, oli siellä jo Petäjäveden isäntiä. Heidän joukossaan oli tuttu mies, Esko Melkas. Esko oli Tallilan poika Kuohulta. Siihen aikaan kaikissa kesäjuhlissa oli 3-ottelu ja 1500 metrin juoksu. Esko harrasti juoksemista, melkoisella menestyksellä. Nimenomaan juoksijana hänet tunsinkin. Tutustuimme tilan asuinrakennukseen. Isäntä kertoi, että se oli jo 200 vuotta vanha. Totesimme, että rossipohjan kannatinhirret olivat täysin kunnossa. Asia kiinnosti meitä, koska olimme muutamaa päivää aikaisemmin lukeneet Keskisuomalaisesta, että jostakin 10 vuotta sitten rakennetusta rivitalosta oli löydetty hometta. Tyytyväisinä totesimme: Kyllä ne ennen osas rakentaa! Huikun emäntä tarjoili meille herkkuja ja kertoi siinä lomassa. Eero panee aina deodoranttia, kun se lähtee Korpilahdelle! OLa kuin kitkemistä. Tässä kohtaa on kuitenkin varoitettava. Talvivalkosipulissa jokainen istukas kasvattaa kukkavarren. Ne on syytä poistaa. Istukas kasvaa sillä tavoin suuremmaksi. Toisaalta on syytä muistaa, että kukkanupussa on itusilmuja. Niistä kasvaa uusia valkosipuleita. Yleensä teen niin, että jätän viisi kukkasipulia kehittymään loppuun asti. Ne voi syksyllä pistää harjun päähän ja peittää parisenttisellä mullalla. Vie kyllä vähintään pari vuotta, ennen kuin on istutuskuntoisia kynsiä. Valkosipulin nosto ajoittuu elo-syyskuulle. Apuna voi käyttää talikkoa. Ripustan ne yleensä kuivumaan aurinkoiselle aitan seinälle viiden nippuihin. Voi ne tietysti huuhtoakin sitä ennen. Pidän ne yleensä kuivumassa muutaman viikon, niin että varret kuivuvat. Sitten listin ne ja vien saunaan kuivumaan. Kuivaaminen on tärkeää. Valkosipulit säilyvät sitten kevääseen saakka. Syksyn istutusaika on niin kauan kuin maa on sula. Kirjoitan tätä , ja nyt voi vielä hyvin istuttaa. Yleensä istutus on syytä ajoittaa juuri ennen pakkasten tuloa. OLa ps. Valkosipulit säilyvät talven tavallisessa huoneen lämmössä.
4 4 Tekoaltaat Kuva: Petri Hakkarainen Tässä olisi vaikka Sarvenperän vesivoimalan paikka. Sekin varmasti Veikolta onnistuisi! Hyötlammista virtaa vuolas puro Mustaanlampeen, maapalani läpi. Puro on tällä kohtaa loivasti laskeva, ja molemmilla reunoilla on nousevaa rinnettä. Toisessa rinteessä on vanha hiekanottomonttu, ja maa on hiekkamaata. Tuli jo nuorena huomattua mahdollisuus, ja haave oli kaiken aikaa saada siihen joskus jonkinlainen allas. Sitten muutettuani takaisin Sarvenperälle (9 vuoden Jyväskylässä olon jälkeen) ajatus tuli esille jälleen. Vuonna 1980 tein kylmän päätöksen. Metsä pois alta ja metsurit töihin. Maanmittarit tulivat paikalle. Laskua saatiin 300 metrin matkalle nelisen metriä, ja Hyötlammen pintaan lähes 9 metriä. Mitään sen kummempaa lupaa ei tarvittu. Kyllähän sitä moni epäili (minäkin), että tuleekohan tähän mitään. Alue oli niin kivikkoinen ja kaikenlaista puujätettä ja risukkoa kaikkialla. Pidettiinpä sitten kunnon puunkeruutalkoot. Puukasoja rupesi syntymään. Talkoissa oli miestä ja naista. Saunottiinkin täällä mäellä. Yllättäen oli laulukuoro paikalla. Satuin talkoopäivänä täyttämään 42 vuotta. Loppukesän puhdistelin pohjaa, suunnittelin ja pähkäilin. Työkaveri tiesi Uuraisilla patoja tekevän kaivurin. Vuoden 1982 syyskuussa konemies tuli paikalle ison koneensa (100-tonninen Boklain) kanssa. Kaivuri oli ammattimies, ja parin päivän päästä pato rupesi hahmottumaan. Korkeutta tuli 4 metriä ja myös leveyttä päältä 4 metriä. Välillä hän kävi koneen kanssa padon päällä jyräämässä, joten tiivistä tuli. Koska yläosa 300 metrin päässä olisi jäänyt matalaksi, kaivuri ehdotti, että tehdään välipato noin 100 metrin päähän, jolloin saataisiin yläaltaalle syvyyttä lisää. Se tehtiin, ja konemies sai urakkansa valmiiksi. Sitten vaan tekemään vedenvirtauskouruja ja luukkuja. Ne valmistuivat aikanaan. Luukut kiinni ja innolla odottamaan H-hetkeä vedennousua. Rupesihan altaat pikku hiljaa täyttymään. Ensin ylä-, sitten ala-allas, eikä vuotoja ollut. Olihan se mieleenpainuva kokemus. Se kuitenkin onnistui! Syvyyttä ala-altaalla on keskiosiltaan 2,5 metristä toisen pään 4 metriin. Yläallas on matalampi, vaikka onkin metriä korkeammalla. Pituutta on yhteensä noin 280 metriä ja leveyttä metriä. Vuonna 1986 rakensin kalliolle rannan tuntumaan saunamökin. Patojentekovaiheessa laitoin patojen alle 12-metriset betoniputket kumpaankin patoon, jolloin altaat voi tyhjentää. Vuoden 2004 ke-
5 5 sänä homma toimi. Vedin putken päästä luukun ylös, ja allas rupesi tyhjenemään. Tyhjäyksen aikana uusin luukutukset, ja oli hyvää aikaa tehdä lastenlapsille oma uimaallas (4-5 m) ihan paikan päällä. Se on ollut muuten kovassa käytössä, tuntikausiksi venyy kesäiset saunareissut. Kyllähän siinä suunnaton työmäärä on täytynyt tehdä, ennen kuin altaat on nykyiseen muotoonsa saatu. Moni asia on täytynyt tehdä kantapään kautta. Etenkin luukkujen reunojen tiivistys oli ainainen riesa. Milloin kalasihdit tukossa, sateet nosti vettä nopeasti vajoamia sattui. Vesi on niin arvaamaton. Saamme vaeltaa lukuisan määrän syksyjä taaksepäin tullaksemme aikaan, jolloin mäkirinteet täyttyivät oravakoirien haukusta, laukauksien äänistä, jotka pudottivat näitä pörröhäntiä alas puiden oksien kätköistä. Harvalukuiset ovat ne miehetkin, jotka harrastivat tätä vanhanajan turkispyyntiä. Lähinnä naisten muotitietoisuus, joka ei suosi oravannahasta tehtyjä turkiksia, se on ollut syynä näiden pienten kävynpurijoiden turkkien kysynnän loppumiseen. Olen jo pienestä pojasta lähtien saanut tutustua oravien elämään isäni ampui niitä suuria määriä. Vanhan tuvan uunin sivustalla oli nyljettyjen nahkojen pitkät rivistöt, ne hohtivat valkoisina oravat nyljettiin tuppeensa, tarkoittaa: karva jäi sisäpuolelle. Oravaan liittyy myös muistelus jostain neljäkymmenluvun loppupuolelta. Mummoni Mirjam Effia palasi kesäisenä päivänä askareiltaan mökkiinsä lepäilemään. Siellä häntä kohtasi suuri hämmennys, pöydällä oli aamuisen kahvittelun jälkeen jäänyt kermakannu, ja mikä ihmeellisintä, kannusta sen suun yläpuolelta näkyi jotain kummallista, sieltä pilkisti tuuhea punaruskea häntä, joka heilui mahtavasti. Ikkuna oli auki, mökistä kuului ulos asti kiljaisu, mummoni säikähti pahanpäiväisesti outoa näkymää. Niin muuten säikähti tämä satunnainen vierailijakin, se veti itsensä takajaloillaan ylös maittavan kerman joukosta, vilkaisi mummoani ja kiireh- Yhtenä kesänä tein urosmuurahaisen työn. Nostin välipatoa 40 senttiä koko pituudelta sivuilta maata lapioiden ja kottikärräten. Suoturvepaloja reunoille ja hiekkamaata väliin. Samoin alapadon reuna on turvetettu ja tasattu. Ylivirtauksia ei enää ole sattunut. Kaloista vielä vähän. Aluksi oli 4-5 vuotta siikaa. Sitten kirjolohia vuoteen 2005 saakka. Sen jälkeen on vieraillut saukkoja. Tällä hetkellä rauhoitellaan tilannetta. Hyötlammen ahvenet viihtyvät ja kasvavat hyvin tällä haavaa. Sorsalinnusto on altailla vilkasta. Telkkä- ja heinäsorsapoikueita on koko kesän liikkeellä. Niiden Jäljet lumessa seuranta kuuluu kesän ohjelmaan. Kurjet ja joutsenet vierailevat silloin tällöin. Joka päivä tulee tallusteltua altailla monta kertaa. Talvellakin pidän polun puhtaana. Metsä- ja puutouhut ovat siinä ympärillä. Kesän saunomisen ja yleensä viihtymisen ja ajan kulun kannalta altaiden olemassaolo on meikäläiselle tosi tärkeää. Veikko Minkkinen ti ulos avoimesta ikkunasta. Kurrehan se oli, koulun poikien kesyttämä oravanuorukainen, se oli lähtenyt maailmalle avaralle, etsimään onneaan ja päätynyt Hattulan mäelle. Kurre kotiutui meille, sille tehtiin oma erillinen häkkinsä missä se vietti kesäisiä päiviä talven tullen se majoittui navettaan. Navetta oli suuri ja avara, sen ajan tyylin mukaan sekasontapohjalla. Lanta kasattiin talven aikaan navetan sisälle yhteen kasaan, keskemmälle. Takaseinustalla oli kanoilla oma häkkinsä, myös kukko asui siellä. Muistan Kurren tehneen ensi tutustumisen näihin siivekkäisiin. Kanat kauhistuivat pörröhäntää, ne lensivät suin päin alas orreltaan, Kurre hypähteli ortta myöten ja tuli kukon tuntumaan. Muistan vieläkin tapahtuman Kurre pysähtyi, istui alas hämmästyneenä, asetti pienet tassunsa rintaa vasten ja silmäsi kukkoa. Tapahtui se mitä olin jo pelännyt kukon nokka teki salamannopean liikkeen, se osui suoraan oravan otsaan olihan se sellainen tälli, että se pudotti Kurren alas lattialle, hyvä kun henki säilyi. Opetus meni perille, Kurre kiersi kukon sen jälkeen hyvin kaukaa. Annoimme Kurre-oravalle aikanaan vapauden, se matkasi metsiin, kävi joskus tervehtimässä meitä, tuli tupaan sisälle, kiipesi olkapäälle, kertoi metsien kuulumiset ja monet ihmeelliset seikkailunsa. Vielä tänäänkin, nähdessäni lumessa oravan jäljet, tai sitten lintulaudalla vierailevan pörröturkin, tulee mieleeni kaukaisuudesta Kurre, orava joka turvasi ihmisiin oli pieni ja kuitenkin sittenkin suuri väriläikkä pienen pojan elämässä. Jäljet lumessa, ne voivat kertoa paljon, teeret lumisissa kiepeissään, hirvien makaukset, jänisten loikat, ukkometsojen huhtikuiset askellukset, niiden vetäessä siivillään viivojaan hankien pintoihin, pöllöjen siipien jäljet lumessa, niiden metsästysretkien kuvioita. Lukemattomat ovat luonnon kirjoitukset, mittaamaton lahja meille ihmisille. Olemme joulun alla metsästysretkellä Samin kanssa Aittolan notkon tienoilla, ajokoira risteilee jossain kauempana, emme löydä jäniksiä. Tulemme Hattulan mäelle, pellon yli on juuri hiljattain mennyt susi, se on mennyt Aittolan suuntaan. Jäljet ovat mahtavat, pystymme lukemaan ne hyvin lumen pinnassa, onneksemme se ei ole kohdannut koiraa metsän siimeksessä. Hattulassa kiirastorstaina Paavo
6 6 Vielä on virtaa Elvi-hankkeeen päätyttyä vuoden 2007 lopussa olemme jatkaneet hyvin toiminutta Virtapiiri-kerhoa ns. omin voimin neljän vertaisohjaajan avustamana. Syksy on ollutkin toimintaa täynnä. Aloitimme kokoontumiset syyskuun 19. päivänä ja saimme vieraaksi Lea Jokelan Keski-Suomen Dementiayhdistyksestä. Lea kertoi meille muistin tukemisesta ja apuvälineistä. Korpilahden seurakunnan diakoni Kirsi Pakanen piipahti myös meitä laulattamassa ja tuomassa hengen ravintoa. Tosin aikataulusekaannuksen vuoksi Kirsin vierailu jäi valitettavan lyhyeksi, joten uusi kutsu on paikallaan jossain vaiheessa. Lokakuussa saimme korsulle vieraaksemme Vesangan virtapiirin yli 20 henkilöä käsittävän ryhmän. Päiväsydän vierähti mukavasti makkaranpaiston ja kahvittelun lomassa vaihdettujen kuulumisien kertomisessa. Lopuksi kisailtiin ketjupelillä, joka tuntui vesankalaisille olevan uusi kokemus. Minkkisen Pirkko näyttää mallia tarkkuudesta ketjunheitossa. Vesangan väki kohisee. Ensi vuoden alussa alkavasta Kimppa-hankkeesta kävivät kertomassa Sinikka Tyynelä ja Henna Alanen. Kimppa-hankkeesta on mahdollista saada pientä tukea virtapiirin toimintaan. Kuluvan vuoden toimintaan on saatu taloudellista tukea Korpilahden kunnalta, Saukkolan kyläseuralta ja Sarvenperäset ry:ltä, joka on luvannut virtapiirille ensi vuodellekin 200 euron avustuksen. Koululaisten kanssa vietetyn perinnepäivän suunnitteluun saimme avuksi amanuenssi Pirjo Sojakan Keski-Suomen museolta. Keväällä pyydettiin kerholaisilta toiveita, mitä syksyllä kerhossa tehtäisiin. Yksi toiveista oli retki Vesilinnassa sijaitsevaan Luontomuseoon. Retki toteutettiin marraskuun alussa ja museokäynnin päätteeksi vikkelimmät kiipesivät näköalatasanteelle tulevaa kotikaupunkia katselemaan. Ja kaiken kruunasi Vesilinnan ravintolassa nautitut kakkukahvit. Tämän vuoden viimeisenä kerhopäivänä on ohjelmassa jouluista askartelua ja osallistumme Korpilahden pohjoisten kylien yhteiseen joulujuhlaan. S.H. Köntysten kesämatka 2008 Matka alkoi Sarvenperältä varhain torstaiaamuna 24. heinäkuuta Matin ja Eskon punaisilla Mitsubisheillä. Eskon maantiekiitäjän vuotava bensaputki oli korjattu paikallisella korjaamolla viikkoa ennen lähtöä, joten allekirjoittanut nousi kyytiin luottavaisin mielin. Matin kyytiin lähtivät Asko ja Kalevi. Ensimmäinen etappi oli Kutturan mökki Lapissa. Siellä laitoimme saunan lämpiämään, ja odotellessa kävimme Eskon ja Matin kanssa ihailemassa Ivalojoen virtaa. Vettä oli huomattavasti enemmän kuin edellisillä kerroilla. Saunassa oli erinomaiset löylyt, ja välillä vilvoittelimme uimalla Platinaojassa. Uni maittoi iltakahvien jälkeen. Perjantaiaamuna lähdimme kohti Ivaloa, josta löytyi tienviitta Murmansk 300, ja sinne suuntasimme. Rajajoosepin tullissa ei ollut tungosta. Virkailija antoi meille kaavakkeet, joihin tuli nimi, passin numero ja viisumin numero ym. tietoja. Kaavakkeen jäljennös jäi tulliin. Majoitushotellissa kaavake leimattiin. Automiehille annettiin lisäksi autoa koskeva kaavake, jossa auto sitouduttiin palauttamaan takaisin Suomeen. Autokaavake oli hieman hitaampi täyttää kuin edellinen kaavake. Tullin jälkeen oli muutaman kilometrin matkalla tietöitä, asvalttimiehet vetivät uutta päällystettä. Ensimmäinen polttoaineenmyyntipaikka löytyi 6-7 kilometriä tullista. Se oli vaatimaton parakki, jossa bensa maksoi 34 ruplaa litralta. Ruplan vaihtokurssi Suomessa oli 33 ruplaa eurolla. Matka jatkui jäkäläkankaiden poikki kohti itää. Seutu oli asumatonta korpea, tie seurasi Luttojokea. Ylätuloman jälkeen, noin 80 kilometriä ennen Murmanskia, pidimme tien levikkeellä ruokailutauon noin kello 15. Metsä levikkeen luona oli kuivunut pystyyn, ilmeisesti saasteiden vuoksi. Kulojenkin jälkiä matkan varrella oli. Levikkeellä oli hieno katettu katos, jossa oli pöytä ja penkit, sekä wc-kopit miehille ja naisille. Kello 18 saavuimme Murmanskiin. Siellä majoituimme keskustan kansainväliseen hotelliin ja pysäköimme pääoven eteen, hienojen maastureiden väliin. Kävimme ostoksilla paikallisessa marketissa. Illalla seurasimme hotellin aulassa illallistansseihin meneviä ihmisiä, ja totesimme naisten asuista, että muoti on suoraan Pariisista. Aamulla hotellin aamiaisen jälkeen lähdimme tihkusateessa etelän suuntaan, kohti Karjalaa. Mökitöntä korpimaisemaa riitti. Kahden tunnin
7 7 ajon jälkeen tulimme kaivoskaupunki Olenogorskiin. Siellä poikkesimme paikallisessa marketissa, josta Matti osti ison ja herkullisen kääretortun, jonka nautimme tunnin ajon jälkeen porokahvin kanssa. Matilla oli mukana priimuskeitin, jota käytimme päivittäin. Kantalahden luona tankkasimme, ja bensa maksoi 27,5 ruplaa litralta. Illalla tulimme Pääjärvikiestinkiin, jota vastapäätä olevassa Louhen kylässä olimme hotellissa yötä. Kylään tullessamme paikallinen isäntä oli viemässä tietä lehmiään iltalypsylle, ja vasikat hyppivät iloisina Matin auton ympärillä. Sunnuntaiaamuna lähdimme Louhesta ja ajelimme noin 20 kilometriä Kiestingin tietä länteen kohti Kuusamoa, lähelle Kiestinkiä. Matti oli tutkinut Päätalon kirjoista tarkkaan paikan, jossa tämä haavoittui, kun jäi kiinni mm. piikkilankaesteeseen. Esteestä oli jäljellä vielä piikkilankaa, ja rinteessä oli juoksuhautoja. Tien reunassa keitimme kahvit. Illansuussa tulimme Karhumäkeen, jossa tankkasimme ja huomasimme, että Eskon auton bensaputki vuotaa tankin ja auton pohjan välistä. Ajoimme Karhumäen kaupungin läpi Äänisen rantaan, jossa oli komeassa männikössä mammuttihirsistä rakennettu mökkikylä. Yhtäkään mökkiä ei ollut vapaana, joten päätimme yöpyä luonnon helmassa, kesäretkellä kun olimme. Äänisen rannalla keitimme kahvit ja nautimme iltapalan. Kalevi pesi kahvipannun Äänisen aalloissa. Ajelimme Karhumäestä vähän matkaa etelän suuntaan ja käännyimme valtatieltä kapealle sivutielle, jota pitkin jatkoimme muutaman sata metriä. Leiriytymispaikalla oli tiheä metsikkö, mutta se ei Köntyksiä haitannut: teltta pystyyn ja hyvin nukutti. Tämän majapaikan lähistöltä Matti löysi luvulla käytössä olleen korsun. Eskon auton alle vuoti bensaa tiputtamalla kun auton käynnisti, eikä vuotoa pystynyt itse korjaamaan. Päätimme ajaa auton Kontupohjaan, josta etsisimme korjaamon. Matkaa sinne olisi noin 150 kilometriä. Maanantaina olimme kello kymmenen tienoilla korjaamolla, jossa työnjohtaja ensin kätteli meidät. Pihassa oli huoltopukki, jonka päällä oli pakettiauto. Työnjohtaja ajatti pakettiauton pois kesken huollon ja Eskon auton tilalle. Auton tankki tyhjennettiin ja otettiin irti. Ennen matkaa suoritettu vuotaneen metalliputken korjaus oli tehty kumiletkulla. Tämä letkunpätkä oli laitettu klemmarilla kiinni metalliputken päälle ja letku oli murtunut miltei poikki klemmarin vierestä. Tilalle laitettiin kudosvahvisteinen letku, joka ei tärinästä murru. Korjaus maksoi 1500 ruplaa eli noin 40 euroa. Matka jatkui, ja puolenpäivän jälkeen olimme Petroskoissa. Siellä olivat olleet myös Sarvenperän ja Kuohun viestimiehet jatkosodan aikana. Petroskoista lähdimme yöksi Suojärvelle, missä oli Matille tuttu hotelli. Hotellin aulassa tuli vastaan ensimmäinen tuttu: savonlinnalainen Ismo, joka on yli 10 vuoden ajan etsinyt rintamalle jääneitä ja löytänyt lähes sata kaatunutta, jotka on tunnistettu ja tuotu isänmaan multiin. Tiistaina lähdimme Suojärveltä kohti Sortavalaa. Matti oli oppaana, kun pysähdyimme Kollaan joella, missä suomalaisrintama piti loppuun asti. Juoksuhaudan vierellä oli tarkka-ampuja Simo Häyhän vahtipaikka, noin metrin levyinen ja syvyinen kallionkolo. Joen toisella puolella oli Tästä lähteestä ei totisesti Kalevilta kahvivesi lopu. Putki, letku vai jotain aivan muuta?? 140 sotilaan kenttähautausmaa ja muistomerkki. Joen varrella ollessamme Esko huomasi, että sillä kohdalla oli sammalia raavittu kovasti. Samalla alkoi noin 300 metrin päästä kuulua koirien kiivas haukunta. Vanhoina metsämiehinä päättelimme, että koira haukkuu karhua. Sortavalassa oli tien varrella komeita kukkivia perunapeltoja, ja paikalliset maanviljelijät ajoivat pyöröpaaleja Belaruksilla. Sortavalan kaupunkikierroksen aikana totesimme, että siellä jättiläisukonputket olivat vallanneet tienreunat ja jopa kokonaisia peltoja. Tiistai-iltana palasimme Niiralan raja-aseman kautta kotimaahan. Niiralassa olimme yötä Jänisjoen majalla, jossa myös saunoimme rantasaunassa. Matkaa kertyi Venäjän puolella 1700 kilometriä. Keskiviikkona saavuimme Joensuun kautta kotikonnuille muistelemaan mahtavaa matkaa Murmanskista Karjalan läpi Sortavalaan. Innokkaina marjamiehinä jäimme kaipaamaan niitä lukuisia tienvarren soita, jotka olivat keltaisenaan kypsiä lakkoja. Oiva K. Kuva: Oiva Kilpioja Kuva: Kalevi Halinen
8 8 Perinnepäivä Virtapiirin koululaisten ja eskareiden kanssa viettämä perinnepäivä oli antoisa niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ammattiapua saimme Keski-Suomen museon amanuenssi Pirjo Sojakalta, joka oli suunnitellut päivän menun viimeisen päälle hyvin. SH
9 Tuttuja ja kylänmiehiä 9 Yhteispeliä Halisten tapaan Metsäpirttiä asuttavat Seija ja Kalevi Halinen sekä 7-vuotias Rolle-kissa. Seija ja Kalevi ovat varmasti tulleet tutuiksi ainakin näöltä kaikille sarvenperäsille. Jos ei muuten, niin kylän yhteisistä tapahtumista, joiden järjestämisessä he poikkeuksetta ovat kiitettävän ahkerasti olleet mukana. Ruokkeella, aivan Jyväskylän rajan pinnassa asunut Seija (os. Marjonen) sekä Sarvenperältä Pontikkalasta kotoisin oleva Kalevi tapasivat toisensa ensi kerran Seijan sukulaispojan ja Kalevin siskon hääjuhlissa. Tulevien vuosien aikana Seija ja Kalevi tutustuivat paremmin yhteisen kaveripiirin kautta. Aluksi ystävystyttiin, ja hiljalleen ystävyys syveni riiaamisen kautta yhdessä kulkemiseksi muun muassa Petäjävedellä Kalevan tanssilavalla, joka oli silloinen nuorten suosima tapaamis- ja illanviettopaikka. Vuonna 1972 oli vuorossa Seijan ja Kalevin häävalssi, joka tanssittiin (ei muuten tanssittu, toim. huom.) Ala-Suurensuonmäen pihalla. Kalevin vanhemmat asuttivat kyseistä taloa, ja talon vintillä tuore vihkipari aloitti yhteisen elämänsä. Pieni vintti oli perheen kotina neljän ja puolen vuoden ajan. Siellä asuttaessa perheeseen syntyi myös Kimmo-poika vuonna Oma koti Metsäpirtti rakennettiin Kalevin vanhempien tilasta lohkotulle tontille pääasiassa omin ja talkooapulaisten voimin. Varsinaisia palkattuja työmiehiä käytettiin vain sähkö- ja putkitöihin. Osuvasti Halisten yhteispeliä ilmentää esimerkiksi Metsäpirtin saunanrakennustyömaalla muinoin tapahtunut; kun Seija löi vasaralla sormeensa paneelilautoja naulatessaan, Kalevi kirosi jotakin sopivasti siihen perään. Ohikulkumatkalla ollut Paunilan Asko oli tapahtumaa todistaessaan tuumannut, että Tuota voi jo kutsua yhteistyöksi. Sekä Seija että Kalevi ovat tehneet kiitettävän pitkät työputket tahoillaan. Kalevi ehti toimimaan Metson valimolla Rautpohjassa täydet 40 vuotta. Tiedon työpaikasta Kalevi sai tuttavan kautta. Kouluja Aktiiviset Metsäpirttiset ehtivät nykyään vähän istahtaakin tuvassansa. alalle hän ei ollut käynyt, mutta työt sai aloittaa heti työnhakua seuranneena päivänä. Tätä rupeamaa ennen Kalevi oli kerännyt työkokemusta mm. Metsähallituksen, Karjalan Puvun ja hautakiviveistämön leivissä. Nyt eläkepäivät alkavat olla aluillaan. Seija aloitti työuransa 14-vuotiaana kukkakaupassa. Tämän jälkeen hän oli kalakaupan palveluksessa, H. Talviston sekä Keskuspukimon vaateliikkeissä ja vielä Laajavuoren laskettelukeskuksen kioskissakin. Omien sanojensa mukaan Seija on myynyt kaikkea muuta paitsi viinaa ja itteänsä. Varsinaista koulutusta myyntityöhön Seijalla ei ollut, mutta vaateliikkeiden työnantajat tarjosivat kursseja mm. somistuksesta, tekstauksesta ja markkinoinnista. Lisäksi Seija kävi kaksivuotisen iltakoulun työn ohessa liikeapulaisen pätevyyden saavuttaen. Pisimmän työputkensa, lähes 30 vuotta, Seija kuitenkin teki Postin palveluksessa. Työnkuva vaihteli vuosien aikana, työtehtäviin kuului muun muassa postinjakajan ja virkailijan työtä. Tänä päivänä Metsäpirtin oloneuvoksilla on aikaa ja tahtoa osallistua kyläyhdistyksen sekä muiden yhdistysten toimintaan. Seija on toiminut jo vuosia virtapiirissä vertaisohjaajana ja Jyväskylän eläkeläisten käsityökerhon aktiivina. Sarvenperän kylätoimikunnan sihteerinä Seija on ollut aina. Lisäksi Seija toimi vuosia Korpilahdella vaalitoimitsijana. Kalevi on varmasti yksi niitä kantavia voimia, joiden avulla mitä erilaisimmat kyläyhdistyksen talkoot on saatu toteutettua. Muitakin aktiviteetteja pariskunnalla riittää. Silminnäkijähavaintoja Kalevin lenkkeilystä ja viikoittaisesta köntystelystä on tehty, lohenkasvatusta unohtamatta. Seija on taitava ja ahkera erilaisten käsitöiden harrastaja. Yhdessä Haliset ovat kierrelleet huutokauppoja, tosin viime vuosina hieman aiempaa harvemmin. Monia löytöjä on tehty mm. vanhaa tavaraa keräilevälle ystävälle. Tulevaisuuden suunnitelmiaan Haliset eivät vielä julkista, mutta varmasti monet mukavat tapahtumat kylällämme toteutuvat jatkossakin tämän iloisen ja ystävällisen pariskunnan avustuksella. Salla Hellevuo ja Hanna Mäkinen Kuva: Salla Hellevuo
10 10 Valkea Salama Kuva: Salla Hellevuo Elokuussa talliimme muutti kummallisen näköinen otus. Ei ollut varmaan koskaan aikaisemmin Kalliokaupungissa kuultu elävää muulia hirnumassa. Aika moni auto hiljensi vauhtiaan ja toiset jopa pysähtyivät ihmettelemään, mikä valkoinen pitkäkorva Timon pihan laidalle on ilmestynyt juoksentelemaan. Se oli valkoinen muulitamma nimeltänsä Salama. Salama on saakoskelaisen Mennalan Ratsutilan omistama, ja heille se tuli niin sanotusti pyytämättä ja yllätyksenä. Talliin ostettiin Espanjasta tammahevonen tuntiratsuksi, ja tamma salakuljetti Suomeen mukanaan muiston lemmekkäästä yöstä aasiherran kanssa. Meille Salama tuli kuukaudeksi ajo-opetukseen sekä oppimaan käytöstapoja. Jyri on taitava opettamaan hevosen varsoja hyville tavoille ja ihmistä kunnioittaviksi, joten kai yksi muuli samoilla opeilla saataisiin opetettua. Heti ensimmäisenä päivänä meillä ollessaan Salama näytti kahteen otteeseen, kuinka taitavasti osaa ryömiä aitalankojen alitse vapauteen. Ilmeisesti kaverin kaipuu ajoi sen karkureissuille, sillä molemmilla kerroilla se oli tutustumassa James-ruunaamme toisen tarhan luona. Kun asensimme tarhaan yhden alalangan lisää, Salamakin tajusi pysyä tarhassaan, tosin vasta muutaman mojovan tällin sähkölangasta saatuaan. Ajo-opetuskin alkoi varsin muulimaisesti. Aiemmin mielikuvani muuleista oli sellainen, että ne ovat todella omapäisiä ja kovaluonteisia elikoita. Tämä käsitys ei ainakaan heikentynyt, kun katselin Salaman ja Jyrin tahtojen taistelua. Jyri seisoi pyöröaitauksen keskellä, ja yritti saada Salaman juoksemaan ympyrää pitkän liinan päässä. Salama kyllä juoksikin välillä, sen minkä pukittelemiseltaan, potkimiseltaan ja peruuttelemiseltaan muisti ja kerkesi. Ympyrästä ei kyllä ollut tietoakaan. Kun Jyri koetti hätyyttää Salamaa piiskan avulla itsestään kauemmaksi, Salama vain tuli entistä päättäväisemmin Jyriä päin, takakaviot edellä. Aikansa riehuttuaan muuli kuitenkin joutui alistumaan, kun sen voimat olivat vähissä äkillisen koitoksen seurauksena. Sitten se malttoikin jo juosta ympyrää. Kummallinen oli se ääni, mikä tuosta pienestä seurallisesta otuksesta irtosi. Aluksi sen kuullessani erehdyin luulemaan, että Timo sirkkelöi pihallansa jotakin, ja sirkkeli on mennyt epäkuntoon. Ei voida sanoa, että se olisi ollut varsinaista aasin kiljuntaa, vaan ennemminkin kiljunnan, hirnumisen ja röhkimisen sekoitusta. Joka kerta, kun joku ihminen meni tallille päin, tai se oli ikävissään, se ilmoitti asiansa kovaan ääneen. Kärryjen vetämiseen Salama oppi hienosti, ainoastaan käännökset tuottivat vaikeuksia. Oli melko koominen näky, kun Jyri istui tukka hulmuten pienen valkoisen Salaman kyydissä, ja ajeli pitkin Kalliokyläntietä. Mutta eihän ajokki kuskiaan pahenna Salama oppi tavoille, vaikka toisinaan se otti koville. Kuljetuskoppiin menemistä opeteltaessa loppui hetkellisesti usko sekä Jyriltä, minulta että yhdeltä apumieheltä. Kuitenkin lopulta Salama oppi senkin, kun verta, hikeä ja kyyneleitä oli vuodatettu, ja käytimme päätämme käsiemme sijaan. Koskaan en ole tavannut hevosen varsaa, joka olisi yhtä itsepäinen ja päättäväinen. Kuitenkin Salama on myös erittäin seurallinen ja kiltti. Ulkonäkönsä puolesta se ei varmastikaan mitaleita voittaisi, mutta se ei onneksi eläinten maailmassa olekaan niin olennaista. En usko että itse hankkisin muulia lemmikiksi, jollei todellista tarvetta sellaiselle olisi, mutta kyllä Salama antoi kokemuksia ja tukun hauskoja(kin) muistoja meille täällä asuessaan. Salamannopea parivaljakko kaviouralla. Salla Hellevuo
11 11 KOULUN PALSTA Palsta Omituiset Olympialaiset Sadeasujen pukemisella aloitettiin valmistautuminen Sarvenperän koulun Olympialaisiin harmaana lokakuun torstaina. Päivi-opekin pääsi kertausharjoituksiin esikoululaisia pukiessaan. Vaan eipä tuo hienoinen sade lasten menoa haitannut, sadeasukin oli yllä lähinnä estämässä kuraantumiselta. Markku-open hatusta vetäisemän valan jälkeen päästiin sitten kisailemaan. Voitokkaimpia olivat Emma Manerus ja Kalle Pekkanen tarkkuusjuoksussa, tarkkuuskävelyssä puolestaan Tiia Kantola ja Emma Manerus. Heta Saukkola sai parhaan tuloksen tikanpudotuksessa ja ponkaisi pisimmälle kolmiloikassa. Pituushypyn paras oli Merle Kuusinen. Mitaleitta ei jäänyt kukaan. Koululaisilla oli menestystä aiemmin myös koulujen välisissä kisoissa Korpilahdella. Koululaiset osallistuivat myös Unicef-kävelyyn Harjun kentällä Jyväskylässä ja hankkivat Unicefìlle 48 kilometrin kävelyllä 161 euroa. Hieno saavutus vesisateessa. Samalla reissulla lapset tutustuivat Vesilinnassa toimivaan Luontomuseoon. S.H. Kolmasluokkalainen Tommi kirjoitti näin: Koululla pidettiin olympialaiset. Lajeina olivat tikanpudotus, pituushyppy, kolmiloikka, tarkkuuskävely ja juoksu. Tarkkuusjuoksussa piti juosta kaksi kertaa postilaatikolle. Molemmilta kerroilta mitattiin aika (voittajan juoksuajoilla oli vain sekunnin heitto) ja tarkkuuskävelyssä piti kävellä silmät sidottuna mahdollisimman lähelle tolppaa. Minä sain tikanpudotuksessa napakympin. Tarkkuuskävelyssä minulla oli jotain kahdeksan metriä tolpasta. Sitten saatiin mitalit. Ihan hyvä päivä. Sitten oli ruokailu. Yläkuvassa Tommi Paanasen näyttävä leiskaus, jonka urheilukuvaajamme sai ikuistettua. Alakuva: Minä lupaan ja vannon kautta kivien ja kannon että näissä omituisissa olympialaisissa ei kavereille ilkuta eikä ketään kampata, vaan päinvastoin kilpakumppaneitani kannustan samalla kun itse parhaaseeni ponnistan.
12 12 SarvilastujA Sarvenperäset ry:n hallitus vuonna 2009 puheenjohtaja Vesa Pihlajamäki sihteeri Seija Halinen Varsinaiset jäsenet: Antero Kinnunen, Veli Minkkinen, Matti Riuttanen, Teija Paananen ja Maiju Karppinen Varajäsenet: Tommi Oksanen, Veikko Minkkinen ja Ari Salonen Rahastonhoitajana jatkaa Riitta Kuusela, Tilintarkastajina jatkavat Jarmo Lahtinen ja Pekka Välivaara, varalla Kaarina Riuttanen ja Arja Salonen Sarvenperäset ry tukee jälleen kylällä tapahtuvaa toimintaa lahjoittamalla 200 euroa sekä virtapiirille, perhekerholle että koululle. Savolaispoliisi puhallusratsiassa. Tapahtui loppukesästä lähellä Kuopiota. Kun auto pysähtyi, poliisi ojensi pillin ja komento kuului: Tuohon ilimoo ja kun tulos oli nolla, seuraava komento Ei ku etteenpäen. Karaoke-ilta. Sarvenperän ja Saukkolan kyläyhdistysten järjestämä karaoke Kuohun Metsärannassa ylitti kaikki ennakko-odotukset. Paikalle saapui yli 70 laulun ja musiikin ystävää paitsi Kuohulta, myös Petäjävedeltä, Korpilahdelta ja Jyväskylästä ja illan aikana kuultiin hyvinkin tasokkaita esityksiä. Lipun lunastaneiden kesken arvotun lahjakortin voitti Raili Rintala Jyväskylästä. Pohjoisten kylien yhteistä varttuneen väen joulujuhlaa vietetään Ylä-Muuratjärven kylätalolla torstaina klo 13. Postiosoite Seuraava kyläkokous on koululla maanantaina klo Tervetuloa. Saunamaratonille ilmoittautuminen alkaa jälleen Laitahan jo puhelin latautumaan! Isänpäivän juhlat pidettiin koululla to Kylän isät kiittävät mainiosta tarjoilusta ja lupsakasta juhlasta. Kuva: Petri Hakkarainen Sarvenperän ja Saukkolan yhteiset joulumarkkinat Sarvenperän koululla sunnuntaina klo Joulukuusia, käsitöitä, leivonnaisia ja jouluista ruokaa. Onnenpyörä, arpajaiset ja puffetti. Tule mukaan!
Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa
Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotMatkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011
Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotVIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA
VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotHailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki
Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotTerveisiä Imatralta Poutapilvestä!
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli
LisätiedotLehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!
Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotHämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012
Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut
LisätiedotSukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010
Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012
ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa
ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa 22.-29.4.2018 Su 22.4.2018 Matka lähti Kuopiosta, Rissalan lentoasemalta. Morotettiin porukat ja hypättiin myöhässä olevaan koneeseen. Eväät syötiin suomalaisella
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotTyössäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto
Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotKansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13
Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
Lisätiedotq-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011
q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotMatkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus
Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotOppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi
EP Senioripoliisit Kevätmatka 2017 Tämän matkan valmistelu alkoi jo kuukausia ennen sen toteutumista taustoittamalla matkakohteita ja nyt päädyttiin perinteisesti Viroon ja siihen, että olemme koko ajan
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotSuomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku
Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku
LisätiedotVierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009
Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella
LisätiedotEsi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013
Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotTervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU
SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin
LisätiedotLASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus
1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotTästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina
Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85
LisätiedotKyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.
VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet
LisätiedotIrlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village
Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran
LisätiedotTervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10
SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle
LisätiedotEibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen
Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä
LisätiedotKaravaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa
1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla
LisätiedotVARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S
VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ
LisätiedotRanska, Chamonix TAMMIKUU
Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä
LisätiedotT: Joo, mutta Itella antoi ohjeet kimppulappuihin. SAA: Mistä te sen tiedätte? T: Olen istunut Itellan kanssa samassa pöydässä ja käynyt läpi
Todistajana kuultuna Birgit Leiponen on muun ohella kertonut, että vuonna 2004 hän toimi Riihimäen kirjapainossa tuotannon esimiehenä ja myös myyntipäällikkönä ja tunsi Savenmaa Ky:n mainosjakelun. Todistaja
LisätiedotSukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä
Sukuseuran kesäretki 12.8.2017 Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Pitkän sateisen jakson jälkeen vihdoin oli luvassa puolipilvistä ja jopa aurinkoistakin säätä. Tätä viikonloppua oli jo odoteltukin
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
LisätiedotKirjoita dialogi (yksi tai monta!)
Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotPapu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia
Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotRaportti työharjoittelusta ulkomailla
Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni
LisätiedotSeoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8
Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotReetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotMatka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta
Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin
LisätiedotValokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna
YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,
LisätiedotNuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin
Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin Oulunsalon kesänuokkari Oulunsalon nuorisotalolla järjestettiin 6. - 23.6.2016 klo 11-19 nuorisotalon avoimen toiminnan lisäksi kursseja ja kerhoja yhteistyössä
LisätiedotTukiviitottujen satujen sanat
Tukiviitottujen satujen sanat Emmi-Reeta Nisula ja Silja Soittila Humanistinen Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2018 - Satujen luvaton käyttö on kielletty - Siili, joka tahtoi halata Olipa kerran siili,
LisätiedotMORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA
Sanasto ja lämmittely ALIAS: valitse listasta sana ja selitä se. Muut arvaavat. MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU
LisätiedotJyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015
Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen
LisätiedotAIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotKalustonkuljetus Sea Catissa.
1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotLATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009
LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko
LisätiedotRuskaretki Hammastunturin erämaassa 2015
Ruskaretki Hammastunturin erämaassa 2015 Lauantaina 5.9. aamulla kuudelta 40 henkeä lähti linja-autolla Lappia kohti. Matka kulki rauhallisesti Kakslauttaselle, mihin ehdimme illalla yhdeksän maissa. Kaikille
LisätiedotRaportti Eläimet puutarhassa tapahtumasta klo
Raportti Eläimet puutarhassa tapahtumasta 5.8.2017 klo. 12-15. Saimme keväällä avustuksen Eläimet puutarhassa tapahtumaan Alli Paasikiven säätiöltä. Aloimme heti suunnitella tapahtuman toteuttamista. Päätimme
LisätiedotTervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA
SAUNASEURA 26.5.2014 1/6 HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SaunaMafialaisten vierailu ja tutustuminen jäsenemme Arin tiluksiin ja saunoihin. AIKA: La 24. - Su 25.5.2014 PAIKKA: Korpilahti Kaksin
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
Lisätiedot1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA
1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.
LisätiedotMiten minä voisin ansaita rahaa
Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotPeltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30
Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotIslannin Matkaraportti
Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotHARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus
HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä
LisätiedotB A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007
MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla
Lisätiedot