Jari Heiniluoma, StV

Transkriptio

1 Jari Heiniluoma, StV

2 Parkanon ja Pirkanmaan tilanne Parkanon malli tuottavuutta yksityisen kumppanin avulla Kaupunki seuraa tiiviisti laatua ja palvelujen toteutumista Yksityisen kumppanin mallin säästöt (11 tekijää) Sote-lakiesityksen ongelmia Miten kehitetään kustannustehokkuutta ja lähipalveluita, karsimatta palveluita

3 Pirkanmaan Sote-tuottaja-alueella lähes asukasta Parkanossa vajaat as. 87 km Tampereelle, Kuivasjärveltä ja Kihniöstä km Päivystys 24/7 Kuntien lausuntojen mukaisesti valmistelun pohjaksi otettiin ensin neljän tuottamisvastuualueen malli Lakiesityksen valmistuttua esille otettiin maakunnallinen ratkaisu (ml. Jämsä, Kuhmoinen, Punkalaidun, Jämijärvi ja Karvia) Miten lähipalvelut turvataan maakunnan reuna-alueilla, jossa haasteet suuret? ikääntyminen sairastavuus pitkät etäisyydet

4 Työpaikkaomavaraisuus 103 % Lähiseutu tukeutuu Parkanon kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Lääkäri iltaisin ja viikonloppuisin myös. Hyvä liikenteellinen asema; VT3, VT23, päärata, Pori Parkano Jyväskylä radan mahdollisuudet kuljetusliikenteessä Mistä osaava työvoima Metalli- ja konealan teollisuus (Takoma Gears, Fenno Steel, Kopar, XO Metal, Suomen Tekojää Oy ) Puutuoteala, metsän/biotalouden uusi tuotanto (LuKe/Metla) Muoviala Lapsiperheiden uskallettava perustaa koti Parkanoon Tarvitaan hyvät sote-palvelut ja koulutusta Haasteena lähipalvelut ikääntyville Korkea sairastavuus

5 Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti

6

7 Parkanon tavoitteet samat kuin sote-lain uudistamisen Sote kustannukset nousevat palvelutarpeen kasvusta Keskimäärin + 6,1 %/v, vaihtelu n. 4 % - yli 9 % /v. Parkanossa Erikoissairaanhoito; kallistuu ja iso vaihtelu Vanhusväestön osuus asukasmäärästä kasvaa (6.900 as.) 2012: yli 65 v > 2025: yli 65 v Ihmiset elävät pidempään Pitkäaikaissairaiden määrä kasvaa Teknologia, lääkehoito ja osaaminen sairauden hoidossa kehittyvät - > pitää kehittää ketterästi! Miten lapsiperheet uskaltavat perustaa kodin?

8 Paras-lain yhteistoimintatavoitteiden täyttäminen Syksy 2013, talousarvion valmistelussa Sote kustannusten hallitsemiseksi Parkanolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Sote- palveluiden turvaamiseksi Lähipalveluiden saatavuuden varmistamiseksi Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Tutustuttiin useisiin eri sote-palvelumalleihin Nykyisestä sote-lakiesityksestä ei silloin ollut tietoa

9 Palvelujen turvaaminen, kun verotulot eivät kasva Osaavan sote -henkilöstön työpaikkojen turvaamiseksi ja tulevaisuuden rekrytoinnin varmistamiseksi Tärkeä turvata LÄHIpalvelut (mm. sivistys perusturva, syrjäytymisen ehkäiseminen) Keskittämisen ja leikkaamisen sijasta kehitetään toimintamallia ja palveluita Kokonaisulkoistus, jotta tuottaja ei voi osaoptimoida Satsataan hyvinvointiin ja hoitoketjujen alkupäähän Kunnan taloushallintoon hallittavuutta ja ennakoitavuutta

10 Sote-kustannusten kehitysarvio Enn Kaupungin oma toiminta Yksityinen palveluntuottaja

11 Joulukuu 2013: valtuusto velvoitti selvittämään eri sote-mallit kaupunginvaltuuston periaatepäätös kilpailuttamisesta Hankintailmoituksen julkaisu Hilmassa, osallistumishakemukset Heinäkuussa neuvotteluvaihe: Coronaria, Med Group, Pihlajalinna ryhm. -hyviä ideoita ja kommentteja laatuun ja vertailukriteereihin Elokuun alussa lopullinen tarjouspyyntö, tarjoukset elokuun lopulla Markkinoiden toimivuus; n asukasta sopiva, löytyy tarjoajia YT-neuvottelut henkilöstön kanssa elokuu + joulukuu. Hyvä henki. Hankintapäätös valtuustossa 29.9., Loka- joulukuu: haltuunotto, liikkeenluovutus Sopimuskausi 10 vuotta, sillä tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä, investointeja ja henkilöstön sitoutumista palvelujen kehittämiseen

12 1. Asiakaslähtöisten, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen Parkanossa hyödyntämällä muualla toimiviksi havaittuja toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä sekä täysin uusia innovaatioita 2. Palvelurakenteen tasapainoinen ylläpito ja kehittäminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä 3. Lähipalvelujen saatavuus Parkanossa 4. Korkean palvelun laadun säilyminen nykytasolla 5. Kustannuskehityksen ennakoitavuus ja hallinta 6. Hyvillä palveluilla tuetaan alueen elinvoimaisuutta

13 Joustava, tehokas ja läpinäkyvä malli Toiminnanohjausjärjestelmä, ohjausryhmä, lautakunta, KH Alueelle elinvoimaa, uskottavuutta ja ihmisille hyvää elämänlaatua Kustannussäästöt ja hyvät palvelut kasvu n. +6,1/v. (jopa lähes 10 % / v.) -> n. +2 % / v. Antaa myös mahdollisuuden yhteistyöhän, jota on tavoiteltu aikaisemminkin (Kihniö) Kustannussäästöt ja hyvät palvelut Rakentava osa uutta Pirkanmaan sote-tuotantoaluetta

14 - Yksityinen pystyy käyttämään resurssejaan joustavasti ja monipuolisesti - Yksityinen voi käyttää erikoisosaamista eri osa-alueilta tarvittaessa omista resursseistaan - Työntekijöiden motivointi ja hyvin toimiva, joustava sijoittaminen resurssitarpeita vastaavasti - Kokonaisuuden ulkoistamisessa kustannukset pysyvät hallussa ja ennustettavina - Erikoissairaanhoidon lähetteiden seuranta on tarkempaa - Ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä oman organisaation sisällä voi konsultoida asiantuntijoita - Vanhusväestön osalta tehokas ennaltaehkäisy ja tarvittava ohjaus vaikuttavat suoraan hoitotarpeeseen - Resurssien käyttö yleensä on tehokkaampaa - Suun terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyö tehokkaampaa, tämä vaikuttaa myös vanhusväestön terveyteen - Perusterveydenhuollon vastaanoton tehokas toiminta vaikuttaa muuhun toimintaan - Alan isot toimijat kykenevät tekemään edullisempia hankintoja

15 Lähtee lähes yksinomaan erikoissairaanhoidon näkökulmasta Parkanon iso haaste on ikääntyvien määrän nopea kasvu Lähipalvelujen ja tehokkaiden toimintamallien kehittäminen on jäänyt taka-alalle Byrokraattinen, kahlitseva ja kallis Aiotaanko säästöt saada palveluverkon karsimisella? Keskussairaalat ovat aloittaneet kilpavarustelun Rahoitus ja kustannusvaikutukset epäselviä Vaikutukset hitaita Kuntien ja paikallistason toimijoiden luovuus pitää vapauttaa kehittämiseen Kannustavuus ja kilpailu puuttuvat Toimintaa kehittäneitä kuntia rangaistaan (Parkano 1 milj) Demokratia, miten käy maakuntien reuna-alueiden?

16 Toiminnan tehokkuuden ja laadun kehittämiseen pitää olla insentiivi paikallistasolla Uusimmat tilastoluvut ( alkuvaiheessa) Ikääntyneiden määrä ja sairastavuus ovat oikeita palvelutarpeen indikaattoreita Pitää varmistaa uusien toimintamallien kehittäminen ja nykyisten parantaminen Kilpailu on kehittämisen edellytys Tuotantovastuualueet pitää luoda kuntavetoisesti, aivan uudelta pohjalta Mikä on sopivan kokoinen palvelualue, jolla palvelutuotantoa kehitetään Yhteys kunnan muihin toimintoihin tärkeä Kolmas sektori, paikalliset yrittäjät

17 Koska keskikokoiset kunnat ovat kustannustasoltaan keskimäärin kaikista edullisimpia kuntia, otettiin laskelman pohjaksi keskikokoisten kuntien kustannusten keskiarvo / asukas. Ryhmään kuuluvat siis ne 238 kuntaa, joiden kustannustaso ylitti / asukas. Taulukko 2. Laskelman 2 kustannukset ja hyödyt Laskelma 2 Netto- Kustannuspotentiaali Rationointi Hyöty % kustannustaso Kuntien kustannuk- potentiaali Nettokust % kokonais- kustan / asukas lkm Väestö set 2013 M M M / as hyödystä nuksista alle % 17 % % 9 % Yli % 6 % Yhteensä % 10 % Manner-Suomi % 7 %

18

19 Kannustetaan kustannustehokkuuteen ja laatuun Kuntakohtaiset indikaattorit, tuoreet tilastoluvut pohjaksi Reuna-alueiden ja maaseutukuntien isot haasteet sosiaalihuollossa ja perusterveydenhoidossa Palveluverkon karsiminen lisää kalliita hoitokustannuksia Huomio ennaltaehkäisyyn ja hoitoketjujen alkupäähän Palvelumallit, henkilökunnan motivaatio ja luovuus lähipalveluissa Kehittäminen edellyttää eri toimintamallien kilpailua Maakunnan reuna-alueella kokonaisulkoistus on yksi tehokas tapa hoitaa haasteellisimmat alueet Pitää välttää jäykistävä byrokratia Tuotantovastuualueille joustavuutta ->kehittämisen haaste Kuntien ja paikallisten sote-toimijoiden asiantuntemus, energia ja luovuus käyttöön. Kannustetaan myös uuden kokeiluun. Eri toimintamallien tuottavuutta seurattava ja arvioitava - tuottavuutta kannustavat mittarit, uusimmat tilastoluvut