Henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset psykososiaaliseen hyvinvointiin
|
|
- Maija-Liisa Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEELLISET ARTIKKELIT PSYKOLOGIA 49 (02), 2014 Heli Siltala, Juha Holma & Maria Hallman-Keiskoski Henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset psykososiaaliseen hyvinvointiin Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lähisuhdeväkivallan mahdollisia vaikutuksia psykososiaalisen hyvinvoinnin mittareita käyttäen. Tutkimuksessa eroteltiin ja verrattiin fyysisen, seksuaalisen ja henkisen lähisuhdeväkivallan mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksen aineistona käytettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöltä kerättyä terveys- ja hyvinvointitutkimusaineistoa. Vastaajien psykososiaalista hyvinvointia kartoitettiin MHC-SF-mittaristolla. Kyselyyn vastasi yhteensä henkilöä, joista henkistä lähisuhdeväkivaltaa oli kohdannut joskus elämänsä aikana 35.6 prosenttia, fyysistä lähisuhdeväkivaltaa 17.8 prosenttia ja seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa 5.3 prosenttia. Aineiston analyysi osoitti, että henkisen lähisuhdeväkivallan kokemus oli erittäin merkitsevästi yhteydessä heikompaan hyvinvointiin kaikilla tutkimuksessa käytetyillä mittareilla mitattuna. Saadut tulokset vahvistavat osaltaan aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan henkisen väkivallan psykososiaaliset vaikutukset ovat eri lähisuhdeväkivallan muodoista kaikkein vakavimpia. Henkinen lähisuhdeväkivalta ja sen vaikutukset tulisi ottaa enemmän huomioon lähisuhdeväkivallan parissa tehtävässä kliinisessä työssä ja työhyvinvoinnin tutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä myös siitä, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa eri tavoin naisiin ja miehiin. Tämä ilmiö on erittäin mielenkiintoinen ja antaa aihetta jatkotutkimuksiin. Avainsanat: lähisuhdeväkivalta, psykososiaalinen hyvinvointi, terveys- ja hyvinvointitutkimus, MHC-SF Johdanto Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan lähisuhdeväkivalta on perhe- ja parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa, joka kattaa sekä parisuhdeväkivallan että myös esimerkiksi vanhemman ja lapsen tai sisarusten välisen väkivallan. Oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvoston (2013) mukaan lähisuhdeväkivalta voi olla muodoltaan fyysistä koskemattomuutta rikkovaa (esim. lyöminen, tukistaminen, töniminen ja terä- tai ampuma-aseen käyttö), henkistä (esim. väkivallalla uhkaaminen, pelottelu, jatkuva vähättely ja nöyryyttäminen), tai seksuaalista (esim. raiskaus, sukupuoliyhteyteen tai seksuaalisen kanssakäy- misen eri muotoihin pakottaminen ja insesti). Lähisuhdeväkivallan eri muotojen erottelu on usein vaikeaa, sillä käytännössä ne esiintyvät useimmiten yhtäaikaisesti (Notko ym., 2011). Myös tieteellisessä tutkimuksessa ilmiöstä käytetyt termit ja määritelmät vaihtelevat paljon. Lähisuhdeväkivallalla on lukuisia kielteisiä vaikutuksia sekä uhrien että tekijöiden elämään, ja se rasittaa merkittävästi myös yhteiskuntaa muun muassa terveydenhoitojärjestelmän kuluja lisäämällä (Campbell, 2002). Maailman terveysjärjestön (WHO) kymmenessä eri maassa suorittamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa joskus elämänsä aikana kokeneiden naisten määrä vaihteli
2 Heli Siltala, Juha Holma & Maria Hallman-Keiskoski ja 71 prosentin välillä (Ellsberg, Jansen, Heise, Watts & Garcia-Moreno, 2008). Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehdyissä väestötutkimuksissa fyysisen lähisuhdeväkivallan elämänaikainen esiintyvyys on ollut prosenttia (Campbell, 2002). Toisissa tutkimuksissa raportoidaan naisten kohtaavan enemmän lähisuhdeväkivaltaa (esim. Coker ym., 2002), kun taas toisten mukaan lähisuhdeväkivallan elinaikainen esiintyvyys ei vaihtele merkittävästi sukupuolten välillä (esim. Hamel & Nicholls, 2007; Langhinrichsen-Rohling, 2005). Naiset näyttäisivät kohtaavan enemmän fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa, kun taas miehet kokevat enemmän henkistä väkivaltaa (Coker ym., 2002; Johnson & Ferraro, 2000). Suomessa 17 prosenttia naisista on kohdannut väkivaltaa nykyisen ja 42 prosenttia entisen kumppanin taholta (Heiskanen & Ruuskanen, 2010). Miehillä vastaavat luvut olivat 16 ja 22 prosenttia. Fyysisen väkivallan kohteeksi joutumisessa ei sukupuolten välillä ollut eroa, mutta naiset olivat kohdanneet miehiä useammin uhkailua ja seksuaalista väkivaltaa parisuhteessa. Parisuhdeväkivallassa vammat olivat naisilla miehiä yleisempiä, ja miehet kertoivat huomattavasti naisia harvemmin väkivallasta aiheutuneen psyykkisiä seurauksia, kuten vihaa, pelkoa tai masennusta. Miehet olivat kokeneet seksuaalista väkivaltaa harvemmin kuin naiset. Lähisuhdeväkivallan seuraukset ilmenevät muun muassa heikentyneenä terveydentilana, alhaisena elämänlaatuna sekä terveyspalveluiden lisääntyneenä käyttönä. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet kärsivät erilaisista vammoista sekä lukuisista fyysisistä oireista (Campbell, 2002; Ellsberg ym., 2008). Lähisuhdeväkivallan psykososiaalisia seurauksia ovat ahdistus, unettomuus ja sosiaalisen toiminnan häiriintyminen (Campbell, 2002; Ellsberg ym., 2008; Humphreys & Lee, 2005). Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ovat myös alttiita mielenterveysongelmille, joista kärsii jopa yli puolet lähisuhdeväkivaltaa kokeneista (Nathanson, Shorey, Tirone & Ratigan, 2012). Yleisimpiä lähisuhdeväkivaltaan liittyviä mielenterveyden häiriöitä ovat masennus ja traumaperäinen stressihäiriö, jotka esiintyvät lähisuhdeväkivaltaa kokeneilla usein myös yhtäaikaisesti (Campbell, 2002; Nathanson ym., 2012). Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa heikentävästi sosiaaliseen toimintakykyyn (McCaw, Golding, Farley & Minkoff, 2007; Bonomi ym., 2006). Tulokset on saatu selville naisia tutkimalla, mutta ainakin Hines ja Douglas (2010) raportoivat tutkimuksessaan lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden miesten kärsivän samanlaisista seurauksista. Fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa on usein pidetty vaikutuksiltaan vakavimpina lähisuhdeväkivallan muotoina (esim. Campbell, 2002), ja suurin osa aiemmin mainituista lähisuhdeväkivallan seurauksista on löydetty nimenomaan fyysistä ja seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa tutkimalla (Campbell, 2002; Hamel & Nicholls, 2007). Tähän on kuitenkin syynä pikemminkin henkisen lähisuhdeväkivallan tutkimuksen vähäisyys kuin henkisen väkivallan vaarattomuus. Viimeaikaisten tutkimusten valossa henkisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset psykososiaaliseen hyvinvointiin näyttäisivät itse asiassa olevan jopa vakavampia kuin fyysisen väkivallan (Langhinrichsen-Rohling, 2005). Nathanson ja kollegat (2012) havaitsivat väestöpohjaisessa tutkimuksessaan, että henkinen väkivalta on ainoana lähisuhdeväkivallan muotona yksinään yhteydessä masennukseen. Myös Norwoodin ja Murphyn (2012) tutkimus seksuaalisen lähisuhdeväkivallan ja traumaperäisen stressihäiriön välisistä yhteyksistä tukee käsitystä henkisen lähisuhdeväkivallan haavoittavuudesta. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että lähisuhdeväkivallan kielteiset vaikutukset kestävät kauan, vaikka itse kaltoinkohtelu olisikin jo loppunut (Campbell, 2002). Tähän viittaa esimerkiksi Ellsbergin ja kollegoiden (2008) tutkimus, jossa lähisuhdeväkivallalla todettiin olevan lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. Tulos saatiin käyttämällä pelkkää elinikäisen esiintyvyyden määritelmää, mikä viittaisi siihen, että jo kertaluontoisilla väkivaltakokemuksilla voi olla pidempiaikaisia terveysvaikutuksia. Lindhorst ja Beadnell (2011) puolestaan totesivat fyysistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten eroavan verrokkiryhmistään etenkin masennuksen sekä ahdistuksen määrän suhteen vielä 8 vuotta lähisuhdeväkivallan kokemisen jälkeen. 13 vuoden jälkeen ryhmät eivät puolestaan enää eronneet merkitsevästi toisistaan. Henkisen lähisuhdeväkivallan suhteen vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Kokonaiskuvan saamista lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista vaikeuttaa toisaalta käytettyjen määritelmien ja metodien hajanaisuus ja toisaalta lähisuhdeväkivallan tutkimuksen keskittymi- 114 PSYKOLOGIA
3 Henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset psykososiaaliseen hyvinvointiin nen varsin kapealle alueelle. Lähisuhdeväkivalta on esimerkiksi yhdistetty lähinnä masennukseen sekä traumaperäiseen stressihäiriöön muiden psykososiaalisten seuraamusten jäädessä vähemmälle huomiolle. Lähisuhdeväkivallan tutkimus on myös keskittynyt ensisijaisesti fyysiseen väkivaltaan. Laajempi näkökulma olisikin tarpeen, jotta ilmiön moninaisuus tulisi paremmin ilmi. Lähisuhdeväkivaltaa tulisi myös tutkia enemmän suurten, väestöpohjaisten otosten avulla, joihin kuuluisi sekä naisia että miehiä. Vain tällä tavoin lähisuhdeväkivallan ilmenemisestä ja seurauksista voidaan saada kattava ja vääristymätön kuva. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan mahdollisia vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimusaineisto on laaja otos, johon kuuluu aikuisia työssäkäyviä naisia ja miehiä. Tutkimushypoteesina on, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden henkilöiden hyvinvointi on alhaisempaa kuin väkivaltaa kokemattomien. Toinen hypoteesi on, että eri lähisuhdeväkivaltatyyppien vaikutukset hyvinvointiin eroavat toisistaan. Kiinnostuksen kohteena on etenkin se, vaikuttaako henkinen lähisuhdeväkivalta psykososiaaliseen hyvinvointiin voimakkaammin kuin muut lähisuhdeväkivallan muodot. Käytetty otos mahdollistaa myös sukupuolittaiset vertailut lähisuhdeväkivallan kokemisen ja vaikutusten suhteen. Klusteri Kysymys Viimeksi kuluneen kuukauden aikana,... I Tunne-elämän hyvinvointi 1. kuinka usein olet tuntenut olevasi onnellinen? 2. kuinka usein olet tuntenut olevasi kiinnostunut elämästä? 3. kuinka usein olet tuntenut olevasi tyytyväinen? Viimeksi kuluneen kuukauden aikana, kuinka usein sinusta on tuntunut, että... II Sosiaalinen hyvinvointi III Psykologinen hyvinvointi 4. sinulla on oma paikka ja merkitys yhteiskunnalle? 5. kuulut johonkin yhteisöön (esim. työyhteisöön tai harrastuspiiriin)? 6. sinun näkökulmastasi yhteiskunta kehittyy ja muuttuu parempaan suuntaan? 7. ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä? 8. yhteiskunta toimii ymmärrettävällä tavalla? 9. pidät useimmista persoonallisuutesi puolista? 10. olet hyvä huolehtimaan päivittäisistä askareista/velvoitteista? 11. sinulla on lämpimiä ja luottamukseen perustuvia ihmissuhteita? 12. sinulla on kokemuksia, jotka haastavat sinut kasvamaan, muuttumaan ja kehittymään ihmisenä? 13. olet uskaltanut ajatella tai ilmaista omia ideoitasi ja mielipiteitäsi? 14. elämälläsi on suunta tai tarkoitus? TAULUKKO 1. MHC-SF-mittariston kysymykset klustereittain. PSYKOLOGIA 49 (02),
4 Heli Siltala, Juha Holma & Maria Hallman-Keiskoski Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineistona on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöltä toukokuussa 2010 kyselylomakkeella kerätty terveys- ja hyvinvointitutkimusaineisto. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on vuodesta 1998 alkaen kuulunut kansainväliseen Health Promoting Hospitals and Health Services (HPH) -verkostoon, jonka jäsenyhteisöt kohdentavat kiinnostuksensa potilaiden, henkilökunnan, organisaation ja alueen väestön terveyden edistämiseen. (Hallman-Keiskoski & Puolakka, 2005.) Terveys- ja hyvinvointitutkimus toteutettiin osana sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintaohjelmaa vuosille Internetissä täytettävään Webpropol-kyselyyn johtava linkki sekä saatekirje lähetettiin kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille, joilla oli sähköpostiosoite. Joihinkin yksiköihin toimitettiin lisäksi paperisia vastauslomakkeita. Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden terveydentilaa, hyvinvointia ja elämäntapoja yhteensä 52 kysymyksellä, jotka olivat lähes kaikki muodoltaan monivalintakysymyksiä tai avoimia kysymyksiä. Vastausvaihtoehdot olivat pääsääntöisesti muotoa kyllä/ei tai Likert-asteikollisia asenneväittämiä. (Ahtiainen, 2012.) Tutkimuksen aineisto kerättiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koko henkilöstöltä (n = 3 586), josta kyselyyn vastasi 54 prosenttia (n = 1 952). Vastanneista naisia oli 86 prosenttia ja miehiä 14 prosenttia. 91 prosenttia vastaajista teki töitä kokoaikaisesti ja 75 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa. Vastaajien ikä vaihteli alle 30-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin. Suurin ryhmä olivat vuotiaat, joita oli yhteensä 61 prosenttia kyselyyn vastanneista. Suurin osa, eli 56 prosenttia vastaajista, kuului hoitohenkilöstöön. Lääkäreihin kuului 7 ja muihin työntekijöihin 37 prosenttia vastaajista (Ahtiainen, 2012). Vastaajien jakautuminen sukupuolen, iän ja ammattiryhmien mukaisesti vastaa kaikkien sairaanhoitopiirin työntekijöiden jakaumaa. Vastanneiden lähisuhdeväkivallan kokemuksia kartoitettiin kysymyksellä Onko sinuun kohdistunut läheissuhteissasi jossakin elämäsi vaiheessa a) henkistä b) fyysistä c) seksuaalista väkivaltaa?. Tarkempaa määrittelyä lähisuhdeväkivallan muodoista ei kyselylomakkeessa ollut annettu. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, en osaa sanoa ja ei. Kuhunkin kohtaan vastanneista vain kyllä- ja ei-vastaukset otettiin mukaan tilastolliseen analyysiin. Siten otoskoko vaihteli tehdyissä analyyseissa ja henkilön välillä, mikä oli prosenttia vastaajien kokonaismäärästä. Psykososiaalisen hyvinvoinnin mittarina kyselyssä käytettiin ensimmäistä kertaa suomenkielistä versiota Keyesin (2009) MHC-SF-mittaristosta (Mental Health Continuum Short Form). Kyselyssä käytetyt kysymykset näkyvät Taulukossa 1. MHC-SF:n 14 kysymystä mittaavat psykososiaalista hyvinvointia kolmella eri klusterilla, jotka ovat tunne-elämän hyvinvointi (kysymykset 1 3), sosiaalinen hyvinvointi (kysymykset 4 8) sekä psykologinen hyvinvointi (kysymykset 9 14). Kysymyksiin oli kuusi eri vastausvaihtoehtoa, jotka pisteytettiin analyysia varten seuraavasti: ei kertaakaan, 0; kerran tai kahdesti, 1; noin kerran viikossa, 2; noin kahdesti tai kolmesti viikossa, 3; miltei päivittäin, 4 ja päivittäin, 5. Mittariston täyttävä henkilö voidaan määrittää vastausten jakautumisen perusteella kukoistavaksi, keskimäärin mieleltään terveeksi tai riutuvaksi (Keyes, 2009). Vastaaja määritetään kukoistavaksi, jos hän on vastannut päivittäin tai lähes päivittäin vähintään yhteen kysymykseen klusterilta I sekä vähintään kuuteen kysymykseen muilta klustereilta. Vastaavasti, jos vastaaja on vastannut ei kertaakaan tai kerran tai kahdesti vähintään yhteen kysymykseen klusterilta I sekä vähintään kuuteen kysymykseen muilta klustereilta, määritetään hänet mielenterveydeltään riutuvaksi. Jos vastaajaa ei voida sijoittaa kumpaankaan näistä kahdesta ääripäästä, määritellään hänet keskimäärin mieleltään terveeksi. Luokituksen lisäksi kullekin vastaajalle laskettiin MHC-SF:n yhteispistemäärä erikseen kullekin klusterille. Kunkin klusterin vastauksien pistemäärät (0 5) laskettiin yhteen uudeksi summamuuttujaksi. Maksimipistemäärä oli ensimmäiselle klusterille 15, toiselle 25 ja kolmannelle 30. Vastaajien saamat yhteispistemäärät ovat vertailukelpoisia keskenään ja kuvaavat niin sanottua hyvinvoinnin kokonaismäärää erikseen kullakin kolmella osa-alueella. Siten nämä yhteispistemäärät täydentävät luokittelutietoa ja tarkentavat kuvaa vastaajien psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Tilastollisessa analyysissa riippuvana muuttujana oli hyvinvointi, jonka mittarina oli vastaajien 116 PSYKOLOGIA
5 Henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset psykososiaaliseen hyvinvointiin saama mielenterveyden luokitus sekä vastauksista klustereittain lasketut summamuuttujat. Riippumattomana muuttujana oli puolestaan erikseen henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan kokemus. Kaikki tilastoanalyysit tehtiin ensin koko aineistolle ja sen jälkeen erikseen sukupuolittain. MHC-SF:n vastauksista klustereittain kootut summamuuttujat eivät olleet normaalisti jakautuneita, vaan vastaajien saamat pistemäärät painottuivat voimakkaasti suuriin pistemääriin eli korkean psykososiaalisen hyvinvoinnin suuntaan. Tämän takia ryhmien välisten erojen analysointiin käytettiin parametritonta Mann-Whitney U -testiä. Lähisuhdeväkivallan yhteyksiä MHC-SF:n luokituksiin analysoitiin puolestaan ristiintaulukoiden avulla, ja tilastollisen merkitsevyyden mittarina käytettiin Pearson χ² -testiä. Aineiston analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 20 -ohjelmaa. Lähisuhdeväkivallan Kaikki vastanneet Naiset Miehet tyyppi (N = 1 952) (N = 1 684) (N = 268) Henkinen 35.6 % 37.9 % 20.5 % Fyysinen 17.8 % 19.4 % 8.2 % Seksuaalinen 5.3 % 6 % 0.7 % TAULUKKO 2. Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden osuudet väkivaltatyypeittäin. Riutuva Keskimäärin Kukoistava mieleltään terve Henkistä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet Koko aineisto (N = 649) 3.5 % *** 28.4 % *** 68.1 % *** Naiset (N = 603) 3.5 % ** 27.4 % *** 69.2 % *** Miehet (N = 46) 4.3 % 41.3 % 54.3 % Fyysistä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet Koko aineisto (N = 327) 3.1 % 27.5 % 69.4 % Naiset (N = 309) 2.9 % 26.2 % 70.9 % Miehet (N = 18) 5.6 % 50.0 % 44.4 % Seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet Koko aineisto (N = 95) 2.1 % 34.7 % 63.2 % Naiset (N = 93) 2.2 % 33.3 % 64.5 % Miehet (N = 2) 0.0 % % 0.0 % P-arvo laskettu Pearson Chi-Square -testillä. *p <.05. **p <.01. ***p <.001. TAULUKKO 3. Lähisuhdeväkivallan tyyppi ja MHC-SF-luokitus. PSYKOLOGIA 49 (02),
6 Heli Siltala, Juha Holma & Maria Hallman-Keiskoski Tulokset Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden prosenttiosuudet näkyvät Taulukossa 2. Henkinen väkivalta oli kaikkein yleisin lähisuhdeväkivallan muoto ja seksuaalinen väkivalta harvinaisin. Naiset olivat kohdanneet enemmän lähisuhdeväkivaltaa kuin miehet, ja ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä sekä henkisen (χ² (1) = 30.06, p <.001), fyysisen (χ² (1) = 20.66, p <.001) että seksuaalisen (χ² (1) = 13.09, p <.001) väkivallan kohdalla. Henkinen lähisuhdeväkivalta vaikutti heikentävästi vastaajien MHC-SF-luokitukseen (Taulukko 3). Henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneista vastaajista 3.5 prosenttia luokiteltiin hyvinvoinniltaan riutuviksi, 28.4 prosenttia keskimäärin mieleltään terveiksi ja 68.1 prosenttia kukoistaviksi. Vastaajilla, jotka eivät koskaan olleet kokeneet henkistä lähisuhdeväkivaltaa, vastaavat luvut olivat 0.8, 24.2 ja 75 prosenttia. Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä, χ² (2) = 23.68, p <.001. Sukupuolittainen tarkastelu osoitti tosin, että tämä ero koski vain naisia. Henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden miesten saamat luokitukset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi niiden miesten luokituksista, jotka eivät olleet koskaan kokeneet henkistä lähisuhdeväkivaltaa. Fyysinen tai seksuaalinen lähisuhdeväkivalta eivät myöskään olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä MHC-SF:n mielenterveysluokituksiin. Tämä saattaa tosin johtua vain miesten otoskoon pienuudesta. Henkinen lähisuhdeväkivalta oli erittäin merkitsevästi yhteydessä jokaiseen kolmeen MHC- SF-mittariston klusteriin. Henkistä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden tunne-elämän hyvinvointi oli alhaisempaa kuin niiden, jotka eivät olleet koskaan kokeneet henkistä lähisuhdeväkivaltaa (U = , p <.001). Myös sosiaalinen hyvinvointi oli henkistä väkivaltaa kokeneilla alhaisempaa kuin henkistä väkivaltaa kokemattomilla (U = , p <.001). Henkisen lähisuhdeväkivallan kokemus oli yhteydessä myös heikentyneeseen psykologiseen hyvinvointiin (U = , p <.001). Sukupuolen huomioiva vertailu osoitti, että psykologisen hyvinvoinnin kohdalla tulos koski vain naisia. Miehillä henkinen väkivalta ei ollut merkitsevästi yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin. Fyysinen lähisuhdeväkivalta ei ollut koko aineistoa analysoitaessa merkitsevästi yhteydessä mihinkään MHC-SF-mittariston klusteriin. Fyysistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet saivat merkitsevästi alhaisempia pisteitä niin tunne-elämän hyvinvoinnin (U = , p =.019), sosiaalisen hyvinvoinnin (U = 1569, p =.001) kuin myös psykologisen hyvinvoinnin (U = 1979, p =.043) klustereilla. Seksuaalinen lähisuhdeväkivalta ei ollut merkitsevästi yhteydessä tunne-elämän hyvinvointiin eikä psykologiseen hyvinvointiin. Myöskään sosiaalisen hyvinvoinnin kohdalla seksuaalisen lähisuhdeväkivallan kokemuksella ei ollut merkitsevää yhteyttä koko aineistoa analysoitaessa. Seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden miesten sosiaalinen hyvinvointi oli tosin alhaisempaa kuin seksuaalista väkivaltaa kokemattomien (U = 32, p =.032), mutta tätä tulosta voidaan pitää lähinnä viitteellisenä, koska seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa kokeneita miehiä oli aineistossa vain kaksi. Pohdinta Hoitohenkilökunnan kokeman lähisuhdeväkivallan määrä on hieman suurempi kuin muun suomalaisen väestön. Naiset olivat kokeneet enemmän niin fyysistä, henkistä kuin seksuaalistakin väkivaltaa. Tulosta saattaa selittää aikaisemman suomalaisen tutkimuksen tulos siitä, että naiset kokevat entisen kumppanin taholta väkivaltaa huomattavasti useammin kuin miehet. Tähän sukupuolittaiseen vertailuun täytyy suhtautua varauksella, sillä miehiä oli aineistossa huomattavasti vähemmän kuin naisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja vertailla henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan mahdollisia vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin työssäkäyvän aikuisväestön kohdalla. Tulokset osoittavat, että henkinen lähisuhdeväkivalta oli kaikilla käytetyillä mittareilla mitattuna vahvimmin yhteydessä hyvinvoinnin heikentymiseen. Fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan yhteydessä merkitseviä tuloksia saatiin puolestaan vain miesten kohdalla. Tutkimustulokset vahvistavat siis toisen tutkimushypoteesin, jonka mukaan erityyppinen lähisuhdeväkivalta vaikuttaa hyvinvointiin eri tavalla. Henkinen lähisuhdeväkivalta näyttäisi tämän aineiston pohjalta olevan psykososiaalisilta vaikutuksiltaan 118 PSYKOLOGIA
7 Henkisen, fyysisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan vaikutukset psykososiaaliseen hyvinvointiin fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa voimakkaampaa. Tämä vastaa lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia ja osoittaa, että henkisen väkivallan vaikutukset tulisi ottaa paremmin huomioon sekä tutkimuksessa että lähisuhdeväkivallan vähentämiseen tähtäävässä työssä. Henkisellä väkivallalla saattaa olla esimerkiksi uhrin minuuteen ja persoonallisuuteen pysyvämpiä vaikutuksia kuin fyysisellä väkivallalla, ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet korostavat usein itsekin henkisen väkivallan merkitystä niissäkin tapauksissa, joissa lähisuhdeväkivaltaan on kuulunut myös fyysistä pahoinpitelyä (Norwood & Murphy, 2011). Toisaalta fyysiseenkin väkivaltaan kuuluu aina myös henkinen aspekti etenkin kun tekijä ja uhri ovat läheisiä keskenään. Lähisuhdeväkivalta rajoittuu muutenkin harvoin vain yhdentyyppiseen väkivaltaan (Notko ym., 2011). Henkinen väkivalta voi toimia myös psykososiaalisia oireita vahvistavana elementtinä eikä niinkään niiden ensisijaisena tai ainoana aiheuttajana (Norwood & Murphy, 2011). Henkisen lähisuhdeväkivallan seurausten vakavuuteen vaikuttaa myös lähisuhdeväkivallan määrä tai jatkuvuus. Esimerkiksi Bonomi ja kollegat (2006) havaitsivat tutkimuksessaan, että lähisuhdeväkivallan vaikutukset olivat voimakkaampia, jos väkivalta oli tapahtunut hiljattain tai jos se oli jatkunut pitkään. Myös suomalaisilla erikoissairaanhoidon potilailla on todettu tämä yhteys (Poutiainen & Holma, 2013). Vastaavasti, jos väkivalta ei toistu, seuraukset vähenevät ajan myötä (Tolman & Rosen, 2001). Henkisen lähisuhdeväkivallan seurausten vakavuus voi selittyä sillä, että se on luonteeltaan fyysistä väkivaltaa toistuvampaa. Fyysistä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet hakevat ehkä helpommin apua tilanteeseensa, koska fyysistä väkivaltaa pidetään yleisesti henkistä väkivaltaa vakavampana ongelmana. Henkiseen lähisuhdeväkivaltaan voi olla vaikeampi puuttua, mikä edesauttaa sen jatkumista pidempään. Tämän tutkimuksen perusteella lähisuhdeväkivallan kokeminen heikentää merkittävästi myös sosiaalista hyvinvointia. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja lähisuhdeväkivallan välinen yhteys on todennäköisesti vastavuoroinen: sosiaalisen toimintakyvyn lasku voi esimerkiksi vaikeuttaa avun hakemista ja siten pitkittää lähisuhdeväkivallan ja sen haittojen jatkumista. Tämän tutkimuksen mukaan fyysinen ja seksuaalinen lähisuhdeväkivalta vaikuttaisivat voimakkaammin miehiin ja henkinen lähisuhdeväkivalta puolestaan naisiin. Tämä on erittäin mielenkiintoinen havainto, joka tulisi ottaa huomioon miesten ja naisten kohtaaman lähisuhdeväkivallan eroista käytävässä keskustelussa. Ilmiötä voidaan selittää naisten ja miesten käsittelykeinojen eroilla, sukupuolinormeilla ja muilla sosiaalisilla tekijöillä. Esimerkiksi Hines ja Douglas (2010) raportoivat, että miehet kokevat lähisuhdeväkivallan uhriksi joutumisen hyvin häpeälliseksi eivätkä halua tai koe voivansa saada apua tilanteeseensa. Tästä johtuen lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet tarvitsevat omia palveluja ja laajempaa valistusta miesten lähisuhteissa kokemasta väkivallasta. Jatkotutkimus olisi kuitenkin tärkeää tulosten vahvistamiseksi, sillä nyt käytetyssä aineistossa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden miesten osuus oli pieni. Tutkimuksen aineisto edustaa eri koulutustaustaisia, työssäkäyviä henkilöitä. Tulokset osoittavat, että lähisuhdeväkivalta on läpi yhteiskunnan levinnyt ongelma, joka koskettaa yhtä lailla myös koulutettua ja työssäkäyvää keskiluokkaa. Jos lähisuhdeväkivaltaa tiedusteltaisiin muun muassa työterveyskyselyissä ja sitä tuotaisiin esille yhtenä hyvinvoinnin osatekijänä muiden joukossa, voisi se auttaa purkamaan ilmiön ympäriltä vaikenemisen ja häpeän ilmapiiriä ja siten helpottaa lähisuhdeväkivaltaan puuttumista ja avun hakemista. Tutkimuksen aineisto ei valitettavasti mahdollistanut lähisuhdeväkivallan ajankohdan, tekijän tai vakavuuden tarkempaa erittelyä, koska vastaajiin kohdistunutta lähisuhdeväkivaltaa oli kartoitettu ainoastaan yhden kysymyksen avulla. Aineistosta ei siis voitu erotella esimerkiksi lapsena fyysistä kuritusta kohdanneita tai vuosikausia väkivaltaisessa parisuhteessa eläneitä vastaajia, mikä on tutkimuksen kannalta merkittävä puute. Elämänaikaisen esiintyvyyden määritelmää on kuitenkin käytetty aikaisemminkin lähisuhdeväkivaltaa käsittelevissä tutkimuksissa, ja sen avulla on saatu merkitseviä tuloksia (esim. Ellsberg ym., 2008). Tässä suhteessa tutkimuksen tulosten voi olettaa olevan vääristyneitä pikemminkin liian pienen kuin liian suuren merkitsevyyden suuntaan ja antavan siinä mielessä todenmukaisen kuvan lähisuhdeväkivallan vaikutuksista. Kyselyssä ei myöskään määritelty eri väkivallan muotoja, joten määritelmä saattoi PSYKOLOGIA 49 (02),
8 Heli Siltala, Juha Holma & Maria Hallman-Keiskoski vaihdella vastaajasta riippuen. Tutkimuksen poikkileikkausluonne tarkoittaa myös, että lähisuhdeväkivallan ja hyvinvoinnin korrelaatioista ei voida suoraan päätellä ilmiön syy-seuraussuhteita. Sama ongelma koskee tosin lähes kaikkia muitakin aiheesta tehtyjä tutkimuksia, sillä pitkittäistutkimukset ovat harvinaisia ja vaikeita toteuttaa. Tulevia työterveyskyselyjä tai jatkotutkimuksia tehtäessä lähisuhdeväkivallan tekijän, ajankohdan ja vakavuuden kysyminen sekä väkivallan tarkempi määrittely olisi kuitenkin erittäin tärkeää tarkemman ja luotettavamman tiedon saamiseksi. Artikkeli on saapunut toimitukseen ja hyväksytty julkaistavaksi Lähteet Ahtiainen, T. (2012). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstön hyvinvointi ja terveystottumukset. Kyselytutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Jyväskylä: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisusarja 125/2012. Bonomi, A. E., Thompson, R. S., Anderson, M., Reid, R. J., Carrell, D., Dimer, J. A. & Rivara, F. P. (2006). Intimate partner violence and women s physical, mental, and social functioning. American Journal of Preventive Medicine, 30, Campbell, J. C. (2002). Health consequences of intimate partner violence. The Lancet, 359, Coker, A. L., Davis, K. E., Arias, I., Desai, S., Sanderson, M., Brandt, H. M. & Smith, P. H. (2002). Physical and mental health effects of intimate partner violence for men and women. American Journal of Preventive Medicine, 23, Ellsberg, M., Jansen, H. A. F. M., Heise, L., Watts, C. H. & Garcia-Moreno, C. (2008). Intimate partner violence and women s physical and mental health in the WHO multicountry study on women s health and domestic violence: An observational study. The Lancet, 371, Hallman-Keiskoski, M. & Puolakka, J. (2005). Erikoissairaanhoito terveyden edistämisen tiellä. Suomen Lääkärilehti, 20, Hamel, J. & Nicholls, T. L. (toim.) (2007). Family interventions in domestic violence: A handbook of gender-inclusive theory and treatment. New York, NY: Springer Publishing Company, LLC. Heiskanen, M. & Ruuskanen, E. (2010). Tuhansien iskujen maa. Miesten kohtaama väkivalta Suomessa. Helsinki: Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (Heuni). Julkaisusarja no. 66, 19. Hines, D. A. & Douglas, E. M. (2010). A closer look at men who sustain intimate terrorism by women. Partner Abuse, 1, Humphreys, J. & Lee, K. (2005). Sleep disturbance in battered women living in transitional housing. Issues in Mental Health Nursing, 26, Johnson, M. P. & Ferraro, K. J. (2000). Research on domestic violence in the 1990 s: Making distinctions. Journal of Marriage and the Family, 62, Keyes, C. L. M. (2009). Brief description of the mental health continuum short form (MHC-SF) [viitattu ]. Saatavissa: Langhinrichsen-Rohling, J. (2005). Top 10 greatest hits : Important findings and future directions for intimate partner violence research. Journal of Interpersonal Violence, 20, Lindhorst, T. & Beadnell, B. (2011). The long arc of recovery: Characterizing intimate partner violence and its psychosocial effects across 17 years. Violence Against Women, 17, McCaw, B., Golding, J. M., Farley, M. & Minkoff, J. R. (2007). Domestic violence and abuse, health status, and social functioning. Women & Health, 45, Nathanson, A. M., Shorey, R. C., Tirone, V. & Rhatigan, D. L. (2012). The prevalence of mental health disorders in a community sample of female victims of intimate partner violence. Partner Abuse, 3, Norwood, A. & Murphy, C. (2012). What forms of abuse correlate with PTSD symptoms in partners of men being treated for intimate partner violence? Psychological Trauma: Theory, Research, Practice, and Policy, 4, Notko, M., Holma, J., Husso, M., Virkki, T., Laitila, A., Merikanto, J. & Mäntysaari, M. (2011). Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen erikoissairaanhoidossa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 127, Oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvosto ( ). Väkivallan vähentäminen Lähisuhdeväkivalta. Saatavissa: Poutiainen, M. & Holma, J. (2013). Subjectively evaluated effects of domestic violence on well-being in clinical populations. ISRN Nursing, Article ID Tolman, R. M. & Rosen, D. (2001). Domestic violence in the lives of women receiving welfare. Violence Against Women, 7, PSYKOLOGIA
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI 2009-2010 Kokonaisbudjetti 399 000 euroa EU-komissio, Daphne III 319 000 euroa STM
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotTurvattomuus työelämässä, väkivalta
Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotKoodistopalvelun tilannekatsaus
Koodistopalvelun tilannekatsaus Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmän kokous 20.9.2018 Mikko Härkönen THL OPER Valmistelussa olevat tietorakenteet tilanne 14092018 Katso erillinen pdf-liite asialistalta
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotTyöpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa
Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 28.5.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Miksi kysyä?
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus
Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä
LisätiedotHuumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotMiten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?
Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Arviointiryhmä Heimala, Heli, ylitarkastaja, Terveydenhuolto Hynninen-Joensivu,
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotIän vaikutus itsetuntoon
1 Iän vaikutus itsetuntoon Alppilan lukion psykologian tutkimuskurssi, psykologian ja matematiikan ilmiökurssi Hilla Sarlin Noora Varonen Oona Montonen 2 Sisällysluettelo 1. Tutkimuskysymyksen asettelu
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotLUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään
LisätiedotPUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA
PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotAVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE
AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE ORIVEDEN TULOKSET 1 YLEISKATSAUS Asiakaspalautetta kerättiin 24.10. 6.11.2016 2 Yhteensä Orivedeltä noin 450 vastaajaa Suurin osuus vastaanottotoiminnasta Ahkerimpia vastaajia
LisätiedotLähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö
Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotVäkivalta parisuhteessa
Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä
LisätiedotPerhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET
Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma 2013-2016 ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET 2.9.2016 Arviointikyselystä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman 2013-2016 tavoitteena oli, että
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
LisätiedotLääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus
LisätiedotIkääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio. Copyright Suvanto ry 2015
Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio VANHUSTYÖN ASIANTUNTIJUUS Ensi- ja turvakotien liitto ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön keskusliitto ry
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotKansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK 12.2.2018 2/12/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Itse arvioidun terveydentilan ja sukupuolen välinen riippuvuustarkastelu. Jyväskyläläiset 75-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 1989.
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotKuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä
Kuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä Kuntaliiton, Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteinen Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2018 Tiedonkeruu 12.6.-1.7.2018 184 vastausta, vastausprosentti 59. Elokuu
LisätiedotThe Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017
Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotVäestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
LisätiedotOpiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta
Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta 6. Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14. - 15.11.2011 Katja Björklund Johtava psykologi, Vaasan kaupunki Psykologian tohtori,
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
LisätiedotMitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotKartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille
Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotPienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist
Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet 14.11.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ja päihteet Huono suomalainen viinapää (Veli Verkko) Ajatus väkivaltatyöstä
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &
Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen
LisätiedotVäkivallan riskialueena ensihoito vai onko?
Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko? Ensihoitopalvelualan opintopäivät 11.2.2019 12.2.2019 Anna Kukka Työympäristöasiantuntija Tehy 1 Kokemuksia kentältä Liittyvät tavallisesti potilaisiin tai vieläkin
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotVoimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
Lisätiedot