SUOMI TUHAT LUVULLA SIVU 2

Transkriptio

1 SUOMI TUHAT LUVULLA Sisältö: sivu 2 Vanhat saagat kertovat sivu 4 Vanha Suomenmaa sivu 6 Kartat sivu 8 Vanhan Suomen kuninkaallinen dynastia 160 jkr sivu 13 Kvenlandin perilliset ja IV kuningas Kari Fornjotr sivu 14 Suomen Làesö saari ja sen seireenit sivu 19 Suomen kuninkaan lääni Ruijassa vuosi n.220 jkr sivu 30 Norjan perustaja Suomen kuningas Norr Thorrinpoika Fornjotr sivu 35 Hålogalandin kuninkaan läänin perustaja kuningas Godwulf sivu 40 Suomen kuningassuvun alkujuuret sivu 43 Vanaja (Hålmgord) Itämeren Suomessa sivu 46 Itämeren Suomi sivu 48 Suomen kuningas Robert Skirtansson sivu 50 Suomen suurruhtinas Rurik Halfdansson vuosi 859 jkr sivu 55 Birka suomalaisten ja viikinkien kauppapaikka sivu 58 Aldeigjuborg Laatokan tulliasema sivu 69 Suomi Ruotsi sivu 76 Suomalainen Pohjois-Ruotsi sivu 84 Upsalan Svithiod Ruotsinmaan tukikohta ja ensimmäiset kuninkaat sivu 93 Viron kansa sivu 99 Viikinkien ruhtinaskunta ja kauppareitit, kartta jouko pesonen SIVU 2

2 VANHAT SAAGAT KERTOVAT Vanhat saagat kertovat ikiaikaisista tapahtumista, kuten KVENLAND SUOMEN LEIJONAKANSASTA ja heidän viikinkikuninkaista. Tämä kaikki on kuitenkin ollutta ja mennyttä! Kuninkaat Skandinaviassa olivat ajanlaskumme alkupuolella ja sen jälkeenkin yllättäen samaa kaukaista aatelistoa, joiden jatkumoa voi seurata vaikka Abrahamiin saakka! Historiallisia kertomuksia on joskus keskiajalla kirjattu alkuperäisten suullisten kertomusten mukaan. Eräs saagojen tallentaja oli vaikkapa Islantilainen pappismies Snorri Sturluson, enempää heitä tässä luetteloimatta. Vanhimmat Suomen kuningassuvun tiedot goottien yhteydessä sanotaan hävinneen roomalaisten polttaman kirkon mukana. Vanhojen saagojen kertomuksia on johdateltu naurettavaksi hölynpölyksi oman edun nimissä mytologian piikkiin. Tietysti pelkkää merkityksetöntä pölyä ne tänä päivänä jo ovatkin. Kuten esimerkiksi suomalaisten joutuminen vuoden 1250 jkr aikana varsinaisten pölyttäjien Ruotsin kuninkaiden alaisuuteen. Kuka sellaista hölynpölyä muistaisi enää? Meidän suomalaisten omat kuninkaamme, sellaisia meillä on ollut, heidän perillisensä kiinnostuivat valitettavasti enempi Norjan, kuin Suomen ihanuudesta. Joita päämääriään on jälkeenpäin vaikea edes arvailla. Kaikki suuret ja jalot alkuperäiset suunnitelmat saattoivat muuttua aivan toiseksi sukupolvien vaihtuessa. Venäjän sekakansan lisääntyminen saattoi olla yksi syy ja pelko ympäristön hallitsemattomuudesta. Kuitenkin tämä alkuperäinen leijonakansan maa, oli Skandinaviassa suurempi kuin mikään maa siihen aikaan. Jos vaikka verrataan Östra Arokseen, eli vanhan Upsalan Turkkilaisen kuninkaan lääniin. Maamme Juudan leijona-symboli on kulkenut aikojen alusta suomalais-ugrilaisten sukukuntien mukana. Se on myös muiden Skandinavian maiden symboli, kuin myös saarivaltakuntien. On merkille pantavaa vanhojen goottikuninkaidenkin vaakunoissa esiintyvä leijonakuvio. SIVU 3

3 Sanotaan, että meidän suomalaisten perusominaisuus on mietiskelevä ja usein myös älykäs. Kansalaisillamme on helposti kansainvälisiä yhteyksiä. Meillä sanotaan olevan paljon yhteistä kaukaisten heimo veljiemme kanssa vaikkapa Sveitsin pohjoisosissa. Vanhojen kuninkaiden olemassaolo ja muut historian tiedot pölytettiin maastamme. Tämä lienee tapahtunut Ruotsin kuninkaiden vallankäytön ideana toisella vuosituhannella, jatkuen kuudensadan hallinta vuoden ajan. Se oli sikäli helppoa kun ei ollut tiedotusvälineitä oikean tiedon saamiseksi, niin kuin nykyisin. Ihmisillä oli vain se tieto mikä heille oli lupa sanoa. Muu historia hävisi siihen, kun laittoi heille turhien tietojen paperin palamaan. Naapurimaiden hallitsijat Suomalaisia johtaessaan, ovat tehneet kaikkensa ottaakseen kunnian kaikesta joka ei välttämättä heille kuuluisikaan. Varsinkin kun meidän maallamme on ollut tuhat vuotta omia kuninkaita, ennen Ruotsinmaan hapuilevaa suomalaisten hallintaa. Samoin taas venäläisten päättäväistä kaiken tuhoamista. Heille sellainen naapuri on siisti, jossa ei ole kuin ruoto jäljellä. Ruotsinmaalaiset taas yrittivät olla hyväntekijöitä tai jotakin sinne päin. Kuten muinaisen uutuuden Kristinuskon tuomista meille, jossa ei sinällään ole mitään pahaa. Mutta, kuitenkin suomalaisilla on ollut iäti oma vankka uskonsa. Jota Suomen omat vanhemmat goottikuninkaat olivat täydentäneet heidän tunnustamansa vanhan, voisiko sanoa heidän aikaisen Ortodoksisen uskon mukaan, vaikka siitä ei ole tehty suurta numeroa, eikä ehkä levitetty kokopäivä työnä. Kouluissa kerrottiin ennalta sovittuja totuuksia, ehkä näin vielä tänäkin päivänä, eli ikään kuin Suomen historia alkaisi metsäkansasta, siitä alkaen kun vuonna 1250 Ruotsinmaa nousi täällä vahvaksi. Päästyään valtaan Ruotsinmaan hallitsijat toivat runsaasti Ruotsalaisia Suomeen sen metsäkansalaisia muka opettamaan käsitöissä ja maanviljelyksessä. No ihan hyvä! Suomeen muuttaneilla opettajilla oli kyllä ruotsalaisperäiset nimet, mutta usein he olivat aikojen takaa alkuperäisiä ruotsinkieliseksi muuttuneita Suomalaisia. Jos todistella täytyy, nykyisen Suomen länsipuolella Torniossa ja Piitimen kirkonkylissä on voitu ajoittaa vuosien 200 ja 600 jkr välille IDÄN SUOMALAISEN ASUTUKSEN esineistöjen kulttuurikerrostumia. Siellä Kainuun suomalaiset olivat maan alkuperäisiä asuttajia. Muualla Pohjois-Ruotsissa asutus oli myös osittain harvaan asuttua suomalaisperäistä. Sekä porotaloudesta eläviä Lappalaisia eli Sameja. SIVU 4

4 VANHA SUOMENMAA Kristuksen syntymän jälkeen vuosituhannen alussa Suomi oli erilainen kuin nyt kolmannella vuosituhannella. Tämä maa oli silloin kooltaan paljon suurempi. SUOMALAIS-UGRILAINEN LEIJONAKANSA asutti sitä heimoittain ryhmittyneinä vuosituhansia, idässä aina Ural-vuorten taakse Siperiaan asti. Valtapoliittisten tarpeiden takia näillä vuosituhansilla sitä ei enää haluta tunnustaa, että sellaista olisi koskaan ollutkaan. Tänään Volgan Suomalaisten kansojen rippeet Venäjän vallan alla ovat näennäisesti olemassa. Tuskin heistä monikaan asuu enää sukunsa alkuperäisellä paikkakunnalla. He asuvat vieraissa venäläiskaupungeissa vähemmistöinä, joihin on sekoitettu monien vieraiden kulttuurien kansalaisuuksia. Tai asuvat tiettömien taipaleiden takana pienissä, mutta valvotuissa kyläyhteisöissä, joista nuoret ovat poistuneet. Meillä koulussa saatettiin mainita epämääräisesti portittoman palomuurin takana elävistä Volgan sukulais-heimoista. Nykyisin nämä SUOMALAIS-UGRILAISET on melkein hävitetty maan päältä. Kuten: OSTJAKIT, VOGULIT, VODJAKIT, SYRJÄÄNIT, PERMIT, MORDVAT, TSEREMISSIT, MARIT, MERJALAISET, MUROMAT ja muita pienempiä sukukuntia. Tseremissien, eli Marien väestöstä puolet menehtyi jo sotiessaan keisarinvallan aikana heimoruhtinaansa Poldysin johdolla venäläisiä vastaan. Tuntuu että Volgan suomalaiset heimot, heidän perintönsä ja omaisuutensa ovat olleet eräille vapaata riistaa. Ensimmäisellä vuosituhannella, ennen kuin Volgalla viikinkien kauppaliikenne varsinaisesti alkoi, joka oli yksi merkittävä vaihe. Silloin suomalaisilla oli jo ollut kauan aikaa omatkin menestyvät kauppayhteydet. Maan sisäisen kaupankäynnin lisäksi ne ulottuivat usein mm. Keski-Eurooppaan ja Baltian maihin. Suomi on joskus ollut melko vankka ja hyvin varusteltu kuninkaan läänityksessä. Sosiaalinen organisaatio käsitti, ei pelkästään FORNJOTR kuninkaat päämiehenään, vaan Volgan SIVU 5

5 suomalasten sukukuntien omat heimoruhtinaat. Yhtenäinen puolustusorganisaatio kuitenkin nähtävästi puuttui. Suomalaisten käsityötaidot olivat korkeatasoisia ammattilaisten käsissä. Oli suutareita, räätäleitä, seppiä, kultaseppiä, aseseppiä, kiertäviä seppiä kenttäahjoineen ja alasimineen. Korkeatasoisten pienten jokiveneiden ja suurten merialusten rakentajia ym. Joiden ansiosta heillä oli hyvä toimeentulo. Paljon oli myös vuosisatojen aikana omilta sukupolvilta perittyjä, kuten arvokkaita kultakoruja, joita naiset yleensä kantoivat. Toisaalta nämä näkyvät rikkaudet johtivat lopulta ainakin ns. Volgan suomalaisten kohtaloksi, jo mainitun yhtenäisen puolustuksen puuttuessa. Vanhan Fornjotr Suomen kuningassuvun aikana Volgan suomalaisten heimoruhtinaat saattoivat olla ylpeitä kansastaan, eikä suvainneet muita yhteisiä ylijohtajia alueilleen. Tällainen asia tuntuu mahdolliselta, mutta ei kaikkina aikoina ihan varmalta. Ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella Volgan ja Itämeren suomalaiset kokivat huolestuttavan uhkan. Siksi vuonna 859 jkr heitä tuli puolustamaan paljon kokenut oman aikansa suuri (myös kooltaan) viikinkipäällikkö RURIK HALFDANSSON viikinkijoukkoineen. Josta ns. viikinkiajasta jäljempänä tarkemmin. Viikinkien käyttämä miekka oli pituudeltaan noin 90 cm. Miekka taisi olla enempi symboli, taontana todellinen taideteos. Kuitenkin todellisissa taisteluissa käytettiin usein muita pelottavia apuvälineitä. SIVU 6

6 Ote: Historial Atlas C.Calbeck kartasta Northen Europe 814 luvulla jkr. Kartta on Suomen suurruhtinas Rurikin syntymäajoilta. Norja on siinä kuvattu omana alueena, Pohjoisosassa karttaa näkyy Hålogalandin aluetta. Tosiasiassa Norja alkoi olla pirstoutuneena pieniin kuningaskuntiin. Pohjois-Ruotsi oli vielä Suomea, periaatteessa Norjakin. Suomalaisuus sittemmin Norjassa kiellettiin ja paikkakuntien nimet norjalaistettiin. Oikeassa reunassa Morduines, tarkoittaa silloista Suomensukuisten Mordvalaisten aluetta. Yhtenäinen Norjan kuningaskunta muodostui viikinkiajan lopulla. Norjassa oli parhaimmillaan yli kolmekymmentä kuninkaan lääniä, jotka lopulta yhdistyivät. Tämä tapahtui 800 luvun loppupuolella, kun Harald Halfdansson alkoi verottaa kuninkaiden läänejä. Niistä pettyneet mahtimiehet purjehtivat viikingeiksi muuttuneina maasta verottajiksi saarivaltioihin. SIVU 7

7 Näin ollen Norjan kuningassuku ei kestänyt loputtomiin, vaan sen Norjan otti hallintaansa Tanska vuotena Hehän olivat jo silloin vähän kaukaisempaa sukua, mutta sukua kumminkin. Sukulaisten kesken pahimmat riidatkin käydään, veljien kesken verisimmät. SIVU 8

8 Suomen länsiosan kartta esittää vuosia jkr SIVU 9

9 KUNINKAAT KVENLAND FORNJOTR SUOMEN KAINUUNMAATA JA SUOMEA HALLITSI ENSIMMÄISELLÄ VUOSITUHANNELLA YLIKUNINKAANA FORNJOTR KVENLAND KUNINKAAT. MAITA KUTSUTTIIN YHTEISELLÄ NIMITTÄJÄLLÄ SUOMI JA KVENLAND. FORNJOTR KVENLAND KUNINGAS (JOTUN, Vanha Juutti), Oli syntynyt vuonna 160 jkr Suomessa, hänen sanotaan kuuluvan samaan sukuun, kuin KVENLAND GODWULF, ja oli ns. Gootti kuningas. (CYMER ja AURGELMER) SIVU 10

10 Hänellä oli puoliso GONNOR GORRETTSINTYTÄR Suomen goottikuningatar, joka oli syntynyt vuotena 164 jkr, hän kuoli paikassa; SOMME PICARDIE RANSKA. Kirjoitusten mukaan Suomen kuningas oli fyysisesti voimakas ja suurikokoinen sen ajan ihmiseksi. Tosin suuri koko kulki usein geeneissä, varsinkin tämän suvun perintönä, niin kuin myös sinisilmäisyys ja ajoittain karvoituksen kullanvärisyys. Heidän sanotaan puhuneen enimmäkseen goottia, tai vanhaa skandinaavia. FORNJOTR kuningas hallitsi Suomessa n. vuodesta 185 vuoteen 250 jkr. Hän kuoli 70 vuoden ikäisenä, eli pidemmän ajan kuin hänen kruununsa perijä, vanhin poika KÁRI FORNJOTR KVENLAND. FORNJOTR KVENLADIN ISÄ KVENLAND II (QWENLAND), KUNINGAS oli syntynyt Gotlannissa noin 120 jkr, Hän oli perustamassa isänsä ja Goottien avustuksella suurta kuningaskuntaa Kvenlandia (Suomea). Tällä vanhalla kuninkaalla oli ainakin yksi sisko JUDITH KVENLAND, syntynyt myös Suomessa. Hän oli Fornjotr Kvenlandin täti. KIRJOITUSTEN MUKAAN KUNINGAS FORNJOTRIN ISO-ISÄ vanhempi Kvenland I (Qwenland), joka myös vanhoissa kirjoituksissa joskus mainitaan. Hän oli syntynyt noin 10 ekr, tai vieläkin hieman vanhempi paikassa Troija, samoin kuin monien muiden vanhempien kuninkaiden. SIVU 11

11 Kuningas Kvenland I vanha, kuului mahtavan Traakian kuningas THOR TROY`in sukuun. Tämä Thor oli syntynyt n.1200 ekr. Hänestä on kirjoitettu; Thor illa oli kullankeltaiset hiukset ja parta, hän oli sinisilmäinen suurikokoinen kuningas Abrahamin sukujuurta. FORNJOTR KUNINKAAN LÄÄNITYKSET 200 LUVULLA GOTLANNIN SAARI ITÄMERELLÄ Gotlannin saari Itämerellä, on kuulunut ennen ajanlaskumme alkua lähinnä Goottien ja Fornjotr Suomenmaan kuningassuvun läänitykseen. Saaressa on ollut hieman asutusta jo tätä ennen. KAINUUNMAA Kainuu-niminen paikka Perämeren pohjukassa, oli toinen tärkeä Kvenland kuninkaiden tukikohta Suomen- ja Kainuun-maassa. Perustettu noin luvulla. Suomen kauppaliikenteelle tärkeä kuninkaankartano oli rakennettu Tornionjokilaaksoon, ja nimetty KAINUUN-MAAKSI. Kainuun maa käsitti Perämeren nykyisen Ruotsin ja Suomen puolen, josta koilliseen Vienanmerelle ja pohjoiseen Finnmarkiin. Ruotsin puolella Perämereltä länteen Norjan Hålogalandiin saakka. Koska maa on noussut voimakkaasti vanhoilla Kainuun seuduilla, kuninkaan paikka, tai linnoitus on ollut kaukana nykyisestä meren rannasta. On huomioitava ettei vanha Kainuun-maa ollut samalla paikalla kuin nykyinen Kainuu! Saattaa olla, että Kainuun-maata on ollut rakentamassa jo Karin isoisä QWENLAND joka syntyi n. 120 jkr. Kainuun kuninkaankartanosta ei liene jäänyt mitään jäljelle Ruotsin kuninkaiden siitä huolehtiessa toisen vuosituhannen alkupuolella. SIVU 12

12 LAESÖN SAARI KATTEKATIN SALMESSA LAESÖ on saari Kattekatin salmessa, se tuli Fornjotr prinssi Gymer Hlerin kuninkaan lääniksi, kun hän väkineen valloitti aution saaren noin vuotena jkr. KUNINKAIDEN KAUPPALA VANAJA/HOLMGÅRD Vanaja oli ikivanha suomalaisten kauppapaikka, joka sijaitsi ITÄMEREN SUOMALAISTEN alueella. Sinne rakennettiin myös kuninkaan kartanoita, aluksi tukikohdaksi Fornjotr Suomen kuninkaiden virkamiehille. Vanaja tunnetaan nykyisin nimellä Novgorod. Nimi tuli käyttöön 980 luvulla, tuolloin kaupunki kuului vielä Suomelle ja tunnettiin silloin Holmgård nimellä. Novgorod nimen otti käyttöön Slaavilaisuuteen ihastunut viikinkiruhtinaskunnan johtoon noussut Vladimir (Valdemar) Svjatoslavin poika. Valdemar oli Rurikin pojanpojanpoika, jonka äiti Maluzha oli hänen mumminsa kamarineito, ei siis aatelista sukua. VENÄJÄN KEISARINNAN LAUSUMIA Kerrotaan, että Venäjän keisarinna oli sanonut Holmgårdista, eli Novgorodista: SE ON VENÄLÄISTEN JA SUOMALAISTEN PERUSTAMA KAUPUNKI! *Joka oli tietämättömyyttä tai ylimielistä ja omahyväistä puhetta. Todellissudessa ehkä sallittiin, että joku venäläinen torikauppias sai Vanajassa eli Holmgårdissa käydä torikauppaa. Heidän Sloveenien hallintokunnan pohjoisosat alkoivat silloisen Suomen alueiden eteläpuolella sijaitsevasta Ilmajärvestä. Tällainen kaupungin perustaminen ja omistussuhde koskee tietenkin vain venäläisiä. Heillä kun on sellainen käsitys, että kun joku venäläinen kävelee toisen omistaman maan poikki, sen maan omistus siirtyy sille kävelijälle, venäjälle. No, lopultahan venäläiset kuitenkin kävelivät Holmgårdin kaupungin itselleen. SIVU 13

13 GOTHIC FORNGUTNISK Gootti-identiteetin kautta monet elämisen taidot ovat kulkeutuneet hiljaisesti kaikkiin pohjoismaihin. Sellaisia olivat mm. maanviljelys, käsityöt ja vahvat perhesiteet, tavarain vaihdot, moninaiset kotitalouden toimet ja asusteet, aseiden valmistus, kammat, työkalut, koriste-esineet ja kaulakorut. Gootteja esiintyi hallintokuntineen ehkä kauimmin Etelä-Ruotsissa, eli vuosina jkr. Ajanlaskumme alkupuolella Gootteja asusti Mustanmeren Grimillä. Heitä oli levittäytyneinä pitkälle länteen, aina Itämerelle saakka. Edelleen goottien läänityksiin kuului ensimmäisenä Itämerellä Gotlannin saari, joka on saanut nimensä gooteista. On todennäköistä, että gootteja tuli Gotlannin saareen jo n. 300 ekr. Nykyisen Etelä-Ruotsin puolelle levittäytyneet Gootit hallitsivat GÖTALANDIN- JÖNKÖPINGINKRONOBERGIN- JA KALMARIN LÄÄNEISSÄ. Goottikansakuntien eteläpuolella nykyisessä Ruotsissa asusti Tanskalaisia. ( katso kartta sivu 23) Näyttää siltä, että Itämeren Suomessa ja silloisen Kari kuninkaan perustamassa Karen linnoituksessa oli alkuaikoina myös Goottien suuri tukikohta, samoin ainakin Turussa aurajoen suulla. Nämä yhdyskunnat muodostuivat pääosin itä Götanmaan goottiväestöstä. Nähtävästi Gootit sulautuivat myöhemmin kaikkialle, niin kuin oli tarkoituskin. Heitä ei ollut enää kahdeksansataa luvulla, mutta olivat geeneissään joka puolella ainakin Suomessa ja Ruotsissa. Nämä ovat usein korkeaotsaisia käytännön älykköjä ja huomattavan eläinrakkaita. Heillä on se ikävä piirre, että tuntevat olevansa kanssaihmisten yläpuolella, mutta eivät tuo sitä onnekseen esille. Mitä he eivät ymmärrä, pian he sen käsittävät! SIVU 14

14 KUNINGAS FORNJOTR KVENLANDIN PERILLISET: PRINSSI KÁRI FORNJOTR s. 184 jkr Suomessa PRINSSI LOGI FORNJOTR s. 187 jkr Suomessa PRINSSI HLESSEY FORNJOTR s. 189 jkr Suomessa PRINSSI GYMER HLER FORNJOTR s.191 jkr Suomessa. SUOMEN KUNINGAS KÀRI FORNJOTR KARI FORNJOTR KVENLAND oli syntynyt vuonna 184 jkr, /Karin avio vuonna 209 jkr, prinsessa ALVOR ALFSINTYTÄR s. 184 jkr Tanskassa. Kàri Fornjotr peri isänsä valtakunnat mm. SUOMEN- ja KAINUUNMAAT sekä GOTLANNIN. Hän perusti goottien ja suomalaisten kanssa vanhojen kauppapaikkojen lisäksi linnoitetun tukikohdan ja kauppapaikan Laatokan länsirannikolle Karjalaan ja antoi sille nimen KARELA. (ilmeisesti sittemmin Käkisalmi) SUOMEN KUNINGAS KARI FORNJOTR ehti hallita Suomessa vain vuodesta 209 vuoteen 229 jkr saakka. Vaikka viikinkialukset olivat hyvin merikelpoisia, karikkoisilla ja myrskyisillä vesillä onnettomuuksiakin sattui. Fornjotr suvun kuninkaista moni päätyi useasta eri syystä meren aaltoihin. Monet myöhemmät suvun kuninkaat Norjan rannikoilla, jossa aallot nousivat joskus todella korkeiksi. Tosin Norjan alueilla oli lopulta paljon kuninkaitakin. KARIN JA ALVORIN AINUT PRINSSI PERILLINEN: FROSTI KARINPOIKA FORNJOTR, PRINSSI syntyi vuonna 210 jkr, Suomen Kainuussa. Frosti peri Suomen kuninkuuden vuotena 233 jkr. (kuningas Frosti sivu 27) SIVU 15

15 KUNINGAS KÁRI FORNJOTRIN VELJET LAESÖN SAAREN KUNINGAS (HLER) GYMER FORNJOTR KARIN PRINSSIVELI HLER GYMER FORNJOTR PURJEHTI VÄKINEEN KATTEKATIN SALMESSA LAESÖN SAAREEN JA VALLOITTI SEN. Gymerin aikaan Suomeen kuulunut Laesön saari on sittemmin liitetty Tanskaan, se sijaitsee Ruotsin ja Tanskan välisessä Kattekatin salmessa. Merijättilaiseksi mainittu kuningas Hler Gymer Fornjotr in perustaman perheen tyttäristä tuli myöhemmin Tanskan aatelisia ja nuorimmasta Upsalan kuningatar. ERÄÄSSÄ SAAGASSA MAINITTIIN, että saarikuningas GYMER FORNJOTR s. 191 jkr Suomen Gotlannissa, kuoli 240 jkr Laesön saarella. Saarikuninkaalla oli puoliso RAN ORBODA (AURBODA) Suomen kuningatar. s. 196 jkr. Kuningasperheeseen siunaantui runsaasti tyttäriä. Prinsessat kuvataan hyvin vaaleina punatukkaisina ja sinisilmäisinä kaunottarina. Kuningatar Rann Orboda oli syntynyt vuotena 196 jkr hän kuoli vuotena 249 jkr. SIVU 16

16 LAESÒN SAAREN SEIREENIT Laesòn saaren prinsessat, ylettömän kauniit kultahiuksiset kaunottaret, kun he näkivät purje-aluksen navigoivan heidän saarensa ohi, he asettuivat ilman vaatteita saaren rantakiville. Usein uteliaisuus heräsi purjealuksen miehistössä ja nämä navigoivat lähemmäksi. Seurauksena oli haaksirikko lähivesien karikoille. Näin he usein menettivät rahtinsa, jopa henkensä. GYMIRIN JA RANN IN FORNJOTRIN PERILLISET: Laesön saaren Fornjotr Gymirintyttärillä oli hauskat nimet: BARA GYMERINTYTÄR s. 213 jkr Suomessa Hlaesö BLODUGHABBA GYMERINTYTÄR s. 214 jkr Suomessa, SIVU 17

17 DRÖFN GYMERINTYTÄR s.215 jkr Suomessa, HEMINGLAEVA GYMERINTYTÄR s. 217 jkr Suomessa, HRÖNN GYMRINTYTÄR s.218 jkr Suomessa, KOLGA GYMERINTYTÄR s. 219 jkr Suomessa, UNNR GYMERINTYTÄR s. 220 jkr Suomessa, HEFRING GYMERINTYTÄR s. 221 jkr Suomessa, DUFA GYMERINTYTÄR s. 222 jkr Suomessa GERD GYMERINTYTÄR s. 239 jkr Suomessa RUOTSINMAAN KUNINGAS KOSIOPUUHISSA Sanotaan että Upsalan, siihen aikaan Östra Aroksen kuningas Yngvi-Frey halusi Suomen saarivaltion kuninkaan Gymerin tyttären prinsessa Gerdin puolisokseen. Johon tai jonka rikkauksiin hän rakastui. Kuningas oli lähettänyt kuriiri Skimirin kosiomatkalle Laesön saareen, jossa prinsessa sisaruksineen vielä asui. Kuriirilla oli matkassaan yksitoista kultaista omenaa ja kultainen rengas lahjuksiksi prinsessalle. Kuriirilla oli paljon vastoinkäymisiä päästä Gymerien puisen vankan linnoituksen sisäpuolelle. Lisäksi ulkopuolella vartioivat suuret koirat. Ruotsinmaan kuriiri päästettiin vihdoin kuninkaan linnoitukseen, mutta kuvankaunis prinsessa Jötun Gerd ei huolinut kultaisia omenoita ja sormusta. Hän sanoi, että meillä on kultaa yllin kyllin itselläkin. Pitkien suostuttelujen ja yhdeksän päivän jälkeen Gymirin ja Aurbodan tytär lopulta suostui kosintaan. GERD GYMERINTYTÄR QUEEN OF RUOTSALAISET Laesòn saaren nuorin prinsessa Gerd Gymerintytär meni avioon silloisen Upsalan kuninkaan Fjolnir Yngvi Freissonin s. 235 jkr kanssa, GERD GYMERSDOTTIRISTA TULI VAHVA JA PÄÄTTÄVÄINEN UPSALAN SUOMALAISKUNINGATAR. Ostra Aroksen (vanhan Upsalan) kuningas Yngvi kuoli n. 300 jkr Upsalan Svithiodissa. SIVU 18

18 Kuningatar Gerdin ja Yngvin perilliset ruotsinmaassa: ERICH YNGVESSON prinssi s. 289 jkr Östra Aros Ruotsinmaa. FJÖLNIR YNGVESSON tuleva kuningas s. 291 Östra Aros. UPSALAN VANHA NIMI OLI VIELÄ TUOHON AIKAAN ÖSTRA AROS, JOKA SIJAITSI NYKYISTÄ UPSALAA POHJOISEMPANA SAAGOISSA MAINITAAN MERIKUNINKAAN MATKOISTA Kuningas Hler Gymer Fornjotr purjehti Asgardiin, siellä hän piti suuret juhlat veljiensä kanssa. Kuningassuku piti näin ollen yhteyttä sukulaisiinsa VIIKINKI-retkeilyn merkeissä. Asgard näyttää olevan Skandinaavisten vanhojen unohdettujen kuninkaiden rakas koti. Herää epäilys, voisiko Asgard olla tässä tapauksessa yleisesti käytetty kotipaikan nimi, eli toisella nimellä vaikka Trabzon, tuskin, paremminkin Birga. Jossa eräät kuninkaalliset kävivät lapsiaankin synnyttämässä, tai tapaamassa toisiaan. Trabzon sijaitsi entisessä Bysantissa Mustanmeren etelärannalla, nykyisin tämä historiallinen kaupunki kuuluu Turkille. Birga oli saari suomalaisalueilla. LAESÒN SAARI on ollut länteen purjehdittaessa ensimmäisten Fornjotr suvun viikinkien hyvä välietappi ja turvasatama vuosisatojen ajan. Toisin kuin vieraat tuntemattomat purjehtijat joutuivat saarella luopumaan saaliistaan ja hengestään. Vuonna 380 jkr Laesòn saarella vieraili merikuningas ja Suomen jaarlin Gorr Fornjotrin johdolla suuri laivasto, josta on saagoissa maininta. Merikuningas Gorr oli suuren miehistön kera matkalla veljeään Norria tapaamaan ja samalla luvattua maa-omaisuutta läänittämään. SIVU 19

19 HLESSEY FORNJOTR SUOMEN PRINSSI FORNJOTR VELJEKSISTÄ HLESSEY FORNJOTR, eli kolmanneksi vanhin prinssi, näyttäisi jääneen päätyönään Gotlannin saaren kuninkaan kauppakeskukseen. Hän osallistui hallitsijana ja johtajana myös nykyisen Ruotsin rannikkoseudun Suomalaisille ja Gooteille, lisäksi KARILAN ja VANAJAN kauppakeskuksiin. Hlessey Fornjotr näyttäisi olleen olemukseltaan isänsä kaltainen suurikokoinen komea ilmestys. Häntä kunnioitettiin kansalaisten keskuudessa hyvänä ja asiallisena johtajana. SIVU 20

20 POHJOINEN RUIJA JA FINNMARK KUULUI SUOMEEN LOGI FORNJOTR ENSIMMÄINEN RUIJAN KUNINGAS LOGI s. 187 jkr Suomessa, (oli 3 v. nuorempi kuin veljensä Kari) / avio prinsessa GLÖDIN kanssa. Prinssi Logi Fornjotr matkasi Kainuun kuninkaan kartanosta Lappiin nykyisen Norjan rannikolle suuren suomalaisista koostuvan miehistön kanssa. Hän läänitti sinne RUIJAN kuningaskunnan, ja hallitsi siellä kuninkaana vuodesta 208 jkr n. 230 asti. LOGIN VALTAKUNTAAN muutti suomalaisia idästä ja mm. pula-ajasta johtuen nykyisen Suomen Savosta. Kuningas Logi Fornjotr laittoi laajassa mitassa alulle kalastus ja lampaiden kasvatuksen kansalaisten pää-elinkeinoksi Ruijassa. Ensimmäiset Suomen maahanmuuttajat asuttivat siellä ALTAN, BALSFJORDIN, BOERSELVIN, LYNGEN, NORDREISAN, SKIBOTNIN ja TANAN. SUOMEN RUIJAN KUNINKAAN LOGIN JA GLÖDIN PERILLINEN. GRIM LOGINTYTÄR PRINSESSA s. 210 jkr Suomen Ruijassa. SIVU 21

21 GRIM LOGINTYTÄR FORNJOTR NOUSI SUOMEN RUIJAN KUNINGATTAREKSI ISÄNSÄ KUNINGAS LOGIN JÄLKEEN. GRIM, vähän synkkämielinen, mutta jämäkkä ja toimelias kuningatar, hänestä tuli pitkäaikainen hallitsija Suomen pohjoisimmille alueille. Kuningatar Grim hallitsi RUIJASSA vuosina n jkr. Kuningattaren ikääntyessä, hänen ansiokasta työtään jatkettiin suomalaisvoimin, lisäksi Suomen kuningas SNAER hoiti myös RUIJAN hallintoa vuosina n jkr. MJÖLL SNAERINTYTÄR FORNJOTR NOUSI RUIJAN KUNINGATTAREKSI, TÄMÄ HALLITSI RUIJASSA AINAKIN VUOSINA jkr. SUOMEN KUNINGAS THORR SNAERINPOIKA FORNJOTR HALLINNOI MYÖS RUIJASSA VUOSINA jkr. KUNINGATAR INDIAN THORRINTYTÄR FORNJOTR s. 367 Suomen Kainuussa. TOIMI RUIJAN KUNINGATTARENA jkr. Hänestä tuli myös pitkäaikainen Ruijan vahva kuningatar. SIVU 22

22 SUOMEN KUNINGAS FROSTA HALLITSI SUOMESSA VUOSINA jkr. MYÖS SUOMEN RUIJASSA. RUIJAN SUOMALAISOMISTUKSESTA VAIETAAN Historian kirjat eivät muista Suomen vanhaa RUIJAN LAPIN omistusta. Vain niissä hieman ihmetellään, miksi monien paikannimien vanhimmat esiintymät ovat suomenkielisiä? Siksi kun Ruijan lappi on ollut satoja vuosia osana Suomea. Vuosituhannen alkupuolella Suomen Ruijan Fornjotr kuningassuvun hallintakuntana usean hallitsijan ajan. Historian kirjoista ei voi lukea muitakaan Suomen maaomistuksia. Pohjoisilla alueilla on kantaasukkaina aina olleet myös lappalaiset, joita kutsuttiin Sami nimellä. Samoin itään mennessä Samojetit, jotka ei olleet Suomen sukuisia. Nämä harrastivat paikasta toiseen asumismuotoa lähinnä porotalouden takia. Idän vainojen aikana nämä kansakunnat säilyivät suomensukuisia paremmin liikkuvuutensa ansiosta. Pohjois-Norjaan muutti työn perässä suomalaisia yhteisöjä, kuten YYKEÄÄN (Lyngen), RAISIIN, NAAVUONOON (Kvnaenangen), PORSANKIIN, KAARASJOKEEN, PALMANKIIN, PUNAKAKKSEEN, PYSSYJOELLE (Borselva), ja LEMMIJOELLE, paikkojen nimet olivat suomalaisperäisiä. Suurempi aaltomuutto oli erityisemmin jäämeren alueelle nälänhätävuosina 1844 ja Tässä muuttoliikkeessä muuttajat olivat enimmäkseen Kainuunmaasta ja Tornionjokilaaksosta, he asettuivat PYKEIJAAN (Bukoynes), NÄÄTÄMÖÖÖN (Neiden) JA PAATSJOELLE (Pasvik) ALTTIOON (Alta). Seuraava muuttoliike osui Pohjois-Norjaan ANNIJOELLE, KALLIJOELLE, VESISAAREEN, TROMSSAAN JA FINNMARKIIN. Vuonna 1860 lakeja muutettiin niin, että Suomen kieltä ei saanut enää käyttää. Maata ei saanut ostaa jos sukunimi oli muuttamatta Norjalaiseksi. Että suomalaisuus saataisiin kokonaan kitketyksi, suomalaiskaupunkien nimet muutettiin myös poikkeuksetta Norjaksi. SIVU 23

23 RUIJAN KOHTALON VUODET Silloin kun Suomi oli Lapin Ruijan aikaa sitten menettänyt, eli toisen maailman sodan lopulla. Vuonna 1944 Natsi-Saksan armeija valtakunnan kansleri Adolf Hitler antoi käskyn tuhota Ruija kokonaan. Käskyn mukaan se sitten hävitettiin perusteellisesti. Hävitystyö jatkui tammikuulle 1945 asti. Ennen hävitystyötä kuitenkin asukkaat ensin evakuoitiin. Sitten kaikki rakennukset poltettiin, samoin laivat ja jopa pienet veneetkin. Sama kohtalo oli myös Suomen Lapilla. Saksan armeija vetäytyi Suomestakin Ruijan kautta etelään. SIVU 24

24 SIVU 25

25 Kartta edellisellä sivulla: Jouko J. Pesonen. Norr fornjotr kuninkaan Norjan valloitus vuonna v.368. Reitti merkitty violetilla värillä. Ruotsin rannikon vihreä väri kuvaa suomalaisten asuttamaa aluetta vuosituhannen alkupuolella. NORRIN FORNJOTUR PERILLISET ROGALANDIN KUNINKAINA N. 400 VUODEN AIKANA: Gardur Norrsson, Rugalf Gardursson, Rongvald Rugalfsson, Ongvald Rongvaldsson, Injald Ongnvaldsson, Jossur Ingjaldsson, Hjor Jossursson, Hjorleif Hjorsson, Halfur Hjorleifsson, Hjor Halfursson, Hjorleifur Hjorsson, Halfur Hjorleifsson, Hjor Halffursson s.825 jkr. GOTLANTI FORNJOTR SUVUN TÄRKEÄ KAUPPAPAIKKA JA KUNINKAAN LINNOITUS Gootit olivat miehittäneet melkein aution itämeren saaren, joka sai heidän mukaansa nimeksi Gotlanti. Se miehitettiin ennen ajanlaskumme alkua, nähtävästi paljon ennen Ruotsin mantereelle menoa. Monet asiat viittaavat siihen, että gootteihin on kuulunut saarelle asettunut vanhin tiedossa oleva Kvenland I kuningas. Tämän oikeasta nimestä ei ole täyttä varmuutta, mutta käytämme sitten KVENLAND I. (Eräs nimen muoto Qwenland) Gootit olivat germaanisia, mutta eivät mitään erityistä heimoa, paitsi kuningassukuiset. Gootit koostuivat monista eri kansakunnista, kuten vaikka Traakialaisista ja vaikka Suomalaisista. Ne olivat siis gootti-identiteetin omaksuneita väestökeskittymiä. Gooteilla oli myös paljon palkkasotureita, koska Gotlannin saarelta on löytynyt suuria määriä palkan maksuun käytettyjä roomalaisia Solidi-kolikoita, joka oli kaikkialla käypää valuuttaa. Goottien kielen sanotaan muistuttaneen enempi vanhaa Skandinaavista kieltä. Väitetään, että Skandinaviassa käytetty yleiskieli erosi toisistaan vain murre-eroilla. Gootit tunnustivat lähinnä alkuperäistä Ortodoksista kristinuskoa. He olivat usein erittäin taitavia käsistään. He olivat levittäytyneet aluevaltauksiensa lisäksi myös Suomeen ja Tanskaan. Goottien Etelä-Ruotsin selkeä yhtenäinen läänitys lienee säilynyt kauimmin Skandinaviassa, heitä sanotaan sekoittuneen sitten ruotsalaisiin ja suomalaisiin. SIVU 26

26 Gootit olivat valloittaneet itselleen kapean alueen Krimiltä aina Itämerelle saakka. Kvenland kuninkaalliset linnoittivat Goottien miehittämää saarta myös suomalaisvoimin. Siitä tuli tärkeä tukikohta pitkäksi aikaa tälle kuningassuvulle. Gotlanti oli keskeisellä paikalla kauppaliikenteen kannalta melkein kaikkiin ilmansuuntiin. Suomalaiset hallitsivat moniin tarkoituksiin soveltuvien merikelpoisten ns. viikinkialusten rakentamisen viimeistään vuosituhannen alussa. Purjeilla varustetut alukset olivat tärkeä elinehto saaren käytölle. Fornjotrit saivat kauan hallita tätä tärkeätä saarta vahvalla otteella. Upsalalaiset kuninkaat ensimmäisenä häiriköivät saarella. Muuten Gotlannista tuli sitten lopulta melko kansainvälinen. Saksalaiset kauppiaat taisivat perustaa Visbyn kaupungin tuhat luvun alkupuolella. Fornjotr kuningassuvun jälkeen hallinta vaihtui useinkin, milloin tanskalaiset viikingit, kun taas välillä ruotsalaiset. SUOMALAISET ASUIVAT RUOTSIN RANNIKOILLA Näyttää vahvasti siltä, että tämän lisäksi suomalaiset ja gootit asuttivat monista syistä myös Ruotsin rannikkoa Upsalan ja nykyisen uuden asutuskeskuksen Tukholman seudulla. Suomen kansalaisia johti siellä Suomen kuninkaat Gotlannista tai Kainuusta. Myöhempinä aikoina Upsalan Ruotsin laajentaessa otettaan, asukkaat ovat sulautuneet myös kielellisesti ruotsalaisiin. Siksikö kukoistava Birkan kauppakeskuskin annettiin Upsalalaisten toimesta tuhota lopulta kokonaan, että sen vanhasta suomalaisuudesta ei olisi todisteita. KARI FORNJOTR`IN TOISEKSI NUORIN VELI HLESSEY 200 luvun alkupuolella tulevan Tukholman rannikoita on Upsalan eteläpuolella hallinnut Fornjotr sukuinen kuningas Hlessey ja hänen jälkeensä myös muut Fornjotr sukuiset suomalaiskuninkaat. Nämä tavallaan suojasivat Upsalan kauppakeskusta, niin kuin suomalaiset kautta aikojen Ruotsia vaikka venäläisiltä. Kuuluisa Skandinavian valloittaja Anglosaksien yliloordi Odin Woden, joka oli syntynyt vuonna 215 jkr. oli päättänyt lyödä ruotsinmaan kuningaskunnan, tosin huonolla menestyksellä. Hänellä olikin vastassa ensimmäisenä rannikon suomalaiset! SIVU 27