Syrjäytymisen mekanismit ja ehkäisyn politiikka

Transkriptio

1 Syrjäytymisen mekanismit ja ehkäisyn politiikka Varrelta virran -seminaari Kajaani Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopisto

2 Yhteiskunnan ominaislaatu 2000-luvulla Korkean ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen tieto- ja koulutusyhteiskunta, suoritusyhteiskunta Nopean muutoksen, epävakauden, turvattomuuden ja riskien yhteiskunta Polarisoituva yhteiskunta, hyvinvoinnin eriarvoistuminen, syrjäytyminen Digitalisoitunut ICT- ja mediayhteiskunta Viihde-, elämys- ja kulutusyhteiskunta, lyhytjännitteisyys Moniarvoisuuden ja yksilöityneen elämäntavan yhteiskunta, pirstoutuneen sosialisaation yhteiskunta Globalisaation ja kansainvälisyyden yhteiskunta 2

3 Syrjäytyminen suhdeilmiönä Käsite Syrjäytyminen yksilön ja yhteiskunnan suhteen ongelmana Syrjäytyminen sosiaalisen huono-osaisuuden kasautumisena Syrjäytyminen elämänkulun prosessina (kukaan ei syrjäydy yllättäen sattumalta) Syrjäytymisen syntymekanismit, ilmenemiset ja seuraukset Ei ihmisen synnynnäinen ominaisuus vaikka ylisukupolvisuus onkin tunnistettu Ei joko-tai vaan enemmän-tai-vähemmän Syrjäytymisen riski- ja suojaavat tekijät Syrjäytymisen ehkäisy ja lievittäminen Kausaalisen selittämisen vaikeus: mihin vaikutuksia pitäisi kohdistaa? Monitoimijuuden ja useiden samanaikaisten toimenpiteiden tarve Poliittinen vaikuttaminen lainsäädännön, instituutioiden ja palvelurakenteiden kautta Pedagoginen vaikuttaminen ihmisiin elämänkaaren eri vaiheissa, ennaltaehkäisy erityisesti vaikuttamalla lasten kasvuoloihin 3

4 Syrjäytymisen ulottuvuudet (soveltaen Jyrkämä 1986) Koulutuksellinen Syrjäytyminen koulutusjärjestelmässä, drop out -ilmiö Seuraus: Matala koulutustaso, puutteellinen ammatillinen osaaminen, heikko asema työmarkkinoilla Työmarkkinallinen Potentiaalinen (pitkäaikais-)työttömyys Seuraus: Toimeentulon ongelmat, köyhyys, epävakaus Sosiaalinen Syrjäytyminen lähiyhteisöistä, sivullisuus, siteettömyys Seuraus: Sosiaalisen tuen ja kontrollin heikkeneminen Normatiivinen Normien vastainen käyttäytyminen, rikollisuus Seuraus: Poikkeavuus, leimautuminen, identiteettiongelmat Kansalaisuutta koskeva syrjäytyminen Passiivisuus, syrjäytyminen aktiivisesta ja osallistuvasta kansalaisuudesta Seuraus: Osallistumattomuus kansalaistoimintaan ja edunvalvontaan 4

5 Syrjäytymisen riski- ja suojaavat tekijät Riskitekijät Makrososiaaliset rakenteelliset riskitekijät Työ- ja koulutusmarkkinoiden syrjäyttävät rakenteet Sosialisaation rakenteiden pirstoutuminen Meso- ja mikrososiaaliset riskitekijät Epävakaat kotiolot (vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, heikko koulutus, työttömyys, köyhyys, emotionaalinen turvattomuus) Lähiyhteisöjen tuki- ja kontrollimekanismien puutteet Suojaavat tekijät Makrososiaaliset rakenteelliset suojaavat tekijät Hyvinvointipoliittinen turva- ja palvelujärjestelmä (koulutus-, perhe-, työvoima-, nuoriso-, sosiaaliturva- ja terveyspolitiikka) Meso- ja mikrososiaaliset suojaavat tekijät Emotionaalinen turvallisuus (vähintään yksi lämmin ihmissuhde) Kuuluminen yhteisöihin, harrastaminen, osallisuuden tunne, osallistuminen Yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet Älykkyys, kyvykkyys Vahva itsetunto, luottamus, optimistisuus 5

6 Syrjäytyminen elämänkulun konteksteissa Pitkän- ja lyhyen aikavälin prosessit elämänkulussa Syrjäytymisen riski- ja suojaavat tekijät elämänkulun eri vaiheissa Varhaislapsuus, varhaisnuoruus, nuoruus, myöhäisnuoruus, varhaisaikuisuus Syrjäytymisen ylisukupolvisuus Huono-osaisuuden ylisukupolvinen kasautuminen Vanhemmuus kriittisenä tekijänä Palvelu- ja koulutusjärjestelmän rakenteelliset yhteydet elämänkulun vaiheisiin Koulutusuran nivelvaiheet Siirtymät koulumuodosta toiseen (alakoulu yläkoulu toinen aste) Palvelujen kohdentaminen lapsen ja nuoren kehityksen vaiheisiin Varhaislapsuuden, kouluiän ja nuoren aikuisen elämänvaiheisiin kohdistuvat palvelut Interventioiden oikea-aikaisuus Integroidun palvelujärjestelmän tarve koordinoidun palvelukokonaisuuden sekä palvelujen oikea-aikaisuuden ja sisällöllisen kohdentuvuuden varmistamiseksi Ammatillinen osaaminen työskentelyssä lasten, nuorten ja perheiden kanssa 6

7 Palvelu- ja turvajärjestelmä koetuksella Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy mielenterveysongelmien vuoksi vuosittain yli 2000 nuorta aikuista Muutos: Kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna n lasta ja nuorta Muutos: Kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa (kiireellisesti sijoitettujen lasten määrän noin kuusinkertaistunut) Lastensuojelun avohuollon asiakkaina on yli lasta ja nuorta Muutos: Kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Avokäyntejä vuosittain lastenpsykiatriassa yli ja nuorisopsykiatriassa yli Muutos: Lastenpsykiatriassa yli kaksinkertaistuneet, nuorisopsykiatriassa yli kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa Erityisopetukseen siirrettyjä lapsia lähes 10 % peruskoululaisista Muutos: Lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Köyhissä perheissä elää yli lasta Muutos: Kolminkertaistunut 15 vuodessa 7

8 Tilastojen monitulkintaisuus Lasten ja nuorten ongelmien ja avuntarpeen tosiasiallinen lisääntyminen Diagnosoinnin kehittyminen Tilastoinnissa tapahtuneet muutokset Tiedon lisääntyminen lasten ja nuorten erityistarpeista Syrjäytymisen ehkäisyn tehostuminen Muutokset lainsäädännössä >>> Tilastot osoittavat, että suomalainen yhteiskunta satsaa enentyvästi lasten ja nuorten auttamiseen 8

9 Nuorten syrjäytymisen tulkinnat mediassa (Juppi 2011) Yhteiskunta vahingon kärsijänä 1. Uhka yhteiskunnan turvallisuudelle 2. Uhka taloudelle 3. Uhka moraaliselle järjestykselle Nuori vahingon kärsijänä 1. Perhetaustasta tai muista elämänolosuhteista selittyvä nuoren pahoinvointi 2. Merkki hyvinvointijärjestelmän puutteista 3. Oire yhteiskunnan sairaudesta 9

10 Ehkäisyn ja lievittämisen politiikat Erityinen yhteiskuntapoliittisen huomion kohde: syrjäytymisilmiö Suuri määrä hankkeita nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi 1990-luvun lopulta alkaen Palvelu- ja turvajärjestelmän kehittäminen (erityisesti lastensuojelu, erityisopetus, nuorisotyö sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut) Ammatillisen osaamisen kehittäminen: ammattikasvattajien ja hyvinvointityöntekijöiden koulutukset Tutkimustiedon tuottaminen ilmiöstä ja interventioista Poliittiset strategiat ja innovaatiot: koulutus-, työvoima-, perhe- ja nuorisopoliittiset toimenpideohjelmat ja uudistukset Pedagogiset strategiat ja innovaatiot: yksilöllisen ja yhteisöllisen kasvatusvaikuttamisen muodot kouluissa ja koulun ulkopuolisessa yhteiskunnallisessa kasvatuksessa 10

11 Syrjäytymisen ehkäisyn kokonaissuunnittelu Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen vahvistaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen toimivuutta turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa Fragmentoitumisen ja sirpaleisuuden ongelma Epäsystemaattisuus tiedontuotannossa, tiedon hajanaisuus Suunnittelun pirstaleisuus, resursoinnin tempoilevuus Toiminnan koordinoimattomuus, kehittämisen projektiluonne Hallinnoinnin työn- ja vastuunjaon selkiytymättömyys Syrjäytymisen ehkäisyn poliittinen hallinnointi Hallintokuntien rajat ylittävä kokonaissuunnittelu (hallinnon eri tasoilla) Hallintokuntakohtaiset erityiskysymykset Syrjäytymisen ehkäisyä tukeva lainsäädäntö ja muu poliittinen ohjeistus Welfare mix: julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistoiminta ja työnjako Systemaattinen tutkimus- ja kehittämistoiminta 11

12 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tulevaisuudennäkymiä Hyvinvoinnin heikentymisen trendejä lasten ja nuorten elämässä: - luonnollisten kasvuyhteisöjen heikkeneminen - aikuisen läsnäolon väheneminen - puutteellinen liikunta, lepo ja ravinto - epävakauden lisääntyminen perhe-elämässä - suoritusyhteiskunnan kasvavat vaatimukset Hyvinvointityön mahdollisuudet: - tutkimustiedon lisääntyminen - ammatillisen hyvinvointiosaamisen kehittyminen - lapsi- ja perhelainsäädännön kehittyminen - lapsi- ja perhepoliittisen strategia- ja ohjelmatyön kehittyminen 12

13 Lastensuojelulaki (L 471/2007) Pyrkimys aikaisempaa jäsentyneempään lapsilähtöiseen työskentelyyn Lasten hyvinvoinnin uhkien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Kuntien velvollisuutena laaja-alainen ja suunnitelmallinen lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja kehittäminen Aikaisempaa tarkemmat säädökset lastensuojelutyön menetelmistä, työprosesseista ja valmistelu- ja päätöksentekomenettelyistä Lapsilähtöisten työ- ja arviointimenetelmien kehittäminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen määrätietoinen ehkäisy ja lievittäminen 13

14 Nuorisolaki (L 72/2006) Nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen (=tavoitteellinen toiminta kansalaisyhteiskunnassa) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (=yhteiskunnan toimenpiteitä nuorten elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi) Nuorten kasvu ja elinolojen parantaminen (=nuorisopolitiikka) Yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasaarvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen 14

15 Laki perusopetuslain muuttamisesta (L 477/2003, 31) Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä edistävää toimintaa Oppilashuollon keskeiset palvelut ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa (471/2007) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen 15

16 Lopuksi: Yhteiskunnan vastuu Syrjäytyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret eivät ole viallisia Syrjäytyminen on seurausta yhteiskunnallisista olosuhteista Yhteiskunta on velvollinen tekemään kaikkensa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi Lasten ja nuorison kasvatus on ihmisen tärkein yhteiskunnallinen tehtävä 16