Voiko johtaja(a) rakastaa? Hyvää ja inspiroivaa vuotta Kysyy Marjaana Will-Vidlund Tietoisen johtamisen talosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voiko johtaja(a) rakastaa? Hyvää ja inspiroivaa vuotta 2014. Kysyy Marjaana Will-Vidlund Tietoisen johtamisen talosta"

Transkriptio

1

2 Hyvää ja inspiroivaa vuotta Talvi tupsahti sittenkin ja hyvä niin sillä nyt on ainakin valoisampaa ja aurinkokin näyttäytyy. Marjaana Will-Vidlund kysyy voiko johtaja(a) rakastaa ja hän osaa siihen vastatakin, koska on uuden ajan tietoinen johtaja. Turussa toimii mielenkiintoinen nuorille fantasia kirjailijoille tarkoitettu seura; Turun Science Fiction seura. Meneillään on Nova kirjoituskilpailu. Meniere taudista asiaa. Miksi korvat soi, suhisee ja huimaa? Siitä saadaan selvyys. Kuukauden taiteilija on ihanien ja nauravien mummojen korttitaiteilija Inga Löök. Niistä kuvista tulee aina niin iloikseksi ja hyvälle mielelle! Mirjami Numminen on vuosikymmenet tutkinut homeopatiaa eläimille ja varsinkin omille kissoilleen. Hän on myös tehnyt niistä monia kirjoja sekä kääntänyt muutaman suomeksi -kaikki kissoista. Varsinainen uranuurtajanainen! Mukana on myös pieni homeopaattiapteekki kotiin. Esittelyssä on myös Livonsaaren yhteisökylä, joka on rakentunut Velkualle, Livonsaareen. Asialle vihkiytyneet ovat ottaneet uudisraivaajahengen rakentaessaan kylää luonnonmukaisuudelle. Kokeilunhalua ei puutu eikä yritteliäisyyttä. Lopuksi vielä Röölänrannan ensi kesän tapahtumat. Mikäli haluat myyjäksi tapahtumiin, ota yhteyttä; Roolan markkinatorit 2014 Viime kesän rannan tapahtumissa kävi huikeasti ihmisiä, enkä ihmettele kun ympäristö on kaunista saaristoa ja Röölällä on vanhaa ja mielenkiintoista historiaa takana jos ei miltei mystistä paikkapaikoin. Sillimarkkinathan ovat maaliskuun alussa vuoden ensimmäinen tapahtuma. Toivotaan että jäät kestää nuotanpyytäjiä. Eipä muuta kuin lehteä lukemaan. Voikaahan hyvin siellä! Tuulamaria Kangaslampi Voiko johtaja(a) rakastaa? Kuuluisa firenzeläinen renessanssin ajan filosofi Machiavelli ( ) totesi aikoinaan, että johtajille on parempi, että heitä pelätään kuin rakastetaan. Hän esitteli hallitsijaihanteensa muuten tasan 500 vuotta sitten, maanpaossa vuonna 1513, tunnetuimmassa teoksessaan Ruhtinas. Esitän sinulle johtajana tai itsesi johtajana - kolme kysymystä: Miksi joku haluaisi olla sinun johdettavanasi? Voitko ajatella että, valitset rakkaudella ja pelolla johtamisen väliltä ensimmäisen? Pelko edustaa siis perinteistä johtamistapaa, vallanhimoa ja -halua, ahneutta, ja rakkaus taas lämminsydämisyyttä, myötätuntoa, luottamusta? Jos voit: Voitko uskoa, että tekemäsi valintasi jälkeen voit olla vahva ja arvostettu, ja että yrityksesi menestyy ja kukoistaa jopa paremmin kuin ennen? Olemme tällä hetkellä todistamassa maailmanlaajuisesti ja paikallisesti Suomessa vanhojen johtamismallien ja -tapojen romahtamista niin yhteiskunnassa kuin yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Sanoma- ja iltapäivälehdet ovat täynnä esimerkkejä. Enää ei voi johtaa kuin 500 vuotta sitten! Uskon että moni johtaja kuitenkin haluaisi ainakin pakon edessä uudistua ja uudistaa johtamistapaansa, mutta mallia ei ole lähellä ja toisenlaisia esimerkkejä on vielä kovin vähän yhteiskunnassa, politiikassa, työpaikalla, kotona. Muutos uudenlaiseen, RAKKAUDELLA JOHTAMISEEN - jota minä kutsun TIETOI- SEKSI JOHTAMISEKSI - on välttämätön ja Kysyy Marjaana Will-Vidlund Tietoisen johtamisen talosta nopea. Visio suunnasta ja tahto saavuttaa tavoitteet (varsinkin taloudelliset), energia, karisma ja auktoriteetti eivät enää yksinään riitä. Millainen sitten on TIETOINEN JOHTAJA, joka saa ihmiset mukaansa ja luo kestävää menestystä ja onnellisuuttakin? Alla oleva kuva muistuttaa hiukan Maslown tarvehierarkiaa. Kuvan ydinajatus on, että tarvehierarkian ymmärtävä johtaja menestyy. Ulkoisiin ja materiaalisiin (vrt. mielihyvä) päämääriin takertuva johtaja kompastuu varmuudella. Hänen on ymmärrettävä, että jatkossa (ajat ovat muuttuneet!) yhä useampi hänen kollegoistaan ja kumppaneistaan pyrkii kohti korkeampaa päämäärää, materiaalisten palkintojen toiselle puolelle. Tarvehierarkian perusajatuksen mukaan alemmat tarpeet täytyy tiedostaa, tuntea ja täyttää ennen kuin voi edetä seuraavaan. Tähän perustuen seuraavassa kolme näkemystäni johtajasta, joka osaa johtaa itseään ja siten joukkojaan tietoisesti: 2 3

3 1. HÄN ON OMA ITSENSÄ Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku. Itsetuntemus oli Sokratesinkin mukaan hyvin tärkeää. Monilla on käsitys, että he tuntevat jo itsensä hyvin. Tämä asenne on äärimmäisen tuhoisa, sillä se saattaa estää tietoisen henkisen kasvun elämässä ja johtajina. Tiedätkö sinä, KUKA SINÄ OLET? Mitä olet tänne tullut tekemään? Se on aivan varmasti jotakin muuta kuin pelkkää materian, vallan ja rahan keräämistä itselle tai yritykselle ilman sen suurempaa tarkoitusta. Herätys! Itsetuntemus on avain omien vahvuuksien ja heikkouksien, eri olemuspuoltemme tiedostamisessa. Todellisen minämme sielumme ja henkemme - kohtaaminen vapauttaa meidät monista peloista ja ahdistuksista. Se auttaa löytämään elämäntehtävämme. Johtamismogulit Goffee & Jones korostavat HEIKKOUKSIEN NÄYTTÄMISTÄ. Kun johtaja paljastaa haavoittuvuutensa, hän paljastavat ihmisyytensä ja sen, kuka hän on. 2. HÄN LUOTTAA INTUITIOONSA Päätöksenteossa tarvitaan hyviä tuntosarvia, jotta voi tunnistaa ympäristöstä tulevat signaalit. Monet tutkimukset todistavat, että todella menestyksellisen päätöksen tekeminen edellyttää, että johtaja luottaa intuitioonsa. Intuitio tulee sydämestä, ei aivojen tasolta. Siitä puuttuu aikaan sidoksissa olevien loogisten päätelmä- ja vertailuketjujen suorittaminen. Johtajan on siis opittava luottamaan sisäiseen viisauteensa ja kuuntelemaan sydämensä ääntä; hän siis ymmärtää, että hänellä on fyysinen ja henkinen olemuspuoli. Olemme kokonaisuuksia: keho-mieli-sielu-henki. 3. HÄN TOIMII SYDÄMELLÄ Aidot johtajat eivät tarvitse koulutusohjelmaa vakuuttaakseen työntekijöilleen, että hän välittää heistä. Hänellä on tunteet ja hän näyttää, että hän välittää heistä aidosti. Sen tuntee. Johtajalla on kuitenkin oltava tänä päivänä lisäksi hyvin vahva sisäinen arvomaailma ja etiikka, joka ohjaa häntä ulkoisesti, siis myös liiketoiminnassa ja ihmisten kanssa. Luemme viikoittain mediasta tarinoita johtajista, joilta puuttuu henkinen ryhdikkyys ja joita ohjaavat henkilökohtaiset tai kvartaalitaloutta palvelevat hyödyt. Näemme usein samoissa yhteyksissä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen ei ole tietoinen omista ajatuksistaan ja tunteistaan, eikä ymmärrä vastuutaan sanomisistaan ja tekemisistään. Rohkeus on henkistä kanttia seisoa omilla jaloilla. Se on lahjomattomuutta; sitä että on itsellensä rehellinen, jotta voi olla sitä muille. Vaatii paljon rohkeutta olla erilainen! Dalai-lama ja Deepak Chopra korostavat myötätuntoa ja rakkautta aivan kaiken perustana. Niiden avulla ihminen saavuttaa sisäisen rauhan. Sitä kautta syntyy ulkoinen rauha. Voiko yritys menestyä kestävästi, jos johtajan sisällä on sotatila? Tietoinen johtaja ammentaa omasta sisimmästään. Hän on luottamuksen arvoinen, vakaa ja täynnä toivoa. Hän panostaa niihin, jotka hakevat vastauksia. Hän ei piiloudu ihmisten tarpeilta ja tunteilta, omiltaankaan. Omia tunteitaan peittelevät ja egoihinsa tarrautuvat johtajat epäonnistuvat. Vain aineellista menestystä hakevilta jää sisäinen täyttymys puuttumaan. Ja se on vähän sama kuin omistaisi rahasäiliön ilman, että voi käyttää rahaa mihinkään. Esitän sinulle vielä lopuksi yhden kysymyksen: Uskaltaisitko sinä johtaa sydämellä? JK. Tämä aihe on minulle syvästi oma ja rakas. Tein vuonna 2007 MBA-lopputyönä tutkimuksen Henley Business Schoolissa (http:// aiheesta, jossa tutkin henkilöstöjohtamisen ja liiketoimintajohtamisen käytäntöjen ja strategioiden yhtenevyyden merkitystä yritysten liiketoiminnan menestykselle, alariville (t.s. Sustaining Great Corporate Performance: Analysis of the Alignment of People and Business Strategies of the IT Services Companies in the Nordics). Sen tulokset tukevat sitä, mitä yllä kirjoitin, vaikka matkaa onkin jäljellä. Aloitetaan itsestämme. Otetaan jokainen komento omasta henkisestä kasvustamme ja hyvinvoinnistamme - omasta johtajuudestamme. Siten käytännöt ja kokemukset leviävät nopeasti yhteiskuntaan, politiikkaan, yrityselämään ja organisaatioihin. TIETOISEEN JOHTAMISEEN erikoistunut henkisen valmennuksen talo Tietoinen Johtaminen - Conscious Leadership Marjaana Will-Vidlund Toimitusjohtaja / Managing Director, ICF Coach, TIETOISEN JOHTAMISEN TALO OY Master of Business Administration & Henley Certificate of Coaching &, Henley Business School, University of Reading, UK Mobile: +358 (0) marjaana at tietoisenjohtamisentalo.com & marjaanawillvidlund at gmail.com Aleksis Kiven katu 17 A, Helsinki (käynti: Traverssikujan puolelta) & Sundintie 16, Porvoo 4 5

4 TSFS pähkinänkuoressa Turun Science Fiction Seura ry (TSFS) on aktiivinen, monipuolista toimintaa järjestävä scifin, fantasian ja muun spekulatiivisen fiktion harrastajille tarkoitettu yhdistys, jolla on pitkät perinteet. Seura on perustettu jo vuonna 1976 ja se on julkaissut Spin-lehteä vuodesta 1977 lähtien. Toimisto ja kirjasto TSFS:n toiminnan ydin on sen toimitila Terrakoti, jonka se jakaa viiden muun hörhöseuran kanssa. Terrakoti sijaitsee osoitteessa Rehtorinpellonkatu 4-6, Turku, Yo-talo B:ssä. Hyviä maamerkkejä Terrakodille tullessa ovat Hämeenkadun "Akateeminen" Hesburger, josta sinne on kivenheiton matka sekä Proffan kellari -opiskelijabaari, jonka naapurissa Terrakoti sijaitsee. Päästyäsi B-talon pihalle etsi vihreästä seinästä kyltti "Osakuntalaisia osissa ja muuta kummaa" (muu kumma olemme me), kävele sisään ovesta ja jatka käytävää oikealle. Terrakoti löytyy käytävän päästä vasemmalta. Terrakodilla päivystetään maanantaisin ja torstaisin klo Päivystyksessä voi lukea ja lainata kirjoja ja lehtiä sekä tavata muita alan harrastajia. Terrakodilla järjestetään myös sekä TSFS:n että muiden toimistolla majailevien seurojen toimesta paljon erilaisia juhlia, illanistujaisia ja muuta toimintaa. Katso tulevat tapahtumat Terrakodin kalenterista! Toimiston päivystykset on jaettu niin, että maanantaipäivystykset hoitaa TAS ja Tyrmä sekä torstaipäivystykset TSFS ja Tutka. Kävijälle tämä näkyy selkeimmin siinä, että animehenkistä tai roolipelaamisesta kiinnostunutta seuraa etsivät löytävät sitä varmimmin toimistolta maanantaisin, scifi- ja fantasiahenkistä seuraa taas torstaisin. Torstaisin kävijät voivat myös jäädä hengaamaan kätevästi kuudesta eteenpäin järjestettävään Tutkan ja TSFS:n Varjomafiaan. Terrakodilla seijaitsee myös TSFS:n ja Tutkan kirjasto. Syksyllä 2013 seurojen kirjastot yhdistettiin, ja siitä lainaaminen on nyt kummankin seuran jäsenille. Mukana on scifiä, fantasiaa ja tietokirjallisuutta useilla kielillä. Toimistolle tulevat myös kaikki Suomessa ilmestyvät sf/f-lehdet. Viime aikoihin asti toimistolla niin ikään säilytettiin osaa TSFS:n hallussa olevasta massiivisesta Tom Ölander -kokoelmasta. Tapahtumat TSFS osallistuu vuosittain Turun Kirjamessuille, järjestää sinne sf/f-aiheista ohjelmaa ja vastaa turkulaisten hörhöyhdistysten yhteisestä osastosta messuilla. Osasto kulkee nykyisin nimellä "Science fiction ja fantasia Turussa" ja etenkin muutaman viimeisen vuoden aikana siitä on muodostunut monien mielestä yksi messujen kotoisimpia kohteita. Osasto on suosittu levähdyspaikka sohvineen ja kahvitteluineen, ja moni kirjamessuvieras jää sinne kuuntelemaan osastolla vierailevia sarjakuvapiirtäjiä ja kirjailijoita. TSFS:n perinteikkäisiin tapahtumiin kuuluvat myös 2-3 vuoden välein vietettävät Fantasiapidot. Kyseessä kaikenikäisille sf/f-harrastajille suunnattua fantasiateemaista kesäleiriä tai larppikokoontumista muistuttava viikonlopputapahtuma, jonka seura on järjestänyt jo kahdeksan kertaa. Finncon on Euroopan suurin vapaaehtoisvoimin järjestettävä tieteiskirjallisuus- ja fantasiatapahtuma, jonka kävijämäärä on jo pitkään liikkunut tuhansissa. Tapahtuma on toistaiseksi järjestetty Turussa kolme kertaa, vuosina 1999, 2003 ja 2011, ja TSFS on kuulunut joka kerta sen pääjärjestäjiin. Syksyllä 2012 TSFS oli mukana järjestämässä Turconen-nimellä kulkevaa päivän mittaista sf/f-tapahtumaa. Turconen järjestettiin Turun pääkirjastolla ja sen kunniavieraana oli sf/f-kirjailija J. Pekka Mäkelä. Uusin tapahtuma, jonka järjestämisessä TSFS on mukana on Terracon. Kyseessä on päivän mittainen, kuuden Terrakotiseuran järjestämä minicon. Tapahtuma on vasta suunnitteluasteella, mutta päivä kannattaa laittaa kalentereihin ylös jo nyt. Seura järjestää bileitä ja muita pienempiä vapaa-ajanviettotapahtumia jäsenten toiveiden mukaan. Onko sinulla idea toimintamuodosta, jonka haluaisit seuran organisoivan tai jonka järjestämisessä haluaisit itse olla osallisena? Ota siinä tapauksessa yhteyttä meihin. Muu fandom-toiminta TSFS:llä on oleellinen rooli myös kansallisen tason fandom-toiminnassa. Yhdistys ylläpitää SFFAQ-sivua, jolle on koottu tieto Suomessa toimivista science fiction- ja fantasiaseuroista, -lehdistä ja -tapahtumista. Yhdistys hallinnoi myös scifi-sähköpostilistaa, joka on koko Suomen fandomin yhteinen tiedotus- ja keskustelulista. Listalle voi liittyä kuka tahansa kiinnostunut. Tämän lisäksi TSFS on mukana jakamassa useampaakin kotimaisen fandom-toiminnan peruskiviin kuuluvaa palkintoa. Näistä vanhin on vuosittain parhaalle kotimaiselle sf/f-novellille myönnettävä Atorox-palkinto. Palkinnon avulla pyritään kannustamaan kotimaisia sf/f-kirjoittajia ja lisäämään alan tuntemusta. TSFS on jakanut Atorox-palkintoa jo vuodesta 1983 lähtien ja se on erittäin arvostettu suomalaisten alan kirjoittajien parissa. Nova puolestaan on TSFS:n ja STk:n (Suomen Tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry) järjestämä jokavuotinen, palautteellinen novellikilpailu scifin ja fantasian kirjoittajille. Kilpailun tarkoituksena on auttaa osallistujia kehittymään kirjoittajina ja nostaa sf/f-kirjoittajakenttään uusia nimiä. Vuonna 2014 kilpailu järjestetään jo 15. kerran. Noviisi on Novan vuotiaille nuorille suunnattu versio, joka järjestetään joka toinen vuosi. Noviisi syntyi vuonna 2007 halusta tarjota nuorille kirjoittajille mahdollisuus kisata omassa ikäryhmässään. Vuoden 2013 Noviisi oli näin ollen järjestyksessä jo neljäs. Tällä hetkellä kilpailun järjestävät yhteistyössä Tutka, STk ja TSFS. Nova-kirjoituskilpailu Nova on aloitteleville kirjoittajille suunnattu palautteellinen science fiction- ja fantasianovellien kirjoituskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on auttaa osallistujia kehittymään kirjoittajina ja nostaa sf/f-kirjoittajakenttään uusia nimiä. Kisa on tarkoitettu kirjoittajille, jotka eivät ole vielä julkaisseet omaa kaunokirjallista teostaan (julkaisut antologiassa tai omakustanteet eivät ole este osallistumiselle). 6 7

5 Palautetta annetaan kolmiportaisen mallin mukaan. Palkitut novellit (sijat 1 10) saavat palautetta tuomaristolta. Esiraadilta tuomaristolle edenneet, mutta sijoittumatta jääneet novellit saavat palautteen esiraadilta. Loput saavat esiraadin kirjoittaman yleispalautteen, jossa käydään läpi vuoden sadon suurimpia kompastuskiviä ja yleisiä kirjoitusohjeita. Kisassa menestyneitä novelleja julkaistaan Spin- ja Kosmoskynä -lehdissä (katso luettelo julkaistuista novelleista). Novan järjestäjinä toimivat Turun Science Fiction Seura ry sekä Suomen Tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry. Nova 2014 Vuonna 2014 kilpailu järjestetään jo 15. kerran, ja juhlavuoden kunniaksi kisa uudistuu ja muuttuu sähköiseksi. li lähetetään viimeistään kolmena kappaleena Turun Science Fiction Seuralle osoitteeseen TSFS ry. / NOVA 2014, PL 538, TURKU. Mukaan laitetaan myös kirjoittajan yhteystiedot sisältävä kirjekuori, jonka päällä lukee nimimerkki sekä osallistuvan novellin nimi. Viralliset säännöt kannattaa ehdottomasti lukea läpi, sillä esiraati tai tuomaristo voi hylätä sääntöjenvastaisen novellin. Katso täältä säännöt Säännöt Nova kirjoituskilpailu Järjestäjät toivovat runsasta osallistumista niin kokeneilta kuin aloitteleviltakin kirjoittajilta. Lisätietoja: Nova-sihteeri Leila Paananen, nova2014 (at) tsfs (piste) fi Mirjami Numminen Homeopatiaa eläimille Novan tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna kirjailija Magdalena Hai, kirjabloggaaja Hanna Matilainen, spefikirjoittaja Tarja Sipiläinen, vuoden 2013 Nova-voittaja Anna Malinen, sekä Kosmoskynä-lehden päätoimittaja Juri Timonen. Kisassa on esiraati, joka karsii jatkoon pääsevät novellit tuomaristolle. Esiraatiin kuuluvat Taru Hyvönen, Iivari Koutonen sekä Henna Sinisalo. Kilpailun deadline on Kilpailutöitä ei palauteta. Voittajat julkistetaan Finncontapahtumassa Jyväskylässä Novellit tulee kirjoittaa suomeksi. Aihe on vapaa, kunhan se liittyy science fictioniin tai fantasiaan. Kisaan voi osallistua useammalla novellilla. Tekstit, joiden maksimipituus on 20 liuskaa, Tekstit, joiden maksimipituus on 20 liuskaa, lähetetään viimeistään maanantaina osoitteeseen novakilpailu (at) gmail (piste) com. Sähköpostin otsikoksi nimimerkki sekä novellin nimi, viestin leipätekstiin osallistujan nimi ja yhteystiedot, ja novelli sähköpostin liitteeksi rtf-tiedostona. Kilpailuun voi osallistua myös postitise. Silloin nimimerkkitiedoin varustettu novel- Ei ole mitenkään tämän hetken asia, kun ravitsemukseen kiinnitetään huomiota. Jo Hippokrates (n ekr.) loi ravitsemuslääketieteen perustan: Olkoon ruokasi myös lääkkeesi. Lausuma on saanut erilaisia muotoja, kuten Olet mitä syöt. Toisin sanoen on ymmärretty, että meillä jokaisella on valtava vastuu itsestämme ja siinä samassa myös muista elollisista, jotka ovat kontollamme. On ollut ilo huomata, miten vaihtoehtomaailmakin alkaa olla tätä päivää. Vuosikymmenessä parissa on tapahtunut ihmeitä. Ehkäpä EU-aika on tuonut tullessaan yhtenäistä ajattelua ja leppoisampia tuulia. Niinpä Euroopassa kymmenessä maassa homeopatia on osa julkista terveydenhoitoa. Saksassa esimerkiksi pienet korvatulehdusta potevat lapset ohjataan homeopaatin vastaanotolle ja näin halutaan välttyä antibioottikierteeltä. Ja siinä usein onnistutaan! Britannian terveysviranomaiset ovat varoitelleet antibioottien liikakäytöstä, tikittävästä aikapommista. Tulevaisuus uhkaa muuttua tappavaksi, jos antibiootit eivät enää auta esimerkiksi vaikeissa leikkauksissa. Tämä hetki on tietoa tulvillaan, kun vain osaamme sitä etsiä. Halusimmepa lukea ravitsemuksesta, liikunnasta, erilaisista vaihtoehtohoidoista, henkisestä ja fyysisestä terveydestä, materiaalia löytyy. Onnea etsintään! Sinun itsesi ja lemmikkisi homeopaattinen lääkekaappi Homeopaattiset aineet auttavat monissa akuuteissa sairauksissa. Kroonisissa tilanteissa tarvitaan aina asiantuntijan apua. Tarvittaessa on aina käännyttävä lääkärin puoleen. Aconitum napellus (ukonhattu) Aconitum D30 on verraton apu kaikissa äkillisissä vaivoissa. Myös on muistettava, että se auttaa pelkotilanteissakin (esim. ennen lääkäriin menoa). Sen vaikutusta tehostavat Bachin rescue remedy -ensiaputipat suoraan suuhun tiputettuina. Aconitum on maailman käytetyin homeopaattinen aine. Allium cepa (sipuli) Allium cepa D12/D30 parantaa niiskunenän ja vetistävän silmän. 8 9

6 Apis mellifica (mehiläinen) Apis D30 on tehokas aine voimakkaisiin turvotuksiin, hyönteisten pistoon, punkin puremaan, nokkosrokkoon, silmien punoitukseen, paiseisiin ja erilaisiin tulehduksiin. Kannattaa käyttää myös rinta- ja utaretulehduksessa. Arnica montana (arnikki) Arnica D30:tä ei tarpeeksi osaa kiittää. Se tuo helpotusta loukkaantumisiin, lihasvammoihin ja ylirasitustiloihin. Erikoisesti se helpottaa kirurgisia operaatioita. Ennalta parina päivänä, operaatiopäivänä ja joitakin päiviä jälkeenpäin annettu Arnica puolittaa leikkausvaivat. Ennen synnytystä viikon verran annettuna Arnica estää verenvuotoja. Muista myös hammaslääkärin käynnin yhteydessä! Arnicaa on hyvä antaa synnytyksen jälkeenkin. Yhtä hyvä niin ihmisille kuin eläimille. Aconitum ja Arnica saattavat elvyttää esim. heikon kissanpennun. Belladonna (lemmonmarja) Belladonna D30 on akuuttien kuumeisten sairauksien ykkösaine. Sitä käytetään rinta-, nisä- ja utaretulehduksissa, akuutissa virtsatietulehduksessa, mutta myös lämpöhalvauksessa. Belladonna saattaa poistaa myös kissan epileptiset kohtaukset. Belladonna on kuumeilun ja flunssan lääke. Ensin on syytä ottaa joitakin kertoja Aconitumia ja sitten lasillinen (= veteen 10 Belladonna-raetta) tai pari Belladonnaa flunssan ensioireisiin, jotka yleensä häviävät sen tien. Bryonia (koirannauris) Bryonia D30:tä on hyvä ottaa viikon kuluttua flunssan jatkohoitoon. Calcium carbonicum D12/D30 Calcium phosphoricum D12/D30 Luuston verrattomat rakentajat. Kissoille ja koirille kannattaa antaa kuureina joitakin kertoja niiden elämän aikana. Pienen lapsen hyvä alkupääoma. Cocculus indicus (kokkelipensas) Cocculus D30 (D12) helpottaa matkapahoinvointia. Kolme pilleriä tunti ennen matkaa, kolme juuri matkalle lähdettäessä ja tarvittaessa vielä matkalla. Sopii hyvin myös ihmisille! Coffea (kahvi) Coffea D30 auttaa unettomuuteen. Kannattaa pitää mielessä, jos koirat ja kissat rymistelevät öisin. Euphrasia officinalis (silmäruoho) Euphrasia D12/D30 auttaa silmätulehduksissa (kirvelevää vuotoa, silmäluomet turvonneet) ja myös heinänuhassa. Ensimmäisenä päivänä 3-5 kertaa, joitakin päiviä 2 x / pv. Ignatia amara (ignatiuksenpapu) Ignatia D30 on etenkin kissojen aine. Se helpottaa hermostoperäisissä vaivoissa: reviiriongelmissa, koti-ikävässä ja jopa emon tehtäviin sopeutumisessa. Valeraskaudessa Ignatiaa annetaan 1 x / pv / viikko. Rauhoittaa myös hermostuneen ihmisen. Ipecacuanha (oksetusjuuri) Ipecacuanha D12/D30 auttaa erinomaisesti pahoinvoinnissa, johon usein liittyy ripuli, yskässä ja jopa synnytyksen jälkivuodossa. Phosphorus (fosfori) Phosphorus D12/30 auttaa erinomaisesti pahoinvoinnissa ja vatsavaivoissa. Se sopii yhdessä Ipecacuanhan kanssa käytettäväksi. Laaja-alaisena aineena sitä käytetään paljon myös kroonisissa vaivoissa. Mezereum (näsiä) Mezereum D12/D30 on herpeksen oiva aine. Itse olen saanut siitä avun monta kertaa, koska minulla on silmäherpes. Kannattaisi käyttää kissankin vuotaviin silmiin. Nux vomica (ketunkakku) Nux vomica D12/D30 on erinomainen aine lähes vaivaan kuin vaivaan lääkeärsytyksiä myöten (etenkin lääkekuurien jälkeen). Sitä pidetään myös krapulaa potevan päänsärkylääkkeenä. Pulsatilla pratensis (ahokylmänkukka) Pulsatilla D30 on tehokas synnytyksen nopeuttaja: sitä annetaan puolen tunnin välein synnytyksen loppuun saakka. Pulsatilla D12:ta käytetään myös kissaflunssan, silmä-, korva- ja virtsatietulehduksiin (eritteet runsaita ja kermamaisia). Myös Pulsatilla 30:tä käytetään kiiman aikaansaamiseksi 3 x / viikko / neljä viikkoa. Pulsatilla on naisten aine. Auttaa hyvin itkuherkkiä. Pyrogenium (valmistettu mädästä lihasta) Pyrogenium on homeopaattinen antibiootti. 1-2 annosta. Saa Helsingistä Circlum Farmasiasta. Rumex crispus (poimuhuerakka) Rumex crispus D12/D30 on erinomainen aine allergikoille, kun he menevät kotiin, jossa on lemmikkieläimiä. Useimmiten nenä jää niiskumatta. Stramonium (hulluruoho) Stramonium D12 estää pitkiäkin aikoja annettuna 1-2 x / pv uroskissojen virtsalla merkkailun. Se ei vie kolleilta siitoskykyä eikä -halua. Ei pidä unohtaa koiriakaan. Symphytum (rohtoraunioyrtti) Symphytum D12/D30 on etenkin kissojen ja koirien ientulehduksen aine. Thuja occidentalis (tuija) Thuja D30 on äärimmäisen hyvä aine niin ihmisten kuin eläintenkin rokotusvaurioita estämässä. Urtica urens (nokkonen) Urtica D6 on verraton emon maidon lisääjä 4-5 x / pv / 2-4 pv. Myös D6 voi auttaa virtsatietulehduksissa (2-3 x / pv / 10 pv). Urtica D30 puolestaan käy nokkosrokkoihin, muihin ihon kutinoihin ja palovammoihin erinomaisesti. Homeopaattisen hoidon annokset: aikuinen 5, lapset 3, koirat ja kissat 3, hevoset ja lehmät pilleriä. On hyvä tietää, etteivät homeopaattiset aineet voi ketään vioittaa, vaikka popsisi pillereitä pullollisen. Elimistö ottaa vain tarvitsemansa. Ne ovat ikiaikaisia lääkkeitä, eivät noituutta. Pillerit on eläimiä ja lapsia hoidettaessa parasta pistää kertakäyttöruiskuun ja sitten vetää ruiskuun 1-2 ml vettä. Neste 15 minuutin kuluttua suupielestä suoraan suuhun - ei ruoan yhteydessä. Ipstilla homeopaattiset sivut eläimille Mirjami Nummisen kirjat: Terveyttä ja pitkää ikää kissallesi Mirjamin Kissanhoidonopas Mirjamin Kissanhoito-opas Elämäni kissat Kissan luonnonmukainen hoito Erinomaista! Kotitekoista! Suomentajana: Kissan valinta ja hoito Kaikki Kissasta 10 11

7 Livonsaaren yhteisökylä Velkualla Livonsaaren yhteisökylä on perustettu Livonsaarelle vuonna Se on rakentunut kyläksi kylään, kivijalkanaan yhteisöllisyys ja kestävä elämäntapa. Asuminen Yhteisökylä elää maalaisarkea, jossa vuodenajat rytmittävät kiireen ja rauhaisan käpertymisen vaihtelua. Vakituisesti kylässä asuu liki kaksikymmentä aikuista, lapsia on kymmenen kieppeillä. Eläimiä löytyy hevosista lampaisiin, kissoista koiriin ja kanoihin. Niin kuin saarella muutenkin, myös yhteisökylässä asukasmäärä kasvaa kesänkorvalla. Tällöin saattaa metsän siimeksestä löytää vaikkapa tiipiin tai kodan, jossa väliaikainen asukas pitää majaansa. Myös vierailijat ottavat kukin tavallaan osaa yhteisökylän arkisiin askareisiin. Yhteisökylään nousseet rakennukset ovat yhtä monimuotoisia kuin asukkaansa. Uudisraivaajahenkeen on ensin rakennettu monta saunaa, ja niiden rinnalle hiljalleen omat kodit. Kokeilunhalu ja luonnon arvostaminen näkyy rakentamisessa: perinteisten hirsitalojen lisäksi löytyy mm. monensorttista savirakentamista yhdistettynä olkeen, ruokoon tai puuhun. Useat taloudet elävät uusiutuvalla energialla, kuten tuulimyllyn tai aurinkopaneelin tuottamalla sähköllä, eikä vesijohtoakaan ole jokaiseen taloon vedetty. Vähäinen kuluttaminen konkretisoituu kylässä lähes käsinkosketeltavaksi. Työ ja huvi Asukkaat ovat tuoneet mukanaan tai luoneet perinteisiä maaseutuammatteja, jotka istuvat hyvin myös nykyaikaan. Tuottajayhteisöstä löytyy luomuviljelijä, luomuleiväntekijä, hirsiveistäjä, satulaseppä, kuppari-kansanparantaja, kustantamo sekä osuuskuntamuotoinen Livonsaaren osuuspuutarha, joka tuottaa ja välittää luomukasviksia. Kanat tuottavat munia, lampaat pitävät maiseman avoimena, hevoset ovat mukana työssä ja huvissa. Lisäksi osa asukkaista käy kylän ulkopuolella töissä tai tekee työnsä etänä. Työteliäisyys sekoittuu jokapäiväisessä elämässä rentoon ja leppoisaan olemiseen. Päivien lomassa vietetään juhliakin: on lukuisten lasten syntymäpäiviä, pääsiäis- ja ju- hannuskokot, kekri ja muita vuodenkiertoon liittyviä tapahtumia, joihin ottavat osaa myös Livonsaaren kyläläiset ja muut ystävät sekä tuttavat. Kansainvälisyys ja yhteistyö Yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi naapuriapuna: apua löytyy lasten- sekä eläinten kaitsemiseen, ja työvälineitä lainataan niitä tarvitsevalle, on kyseessä sitten vaikka traktori tai ompelukone! Kesäisin pyörii talosta toiseen kiertävä yhteislounas. Yhteistyö ei jää vain yhteisökylän sisäiseksi, vaan yhteisö toimii yhteistyössä niin Livonsaaren kyläläisten, lähikuntien asukkaiden, kaupunkilaisten ja lopulta maailman kanssa. Kansainvälisyys on osa yhteisökylän arkea. Vapaaehtoisia ja muita vierailijoita on tullut mm. maailmanlaajuisen ekokyläverkoston GEN:n ja luomutiloille vapaaehtoisia välittävän WWOOF -järjestön välityksellä. Vuonna 2012 aloitettiin yhteistyö KTV:n, Kansainvälisen vapaaehtoistyö ry:n kanssa. Ensimmäiset kaksi KTV:läistä olivat Unkarista ja Puolasta. Vuonna 2013 vapaahtoiset tulevat Espanjasta ja Ranskasta. Yhteisökylään voi tulla tutustumaan sovitusti. Vierailu voi kestää hetkestä pidempään. Ja jos pysyvä asuminen alkaa sittemmin kiinnostaa, on tutustuminen mahdollista myös sillä silmällä katsoen: asuintontteja on vielä vapaana yhdeksän. Yhteisökylä on meren- ja metsäntuoksuinen leikkikenttä, puuhamaa, työpaikka sekä sosiaalisuuden ja kulttuurien kohtaamisen paikka. Se on toimija, joka on ajan myötä sulautunut kiinteäksi osaksi Livonsaaren kyläyhteisöä. Asukkaaksi Yhteisökylän jäseneksi liittyminen alkaa molemminpuolisella tutustumisella. Alkuun on hyvä tulla käymään, hengailla paikalla ja muuttaa vaikka kesäksi asumaan. Kattoa kesäasujille ei meillä ole aina mahdollista tarjota, mutta tilapäisasumuksissa elää kesää mainiosti. Vanha päärakennus Alitalo toimii ensisijaisesti väliaikaisasumuksena yhteisökylään rakentaville, mutta Alitalon keittiö ja muut fasiliteetit ovat korvausta vastaan tilapäisasukkienkin käytössä. Tilapäisesti yhteisökylässä voi asua korkeintaan vuoden, tai tilanteesta riippuen pidempäänkin. Vuosivuokra tilapäisasumuspaikalle (esim. asuntovaunu tms.) on 500 euroa. Alle kuukauden pätkän voi telttailla ilmaiseksi. Taloudellinen sitoutuminen Livonsaaren yhteisökylän maa- ym. omaisuuden omistaa ja sitä hallinnoi Livonsaaren yhteisökylä osakeyhtiö, jonka omistavat yhteisökylän jäsenet. Lisäksi osakeyhtiöllä on äänioikeudettomia tukiosakkaita. Päätäntävallan pitämiseksi kyläläisillä, jokainen kylän asukas hankkii tasamäärän A-sarjan osakkeita, osakkaaksi liityttäessä 50 kappaletta eli euron arvosta. Tämän lisäksi pitää rakentaa tai rakennuttaa itselleen jonkinlainen asumus. Esimerkiksi tähänastisten kokemusten perusteella pysyvän, omarakenteisen pienen hirsirakennuksen pelkät materiaalikustannukset ovat noin euroa. Vaatimustaso ja oman työpanoksen osuus vaikuttavat suuresti kustannuksiin. Täysjäsenyys Kun on tutustuttu ihmiset, paikka ja ajatukset tuntuvat täsmäävän yhteisökylän vakiasukkaat hyväksyvät uuden ihmisen täysivaltaiseksi jäseneksi konsensusmenettelyllä. Uuden jäsenen suorittama euron osakemerkintä hyväksytään yhtiökokouksessa. Livonkylän yhteisö 12 13

8 Mikä on Menieren tauti? Menieren tauti on sisäkorvan sairaus, jolle on tyypillistä sairaan korvan ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus. Tautia kutsutaankin usein kolmen H:n sairaudeksi. Taudinkuvan esitti ensimmäisen kerran jo vuonna 1861 ranskalainen lääkäri Prosper Ménière. Vaikka tauti on ollut tunnettu jo runsaan sadan vuoden verran ja sitä on uutterasti tutkittu yhä, vieläkään ei taudin perussyytä varmuudella tunneta. Taudin syntymekanismina on nesteturvotuksen kehittyminen sisäkorvaan, mutta tarkkaa selitystä sille, miksi nesteturvotus kehittyy, ei ole vielä selvitetty. Syitä on etsitty niin tulehduksista, vammoista kuin stressistäkin. Joskus tauti periytyy. Menieren taudin oireet Jokaisella Menieren tautia sairastavalla taudinkuva on erilainen. Jotta voitaisiin puhua varmistetusta Menieren taudista, potilaalla tulee olla kolme pääoiretta: kuulonalenema ainakin kertaalleen kuulokäyrällä osoitettuna korvan soiminen eli tinnitus tai paineen tun- ne korvassa sekä toistuvat huimauskohtaukset, jotka ovat tyypiltään kiertohuimauskohtauksia ja kestävät vähintään 20 minuuttia. Kolmasosalla potilaista tauti alkaa näiden kolmen oireen samanaikaisena esiintymisenä, jolloin mukana on yleensä myös voimakas pahoinvointi ja oksentelu. Tällöin on siis kyseessä tyypillinen Menieren taudin kohtaus. Oireet esiintyvät harvoin molemmissa korvissa. Taudinkulku on oikullinen, sisältäen kuulon heikkenemis- ja kiertohuimauskohtauksia, mikä voi vaikeuttaa taudin diagnosointia. Lisäksi osalla potilaista tauti alkaa pelkällä tinnituksella tai kuulonalenemalla huimauskohtausten ilmestyessä vasta vuosienkin kuluttua taudinkuvaan tai potilaalla esiintyy pelkkiä huimauskohtauksia ilman kuulo-oireita. Molemmissa tapauksissa lopulliseen diagnoosiin pääsy voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Menieren tauti ei yleensä johda täydelliseen kuuroutumiseen, mutta kuulo saattaa heiketä ajan myötä. Huimauskohtaukset voivat tulla päivittäin, viikoittain, vuosien välein tai saattavat loppua kokonaan. Oireet voivat siis hävitä vuosiksi ilmaantuaakseen taas myöhemmin. Menieren taudin esiintyvyys Menieren tautia esiintyy yhtä paljon miehillä ja naisilla, yhtä usein oikeassa kuin vasemmassakin korvassa. Tautiin sairastumisikä vaihtelee 25 vuodesta 55 vuoteen. Tautiin sairastutaan tavallisimmin keski-iässä vuotiaana. Alle 20-vuotiailla Ménièren tauti on harvinainen. Menieren tautiin sairastuu vuosittain noin henkeä. Diagnoosi on noin :lla ja varmentamattomia Ménièreä sairastavia arvioidaan Suomessa olevan noin Menieren tautia sairastavalle tärkeää: Terveet elämäntavat ja hyvä kunto Vähäsuolainen ruoka Riittävä uni Stressin välttäminen Tasapainoharjoitukset Huimauskuntoutus Lääkitys Tarvittaessa kirurgiset toimenpiteet Taudin kulku Taudinkulku on erittäin yksilöllinen. Oikeastaan kahta täysin samanlaisen taudinkuvan potilasta ei olekaan. Taudin alkuvaiheita luonnehtivat vaihteleva kuulonalenema ja kiertohuimaus-pahoinvointikohtaukset korvan paineentunteen tai tinnituksen ohella. Taudin kohtaukset voivat alkuvaiheessa olla rajujakin, mutta asianmukaisen tiedon, hoito-ohjeiden ja lääkityksen turvin menierikko voi viettää lähes normaalia elämää. Useimmat potilaat pystyvät taudista huolimatta jatkamaan työssään. Menieren tauti aiheuttaa vain harvoin työkyvyttömyyttä siinä määrin, että se pakottaisi jäämään sairaseläkkeelle. Taudin myöhemmissä vaiheissa huimauskohtaukset rauhoittuvat lievemmäksi tasapainon epävarmuudeksi, etenkin hämärässä. Tinnitus voi jäädä korvaan pysyvästikin, mutta aikaa myöten se yleensä muuttuu vähemmän häiritseväksi. Myöhemmissä vaiheissa kuulonalenema vakiintuu keskimäärin db tasolle. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos molempien korvien kuulo on enintään tätä luokkaa, ei käytännön elämässä tulla toimeen ilman kuulokojetta. Vaikka Menieren tauti voi huonontaa kuuloa siten, ettei henkilö pärjää ilman kuulolaitetta, täydellistä kuuroutta se ei kuitenkaan aiheuta. Tauti alkaa käytännössä aina vain toispuoleisena, mutta noin joka viidennellä tauti voi ajan kanssa siirtyä toiseenkin korvaan. Huomattavalla osalla menierikoista tauti rauhoittuu itsestään oireettomaksi vuosikausiksi, joskus lopullisestikin. Menieren tauti miksi se syntyy? Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S Menieren tauti historian silmin Mitä yhteistä on Julius Caesarilla, Martin Lutherilla ja Vincent van Goghilla? Muinainen roomalainen historioitsija Plutarch jo esitti aikanaan, että Julius Caesar kärsi kaatumissairaudesta, jonka oireina olivat epätasapaino ja horjuminen, joihin myös Shakespeare viittasi näytelmässään. Tämän lisäksi Caesarin vasemman korvan kuulo oli huono. Martin Luther kirjoitti vastauksessaan henkilölle, joka valitti kutinaa, että Antaisin 10 florinia siitä, että saisin vaihtaa Teidän osaanne; Te ette tiedä, miten vaikeaa on elää huimauksen kanssa. Tällä hetkellä en kykene lukemaan kirjettä edes lävitse, ja ajottain en kykene lukemaan kuin pari riviä pyhästä kirjasta. Sillä kun yritän, kohina korvissani voimistuu niin, että olen putoamaisillani tuolistani. Toisaal

9 ta Luther piti vaivaansa hyödyllisenä, koska koki että piru vaivasi ja hyökkäsi hänen korvaansa. Vincent van Gogh, kuuluisa hollantilainen taidemaalari, kuvasi kirjeissään veljelleen Theolle, kuinka hän koki pelottavia, toistuvia huimauskohtauksia, joihin liittyi pahoinvointia ja korvien soimista ja ja ylikuulumista (hyperakuusia). Niinpä hän eräänä yönä leikkasi korvansa irti ja lähetti sen paperiin käärittynä ilotalossa toimivalle rakastajattarelleen Rebekalle. Poliisin tultua hakemaan Vincent van Goghia hänen asunnostaan he tapasivat verisen ja sekavassa mielentilassa olevan van Goghin, joka soperteli huimauksesta ja tinnituksesta. Tapauksen jälkeen Vincent van Gogh suljettiin Arlesissa toimivaan epilepsian ja mielitautien hoitolaitokseen (ajan tavan mukaan olivat samankaltaisia tauteja). Arlesissä syntyi joukko hänen kauniimpia maalauksia. Tautia pidettiin pitkään epilepsiana, mutta viimeaikainen kirjeiden lähempi tarkastelu osoittaa että kyseessä oli todennäköisesti Menieren tauti. Nämä historian kulkuun merkittävällä tavalla vaikuttaneet henkilöt sairastivat Menieren tautia. 2. Menieren tauti ja endolymfaattinen hydropsi 1800 luvulla ja vielä 1900 luvun alussa oli sangen tavallinen käsitys se, että sisäkorva on ainoastaan kuuloelin ja sen eri osat, kaarikäytävät, otoliittielin ja simpukka palvelevat kaikki kuuloa. Kaarikäytävät antoivat sen hetkisen käsityksen mukaan stereokuulon, otoliittielin sääti äänen voimakkuutta ja simpukka äänen korkeuden. Flourens Pariisissa oli jo 1924 osoittanut linnulla ja myöhemmin muilla eläimillä, että sisäkorvan kaarikäytävän vaurio aiheuttaa huimausta ja nystagmusta. Tämä havainto ei kuitenkaan päässyt yleiseen tietoisuuteen lähes sataan vuoteen. Kaikki tasapainon säätely ja myös huimaus tapahtui aivoista ja huimauksen syynä oli aivojen verenkiertohäirö; nesteen/veren liiallinen kertyminen, kongestio. Vain verenkiertohäiriön aste vaihteli eri tasoisissa ja tyyppisissä huimauksissa. Oli sen vuoksi melkoinen urotyö Prosper Meniereltä, joka syntyi v kauppiaan kolmantena lapsena Angersissa, jossa sai myös lääkärikoulutuksensa, osoittaa senaikaiset auktoriteetit vääriksi. Valmistuttuaan lääkäriksi Prosper Meniere siirtyi Pariisiin kuuluisan kirurgin Dupuytren alaiseksi. Hänet nimitettiin lahjakkaana lääkärinä 1932 extraordinaarijäseneksi Pariisin yliopiston Lääketieteelliseen tiedekuntaan ja hän työskenteli vanhempana lääkärinä osaston ylilääkärinä sisätautiosastolla. Hän haki useita professuureja pääsemattä kuitenkaan siihen asemaan. Kun Pariisin kuuromykkien koulun erikoislääkäri Itard menehtyi nimitettiin hänet sen lääkäriksi v ja siitä voidaan sanoa hänen sisäkorvaa käsittelevän tutkimustyönsä alkaneen. Hän toimi lääkärinä Kuninkaallisessa kuuromykkien laitoksessa (Imperial Institute of Deaf Mute), jonka tarkoituksena oli antaa koulutusta huonokuuloisille. Prosper Meniere käänsi 1948 saksalaisen lääkärin Kramerin ensimmäisen varsinaisen korvatautien oppikirjan englannista ranskaksi ja lisäsi tähän omat kommenttinsa sisä- ja välikorvasta. Kramer oli ensimmäinen tiedemies-lääkäri, joka esitti, että korvan sairaudet koostuvat ulkokorvasta, välikorvasta ja sisäkorvasta. Aikaisemmin koko välikorvan merkitystä ei ollut tunnettu ja välikorvaa pidettiin osana sisäkorvaa. Hänen väitöskirjansa Sisäkorvan kudosopilliset tutkimukset kuuromykillä koostui viidestä merkittävästä julkaisusta vuonna 1861, joissa hän osoitti sisäkorvan olevan merkittävä tekijä huimauksen synnyssä. Viimeisessä julkaisussaan hän kuvasi tautikokonaisuuden; kuulonalennuksen, korvan soimisen ja huimauskohtaukset. Hän myös viittasi artikkelissaan Flourensin havaintoihin kaarikäytävien merkityksestä ja esitti huimauksen tulevan juuri näistä rakenteista. Hän siis osoitti potilastapauksilla ja korvan kudosnäytteillä huimauksen syyksi sisäkorvan. Tämä uusi ajatusmalli oli vastoin senaikaista käsitystä, joka piti huimauksen syynä pikkuaivojen ja isojen aivojen verenkiertohäiriötä. Vain viikkoa myöhemmin kun hänen kirjoituksensa julkaistiin Pariisilaisessa Gazette Medicinale de Paris lehdessä kuuluisa Pariisilainen professori Trousseau esitelmöi Ranskan Akatemiassa sisäkorvaperäisestä huimauksesta otsikolla: Akuutti aivoinfarkti ja siitä johtuva epilepsia. Prosper Meniere ei ollut akatemian jäsen eikä voinut osallistua väittelyyn paikan päällä. Hän kirjoitti Gazette Medicinale de Paris lehteen useita debattiartikkeleita, joissa hän esitti oman kantansa. Prosper Menire kuoli flunssan jälkitautina saamaansa keuhkokuumeeseen Toinen merkittävä tutkija Menieren taudin historiassa on, Adam Pollitzer, josta tuli myöhemmin Wienin yliopiston korvatautien professori ja merkittävä alan vaikuttaja. Hänen ansiotaan on se että tautia alettiin kutsua Menieren taudiksi. Vuonna 1984 kirjoittamassaan oppikirjassa yksi kappale käsitteli sisäkorvaperäisiä tauteja ja yksi niistä oli nimetty Menieren taudiksi. Menieren taudin yhtäläisyys glaukoomaan ilmeni samanaikaisesti ja amerikkalais-saksalainen korvalääkäri Knapp alkoi kutsua tautia 1871 sisäkorvan viherkaihiksi. Taudista oltiin kuitenkin vielä pitkään eri mieltä kuuluisa korvalääkäri Bezold ei uskonut Menieren tautiin ja piti sitä aivokalvon tulehduksena. Ja 1924 Tybingenissä prof. Parissius havaitsi verisuonten ailahtelua Menieren taudissa ja piti sitä verenkiertohäiriönä, joka johtui potilaan rakenteellisista ominaisuuksista, tulehduksesta tai myrkytystilasta. Tähän asti useimmat potilaskuvaukset olivat naisten, miesten hallitessa tutkimusaluetta. Kuitenkin v Tanskassa väitteli ensimmäinen nainen Pohjoismaissa. Tohtori Didi Dederling väitteli suolan käytöstä Menieren taudissa ja osoitti suolan rajoittamisella olevan merkitystä oireiden kehittymisessä. Merkillinen yhteensattuma oli, että hän sairastui myöhemmin. Vuonna 1938 Osakan Yliopiston professori Kyoshiro Yamakawa julkaisi ensimmäisen kuvauksen endolymfaattisesta hydropsista vain kuutta kuukautta aikaisemmin kuin englantilaisessa kirjallisuudessa mainitut Hallpike ja Carns. Prof. Yamagatan hyvä ystävä, synnytystautiopin professori sairasti Menieren tautia ja kun hän kuoli, Yamagata osoitti kalvoston pullistuman sisäkorvassa, endolymfaattisen hydropsin. Yamagata sairastui itsekin Menieren tautiin ja hänen kuoltuaan 1986 hänen oppilaansa professorit Sano, Matsunaga, Harada ja Sagakami julkaisivat kuvauksen hänen sisäkorvistaan, joissa oli Menieren taudille tyypilliset kalvoston laajentumat. Carn ja Hallpike puolestaan katkaisivat tasapainohermon potilailta ja, kun kaksi heistä kuoli leikkaukseen, he totesivat molemmilla olevan endolymfaattisen hydropsin. Menieren historiaan kuuluu myös Harvardin yliopiston korvaprofessori Robert Kimura. Hän totesi endolymfaattisen saccuksen tukkimisen johtavan marsuilla Menieren kaltaisen oireistoon ja häntä voidaankin pitää kokeellisen Meniere-tutkimuksen isänä. Hän osoitti että hydropsi syntyy tasapainoelimessä ja simpukassa marsulla ja kanilla. Kissalla löydös havaitaan vain simpukassa. Sen sijaan 16 17

10 chinchillalla ja apinalla hydropsin tuottaminen oli vaikeaa. 3. Menieren taudin mekanismi? Missä olemme tänään? Tiedämme että Menieren tauti johtuu sisäkorvasta ja että tyypillisesti taudissa on nestekeräytymä. Miksi tämä nestekeräytymä syntyy? Tähän kysymykseen ei ole vastausta. Yksi teoria kertoo että nestettä tuotetaan liikaa ja toinen, että nestettä poistuu liian vähän. Sisäkorvassa kalvostossa oleva endolymfan määrä on melko vähäinen, vain 3-5 miljoonasosa litraa. Mistään suurista virtauksista ei ole kyse. Useat maineikkaat sisäkorvatutkijat esittävät, että Menieren taudissa kuulo heikkenee koska endolymfaatinen hydropsi venyttää aistinkarvoja liikaa, joten ne eivät pysty toimimaan. Nestekeräytymän palatessa normaaliksi, kuulo myös palautuu, mikä on tavallista Menieren taudissa. Oireiden jatkuessa lopulta aistinsolujen karvat irtautuvat kattokalvosta, jolloin kuulo alenee pysyvästi n. 60 db:n tasolle. Huimauskohtausten syynä pidetään kalvoston repeytymistä, jolloin endolymfaa pääsee karkaamaan perilymfatilaan, Endolymfa on myrkyllistä kuulo- ja tasapainohermoille jolloin kuulo ja tasapainohermojen säikeet lamaantuvat; kuulo ja tasapaino heikkenevät kohtauksen omaisesti. Kalvoston korjautuessa häiriö poistuu. Toistuvien kohtausten jälkeen tai yhdessäkin laajemmassa kohtauksessa voi vaurio olla niin suuri, tai kalvosto voi jäädä revenneeksi, jolloin kuulo ja tasapaino eivät kohtauksen jälkeen enää toivukaan. Useat sisäkorvanäytteet Menieren tautia sairastavilta potilailta tukevat tätä kalvoston repeytymis -teoriaa. Voidaanko näin todeta myös elossa olevalla? Nykyaikainen kaytössämme oleva 4,7 Tesslan magneettikuvauslaitteisto on tarkka ja jo tänä päivänä se soveltuu koe-eläin tutkimuksissa endolymfaattisen hydropsin mekanismien tutkimiseen. Olemme suorittaneet tutkimuksia marsulla kahdella eri Menieren tauti mallilla; käyttämällä Kimuran menetelmää tukkimalla endolymfaattisen saccuksen aiheuttamalla sisäkorvaan reumaattisen tulehduksen, so. autoimmuuniteitse laitamalla KHL-nimistä valkuaisnainetta välikorvaan. Normaalisti sisäkorvan kalvostot ovat pitäviä ja ihmisilläkin käytetty Gadolinium-varjoaine kulkeutuu ajan kanssa vain scala tympaniin ja vestibuliin. Tutkimuksissa käytetty varjoaine gadolinium ei läpäise kalvostoa, joka sisältää endolymfan ja astinsolut, so. scala media. Endolymfaattinen hydropsi tulee esille marsuilla jo 5 vuorokauden kuluttua leikkauksesta ja voidaan todeta oikeassa korvassa, jossa scala media on poikkeuksellisen laaja ja scala vestibulum lähes hävinnyt. Anatomisessa kuvassa näkyy kalvoston laajentuma samalla koe-eläimella. Löydös on tyypillinen sekä Kimuran mukaisessa koe-eläin mallissa että reumaattisessa mallissa. Olemme myös selvittäneet pitkään jatkuneen endolymfaattisen hydropsin tutkimusta ja MRI-kuvissa näkyy kalvoston dramaattinen läpäisyvyyden lisääntyminen; gadolinium täyttää scala mediaan. Histologisessa kuvassa näkyy sisäkorvan kalvoston menneen kasaan ilmeiseti kalvoston repeytymän vuoksi. Menieren taudin mekanismi ilmeisesti on seuraava: Kalvoston laajeneminen heikentää kuuloa ja ärsyttää sisäkorvan kipupäätteitä, joita välittää kolmoishermo. Oireena on kuulonalenemista, lieviä liikehäiriöitä, tinnitusta ja paineen tunnetta. Kalvoston revetessä kuulo huononee ja aistinsolut kärsivät, aivan kuin aikaisemmin epäiltiinkin ihmisellä tapahtuvan. Omat koe-eläintutkimuksemme siis tukevat ja vahvistavat aikaisemmin epäiltyä tautimekanismia Menieren taudissa. 4. Ulkoiset tekijät ja Menieren tauti? Miten sitten Menieren tauti syntyy: Kuvassa on esitetty eri etiologiset tekijät joiden on osoitettu olevan syynä tai epäilty olevan syynä Menieren tautiin: virusinfektio,: omissa tutkimuksissa virukset, varsin herpes-ryhmän virukset ovat voimakkasti esillä, autoimmuniteetti, trauma, meluvamma, korvatulehdus jne ovat merkittäviä syitä taudin syntyyn. On ilmeistä että myös perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä Menieren taudin synnyssä, ja on esitetty, että n. 13 % Menieren taudista syntyisi perinnöllisten tekijöiden kautta. Ilmeisesti sisäkorva reagoi mitä erilaisimpiin ulkoisiin tapahtumiin kehittämällä endolymfaattisen hydropsin. Näin on ymmärrettävissä, että ei ole kahta Meniere potilasta joilla on samanlainen taudinkuva. 5. Miksi Menieren tauti syntyy? Miksi sitten nämä tekijät aiheuttavat Menieren taudin. Sisäkorvan nestekierto on kovin erikoinen vaikeasti hallittavan ioni-tasapainon vuoksi. Natrium-ionien vaihto kalium-ioneihin tapahtuu scala mediassa tarkaan säädellysti siten, että sidekudossolut syöttävät kaliumia takaisin solusiltoja pitkin. Ilmeisesti Menieren taudissa tämä biokemiallinen säätely pettää ja kalvoston säätelykanavat toimivat väärin. Kaliumin takaisinotto solusiltoja pitkin tunnetaaan kohtalaisen hyvin ja tyypillinen virhe on Conexin nimisen valkuaisaineen rakennehäiriö, useimmiten conexin tyyppi 26:n. Muutos aiheuttaa kuulonalennuksen joka on ilmeisesti yleisin perinnöllinen kuulonalennustyyppi länsimaissa, mutta tässä taudissa ei esiinny huimauskohtauksia. Muita mahdollisuuksia ovat ionikanavamuutokset esimerkiksi Aquaporin 1 ja 2 -kanavissa, ATP -kanavien muutokset esim. Px7 -kanavamuutokset, erilaiset kalsiumkanavamuutokset ja muuutokset vielä tuntemattomissa ionikanavissa. MEKAANINEN STRESSI MURTUMAT REPEYTYMÄT METABOLINEN STRESSI SOLUHAPETUS SYNAPSIT VERENKIERTO 6. Miksi aistinsolut vaurioituvat Menieren taudissa? Aistinsolujen poistuminen sisäkorvasta on tarkoin kontrolloitua; ei haluta jättää aukkoja tyvikalvoon. Aistinsolut ja hermosolut eivät uudistu kuolemisen jälkeen. Menetelmiä, joilla aistinsolut kuolevat, on kaksi: apoptoosi eli solun itsemurha ja nekroosi eli välitön solukuolema. Apoptoosi on tavallisin mekanismi ja sen laukaisevat vapaat radikaalit, joita syntyy esim. melualtistuksessa tai sisäkorvan liiallisen ärsytyksen seurauksena. Onkin mielenkiintoista tietää voiko kuulon heikkenemistä estää käyttämällä antioksidantteja. Tästä tiedetään toistaiseksi vähän ja kokemukset koe-eläintöistä meluvamman yhteydessä tukevat ajatusta, että antioksidanteilla voidaan estää kuulosolujen rappeutumista. Kokeissa on tutkittu N-acetyl-cysteinin, salisyylihapon, C-vitamiinin ja E-vitamiinin tehoa. Nämä toimivat meluvammassa mutta Menieren taudista ei toistaiseksi ole tutkimuksia alalta. Yhtenä merkittävänä välittäjäaineena solukuoliolle eli nekroosille on TNF-α joka sitoutuu soluun reseptorinsa p55 välityksellä. TNF-α on aktiivisen tutkimuksen kohteena koska se on merkittävin välittäjäaine reumaattisessa tulehduksessa ja sen salpaamisella on saavutettu merkittäviä tuloksia nivelreuman hoidossa. Elämän ja kuoleman päätös soluissa. TNF-α och receptori p55. Nature 2000; 406(6791): 26 Olemme myös suorittaneet omia tutkimuksiamme TNF-alfasta ja sen reseptorista p55:stä. Yksi amerikkalainen julkaisu raportoi hiljakkoin hyviä tuloksia p55 reseptorin salpauksessa Menieren taudissa. Taudin ollessa progressiivinen kuulon aleneminen joko pysähtyi tai kuulo parani lääkityksellä. Omissa tutkimuksissamme emme pystyneet koe-eläinmallissa vaikuttamaan kuuloon TNF-α-salpauksella. Tutkimme myös viidellä vaikeaa Menieren tautia sairastavalla potilaalla salpauksen tehoa. Yhdellekään heistä salpaus ei tuonut toivottua tulosta.tutkimuksemme keskittyvät tällä hetkellä niihin mekanismeihin joilla kuulo alenee Menieren taudissa koe-eläimillä ja selvitämme myös VEGF -nimisen kasvutekijän vaikutusta oireiden syntyyn. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että solu

11 tasolla mekanismit ovat edelleen puutteellisesti tunnettuja Menieren taudissa, vaikkakin oire mekanismit tunnetaan pääpiirteittäin. Diagnoosi jo kahden vuoden kuluttua saatetaan tehdä MRI:llä ja uskoisin että n. 10 vuoden kuluttua myös ykstyiskohtainen taudin mekanismi on tunnettua ja hoito Menieren tautiin on olemassa. Ilmari Pyykkö Timen ennustus: Nämä viisi välinettä katoavat maailmasta viiden vuoden aikana Time-lehti on tehnyt ennustuksen, joka liittyy digitaalisiin ja teknisiin välineisiin. Lehden asiantuntija arvioi, että monet tällä hetkellä jokapäiväisessä käytössä olevat välineet ovat historiaa jo viiden vuoden päästä. Lehti listasi teknologian innovaatioiden jalkoihin jääviksi asioiksi autonavaimet, dvd- ja blu-ray-soittimet, puhelinyhteyttä käyttävät hitaammat internetyhteydet, tavalliset ja kevyet pokkarikamerat sekä erilliset navigaattorit. Time arvioi, että autonavaimet jäävät unholaan, kun yhä useammat uudet automallit käynnistetään integroidusta nappulasta. Toisaalta lehti uskoo, että tämäkin ilmiö jää unholaan sitä mukaa, kun autoja aletaan käynnistää älypuhelimilla. Ihanien mummojen Inge Löök Inge Löök (Ingeborg Lievonen) on pernajalainen kuvittaja ja puutarhuri. Helsingissä vuonna 1951 syntynyt Löök on suomenruotsalainen taiteilija. Taiteilijanimi on valittu sipuliin liittyvän symboliikan takia. Löök kirjoitti ylioppilaaksi Hän valmistui puutarhuriksi 1974 ja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta graafiseksi suunnittelijaksi Inge Löök työskenteli kuusi vuotta puutarhurina, kunnes kuvitustyö vei vähitellen kokonaan. Vuonna 2004 Inge Löök sai Pernajan kulttuuripalkinnon suuruudeltaan 300 euroa. Löök on piirtänyt yli 300 postikorttia, joista noin puolet on jouluaiheisia, Eri aiheita on yli 300 ja niistä on painettu useita versioita eri kielillä, eri kokoisina. Taittokortteja on lähes 800. Lisäksi Löök on tehnyt suuren määrän exlibriksiä. Hän on kuvittanut runsaasti lasten ja nuorten kirjoja, uskonnollista kirjallisuutta sekä oppikirjoja sekä muutamia levynkansia sekä aikakauslehtiä, etenkin puutarha-aiheisia. Kuvituksia ovat tilanneet muun muassa WSOY, Otava ja Svenska Läromedel. Kuvitustyöt syntyvät aina akvarelleina. Hän on tehnyt joka kesä kuvituksen Julstjärnan-joululehteen jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän harrastaa puutarhan hoitoa, nikkarointia ja luonnossa vaeltamista, ennen kaikkea lintujen tarkkailua. Löök muutti Sipoosta Pernajan kirkonkylään vuonna Hän on asunut Helsingissä Lauttasaaressa, Kalliossa, Puotilassa, Mellunmäessä ja Sipoon Östersundomissa. Dvd-soittimet saa lehden mielestä heittää pois jo pian, sillä iso osa kuluttajista käyttää tai alkaa käyttää internetin tuomia katselupalveluita, kuten Netflixiä. Erillisiä navigaattoreita ei enää kannata lehden arvion mukaan valmistaa, sillä kuluttajat löytävät reittinsä kännyköistä. Vanhakantaiset internet-yhteydet lehti nostaa esiin siksi, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vielä yli 9 miljoonaa ihmistä käyttää muuta kuin laajakaistayhteyttä. Halpojen pokkareiden kuolemaa lehti ennustaa tapahtuvaksi myös viiden vuoden sisällä. Tämä johtuu siitä, että monissa nykyajan kännyköissä on jo kamera ja ihmiset käyttävät kännyköitään valokuvaamiseen. Time ennustaa, että suurten kameravalmistajien, kuten Nikonin ja Canonin kannattaa keskittyä hyvien ja ammattimaisempien kamerarunkojen valmistamiseen. Aamulehti Kuukauden taiteilija 20 21

12 Anarkistiset mummot[ Inge Löök tunnetaan parhaiten anarkistisista mummoaiheistaan. Ensimmäiset mummokuvat syntyivät 2003, kaikkiaan mummoaiheita on 27. Mummojen motto on: Aika ei ole rahaa, eikä sen tuhlaaminen syntiä. "Aluksi mummokortteja ei haluttu lainkaan painaa. Tarjosin niitä ystävänpäiväkorteiksi Suomen punaiselle ristille, mutta vasta kun Pirjo Laakso huomasi mummokuvat Hämeenlinnassa Korttientalon näyttelyn yhteydessä tietokoneelta, ne otettiin Paletin tuotantoon ja mummokorttien menestys alkoi," kertoo Inge Löök. Mummokortteja on myyty muutamassa vuodessa satoja tuhansia. Kortit ovat herättäneet myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Korttien huumori on rentoa ja iloista. Keväällä 2008 mummojen touhuista julkaistiin myös Paletti oy:n ja Passion Design oy:n kustantama puutarhakirja/kalenteri Paljain jaloin mummojen puutarhassa. Mummoaiheita on saatavana tavallisen kokoisina postikortteina, isoina kortteina, kirjanmerkkeinä, julisteina ja tyynyliinoina. Mummoaihetta on toteutettu postimerkkeinä ja ne ovat tulossa myös aiheiksi ahvenanmaalaisiin joulupostimerkkeihin. Mummojen visuaalinen ilme on peräisin lapsuudesta, lauttasaarelaisilta naapurintädeiltä. Aiheet hän sen sijaan ammentaa omasta elämästään. Inge Löök elää niin kuin piirtää hetkeen tarttuen ja avoimesti maailman kummallisuuksia hämmästellen. Mummot ovat karrikoituja kuvia omasta elämänasenteesta. Löök on kokeillut mummoaiheidensa elämänohjeet myös käytännössä. Inge Löök sivut Loviisan Sanomien haastattelu 22 23

13 24 25

14 26

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s ) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt HEVOSALA WAU! Yhteiskunnan muutos o Väestö ikääntyy ja keskittyy alueellisesti o Yhteiskunta palvelullistuu ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa o Some ja digitaalisuus mullistavat vuorovaikutussuhteita

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

SUKELLUSKUVAUKSEN POHJOISMAISTEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT

SUKELLUSKUVAUKSEN POHJOISMAISTEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 1(5) SUKELLUSKUVAUKSEN POHJOISMAISTEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT Nämä säännöt on käännetty alkuperäisistä ruotsinkielisistä säännöistä. Mahdollisessa ristiriitatilanteessa sääntöjen alkuperäinen ruotsinkielinen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa Paperittomien määrä kasvaa Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 2015 Kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tarjotaan vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot