A. TAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS

Transkriptio

1 TAITEIDEN TIEDEKUNTA Taiteiden tiedekunta on taideyliopisto tiedeyliopiston sisällä. Tiedekunnassa on viisi koulutusohjelmaa, jotka ovat audiovisuaalinen mediakulttuuri, graafinen suunnittelu, kuvataidekasvatus, tekstiili ja vaatetusala sekä teollinen muotoilu. Koulutusohjelmissa suoritetaan kolmivuotinen taiteen kandidaatin tutkinto ja kaksivuotinen maisterin tutkinto. Jatkotutkintona on mahdollista suorittaa taiteen tohtorin tutkinto. Tiedekunnan noin opiskelijaa ja 80 työntekijää muodostavat luovan yhteisön, joka toimii muotoilun, median ja taiteen alueilla alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lapin arktinen ympäristö tarjoaa puitteet muun muassa pohjoiseen luontoon, kulttuuriin ja matkailuun liittyville opetusprojekteille. Kansainväliset luennoitsijat ja vaihto opiskelijat tuovat erilaisia näkemyksiä eri puolilta maailmaa. Yhteistyötä yritysmaailman kanssa tehdään myös erilaisissa projekteissa. Koska taiteiden tiedekunta on osa tiedeyliopistoa, muotoilun ja median opiskelijat oppivat yhdistämään luovaan taiteelliseen työhönsä tieteellisten menetelmien ja alan teknologioiden hallintaa. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa puolestaan korostuu taiteellinen toiminta opettajuuden yhtenä perustana. Tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen laaja alaiset mahdollisuudet suunnata opinnot mielenkiinnon ja erikoistumisalan mukaan. Sivuaineopintoja voi valita yliopiston eri tiedekunnista. Sivuaineet antavat monipuolisen näkökulman tulevan ammattikuvan muodostamiseen. Taiteen maisterit työllistyvät moniin erilaisiin tehtäviin, mm. suunnittelu ja tuotantotehtäviin, taideteollisen alan asiantuntijoiksi sekä opetus, tutkimus ja johtotehtäviin. Lisätietoja opinnoista: Taiteiden tiedekunnan valintaperusteet esitetään kahdessa osassa: A. Taiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus B. Pelkästään taiteen maisterin tutkintoon johtava koulutus PÄÄVALINNAT A. TAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS 1. HAKUKÄYTÄNTÖ 1.1. HAKUKELPOISUUS Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

2 Henkilö, joka katsoo omaavansa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet täyttämättä kuitenkaan edellä todettuja pohjakoulutusvaatimuksia, voi hakea tiedekunnalta lupaa osallistua valintakokeisiin toimittamalla sitä koskevan perustellun hakemuksen koulutusselvityksineen tiedekunnan kansliaan viimeistään HAKUMENETTELYJA HAKUAJAT Taiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hakevien suomalaisten ja kansainvälisten hakijoiden hakuaika alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina klo Kansainvälinen hakija on ulkomaalainen, joka on ulkomailla saavuttanut korkeakoulukelpoisuuden suomalainen, joka on ulkomailla saavuttanut korkeakoulukelpoisuuden ulkomaalainen, joka on Suomessa saavuttanut korkeakoulukelpoisuuden, mutta jonka äidinkieli on muu kuin suomi. Opiskeluoikeutta taiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa tai tilaamalla paperisen hakulomakkeen Opetushallitukselta: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki, avoinna arkisin 9 15, (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti) yliopistohaku@oph.fi, puh , faksi Liitteet ml. mahdollinen lukiodiplomi, ennakkotehtävät toimitetaan klo mennessä osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Keväällä 2010 valmistuvat (esim. ammatillinen perustutkinto) toimittavat tutkintotodistuksensa viimeistään Liitteeksi tulevien todistusten tulee olla kahden henkilön oikeaksi todistamia. 1.3.VALINTAKOKEET Valintakoekutsut Kutsut valintakokeisiin hyväksytyille postitetaan viimeistään Mikäli et ole saanut kutsua, voit tarkistaa tilanteen sähköpostilla ttk.opinto@ulapland.fi tai soittamalla, Mirka Luostarinen puh tai Raili Heikkilä puh Valintakoeajat Valintakokeet kandidaatin ja maisterin tutkintoihin pidetään seuraavasti: Audiovisuaalinen mediakulttuuri, graafinen suunnittelu, teollinen muotoilu, tekstiili ja vaatetusala: Kuvataidekasvatus: (I osa ja II osa 16.6.) Valintakoetehtävien suoritusajat ovat klo Tehtäväkohtaisista poikkeuksista ilmoitetaan erikseen. Valintakokeeseen osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus. Valintakoetehtävien palautus Ennakkotehtäviä, valintakoetehtäviä tai näytekansiotehtävää ei palauteta hakijoille. 2

3 Esteetön opiskelu Erityisjärjestelyt valintakokeessa Yliopistoomme pyrkivät vammaiset hakevat opiskeluoikeutta samalla tavalla kuin muutkin hakijat. Valintakokeeseen osallistumista voidaan helpottaa erityisjärjestelyin (esimerkiksi oma huone, lisävalaistus, lisäaika, tietokone kirjoittamista varten). Mikäli tarvitset vamman tai sairauden perusteella erityisjärjestelyjä valintakokeessa, ota yhteyttä hakuaikana tiedekunnan opintopäällikköön, , sekä esitä lääkärintodistus ja pyyntö tarvitsemistasi erityisjärjestelyistä. Yliopistomme tukee vammaisten opiskelijoiden opintoja opetusjärjestelyin mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi luento ja opetusmateriaalia voit pyytää etukäteen opettajalta ja tenttijärjestelyissä voimme joustaa valintakokeen tapaan. Verkko opiskelu tarjoaa opiskelumuodon, joka ei ole sidoksissa aikaan ja paikkaan. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijatuutorit neuvovat käytännön opiskeluasioissa. Vammainen opiskelija saa halutessaan myös vertaistuutorin, joka on perehtynyt opiskeluympäristöön vammaisen opiskelijan näkökulmasta. Liikkumisedellytykset yliopistomme päärakennuksessa ovat hyvät. Rakennus on uusi ja sen suunnittelussa on voitu ottaa huomioon vammaisten opiskelijoiden tarpeet mahdollisimman pitkälle. Kaikki yliopiston tiedekunnat palveluineen ovat saman katon alla. Tarkempaa tietoa saat yliopistomme www sivuilta: ja valtakunnallisesta opetushallituksen Esteetön korkeakouluopiskelu julkaisusta, joka löytyy myös internetistä > Koulutusoppaat. Lapin yliopistolla on tasaarvosuunnitelma sekä syrjinnän vastainen suunnitelma, jotka löytyvät yliopiston nettisivuilta TULOSTEN JULKISTAMINEN Valintakokeiden tulokset julkistetaan viimeistään Lapin yliopiston virallisella ilmoitustaululla. Tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti hyväksytyille, varasijoille hyväksytyille ja hylätyille. Niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet suostumuksensa hakulomakkeessa, julkistetaan myös tiedekunnan www sivuilla. Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelijaksi hyväksytyn on vahvistettava opiskelupaikan vastaanottaminen kirjallisesti viimeistään tiistaina klo Muussa tapauksessa hän menettää opiskelupaikkansa OIKAISUPYYNNÖT Oikaisupyyntö ennakkotehtävistä on tehtävä kirjallisena viimeistään klo mennessä. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa oikaisupyyntö ensimmäisen osan jälkeen on tehtävä kirjallisena valintakokeiden toisen osan alkuun klo 9.00 mennessä. Oikaisupyynnön jättäneet osallistuvat toiseen osaan siihen saakka, kunnes oikaisupyyntö on käsitelty. 3

4 Lopulliseen opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti tiedekunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta, viimeistään klo Yhden korkeakoulupaikan säännös Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opiskelijaksi hyväksytty voi opiskelijahaun päävalinnassa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESR rahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle. Opiskelupaikan vastaanottaminen Syksyllä 2010 alkavien koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään Jos olet hakenut useaan korkeakoulupaikkaan, selvitä valintojen tulokset kaikista hakemistasi paikoista ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Vastaanottamisilmoituksen voit tehdä osoitteessa tai palauttamalla määräajassa hyväksymiskirjeen mukana tullut vastaanottamisilmoitus korkeakouluun. Määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei huomioida. Kaikkien viimeistään hyväksyttyjen on toimitettava vastaanottamisilmoitus viimeistään klo siihen korkeakouluun, josta ottaa paikan vastaan. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Hyväksymispäivämäärästä riippuu, voitko jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon olet jäänyt varasijalle. Voit jonottaa vain, jos sinut on hyväksytty viimeistään Jonotus on voimassa saakka. Jos sinut hyväksytään siihen mennessä paikkaan, jota olet jonottanut, siitä tulee lopullinen opiskelupaikkasi. Muutoin lopulliseksi opiskelupaikaksesi tulee koulutus, jonka olet ilmoittanut vastaanottavasi siinä tapauksessa, ettet pääse jonottamaasi koulutukseen. Voit jonottaa vain yhteen paikkaan, eikä jonotuskohdetta voi vaihtaa. Kaikkiin yliopistoissa järjestettäviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Jos et ole varma, voitko jonottaa haluamaasi koulutukseen, varmista se kyseisestä yliopistosta ennen vastaanottamisilmoituksen jättämistä. Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja joillakin aloilla yliopistoissa käytössä olevissa yhteishauissa ja valinnoissa joudut asettamaan koulutukset suosituimmuusjärjestykseen jo hakuvaiheessa. Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen, etkä voi merkitä jonotuskohteeksi kuin ylempänä hakutoiveena olleen koulutuksen. Kaikille tai sen jälkeen hyväksytyille korkeakoulut ilmoittavat, milloin opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on viimeistään palautettava. Näillä hakijoilla ei ole oikeutta jonottaa toista paikkaa. Yhteishakujen ulkopuolisiin koulutuksiin hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä paikan vastaanottoilmoitus allekirjoitettuna korkeakouluun. Näihin koulutuksiin hyväksytyille hakijoille ei ole jonotusmahdollisuutta. 4

5 Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos olet saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa, ennen kuin olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin sinun tulee tehdä kirjallinen korjauspyyntö perusteluineen siihen korkeakouluun, josta olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Esimerkkitapauksia yhden korkeakoulupaikan säännökseen löydät osoitteesta Säännöksen toteutuksessa käytettävät rekisterit Säännöksen toteutumista seurataan yliopistojen hakija ja opinto oikeusrekisterin (HAREK) sekä ammattikorkeakoulujen hakija ja opiskelupaikkarekisterin (AMKOREK) avulla. Rekistereitä ylläpitää Opetushallitus. Sinulla on oikeus tarkastaa itseäsi koskevat rekistereihin tallennetut tiedot. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Voit tarkastaa itseäsi koskevat tiedot siitä korkeakoulusta, johon olet hakenut tai tullut valituksi. Mikäli olet hakenut useampaan kuin yhteen korkeakouluun, voit tarkastaa tietosi rekisterinpitäjältä. Rekistereistä voidaan luovuttaa tietoja opetusviranomaisille, Tilastokeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, työvoimaviranomaisille ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäjille. Sen lisäksi rekisterinpitäjä voi luovuttaa rekisteristä hakijan suostumuksella nimi ja osoitetietoja myös koulutusta koskevaa tiedottamista ja markkinointia varten. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa tietoa löydät tietosuojavaltuutetun kotisivuilta ( Lainsäädäntö Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä L 1058/1998 Yliopistolaki 558/2009 Asetus yliopistoasetuksen muuttamisesta 75/1999 Ammattikorkeakoululaki 351/2003 Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005 Henkilötietolaki L523/1999 Lisätietoja Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Opetushallitus: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, avoinna arkisin 9 15 (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti). yliopistohaku@oph.fi, puhelin , faksi VALINTAMENETTELY Opiskelijavalinta kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tehdään ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella. Todistuspisteet ja lukiodiplomi Todistuspisteitä annetaan kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hakeville ylioppilastutkinnosta. Kansainvälisen IB tutkinnon, EB tutkinnon tai Reifeprüfung tutkinnon suorittaneiden hakijoiden kohdalla sovelletaan alla esitettyä ylioppilastutkintotaulukkoa siten, että tutkintotodistuksesta saatava enimmäispistemäärä on 5 pistettä. 5

6 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistuksen äidinkielen arvosanasta ja kolmesta parhaasta aineesta lasketaan pisteet seuraavasti: approbatur 1 pistettä, lubenter approbatur 2 pistettä, cum laude approbatur 3 pistettä, magna cum laude approbatur 4 pistettä, eximia cum laude approbatur 5 pistettä ja laudatur 6 pistettä. Arvosanoista saatu yhteispistemäärä muutetaan alla olevan taulukon mukaisesti valinnassa huomioitaviksi pisteiksi: yo pisteet valinnan pisteet Vuonna 1990 tai sen jälkeen ylioppilaaksi kirjoittavien ylioppilastutkintotiedot saadaan suoraan hakija ja opinto oikeusjärjestelmästä, joten ylioppilastutkintotodistuksia ei tarvitse liittää mukaan. Ennen vuotta 1990 ylioppilaaksi kirjoittaneet lähettävät yliopistolle määräaikaan mennessä kahden henkilön oikeaksi todistaman kopion yo todistuksesta. IB tutkinto Ylioppilastutkinto 7 Excellent... laudatur 6 Very good... eximia cum laude approbatur 5 Good.. magna cum laude approbatur 4 Satisfactory.. cum laude approbatur 3 Mediocre lubenter approbatur 2 Poor approbatur Reifeprufung tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur 7... cum laude approbatur lubenter approbatur 4. approbatur EB tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur Lukiodiplomi Kuvataiteen, media alan tai käsityön lukiodiplomi korvaa yhden ennakkotehtävän (tehtävä 1) kaikissa koulutusohjelmissa. Korvaavasta ennakkotehtävästä annetaan lukiodiplomista saatu pistemäärä (enintään 5 pistettä). Lukiodiplomin suoritusvuodella ei ole merkitystä. Abiturientit, joilla ei ole vielä virallista lukiodiplomitodistusta, lähettävät määräaikaan men 6

7 nessä yliopistolle lukion rehtorin tai opettajan antaman väliaikaisen todistuksen arvosanoineen. Saamen kielen taitoiset Jokaiseen koulutusohjelmaan voidaan ottaa yksi saamen kieltä taitava opiskelija, jonka saama pistemäärä on alhaisempi kuin hyväksytyillä ja jonka valintatoimikunta katsoo menestyneen valintakoetehtävissä riittävän hyvin. Tässä kiintiössä valitun tulee osoittaa saamen kielen taitonsa valintakokeiden yhteydessä järjestettävässä saamen kielen kokeessa. Sellaista saamen kieltä taitavaa hakijaa, joka tulee muutoinkin hyväksytyksi yliopistoon, ei lueta saamen kielen taitoisten kiintiöön. Kansainväliset hakijat Kansainvälisten hakijoiden haku kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tapahtuu alla olevien koulutusohjelmakohtaisten ohjeiden mukaan. Ennakko ja valintakoetehtävät käännetään pyydettäessä englannin kielelle. Taiteiden tiedekuntien eri koulutusohjelmiin voidaan hyväksyä kansainvälisiä hakijoita yhteensä enintään 10 (2 opiskelijaa / koulutusohjelma). Hakijoilta edellytetään ulkomailla suoritettua koulutusta, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä suomen kielen taitoa. Opetus tapahtuu pääosin suomen kielellä. Valintakokeen haastattelussa varmistetaan hakijan suomen kielen taito. Hakuaika alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina klo Opiskeluoikeutta kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa tai tilaamalla paperisen hakulomakkeen Opetushallitukselta: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki, avoinna arkisin 9 15, (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti) yliopistohaku@oph.fi, puh , faksi Liitteet toimitetaan klo mennessä osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Tullakseen valituksi hakijan valintakokeista saama pistemäärä tulee olla vähintään sama kuin alin hyväksytty pistemäärä. KOULUTUSOHJELMAT AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman pääaine on mediatiede. Audiovisuaalisen median eri osa alueita hyödyntävän taiteen, kulttuurin ja tuotannon alueet ja niiden tutkimus ovat erityinen painopistealue Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Näin painottuneena mediakulttuuria ei opeteta Suomessa muissa yliopistoissa. Median kenttä on laaja, moniulotteinen ja dynaaminen kulttuurin alue, joka sisältää esimerkiksi elokuva ja televisioilmaisun, videotaiteen, dokumentin, musiikkivideon, animaation, tietokonepelien, multimedian, verkkomedian, vuorovaikutteisen median ja sosiaalisen median ilmenemismuotojen tarkastelua historiallisesti, kulttuurisesti, ilmaisullisesti ja tuotannollisesti. 7

8 Koulutusohjelman opinnot koostuvat mediatieteen ja mediataiteen sisällöllisten ja ilmaisullisten muotojen teoreettisesta ja käytännöllisestä (tuotannollisesta) tarkastelusta eri medioissa. Tiedollinen ja teoreettinen akateeminen tutkimus limittyy ilmaisulliseen, taiteelliseen ja tuotannolliseen toimintaan. Viimemainittuja valmiuksia on mahdollista harjaannuttaa esimerkiksi työpaja ja projektityöskentelyllä, joita tarjotaan koulutusohjelman omissa sivuaineissa videoilmaisussa ja multimediassa sekä muissa tiedekunnassa tarjottavissa taide ja kulttuuriopinnoissa. Perusopinnoissa painotus on alan historian ja kehityksen sekä eri ilmenemismuotojen haltuunotossa. Aineopinnoissa käsitellään syvemmin mediailmaisun ja tutkimuksen ulottuvuuksia mediakriittisiä lähestymistapoja unohtamatta. Opinnoissa luodaan näkemys mediakulttuurista ja sen kehityksestä sekä annetaan teoreettisia ja metodisia valmiuksia opiskelijan oman tutkimustyön harjoittamiseksi kandidaatti ja maisterivaiheessa. Syventävissä opinnoissa on mahdollista erikoistua ja syventyä johonkin audiovisuaalisen mediakulttuurin osa alueeseen. Koulutusala suuntautuu myös mediakulttuurin logiikan tarkasteluun, kuten mediateknologian, taiteen ja kulttuurin rajapintojen hahmottamiseen. Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelmasta valmistuu mediakulttuurin monipuolisia ammattilaisia. Tulevaisuuden työtehtävät voivat liittyä esimerkiksi itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn, työskentelyyn erilaisissa mediatuotannoissa, toimimiseen laajemmissa kehitys ja suunnitteluprojekteissa tai median, taiteen ja kulttuurin tutkimukseen. Koulutus tähtää siihen, että opiskelijalle muodostuu itsenäisen ja itseohjautuvan työn kautta syvällinen perehtyneisyys johonkin mediatieteen, mediataiteen, mediakulttuurin tai mediatutkimuksen osaan. Aloituspaikat Koulutusohjelmaan hyväksytään 18 opiskelijaa suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Valintakoe kandidaatin ja maisterin tutkintoihin Valintakoe koostuu kolmesta ennakkotehtävästä (enintään 5 pistettä/tehtävä) ja kaksipäiväisestä valintakokeesta. Kuvataiteen, media alan tai käsityön lukiodiplomi korvaa yhden ennakkotehtävän (tehtävä 1). Korvaavasta ennakkotehtävästä annetaan lukiodiplomista saatu pistemäärä (enintään 5 pistettä). Ennakkotehtävien perusteella kutsutaan valintakokeeseen enintään 45 hakijaa. Valintakokeeseen sisältyy yksi ennakkoon valmisteltava tehtävä, joka esitellään valintakokeessa. Tehtävän laatimisesta annetaan ohjeet kutsukirjeen mukana. Valintakokeessa on mm. kirjallinen, kuvallis äänellinen, kuvallis kirjallinen ja haastattelutehtävä. Kirjallinen tehtävä perustuu valintakokeessa jaettavaan kirjalliseen materiaaliin. Kirjallisen tehtävän tavoitteena on arvioida kykyä ymmärtää ja soveltaa lukemaansa sekä kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Kuvallis äänelliset tehtävät voivat liittyä esim. ohjaukseen, visuaaliseen tai äänelliseen ilmaisuun. Jokaisessa tehtävässä määritellään suoritustapa ja arviointiperusteet. Arviointiperusteet voivat painottua esimerkiksi esitystapaan, ideointikykyyn tai rakenteellisuuteen. Haastattelu perustuu ennakkoon valmisteltuun tehtävään. 8

9 Lopulliset pisteet lasketaan seuraavasti: kirjallinen tehtävä = enintään 5 p 3 tehtävää /enintään 5 p/teht. = enintään 15 p haastattelu = enintään 5 p todistus = enintään 5 p yhteensä enintään 30 p. Tasapistetapauksissa tehtävistä saatu pistemäärä ratkaisee paremmuusjärjestyksen. Mikäli tämäkin johtaa tasapisteisiin, kaikki tasapisteisiin päätyneet hyväksytään opiskelijoiksi. Tehtävät arvioivat valintatoimikunnan asettamat tehtäväkohtaiset arviointiryhmät GRAAFISEN SUUNNITTELUN KOULUTUSOHJELMA Graafinen suunnittelu liittyy laajasti kuvallisen viestinnän osa alueisiin. Opinnot keskittyvät kuvallisen käyttötaiteen teoreettisiin lähtökohtiin, historiaan ja käytännön sovelluksiin. Koulutuksessa painottuvat erityisesti kuvallisen suunnittelun ja typografian valmiudet. Käytännön harjoituksissa sovelletaan taitoja perinteisiin ja digitaalisiin viestintävälineisiin. Koulutusohjelma koostuu yleisopinnoista, pääaineen perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineopinnoista. Graafisen suunnittelun perus ja aineopinnot keskittyvät suunnitteluun sekä viestin muotoiluun vastaanottaja huomioon ottaen. Syventävissä opinnoissa perehdytään alan erityiskysymyksiin ja teoreettisiin lähtökohtiin. Sivuaineopintoja voi valita taiteiden tiedekunnan opintojen lisäksi Lapin yliopiston muista tiedekunnista ja myös muista yliopistoista. Graafisen suunnittelun tietämystä voi laajentaa esimerkiksi taidehistorian ja multimedian opinnoilla. Yleisopinnot koostuvat kieli ja viestintäopinnoista sekä pääainetta täydentävistä taideopinnoista. Aloituspaikat Koulutusohjelmaan hyväksytään 15 opiskelijaa suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Valintakoe kandidaatin ja maisterin tutkintoihin Valintakoe koostuu kolmesta ennakkotehtävästä (enintään 5 pistettä/tehtävä) ja kaksipäiväisestä valintakokeesta. Kuvataiteen, media alan tai käsityön lukiodiplomi korvaa yhden ennakkotehtävän (tehtävä 1). Korvaavasta ennakkotehtävästä annetaan lukiodiplomista saatu pistemäärä (enintään 5 pistettä). Ennakkotehtävien perusteella kutsutaan valintakokeeseen enintään 45 hakijaa. Valintakokeeseen sisältyy yksi ennakkoon valmisteltava tehtävä, joka esitellään valintakokeessa. Tehtävän laatimisesta annetaan ohjeet kutsukirjeen mukana. Valintakokeessa on kirjallinen tehtävä, kuvallispainotteisia tehtäviä ja haastattelu. Kirjallinen tehtävä perustuu Janne Seppäsen kirjaan nimeltä Katseen voima (Janne Seppänen: Katseen voima, Vastapaino 2001, Tampere). Kirjallisen tehtävän tavoitteena on arvioida kykyä ymmärtää ja soveltaa lukemaansa sekä kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Haastattelu perustuu ennakkoon valmisteltuun tehtävään. Kuvalliset tehtävät painottuvat esim. esitystapaan, ideointiin, värinkäyttöön ja rakenteellisuuteen. Jokaisessa tehtävässä määritellään suoritustapa ja arviointiperusteet. 9

10 Lopulliset pisteet lasketaan seuraavasti: kirjallinen tehtävä = enintään 5 p 3 tehtävää /enintään 5 p/teht. = enintään 15 p haastattelu = enintään 5 p todistus = enintään 5 p yhteensä enintään 30 p. Tasapistetapauksissa tehtävistä saatu pistemäärä ratkaisee paremmuusjärjestyksen. Mikäli tämäkin johtaa tasapisteisiin, kaikki tasapisteisiin päätyneet hyväksytään opiskelijoiksi. Arvioinnin suorittaa valintatoimikunnan asettamat tehtäväkohtaiset arviointiryhmät. KUVATAIDEKASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA Maisterin tutkinnon suorittaneilla on pätevyys peruskoulun ja lukion lehtorin virkaan. He voivat myös toimia kuvataiteenopettajina ammatillisissa oppilaitoksissa, lasten ja nuorten kuvataidekouluissa sekä vapaan sivistystyön piirissä. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet taiteelliseen, teoreettiseen ja kulttuuriseen alan hallitsemiseen. Opiskelija saa hyvät tiedot esteettisen kasvatuksen ja taidekasvatuksen teoriasta ja käytännöstä, visuaalisen kulttuurin eri osa alueista sekä niiden kasvatuksellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Opinnot koostuvat pääaineen opinnoista, opettajan pedagogista opinnoista, sivuaineopinnoista sekä kieli ja viestintäopinnoista. Pääaineen opintojen sisällöt ovat taiteellinen työskentely, taidehistoria, kuvan tulkinta ja teoria, taidekasvatuksen teoria ja käytäntö sekä tutkimus. Pääaineen opinnot jakautuvat perus, aine ja syventäviin opintoihin. Taiteellisen työskentelyn tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat valmiudet taiteen tekemiseen. Kuvan tulkinta ja teoria antaa opiskelijalle valmiuksia kuvan rakenteelliseen ja sisällölliseen analyysiin. Taidekasvatuksen teoria ja käytäntö antaa opiskelijalle omaan alaan liittyviä perustietoja, käsitteistöä ja metodeja sekä ohjaa opiskelijaa muodostamaan laaja alaista ammatti identiteettiä. Taidekasvatuksen tutkimuksessa opiskelija perehtyy taidekasvatuksen keskeisiin teoreettisiin ja metodologisiin sisältöihin sekä tärkeimpiin saavutuksiin ja tutkimustuloksiin. Opinnot kehittävät opiskelijan valmiuksia tiedon soveltamiseen ja oman tutkimuksen tekemiseen. Pro gradu tutkielma laaditaan opintojen loppuvaiheessa. Vapaasti valittavat sivuaineopinnot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden omien tavoitteidensa, taipumustensa ja urasuunnitelmiensa mukaiseen suuntautumiseen ja voivat olla tieteenala ja/tai kuvataideopintoja. Vapaavalintaisina sivuaineina voi suorittaa myös toisen opetettavan aineen perus ja aineopinnot ja näin saavuttaa toisen opetettavan aineen aineenopettajan kelpoisuuden. Sivuaineopintoja voi valita taiteiden tiedekunnan lisäksi muista Lapin yliopiston tiedekunnista ja muista yliopistoista. Kieli ja viestintäopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia tiedonhankintaan ja käsittelyyn. Aloituspaikat Koulutusohjelmaan hyväksytään 26 opiskelijaa suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Valintakoe kandidaatin ja maisterin tutkintoihin Valintakoe muodostuu kolmesta ennakkotehtävästä (enintään 5 pistettä/tehtävä) sekä 10

11 kaksiosaisesta valintakokeesta. Kuvataiteen, media alan tai käsityön lukiodiplomi korvaa yhden ennakkotehtävän (tehtävä 1). Korvaavasta ennakkotehtävästä annetaan lukiodiplomista saatu pistemäärä (enintään 5 pistettä). Ennakkotehtävien perusteella kutsutaan valintakokeeseen enintään 120 hakijaa. Valintakoetehtävät ovat kuvallisia, kirjallisia ja pedagogisia. Jokaisessa tehtävässä määritellään suoritustapa ja arviointiperusteet. Valintakokeen ensimmäisen osan neljän tehtävän perusteella valitaan toiseen osaan enintään 52 hakijaa. Ensimmäisen osan tehtävät ovat maalaustehtävä (enintään 5p), kirjallinen tehtävä (perustuu kokeessa jaettavaan materiaaliin; enintään 3 p), mediatehtävä (enintään 5p) ja plastinen tehtävä (enintään 5 p), yhteensä enintään 18 pistettä. Valintakokeen toisessa osassa on kolme tehtävää: pedagoginen tehtävä (enintään 6 p), haastattelu, (enintään 6 p) ja soveltava kuvallinen tehtävä (enintään 6 p). Lopulliset pisteet määräytyvät seuraavasti: I osan pisteet jaettuna kahdella enintään 9 p II osan tehtävät (3X6 p) enintään 18 p todistus enintään 5 p yhteensä enintään 32 pistettä Mikäli viimeisillä sijoilla opiskelemaan hyväksyttävät hakijat saavat saman pistemäärän, tehtävistä saatu pistemäärä ratkaisee paremmuusjärjestyksen. Mikäli tämäkin johtaa tasapisteisiin, kaikki tasapisteisiin päätyneet hyväksytään opiskelijoiksi. Tehtävien arvioinnin suorittavat valintatoimikunnan asettamat tehtäväkohtaiset arviointiryhmät. Valintakoetehtäviä ei palauteta. TEKSTIILI JA VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelmassa joko tekstiili tai vaatetusalan ammattikuvaa lähestytään taiteellisesta ja monitieteisestä näkökulmasta. Koulutusohjelma antaa valmiudet tekstiili tai vaatetussuunnitteluun sekä väri ja materiaalisuunnitteluun. Tavoitteena on yhdistää alan käytäntöjen tuntemus yliopistolliseen tutkimukseen ja tarjota haasteelliset lähtökohdat tutkimuksen, suunnittelun ja käytännön soveltamiseen. Tekstiilialan opetus sisältää mm. kudontaa, painokangasta, tilasuunnittelua, tekstiilitaiteen opintoja ja suunnitteluteknologiaa yhdistäen tilan, tekstiilin ja tuotteiden muotoilun visuaaliseksi kokonaisuudeksi. Vaatetusalan opintoihin kuuluu vaatteen ja malliston suunnittelua erilaisille kohderyhmille, erityisvaatteiden suunnittelua, muotosuunnittelua ja tuotteistamista sekä materiaalitietoutta. Koulutusohjelman tavoitteena on tarjota mahdollisuus taidollisen, taiteellisen ja teoreettisen tiedon uudenlaiseen yhdistämiseen. Opinnot jakaantuvat yleisopintoihin, tekstiili tai vaatetusalan perus, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus ja aineopinnot keskittyvät joko tekstiili tai vaatetusalan suunnittelu ja käyttöalueisiin sekä niihin liittyviin materiaaleihin ja suunnitteluprosesseihin. Koulutusohjelman yleisopinnot koostuvat kieli ja viestintäopinnoista, jotka antavat valmiuksia yliopistollisiin opintoihin sekä pääainetta laajentavista ja täydentävistä taide ja kulttuuriopinnoista. Sivuaineopintoja voi valita taiteiden tiedekunnan lisäksi Lapin yliopiston muista tiedekunnista ja myös muista yliopistoista. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös ulkomaisissa yliopistoissa. 11

12 Aloituspaikat Koulutusohjelmaan hyväksytään 20 opiskelijaa (10 tekstiiliala, 10 vaatetusala) suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Hakuvaiheessa on valittava suuntautumisvaihtoehto. Valintakoe kandidaatin ja maisterin tutkintoihin Valintakoe koostuu kolmesta ennakkotehtävästä (enintään 5 pistettä/tehtävä), hakijan tekemästä näytekansiosta ja kaksipäiväisestä valintakokeesta. Kuvataiteen, media alan tai käsityön lukiodiplomi korvaa yhden ennakkotehtävän (tehtävä 1). Korvaavasta ennakkotehtävästä annetaan lukiodiplomista saatu pistemäärä (enintään 5 pistettä). Ennakkotehtävien perusteella kutsutaan valintakokeeseen enintään 60 hakijaa. Valintakokeeseen sisältyy yksi ennakkoon valmisteltava tehtävä, joka esitellään valintakokeessa. Tehtävän laatimisesta annetaan ohjeet kutsukirjeen mukana. Valintakoetehtävistä on osa koulutusohjelman yhteisiä, osa suuntautumisvaihtoehdoittain eriytyviä. Tehtävässä määritellään suoritustapa ja arviointiperusteet. Tehtävän luonteesta riippuen niissä painotetaan mm esitystapaa, ideointia, värinkäyttöä, rakenteellisuutta, sisällön välittymistä tai kirjallista ilmaisua. Kirjallinen tehtävä perustuu valintakokeessa jaettavaan kirjalliseen materiaaliin. Kirjallisen tehtävän tavoitteena on arvioida kykyä ymmärtää ja soveltaa lukemaansa sekä kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Haastattelu perustuu ennakkoon valmisteltuun tehtävään. Lopulliset pisteet lasketaan seuraavasti: kolme tehtävää (5 p/teht.) enintään 15 p haastattelu enintään 5 p todistus enintään 5 p yhteensä enintään 25 pistettä. Tasapistetapauksissa tehtävistä saatu pistemäärä ratkaisee paremmuusjärjestyksen. Mikäli tämäkin johtaa tasapisteisiin, kaikki tasapisteisiin päätyneet hyväksytään opiskelijoiksi. Tehtäväkohtaiset arvioinnit suorittavat valintatoimikunnan asettamat vähintään kaksijäseniset arviointiryhmät. TEOLLISEN MUOTOILUN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma antaa valmiudet toimia muotoilijana tuotekehityksen parissa. Muotoilu on ammatillista palvelua, joka optimoi tuotteen toiminnot, ulkoasun ja arvon hyödyttäen sekä käyttäjää että valmistajaa. Teollinen muotoilija perustaa työskentelynsä käyttäjätarpeiden, tulevien trendien ja uusien teknologioiden luovaan yhdistämiseen sekä yhteistyöhön useiden ammattialojen kanssa. Teollisen muotoilun kohteina voivat olla elektroniikkatuotteet, ajoneuvot, koneet ja laitteet, rakennetut ympäristöt, kalusteet ja käyttöliittymät. Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet muotoilutoimistoihin, yrittäjiksi, in house muotoilijoiksi kotimaisiin ja kansainvälisiin yrityksiin, tutkijoiksi ja jatko opiskelijoiksi yliopistoihin sekä opetus ja neuvontatehtäviin. Koulutus koostuu yleisopinnoista, perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Yleisopinnot koostuvat kieli ja viestintäopinnoista, jotka antavat valmiuksia yliopistollisiin opintoihin sekä pääainetta täydentävistä kulttuuri ja taideopinnoista. Teollisen muotoilun perus ja aineopinnot antavat yleiset taiteelliset, metodiset ja tieteelliset valmiudet tuote ja ympäristösuunnittelun ammattitehtäviin. 12

13 Syventävät opinnot kehittävät valmiutta itsenäiseen tiedon hankintaan ja soveltamiseen. Opinnoissa painottuvat taiteellisen ja tieteellisen tieto taidon syventäminen, joka tähtää tuote ja ympäristösuunnittelun tehtävien laaja alaiseen hallintaan. Opiskelija valitsee syventymiskohteekseen alansa kannalta taiteellisesti, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisen aihekokonaisuuden. Taiteen maisterin tutkintoon johtavien opintojen päätteeksi laaditaan pro gradu tutkielma. Sivuaineopintoina on mahdollista suorittaa taiteiden tiedekunnan muiden koulutusohjelmien sekä muiden tiedekuntien (myös muissa yliopistoissa) opintokokonaisuuksia. Lapin yliopistossa on tarjolla laaja valikoima vaihtoehtoja, mm. informaatioteknologia, mediatiede, kuvataide, Design Management, kasvatustiede, psykologia, kulttuurihistoria, taidehistoria, sosiologia ja markkinointi. Yliopiston kansainvälinen toiminta on hyvin vilkasta ja opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös ulkomaisissa yliopistoissa. Teollisen muotoilun opinnoissa sovelletaan taiteellisia ja monitieteisiä opintoja käytännön ongelmanratkaisuun, innovaatiotoimintaan sekä luovaan suunnitteluun ja muotoiluun. Opiskelussa vuorottelevat luentomuotoinen teoriaopetus ja oma aloitteisuuteen kannustava tekemällä oppiminen ja tutkiminen. Aloituspaikat Koulutusohjelmaan hyväksytään 18 opiskelijaa suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja Valintakoe kandidaatin ja maisterin tutkintoihin Valintakoe koostuu kolmesta ennakkotehtävästä (enintään 5 pistettä/tehtävä) ja valintakokeesta. Kuvataiteen, media alan tai käsityön lukiodiplomi korvaa yhden ennakkotehtävän (tehtävä 1). Korvaavasta ennakkotehtävästä annetaan lukiodiplomista saatu pistemäärä (enintään 5 pistettä). Ennakkotehtävien perusteella valintakokeeseen kutsutaan enintään 60 hakijaa. Valintakokeeseen sisältyy yksi ennakkoon valmisteltava tehtävä, joka esitellään valintakokeessa. Tehtävän laatimisesta annetaan ohjeet kutsukirjeen mukana. Valintakoe muodostuu viidestä tehtävästä. Jokaisessa tehtävässä määritellään suoritustapa ja arviointiperusteet. Tehtävän luonteesta riippuen ne painottuvat esimerkiksi kirjalliseen ilmaisuun, esitystapaan, ideointiin, värinkäyttöön tai rakenteellisuuteen. Kirjallinen tehtävä perustuu valintakokeessa jaettavaan kirjalliseen materiaaliin. Kirjallisen tehtävän tavoitteena on arvioida kykyä ymmärtää ja soveltaa lukemaansa sekä kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Haastattelu perustuu ennakkoon valmisteltuun tehtävään. Lopulliset pisteet määräytyvät seuraavasti: viisi valintakoetehtävää (enintään 5 p/tehtävä) todistus yhteensä enintään 25 p enintään 5 p enintään 30 pistettä. Mikäli viimeisillä sijoilla opiskelemaan hyväksyttävät hakijat saavat saman pistemäärän, tehtävistä saatu pistemäärä ratkaisee paremmuusjärjestyksen. Mikäli tämäkin johtaa tasapisteisiin, kaikki tasapisteisiin päätyneet hyväksytään opiskelijoiksi. Tehtäväkohtaiset arvioinnit suorittavat valintatoimikunnan asettamat vähintään kaksijäseniset arviointiryhmät. 13

14 ERILLISVALINNAT A. TAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS avoimia yliopisto opintoja suorittaneet siirto opiskelijat 1. HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT Muista yliopistoista siirtoa hakevien ja avoimen yliopiston opintoja suorittaneiden hakuaika alkaa maanantaina ja päättyy torstaina klo Opiskeluoikeutta haetaan www sivuilla olevalla hakulomakkeella osoitteesta Hakulomakkeen voi myös tilata puhelimitse, ja Hakulomake ja liitteet toimitetaan osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi, klo mennessä. Tulokset julkistetaan Avoimia yliopisto opintoja suorittaneet Sisäänotto: enintään kaksi/koulutusohjelma Taiteiden tiedekunnan koulutusohjelmiin (ei koske kuvataidekasvatusta) voidaan hyväksyä opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet vähintään 50ov/85 op tutkintoon soveltuvia avoimia yliopisto opintoja Lapin yliopiston tai jonkun muun yliopiston vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti. Opintoihin tulee sisältyä koulutusohjelman pääaineen perusopinnot (approbatur opinnot) sekä muita tutkintoon soveltuvia opintoja. Tässä ryhmässä eivät voi pyrkiä ne henkilöt, joilla on yliopistotutkinto tai opiskeluoikeus jossakin yliopistossa. Opiskelijoiden valinta tapahtuu opintosuoritusten määrän, laatutason sekä portfolion perusteella. Portfolion tulee koostua 5 10 työstä, jotka liittyvät hakemaansa alaan ja hakijan omaan taiteelliseen työskentelyyn tai omaan taideteollisen alan osaamiseen. Portfolion esitysmuoto voi vaihdella. Siirto opiskelijat Sisäänotto: enintään kaksi/koulutusohjelma Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös jossain muussa yliopistossa opintonsa aloittanut. Opinto oikeuden siirto edellyttää, että tutkintoon soveltuvia opintoja on vähintään 50 ov/85 op, joista pääaineen tai pääaineeksi rinnastettavia opintoja on 15 ov/25 op. Hakemukseen liitetään virallinen opintosuoritusote. B. TAITEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Taiteiden tiedekuntaan voidaan valita opiskelijoita suorittamaan pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa, maisterin tutkintoa. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että maisterin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Aikaisemmista opinnoista riippuen voi tiedekunta edellyttää opiskelemaan valitun suorittamaan 14

15 täydentäviä opintoja enintään 60 opintopisteen verran. Tällöin maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa noin kolmessa vuodessa. Aikaisempaan tutkintoon jo sisältyviä opintoja ei pääsääntöisesti voi sisällyttää ko. maisterin tutkintoon. Opiskelijoille laaditaan opintojen alussa henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Koulutusohjelmien kuvaus on kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen alla. 1. HAKU MAISTERIOPINTOIHIN 1.1. HAKUKELPOISUUS Audiovisuaalinen mediakulttuuri Hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkintoa (viestintä, media tai muu soveltuva ala) tai alalle soveltuvia yliopisto opintoja (120 ov/180 op) tai viestintä tai media alan ammattikorkeakoulututkintoa. Graafinen suunnittelu Hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkintoa (viestintäala, graafinen suunnittelu tai muu soveltuva ala) tai alalle soveltuvia yliopisto opintoja (120 ov/180 op) tai ammattikorkeakoulututkintoa (graafinen suunnittelu tai viestintäala). Kuvataidekasvatus Hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkintoa (taideteollinen tai siihen soveltuva ala) tai alalle soveltuvia yliopisto opintoja (120 ov/180 op) tai taideteollisen alan ammattikorkeakoulututkintoa. Aiempiin opintoihin voi sisältyä kuvataidekasvatuksen tai siihen soveltuvia opintoja, kuten esimerkiksi kuvataiteen, taidekasvatuksen, taidehistorian, taideteollisen alan, media alan opintoja sekä opettajan pedagogiset opinnot tai kasvatustieteellisiä opintoja. Tekstiili ja vaatetusala Hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkintoa (tekstiili tai vaatetusala tai muu soveltuva ala) tai alalle soveltuvia yliopisto opintoja (120 ov/180 op) tai ammattikorkeakoulututkintoa (tekstiili tai vaatetusala, vestonomi, sisustusala, tekstiiliinsinööri). Teollinen muotoilu Hakijoilta edellytetään vähintään kandidaatin tutkintoa (muotoilu tai muu soveltuva ala) tai alalle soveltuvia yliopisto opintoja (120 ov/180 op) tai ammattikorkeakoulututkintoa (muotoilu tai muu soveltuva ala). Keväällä 2010 valmistuvien tulee liittää hakemukseen virallinen opintosuoritusote ja tieto valmistumisajasta. Kansainväliset hakijat: hakuaika alkaa ja päättyy Hakuohjeet osoitteessa 15

16 1.2. HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT Maisteriopintoihin hakevien hakuaika alkaa maanantaina ja päättyy torstaina klo Opiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti Lapin yliopiston hakulomakkeella, jota on saatavissa Lapin yliopiston verkkosivuilta osoitteessa sekä Lapin yliopiston opiskelupalveluista , Hakulomake ja liitteet (mm. tutkintotodistus, opintosuoritusote, portfolio) toimitetaan osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi, klo mennessä. Maisteriopintoihin hakeville ei anneta todistuspisteitä aiemmista tutkinnoista. Tutkintotodistukset tulee kuitenkin liittää hakemukseen. Keväällä 2010 valmistuvien tulee liittää hakemukseen virallinen opintosuoritusote ja tieto valmistumisajasta. Portfoliot palautetaan oikaisupyyntöajan päättymisen jälkeen VALINTAKOKEET JA AIKATAULUT Valintakoekutsut Kutsut valintakokeisiin hyväksytyille postitetaan viimeistään Mikäli et ole saanut kutsua, voit tarkistaa tilanteen sähköpostilla tai soittamalla, Mirka Luostarinen puh tai Raili Heikkilä puh Valintakoeajat Maisterin tutkintoon hakevien valintakokeet pidetään seuraavasti: Audiovisuaalinen mediakulttuuri, graafinen suunnittelu: maanantaina Teollinen muotoilu, tekstiili ja vaatetusala: tiistaina Kuvataidekasvatus: keskiviikkona Valintakoetehtävien suoritusajat ovat klo Valintakokeeseen osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus. Tulokset Valintojen tulokset julkistetaan Tuloksista ilmoitetaan kirjeellä kaikille hakijoille. Niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet tähän suostumuksensa hakulomakkeessa, julkistetaan myös tiedekunnan www sivuilla. Oikaisupyyntö Opiskelijavalintaan tyytymätön pyrkijä voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti tiedekunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta, viimeistään Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelijaksi hyväksytyn on vahvistettava opiskelupaikan vastaanottaminen kirjallisesti viimeistään tiistaina klo Muussa tapauksessa hän menettää opiskelupaikkansa. 16

17 1.4. ALOITUSPAIKAT Sisäänoton enimmäismäärät: audiovisuaalinen mediakulttuuri enintään 10 opiskelijaa graafinen suunnittelu enintään 10 opiskelijaa kuvataidekasvatus enintään 6 opiskelijaa tekstiili ja vaatetusala enintään 16 opiskelijaa (8 tekstiiliala, 8 vaatetusala) teollinen muotoilu enintään 10 opiskelijaa 1.5. VALINTAMENETTELY AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA Valinta maisterin tutkintoon Opiskelijavalinta tehdään portfolion, valintakokeen kirjallisen tehtävän ja haastattelun perusteella. Kirjallinen tehtävä perustuu valintakokeessa jaettavaan kirjalliseen materiaaliin. Kirjallisen tehtävän tavoitteena on arvioida kykyä ymmärtää ja soveltaa lukemaansa sekä kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Portfolion/työnäytekansion tulee koostua hakemaansa alaan ja omaan taiteelliseen työskentelyyn liittyvistä teoksista/töistä (5 10 työtä). Esitysmuotona voi olla paperitulosteet, diapositiivit, valokuvat, cd rom, video tms. Teokset ja tallenteet voi myös esittää DVD levyllä muunnettuna digitaaliseen muotoon, tekstit suositeltavimmin rtf tai JPG muodossa, kuvat JPEG muodossa ja videot, animaatiot tai multimedia.mov (QuickTime), MP4 tai AVImuodossa. Teoksista tulee laatia luettelo, josta ilmenee tuotteen nimi, lyhyt selostus teoksen/työn sisällöstä ja tarkoituksesta, toteutustapa ja toteutusvuosi. Hakulomakkeeseen tulee liittää tutkintotodistus, portfolio, ansioluettelo, motivaatiokirje. Ansioluettelo sisältää henkilötiedot, koulutuksen, työkokemuksen, mahdolliset näyttelyt, palkinnot ja apurahat. Motivaatiokirjeestä tulee käydä ilmi mm. hakijan kiinnostus alaan ja koulutukseen, perustelut hakeutumisesta Lapin yliopistoon sekä odotukset koulutukselta. Hakemuksen perusteella osa hakijoista kutsutaan valintakokeeseen. Lopullinen pistemäärä on enimmillään 15 pistettä: portfoliosta enintään 5 p, kirjallisesta tehtävästä enintään 5 p, haastattelusta enintään 5 p. Valintatoimikunta päättää sisäänottomäärän loppuarvioinnissaan. GRAAFISEN SUUNNITTELUN KOULUTUSOHJELMA Valinta maisterin tutkintoon Opiskelijavalinta tehdään tehdään portfolion, valintakokeen kirjallisen tehtävän ja haastattelun perusteella. Kirjallinen tehtävä perustuu Janne Seppäsen kirjaan nimeltä Katseen voima (Janne Seppänen: Katseen voima, Vastapaino 2001, Tampere). Kirjallisen tehtävän tavoitteena on arvioida kykyä ymmärtää ja soveltaa lukemaansa sekä kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Portfolion/työnäytekansion tulee koostua hakemaansa alaan ja omaan taiteelliseen työskentelyyn liittyvistä teoksista/töistä (5 10 työtä). Esitysmuotona voi olla paperitulosteet, diapositiivit, valokuvat, cd rom, video tms. Teoksista tulee laatia luettelo, josta ilmenee tuotteen nimi, lyhyt selostus teoksen/työn sisällöstä ja tarkoituksesta, toteutustapa ja toteutusvuosi. 17

18 Hakulomakkeeseen tulee liittää tutkintotodistus, portfolio, ansioluettelo, motivaatiokirje. Ansioluettelo sisältää henkilötiedot, koulutuksen, työkokemuksen, mahdolliset näyttelyt, palkinnot ja apurahat. Motivaatiokirjeestä tulee käydä ilmi mm. hakijan kiinnostus alaan ja koulutukseen, perustelut hakeutumisesta Lapin yliopistoon sekä odotukset koulutukselta. Hakemuksen perusteella osa hakijoista kutsutaan valintakokeeseen. Lopullinen pistemäärä on enimmillään 15 pistettä: portfoliosta enintään 5 p, kirjallisesta tehtävästä enintään 5 p, haastattelusta enintään 5 p. Valintatoimikunta päättää sisäänottomäärän loppuarvioinnissaan. KUVATAIDEKASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman maisterin tutkinnon suorittaneilla on pätevyys peruskoulun ja lukion lehtorin virkaan. He voivat myös toimia kuvataiteenopettajina ammatillisissa oppilaitoksissa, lasten ja nuorten kuvataidekouluissa sekä vapaan sivistystyön piirissä. Valinta maisterin tutkintoon Opiskelijavalinta tehdään tehdään portfolion, tutkinto ja työtodistusten ja valintakokeen perusteella. Hakulomakkeeseen liitetään portfolio ja oikeaksi todistetut todistusjäljennökset suoritetuista opinnoista sekä opetus ja ohjaustyöstä. Valintakokeeseen kutsutaan enintään 12 parasta hakijaa portfolion (enintään 12 pistettä), tutkintoon soveltuvien aiempien opintojen (enintään 3 pistettä) ja työkokemuksen (enintään 3 pistettä) perusteella. Tasapistetapauksissa portfolion pisteet ratkaisevat. Työkokemus Pedagogisesta kokemuksesta annetaan lisäpisteitä enintään 3 pistettä alla olevan taulukon mukaisesti. Työkokemuspisteitä annetaan päätoimisesta opetustyöstä (16 h/vko). Työn ei tarvitse olla kestoltaan yhtäjaksoista, vaan voi koostua myös lyhyemmistä jaksoista. Aika Pisteet 1 kk 9 kk 1 p 10 kk 18 kk 2 p 19 kk 3 p Valintakoe koostuu haastattelusta ja kuvallisesta tehtävästä. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään haastattelun (enintään 6 p.), kuvallisen tehtävän (enintään 6 p.) sekä portfolion perusteella (portfolion pisteet jaettuna kahdella, enintään 6 p). Ohjeet portfolion laatimisesta: Saatesanat: Kerro lyhyesti itsestäsi ja tavoitteistasi. Mikä on mielestäsi kuvataidekasvattajan tehtävä ja miksi haluat tehdä kuvataideopettajan työtä? Perustele, miksi juuri sinut tulisi valita kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin. Laajuus: 1 2 sivua (A4), fonttikoko 12, riviväli 1,5. 18

19 Teokset: Liitä portfolioon kolme teosta, teoskokonaisuutta tai niiden tallennetta. Teosten tulee esitellä taiteellista tai kuvallista työskentelyäsi ja osaamistasi. Teokset voivat olla eri tekniikoilla ja menetelmillä toteutettuja visuaalisia / taiteellisia produktioita. Kaksiulotteiset teokset (piirustukset, maalaukset, grafiikanvedokset, valokuvat, diapositiivit, esityskuvat tai muut vastaavat) voidaan liittää portfolioon alkuperäisinä. Suurikokoiset teokset, kolmiulotteiset työt, tilateokset, ympäristötaideteokset, performanssit tai vastaavat esitellään portfoliossa tallenteina. Teosten ja tallenteiden toteutustapa voi olla valokuvien, työpiirustusten jne. lisäksi myös jokin muu seuraavin rajoituksin: digitaalinen kuva cd levyllä JPEG muodossa, animaatio tai multimedia CD levyllä, video QuickTime, AVI, VHS tai DV muodossa. Portfolioon liitetään digitaalisena tallenteena vain digitaaliset teokset. Porfolioon ei tule liittää teoskuvia sekä printteinä että digitaalisina kuvina. Prosessikuvaus: Valitse portfoliostasi yksi teos, josta teet prosessikuvauksen. Mieti, miten voit parhaiten ilmaista visuaalista ajatteluasi ja työskentelytapaasi prosessikuvauksessa. Kuvallisesta/kirjallisesta prosessikuvauksesta tulee käydä ilmi teoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvät vaiheet. Portfolion toteutus: Kokoa portfoliosi kansioon (korkeintaan A3 koko). Kirjaa portfolion teokset sisällysluetteloon. Luettelossa tulee mainita ainakin teoksen nimi ja/tai teema, tekotapa, materiaali, koko, toteuttamistarkoitus sekä toteuttamisvuosi. Mikäli työsi on ollut näytteillä, kerro sisällysluettelossa missä ja koska teokset ovat olleet näytteillä, missä niitä on esitetty tai ne on julkaistu. Merkitse nimesi portfolion sisäkanteen. Merkitse nimesi myös jokaisen teoksen (ja niiden osien) taakse, diapositiiviin, cd levyyn, dv:een ja videoon. TEKSTIILI JA VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA Valinta maisterin tutkintoon Opiskelijavalinta tehdään portfolion, valintakokeen kirjallisen tehtävän ja haastattelun perusteella. Kirjallinen tehtävä perustuu valintakokeessa jaettavaan kirjalliseen materiaaliin. Kirjallisen tehtävän tavoitteena on arvioida kykyä ymmärtää ja soveltaa lukemaansa sekä kykyä kirjalliseen ilmaisuun. Portfoliossa hakijan tulee esitellä tekstiili tai vaatetusalan opintojensa ja/tai alan työkokemukseen perustuvaa keskeistä osaamistaan kuvin ja tekstein. Portfolion koko saa olla enintään A3 ja sivumäärä enintään 12. Hakulomakkeeseen tulee liittää tutkintotodistus, portfolio, ansioluettelo, motivaatiokirje. Ansioluettelo sisältää henkilötiedot, koulutuksen, työkokemuksen, näyttelyt, palkinnot ja apurahat. Motivaatiokirjeestä tulee käydä ilmi mm. hakijan kiinnostus alaan ja koulutukseen, perustelut hakeutumisesta Lapin yliopistoon sekä odotukset koulutukselta. Hakemuksen perusteella osa hakijoista kutsutaan valintakokeeseen. Lopullinen pistemäärä on enimmillään 15 pistettä: portfoliosta enintään 5 p, kirjallisesta tehtävästä enintään 5 p, haastattelusta enintään 5 p. Valintatoimikunta päättää sisäänottomäärän loppuarvioinnissaan. 19