Eräviesti 1/2009. Petäjäveden Erämiehet ry Tiedotuslehtinen maanvuokraajille ja jäsenille 37. vuosikerta

Transkriptio

1 Eräviesti 1/2009 Petäjäveden Erämiehet ry Tiedotuslehtinen maanvuokraajille ja jäsenille 37. vuosikerta Erämiesillan osanottajia Pilkkikilpailut la 4.4. klo 9 12 Teerijärvellä Ajo ohje: Urrianperäntietä Teerijärven tien risteykseen, josta Onnelan levikkeelle. Osallistumismaksu 5 euroa, sisältää limsan ja makkaran.

2 Erämiesillan osanottajia, puhumassa Olli Kursula Jukka Hokkanen suojaa teeren pesää Urrian suunnalla.

3 Puheenjohtajan tervehdys Mennyt vuosi oli alkukesän osalta hyvinkin kuiva, mutta kun sateet alkoivat, niitä tuli ihan liian kanssa. Ja kun sateet sattuivat vielä alkamaan juuri kanalintujen kuoriutumisaikoihin, niin poikastappiot olivat melkoiset. Kolmisen vuotta jatkunut hyvä kehitys pysähtyi kuin seinään. Täytyy vain toivoa, ettei samanlaista kesää tarvitsisi kokea heti uudestaan ja lintukannatkin pääsisivät reilummin uusiutumaan. Jäniskannat jatkuivat kohtuullisina ja antoivat hyvät metsästysmahdollisuudet meille erämiehille. Seuran toiminta talouden osalta jatkui vakaana. Metsästysmaita seuran käytössä on noin 8000 hehtaaria. Seuralla on perustettuja riistapeltoja useitakin ja jäsenten on hyvä muistaa että hukkakauran torjunta koskee myös niitä. Hukkakaura on hennompi vartinen ja selvästi kauraa pitempi ja sen röyhy on harvempi ja joskus juuresta karvainen. Kiikaroimaan pellon reunalle on mentävä kauran tullessa röyhylle joskus ennen elokuuta ja epäilyttävät varret on poistettava ja hävitettävä. Petäjäveden Luonto ry:n kanssa on suunniteltu keväällä pidettäväksi yhteiset talkoot metsään jääneiden vanhojen piikkilankojen pois keräämiseksi. Jos sinulla on tiedossa kohteita, mistä niitä voisi kerätä, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen tai Petäjäveden Luonto ry:n Aake Ojalaan Suunnitellaan sitten lumien lähdettyä hommat tarkemmin. Muutaman vuoden seuran sihteerinä toimineen Tommi Suhosen työt muuttuivat reissuhommiksi ja Hän toivoi vapautusta tehtävästään. Uutena sihteerinä aloittaa Jari Koskenranta ja yhdessä Tommin kanssa he vaihtavat hommat kevään kuluessa. Kiitokset Tommille hyvästä yhteistyöstä. Syksyllä seuran perustamisesta tulee kuluneeksi 55 vuotta ja viiden vuoden välein on muistettu maanvuokraajia, jäseniä ja muita yhteistyötahoja yhteisellä tapahtumalla. Ajankohdaksi on alustavasti suunniteltu elokuun puoltaväliä ja pitopaikkana on seuran maja Repola. Asiaan palataan myöhemmin kutsukirjeen muodossa. Tervetuloa mukaan. Hyvää kevättä kaikille! Heimo Tanner Tulostus: Keuruskopio Oy Kuvat: Pentti Valkeajärvi

4 Toiminta vuonna 2008 Johtokuntaan kuuluivat vuonna 2008 puheenjohtaja Heimo Tanner, varapuheenjohtaja Keijo Ekman, sekä jäseninä Mikko Jutila, Pentti Valkeajärvi, Jari Koskenranta ja Antti Mäkinen. Sihteerinä toimi Tommi Suhonen. Johtokunta kokoontui vuoden aikana yhteensä neljä kertaa ja seuran yleisiä kokouksia oli kaksi. Seuran rahastonhoitajana toimi Heimo Tanner ja tilintarkastajina Jukka Hokkanen ja Pertti Hiiliaho. Varatilintarkastajina olivat Timo Penttinen ja Eero Viinikka. Seuran jäsenmäärä vuoden lopussa oli 116 jäsentä ja metsästysmaata oli vuokralla 8030 ha. Vuoden aikana järjestettiin riistakolmiolaskennat kaksi kertaa sekä Urrianperällä, että Pengerjoella. Muita talkoita järjestettiin mm. polttopuu ja riistapeltotalkoot Repolassa, sekä heinänteko ja heinänajotalkoot Sillanpäässä. O järjestettiin Repolassa erämiesilta, jossa vieraili myös Olli Kursula K S riistanhoitopiiristä. Kilpailutuloksia Vuoden 2008 Erämieskilpailu Turkisriistakilpailu Sami Heinäaho 1455 p. 1. Sami Heinäaho 1360 p. 2. Keijo Ekman 1070 p. 2. Antti Mäkinen 655 p. 3. Antti Mäkinen 687 p. 3. Juha Savolainen 140 p. Haulikkomestaruuskilpailu 2008 Pilkkikilpailu Pekka Tuominen 23 p. 1. Eero Viinikka 122 g. 2. Keijo Ekman 18 p. 2. Jari Nieminen 87 g. 3. Juha Savolainen 16 p. 3. Risto Tomperi 68 g. Saaliskiintiöt ja rauhoitusalueet 2008 Maksut 2008 Metso 10 p. (enint.1 / jäsen) Jäsenmaksu 25 Teeri 4 p. (enint. 2 / jäsen) Liittymismaksu 85 Pyy 1 p. RH korvaus 17 tai 34 Jänis 2 p. Vuorokausikortti 5 Sorsastuskielto Pien Hetteellä Kausikortti 50 Joulurauha riistaeläimille Tommi Suhonen

5 Riistanhoito ja tutkimus 2008 Teeri ja metsotutkimus Jyväskylän yliopiston teeritutkimus jatkui Petäjävedellä ja lähikunnissa edelleen varsin laajana. Teerijärvensuolla teeriä merkittiin ja varustettiin lähettimin. Tutkimustuloksia on julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja yksi väitöskirjakin aiheesta jälleen syntyi. Sen tuloksena vahvistui käsitys, että syyssoitimella olevia vanhoja teerikukkoja tulisi säästellä. Ne ovat perimältään arvokkaita ja niistäpä ne naarat ovatkin keväällä erityisen kiinnostuneita. Vanhassa vara parempi. Metson soidintutkimuksia jatkettiin Petäjäveden seudulla säästöliekillä. Muutamien Urrianperän soitimen kukkomääriä arvioitiin, ja varsin vahvoiksi soitimet havaittiin. Jopa yli kymmenen kukon soitimia tavattiin. Keski Suomen Metsoparlamentin näpit ovat vahvasti mukana näissä hommissa. Urrianperän yhdestä nuoressa metsässä olevasta soidinpaikasta ollaan kehittämässä metsänhoidon mallialuetta. Alustavana toimena Teemu Lamberg riistanhoitopiiristä teki paikalla metsikkörakenteen kartoitusta viime syksynä. Työt jatkuvat keväällä reviirien kartoituksella. Myöhemmin alueella tehdään erilaisia raivauksia ja ensiharvennus. Metsosta ja metsoparlamentista saat lisätietoja osoitteesta Riistalaskennat Jäniskanta laskussa kettuja harvassa Riistakolmion talvilaskennat on saatu tehtyä jo talven 2009 osaltakin sekä Urrianperän että Pengerjoen kolmioilla. Urrian reitillä jälkihavaintojen kokonaismäärä oli 27 % pienempi kuin talvella Jäniksen, ketun, oravan ja näätäeläinten jälkiä oli nyt 42 kpl/10 km (keskiarvo 70 jälkeä/10 km). Kymmentä reittikilometriä kohden havaittiin 28 jäniksen jälkeä, 8 oravan, 2 ketun ja 4 näätäeläinten (näätä, kärppä, lumikko) jälkeä. Lisäksi havaittiin kahdet hirvenjäljet ja nähtiin yksi ukkometso. Jälki indeksin perusteella jäniskantaa on kohdannut melko jyrkkä alamäki Urrian suunnalla viime vuosina. Kanta on pudonnut kolmen vuoden aikana puoleen keskitasosta ja lähes neljännekseen parhaan vuoden 2006 tiheydestä. Kettukanta on ollut varsin niukka vuodesta 2005 lähtien. Oravakannat vaihtelevat melko voimakkaasti. Pari viimeistä vuotta ovat olleet vahvojen oravavuosia. Näätäeläimiä on nyt kohtalaisesti, mutta enemmänkin on havaittu. Huippuvahvat myyräkannat huomioon ottaen olisi odottanut enemmän etenkin kärppiä ja lumikoita. Pengerjoen kolmiolla jälkihavaintojen kokonaismäärä saavutti talvella 2008 ennätyksen 188 jälkeä/10 km. Varsinkin jäniksiä oli roimasti aiempaa enemmän (112). Tammikuun lopussa 2009 hiihdetty reitti osoitti jälkien määrän pudonneen kolmannekseen. Jäniksen jälkiä sattui nyt reitille vain 22 kpl/10 km eli viidesosa edellisen vuoden lukemasta. Oravia oli enää kolmannes talven 2008 tiheydestä, mutta vielä oltiin keskimääräisellä tasolla. Ketun jälkiä nähtiin vain neljät. Näätäeläinten jälkimäärä kasvoi lähes nollasta ollen nyt 13 kpl/10 km. Lisäksi nähtiin metsäkauriin

6 kuudet jäljet, pari metsoa sekä teeriparvi 16 yksilöä. Tapahtumia oli Pengerjoen reitillä selvästi enemmän kuin Urrialla. Urrian ja Pengerjoen kolmioreitit sijoittuvat melko erilaisiin maastoihin, mikä selittää eroja lajisuhteissa. Jäniksiä on ollut Urrialla keskimäärin 27 % enemmän, kun taas Pengerjoella on ollut kettuja 30 % ja näätäeläimiä 60 % enemmän ja oravia peräti nelinkertaisesti. Jälkiä/10 km Urrian talvikolmio Näätäel. Orava Kettu Jänis Kuva 1. Lumijälkien määrät Urrianperän riistakolmiolla yleisimpien lajien osalta vuosina (jälkiä/10 km) Näätäel. Orava Kettu Jänis Pengerjoen talvikolmio 188 Jälkiä/10 km ei lask ei Kuva 2. Lumijälkien määrät Pengerjoen riistakolmiolla yleisimpien lajien osalta vuosina (jälkiä/10 km).

7 Kanalintukannat taantuivat Kesäkolmio laskettiin Urrialla ja Pengerjoella ennen elokuun puoliväliä Urrian kolmiolta tavattiin 4 (9) metsoa, 4 (8) teertä ja 5 (4) pyytä (suluissa edellisen vuoden luvut). Kanalintuja tavattiin siis yhteensä 13 (21). Urrian kolmion lintumäärä lähes puolittui (18 vs. 29 yks/100ha). Pengerjoen kolmiolla kanalintujen kokonaistiheys oli 29 lintua/100 ha.. Reitillä havaittiin elokuussa 2008 metsoja 4, teeriä 13 ja pyitä 2 eli 19 yksilöä. Pudotusta oli roimasti, sillä edellisen vuoden tiheys 50 yks/100 ha oli ennätys. Keski Suomen metsotiheys syksyllä 2008 oli 3,6 yks/100 ha (2007 4,7 yks/100 ha). Teeriä oli riistanhoitopiirissä keskimäärin 10,5 ja pyitä 8,8 yks/100 ha. Kummatkin ovat selvästi alle edellisen vuoden tiheyden. lintuja/100 ha Pyy Teeri Metso Rh-piiri metso Urrian kesäkolmio Kuva 3. Urrianperän riistakolmion kesälaskennan tulokset vuosina (lintuja/100 ha). Murtoviiva esittää metsotiheyden Keski Suomen riistanhoitopiirin alueella. Teerien lukumäärä Teerijärvensuon ruokintapaikalla oli kevättalvella 2008 noin 50 ja talvella 2009 yhden laskentakerran perusteella vain 24 (16 koirasta ja 8 naarasta). Tämä ei ole välttämättä lopullinen tieto. Lauha vähäluminen talvi on kuitenkin ennenkin vähentänyt teerien halukkuutta kaurojen syöntiin. Toivottavasti nytkin on kysymys siitä, joskin taustalla on myös kannan selvä taantuminen. Ruokintaa on jatkettu yhtäjaksoisesti 36 talvea, mikä saattaa lähennellä jo Suomen ennätystä.

8 Vesilintuja edellisvuosia vähemmän Keväällä 2008 vesilintujen pesivä kanta Petäjäveden laskentakohteilla oli hiukan pienempi kuin vuonna Pesivän kannan lasku näkyi myös heinäkuun poikuelaskennoissa, joissa vesilintuja tavattiin yhteensä 70. Määrä oli edellisvuotta (83 lintua) ja myös seurantajakson keskiarvoa pienempi ( keskiarvo 94,8). Poikuelaskennat tehtiin Lahnajärvellä, Pienellä ja Isolla Hetteellä ja Syrjälammella valtakunnallisen laskentaohjeen mukaan kahteen kertaan kullakin kohteella. Poikuelaskennoissa varsinkin haapanoita tavattiin nyt viimevuotista vähemmän (taulukko 1). Poikueita tavattiin tänä vuonna yhteensä 14, kun vastaavat määrät kuutena edellisvuonna olivat 17, 14, 24, 21, 24 ja 23. Poikueiden keskikoko, 3,0 poikasta, oli viimevuotista (3,6) pienempi ja pienempi kuin monena edellisenä vuonna. Nuoria lintuja oli 60 % kokonaismäärästä (vuonna % ja ,6 %) eli edellisvuosia vähemmän. Pääosa havaituista poikueista oli hyvin kehittyneitä, mutta joitakin myöhäisiä uusintapesinnästä syntyneitä poikueita myös tavattiin. Taulukko 1. Vesilintujen vertailukelpoiset kokonaismäärät lajeittain vuosien heinäkuun poikuelaskennoissa Lahnajärvellä, Hetteenlammilla ja Syrjälammella. Vuosi Heinä Tavi Haapana Telkkä Tukka Yhteensä sorsa sotka Muu toiminta Erämiehet voitti Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen järjestämän seurojen välisen riistanhoitokilpailun. Erilaisia talkoita järjestettiin lähes kymmenen kertaan kohteena mm. riistanhoitotyöt, riistalaskennat ja puusavotta kämpällä. Eräviesti vastasi pääosin tiedotuksesta

9 jäsenille ja maanomistajille. Metsästäjä lehdessä oli Pentti Valkeajärven metsoartikkeli, jossa oli esitelty myös Petäjävedellä kerättyä metsoaineistoa. Lukuja riistanhoidosta 2009 Riistapeltoja tehtiin 10 kpl, yhteensä hehtaarin verran. Jänisten heinäruokintapaikkoja oli 66 (niistä katoksia 55 kpl) hoitoon kului aikaa 90 tuntia. Jänisten haaparuokintapaikkoja oli 10 kpl hoitotunteja 10. Jänisheiniä tehtiin Sillanpään pellosta n. 500 kg ja levitettiin talvella maastoon. Lauhat talvet eivät ole suosineet ruokintaa. Nuolukiviä vietiin maastoon 29 kpl. Teeret kuluttivat kauroja 1000 kg. Automaatteja oli Teerijärvensuolla 6. Yliopiston porukka hoiti huollon. Riistalintujen pönttöjä vietiin maastoon 28 kpl (työtunteja 30). Vesilintujen ruokintalauttoja oli noin 10 kohteessa ja huoltotunteja kertyi 100. Riistantutkimusta on avustettu 30 tuntia. Valvontaa on tehty 6 tuntia. Kolmiolaskennoissa on kulunut tunteja 72. Riistanäytteitä on lähetetty 20 kpl. Riistanhoitosuunnitelmia vuodelle 2009 Riistantutkimus Keski Suomen Metsoparlamentin ja RKTL:n metsotutkimus jatkuu Urrianperällä pienessä mitassa kohdistuen erityisesti Tampinpuron soidinpaikan seurantaan. Tämän soidinmetsän hoidosta on tarkoitus tehdä mallitapaus ja esimerkkikohde lähivuosina. Erämiesten jäsenten toivotaan osallistuvan soidinpaikkojen seurantaan erityisesti Urrian alueella. Halukkaat avustajat voivat ottaa yhteyttä Pentti Valkeajärveen. Teerijärvensuon ruokintapaikka toimii edelleen yliopiston teeriprojekti, joka myös huolehtiin kohteen huollosta. Myös teerien radiomerkintä jatkuu siellä ja monilla muilla paikoilla läntisessä Keski Suomessa. Pesien suojaus nauhoin ja hajustein on todettu hyödylliseksi keinoksi vähentää pesätappioita. Jäsenten toivotaan suojaavan tietoonsa saamiaan kanalintujen pesiä. Tiedot suojauksesta ja tuloksista olisi hyvä ilmoittaa riistanhoitopiiriin. Suojaustarvikkeita saa tänä vuonna pyöräliike Virtasesta.

10 Riistalaskennat Riistakolmiolaskennat tehdään talvella ja keväällä sekä Urrian että Pengerjoen kolmioreiteillä. Vesilintukanta lasketaan vakiopaikoilla keväällä ja myöhemmin poikueaikaan. Kummatkin laskentamuodot ovat osa valtakunnallista riistaeläinkantojen seurantaa. Lisäksi teerikannan laskenta jatkuu Teerijärvensuolla ja metsokukkojen lukumääriä selvitetään Urrianperän soitimilla. Jänisten ja vesilintujen hoito Heinä ja haaparuokintaa jatketaan katoksista ja avokohteista. Ruokinnan aloitustalkoot järjestetään, jonka jälkeen homma jatkuu omatoimisesti. Uusia ruokintakatoksia rakennetaan hajonneitten tilalle, mahdollisesti myös uusiin kohteisiin. Katostalkoot pidetään kesällä Repolassa. Heinää tehdään Sillanpäässä talven varalle noin 500 kg, ja säilötään Grönroosin latoon. Ladon vuotava katto korjataan. Nuolukiviä hankitaan ja viedään maastoon. Telkän ja pöllönpönttöjä rakennetaan ja viedään maastoon omatoimisesti. Sorsien ruokintalauttojen rakentaminen on myös omatoimista hommaa. Riistapellot ja pienpedot Viljellään kauraa ainakin Repolan pellossa ja Sillanpäässä tehdään heinät. Omatoimisesti syntyy toivottavasti lisäksi muitakin riistapeltoja, jolloin kokonaisalaksi kertynee hehtaarin verran. Osallistutaan mahdollisesti myös Petäjäveden hirvimiesten kanssa Kytömäen riistapellon tekoon. Seura järjestää tarvittaessa siemenet ja apulannat. Pienpetojen pyynnin toivotaan jatkuvan vähintään entisellä tehokkuudella. Kettuja on aika vähän, mitä pyyntimiehet puolileikillään valittelevat. Jos innokkuutta riittää, rakennetaan sopivaan paikka petobunkkeri (esim. kämpälle) minkinpyyntiä varten esittelykappaleeksi. Kilpailutoiminta ja tiedottaminen Osallistutaan Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen seurojen väliseen riistanhoito kilpailuun ja riistanhoitopiirin riistanhoitokilpailuun sekä henkilökohtaisella että seuratasolla. Erilaisia talkoita riistanhoitotyöstä riistalaskentoihin ja kämpän kunnostuksiin järjestetään tarpeen mukaan vähintään puolen tusinaa. Riistanhoidon tapahtumista tiedotetaan Eräviestin välityksellä, omilla kotisivuilla ja Petäjävesi lehdessä. Pentti Valkeajärvi

11 TIEDOTUKSIA! Olemme saaneet seuraavat tilat vuokrattua metsästyskäyttöön: Toukola 3:40ja Isoniitty 3:41. Tilat sijaitsevat Karikon kylällä. Tämä on hyvä huomioida syksyn jahteja suunnitellessa. Seuran kotisivut etenee ja valmista pyritään saamaan syksyn alkuun. Lähettäkää sähköpostiosoitteenne minulle, niin saamme suuremman hyödyn sivuista tietojen välittämiseksi jäsenistölle. Henkilövalinnat vuodelle 2009 Johtokunta: Heimo Tanner puheenjohtaja, Keijo Ekman varapuheenjohtaja, Mikko Jutila, Tarmo Ketola, Antti Mäkinen ja Pentti Valkeajärvi. Sihteerinä toimii Jari Koskenranta. Riistanhoitojaosto: Pentti Valkeajärvi (vetäjä), Keijo Ekman, Pekka Heinäaho, Tarmo Ketola, Antti Mäkinen ja Heimo Tanner. Kenneljaosto: Keijo Ekman (vetäjä), Sami Heinäaho, Jukka Hokkanen ja Markku Meronen. Ampumajaosto: Jukka Hokkanen (vetäjä), Tapio Hokkanen ja Joonas Nokelainen. terveisin Jari Koskenranta (uusi puhelinnumeroni) Petäjäveden Erämiehet ry:n kenneljaoston toimintakertomus 2008 Jäsenet: Markku Meronen, Osmo Neijonen, Eero Viinikka, Jukka Hokkanen ja Keijo Ekman. Vuoden 2008 kenneltoiminta oli rauhallista sillä järjestimme ainoastaan yhdet linnunhaukkukokeet. Jäsentemme nuoret koirat eivät vielä saavuttaneet sellaista osaamisen tasoa, että niitä olisi kannattanut käyttää kokeissa ja näyttelyissä. Kokeissa parhaiten menestyi Keijo Ekmanin suomenajokoira Kettunurin Piika, saavuttaen ketunajon AVO p ja sijoittuen Kettukilvan valintakokeissa neljänneksi ja ollen ensimmäinen varakoira Kilpaan. Näyttelyissä parhaiten menestyi Tommi Suhosen suomenpystykorva Hupeliahon Tyyne. Erämiesten vuoden koiran tittelin saavutti Hupeliahon Tyyne 11p:n tuloksella.

12 Kurssi ja koulutustoiminta Kuluneen vuoden aikana emme järjestäneet koulutustoimintaa. Koetoiminta järjestimme linnunhaukun kahdenviikon avoimenluokan kokeen, johon otti osaa neljä koiraa. Kokeen voitti ja nousi samalla voittajaluokkaan suomenpystykorvanarttu Hakojen Minttu AVO1 73 p. Omistajat Henri ja Seppo Peltonen Uurainen. Erämiesten vuoden koira tulokset. 1. suomenpystykorvanarttu Hupelinahon Tyyne 38822/06 11p. om. Tommi Suhonen. 2. suomenajokoiranarttu Kettunurin Piika 35517/00 8p. om. Keijo Ekman. 3. karkeakarvainen saksanseisojanarttu Ferhill s Haika 22565/05 5p. om. Jukka Hokkanen. Petäjävedellä Keijo Ekman Petäjäveden Erämiehet ry:n kenneljaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Alkaneelle vuodelle uutena toimintamuotona aloitamme lume kokeiden (luolakoirien metsästyskokeen) järjestämisen. Odotamme toiveikkaana uusien nuorien koirien esiinmarssia koeja näyttelyrintamalla. Tästä on jo selvää näyttöäkin, sillä kaksi saksanmetsästysterrieriä on ottanut osaa lume kokeeseen heti alku vuodesta. Kurssitoiminta Pyrimme aktivoimaan jäseniämme osallistumaan eri kennelorganisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Koetoiminta Järjestämme linnunhaukun avoimenluokan kahdenviikon kokeet elo syyskuun vaihteessa. Järjestämme myös tarvittavan määrän luolakoirien metsästyskokeita. Annamme tarvittaessa koemaastoja muiden kokeenjärjestäjien käyttöön. Petäjävedellä Keijo Ekman

13 Ampumajaoston toimintakertomus 2008 Ampumajaostoon kuuluivat Jukka Hokkanen pj, Joonas Nokelainen ja Tapio Hokkanen, mutta ei me joudettu kokoustamaan, kun me vaan ammuttiin. Varsinaisia suunnitelman mukaisia kisoja oli seuraavasti: KOLMEN RHY:N KILPAILUT Multia Joukkuekisan voitti Petäjävesi murskaavasti 626 pisteellä, Multia 505 pistettä ja keuruulaiset eivät uskaltautuneet kisoihin ollenkaan. Oltiin käyty sen verran Keuruullakin ampumassa, että tiesivät, ettei ole mitään jakoa. Henkilökohtaiset kisat meni seuraavasti: Hirvi: 1. Jukka Hokkanen P Juha Savolainen P Pekka Airaksinen P 79 Haulikko: 1. Keijo Ekman P Juha Savolainen P Erkki Lampinen M 20 Yhdistelmäkisa: 1. Juha Savolainen P Jukka Hokkanen P Keijo Ekman P 157 HAULIKON PITÄJÄNMESTARUUSKILPAILUT Keuruu Metsuri: 1. Olavi Autio Pekka Airaksinen Pekka Tuominen 19 Trap: 1. Joonas Nokelainen Jukka Hokkanen Pekka Tuominen 16 Yhteistulos 1. Jukka Hokkanen Joonas Nokelainen Pekka Airaksinen 37 HIRVEN PITÄJÄNMESTARUUSKILPAILUT 3.8. Koskensaari 1. Juha Niemelä Pekka Airaksinen Keijo Ekman 85

14 Joukkue: 1. Petäjäveden Hirvimiehet Eerojen Erä Koskensaaren Jahti 197 ERÄMIEHET HAULIKKOMESTARUUSKILPAILUT 7.8. Kuivasmäki 1. Pekka Tuominen Keijo Ekman Juha Savolainen 16 HAULIKKO CUP MULTIAN AMPUMARADALLA 1. Keijo Ekman Jukka Hokkanen Joonas Nokelainen 124 Edellä olevan varsinaisen toiminnan lisäksi osa Erämiehistä kävi häpäisemässä itseään jopa SM tasolla asti. Koska Petäjäveden Erämiehet eivät kuulu metsästäjäliittoon, eivät huru ukkomme onneksi häväisseet seuramme nimeä, vaan kunnia kertyi KeuSA:n piikkiin. SM kisoissa Keijo Ekmania huonompia oli metsurissa 30 ja trapissa 49 ampujaa, Joonas Nokelainen voitti trapissa 8 ja metsurissakin monia. Länsi Suomen läänin mestaruuskisoissa Jukka Hokkanen oli metsurissa sijalla 24 ja trapissa 27, Keijo Ekman oli 17. ja 11. sekä Joonas viides ja trapissa oikein podiumilla hopealla. Piirinmestaruuskisoissa Joonas ampui metsurissa ja trapissa hopeaa. Keijo oli viides molemmissa ja Jukka älysi jäädä kotiin. Keski Suomen riistanhoitopiirin mestaruuskisoista ei ole lastenlapsille kertomista. Jukka unohti aseen lukon kotiin, minne se olisi saanut jäädäkin, sillä kun se saatiin viimein vaimon toimesta perille, päräytti Jukka komeat 72 pistettä hirvitauluun. Yksi huonompikin onneksi piiristä löytyi. Haulikkoradalla nähtiin semmoinen ihme, että Jukka lähti ensimmäisen kierroksen jälkeen piikkipaikalta finaaliin, mutta eihän Jukan hermo kestänyt. Takan reunalle hän sai kuitenkin pikkupojan pippelin kokoisen pokaalin 5. sijallaan. Ekman sai hirvestä pronssia 83 p. tuloksella ja haulikolla Keijo ja Joonas ampuivat enempi pummeja. Katsastuskilpailuissakin käytiin, eikä ihan aina epäonnistuttu. Katsastuksia ammuttiin ainakin Viitasaarella, Keuruulla ja Konnevedellä ja taisi Joonas ainakin kerran voittaa ja Keijokin oli joskus palkinnoilla. Jukka Hokkanen

15 Akkateeriä Huttulan aukolla keväällä 2008.

16 Teerijärven eteläpään soma maisema. Metso soitimella Urrianperän nuoressa metsässä.