AQUABEST. Parhaat vesiviljelykäytännöt Itämerellä käyttöön. Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Transkriptio

1 AQUABEST Parhaat vesiviljelykäytännöt Itämerellä käyttöön Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesiviljelyllä kotimaista kalaa ruokapöytään Seminaari Parainen

2 Maailman ja Itämeren ongelmat

3 Ruokapula on globaali haaste Maailman kasvava väestö tarvitsee lisää ruokaa

4 Vesiviljely on vastannut haasteeseen Maailman vesiviljelyn tuotanto Miljoonaa tonnia Others Norway Chile Vietnam India China

5 paitsi Itämeren alueella Globaalista kehityksestä poiketen on vesiviljely Itämeren alueella alkanut taantua! World + 8,0 % Vesiviljelyn vuotuinen kasvunopeus (ei sisällä vesikasveja) Europe + 2,3 % EU 27-1,0 % Itämeri %

6 ja erityisesti meillä Suomessa - 25 % Saaristomeri -40 %

7 Euroopan Unionin Itämeristrategia

8 EU:n Itämeristrategia (2010) ja vesiviljely Strategiassa on tunnistettu vesiviljelyn kasvuedellytysten kehittämistarve Strategisen kehittämisen työkaluina ovat ns. lippulaivaprojektit Aquabest on vesiviljelyn kehittämisestä vastaava lippulaivaprojekti

9 Sidosryhmäkysely vesiviljelystä

10 Alan elinkeinot Kalatalous- ja maaseutuhallinto Tutkimus ja koulutus Ympäristötahot Mukana kaikki EU:n Itämeren maat Ryhmittelyt Itä Viro, Latvia, Liettua ja Puola Länsi Saksa, Tanska ja Ruotsi Pohjoinen Suomi ja Ahvenanmaa Yhteensä 158 asiantuntijanäkemystä

11 Laajasti hyväksytyt yleiset väittämät Vesiviljely tuo tuoreen kalan tarjonnan kaikkialle Vesiviljely tuo työtä syrjäisille ja taantuneille alueille Vesiviljelyn lisääminen vähentää ylikalastuksen ongelmia Ruuan tuottaminen lähellä kuluttajaa on kestävää Tarvitaan globaalit säännöt vastuulliseen vesiviljelyyn Kala on ekotehokkaampi rehunkäyttäjä kuin maaeläimet Kaikki Elinkeino Kalatalous- ja maaseutuhallinto Tutkimus ja opetus Ympäristötahot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

12 Vähäisemmin kannatetut yleiset väittämät Kalaraaka-aineiden käyttö rehussa uhkaa kalakantoja Vesiviljelystä on haittaa luonnonkalakantojen suojelulle Kaukotuonti ei aiheuta olennaista ekologista kuormaa Vesiviljely tuhlaa niukkoja vesivaroja Vesiviljely on keskitettävä maailman suurtuotantoalueille Kaikkea kalankäyttöä on vähennettävä ekoriskien vuoksi Kaikki Elinkeino Kalatalous- ja maaseutuhallinto Tutkimus ja opetus Ympäristötahot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %

13 Keskeisimmät ongelmat Itämeren alueella Eri mieltä Samaa mieltä Kehittymätön merialuesuunnittelu Epäreilu tukipolitiikka Lyhyet lupakaudet Työläs ja kallis lupaprosessi Kasvavat haittaeläinongelmat Vähäinen poliittinen tuki

14 Vesiviljelyn kestävälle lisäämiselle kannatusta väite: Itämeren alueella on edellytyksiä vesiviljelyn lisäämiseen Kaikki Itä Länsi Pohjoinen Elinkeino Kala- ja maaseutuhallinto Tutkimus ja opetus Ympäristötahot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

15 Koodi kestävälle kasvulle

16 Strategisten kehitystavoitteiden määrittely Kyselyssä tunnistettujen ongelmien ja alan kehittämisen poliittisten tavoitteiden synteesinä määritettiin strategiset kehittämislinjaukset Linjaukset kirjoitettiin ohjauskoodin muotoon (Code of conduct)

17 Kehittämistä edellyttäviä pullonkauloja

18 Neljä laajakantoisinta pullonkaulaa Säätelyjärjestelmät ovat hyvin raskaita ja monimutkaisia eivätkä kannusta vesiensuojelun kehittämiseen Vesiviljelyä ei ole otettu huomion aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa Rehujen ravinteet tulevat Itämeren ulkopuolelta, jolloin vesiviljelyn päästöt lisäävät meren kokonaiskuormitusta Uusien kiertovesitekniikoiden soveltuvuutta ei ole arvioitu eikä niiden teknologiaa siirretty koko Itämeren alueelle

19 Säätelyjärjestelmien arviointi Tuotokset Nykyisten lakijärjestelmien kuvaus Vertailevat analyysit Ehdotukset muutoksiksi ja kannustimiksi Itsesäätelyjärjestelmien sovellusarviointi WP3 koordinointi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Unto Eskelinen

20 Sijainninohjaus ja sen vaatima tuotantotekniikka Tuotokset Tietämyksen kokoaminen ohjekirjaksi Jämtlannin ja Kalmarin tapausselvitykset Liiketoiminnan esisuunnitelma avomeriviljelyyn Simpukanviljelyn teknologiat WP4 koordinointi Jämtlannin maakuntahallitus (Torsta Ab) Erik Olofsson

21 Itämeren ravinteiden kierrätys Tuotokset Kirjolohen (FIN), nieriän (SWE) ja piikkikampelan (GER) koeviljely itämerirehuilla Arviot Itämeren raaka-aineiden saatavuudesta ja hinnasta Kannustinmallien arviointi WP5 koordinointi Ruotsin maatalousyliopisto SLU Anders Kiessling

22 Uudet laitostekniikat Tuotokset Soveltuvuustestauksen käsikirja Soveltuvuuden tapausselvitys Valkovenäjällä Typenpoiston kehittäminen murtovesikierrätykseen Kiertovesijärjestelmien käytön lyhytkurssit WP6 koordinointi Tanskan tekninen yliopisto DTU Alfred Jokumsen

23 AQUABEST Rahoitus ja konsortio

24 Pähkinänkuoressa Päärahoittaja Euroopan Unionin Itämeriohjelma Kokonaisbudjetti 3,745 miljoonaa euroa Kesto Vetovastuu RKTL, koordinaattorina Jouni Vielma Muita partnereita 13, kahdeksasta maasta Liitännäispartnereita 3 kansainvälistä järjestöä 14 yritystä ja kansallista organisaatiota

25 Partnerit

26 Liitännäispartnerit HELCOM Helsinki Commission ICES International Council for the Exploration of the Sea NACEE Network for Aquaculture Centres in Central and Eastern Europe BioMar A/S Raisio Agro AquaCircle The Association of Fishmeal and Fishoil Manufacturers in Denmark Finnish Fish Farmer's Association Åland Fish Farmers Association The Beijer Institute of Ecological Economics Jämtland County Administrative Board, Bart De Wachter Kalmar County Administrative Board, Peter Ekholm, Director of Regional Planning The Kalmarsund Commission The Regional County of Kalmar The County Administrative Board of Stockholm Regional Council of Southwest Finland Regional Council of Central Finland

27 Internet

28 Kiitos