KYMENLAAKSON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Ehdotus

2 Sisältörakenne 1. Johdanto 2. Keskeisimmät rahoituksen kohteet Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa 3. Keskeisimmät rahoituksen kohteet Manner-Suomen ESR-ohjelmassa 4. Ohjelmareservin käyttö 5. Rahoitustaulukot Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 2

3 1 JOHDANTO Yhteistyöasiakirja sisältää yhteen sovitetun, perustellun esityksen rakennerahastovarojen ja vastaavien kansallisten rahoitusosuuksien kohdentumisesta maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville tahoille. Vuosien yhteistyöasiakirjassa esitetään EAKR-rahoitus Kymenlaakson Liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kesken ja ESR-rahoitus vain ELY-keskuksen osalta. Yhteistyöasiakirjassa esitetään myös toimintalinjan 5 rahoitus. Toimintalinjan 5 hallinnointi on keskitetty Etelä- Suomen maakuntien yhteiseen EU-yksikköön Päijät-Hämeen liittoon ja toimintalinjan 5 myöntövaltuudet osoitetaan Päijät-Hämeen liitolle. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman varoilla lisätään Etelä-Suomen alueiden houkuttelevuutta, edistetään innovaatiotoimintaa, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta sekä luodaan uusia työpaikkoja. ESR-rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa levien mahdollisuuksia menestyä ja edistetään tasa-arvoisuutta. Rahaston avulla voidaan parantaa työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistää uusien työpaikkojen luomista. Kymenlaaksossa EU-rahoitusta suunnataan Kymenlaakson maakuntaohjelman kehittämistavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on maakunnan vetovoiman lisääminen elinkeinorakennetta monipuolistamalla ja panostamalla korkean osaamisen palvelutuotteisiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, kasvuyrityksiin ja kestävään ympäristöliiketoimintaan. Keskeiset kehittämispainotukset vuosina 2012 ja 2013 liittyvät metsäklusterin uudistamiseen, tuulivoiman ja bioenergianalan kehittämiseen, pelialan kehittämiseen sekä palvelujen (ml. matkailu) uudistamiseen. 2 KESKEISIMMÄT RAHOITUKSEN KOHTEET ETELÄ-SUOMEN EAKR- OHJELMASSA Kymenlaakson maakuntaohjelmaan pohjautuen seuraavien vuosien toteutuksen painopisteenä on voimakkaan rakennemuutoksen aiheuttamien työpaikkamenetysten korvaaminen. Hankkeilla pyritään elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, yritystoiminnan edellytysten parantamiseen ja osaamisen monipuolistamiseen. Kaakkois-Suomen maakuntien yhteiset kehittämispainotukset ovat - metsäklusterin uudistaminen - puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen - ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen - logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen - Venäjä-yhteistyön vahvistaminen - osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen. Lisäksi Kymenlaaksossa kehitetään turvallisuusalaa ja palvelualoja. Vuosina 2012 ja 2013 painotetaan hankkeita, jotka tukevat Itämeristrategiaa. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoitteen mukaisesti rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat Kymenlaakson pkyritysten kilpailukykyä lisäämällä innovaatioiden kaupallistamista, keskinäistä verkostoitumista ja kansainvälistymistä. Kymenlaaksossa meneillään olevassa rakennemuutostilanteessa pyritään vahvistamaan yritystoimintaa ja monipuolistamaan tuotantorakenteita. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 3

4 Rahoitusta suunnataan metsäklusterin uudistamiseen. Puurakentamisen/ ekologisen rakentamisen hankkeisiin. Kymenlaaksoon on tarkoitus perustaa Suomen ensimmäinen liiketoimintavetoinen puurakentamiskeskus, joka yhdistää alan koulutusta ja tutkimusta ja tuotekehitystä palvelemaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen keskittyy ensivaiheessa tuulivoiman ja bioenergian klustereiden toimintojen käynnistämiseen. ICT-liiketoiminnan kehittäminen on painottumassa voimakkaasti pelialaan. Vuonna 2011 käynnistyi pelialaan liittyviä hankkeita seudullisen kehitysyhtiön Cursorin, Kouvolan seudun ammattiopiston ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston hanke käynnistyy vuoden 2012 alusta. Digitaalisten sisältöjen osaamiseen liittyvä liiketoiminnan kasvuhanke jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Myös sähköisen asioinnin kehittämiseen tullaan suuntaamaan panostuksia. Resursseja tullaan edelleen suuntaamaan maakunnalle tärkeän logistiikkatoimialan kehittämiseen. Tavoitteena on säilyttää transitoliikenteen ja logistiikan alan työpaikat ja lisätä niitä. Yritysrahoitus jakautuu ELY-keskuksen myöntämiin yrityskohtaisiin tukiin ja Finnvera Oyj:n myöntämien lainojen ja takausten kustannusten alentamiseen. Suuntaa-antavasti määrärahojen ajatellaan jakautuvan siten, että ELY-keskuksen osuus on 75 % ja Finnvera Oyj:n osuus 25 %. ELY-keskus myöntää yrityksille yritystoiminnan kehittämisestä annetun lain mukaisia valtionavustuksia investointeihin ja kehittämiseen sekä energia-avustuksista annetun asetuksen mukaisia tukia hankkeisiin, joilla lisätään uusiutuvan energian käyttöä. ELY-keskuksen investointituki kohdistuu merkittävää kasvupotentiaalia omaavien yritysten kasvuinvestointeihin, yritysten käyttämän teknologian tason merkittävään nostoon, yritysten tuottavuutta parantaviin investointeihin sekä yritysverkostojen kehittymistä tukeviin investointeihin. Lisäksi tuetaan yrityspohjan turvaamiseksi aloittavien yritysten investointeja. Kehittämistuki kohdistuu yritysten kansainvälistymisen käynnistämiseen ja laajentamiseen, tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka parantavat yritysten johtamista. Finnvera Oyj:n EAKR osarahoitteiset lainat ja takaukset kohdistuvat yritysten perustamiseen ja laajentamiseen. Osa Finnvera Oyj:n lainoista on erityisesti naisyrittäjille suunnattuja ja osa yritysten perustamis- ja muutosvaiheessa yrittäjille suunnattuja erityisluottoja. Käynnissä olevia projekteja ja hankeideoita vuosille Rakennemuutos - Rajukaasu - Rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa/ Cursor Oy Projektin vaikutuksesta syntyy kaakkoissuomalainen rakennemuutoksen johtamismalli, jossa on huomioitu alueelliset erityispiirteet ja jolla pystytään reagoimaan proaktiivisesti muuttuvaan elinkeinorakenteeseen. - Avainyritysten kehittämisohjelma/ Cursor Oy Tavoitteena on toteuttaa eri kehittämistoimenpiteitä noin 30 yrityksessä. Yhteistyö ja verkottuminen toteutetaan yritysten, kehittämisyhtiöiden ja ELYkeskuksen välillä. Metsäklusterin uudistaminen - Puurakentaminen/ekologinen rakentaminen/ Kouvola Innovation Oy Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen Rakentamisen arvoketjut (asumislähtöisyys) / uudet segmentit ja näihin liittyvä koulutus ja yritysosaaminen. Yhteistyöhankkeet Venäjälle. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 4

5 - Kymenlaakson logistiikan kehitysohjelma/ Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy - Straightway challenge/ Straightway Finland ry - Logistiikan tietoalusta/ Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ICT-liiketoiminnan ja sisällöntuotannon kehittäminen - DigiService - Digitaalisten palvelujen ja tuotteiden kehittäminen/ Cursor Oy Tavoitteena on Kymenlaakson logistiikan ja sen tunnettavuuden kehittäminen kokonaisuutena, logistisen osaamisen kasvattaminen alueella vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä, yritysten monipuolinen tukeminen asiakaslähtöisten palvelujen ja kilpailukyvyn kehittämisessä sekä ekologisen ja logistisen ajattelun yhdistäminen käytännön ratkaisuiksi (ns. logistiikan ekologinen optimointi). Hankkeen tavoitteena on löytää uusia tuoteryhmiä ja liikennevirtoja Venäjän kauttakulkuliikenteeseen ja sitä palvelevaan suomalaiseen logistiikka-alaan. Hankkeessa tutkitaan painopistealueiden (Venäjä, Intia, Kiina, Pohjoismaat) vienti- ja tuontiyrityksiä, niiden tuotteita, kasvavia segmenttejä, liikennevirtoja, logistiikan kapasiteettia ja tarvetta. Tarve logistiikkaa koskevan tiedon kokoamiseksi on noussut esiin useissa yhteyksissä viimeisen vuoden aikana. Keskusteluissa ovat olleet mukana mm. YIT, Invest in Finland, North European Logistics Institute, L1MOWA, Lars Project GmbH, Rakennustietosäätiö, Cursor Oy sekä Nordic Solutions Oy. Logistiikkaa koskeva tieto on pirstaleisena eri toimijoiden hankkeissa ja tietojärjestelmissä, yhtenäistä tietoalustaa ei ole. Toiminnan pääpaino on Kymenlaakson digitaalisen liiketoiminnan yritysten tuotteiden ja palvelujen soveltamisessa Kymenlaakson palvelualojen tarpeisiin. Projektin käytännön toimenpiteissä on merkittävä määrä myös pilottikohteiden prosessien kehittämistä, suunnittelua ja määrittelyä sekä lopulta valitun tuotteen/palvelun käyttöönotto ja jälkiarviointia/jatkokehitystä. - Game Cluster/ Cursor Oy Tavoitteena on kehittää yritysten toimintaedellytyksiä kansainvälisellä pelitoimialalla seuraavin toimenpitein: käynnistämällä koulutus- ja kehitysfoorumi, rakentamalla testi-, demo- ja kehitysympäristöjä, tukemalla yritysten demo- ja pelituotantoja, aloittamalla kustannus/julkaisutoiminta sekä tekemällä viestintää ja kansainvälistä markkinointia. Venäjä-yhteistyön vahvistaminen - Contract/ Cursor Oy Hankkeen tavoitteena on seudullisten yritysten vienti- ja myyntitoiminnan aktivoiminen Venäjä - liiketoimintaa kehittäviä palvelupaketteja ja koulutuksia toteuttamalla, osaamisen kehittymisen myötä tukea ja aikaansaada yrityksille oma-aloitteista Venäjä toimintaa, luoda uusia palvelupaketteja ja työkaluja Venäjä toimintaan sekä laatia Kymenlaakson Venäjä-palveluverkosto. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä tarvitaan uusia innovaatioita puurakentamiseen ja puun käytölle. WoodInno projektissa pyitään kehittämään yhdessä osaamiskeskustyyppisessä toimintaympäristössä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa uusia malleja, joiden avulla voidaan tuottaa ja ottaa käyttöön sekä soveltaa puurakentamisessa sellaisia innovaatioita, jotka Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 5

6 edistävät globaaleja ympäristötavoitteita ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen toteutumista myönteisellä tavalla. Lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu jatkaa projektirahoituksella modernin painekyllästyksen ja uusien käsiteltyjen puutuotteiden valmistamiseen liittyviä tutkimuksia. Bioenergia-alan koulutus on kehittynyt Kymenlaaksossa oppilaitosten, yritysten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyössä erittäin korkeatasoiseksi. Koulutuksen vienti käynnistyy vuosien aikana. Osaamisen kehittämisessä painotetaan edelleen myös logistiikka-alan koulutuksen kehittämistä, turvallisuusklusterissa kuljetusketjujen riskienhallintaa, ympäristöriskien arviointia, onnettomuustilanteiden simulointia ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Digitaalisen liiketoiminnassa tuetaan Kouvolan Kasarminmäen korkeakoulukampuksen kehittämisohjelmaan sisältyvän media-alan osaamiskeskuksen toiminnan sekä viestintä- ja kieliteknologian kehittämistä. Pelialan koulutusta kehitetään toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja LUTin Kouvolan yksikössä. OKM:n rahoitusta kohdennetaan erityisesti oppilaitos-elinkeinoelämä -yhteistyön vaatimien oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin. Uudet toimialat vaativat oppilaitoksiin uusia laitteita ja ohjelmia, joilla opetusta voidaan kehittää ja joita yritykset voivat käyttää tuotetestaukseen. Yritysrahoituksen käyttö jakautuu ELY-keskuksen myöntämän toimintaympäristötuen ja TEKESin myöntämän teknologiarahoituksen kesken. Suuntaa-antavasti määrärahojen ajatellaan jakautuvan siten, että ELY-keskuksen osuus on 20 % ja TEKESin osuus 80 %. ELY-keskus myöntää yritystoiminnan kehittämisestä annetun lain mukaisia valtionavustuksia toimintaympäristötukia yritysten liiketoimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin. Tuettavia hankkeita ovat erityisesti seudullisten elinkeino-organisaatioiden, oppi- ja tutkimuslaitosten sekä järjestöjen sellaiset hankkeet, joilla toteutetaan alueellisia tai seudullisia elinkeinopoliittisia strategioita. TEKESin ja ELY-keskuksen innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta-vastuualueen näkökulmasta erityisenä haasteena on alueen innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä on keskeistä luoda edellytyksiä tutkimukselle etenkin teknologian ja siihen perustuvan uuden liiketoiminnan alalla. Uuden osaamisen synnyttyä sen siirtäminen yrityksille ja yhteisöille onnistuu olemassa olevalla kansallisella rahoitusmallilla, mutta suurimmat haasteet uudella ohjelmakaudella ovat uusien tutkimusryhmien toiminnan käynnistämisessä sekä olemassa olevan tutkimusinfrastruktuurin vahvistamisessa. Kymenlaaksossa on runsaasti potentiaalia energiatehokkaiden toimintamallien ja teknologioiden kehittämiseen. Odotusarvona onkin edelleen, että alueen olemassa olevien klustereiden rajapinnoilla (energia ja ICT) kumpuaa uusia ideoita liiketoiminnaksi asti. Käynnissä olevia projekteja ja hankeideoita vuosille Puhtaan energia ja ympäristöteknologian kehittäminen - Jätehuollon alueellisten toimintastrategioiden kehittäminen tutkimuksen keinoin Kymenlaaksossa/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tavoitteena on tehdä Kymenlaaksolle sellaiset ajankohtaiset selvitykset, joiden avulla alueilla pystytään tekemään strategisesti tärkeitä jätehuollon kehittämisratkaisuja lähitulevaisuudessa. Selvitysten tavoitteena on, että näitä ratkaisuja varten tuotetaan tieto eri vaihtoehdoista ja niiden kestävyydestä toisiinsa verrattuna. Toisena tavoitteena on selvittää logistiset ja varastointiin liittyvät ratkaisut biohajoavien jätteiden käsittelystä tuleville maanparannus- ja lannoitetuotteille. Toisena vaihtoehtona on jätteenpolton tuhkien käsittelyvaihtoehtojen vertailu. Tavoitteena Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 6

7 - ProTek3000/ Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä - Uusiutuvan energian kehityshankkeet/ Cursor Oy, Kouvola Innovation Oy, KSAO, Kyamk on lisäksi koota alalla toimivien alueen yritysten tutkimus- ja kehittämistarpeet ja valmistella niiden pohjalta 3-5 tutkimushanketta, joiden avulla kehitetään yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Projektin tarkoituksena on kehittää alueen elinkeinorakenteen monipuolistamisen mahdollistava oppimisympäristö oppilaitoksen tiloihin. Tämä kemian, bio- ja prosessitekniikan alaa tukeva tekninen tila laitteistoineen ja ohjelmistoineen tulee tukemaan alueen yritysten tuotekehitystä ja testaustoimintaa. Uuden teknologian CHP-ratkaisut, biopolttoaineiden keräykseen, jalostamiseen ja jakeluun liittyvät järjestelmät Metsäklusterin uudistaminen - WoodInno/ Kouvolan kaupunki Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi, että kaikkien uusien rakennusten tulisi olla nollaenergiataloja vuodesta 2019 alkaen. Projektin tavoitteena on vastata näihin ympäristö- ja taloushaasteisiin sekä erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutoksen tarpeisiin synnyttämällä metsä- ja puuteollisuuden osaamiskeskus. Tavoitteena on kehittää yhdessä osaamiskeskustyyppisessä toimintaympäristössä ja ilmapiirissä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa uusia malleja, joiden avulla voidaan tuottaa ja ottaa käyttöön sekä soveltaa puurakentamisessa sellaisia innovaatioita, jotka edistävät toisaalta globaaleja ympäristötavoitteita sekä toisaalta metsäteollisuuden rakennemuutoksen toteutumista myönteisellä tavalla. - Puun modifiointiklusteri/ Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy - Pienrakentamisen ja puutuoteteollisuuden tuotekehitys ja kaupallistaminen/ Kymenlaakson ammattikorkeakouluoy ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen - Gamedu Pelialan koulutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa/ Kouvolan kaupunki Kouvolan seudun ammattiopisto - Kaakon Peliklusteri/ Cursor Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto - AuReStudio/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Kouvolan yksikkö) - Game Cluster/ Cursor Oy, Kouvola Innovation Oy Logistiikan ja infrastruktuurin vhvistaminen Projektissa muodostuu verkosto KyAMK:n, Cursor Oy:n, StoraEnson, kone- ja laitevalmistajien, puun jatkojalostajien sekä kemian teollisuuden kesken, joka rakentaa yhdessä vahvan osaamiskeskittymän painelaitteilla tehtävän puun modifointiteknologian ja -tuotteiden ympärille. Tavoitteena on puualan ja siihen liittyvän monialaisen osaamisen kehittäminen. Kehitetään edelleen kansainvälisen innovaatioympäristön luomista ja hyödyntämistä tuotekehityksessä. Tavoitteena on pelialan standardeja vastaavan oppimisympäristön luominen Kouvolan seudun ammattiopistolle pelialan koulutuksen käyttöön ja helposti ajan ja kehityksen mukana päivittyvän laite- ohjelmistokannan hankkiminen. Tavoitteena on kehittää pelialan toimintaedellytyksiä Kymenlaaksossa rakentamalla kehitysympäristö ja kehittämällä koulutusta sekä tutkimalla peliyritysten tarpeita ja ongelmia pelien kehityksessä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää Kymenlaakson alueelle kansallisesti korkeatasoista tekniikkaa ja osaamista lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR) hyödyntävien suorien ja tallennettujen ohjelmien, monimedialähetysten ja pelien kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää peliteollisuutta tukevaa toimintaympäristöä (testi-, demo- ja kehitysympäristö sekä koulutus).. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 7

8 - MERLOT Meriliikenteen ohjauksen tehostaminen/ Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy - KSAO RAJU/ Kouvolan kaupunki Kouvolan seudun ammattiopisto Projektin tavoitteena on KyAMK:n ja EKAMI:n yhteisen simulaattorikeskuksen monipuolistaminen nykyisiä tarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi, RescOp-hankkeen (ENPI) edellyttämän harjoittelun mahdollistaminen sekä liikenteenohjaajien koulutuksen tehostaminen ja yhteistyöverkoston vahvistaminen eri toimijoiden välille ja tehostaa simulaattorien yhteiskäyttöä yli rajojen. Tavoitteena on rautatiealan oppimisympäristöön tehtävien investointien ja kehitystyön avulla laajentaa ja vahvistaa rautatiealan opetukseen ja koulutukseen tarjottavia mahdollisuuksia rautatiealaan suuntautuvissa perustutkinnoissa, ammattitutkinnoissa, erityisammattitutkinnoissa ja muussa työelämätarpeisiin perustuvassa lyhytkestoisessa rautatiealan aikuiskoulutuksessa. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Rahoitusta suunnataan Itämeristrategiaa toteuttaviin hankkeisiin. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään lisäämään Kymenlaakson houkuttelevuutta asuin- ja yrittämispaikkana. Repovesi, Kymijoki ja Itäinen Suomenlahti sekä hyvin hoidetut kaupungit antavat kuvan elinvoimaisesta ja osaavasta maakunnasta. Matkailun kehittämisessä painopiste on ollut yritysten tuotekehityksen tukemisessa ja yritysten verkostoitumisen auttamisessa (mm. Valitse Kymi-hanke). Jatkossa keskitytään kärkikohteiden/ kärkiyritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Maankäytön suunnitelmat on saatava vastaamaan matkailijoiden ja alueen asukkaiden tarpeita ja toiveita. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus kohdentaa rahoitusta erityisesti ympäristöriskien hallintaan, ympäristöteknologiaan, keskustojen vetovoimaisuuden parantamiseen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta, luonnon virkistyskäytön edistämiseen sekä ekotehokkuuden kehittämiseen. Käynnissä olevia projekteja ja hankeideoita vuosille Puhtaan energia ja ympäristöteknologian kehittäminen - EkoKymenlaakso Kymenlaakson ekotehokkuuden kehittämisen yhteistyöprojekti/ Kotkan kaupunki Projektin tavoitteena on parantaa Kymenlaakson ekotehokkuutta yhteistyössä Kymenlaakson kuntien, asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. - OXY/ Pöyry Finland Oy OXY-hankkeessa meren pohjanläheistä vettä hapetetaan paikallisesti. Hapettamalla pyritään vähentämään sisäistä kuormitusta ja ehkäisemään rehevöitymisen aiheuttamia haitallisia ja viihtyvyyttä heikentäviä vaikutuksia, kuten leväkukintoja. Hapetuksen kohteina ovat alueet, joissa hapettomuutta esiintyy vain ajoittain. OXY antaa tekohengitystä alueille, jotka ovat vaarassa joutua kokonaan hapettomaan tilaan. Palvelualan kehittäminen: - Kouvolan TILTU/ Kouvolan kaupunki Hankkeen tuloksina tavoitellaan tilannetta, jossa palvelutarpeiden tyydyttämiseksi kaupungilla on käytettävissä useita asiakaslähtöisiä ja vaihtoehtoisia tuottamistapoja - STRADA Sotilashistoria alueellisen identi- Tavoitteena on tieteellisen tiedon ja osaamisen hyö- Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 8

9 teetin vahvistajana/ Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia - Kymi Sinfoniettan ja Uuno Klami sävellyskilpailun kansainvälisen ulottuvuuden ja oheistoimintojen kehittämishanke/ Kansainvälisen Uuno Klami - sävellyskilpailun kannatusyhdistys ry - Kulttuuriperintökohteiden kunnostaminen osana Suomenlahden matkailua/ Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut - KAAKON SUUNTA - Kotkan-Haminan seutusuunnitelmahanke/ Cursor Oy - Meidän Arboretum/ Mustilan Kotikunnassäätiö - Jamilahden kansanopiston vesikaton ja julkisivujen korjaus/ Karjalan Evankelinen Seura ry dyntäminen alueellisessa kehittämisessä. Lähtökohtana on kulttuurisektorin, puolustusvoimien sekä tutkimussektorin välisen yhteistyön vahvistaminen. Tavoitteena on luoda kasvualusta omaleimaiselle, alueen imagoa vahvistavan toiminnan kehittymiselle, joka tarjoaa mahdollisuuden alueelliselle erikoistumiselle ja erottautumiselle. Tavoitteena on kulttuurimatkailun edellytysten edistäminen. Kymenlaakson Orkesteri Oy:tä kehitetään kansainvälisyyden osalta Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun laajaa ja ajankohtaista kansainvälistä tunnettuutta hyödyntäen. Tavoitteena on kehittää luonto- ja kulttuurimatkailun edellytyksiä alueen palveluvarustuksen laatua ja turvallisuutta parantamalla. Tavoitteena on luoda toimintamalli sille, miten kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eri osatekijät ja toiminnot voidaan avata yhdenaikaisesti suunnittelulle ja miten niiden keskinäisiä vaikutuksia voidaan ymmärtää ja hallita. Hankkeen ajatuksena on sitouttaa paikallinen kyläyhteisö, kuntalaiset, harrastejärjestöt ja liikeyritykset kehittämään arboretumia yhdessä niin, että se yhdistää, kokoaa, synnyttää uutta aktiviteettia, työpaikkoja ja tulonhankkimis-mahdollisuuksia sekä paikallisesti parantaa viihtyvyyttä ja elämänlaatua. Tavoitteena on säilyttää Jamilahden perinteinen kansanopistorakennus tuleville sukupolville ja turvata opiston toiminta. - Tervasaaren risteily/ Haminan kaupunki Tavoitteena on kansainvälisen matkustajaliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Haminan Tervasaaressa - TARMO Kantasataman uusi käyttö/ Cursor Oy - Kymenlaakson hyvinvointistrategian päivittäminen/ Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Tavoitteena on suunnitelmien laatiminen elinkeinoelämän ja matkailun toimintaympäristön kehittämisestä kaupunkikeskustassa. Vuorovaikutus ja ympäristöystävällinen suunnittelu ovat onnistumisen kannalta keskeiset kriittiset menestystekijät. Tavoitteena on saada tarkoituksenmukaisempi ohjaus kuntien hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaan Toimintalinja 5: Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Toimintalinjan 5 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen hankkeilla vahvistetaan Etelä- Suomen suuralueen osaamiskeskittymien kilpailukykyä edistämällä niiden verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ylimaakunnallisten teemahankkeiden avulla keskitetään ja kohdennetaan ohjelmavaroja Etelä-Suomen ja maakuntien kehittämisen kannalta keskeisiin osaamisalueisiin ja tuetaan osaamiskeskusohjelman keskeisiä sisältöjä. Temaattisessa osiossa on ohjelmakaudella tähän mennessä toteutettu viisi hakukierrosta. Hankkeille myönnetty rahoitus on vuoden 2010 loppuun mennessä jakautunut seuraavasti: Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 9

10 Viideltä toteutetulta hakukierrokselta valittuihin ylimaakunnallisiin hankkeisiin sitoutuu rahoitusta (EAKR+valtio) yhteensä noin 54 miljoonaa euroa. Vuosien 2012 ja 2013 myöntämisvaltuuksia toimintalinjalla 5 tullaan kohdentamaan neljään teemaan, jotka Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjauskomitea on hyväksynyt kokouksessaan ) Ympäristö 2) Innovatiiviset puujalosteet 3) Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen, erityisesti Itämeren alueella 4) Digitaaliset sisällöt Lisäksi on todennäköistä, että vuoden 2012 aikana vapautuu päättyneistä hankkeista myöntövaltuuksia uudelleenkäytettäväksi. Näitä voidaan kohdentaa em. teemoihin tai Etelä-Suomen EAKRohjleman ohjauskomitean päätöksellä muihin toimintalinjan 5 teemoihin. Toimintalinjan 5 hallinnointi on keskitetty Etelä-Suomen maakuntien yhteiseen EU-yksikköön Päijät-Hämeen liittoon ja toimintalinjan 5 myöntövaltuudet osoitetaan liitteen X mukaisesti Päijät- Hämeen liitolle. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 10

11 3 KESKEISIMMÄT RAHOITUKSEN KOHTEET MANNER-SUOMEN ESR- OHJELMASSA Manner-Suomen ESR-ohjeman varoja käytetään tehostetusti täydentämään kansallisin varoin rahoitettuja toimenpiteitä työttömyysongelmien helpottamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Lisäksi rakennerahastoresursseja suunnataan rakennemuutoksiin liittyvien talous- ja työllisyysvaikutusten hoitamiseen. Toimia suunnataan aluellisten työttömyysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Rahoitusta kohdennetaan sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat maakuntaohjelmissa määritelty osaamisen ja maakunnan kehittymisen kannalta keskeisiksi. Tavoitteena parantaa yritysten kykyä toimia muuttuvassa toimintaympäristössä ja tukea uuden yrittäjyyden syntymistä sekä yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä. Painotuksia ovat mm. Kaakkois-Suomen kasvualat (esim. matkailu ja energia); uusien tuotannonalojen, tuotteiden/palvelujen ja tuotantomenetelmien kehitys, yritysten välinen yhteistyö, uusien yritysten perustaminen ja yritysten sijoittuminen alueelle pk-yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvu sekä edellytykset kansainvälistymiseen Käynnissä olevia projekteja ja jatkuvia hankkeita vuosille ICT-palvelujen tuottajaverkostot Cursor Oy, Kotkan- Haminan seudun kehittämisyhtiö Tavoite 1 on verkosto-osaamisen kehittäminen ja ICT-yritysverkoston luominen Kymenlaaksoon, hyödyntäen mm. integraattoriyritysten markkinatuntemusta ja verkostotyökaluja. Kilpailukyvyn kannalta keskeistä on toiminnan dynaamisuus, mikä edellyttää yritysten henkilöstöltä korkeaa ammatillista osaamista, kykyä työskennellä verkostoissa ja hyviä yhteistyösuhteita. Tavoitteena ja tuloksena on, että osallistuvissa yrityksissä henkilöstön asiantuntijuus kehittyy ja on kehittynyt toimimiseen yritysten verkostossa.. Tavoite 2 on varmistaa, että verkostolla on edellytykset elää ja kehittyä. Verkoston toiminnan mahdollistaminen on ajallisesti kaikkein eniten resursseja vievä kokonaisuus, jossa pureudutaan syvälle käytännön osaamisen kehittämiseen jokaisessa osallistuvassa pk-ict-yrityksessä. Lisäksi merkittävän roolin saa verkostojen ohjaukseen käytetyt menetelmät ja sähköinen työkalu, joita kehitetään ja käytetään hankkeen aikana ja jälkeen. Tavoite 3 on kartoittaa potentiaalisia asiakkaita ja saada verkostolle yhteinen asiakas, jolle verkoston yhteistoimitusta voidaan pilotoida. Näin pystytään todentamaan verkoston toiminta käytännössä ja toteuttaa ns. proof of concept. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 11

12 InnoVire Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Projektin ensisijaisena tavoitteena on kohdeyritysten innovaatioprosessien kehittäminen ja elinkeinoelämän monipuolistumisen tukeminen. Välillisenä tavoitteena on alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen, huomioiden jo olemassa olevat innovaatiokonseptit kuten BIC Kymin Kymenlaakson palvelut ja aluekeskusohjelmissa tehty innovaatioverkostotyö. Projektin avaintoimenpiteet 1. Projektin käynnistäminen 2. Tausta- ja kohdeyrityskartoitus 3. Kehitystyö yrityksissä 4. Kymenlaakson innovaatiotoiminnan kehittäminen, interaktiivisen InnoVirepalvelupisteen kehittäminen 5. Avaus- ja päätösseminaarin järjestäminen 6. Raportointi 7. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja käytäntöön vieminen Sosiaalinen media yrityksen voimavarana Kouvola Innovation Oy Sosiaalinen media kasvattaa suosiotaan koko ajan ja aihe on esillä entistä enemmän. Tunnetuimmat sosiaalisen median välineet lienevät Facebook ja Twitter, joita hyödyntävät etenkin nuoremman sukupolven edustajat. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää myös yritystoiminnassa, mutta tietoa tästä aiheesta on vielä tällä hetkellä vaikeasti saatavilla. Tietoa kyllä löytyy internetistä, mutta tieto on erittäin hajanaista ja asiaa tuntemattomalle vaikeaselkoista. Yritysten nuoremman sukupolven työntekijät ovat jo sosiaalisen median käyttäjiä, miksi tätä voimavaraa ei siis hyödynnettäisi yritystoiminnassakin. Hankkeen aikana sosiaalista mediaa tarkastellaan juuri pk-yrityksen näkökulmasta. Hankkeen antama tieto on selkeää, ymmärrettävää ja käytännönläheistä, ei siis tarvitse olla it-guru päästäkseen sisälle sosiaalisen median tarjoamiin etuihin. Sosiaalisen median ottaminen mukaan työrutiineihin voi paitsi helpottaa niitä myös parantaa liiketoimintaa, koska sosiaalisen median avulla rutiineja voidaan tehostaa ja näin jää enemmän aikaa varsinaisen liiketoiminnan hoitamiseen. Active Park Cursor Oy Active Park -hanke toteuttaa uudenlaista matkailun sisällöntuotantoa mm. tarjoamalla lisäpalveluja matkailuun, kehittämällä interaktiivisia palveluja matkailijoille ja kehittämällä kaupunkipuistoja ns. aktiivipuistoiksi. Tavoitteena on suunnitella, löytää ja luoda uusia matkailupalveluita, joissa teknologian sovellukset ja luovien alojen sisällöntuottajat nostavat esiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan historiaa vesistöjen varrella ja rajaseudulla. Aktiivipuistoissa yhdistyy niin olemassa olevan kaupunkirakenteen hyödyntäminen vapaa-ajan yritystoiminnassa, kuin kaupunkilaisten palvelujen laadun nostaminen. Active Park - kaupunkipuistojen kehittämishanke yhdistää matkailun, Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Rahoitusta kohdennetaan sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään rakennemuutostilanteessa työvoiman työllistymistä, osaamisen edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä sekä erityisesti nuorten kouluttautumista, koulutukseen ohjautumista, koulutuksen loppuunsaattamista ja työllistymistä. Painotuksia ovat mm: syrjäytymisuhan alaisten nuorten edellytysten parantaminen Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 12

13 aiemmin kehitettyjen toimintatapojen valtavirtaistaminen vastavalmistuneiden nuorten työllistymisen edistäminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistäminen ja heidän osaamisen kartoittaminen ja suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen yrittäjyys uravaihtoehtona urasuunnittelun, koulutuksen ennakoinnin ja vaikuttavuuden kehittäminen Käynnissä olevia projekteja ja hankeideoita vuosille OTE Ammattiin - KIINNI Elämään Kouvolan kaupunki, Nuorisopalvelut, OTE Nuorten työpajat OTE ammattiin - KIINNI elämään -hankkeen tavoitteena on luoda malli erityistä tukea tarvitsevien ammatillisen koulutuksen järjestämiseen tuettuna oppisopimuskoulutuksena. Hankkeen tavoitteena on, että 15 nuorta suorittaa kotityöpalveluiden ammattitutkinnon ja että hankkeen avulla luodaan toimiva malli tuetun ammatillisen koulutuksen järjestämiseen työpainotteisesti. Koulutuksen kautta erityistä tukea tarvitsevien nuorten syrjäytymisvaara pienenee ja elämänhallinta paranee. Työllistymisen avulla nuoren osallisuus yhteiskunnassa lisääntyy ja hän saa oman elämänsä omiin käsiinsä. Tuetussa oppisopimuskoulutuksessa nuorten rinnalla kulkee koko opiskelun ajan työvalmentaja (2), joka tukee ja ohjaa nuorta opinnoissa ja ammattitaidon hankinnassa. Työvalmentaja auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa ja tukee ammatillisen itsetunnon kasvua. Uusiin töihin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puunjalostusteollisuus on viime vuosien kannattavuuden parantamisohjelmissaan käyttänyt kaikki helpot keinot työvoiman vähentämiseen, joten jatkossa valtaosa työpaikkojen vähentämisistä tapahtuu suorina irtisanomisina. Samanaikaisesti työmarkkinoiden kysyntä on Kaakkois-Suomessa varsin heikko erityisesti varttuneempien työntekijöiden osalta. Uusiin töihin -hankkeen tavoitteena on tukea Kaakkois-Suomen puunjalostusteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena irtisanottujen ja irtisanottavien työntekijöiden työllistymistä uuden työnantajan palvelukseen tai omaan yritykseen ja/ tai henkilöiden uudelleen/ täydennyskouluttautumista. Hankkeella tuetaan TE-toimistoissa tehtävää työtä, jossa kartoitetaan henkilöiden nykytilannetta, tuodaan esiin työllistymismahdollisuuksia, järjestetään tilaisuuksia ja tutustumismahdollisuuksia muille työnantajille, annetaan neuvontaa, koulutetaan jne. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden, erityisesti TEtoimistojen, sekä irtisanovien että uutta työvoimaa tarvitsevien yritysten, kouluttajien ja seudullisten elinkeino-organisaatioiden kanssa. Kotkan kumppanuushanke Kotka-Kymin seurakuntayhtymä Kohderyhmänä ovat Kotkan kaupungin alueella asuvat syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet nuoret ja nuoret aikuiset. Projektin tavoitteena on projektityöntekijän ja 20 vapaaehtoisen koulutetun katupäivystäjän voimin tavoittaa kaduilta ja puistoista 500 kotkalaista nuorta ja nuorta aikuista, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa. Projektityöntekijä ja vapaaehtoiset antavat paikanpäällä ensiapua ja ohjausta. Paikanpäällä auttaminen ja huolehtiminen antavat tilannetta seuraaville nuorille mallin vastuullisesta toiminnasta. Tavoitteena on antaa 300 nuorelle heidän elämänhallintaansa ja työllistymistään edistävää ammatillista ohjausta. Toimenpiteitä ovat: koulutustoiminta, katupäivystystoiminta, nuorten työttömien elämänhallinta ja työllisyyskuntoisuustoiminta, yhteistyöverkostotoiminta ja toiminnan käytäntöön Kohderyhmänä ovat Kotkan kaupungin alueella asuvat syrjäytymisuhan alla olevat ja syrjäytyneet nuoret ja nuoret aikuiset. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 13

14 Kotkan nuorten syrjäytymisen ehkäisy Kotka-Kymin seurakuntayhtymä Projektin tavoitteena on projektityöntekijän ja 20 vapaaehtoisen koulutetun katupäivystäjän voimin tavoittaa kaduilta ja puistoista 500 kotkalaista nuorta ja nuorta aikuista, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa. Projektityöntekijä ja vapaaehtoiset antavat paikanpäällä ensiapua ja ohjausta. Paikanpäällä auttaminen ja huolehtiminen antavat tilannetta seuraaville nuorille mallin vastuullisesta toiminnasta. Tavoitteena on antaa 300 nuorelle heidän elämänhallintaansa ja työllistymistään edistävää ammatillista ohjausta. Toimenpiteitä ovat: koulutustoiminta, katupäivystystoiminta, nuorten työttömien elämänhallinta ja työllisyyskuntoisuustoiminta, yhteistyöverkostotoiminta ja toiminnan käytäntöön. Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamisja palvelujärjestelmien kehittäminen Rahoitusta kohdennetaan sellaisiin hankkeisiin, joilla haetaan tuottavuuden kasvulle ratkaisuja, jotka tukevat samanaikaisesti myös työntekijöiden yksilöllisiä ja työyhteisöllisiä voimavaroja (kuten ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä, työkykyä ja työhyvinvointia sekä työyhteisön sisäistä yhteistoimintaa ja luottamusta) sekä tätä kautta heidän edellytyksiään pysyä työelämässä. Tuetaan ensisijaisesti hankkeita, joissa koulutuksen laatua parannetaan alueen yritysten ja työelämän tarpeiden mukaisesti, kehitetään työelämälähtöistä koulutusta ja tuetaan yritysten osaamista. Koulun ja yritysten yhteistyöllä ja yhteisellä innovoinnilla voidaan opiskelijoille löytää uusia urapolkuja ja kannustaa heitä yrittäjyyteen. Samalla voidaan kehittää olemassa olevien yritysten toimintaa tukemalla niiden kasvupyrkimyksiä ja osaamista. Painotuksia ovat mm: uudistuvan elinkeinorakenteen edellyttämän osaamisen ja koulutuksen kehittäminen oppilaitosten välinen ja työelämän kanssa tapahtuva verkottuminen. uudet menetelmät rekrytoivien yritysten ja työtekijöiden yhteen saattamiseksi uudet ratkaisut työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen. Käynnissä olevia projekteja ja hankeideoita vuosille GAMEDU - pelialan koulutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa Kouvolan kaupunki, Kouvolan seudun ammattiopisto Hankkeessa kehitetään Kouvolan seudulle suomalaisen peliteollisuuden tarpeita vastaavaa koulutusta ja edesautetaan pelialan yritystoiminnan kehittämistä Kouvolan seudulla. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa ja edistää pelitoimialan kehitystä Kymenlaaksossa kehittämällä osaamis- ja yhteistyöverkostoa alan toimijoiden kesken. Hankkeen avulla kehitetään Kouvolan seudun ammattiopistolle pelialan standardeja vastaava opiskelu-/toimintaympäristö, jossa voidaan laadukkaan koulutuksen lisäksi tarjota alan toimintamalleja vastaava työskentely-ympäristö ja toimintamenetelmät. Laadukkaan ja alan vaatimuksia vastaavan toimintaympäristön avulla valmistuville opiskelijoille tarjotaan hyvät mahdollisuudet työllistyä pelialan ja siihen rinnastettavissa olevien alojen yrityksissä. Hankkeen myötä käynnistettävät koulutuslinjat tarjoavat vuosittain opiskelupaikan 40:lle toisen asteen opiskelijalle sekä hyvät lähtökohdat valmistuville opiskelijoille aloittaa peli-/viihdealan yritystoimintaa Kouvolan seudulla. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 14

15 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Projektissa tavoitteena on luoda Kymenlaakson Ammattikorkeakouluun Living Lab -toimintaympäristö, joka pyrkii nopeuttamaan avoimien innovaatioiden prosesseja ja vastaamaan kysyntä- ja käyttäjälähtöisten tarpeisiin seuraavilla sovellusaloilla: veneala, puuala, muotoilu, restaurointi, liiketoiminta ja viestintä. Projektihanke vahvistaa merkittävästi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa, opetustoiminnan integroitumista TKItoimintaan sekä työelämäsuhteita. Projektissa testataan kehitettävää toimintaympäristöä ja sen käytänteitä pilotticasien avulla yhdessä alueen yritysten, yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimintamallia arvioidaan myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sisältä opetuksen ja LCCE:n toimintakonseptin näkökulmista. Osaamisen ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi projektin käytänteet viedään tosielämän kehittämistoimintaan. RuBiPro, Russian Business Professionals Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Ensisijaisena kohderyhmänä on hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen (KyAMK ja mahdollisesti Helsingin yliopisto koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia) henkilökunta (opettajat, opetukseen osallistuvat ammattihenkilöt tai vastaavat, hallintohenkilökunta sekä muut työelämäyhteistyön ja koulutuksen kehittäjät). Tavoitteet - Vahvistaa KyAMK:n henkilöstön Venäjän ja Itäisen-Euroopan asiantuntemusta - Ohjata Venäjäosaamista opiskelijoiden ja työelämän käyttöön - Koota Venäjä-asiantuntijaverkosto, sen voimavarat ja osaaminen projektin kohderyhmien käyttöön - Edistää yritysten tietoisuutta ja osaamista liiketoimintamahdollisuuksista Venäjällä INTOVERKKO Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Hankkeessa kehitetään toisen asteen, korkeakoulun ja PK-yritysten sekä yhteisöjen välisiä toimintatapoja mm. yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä oppimisprojekteissa. Keskeistä on saada aikaan oppimisympäristöjä, joissa opiskelijoiden innovaatio-osaaminen, riskinottokyky ja epävarmuuden sietäminen, ongelmanratkaisutaidot, verkostoitumistaidot ja oman ja muiden työn arviointitaidot kehittyvät. Oppimisprojektit ovat korkeakoulun ja toisen asteen oppilaitoksen yhteisiä. Projektissa syntyvän yhteistyön odotetaan mm. aktivoivan opisto-opiskelijoita jatkamaan opintojaan korkeakoulussa. Hankkeessa tuotetaan lisäksi kehitettävään toimintatapaan liittyvää tutkimusta. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 15

16 4 OHJELMARESERVIN KÄYTTÖ Rakennerahastolain 10 :n mukaan kaikkia varoja ei jaeta vuoden alussa, vaan osa varoista jätetään hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareservi, jota voidaan käyttää varainkäytön joustavuuden varmistamiseen, ylimaakunnallisiin hankkeisiin ja äkillisestä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Ohjelmareservi voidaan muodostaa varauksesta, jolla tarkoitetaan rakennerahastolain 10 :n mukaisesti äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuviin menoihin käytettävää ohjelmareservin osaa. Varauksen muodostamisesta päättää hallintoviranomainen. Varausta varten tarvittava rahoitus (3 % vuosittaisesta kehyksestä) on poistettu liitteenä 1 ja 2 olevien taulukoiden kulmaluvuista. Ohjelmareservi voidaan muodostaa myös maakunnan yhteistyöryhmän yhteistyöasiakirjan esittämistä määrärahoista, joita voidaan käyttää joustoihin ja ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Ohjelmareserviin kuuluvien varojen käytöstä päätetään maakunnan yhteistyöryhmän tai alueella toimivien välittävien toimielinten esitysten perusteella. Kymenlaaksossa EAKR-ohjelman 2 %:n ohjelmareserviä ei varata vuodelle Äkillisestä rakennemuutoksesta johtuen viranomaisille on osoitettu runsaasti hakemuksia, ja niissä on haettu rahoitusta huomattavasti yli ohjelmakehyksen. ESR-ohjelman 3 %:n ohjelmareservi varataan toimintalinjasta 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa. Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja Sivu 16