Voiko johtaja(a) rakastaa? Hyvää ja inspiroivaa vuotta Kysyy Marjaana Will-Vidlund Tietoisen johtamisen talosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voiko johtaja(a) rakastaa? Hyvää ja inspiroivaa vuotta 2014. Kysyy Marjaana Will-Vidlund Tietoisen johtamisen talosta"

Transkriptio

1

2 Hyvää ja inspiroivaa vuotta Talvi tupsahti sittenkin ja hyvä niin sillä nyt on ainakin valoisampaa ja aurinkokin näyttäytyy. Marjaana Will-Vidlund kysyy voiko johtaja(a) rakastaa ja hän osaa siihen vastatakin, koska on uuden ajan tietoinen johtaja. Turussa toimii mielenkiintoinen nuorille fantasia kirjailijoille tarkoitettu seura; Turun Science Fiction seura. Meneillään on Nova kirjoituskilpailu. Meniere taudista asiaa. Miksi korvat soi, suhisee ja huimaa? Siitä saadaan selvyys. Kuukauden taiteilija on ihanien ja nauravien mummojen korttitaiteilija Inga Löök. Niistä kuvista tulee aina niin iloikseksi ja hyvälle mielelle! Mirjami Numminen on vuosikymmenet tutkinut homeopatiaa eläimille ja varsinkin omille kissoilleen. Hän on myös tehnyt niistä monia kirjoja sekä kääntänyt muutaman suomeksi -kaikki kissoista. Varsinainen uranuurtajanainen! Mukana on myös pieni homeopaattiapteekki kotiin. Esittelyssä on myös Livonsaaren yhteisökylä, joka on rakentunut Velkualle, Livonsaareen. Asialle vihkiytyneet ovat ottaneet uudisraivaajahengen rakentaessaan kylää luonnonmukaisuudelle. Kokeilunhalua ei puutu eikä yritteliäisyyttä. Lopuksi vielä Röölänrannan ensi kesän tapahtumat. Mikäli haluat myyjäksi tapahtumiin, ota yhteyttä; Roolan markkinatorit 2014 Viime kesän rannan tapahtumissa kävi huikeasti ihmisiä, enkä ihmettele kun ympäristö on kaunista saaristoa ja Röölällä on vanhaa ja mielenkiintoista historiaa takana jos ei miltei mystistä paikkapaikoin. Sillimarkkinathan ovat maaliskuun alussa vuoden ensimmäinen tapahtuma. Toivotaan että jäät kestää nuotanpyytäjiä. Eipä muuta kuin lehteä lukemaan. Voikaahan hyvin siellä! Tuulamaria Kangaslampi Voiko johtaja(a) rakastaa? Kuuluisa firenzeläinen renessanssin ajan filosofi Machiavelli ( ) totesi aikoinaan, että johtajille on parempi, että heitä pelätään kuin rakastetaan. Hän esitteli hallitsijaihanteensa muuten tasan 500 vuotta sitten, maanpaossa vuonna 1513, tunnetuimmassa teoksessaan Ruhtinas. Esitän sinulle johtajana tai itsesi johtajana - kolme kysymystä: Miksi joku haluaisi olla sinun johdettavanasi? Voitko ajatella että, valitset rakkaudella ja pelolla johtamisen väliltä ensimmäisen? Pelko edustaa siis perinteistä johtamistapaa, vallanhimoa ja -halua, ahneutta, ja rakkaus taas lämminsydämisyyttä, myötätuntoa, luottamusta? Jos voit: Voitko uskoa, että tekemäsi valintasi jälkeen voit olla vahva ja arvostettu, ja että yrityksesi menestyy ja kukoistaa jopa paremmin kuin ennen? Olemme tällä hetkellä todistamassa maailmanlaajuisesti ja paikallisesti Suomessa vanhojen johtamismallien ja -tapojen romahtamista niin yhteiskunnassa kuin yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Sanoma- ja iltapäivälehdet ovat täynnä esimerkkejä. Enää ei voi johtaa kuin 500 vuotta sitten! Uskon että moni johtaja kuitenkin haluaisi ainakin pakon edessä uudistua ja uudistaa johtamistapaansa, mutta mallia ei ole lähellä ja toisenlaisia esimerkkejä on vielä kovin vähän yhteiskunnassa, politiikassa, työpaikalla, kotona. Muutos uudenlaiseen, RAKKAUDELLA JOHTAMISEEN - jota minä kutsun TIETOI- SEKSI JOHTAMISEKSI - on välttämätön ja Kysyy Marjaana Will-Vidlund Tietoisen johtamisen talosta nopea. Visio suunnasta ja tahto saavuttaa tavoitteet (varsinkin taloudelliset), energia, karisma ja auktoriteetti eivät enää yksinään riitä. Millainen sitten on TIETOINEN JOHTAJA, joka saa ihmiset mukaansa ja luo kestävää menestystä ja onnellisuuttakin? Alla oleva kuva muistuttaa hiukan Maslown tarvehierarkiaa. Kuvan ydinajatus on, että tarvehierarkian ymmärtävä johtaja menestyy. Ulkoisiin ja materiaalisiin (vrt. mielihyvä) päämääriin takertuva johtaja kompastuu varmuudella. Hänen on ymmärrettävä, että jatkossa (ajat ovat muuttuneet!) yhä useampi hänen kollegoistaan ja kumppaneistaan pyrkii kohti korkeampaa päämäärää, materiaalisten palkintojen toiselle puolelle. Tarvehierarkian perusajatuksen mukaan alemmat tarpeet täytyy tiedostaa, tuntea ja täyttää ennen kuin voi edetä seuraavaan. Tähän perustuen seuraavassa kolme näkemystäni johtajasta, joka osaa johtaa itseään ja siten joukkojaan tietoisesti: 2 3

3 1. HÄN ON OMA ITSENSÄ Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku. Itsetuntemus oli Sokratesinkin mukaan hyvin tärkeää. Monilla on käsitys, että he tuntevat jo itsensä hyvin. Tämä asenne on äärimmäisen tuhoisa, sillä se saattaa estää tietoisen henkisen kasvun elämässä ja johtajina. Tiedätkö sinä, KUKA SINÄ OLET? Mitä olet tänne tullut tekemään? Se on aivan varmasti jotakin muuta kuin pelkkää materian, vallan ja rahan keräämistä itselle tai yritykselle ilman sen suurempaa tarkoitusta. Herätys! Itsetuntemus on avain omien vahvuuksien ja heikkouksien, eri olemuspuoltemme tiedostamisessa. Todellisen minämme sielumme ja henkemme - kohtaaminen vapauttaa meidät monista peloista ja ahdistuksista. Se auttaa löytämään elämäntehtävämme. Johtamismogulit Goffee & Jones korostavat HEIKKOUKSIEN NÄYTTÄMISTÄ. Kun johtaja paljastaa haavoittuvuutensa, hän paljastavat ihmisyytensä ja sen, kuka hän on. 2. HÄN LUOTTAA INTUITIOONSA Päätöksenteossa tarvitaan hyviä tuntosarvia, jotta voi tunnistaa ympäristöstä tulevat signaalit. Monet tutkimukset todistavat, että todella menestyksellisen päätöksen tekeminen edellyttää, että johtaja luottaa intuitioonsa. Intuitio tulee sydämestä, ei aivojen tasolta. Siitä puuttuu aikaan sidoksissa olevien loogisten päätelmä- ja vertailuketjujen suorittaminen. Johtajan on siis opittava luottamaan sisäiseen viisauteensa ja kuuntelemaan sydämensä ääntä; hän siis ymmärtää, että hänellä on fyysinen ja henkinen olemuspuoli. Olemme kokonaisuuksia: keho-mieli-sielu-henki. 3. HÄN TOIMII SYDÄMELLÄ Aidot johtajat eivät tarvitse koulutusohjelmaa vakuuttaakseen työntekijöilleen, että hän välittää heistä. Hänellä on tunteet ja hän näyttää, että hän välittää heistä aidosti. Sen tuntee. Johtajalla on kuitenkin oltava tänä päivänä lisäksi hyvin vahva sisäinen arvomaailma ja etiikka, joka ohjaa häntä ulkoisesti, siis myös liiketoiminnassa ja ihmisten kanssa. Luemme viikoittain mediasta tarinoita johtajista, joilta puuttuu henkinen ryhdikkyys ja joita ohjaavat henkilökohtaiset tai kvartaalitaloutta palvelevat hyödyt. Näemme usein samoissa yhteyksissä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen ei ole tietoinen omista ajatuksistaan ja tunteistaan, eikä ymmärrä vastuutaan sanomisistaan ja tekemisistään. Rohkeus on henkistä kanttia seisoa omilla jaloilla. Se on lahjomattomuutta; sitä että on itsellensä rehellinen, jotta voi olla sitä muille. Vaatii paljon rohkeutta olla erilainen! Dalai-lama ja Deepak Chopra korostavat myötätuntoa ja rakkautta aivan kaiken perustana. Niiden avulla ihminen saavuttaa sisäisen rauhan. Sitä kautta syntyy ulkoinen rauha. Voiko yritys menestyä kestävästi, jos johtajan sisällä on sotatila? Tietoinen johtaja ammentaa omasta sisimmästään. Hän on luottamuksen arvoinen, vakaa ja täynnä toivoa. Hän panostaa niihin, jotka hakevat vastauksia. Hän ei piiloudu ihmisten tarpeilta ja tunteilta, omiltaankaan. Omia tunteitaan peittelevät ja egoihinsa tarrautuvat johtajat epäonnistuvat. Vain aineellista menestystä hakevilta jää sisäinen täyttymys puuttumaan. Ja se on vähän sama kuin omistaisi rahasäiliön ilman, että voi käyttää rahaa mihinkään. Esitän sinulle vielä lopuksi yhden kysymyksen: Uskaltaisitko sinä johtaa sydämellä? JK. Tämä aihe on minulle syvästi oma ja rakas. Tein vuonna 2007 MBA-lopputyönä tutkimuksen Henley Business Schoolissa (http:// aiheesta, jossa tutkin henkilöstöjohtamisen ja liiketoimintajohtamisen käytäntöjen ja strategioiden yhtenevyyden merkitystä yritysten liiketoiminnan menestykselle, alariville (t.s. Sustaining Great Corporate Performance: Analysis of the Alignment of People and Business Strategies of the IT Services Companies in the Nordics). Sen tulokset tukevat sitä, mitä yllä kirjoitin, vaikka matkaa onkin jäljellä. Aloitetaan itsestämme. Otetaan jokainen komento omasta henkisestä kasvustamme ja hyvinvoinnistamme - omasta johtajuudestamme. Siten käytännöt ja kokemukset leviävät nopeasti yhteiskuntaan, politiikkaan, yrityselämään ja organisaatioihin. TIETOISEEN JOHTAMISEEN erikoistunut henkisen valmennuksen talo Tietoinen Johtaminen - Conscious Leadership Marjaana Will-Vidlund Toimitusjohtaja / Managing Director, ICF Coach, TIETOISEN JOHTAMISEN TALO OY Master of Business Administration & Henley Certificate of Coaching &, Henley Business School, University of Reading, UK Mobile: +358 (0) marjaana at tietoisenjohtamisentalo.com & marjaanawillvidlund at gmail.com Aleksis Kiven katu 17 A, Helsinki (käynti: Traverssikujan puolelta) & Sundintie 16, Porvoo 4 5

4 TSFS pähkinänkuoressa Turun Science Fiction Seura ry (TSFS) on aktiivinen, monipuolista toimintaa järjestävä scifin, fantasian ja muun spekulatiivisen fiktion harrastajille tarkoitettu yhdistys, jolla on pitkät perinteet. Seura on perustettu jo vuonna 1976 ja se on julkaissut Spin-lehteä vuodesta 1977 lähtien. Toimisto ja kirjasto TSFS:n toiminnan ydin on sen toimitila Terrakoti, jonka se jakaa viiden muun hörhöseuran kanssa. Terrakoti sijaitsee osoitteessa Rehtorinpellonkatu 4-6, Turku, Yo-talo B:ssä. Hyviä maamerkkejä Terrakodille tullessa ovat Hämeenkadun "Akateeminen" Hesburger, josta sinne on kivenheiton matka sekä Proffan kellari -opiskelijabaari, jonka naapurissa Terrakoti sijaitsee. Päästyäsi B-talon pihalle etsi vihreästä seinästä kyltti "Osakuntalaisia osissa ja muuta kummaa" (muu kumma olemme me), kävele sisään ovesta ja jatka käytävää oikealle. Terrakoti löytyy käytävän päästä vasemmalta. Terrakodilla päivystetään maanantaisin ja torstaisin klo Päivystyksessä voi lukea ja lainata kirjoja ja lehtiä sekä tavata muita alan harrastajia. Terrakodilla järjestetään myös sekä TSFS:n että muiden toimistolla majailevien seurojen toimesta paljon erilaisia juhlia, illanistujaisia ja muuta toimintaa. Katso tulevat tapahtumat Terrakodin kalenterista! Toimiston päivystykset on jaettu niin, että maanantaipäivystykset hoitaa TAS ja Tyrmä sekä torstaipäivystykset TSFS ja Tutka. Kävijälle tämä näkyy selkeimmin siinä, että animehenkistä tai roolipelaamisesta kiinnostunutta seuraa etsivät löytävät sitä varmimmin toimistolta maanantaisin, scifi- ja fantasiahenkistä seuraa taas torstaisin. Torstaisin kävijät voivat myös jäädä hengaamaan kätevästi kuudesta eteenpäin järjestettävään Tutkan ja TSFS:n Varjomafiaan. Terrakodilla seijaitsee myös TSFS:n ja Tutkan kirjasto. Syksyllä 2013 seurojen kirjastot yhdistettiin, ja siitä lainaaminen on nyt kummankin seuran jäsenille. Mukana on scifiä, fantasiaa ja tietokirjallisuutta useilla kielillä. Toimistolle tulevat myös kaikki Suomessa ilmestyvät sf/f-lehdet. Viime aikoihin asti toimistolla niin ikään säilytettiin osaa TSFS:n hallussa olevasta massiivisesta Tom Ölander -kokoelmasta. Tapahtumat TSFS osallistuu vuosittain Turun Kirjamessuille, järjestää sinne sf/f-aiheista ohjelmaa ja vastaa turkulaisten hörhöyhdistysten yhteisestä osastosta messuilla. Osasto kulkee nykyisin nimellä "Science fiction ja fantasia Turussa" ja etenkin muutaman viimeisen vuoden aikana siitä on muodostunut monien mielestä yksi messujen kotoisimpia kohteita. Osasto on suosittu levähdyspaikka sohvineen ja kahvitteluineen, ja moni kirjamessuvieras jää sinne kuuntelemaan osastolla vierailevia sarjakuvapiirtäjiä ja kirjailijoita. TSFS:n perinteikkäisiin tapahtumiin kuuluvat myös 2-3 vuoden välein vietettävät Fantasiapidot. Kyseessä kaikenikäisille sf/f-harrastajille suunnattua fantasiateemaista kesäleiriä tai larppikokoontumista muistuttava viikonlopputapahtuma, jonka seura on järjestänyt jo kahdeksan kertaa. Finncon on Euroopan suurin vapaaehtoisvoimin järjestettävä tieteiskirjallisuus- ja fantasiatapahtuma, jonka kävijämäärä on jo pitkään liikkunut tuhansissa. Tapahtuma on toistaiseksi järjestetty Turussa kolme kertaa, vuosina 1999, 2003 ja 2011, ja TSFS on kuulunut joka kerta sen pääjärjestäjiin. Syksyllä 2012 TSFS oli mukana järjestämässä Turconen-nimellä kulkevaa päivän mittaista sf/f-tapahtumaa. Turconen järjestettiin Turun pääkirjastolla ja sen kunniavieraana oli sf/f-kirjailija J. Pekka Mäkelä. Uusin tapahtuma, jonka järjestämisessä TSFS on mukana on Terracon. Kyseessä on päivän mittainen, kuuden Terrakotiseuran järjestämä minicon. Tapahtuma on vasta suunnitteluasteella, mutta päivä kannattaa laittaa kalentereihin ylös jo nyt. Seura järjestää bileitä ja muita pienempiä vapaa-ajanviettotapahtumia jäsenten toiveiden mukaan. Onko sinulla idea toimintamuodosta, jonka haluaisit seuran organisoivan tai jonka järjestämisessä haluaisit itse olla osallisena? Ota siinä tapauksessa yhteyttä meihin. Muu fandom-toiminta TSFS:llä on oleellinen rooli myös kansallisen tason fandom-toiminnassa. Yhdistys ylläpitää SFFAQ-sivua, jolle on koottu tieto Suomessa toimivista science fiction- ja fantasiaseuroista, -lehdistä ja -tapahtumista. Yhdistys hallinnoi myös scifi-sähköpostilistaa, joka on koko Suomen fandomin yhteinen tiedotus- ja keskustelulista. Listalle voi liittyä kuka tahansa kiinnostunut. Tämän lisäksi TSFS on mukana jakamassa useampaakin kotimaisen fandom-toiminnan peruskiviin kuuluvaa palkintoa. Näistä vanhin on vuosittain parhaalle kotimaiselle sf/f-novellille myönnettävä Atorox-palkinto. Palkinnon avulla pyritään kannustamaan kotimaisia sf/f-kirjoittajia ja lisäämään alan tuntemusta. TSFS on jakanut Atorox-palkintoa jo vuodesta 1983 lähtien ja se on erittäin arvostettu suomalaisten alan kirjoittajien parissa. Nova puolestaan on TSFS:n ja STk:n (Suomen Tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry) järjestämä jokavuotinen, palautteellinen novellikilpailu scifin ja fantasian kirjoittajille. Kilpailun tarkoituksena on auttaa osallistujia kehittymään kirjoittajina ja nostaa sf/f-kirjoittajakenttään uusia nimiä. Vuonna 2014 kilpailu järjestetään jo 15. kerran. Noviisi on Novan vuotiaille nuorille suunnattu versio, joka järjestetään joka toinen vuosi. Noviisi syntyi vuonna 2007 halusta tarjota nuorille kirjoittajille mahdollisuus kisata omassa ikäryhmässään. Vuoden 2013 Noviisi oli näin ollen järjestyksessä jo neljäs. Tällä hetkellä kilpailun järjestävät yhteistyössä Tutka, STk ja TSFS. Nova-kirjoituskilpailu Nova on aloitteleville kirjoittajille suunnattu palautteellinen science fiction- ja fantasianovellien kirjoituskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on auttaa osallistujia kehittymään kirjoittajina ja nostaa sf/f-kirjoittajakenttään uusia nimiä. Kisa on tarkoitettu kirjoittajille, jotka eivät ole vielä julkaisseet omaa kaunokirjallista teostaan (julkaisut antologiassa tai omakustanteet eivät ole este osallistumiselle). 6 7

5 Palautetta annetaan kolmiportaisen mallin mukaan. Palkitut novellit (sijat 1 10) saavat palautetta tuomaristolta. Esiraadilta tuomaristolle edenneet, mutta sijoittumatta jääneet novellit saavat palautteen esiraadilta. Loput saavat esiraadin kirjoittaman yleispalautteen, jossa käydään läpi vuoden sadon suurimpia kompastuskiviä ja yleisiä kirjoitusohjeita. Kisassa menestyneitä novelleja julkaistaan Spin- ja Kosmoskynä -lehdissä (katso luettelo julkaistuista novelleista). Novan järjestäjinä toimivat Turun Science Fiction Seura ry sekä Suomen Tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry. Nova 2014 Vuonna 2014 kilpailu järjestetään jo 15. kerran, ja juhlavuoden kunniaksi kisa uudistuu ja muuttuu sähköiseksi. li lähetetään viimeistään kolmena kappaleena Turun Science Fiction Seuralle osoitteeseen TSFS ry. / NOVA 2014, PL 538, TURKU. Mukaan laitetaan myös kirjoittajan yhteystiedot sisältävä kirjekuori, jonka päällä lukee nimimerkki sekä osallistuvan novellin nimi. Viralliset säännöt kannattaa ehdottomasti lukea läpi, sillä esiraati tai tuomaristo voi hylätä sääntöjenvastaisen novellin. Katso täältä säännöt Säännöt Nova kirjoituskilpailu Järjestäjät toivovat runsasta osallistumista niin kokeneilta kuin aloitteleviltakin kirjoittajilta. Lisätietoja: Nova-sihteeri Leila Paananen, nova2014 (at) tsfs (piste) fi Mirjami Numminen Homeopatiaa eläimille Novan tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna kirjailija Magdalena Hai, kirjabloggaaja Hanna Matilainen, spefikirjoittaja Tarja Sipiläinen, vuoden 2013 Nova-voittaja Anna Malinen, sekä Kosmoskynä-lehden päätoimittaja Juri Timonen. Kisassa on esiraati, joka karsii jatkoon pääsevät novellit tuomaristolle. Esiraatiin kuuluvat Taru Hyvönen, Iivari Koutonen sekä Henna Sinisalo. Kilpailun deadline on Kilpailutöitä ei palauteta. Voittajat julkistetaan Finncontapahtumassa Jyväskylässä Novellit tulee kirjoittaa suomeksi. Aihe on vapaa, kunhan se liittyy science fictioniin tai fantasiaan. Kisaan voi osallistua useammalla novellilla. Tekstit, joiden maksimipituus on 20 liuskaa, Tekstit, joiden maksimipituus on 20 liuskaa, lähetetään viimeistään maanantaina osoitteeseen novakilpailu (at) gmail (piste) com. Sähköpostin otsikoksi nimimerkki sekä novellin nimi, viestin leipätekstiin osallistujan nimi ja yhteystiedot, ja novelli sähköpostin liitteeksi rtf-tiedostona. Kilpailuun voi osallistua myös postitise. Silloin nimimerkkitiedoin varustettu novel- Ei ole mitenkään tämän hetken asia, kun ravitsemukseen kiinnitetään huomiota. Jo Hippokrates (n ekr.) loi ravitsemuslääketieteen perustan: Olkoon ruokasi myös lääkkeesi. Lausuma on saanut erilaisia muotoja, kuten Olet mitä syöt. Toisin sanoen on ymmärretty, että meillä jokaisella on valtava vastuu itsestämme ja siinä samassa myös muista elollisista, jotka ovat kontollamme. On ollut ilo huomata, miten vaihtoehtomaailmakin alkaa olla tätä päivää. Vuosikymmenessä parissa on tapahtunut ihmeitä. Ehkäpä EU-aika on tuonut tullessaan yhtenäistä ajattelua ja leppoisampia tuulia. Niinpä Euroopassa kymmenessä maassa homeopatia on osa julkista terveydenhoitoa. Saksassa esimerkiksi pienet korvatulehdusta potevat lapset ohjataan homeopaatin vastaanotolle ja näin halutaan välttyä antibioottikierteeltä. Ja siinä usein onnistutaan! Britannian terveysviranomaiset ovat varoitelleet antibioottien liikakäytöstä, tikittävästä aikapommista. Tulevaisuus uhkaa muuttua tappavaksi, jos antibiootit eivät enää auta esimerkiksi vaikeissa leikkauksissa. Tämä hetki on tietoa tulvillaan, kun vain osaamme sitä etsiä. Halusimmepa lukea ravitsemuksesta, liikunnasta, erilaisista vaihtoehtohoidoista, henkisestä ja fyysisestä terveydestä, materiaalia löytyy. Onnea etsintään! Sinun itsesi ja lemmikkisi homeopaattinen lääkekaappi Homeopaattiset aineet auttavat monissa akuuteissa sairauksissa. Kroonisissa tilanteissa tarvitaan aina asiantuntijan apua. Tarvittaessa on aina käännyttävä lääkärin puoleen. Aconitum napellus (ukonhattu) Aconitum D30 on verraton apu kaikissa äkillisissä vaivoissa. Myös on muistettava, että se auttaa pelkotilanteissakin (esim. ennen lääkäriin menoa). Sen vaikutusta tehostavat Bachin rescue remedy -ensiaputipat suoraan suuhun tiputettuina. Aconitum on maailman käytetyin homeopaattinen aine. Allium cepa (sipuli) Allium cepa D12/D30 parantaa niiskunenän ja vetistävän silmän. 8 9

6 Apis mellifica (mehiläinen) Apis D30 on tehokas aine voimakkaisiin turvotuksiin, hyönteisten pistoon, punkin puremaan, nokkosrokkoon, silmien punoitukseen, paiseisiin ja erilaisiin tulehduksiin. Kannattaa käyttää myös rinta- ja utaretulehduksessa. Arnica montana (arnikki) Arnica D30:tä ei tarpeeksi osaa kiittää. Se tuo helpotusta loukkaantumisiin, lihasvammoihin ja ylirasitustiloihin. Erikoisesti se helpottaa kirurgisia operaatioita. Ennalta parina päivänä, operaatiopäivänä ja joitakin päiviä jälkeenpäin annettu Arnica puolittaa leikkausvaivat. Ennen synnytystä viikon verran annettuna Arnica estää verenvuotoja. Muista myös hammaslääkärin käynnin yhteydessä! Arnicaa on hyvä antaa synnytyksen jälkeenkin. Yhtä hyvä niin ihmisille kuin eläimille. Aconitum ja Arnica saattavat elvyttää esim. heikon kissanpennun. Belladonna (lemmonmarja) Belladonna D30 on akuuttien kuumeisten sairauksien ykkösaine. Sitä käytetään rinta-, nisä- ja utaretulehduksissa, akuutissa virtsatietulehduksessa, mutta myös lämpöhalvauksessa. Belladonna saattaa poistaa myös kissan epileptiset kohtaukset. Belladonna on kuumeilun ja flunssan lääke. Ensin on syytä ottaa joitakin kertoja Aconitumia ja sitten lasillinen (= veteen 10 Belladonna-raetta) tai pari Belladonnaa flunssan ensioireisiin, jotka yleensä häviävät sen tien. Bryonia (koirannauris) Bryonia D30:tä on hyvä ottaa viikon kuluttua flunssan jatkohoitoon. Calcium carbonicum D12/D30 Calcium phosphoricum D12/D30 Luuston verrattomat rakentajat. Kissoille ja koirille kannattaa antaa kuureina joitakin kertoja niiden elämän aikana. Pienen lapsen hyvä alkupääoma. Cocculus indicus (kokkelipensas) Cocculus D30 (D12) helpottaa matkapahoinvointia. Kolme pilleriä tunti ennen matkaa, kolme juuri matkalle lähdettäessä ja tarvittaessa vielä matkalla. Sopii hyvin myös ihmisille! Coffea (kahvi) Coffea D30 auttaa unettomuuteen. Kannattaa pitää mielessä, jos koirat ja kissat rymistelevät öisin. Euphrasia officinalis (silmäruoho) Euphrasia D12/D30 auttaa silmätulehduksissa (kirvelevää vuotoa, silmäluomet turvonneet) ja myös heinänuhassa. Ensimmäisenä päivänä 3-5 kertaa, joitakin päiviä 2 x / pv. Ignatia amara (ignatiuksenpapu) Ignatia D30 on etenkin kissojen aine. Se helpottaa hermostoperäisissä vaivoissa: reviiriongelmissa, koti-ikävässä ja jopa emon tehtäviin sopeutumisessa. Valeraskaudessa Ignatiaa annetaan 1 x / pv / viikko. Rauhoittaa myös hermostuneen ihmisen. Ipecacuanha (oksetusjuuri) Ipecacuanha D12/D30 auttaa erinomaisesti pahoinvoinnissa, johon usein liittyy ripuli, yskässä ja jopa synnytyksen jälkivuodossa. Phosphorus (fosfori) Phosphorus D12/30 auttaa erinomaisesti pahoinvoinnissa ja vatsavaivoissa. Se sopii yhdessä Ipecacuanhan kanssa käytettäväksi. Laaja-alaisena aineena sitä käytetään paljon myös kroonisissa vaivoissa. Mezereum (näsiä) Mezereum D12/D30 on herpeksen oiva aine. Itse olen saanut siitä avun monta kertaa, koska minulla on silmäherpes. Kannattaisi käyttää kissankin vuotaviin silmiin. Nux vomica (ketunkakku) Nux vomica D12/D30 on erinomainen aine lähes vaivaan kuin vaivaan lääkeärsytyksiä myöten (etenkin lääkekuurien jälkeen). Sitä pidetään myös krapulaa potevan päänsärkylääkkeenä. Pulsatilla pratensis (ahokylmänkukka) Pulsatilla D30 on tehokas synnytyksen nopeuttaja: sitä annetaan puolen tunnin välein synnytyksen loppuun saakka. Pulsatilla D12:ta käytetään myös kissaflunssan, silmä-, korva- ja virtsatietulehduksiin (eritteet runsaita ja kermamaisia). Myös Pulsatilla 30:tä käytetään kiiman aikaansaamiseksi 3 x / viikko / neljä viikkoa. Pulsatilla on naisten aine. Auttaa hyvin itkuherkkiä. Pyrogenium (valmistettu mädästä lihasta) Pyrogenium on homeopaattinen antibiootti. 1-2 annosta. Saa Helsingistä Circlum Farmasiasta. Rumex crispus (poimuhuerakka) Rumex crispus D12/D30 on erinomainen aine allergikoille, kun he menevät kotiin, jossa on lemmikkieläimiä. Useimmiten nenä jää niiskumatta. Stramonium (hulluruoho) Stramonium D12 estää pitkiäkin aikoja annettuna 1-2 x / pv uroskissojen virtsalla merkkailun. Se ei vie kolleilta siitoskykyä eikä -halua. Ei pidä unohtaa koiriakaan. Symphytum (rohtoraunioyrtti) Symphytum D12/D30 on etenkin kissojen ja koirien ientulehduksen aine. Thuja occidentalis (tuija) Thuja D30 on äärimmäisen hyvä aine niin ihmisten kuin eläintenkin rokotusvaurioita estämässä. Urtica urens (nokkonen) Urtica D6 on verraton emon maidon lisääjä 4-5 x / pv / 2-4 pv. Myös D6 voi auttaa virtsatietulehduksissa (2-3 x / pv / 10 pv). Urtica D30 puolestaan käy nokkosrokkoihin, muihin ihon kutinoihin ja palovammoihin erinomaisesti. Homeopaattisen hoidon annokset: aikuinen 5, lapset 3, koirat ja kissat 3, hevoset ja lehmät pilleriä. On hyvä tietää, etteivät homeopaattiset aineet voi ketään vioittaa, vaikka popsisi pillereitä pullollisen. Elimistö ottaa vain tarvitsemansa. Ne ovat ikiaikaisia lääkkeitä, eivät noituutta. Pillerit on eläimiä ja lapsia hoidettaessa parasta pistää kertakäyttöruiskuun ja sitten vetää ruiskuun 1-2 ml vettä. Neste 15 minuutin kuluttua suupielestä suoraan suuhun - ei ruoan yhteydessä. Ipstilla homeopaattiset sivut eläimille Mirjami Nummisen kirjat: Terveyttä ja pitkää ikää kissallesi Mirjamin Kissanhoidonopas Mirjamin Kissanhoito-opas Elämäni kissat Kissan luonnonmukainen hoito Erinomaista! Kotitekoista! Suomentajana: Kissan valinta ja hoito Kaikki Kissasta 10 11

7 Livonsaaren yhteisökylä Velkualla Livonsaaren yhteisökylä on perustettu Livonsaarelle vuonna Se on rakentunut kyläksi kylään, kivijalkanaan yhteisöllisyys ja kestävä elämäntapa. Asuminen Yhteisökylä elää maalaisarkea, jossa vuodenajat rytmittävät kiireen ja rauhaisan käpertymisen vaihtelua. Vakituisesti kylässä asuu liki kaksikymmentä aikuista, lapsia on kymmenen kieppeillä. Eläimiä löytyy hevosista lampaisiin, kissoista koiriin ja kanoihin. Niin kuin saarella muutenkin, myös yhteisökylässä asukasmäärä kasvaa kesänkorvalla. Tällöin saattaa metsän siimeksestä löytää vaikkapa tiipiin tai kodan, jossa väliaikainen asukas pitää majaansa. Myös vierailijat ottavat kukin tavallaan osaa yhteisökylän arkisiin askareisiin. Yhteisökylään nousseet rakennukset ovat yhtä monimuotoisia kuin asukkaansa. Uudisraivaajahenkeen on ensin rakennettu monta saunaa, ja niiden rinnalle hiljalleen omat kodit. Kokeilunhalu ja luonnon arvostaminen näkyy rakentamisessa: perinteisten hirsitalojen lisäksi löytyy mm. monensorttista savirakentamista yhdistettynä olkeen, ruokoon tai puuhun. Useat taloudet elävät uusiutuvalla energialla, kuten tuulimyllyn tai aurinkopaneelin tuottamalla sähköllä, eikä vesijohtoakaan ole jokaiseen taloon vedetty. Vähäinen kuluttaminen konkretisoituu kylässä lähes käsinkosketeltavaksi. Työ ja huvi Asukkaat ovat tuoneet mukanaan tai luoneet perinteisiä maaseutuammatteja, jotka istuvat hyvin myös nykyaikaan. Tuottajayhteisöstä löytyy luomuviljelijä, luomuleiväntekijä, hirsiveistäjä, satulaseppä, kuppari-kansanparantaja, kustantamo sekä osuuskuntamuotoinen Livonsaaren osuuspuutarha, joka tuottaa ja välittää luomukasviksia. Kanat tuottavat munia, lampaat pitävät maiseman avoimena, hevoset ovat mukana työssä ja huvissa. Lisäksi osa asukkaista käy kylän ulkopuolella töissä tai tekee työnsä etänä. Työteliäisyys sekoittuu jokapäiväisessä elämässä rentoon ja leppoisaan olemiseen. Päivien lomassa vietetään juhliakin: on lukuisten lasten syntymäpäiviä, pääsiäis- ja ju- hannuskokot, kekri ja muita vuodenkiertoon liittyviä tapahtumia, joihin ottavat osaa myös Livonsaaren kyläläiset ja muut ystävät sekä tuttavat. Kansainvälisyys ja yhteistyö Yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi naapuriapuna: apua löytyy lasten- sekä eläinten kaitsemiseen, ja työvälineitä lainataan niitä tarvitsevalle, on kyseessä sitten vaikka traktori tai ompelukone! Kesäisin pyörii talosta toiseen kiertävä yhteislounas. Yhteistyö ei jää vain yhteisökylän sisäiseksi, vaan yhteisö toimii yhteistyössä niin Livonsaaren kyläläisten, lähikuntien asukkaiden, kaupunkilaisten ja lopulta maailman kanssa. Kansainvälisyys on osa yhteisökylän arkea. Vapaaehtoisia ja muita vierailijoita on tullut mm. maailmanlaajuisen ekokyläverkoston GEN:n ja luomutiloille vapaaehtoisia välittävän WWOOF -järjestön välityksellä. Vuonna 2012 aloitettiin yhteistyö KTV:n, Kansainvälisen vapaaehtoistyö ry:n kanssa. Ensimmäiset kaksi KTV:läistä olivat Unkarista ja Puolasta. Vuonna 2013 vapaahtoiset tulevat Espanjasta ja Ranskasta. Yhteisökylään voi tulla tutustumaan sovitusti. Vierailu voi kestää hetkestä pidempään. Ja jos pysyvä asuminen alkaa sittemmin kiinnostaa, on tutustuminen mahdollista myös sillä silmällä katsoen: asuintontteja on vielä vapaana yhdeksän. Yhteisökylä on meren- ja metsäntuoksuinen leikkikenttä, puuhamaa, työpaikka sekä sosiaalisuuden ja kulttuurien kohtaamisen paikka. Se on toimija, joka on ajan myötä sulautunut kiinteäksi osaksi Livonsaaren kyläyhteisöä. Asukkaaksi Yhteisökylän jäseneksi liittyminen alkaa molemminpuolisella tutustumisella. Alkuun on hyvä tulla käymään, hengailla paikalla ja muuttaa vaikka kesäksi asumaan. Kattoa kesäasujille ei meillä ole aina mahdollista tarjota, mutta tilapäisasumuksissa elää kesää mainiosti. Vanha päärakennus Alitalo toimii ensisijaisesti väliaikaisasumuksena yhteisökylään rakentaville, mutta Alitalon keittiö ja muut fasiliteetit ovat korvausta vastaan tilapäisasukkienkin käytössä. Tilapäisesti yhteisökylässä voi asua korkeintaan vuoden, tai tilanteesta riippuen pidempäänkin. Vuosivuokra tilapäisasumuspaikalle (esim. asuntovaunu tms.) on 500 euroa. Alle kuukauden pätkän voi telttailla ilmaiseksi. Taloudellinen sitoutuminen Livonsaaren yhteisökylän maa- ym. omaisuuden omistaa ja sitä hallinnoi Livonsaaren yhteisökylä osakeyhtiö, jonka omistavat yhteisökylän jäsenet. Lisäksi osakeyhtiöllä on äänioikeudettomia tukiosakkaita. Päätäntävallan pitämiseksi kyläläisillä, jokainen kylän asukas hankkii tasamäärän A-sarjan osakkeita, osakkaaksi liityttäessä 50 kappaletta eli euron arvosta. Tämän lisäksi pitää rakentaa tai rakennuttaa itselleen jonkinlainen asumus. Esimerkiksi tähänastisten kokemusten perusteella pysyvän, omarakenteisen pienen hirsirakennuksen pelkät materiaalikustannukset ovat noin euroa. Vaatimustaso ja oman työpanoksen osuus vaikuttavat suuresti kustannuksiin. Täysjäsenyys Kun on tutustuttu ihmiset, paikka ja ajatukset tuntuvat täsmäävän yhteisökylän vakiasukkaat hyväksyvät uuden ihmisen täysivaltaiseksi jäseneksi konsensusmenettelyllä. Uuden jäsenen suorittama euron osakemerkintä hyväksytään yhtiökokouksessa. Livonkylän yhteisö 12 13

8 Mikä on Menieren tauti? Menieren tauti on sisäkorvan sairaus, jolle on tyypillistä sairaan korvan ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus. Tautia kutsutaankin usein kolmen H:n sairaudeksi. Taudinkuvan esitti ensimmäisen kerran jo vuonna 1861 ranskalainen lääkäri Prosper Ménière. Vaikka tauti on ollut tunnettu jo runsaan sadan vuoden verran ja sitä on uutterasti tutkittu yhä, vieläkään ei taudin perussyytä varmuudella tunneta. Taudin syntymekanismina on nesteturvotuksen kehittyminen sisäkorvaan, mutta tarkkaa selitystä sille, miksi nesteturvotus kehittyy, ei ole vielä selvitetty. Syitä on etsitty niin tulehduksista, vammoista kuin stressistäkin. Joskus tauti periytyy. Menieren taudin oireet Jokaisella Menieren tautia sairastavalla taudinkuva on erilainen. Jotta voitaisiin puhua varmistetusta Menieren taudista, potilaalla tulee olla kolme pääoiretta: kuulonalenema ainakin kertaalleen kuulokäyrällä osoitettuna korvan soiminen eli tinnitus tai paineen tun- ne korvassa sekä toistuvat huimauskohtaukset, jotka ovat tyypiltään kiertohuimauskohtauksia ja kestävät vähintään 20 minuuttia. Kolmasosalla potilaista tauti alkaa näiden kolmen oireen samanaikaisena esiintymisenä, jolloin mukana on yleensä myös voimakas pahoinvointi ja oksentelu. Tällöin on siis kyseessä tyypillinen Menieren taudin kohtaus. Oireet esiintyvät harvoin molemmissa korvissa. Taudinkulku on oikullinen, sisältäen kuulon heikkenemis- ja kiertohuimauskohtauksia, mikä voi vaikeuttaa taudin diagnosointia. Lisäksi osalla potilaista tauti alkaa pelkällä tinnituksella tai kuulonalenemalla huimauskohtausten ilmestyessä vasta vuosienkin kuluttua taudinkuvaan tai potilaalla esiintyy pelkkiä huimauskohtauksia ilman kuulo-oireita. Molemmissa tapauksissa lopulliseen diagnoosiin pääsy voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Menieren tauti ei yleensä johda täydelliseen kuuroutumiseen, mutta kuulo saattaa heiketä ajan myötä. Huimauskohtaukset voivat tulla päivittäin, viikoittain, vuosien välein tai saattavat loppua kokonaan. Oireet voivat siis hävitä vuosiksi ilmaantuaakseen taas myöhemmin. Menieren taudin esiintyvyys Menieren tautia esiintyy yhtä paljon miehillä ja naisilla, yhtä usein oikeassa kuin vasemmassakin korvassa. Tautiin sairastumisikä vaihtelee 25 vuodesta 55 vuoteen. Tautiin sairastutaan tavallisimmin keski-iässä vuotiaana. Alle 20-vuotiailla Ménièren tauti on harvinainen. Menieren tautiin sairastuu vuosittain noin henkeä. Diagnoosi on noin :lla ja varmentamattomia Ménièreä sairastavia arvioidaan Suomessa olevan noin Menieren tautia sairastavalle tärkeää: Terveet elämäntavat ja hyvä kunto Vähäsuolainen ruoka Riittävä uni Stressin välttäminen Tasapainoharjoitukset Huimauskuntoutus Lääkitys Tarvittaessa kirurgiset toimenpiteet Taudin kulku Taudinkulku on erittäin yksilöllinen. Oikeastaan kahta täysin samanlaisen taudinkuvan potilasta ei olekaan. Taudin alkuvaiheita luonnehtivat vaihteleva kuulonalenema ja kiertohuimaus-pahoinvointikohtaukset korvan paineentunteen tai tinnituksen ohella. Taudin kohtaukset voivat alkuvaiheessa olla rajujakin, mutta asianmukaisen tiedon, hoito-ohjeiden ja lääkityksen turvin menierikko voi viettää lähes normaalia elämää. Useimmat potilaat pystyvät taudista huolimatta jatkamaan työssään. Menieren tauti aiheuttaa vain harvoin työkyvyttömyyttä siinä määrin, että se pakottaisi jäämään sairaseläkkeelle. Taudin myöhemmissä vaiheissa huimauskohtaukset rauhoittuvat lievemmäksi tasapainon epävarmuudeksi, etenkin hämärässä. Tinnitus voi jäädä korvaan pysyvästikin, mutta aikaa myöten se yleensä muuttuu vähemmän häiritseväksi. Myöhemmissä vaiheissa kuulonalenema vakiintuu keskimäärin db tasolle. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos molempien korvien kuulo on enintään tätä luokkaa, ei käytännön elämässä tulla toimeen ilman kuulokojetta. Vaikka Menieren tauti voi huonontaa kuuloa siten, ettei henkilö pärjää ilman kuulolaitetta, täydellistä kuuroutta se ei kuitenkaan aiheuta. Tauti alkaa käytännössä aina vain toispuoleisena, mutta noin joka viidennellä tauti voi ajan kanssa siirtyä toiseenkin korvaan. Huomattavalla osalla menierikoista tauti rauhoittuu itsestään oireettomaksi vuosikausiksi, joskus lopullisestikin. Menieren tauti miksi se syntyy? Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S Menieren tauti historian silmin Mitä yhteistä on Julius Caesarilla, Martin Lutherilla ja Vincent van Goghilla? Muinainen roomalainen historioitsija Plutarch jo esitti aikanaan, että Julius Caesar kärsi kaatumissairaudesta, jonka oireina olivat epätasapaino ja horjuminen, joihin myös Shakespeare viittasi näytelmässään. Tämän lisäksi Caesarin vasemman korvan kuulo oli huono. Martin Luther kirjoitti vastauksessaan henkilölle, joka valitti kutinaa, että Antaisin 10 florinia siitä, että saisin vaihtaa Teidän osaanne; Te ette tiedä, miten vaikeaa on elää huimauksen kanssa. Tällä hetkellä en kykene lukemaan kirjettä edes lävitse, ja ajottain en kykene lukemaan kuin pari riviä pyhästä kirjasta. Sillä kun yritän, kohina korvissani voimistuu niin, että olen putoamaisillani tuolistani. Toisaal

9 ta Luther piti vaivaansa hyödyllisenä, koska koki että piru vaivasi ja hyökkäsi hänen korvaansa. Vincent van Gogh, kuuluisa hollantilainen taidemaalari, kuvasi kirjeissään veljelleen Theolle, kuinka hän koki pelottavia, toistuvia huimauskohtauksia, joihin liittyi pahoinvointia ja korvien soimista ja ja ylikuulumista (hyperakuusia). Niinpä hän eräänä yönä leikkasi korvansa irti ja lähetti sen paperiin käärittynä ilotalossa toimivalle rakastajattarelleen Rebekalle. Poliisin tultua hakemaan Vincent van Goghia hänen asunnostaan he tapasivat verisen ja sekavassa mielentilassa olevan van Goghin, joka soperteli huimauksesta ja tinnituksesta. Tapauksen jälkeen Vincent van Gogh suljettiin Arlesissa toimivaan epilepsian ja mielitautien hoitolaitokseen (ajan tavan mukaan olivat samankaltaisia tauteja). Arlesissä syntyi joukko hänen kauniimpia maalauksia. Tautia pidettiin pitkään epilepsiana, mutta viimeaikainen kirjeiden lähempi tarkastelu osoittaa että kyseessä oli todennäköisesti Menieren tauti. Nämä historian kulkuun merkittävällä tavalla vaikuttaneet henkilöt sairastivat Menieren tautia. 2. Menieren tauti ja endolymfaattinen hydropsi 1800 luvulla ja vielä 1900 luvun alussa oli sangen tavallinen käsitys se, että sisäkorva on ainoastaan kuuloelin ja sen eri osat, kaarikäytävät, otoliittielin ja simpukka palvelevat kaikki kuuloa. Kaarikäytävät antoivat sen hetkisen käsityksen mukaan stereokuulon, otoliittielin sääti äänen voimakkuutta ja simpukka äänen korkeuden. Flourens Pariisissa oli jo 1924 osoittanut linnulla ja myöhemmin muilla eläimillä, että sisäkorvan kaarikäytävän vaurio aiheuttaa huimausta ja nystagmusta. Tämä havainto ei kuitenkaan päässyt yleiseen tietoisuuteen lähes sataan vuoteen. Kaikki tasapainon säätely ja myös huimaus tapahtui aivoista ja huimauksen syynä oli aivojen verenkiertohäirö; nesteen/veren liiallinen kertyminen, kongestio. Vain verenkiertohäiriön aste vaihteli eri tasoisissa ja tyyppisissä huimauksissa. Oli sen vuoksi melkoinen urotyö Prosper Meniereltä, joka syntyi v kauppiaan kolmantena lapsena Angersissa, jossa sai myös lääkärikoulutuksensa, osoittaa senaikaiset auktoriteetit vääriksi. Valmistuttuaan lääkäriksi Prosper Meniere siirtyi Pariisiin kuuluisan kirurgin Dupuytren alaiseksi. Hänet nimitettiin lahjakkaana lääkärinä 1932 extraordinaarijäseneksi Pariisin yliopiston Lääketieteelliseen tiedekuntaan ja hän työskenteli vanhempana lääkärinä osaston ylilääkärinä sisätautiosastolla. Hän haki useita professuureja pääsemattä kuitenkaan siihen asemaan. Kun Pariisin kuuromykkien koulun erikoislääkäri Itard menehtyi nimitettiin hänet sen lääkäriksi v ja siitä voidaan sanoa hänen sisäkorvaa käsittelevän tutkimustyönsä alkaneen. Hän toimi lääkärinä Kuninkaallisessa kuuromykkien laitoksessa (Imperial Institute of Deaf Mute), jonka tarkoituksena oli antaa koulutusta huonokuuloisille. Prosper Meniere käänsi 1948 saksalaisen lääkärin Kramerin ensimmäisen varsinaisen korvatautien oppikirjan englannista ranskaksi ja lisäsi tähän omat kommenttinsa sisä- ja välikorvasta. Kramer oli ensimmäinen tiedemies-lääkäri, joka esitti, että korvan sairaudet koostuvat ulkokorvasta, välikorvasta ja sisäkorvasta. Aikaisemmin koko välikorvan merkitystä ei ollut tunnettu ja välikorvaa pidettiin osana sisäkorvaa. Hänen väitöskirjansa Sisäkorvan kudosopilliset tutkimukset kuuromykillä koostui viidestä merkittävästä julkaisusta vuonna 1861, joissa hän osoitti sisäkorvan olevan merkittävä tekijä huimauksen synnyssä. Viimeisessä julkaisussaan hän kuvasi tautikokonaisuuden; kuulonalennuksen, korvan soimisen ja huimauskohtaukset. Hän myös viittasi artikkelissaan Flourensin havaintoihin kaarikäytävien merkityksestä ja esitti huimauksen tulevan juuri näistä rakenteista. Hän siis osoitti potilastapauksilla ja korvan kudosnäytteillä huimauksen syyksi sisäkorvan. Tämä uusi ajatusmalli oli vastoin senaikaista käsitystä, joka piti huimauksen syynä pikkuaivojen ja isojen aivojen verenkiertohäiriötä. Vain viikkoa myöhemmin kun hänen kirjoituksensa julkaistiin Pariisilaisessa Gazette Medicinale de Paris lehdessä kuuluisa Pariisilainen professori Trousseau esitelmöi Ranskan Akatemiassa sisäkorvaperäisestä huimauksesta otsikolla: Akuutti aivoinfarkti ja siitä johtuva epilepsia. Prosper Meniere ei ollut akatemian jäsen eikä voinut osallistua väittelyyn paikan päällä. Hän kirjoitti Gazette Medicinale de Paris lehteen useita debattiartikkeleita, joissa hän esitti oman kantansa. Prosper Menire kuoli flunssan jälkitautina saamaansa keuhkokuumeeseen Toinen merkittävä tutkija Menieren taudin historiassa on, Adam Pollitzer, josta tuli myöhemmin Wienin yliopiston korvatautien professori ja merkittävä alan vaikuttaja. Hänen ansiotaan on se että tautia alettiin kutsua Menieren taudiksi. Vuonna 1984 kirjoittamassaan oppikirjassa yksi kappale käsitteli sisäkorvaperäisiä tauteja ja yksi niistä oli nimetty Menieren taudiksi. Menieren taudin yhtäläisyys glaukoomaan ilmeni samanaikaisesti ja amerikkalais-saksalainen korvalääkäri Knapp alkoi kutsua tautia 1871 sisäkorvan viherkaihiksi. Taudista oltiin kuitenkin vielä pitkään eri mieltä kuuluisa korvalääkäri Bezold ei uskonut Menieren tautiin ja piti sitä aivokalvon tulehduksena. Ja 1924 Tybingenissä prof. Parissius havaitsi verisuonten ailahtelua Menieren taudissa ja piti sitä verenkiertohäiriönä, joka johtui potilaan rakenteellisista ominaisuuksista, tulehduksesta tai myrkytystilasta. Tähän asti useimmat potilaskuvaukset olivat naisten, miesten hallitessa tutkimusaluetta. Kuitenkin v Tanskassa väitteli ensimmäinen nainen Pohjoismaissa. Tohtori Didi Dederling väitteli suolan käytöstä Menieren taudissa ja osoitti suolan rajoittamisella olevan merkitystä oireiden kehittymisessä. Merkillinen yhteensattuma oli, että hän sairastui myöhemmin. Vuonna 1938 Osakan Yliopiston professori Kyoshiro Yamakawa julkaisi ensimmäisen kuvauksen endolymfaattisesta hydropsista vain kuutta kuukautta aikaisemmin kuin englantilaisessa kirjallisuudessa mainitut Hallpike ja Carns. Prof. Yamagatan hyvä ystävä, synnytystautiopin professori sairasti Menieren tautia ja kun hän kuoli, Yamagata osoitti kalvoston pullistuman sisäkorvassa, endolymfaattisen hydropsin. Yamagata sairastui itsekin Menieren tautiin ja hänen kuoltuaan 1986 hänen oppilaansa professorit Sano, Matsunaga, Harada ja Sagakami julkaisivat kuvauksen hänen sisäkorvistaan, joissa oli Menieren taudille tyypilliset kalvoston laajentumat. Carn ja Hallpike puolestaan katkaisivat tasapainohermon potilailta ja, kun kaksi heistä kuoli leikkaukseen, he totesivat molemmilla olevan endolymfaattisen hydropsin. Menieren historiaan kuuluu myös Harvardin yliopiston korvaprofessori Robert Kimura. Hän totesi endolymfaattisen saccuksen tukkimisen johtavan marsuilla Menieren kaltaisen oireistoon ja häntä voidaankin pitää kokeellisen Meniere-tutkimuksen isänä. Hän osoitti että hydropsi syntyy tasapainoelimessä ja simpukassa marsulla ja kanilla. Kissalla löydös havaitaan vain simpukassa. Sen sijaan 16 17

10 chinchillalla ja apinalla hydropsin tuottaminen oli vaikeaa. 3. Menieren taudin mekanismi? Missä olemme tänään? Tiedämme että Menieren tauti johtuu sisäkorvasta ja että tyypillisesti taudissa on nestekeräytymä. Miksi tämä nestekeräytymä syntyy? Tähän kysymykseen ei ole vastausta. Yksi teoria kertoo että nestettä tuotetaan liikaa ja toinen, että nestettä poistuu liian vähän. Sisäkorvassa kalvostossa oleva endolymfan määrä on melko vähäinen, vain 3-5 miljoonasosa litraa. Mistään suurista virtauksista ei ole kyse. Useat maineikkaat sisäkorvatutkijat esittävät, että Menieren taudissa kuulo heikkenee koska endolymfaatinen hydropsi venyttää aistinkarvoja liikaa, joten ne eivät pysty toimimaan. Nestekeräytymän palatessa normaaliksi, kuulo myös palautuu, mikä on tavallista Menieren taudissa. Oireiden jatkuessa lopulta aistinsolujen karvat irtautuvat kattokalvosta, jolloin kuulo alenee pysyvästi n. 60 db:n tasolle. Huimauskohtausten syynä pidetään kalvoston repeytymistä, jolloin endolymfaa pääsee karkaamaan perilymfatilaan, Endolymfa on myrkyllistä kuulo- ja tasapainohermoille jolloin kuulo ja tasapainohermojen säikeet lamaantuvat; kuulo ja tasapaino heikkenevät kohtauksen omaisesti. Kalvoston korjautuessa häiriö poistuu. Toistuvien kohtausten jälkeen tai yhdessäkin laajemmassa kohtauksessa voi vaurio olla niin suuri, tai kalvosto voi jäädä revenneeksi, jolloin kuulo ja tasapaino eivät kohtauksen jälkeen enää toivukaan. Useat sisäkorvanäytteet Menieren tautia sairastavilta potilailta tukevat tätä kalvoston repeytymis -teoriaa. Voidaanko näin todeta myös elossa olevalla? Nykyaikainen kaytössämme oleva 4,7 Tesslan magneettikuvauslaitteisto on tarkka ja jo tänä päivänä se soveltuu koe-eläin tutkimuksissa endolymfaattisen hydropsin mekanismien tutkimiseen. Olemme suorittaneet tutkimuksia marsulla kahdella eri Menieren tauti mallilla; käyttämällä Kimuran menetelmää tukkimalla endolymfaattisen saccuksen aiheuttamalla sisäkorvaan reumaattisen tulehduksen, so. autoimmuuniteitse laitamalla KHL-nimistä valkuaisnainetta välikorvaan. Normaalisti sisäkorvan kalvostot ovat pitäviä ja ihmisilläkin käytetty Gadolinium-varjoaine kulkeutuu ajan kanssa vain scala tympaniin ja vestibuliin. Tutkimuksissa käytetty varjoaine gadolinium ei läpäise kalvostoa, joka sisältää endolymfan ja astinsolut, so. scala media. Endolymfaattinen hydropsi tulee esille marsuilla jo 5 vuorokauden kuluttua leikkauksesta ja voidaan todeta oikeassa korvassa, jossa scala media on poikkeuksellisen laaja ja scala vestibulum lähes hävinnyt. Anatomisessa kuvassa näkyy kalvoston laajentuma samalla koe-eläimella. Löydös on tyypillinen sekä Kimuran mukaisessa koe-eläin mallissa että reumaattisessa mallissa. Olemme myös selvittäneet pitkään jatkuneen endolymfaattisen hydropsin tutkimusta ja MRI-kuvissa näkyy kalvoston dramaattinen läpäisyvyyden lisääntyminen; gadolinium täyttää scala mediaan. Histologisessa kuvassa näkyy sisäkorvan kalvoston menneen kasaan ilmeiseti kalvoston repeytymän vuoksi. Menieren taudin mekanismi ilmeisesti on seuraava: Kalvoston laajeneminen heikentää kuuloa ja ärsyttää sisäkorvan kipupäätteitä, joita välittää kolmoishermo. Oireena on kuulonalenemista, lieviä liikehäiriöitä, tinnitusta ja paineen tunnetta. Kalvoston revetessä kuulo huononee ja aistinsolut kärsivät, aivan kuin aikaisemmin epäiltiinkin ihmisellä tapahtuvan. Omat koe-eläintutkimuksemme siis tukevat ja vahvistavat aikaisemmin epäiltyä tautimekanismia Menieren taudissa. 4. Ulkoiset tekijät ja Menieren tauti? Miten sitten Menieren tauti syntyy: Kuvassa on esitetty eri etiologiset tekijät joiden on osoitettu olevan syynä tai epäilty olevan syynä Menieren tautiin: virusinfektio,: omissa tutkimuksissa virukset, varsin herpes-ryhmän virukset ovat voimakkasti esillä, autoimmuniteetti, trauma, meluvamma, korvatulehdus jne ovat merkittäviä syitä taudin syntyyn. On ilmeistä että myös perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä Menieren taudin synnyssä, ja on esitetty, että n. 13 % Menieren taudista syntyisi perinnöllisten tekijöiden kautta. Ilmeisesti sisäkorva reagoi mitä erilaisimpiin ulkoisiin tapahtumiin kehittämällä endolymfaattisen hydropsin. Näin on ymmärrettävissä, että ei ole kahta Meniere potilasta joilla on samanlainen taudinkuva. 5. Miksi Menieren tauti syntyy? Miksi sitten nämä tekijät aiheuttavat Menieren taudin. Sisäkorvan nestekierto on kovin erikoinen vaikeasti hallittavan ioni-tasapainon vuoksi. Natrium-ionien vaihto kalium-ioneihin tapahtuu scala mediassa tarkaan säädellysti siten, että sidekudossolut syöttävät kaliumia takaisin solusiltoja pitkin. Ilmeisesti Menieren taudissa tämä biokemiallinen säätely pettää ja kalvoston säätelykanavat toimivat väärin. Kaliumin takaisinotto solusiltoja pitkin tunnetaaan kohtalaisen hyvin ja tyypillinen virhe on Conexin nimisen valkuaisaineen rakennehäiriö, useimmiten conexin tyyppi 26:n. Muutos aiheuttaa kuulonalennuksen joka on ilmeisesti yleisin perinnöllinen kuulonalennustyyppi länsimaissa, mutta tässä taudissa ei esiinny huimauskohtauksia. Muita mahdollisuuksia ovat ionikanavamuutokset esimerkiksi Aquaporin 1 ja 2 -kanavissa, ATP -kanavien muutokset esim. Px7 -kanavamuutokset, erilaiset kalsiumkanavamuutokset ja muuutokset vielä tuntemattomissa ionikanavissa. MEKAANINEN STRESSI MURTUMAT REPEYTYMÄT METABOLINEN STRESSI SOLUHAPETUS SYNAPSIT VERENKIERTO 6. Miksi aistinsolut vaurioituvat Menieren taudissa? Aistinsolujen poistuminen sisäkorvasta on tarkoin kontrolloitua; ei haluta jättää aukkoja tyvikalvoon. Aistinsolut ja hermosolut eivät uudistu kuolemisen jälkeen. Menetelmiä, joilla aistinsolut kuolevat, on kaksi: apoptoosi eli solun itsemurha ja nekroosi eli välitön solukuolema. Apoptoosi on tavallisin mekanismi ja sen laukaisevat vapaat radikaalit, joita syntyy esim. melualtistuksessa tai sisäkorvan liiallisen ärsytyksen seurauksena. Onkin mielenkiintoista tietää voiko kuulon heikkenemistä estää käyttämällä antioksidantteja. Tästä tiedetään toistaiseksi vähän ja kokemukset koe-eläintöistä meluvamman yhteydessä tukevat ajatusta, että antioksidanteilla voidaan estää kuulosolujen rappeutumista. Kokeissa on tutkittu N-acetyl-cysteinin, salisyylihapon, C-vitamiinin ja E-vitamiinin tehoa. Nämä toimivat meluvammassa mutta Menieren taudista ei toistaiseksi ole tutkimuksia alalta. Yhtenä merkittävänä välittäjäaineena solukuoliolle eli nekroosille on TNF-α joka sitoutuu soluun reseptorinsa p55 välityksellä. TNF-α on aktiivisen tutkimuksen kohteena koska se on merkittävin välittäjäaine reumaattisessa tulehduksessa ja sen salpaamisella on saavutettu merkittäviä tuloksia nivelreuman hoidossa. Elämän ja kuoleman päätös soluissa. TNF-α och receptori p55. Nature 2000; 406(6791): 26 Olemme myös suorittaneet omia tutkimuksiamme TNF-alfasta ja sen reseptorista p55:stä. Yksi amerikkalainen julkaisu raportoi hiljakkoin hyviä tuloksia p55 reseptorin salpauksessa Menieren taudissa. Taudin ollessa progressiivinen kuulon aleneminen joko pysähtyi tai kuulo parani lääkityksellä. Omissa tutkimuksissamme emme pystyneet koe-eläinmallissa vaikuttamaan kuuloon TNF-α-salpauksella. Tutkimme myös viidellä vaikeaa Menieren tautia sairastavalla potilaalla salpauksen tehoa. Yhdellekään heistä salpaus ei tuonut toivottua tulosta.tutkimuksemme keskittyvät tällä hetkellä niihin mekanismeihin joilla kuulo alenee Menieren taudissa koe-eläimillä ja selvitämme myös VEGF -nimisen kasvutekijän vaikutusta oireiden syntyyn. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että solu

11 tasolla mekanismit ovat edelleen puutteellisesti tunnettuja Menieren taudissa, vaikkakin oire mekanismit tunnetaan pääpiirteittäin. Diagnoosi jo kahden vuoden kuluttua saatetaan tehdä MRI:llä ja uskoisin että n. 10 vuoden kuluttua myös ykstyiskohtainen taudin mekanismi on tunnettua ja hoito Menieren tautiin on olemassa. Ilmari Pyykkö Timen ennustus: Nämä viisi välinettä katoavat maailmasta viiden vuoden aikana Time-lehti on tehnyt ennustuksen, joka liittyy digitaalisiin ja teknisiin välineisiin. Lehden asiantuntija arvioi, että monet tällä hetkellä jokapäiväisessä käytössä olevat välineet ovat historiaa jo viiden vuoden päästä. Lehti listasi teknologian innovaatioiden jalkoihin jääviksi asioiksi autonavaimet, dvd- ja blu-ray-soittimet, puhelinyhteyttä käyttävät hitaammat internetyhteydet, tavalliset ja kevyet pokkarikamerat sekä erilliset navigaattorit. Time arvioi, että autonavaimet jäävät unholaan, kun yhä useammat uudet automallit käynnistetään integroidusta nappulasta. Toisaalta lehti uskoo, että tämäkin ilmiö jää unholaan sitä mukaa, kun autoja aletaan käynnistää älypuhelimilla. Ihanien mummojen Inge Löök Inge Löök (Ingeborg Lievonen) on pernajalainen kuvittaja ja puutarhuri. Helsingissä vuonna 1951 syntynyt Löök on suomenruotsalainen taiteilija. Taiteilijanimi on valittu sipuliin liittyvän symboliikan takia. Löök kirjoitti ylioppilaaksi Hän valmistui puutarhuriksi 1974 ja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta graafiseksi suunnittelijaksi Inge Löök työskenteli kuusi vuotta puutarhurina, kunnes kuvitustyö vei vähitellen kokonaan. Vuonna 2004 Inge Löök sai Pernajan kulttuuripalkinnon suuruudeltaan 300 euroa. Löök on piirtänyt yli 300 postikorttia, joista noin puolet on jouluaiheisia, Eri aiheita on yli 300 ja niistä on painettu useita versioita eri kielillä, eri kokoisina. Taittokortteja on lähes 800. Lisäksi Löök on tehnyt suuren määrän exlibriksiä. Hän on kuvittanut runsaasti lasten ja nuorten kirjoja, uskonnollista kirjallisuutta sekä oppikirjoja sekä muutamia levynkansia sekä aikakauslehtiä, etenkin puutarha-aiheisia. Kuvituksia ovat tilanneet muun muassa WSOY, Otava ja Svenska Läromedel. Kuvitustyöt syntyvät aina akvarelleina. Hän on tehnyt joka kesä kuvituksen Julstjärnan-joululehteen jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän harrastaa puutarhan hoitoa, nikkarointia ja luonnossa vaeltamista, ennen kaikkea lintujen tarkkailua. Löök muutti Sipoosta Pernajan kirkonkylään vuonna Hän on asunut Helsingissä Lauttasaaressa, Kalliossa, Puotilassa, Mellunmäessä ja Sipoon Östersundomissa. Dvd-soittimet saa lehden mielestä heittää pois jo pian, sillä iso osa kuluttajista käyttää tai alkaa käyttää internetin tuomia katselupalveluita, kuten Netflixiä. Erillisiä navigaattoreita ei enää kannata lehden arvion mukaan valmistaa, sillä kuluttajat löytävät reittinsä kännyköistä. Vanhakantaiset internet-yhteydet lehti nostaa esiin siksi, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vielä yli 9 miljoonaa ihmistä käyttää muuta kuin laajakaistayhteyttä. Halpojen pokkareiden kuolemaa lehti ennustaa tapahtuvaksi myös viiden vuoden sisällä. Tämä johtuu siitä, että monissa nykyajan kännyköissä on jo kamera ja ihmiset käyttävät kännyköitään valokuvaamiseen. Time ennustaa, että suurten kameravalmistajien, kuten Nikonin ja Canonin kannattaa keskittyä hyvien ja ammattimaisempien kamerarunkojen valmistamiseen. Aamulehti Kuukauden taiteilija 20 21

12 Anarkistiset mummot[ Inge Löök tunnetaan parhaiten anarkistisista mummoaiheistaan. Ensimmäiset mummokuvat syntyivät 2003, kaikkiaan mummoaiheita on 27. Mummojen motto on: Aika ei ole rahaa, eikä sen tuhlaaminen syntiä. "Aluksi mummokortteja ei haluttu lainkaan painaa. Tarjosin niitä ystävänpäiväkorteiksi Suomen punaiselle ristille, mutta vasta kun Pirjo Laakso huomasi mummokuvat Hämeenlinnassa Korttientalon näyttelyn yhteydessä tietokoneelta, ne otettiin Paletin tuotantoon ja mummokorttien menestys alkoi," kertoo Inge Löök. Mummokortteja on myyty muutamassa vuodessa satoja tuhansia. Kortit ovat herättäneet myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Korttien huumori on rentoa ja iloista. Keväällä 2008 mummojen touhuista julkaistiin myös Paletti oy:n ja Passion Design oy:n kustantama puutarhakirja/kalenteri Paljain jaloin mummojen puutarhassa. Mummoaiheita on saatavana tavallisen kokoisina postikortteina, isoina kortteina, kirjanmerkkeinä, julisteina ja tyynyliinoina. Mummoaihetta on toteutettu postimerkkeinä ja ne ovat tulossa myös aiheiksi ahvenanmaalaisiin joulupostimerkkeihin. Mummojen visuaalinen ilme on peräisin lapsuudesta, lauttasaarelaisilta naapurintädeiltä. Aiheet hän sen sijaan ammentaa omasta elämästään. Inge Löök elää niin kuin piirtää hetkeen tarttuen ja avoimesti maailman kummallisuuksia hämmästellen. Mummot ovat karrikoituja kuvia omasta elämänasenteesta. Löök on kokeillut mummoaiheidensa elämänohjeet myös käytännössä. Inge Löök sivut Loviisan Sanomien haastattelu 22 23

13 24 25

14 26

Menieren tauti miksi se syntyy? Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S-171 76.

Menieren tauti miksi se syntyy? Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S-171 76. Menieren tauti miksi se syntyy? Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S-171 76. 1. Menieren tauti historian silmin Mitä yhteistä on Julius

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Homeopaattisten lääkkeiden vaikutusalueita:

Homeopaattisten lääkkeiden vaikutusalueita: Homeopaattisten lääkkeiden vaikutusalueita: Shokki -> Arnica 15C Ruhjevammat, revähdykset -> Arnica 15C Verenvuodon tyrehdyttäminen -> Arnica 15C Haavojen parantuminen -> Arnica 15C Pahoinvointi, ripuli

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Mikä on paineen tunne korvassa?

Mikä on paineen tunne korvassa? Suomen Meniere liitto Paineen tunne ja endolymfaattinen hydropsi Vertaistuki Tiedosto Versio 1. SISÄLLYSLUETTELO Mikä on paineen tunne korvassa?... 2 Miten paine aistitiaan sisäkorvasssa?... 2 Paineen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kaikenlaisiin kohtaamisiin

Kaikenlaisiin kohtaamisiin Kaikenlaisiin kohtaamisiin Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus 1 Arvokas johtaminen Technopolis Business Breakfast Tampere: JOHTAMISEN KIEHTOVUUS 3.9.2013 Paulina Ahokas, Toimitusjohtaja

Lisätiedot

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO. Professori Ilmari Pyykkö, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Tampereen Yliopistollinen Keskussairaala 33521 Tampere

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO. Professori Ilmari Pyykkö, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Tampereen Yliopistollinen Keskussairaala 33521 Tampere MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Professori Ilmari Pyykkö, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Tampereen Yliopistollinen Keskussairaala 33521 Tampere Menieren tauti ja sen hoito 1 (9) MENIEREN TAUTI JA

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Vertaistukityöryhmä: Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, dosentti, Vinaya Manchaiah, Fil tri. (Audiologia) MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Mikä on Menieren tauti? Menieren taudilla tarkoitetaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 1 Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 PÖYTÄKIRJA 18/2013 Hallituksen sähköpostikokous Aika: 2.-4.11.2013 Osallistujat: Puheenjohtaja Soili Niskanen Eeva Mattila varajäsen Asia 1 Sopimuksen tekeminen Nettihotellin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta Miina Nurmi, Turun yliopisto Miksi tutkia raskauspahoinvointia? Vuonna 1855 Charlotte Brontë kuoli 38-vuotiaana ollessaan raskaana ensimmäistä kertaa. jatkuvaa

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen

Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen TIETOISKUN TAVOITTEITA 2 Kiireen tarkoitus yhteisöillemme Kiireenkesytys -konseptin esittely Jotakin konkreettista vietävää

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot