klo , Helsinki

Transkriptio

1 klo , Helsinki Järj. Stadin aikapankki, Tovituki tunnetuksi -hanke, Oikeudet, ulossulkevuus ja sosiaalinen arvontuotanto uuden talouden järjestelmissä -tutkimushanke

2 Klo 14:00 Aikapankin hyödyt ja mahdollisuudet hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä Aikapankkitoiminnan periaatteita ja tavoitteita (Ruby van der Wekken, Stadin Aikapankki) Aikapankkitoiminta vertaistuen muotona (Pauliina Shilongo, Tovituki tunnetuksi -hanke) Solidaarisuustalouden ja kaupallisen jakamistalouden erot (Laura Kumpuniemi, Solidaarisuustalousverkosto) Aikapankit yhteisövaluuttana (Mikko Laamanen, tutkija, Grenoble Ecole de Management) Kommenttipuheenvuoro: Kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo (vas.) Keskustelu Klo 15:15 Tauko 15:30 Aikapankit ja verotus: toiminnan lannistamisesta mahdollisuuksiin Nykyisen vero-ohjeistuksen lyhyt esittely (Petri Manninen, Verohallinto) Aikavero vaihtoehtona (Teppo Eskelinen, Oikeudet, ulossulkevuus ja sosiaalinen arvontuotanto uuden talouden järjestelmissä -hanke) Kommenttipuheenvuoro: kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren (sd) Paneelikeskustelu Pj. Teppo Eskelinen Erkki Perälä, kaupunginvaltuutettu (vihreät) Eliisa Iivanainen, vapaaehtoistyön koordinaattori, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto Jouko Kajanoja, tutkija Kommenttipuheenvuorot: Inari Penttilä, suunnittelija, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Annika Roihujuuri, toiminnanjohtaja, Moniääniset ry Keskustelu Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset

3 Aikapankkitoiminnan periaatteita ja tavoitteita Ruby van der Wekken, Stadin Aikapankki

4 Stadin Aikapankki (STAP) Jäsenet antavat ja vaihtavat palveluita kaikkien aika, työ ja avun tarve yhtä arvokkaita, 1 tovi = 1 tunti

5 Miksi aikapankki? Motiivina sosiaalinen ja ekologinen oikeudenmukaisuus Kivaa tavata eriikäisiä ihmisiä Haluaa olla mukana, kun kokee että itsellä on paljon annettavaa. Aikapankeissa on tärkeää, että ne joilla ei ole paljon rahaa voivat myös ostaa palveluita. Halutaan kehittää paikallisrahaa ja eettistä paikallistaloutta. Hyvä, kun aikapankeissa päästään suoraan vaihtosuhteisiin eikä kukaan vedä välistä Tovit helpottaa avun pyytämistä. Aikapankissa ei jää kiitollisuudenvelkaa. Halu olla mukana sellaisessa, jossa jokainen työ on yhtä arvokasta. Kansallisten ja Euroopan valuuttojen ongelmat tiedossa, tarvitaan vaihtoehtoja Aikapankki mahdollistaa kansalaisten omaehtoisen ja vapaaehtoisen tekemisen yhdessä, rakentaa erilaisia suhteita kuin rahaan perustuvat suhteet. Kiinnostavaa olla mukana kokeilussa, jossa muutetaan tovi kerrallaan maailmaa paremmaksi Aikapankissa saa käyttää omia erikoistaitojaan enemmän kuin perinteisessä vapaaehtoistyössä Yhteisöllisyys on tärkein syy olla mukana. Aikapankkiperiaatteet mahdollistaa uudenlaisen kulttuurin luomista auttamistyöhön. Halu pysyä mukana yhteiskunnassa ja ajan tasalla, kun jää itse eläkkeelle Markkinoistuvissa kilpailuyhteiskunnassa pitäisi olla konkreettisia vaihtoehtoja, että voi toimia toisella tavalla.

6 Vaihtojen järjestelmä netissä - STAP on osa verkostoa

7 Aikapankkeja ja paikallisvaluutat 836 ryhmää 80 maassa

8 Aikapankkeja Suomessa

9 Aikapankin palvelut kiertävät Sanna Pellicioni

10 Stadin Aikapankin tavoitteena on edistää ihmisten keskinäistä avunantoa ja sitä kautta kehittää kulttuuria yhteisöllisempään suuntaan. STAP vahvistaa sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaista paikallistaloutta, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo ja osallistumisen mahdollisuudet.

11 Stadin Aikapankin arvot Tasa-arvo tarjoajat, käyttäjät, aika Yhteisöllinen vastavuoroisuus teot kiertävät, annetaan, pyydetään apua Me-henki ja yhteisöllisyys kyvyt kaikkien hyväksi asuinalueella Ekologinen kestävyys lähituotanto, kierrätys, yhteiskäyttö Taloudellinen oikeudenmukaisuus ei mitata rahassa, ei voittoa Paikallisuus ja osallistava kulttuuri hyvinvoinnin kehittäminen itse Omaehtoinen toiminta ja autonomia ihmisten tarpeet, itsenäisyys muista toimijoista Yhteistyö ja oikeudenmukainen päätöksentekomenettely yhteisymmärryksen luominen

12

13 Tovivero

14 Aikapankkitoiminta vertaistuen muotona Pauliina Shilongo, Tovituki tunnetuksi -hanke

15 Aika parantaa Inhimillistä välittämistä ja tukea aikapankkiperiaatteella tovitukea kanssakulkijoille Joskus avuksi tarvitaan myös lääkkeitä tai muita hoitoja, mutta kaiken toipumisen kulmakiviä ovat inhimillinen välittäminen ja aika Osana Stadin Aikapankkia tammikuusta

16

17 Periaatteita: Kuka tahansa voi ja saa tarvita apua jaksamiseensa Meillä kaikilla on erilaisia tietoja ja taitoja vastavuoroista voimavarojen kierrätystä Koulutuksen, ammatin tai elämänkokemuksen pätevöittämien tasavertaista työskentelyä Haastaa perinteistä ammattilais-lähtöistä auttamisjärjestelmää Ei perinteistä vapaaehtoistyötä tai hyväntekeväisyyttä Arkipäiväistää jaksamisesta ja mielenterveydestä puhumista Ei vakavien sairauksien tai kriisien hoitoon

18 Solidaarisuustalouden ja kaupallisen jakamistalouden eroista Laura Kumpuniemi Solidaarisuustalousverkosto

19 Solidaarisuustalous Lähtökohtana ihmisten sekä ympäristön tarpeet ja hyvinvointi Arvoperustaista Yhteisiä arvoja: demokraattisuus, epähierarkkisuus, oikeudenmukaisuus, tasaarvo, autonomia, monimuotoisuus, solidaarisuus, kestävyys Maailmanlaajuinen liike Emansipoituminen ja tiedon jakaminen olennaista

20 Jakamistalous Käytetty myös nimitystä yhteiskulutus, vertaistalous Jakamistalouden käsitettä käytetään monessa merkityksessä (Lahti & Selosmaa 2013): Hyödykkeiden yhteiskäyttö palveluina Hyödykkeiden kierrätys Yhteisölliset elämäntavat Jakamistalous voi olla kaupallista (alustatalous)

21 Vertailu Solidaarisuustalous 1. Lähtökohta a. Hyvinvointi ja tarpeiden täyttäminen b. Arvopohjaisuus ja tasa-arvo 2. Päätöksenteko a. Demokraattisuus b. Päätöksenteko horisontaalisesti ja läpinäkyvästi 3. Vertaistuotanto a. Vertaisuus ja tasa-arvo perusedellytyksenä b. Aikapankeissa kaikkien aika samanarvoista Kaupallinen jakamistalous 1. Lähtökohta a. Resurssien käytön tehostaminen b. Voitontavoittelu ja lisätienestit 2. Päätöksenteko a. Top-down-päätöksenteko b. Päätösvalta koordinoivalla taholla (yritys ja osakkeenomistajat, palveluntarjoaja) 3. Vertaistuotanto a. Vertaisuus perustuu palvelun käyttämiseen b. Välittäjänä koordinoiva taho

22 Vertailu Solidaarisuustalous 4. Omistus a. Yhteisomistuksen ensisijaisuus b. Tiedon jakaminen 5. Poliittisuus a. Politiikka ja vaikuttaminen olennainen osa toimintaa b. Vaikuttaminen läpinäkyvistä lähtökohdista Kaupallinen jakamistalous 4. Omistus a. Yksityisomaisuuden jakaminen b. Yhteisomaisuuden yksityistäminen c. Tiedon yksityisyys 5. Poliittisuus a. Poliittisuus piilotettua: yritetään muokata ja vapauttaa sääntelyä voiton tavoittelua tukemaan

23 Aikapankit yhteisövaluuttana Mikko Laamanen Grenoble École de Management & Svenska handelshögskolan

24 Yhteisövaluutat perustuvat idealle, jonka mukaan on mahdollista luoda parempi rahayksikkö, joka arvostaa ihmisiä ja heidän työtään, ei tuottoja; pitää huolta, että tarpeet tulevat tyydytyiksi, ja on paikallinen kestävän kehityksen väline (North 2007) ovat kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia rinnakkaisvaihdannan mekanismeja, jotka on suunniteltu edistämään kestävää kehitystä (Seyfang & Longhurst, 2013) lokalisoi vaihdannan, hajauttaa vaihdonvälineen hallinnoinnin, inhimillistää vaihdannan, energisoi valuutan kiertonopeuden (Scott, 2014)

25 Yhteisövaluutat Yhteisövaluutat täydentävät virallista rahajärjestelmää Voivat olla sidoksissa (vaihdettavissa) viralliseen valuuttaan tai luoda vaihtoehtoisen arvostusjärjestelmän Arvo on paikallista ja se syntyy yhteisölle tehtävässä työssä

26 Kaksi näkökulmaa yhteisövaluuttoihin 1. Yhteisövaluutat ja progressiivinen rahoitus 2. Yhteisövaluutat ja paikallisdemokratia

27 Yhteisövaluutat ja progressiivinen rahoitus Nykyinen rahajärjestelmä patriarkaalinen, elitistinen, kriisiherkkä ja epätasa-arvoistava Yhteisövaluuttojen perusteena vastavuoroisuus, sitouttavuus, tasa-arvoisuus ja paikallisuus edistää sosiaalista, taloudellista ja ekologista kehitystä Yhteisövaluutat tuottavat yhteisresursseja, commonsseja

28 Yhteisövaluutat ja paikallisdemokratia Toimiva paikallisdemokratia on edellytys yhteisresurssien luomiselle ja hallinnoimiselle Yhteisövaluuttojen toiminta ja päätöksentekojärjestelmät sijoittuu ruohonjuuritasolle Toiminta on paikallista ja vastaa paikallisiin tarpeisiin

29 Kaupunki yhteisövaluutan osallisena Yhteisövaluutta, kuten aikapankki, voi 1. tukea terveys- ja sosiaalityötä 2. paikallista taloudellista vaikutusta (esim. PKyritykset) 3. tasa-arvoistaa ja demokratisoida palvelutuotantoa 4. vaikuttaa ympäristökysymyksiin Aikapankkitoiminta täydentää, ei korvaa, kaupungin omaa palvelutuotantoa

30 Kaupunki yhteisövaluutan osallisena Kuusi mahdollista roolia (CCIA, 2015) Johtaa Integroi Partneroi Sponsoroi Osallistuu Kannattaa

31 Yhteenveto Yhteisövaluutat pyrkivät positiiviseen muutokseen Vaikutukset paikalliselle toimijuudelle: ihmisten oikeus päättää ja vaikuttaa omiin ympäristöihinsä Keskeinen kysymys: miten saattaa yhteen hierarkinen julkishallinto ja paikallisdemokratiaan perustuva aikapankkitoiminta?