Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 490 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta EGF/2016/001 FI/Microsoft FI FI

2 EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT 1. Euroopan globalisaatiorahaston, jäljempänä EGR, rahoitustukeen sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta ( ) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013 1, jäljempänä EGRasetus. 2. Suomi jätti 11. maaliskuuta 2016 hakemuksen EGF/2016/001 FI/Microsoft EGR:n rahoitustuen saamiseksi Microsoftin (Microsoft Mobile Oy) ja sen 8 toimittajan ja jatkojalostajan Suomessa toteuttamien työntekijävähennysten 2 vuoksi. 3. Arvioituaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä täyttyvät. HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ EGR-hakemus Jäsenvaltio Asianomaiset alueet (NUTS 3 2 -taso) EGF/2016/001 FI/Microsoft Suomi Helsinki-Uusimaa FI1B1 Etelä-Suomi FI1C Länsi-Suomi FI197 Hakemuksen toimittamispäivä 11. maaliskuuta 2016 Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta 11. maaliskuuta 2016 Lisätietojen pyytämisen määräaika 25. maaliskuuta 2016 Lisätietojen toimittamisen määräaika 6. toukokuuta 2016 Arvioinnin päättämisen määräaika 29. heinäkuuta 2016 Toimintakriteeri Ensisijainen yritys Asianomaisten yritysten määrä 9 EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta Microsoft Mobile Oy Toimiala(t) NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 62 (NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso) 4 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) Tytäryhtiöiden, toimittajien ja jatkojalostajien määrä EUVL L 347, , s EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, , s. 34). EUVL L 393, , s. 1. FI 2 FI

3 Viiteajanjakso (neljä kuukautta) Viiteajanjaksona tapahtuneet työntekijävähennykset (a) Työntekijävähennykset ennen viiteajanjaksoa tai sen jälkeen (b) Vähennettyjen työntekijöiden kokonaismäärä (a + b) Tukeen oikeutettujen edunsaajien kokonaismäärä 11. syyskuuta tammikuuta Kohteena olevien edunsaajien kokonaismäärä Kohteena olevien työelämän ja koulutuksen 0 ulkopuolella olevien nuorten (niin kutsutut NEET-nuoret) määrä Yksilöllisten palvelujen talousarvio euroina EGR:n täytäntöönpanon 5 talousarvio euroina Kokonaistalousarvio euroina EGR:n tuki euroina (60 %) HAKEMUKSEN ARVIOINTI Menettely 4. Suomi jätti 11. maaliskuuta 2016 hakemuksen EGF/2016/001 FI/Microsoft 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona EGR-asetuksen 4 artiklassa säädetyt toimintakriteerit täyttyivät. Komissio ilmoitti hakemuksen vastaanottamisesta 11. maaliskuuta 2016 eli kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämispäivästä ja pyysi Suomelta lisätietoja ennen 25. maaliskuuta Pyydetyt lisätiedot toimitettiin kuuden viikon kuluessa tästä määräajasta. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 12 viikon määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 29. heinäkuuta Hakemuksen tukikelpoisuus Asianomaiset yritykset ja edunsaajat 5. Hakemuksen piiriin kuuluu työntekijää, jotka Microsoft (Microsoft Mobile Oy) ja 8 toimittajaa ja jatkojalostajaa ovat vähentäneet. Ensisijainen yritys toimii alalla, joka luokitellaan NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta). Microsoftin työntekijävähennykset sijoittuvat pääasiassa NUTS 2 -tason alueille Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi. Yritykset ja työntekijävähennysten määrä viiteajanjaksolla Microsoft ISS Palvelut 36 Accenture 27 ManpowerGroup 15 EKS Group 4 Suomen Terveystalo 1 Eilakaisla 1 Symbio Finland 16 HCL Technologies Ltd 46 5 Asetuksen (EU) N:o 1309/ artiklan 4 kohdan mukaisesti. FI 3 FI

4 Yritykset ja työntekijävähennysten määrä viiteajanjaksolla Yritysten kokonaismäärä: 9 Työntekijävähennysten kokonaismäärä: Niiden itsenäisten ammatinharjoittajien kokonaismäärä, joiden työskentely on loppunut: Tukikelpoisten työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kokonaismäärä: Toimintakriteerit 6. Suomi esitti hakemuksen käyttäen perustana EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toimintakriteeriä, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien palveluksesta. 7. Hakemuksen neljän kuukauden viiteajanjakso alkoi 11. syyskuuta 2015 ja päättyi 11. tammikuuta Työntekijävähennyksiä oli tällä viiteajanjaksolla. 8. Työntekijävähennyksiä tehtiin viiteajanjakson aikana seuraavasti: työntekijää vähennettiin Microsoftin palveluksesta, 146 työntekijää vähennettiin kahdeksan toimittajan ja jatkojalostajan palveluksesta. Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen 9. Työntekijävähennykset viiteajanjakson aikana on laskettu seuraavasti: 62 henkilöä päivästä, jona työnantaja neuvoston direktiivin 98/59/EY 6 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitti kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä. Suomi vahvisti ennen komission arvioinnin valmistumispäivää, että nämä 62 työntekijävähennystä on tosiasiallisesti toteutettu, henkilöä päivästä, jona työnantaja antoi yksilöllisen ilmoituksen työntekijöiden irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä, 42 henkilöä päivästä, jona työsopimus päättyi tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyi. Tukeen oikeutetut edunsaajat 10. Edellä jo tarkoitettujen työntekijän lisäksi tukeen oikeutettuja edunsaajia ovat ne 126 työntekijää, jotka vähennettiin ennen neljän kuukauden viiteajanjaksoa tai sen jälkeen. Nämä työntekijät vähennettiin kaikki sen jälkeen, kun yleinen ilmoitus suunnitelluista työntekijävähennyksistä oli annettu 8. heinäkuuta Tällä on selkeä syy-yhteys tapahtumaan, joka aiheutti vähennykset viiteajanjakson aikana. 11. Tukeen oikeutettuja edunsaajia on näin ollen yhteensä Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, , s. 16). FI 4 FI

5 Työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välinen yhteys 12. Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välillä Suomi katsoo, että viime vuosina työpaikkojen jakautuminen tieto- ja viestintätekniikan alalla EU:n ja muiden talouksien välillä on kehittynyt EU:n kannalta vahingollisesti. Nämä vaikutukset tuntuivat erityisesti Suomessa, missä tieto- ja viestintätekniikan alalla on keskeinen asema taloudessa. Ohjelmistoala on erittäin kansainvälinen toimiala, ja kilpailu tällä alalla on globaalia. Kaikki markkinatoimijat voivat kilpailla samoista asiakkaista, eikä henkilöstön sijainnilla ja kulttuuritaustalla ole suurta merkitystä. 13. Vuonna 2014 teknologiayritysten työllistämien henkilöiden määrä Suomessa laski 2 prosenttia, eli yli työntekijän verran. Vuonna 2014 toimiala työllisti henkilöä Suomessa, kun vuonna 2008 tämä kokonaismäärä oli vielä henkilöä 7. Samana aikana Kiinan ja Yhdysvaltojen osuus kehittyneissä maissa toimivista tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijöistä kasvoi, kun taas Euroopan osuus supistui Eri käyttöjärjestelmät ovat jatkuvasti kilpailleet keskenään matkapuhelinmarkkinoilla luvun ensi vuosikymmenellä Nokia dominoi markkinoita. Sen jälkeen Android-käyttöjärjestelmä saavutti nopeasti vahvan markkina-aseman, kun taas Microsoft ei saavuttanut merkittävää markkina-asemaa. Tämä johti unioniin suuntautuvan tuonnin kasvuun. 15. Näin ollen pääsyy Microsoftin työntekijävähennyksiin on sen Microsoft Windows -käyttöjärjestelmän puhelinten (Lumia) laskeva markkinaosuus. Android ja ios, kaksi yhdysvaltalaissuunnitteista käyttöjärjestelmää, joita useat Aasiassa toimivat valmistajat käyttävät, ovat nousseet dominoimaan markkinoita viime vuosina. Windows-puhelinten markkinaosuus oli alle 4 prosenttia kunakin vuonna vuosina On tärkeää panna merkille, että Microsoft Windows -käyttöjärjestelmällä oli puhelimissa vielä yli 50 prosentin markkinaosuus vuonna Nyt käsillä oleva hakemus on jatkoa sarjalle aiempia hakemuksia Suomesta; kaikki liittyvät Nokian taantumiseen maassa, josta se on peräisin. Hakemukset alkoivat vuonna 2007 Perlosta koskevalla hakemuksella (EGF/2007/003 FI/Perlos), ja niihin kuuluu kaksi hakemusta, jotka koskevat Nokia Suomea (EGF/2012/006 FI/Nokia Salo ja EGF/2013/001 FI/Nokia) sekä Broadcomia (EGF/2015/001 FI/Broadcom) ja ohjelmistoalaa (EGF/2015/005 FI/Computer Programming). Nokia siirsi alun perin tuotantolinjoja Kaukoitään ja sulki sitten erikoistuneempia tuotantoalueita säilyttäen kuitenkin tutkimus-, kehitys- ja ohjelmointitoiminnan, myi sitten matkapuhelintoiminnan Microsoftille, ja nyt sitäkin ollaan sulkemassa. On jo nähtävissä, että Suomi tulee piakkoin tekemään kaksi muuta tähän liittyvää hakemusta tieto- ja viestintätekniikan alalla vähennettävien työntekijöiden auttamiseksi. 17. Tähän mennessä NACE-luokituksen kaksinumerotasoon 62 liittyviä EGRhakemuksia on tehty kaksi, ja ne perustuvat molemmat kauppaan liittyvään Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n työvoimatutkimus. FI 5 FI

6 globalisaatioon (EGF/2013/001 FI/Nokia ja EGF/2015/005 FI/Computer programming). Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat 18. Kyseisiin työntekijävähennyksiin johtivat seuraavat tapahtumat: Syyskuussa 2013 Microsoft hankki omistukseensa Nokian laitteet ja palvelut. Tämän hankinnan jälkeen perustettiin Microsoft Mobile huhtikuussa Noin Nokian työntekijää siirtyi Microsoftille, mukaan luettuina Suomessa toimivaa henkilöä. Vuonna 2014 Microsoft ilmoitti suunnitelmistaan vähentää koko työvoimansa kokoa jopa työpaikalla seuraavana vuotena. Näistä työpaikoista sijaitsi Suomessa. Samaan aikaan Microsoft päätti sulkea Oulun toimipaikan ja keskittää tutkimuksen ja tuotekehityksen Saloon, Tampereelle ja Espooseen. Heinäkuussa 2015 Microsoft ilmoitti suunnitelmista järjestellä uudelleen yrityksen puhelinliiketoiminta resurssien kohdentamisen ja suuntaamisen parantamiseksi. Odotettavissa oli, että enintään työpaikkaa menetettäisiin Suomessa. Salon toiminta lopetettiin, ja tehtävät siirrettiin Microsoftin toimipaikkoihin Tampereella ja Espoossa. Suurin osa tämän hakemuksen piiriin kuuluvista vähennetyistä työntekijöistä on entisiä Nokian työntekijöitä, jotka siirtyivät Microsoftille vuonna Nämä työntekijävähennykset koskevat keskeisesti ohjelmointiammattilaisia. Työntekijävähennysten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen 19. Työntekijävähennykset sijoittuvat NUTS 2 -tason alueille Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Länsi-Suomi (FI197). Vähennetyistä työntekijöistä 88 prosenttia on iältään vuotiaita. Vanhempien työntekijöiden työllistymisnäkymät ovat erityisen ongelmallisia. 20. Vähennetyillä työntekijöillä voisi olla tärkeä osa toimialan elvyttämisessä, jos heidän jatkokoulutustaan, yrittäjyyssuunnitelmiaan ja työllistymisnäkymiään voidaan tukea riittävässä määrin. Helsinki-Uusimaa 21. Microsoft on toiseksi suurin tieto- ja viestintätekniikkayritys Espoossa, joka on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Toimiala on suuri työllistäjä Espoossa. Vuonna 2013 noin työntekijää (35 % yksityisen sektorin työvoimasta) työskenteli tällä toimialalla 10. Espooseen oli vuonna 2014 sijoittautunut yhteensä 219 tieto- ja viestintätekniikan yritystä, ja 313 suljettiin samana aikana 11. Microsoftin ympärille syntynyt ICT-klusteri keskittyy Espooseen. Tästä syystä työntekijävähennykset koskettavat ankarasti Espoota: noin 700 Microsoftin työntekijää Espoossa menettää työpaikkansa tällä irtisanomiskierroksella. Elokuun 2015 lopussa pitkäaikaistyöttömien määrä oli 42 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan korkeakoulutettujen työttömyysaste Uudellamaalla on pysyvästi yli 15 prosenttia. Elokuun 2015 lopussa Uudellamaalla FI 6 FI

7 Etelä-Suomi oli yhteensä työtöntä työnhakijaa, eli 13,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysaste oli 11,6 prosenttia. 22. Alue menetti yhteensä työpaikkaa vuosina , eli laskua oli 25 prosenttia. Nokian työntekijävähennysten tuloksena työttömyysaste yli kaksinkertaistui vuosien 2008 ja 2015 välillä 7,0 prosentista 17,5 prosenttiin. Myös korkeakoulutettujen osuus työttömistä kasvoi. Länsi-Suomi Microsoftin ilmoitus Salon toimipisteen sulkemisesta merkitsee sitä, että noin siellä työskentelevää menettää työpaikkansa. Niissä yrityksissä, jotka tarjoavat tälle yksikölle palveluja, sulkeminen johtaa lisäksi 150 työpaikan vähentämiseen. Tämä merkitsee, että Salossa menetetään yhteensä noin työpaikkaa. Noin 200 Salon yksikön työntekijää sai tarjouksen siirtyä Espooseen ja muihin Microsoftin yksiköihin, joten työpaikkavähennysten kokonaismäärä Salon alueella on noin 950. Useimmat työpaikkansa menettävistä ovat korkeasti koulutettuja ja omalla alallaan kokeneita. On mahdollista, että osa heistä löytää uuden työpaikan nopeasti, sillä heillä on tarjottavana kysyttyjä taitoja. 23. Tampereelta on hävinnyt yhteensä noin teknologiateollisuuden työpaikkaa viimeisten 12 kuukauden aikana. Se, että Nokian matkapuhelinohjelmistojen ja - verkkojen kehitys ja valmistus on siirretty Tampereen alueelta muille alueille, on tuottanut huomattavan työvoimareservin. Viimeisimmät Microsoftin työpaikkavähennykset koskevat noin 500:aa henkilöä Pirkanmaan alueella. Taitojen pitäminen ajan tasalla ja keskittyminen laaja-alaiseen asiantuntemukseen on tärkeää yksittäisten työnhakijoiden työllistymisnäkymien kannalta. Useimmat suurista toimijoista Tampereen alueella ovat olleet riippuvaisia Nokiasta/Microsoftista liiketoiminnassaan. Näin ollen nämä tapahtumat vaikuttavat alihankkijoihin, jotka ovat myös joutuneet vähentämään työntekijöitä. Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimet Kohteena olevat edunsaajat 24. Toimenpiteisiin odotetaan osallistuvan arviolta vähennettyä työntekijää. Kyseisten työntekijöiden jaottelu sukupuolen, kansalaisuuden ja ikäryhmän mukaan on seuraava: Ryhmä Kohteena olevat edunsaajat Sukupuoli: Miehiä: 864 (60,0 %) Naisia: 577 (40,0 %) Kansalaisuus: EU-kansalaisia: (90,0 %) Muita kuin EUkansalaisia: 144 (10,0 %) Ikäryhmä: vuotiaita: 0 (0,0 %) vuotiaita: 17 (1 %) FI 7 FI

8 Ehdotettujen toimien tukikelpoisuus vuotiaita: (89 %) vuotiaita: 144 (10,0 %) yli 64-vuotiaita: 1 (0,0 %) 25. Vähennetyille työntekijöille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista. Valmennukset ja muut valmentavat toimenpiteet, joihin kuuluvat seuraavat: Työnhakuun liittyvän koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille lisätietoa työmarkkinoista, auttaa heitä kartoittamaan omia mahdollisuuksiaan sekä parantaa ja ajantasaistaa heidän työnhakutaitojaan. Työnhakuvalmennuksen tarkoituksena on tukea ja ohjata yksityistä asiakasta työnhaussa ja työpaikkakoulutuksessa. Uraohjausta järjestetään työpaikkansa menettäneille henkilöille, jos työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) arvion mukaan nämä työntekijät tarvitsevat toimivaa, intensiivistä ja pitkäaikaista tukea urasuunnittelussaan. Valmennuksessa keskitytään pääasiassa vuorovaikutukseen ja harjoituksiin ryhmissä. Microsoftin työntekijöillä on hyvin erilaisia pätevyyksiä. Jotta voitaisiin arvioida työnhakijan tilanne ja palvelujen tarve, TE-toimisto voi järjestää erilaisia asiantuntija-arviointeja. Työllisyys- ja yrityspalvelut Työpaikkansa menettäneille tarjotaan tietoa, neuvontaa ja asiantuntijapalveluja heidän uudelleentyöllistymisensä suunnittelua varten. Aiemmissa EGRtapauksissa kasvokkain tapahtuva palvelu on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Koulutus Ammatilliseen työmarkkinakoulutukseen sisältyy yrityksen kehittämiseen liittyvää koulutusta ja koulutusta, jolla tuetaan yrittäjyyttä. Tavoitteena on ammattipätevyyden hankkiminen tai jo hankitun pätevyyden täydentäminen. Työvoiman liikkuvuutta tukevia kursseja tarjotaan myös. Palkkatuki Palkkatukea on saatavilla vähennetyille työntekijöille tukemaan työllistymistä uudessa työpaikassa tai oppisopimuskoulutuksessa vähentämällä uuden työnantajan palkkakustannuksia rajatun ajan. Palkkatuki on prosenttia työntekijän palkkakustannuksista, ja sitä annetaan 6 24 kuukauden ajan. Starttirahat Starttirahojen tarkoituksena on edistää yritystoiminnan luomista ja yksittäisten henkilöiden työllistymistä. Starttirahalla turvataan aloittavan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Matka-, oleskelu- ja muuttokustannukset FI 8 FI

9 Työnhakija voi saada korvauksen työnhakuun liittyvistä matka- ja oleskelukustannuksista sekä koulutukseen osallistumisesta aiheutuvista matkaja oleskelukustannuksista. Lisäksi hän voi saada muuttokustannusten korvausta siirtyessään työhön työssäkäyntialueen ulkopuolelle. 26. Tässä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGRasetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. 27. Suomi on toimittanut vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaiselle yritykselle pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Se on vahvistanut, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia. Alustava talousarvio 28. Kokonaiskustannukset ovat arviolta euroa. Yksilöllisten palvelujen osuus on euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus euroa. 29. EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä euroa (60 % kokonaiskustannuksista). Toimet Arvioitu osallistujamäärä Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti (euroa) (*) Yksilölliset palvelut (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta) Arvioidut kokonaiskustannukset (euroa) Valmennukset ja muut valmentavat toimenpiteet , Työllisyys- ja yrityspalvelut , Koulutus , Starttiraha , Välisumma (a): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista Avustukset ja kannustimet (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) (83,36 %) Palkkatuki , FI 9 FI

10 Liikkuvuusavustus (Matka-, oleskeluja muuttokustannukset) , Välisumma (b): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet (16,64 %) 1. Valmistelutoimet Hallinnointi Tiedotus ja mainonta Valvonta ja raportointi Välisumma (c): Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista (5,1 %) Kustannukset yhteensä (a + b + c): EGR:n rahoitusosuus (60 % kokonaiskustannuksista) (*) Desimaalien välttämiseksi on työntekijää kohden arvioidut kustannukset pyöristetty. Pyöristämisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kunkin toimenpiteen kokonaiskustannuksiin. 30. Edellä olevassa taulukossa EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiksi toimiksi yksilöityjen toimien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Suomi on vahvistanut näiden toimien edellytyksenä olevan, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin. 31. Suomi on vahvistanut, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla liittyvät investointikustannukset ovat enintään euroa edunsaajaa kohti. Menojen tukikelpoisuuskausi 32. Suomi aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 11. syyskuuta Kyseisten toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 11. syyskuuta 2015 ja 11. maaliskuuta 2018 väliseltä ajalta. 33. Suomelle on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 11. syyskuuta 2015 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 11. syyskuuta 2015 ja 11. syyskuuta 2018 väliseltä ajalta. Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin 34. Kansalliset ennakkomaksut tai yhteisrahoitus rahoitetaan pääosin julkisten työvoimapalveluiden budjettikohdasta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalta. Joitakin palveluja rahoitetaan lisäksi elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja TE-toimistojen toimintamenoista. 35. Suomi on vahvistanut, että EGR:n rahoitustukea saaviin edellä kuvattuihin toimiin ei saada tukia muista unionin rahoitusvälineistä. FI 10 FI

11 36. Suomi panee myös parhaillaan täytäntöön EGR:n rahoitusta Broadcomin ja ohjelmistoalan vähennetyille työntekijöille. Microsoftin tapauksessa tehdään yhteistyötä myös Työvoiman liikkuvuus Euroopassa hankkeen kanssa, joka on valtakunnallinen EURES-palvelujen kehittämishanke. Kansainvälisiä rekrytointitapahtumia järjestetään alueellisesti yhteistyössä EGR:n ja EURESpalvelujen kanssa. 37. ESR:n puitteissa on käynnistetty valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, jonka nimi on Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä. Tämä toimenpidepaketti tuottaa tuloksia, jotka voivat olla hyödyllisiä tähän EGR-hakemukseen liittyvien hankkeiden täytäntöönpanossa. Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa taikka työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi 38. Suomi on ilmoittanut, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu seuraavia tahoja: Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut koolle ryhmän, jossa käsitellään Microsoftin työntekijävähennyksiä ja joka osallistuu EGRhakemuksen valmisteluun. Tähän työryhmään kuuluu Uudenmaan, Länsi-Suomen ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) edustajia. Edustettuina ovat lisäksi Microsoft, Teknologiateollisuus ry ja Insinööriliitto, Tekniikan akateemiset/ylemmät toimihenkilöt YTN ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät 39. Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Suomi on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustukea hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö, joka hallinnoi myös ESR:n varoja. Sama ministeriö toimii todentamisviranomaisena. Näistä kahdesta tehtävästä vastaavien osastojen velvollisuudet ja raportointisuhteet on erotettu tiukasti toisistaan. EGR:n hallinnointitehtävät on annettu työllisyys- ja yrittäjyysosastolle, kun taas Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) koskevat hallinnointitehtävät kuuluvat alueosastolle. Molempien rahastojen todentamisesta vastaa henkilöstö- ja hallintoyksikkö. Ministeriö on laatinut ohjeet, joissa esitetään noudatettavat menettelyt yksityiskohtaisesti. 40. Tarkastusviranomaisena toimii riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka toimii kansliapäällikön alaisuudessa samassa ministeriössä. Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset 41. Suomi on toimittanut kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista: Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu. Työntekijöitä vähentänyt yritys Microsoft Mobile Oy, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut henkilöstön vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvannut työntekijänsä asianmukaisesti. Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään. FI 11 FI

12 Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia. EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Talousarvioesitys 42. EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/ artiklassa säädetään. 43. Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle. 44. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta. Muut asiaan liittyvät asiakirjat 45. Samaan aikaan kun komissio esittää ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaista budjettikohtaa koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on euroa. 46. Samaan aikaan kun komissio tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta EUVL L 347, , s EUVL C 373, , s. 1. FI 12 FI

13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta EGF/2016/001 FI/Microsoft EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta ( ) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/ ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 15 ja erityisesti sen 13 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä EGR, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille. (2) EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/ artiklassa säädetään. (3) Suomi esitti 11 päivänä maaliskuuta 2016 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi Microsoftin (Microsoft Mobile Oy) ja 8 toimittajan ja jatkojalostajan toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/ artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/ artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. (4) Asetuksen (EU) N:o 1309/ artiklan 2 kohdan mukaisesti Suomen hakemus voidaan kelpuuttaa, koska työntekijävähennyksillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen talouteen. (5) Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön ,00 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella. (6) Jotta EGR-rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään, EUVL L 347, , s EUVL C 373, , s. 1. Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, , s. 884). FI 13 FI

14 OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2016 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [sen hyväksymispäivästä]. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä. FI 14 FI