Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Kasvava Kallialan seutu

2 Kallialan kyläyhdistys Taitto Jorma Anttoora Vammala 2003 Vammaspaino

3 Kallialan kyläsuunnitelma Sisältö Kasvava Kallialan seutu 4 1. Seitsemän kylää 5 Mottiselta Vihattulaan 5 Suunnittelualueen kartta 6 Vanhan kirkon mailla 8 Postitien varrelta 9 Rautaveden kansallismaisema Kylä toimii 12 Elinkeinot ja yritystoiminta 12 Palvelut 13 Yhdessä toimien Kallialan kylien kehittäminen 18 Kaavaatilanne ja rakennusmahdollisuudet 18 Vesi ja viemäröinti 19 Liikenneolot 19 Kyläkoulu 21 Kotona Kallialassa Lähtöviivalla Toiminta-ajatuksia koottuna Lähteet ja liitteet 28

4 Kasvava Kallialan seutu Kallialan kyläsuunnitelma koskee Vammalan pohjoispuolen seitsemän vanhan kylän: Kallialan, Vihattulan, Pohjalan, Hätilän, Ruoksamon, Kahimalan ja Rautajoen muodostamaa seutua. Suunnitelma-alueena on pääpiirteittäin Kallialan vanha koulupiiri ja näin Kallialan seutu nimenä kuvaa luontevasti koko aluetta. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma visio tulevaisuudesta, siitä millaisessa kylässä he haluaisivat asua sekä toimintakuvaus, miten tähän tavoitteeseen päästään. Kallialan kylän kehittämisillassa helmikuussa 2002 päätettiin, että kyläsuunnitelma on tarpeellinen perusta monipuoliselle kehittämiselle ja oman kylän etujen valvomiselle. Kyläsuunnitelmatoimikuntaan valittiin huhtikuussa Pauli Mäkelä (pj), Marju Sundgren (siht.), Marjo Anttoora, Mauno Huhtala, Antti Jokinen, Tapio Nieminen, Panu Niemi, Jorma Pesonen, Esko Piranen, Pirjo Pitkäkoski, Marja Rauhala, Tauno Wiikari, Kalle Ylinen ja Arja Äijälä. Toimikunta kokoontui kesäkuussa. Hankkeesta vastaa Kallialan seudun kyläyhdistys ry. Suunnitelmatoimikunnan työskentely on tapahtunut kyläläisten kannalta tavallaan kriittisessä tilanteessa. Suomessa eletään poikkeuksellisen kuivaa vuotta. Vesi on tässä tuhansien järvien maassa ja myös oman kylämme kaivoissa vähissä. Kyläkoulu on jatkuvassa hälytystilassa - jatketaanko vai lopetetaanko. Vammalan kaupunki on muuttotappioaluetta, ja maassamme on voimakas asutuksen keskittymiskehitys. Nämä erityisongelmat ovat kaikesta huolimatta olleet lisävoimavara ja innostaja. Kylä on haastettu toimimaan. Kesällä 2002 toteutetulla kyläkyselyllä oli suuri merkitys kehitystarpeiden kartoituksessa. Näin siitä huolimatta, että vastauksia saatiin valitettavasti vain 56 eli vastausprosentti oli noin 15. Kallialan alueeseen vaikuttaa voimakkaasti sekä Rautaveden länsirannan että Vammalan keskustaajaman osayleiskaavat, jotka ovat parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmamme tukeutuu Vammala 2010-strategiaan eli Vammalan visioon, etenkin sen kohtiin "Laadukkaan asumisen ja yrittäjyyden Sastamala" ja "Maapolitiikalla on turvattu menestymisen mahdollisuudet" "Laadukas asuminen tarkoittaa viihtyisää, kansallismaisemaa hyödyntävää asumisympäristöä, jossa on väestöpohjan tarvitsema niin julkinen kuin kaupallinen hyvä palvelutaso. Turvallisuudella, osallisuudella sekä lapsiperheiden tarpeet huomioivalla politiikalla mahdollistetaan asukkaiden hyvä elämänlaatu." "Maapolitiikalla luodaan edellytykset Vammalan kaupungille kehittyä vision mukaisena laadukkaana asuinpaikkana. Käytännön kaavoitustyössä tämä tarkoittaa monipuolisen ja houkuttelevan tonttitarjonnan luontia sekä riittäviä aluevarauksia turvaamaan maisema-arvot ja keskustaajaman vehreys. Myös nykyisten asuinalueiden viihtyisyyttä ylläpidetään ja parannetaan. Maaseudun kehittymiselle luodaan edellytyksiä tukemalla kylien täydennysrakentamista ja muita elävöittäviä toimenpiteitä kyliin liittyvillä kehittämisen kohdealueilla." Kallialan seutu on keskustan läheisyydessä sijaitseva rauhallinen, kulttuurimaisemaa vaaliva, elävä ja tulevaisuudessa kasvava sekä palveleva kylä. Kallialan kylä muodostaa taajaman kaupungin reunalla ja Vammalan keskustaan on matkaa alueen reunamiltakin Pohjalan periltä kymmenisen kilometriä. Kylien erilaisuus on tehnyt suunnitelman teosta haastavan. Kuinka voisi vastata samalla maaseutumaisen ympäristön ja tiiviimmän omakotialueen asukkaiden tarpeisiin? Seudullisen yhteenkuuluvuuden luominen vaatii enemmän kuin vain suunnitelman. Se on elävä haaste, kuten tämän suunnitelman jatkokehittäminen ja toteuttaminenkin. Voidaan sanoa, että kylä on kaupungin perheenjäsen. Jokaisen jäsenen hyvinvointi heijastuu koko perheen vointiin ja ilmapiiriin. Sama pätee myös kylän sisällä. Jokainen talous on perheenjäsen, ja kylänä muodostamme perheen, joka katsoo maailmanmenoa samalta kulmalta. Jokainen perheenjäsen kaipaa yksityisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä. Lopulta jokaisen yksilön hyvinvointi heijastuu kylän henkeen. Parhaimmillaan kylä muodostaa verkoston, jossa kaikki eivät voi huolehtia kaikista, mutta jokaisella on naapuri tai ystävä, jolle voi tarjota auttavan käden. Kaikki eivät ymmärrä kaavoituksesta tai kahvituksesta, mutta yhdessä jakamalla jokaiselle tehtävälle löytyy tekijä ja asian eteenpäin viejä. Ajatusta voi jatkaa vielä niin, että kyläsuunnitelma on myös eräänlaista perhesuunnittelua. Me Kallialassa haluamme, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, jotka tuntevat itsensä tervetulleiksi. Vammalassa on meneillään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukema kylien kehittämishanke, jossa myös Kallialan seudun kylät ovat mukana. Hanke hallinnoidaan Hoikan opiston kautta. Kiitämme hankkeen neuvoja Ilpo Korkalon avusta. Olemme kiitollisia myös hankkeelta sekä paikallisilta yrityksiltä suunnitelman painatustyöhön saamastamme taloudellisesta tuesta. 4

5 1. Seitsemän kylää 1.1 Mottiselta Vihattulaan Kallialan seutu eli alue, jota kyläsuunnitelma koskee, muodostuu Vammalan Vihattulan ja Kallialan osa-alueista ja pienestä osasta Lousajaa. Rautatie ja Häijääntie rajaavat seutua keskustasta päin lähestyttäessä. Alue alkaa niin sanotusta Mottisen risteyksestä eli Niemen tehtaiden tienoilta. Rautaveden ranta on alueen luonnollinen raja Haapakalliolta entiselle Karkun rajalle. Rautatiestä raja poikkeaa Sipintien kohdalta radan takaiselle alueelle kohti Pohjalanjärven perukoita. Vanha Karkun kunnan raja erottaa Kallialan alueen Heinoon suunnalla. Suunnitelma-alueella asuu noin 700 vammalalaista. Lähes neljännes asukkaista on alle 17- vuotiaita. Osa aikaisemmin vakituisista asunnoista on nykyisin vapaa-ajan käytössä ja erityisesti Vihattulassa Rautaveden rannalla on kesäasuntoja. Kallialan-Vihattulan alueet ovat Vammalan ja entisen Tyrvään kunnan historiassa olleet erittäin merkittävässä asemassa. Näillä kylillä on ollut niin kirkon, koulun, kulkutautisairaalan, juhannusjuhlien ja monen muunkin koko Vammalan alueen asukkaille tärkeän toiminnan kannalta keskeinen merkitys. Vammalan keskustan läheinen sijainti ja samalla rauhallinen ympäristö tekevät Kallialan seudusta miellyttävän asua. Alueella on runsaasti aitoa maalaismaisemaa ja ranta-alueita. Seudun kylärakenne on väljä. Alueelta löytyy yksittäisten talojen muodostamaa helminauhaa sekä lounaisessa osassa tiheämpää taajama-asutusta. Asuinrakennukset vaihtelevat elävästi hyvin vanhoista hirsitaloista, uusiin moderneihin rakennuksiin. Kylään on muutettu maaseudun rauhaan ja takaisin omille juurille. Kyläkyselyn mukaan seudun erityisinä vahvuuksina pidetään yhtäältä pienen ja suuren keskuksen, eli Vammalan keskustan ja Tampereen läheisyyttä, ja toisaalta sen luonnonläheistä ja maaseutumaista ympäristöä. Työmatka Tampereelle on ajallisesti lyhyempi kuin esimerkiksi monista Helsingin lähiöistä keskustaan. Ellivuoren laskettelukeskukseen on alle puolen tunnin ja Lakeside & Country Clubin 36 reikäiseksi laajenevalle golfkentälle alle viidentoista minuutin automatka. Kalavedet ovat kävelymatkan päässä. Tampereen kasvu voi purkautua Kallialaankin saakka, jos seutu esimerkiksi lasten kasvuympäristönä koetaan työmatkan lisäkilometrien arvoiseksi. Vammalassa on arvioitu, että tällainen vaikutus olisi vain itäisillä kylillä, mutta länsirannalla uskotaan omaan vetovoimaan. Pirkanmaan maakuntakaavassa oletetaan Vammalan kasvavan pohjoispuolella oman koulumme suuntaan eli kohti Tamperetta. Poussan rakennuksia Rautajoen kylässä. Into Linturi

6 Suunnittelualueen kartta Pohjalan talo Kansallismaiseman hoitajat Pohjala Pohjalanjärven peltoa Ruoksamon maisema ennen Kahimala Heinon kyläkauppa Ruoksamo Rautajoki Vammaspaino Äetsään Kalliala Keskustaan Vanhankirkonniemi Niemen tehtaat 6

7 FinnPelti Postitien kilometripylväs Kallialan koulu Rautajoen kartano Vihattula Hätilä Hukkala Mieliaitta 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 km Tyrvään Pyhän Olavin Kirkko 7

8 Vaikka nykyinen keskittymiskehitys jatkuisi, Kallialan seudulla on kasvun mahdollisuuksia. Kyläsuunnitelman teon kannalta Kallialan alue on haastava. Elinvoimaisuutta on haettava kunnioittaen seudun poikkeuksellisen kaunista maisemaa ja ottaen huomioon sekä maaseutumaisen asutuksen että Satakunnankadun läheisyyteen sijoittuvan tiiviimmän asutuksen. Kalliala Kallialan kylä alkaa Mottisen risteykseltä ja vanhin alue sijaitsee Vanhankirkonniemen läheisyydessä. Sen kantatiloja ovat Sarkonen, Piranen, Rauva, Mottinen, Haro, Juusela, Lyöri, Isokäki, Vähäkäki, Laurila, Tassari, Sipi, Ranta ja Kamppi. Kylässä on runsaasti uutta asutusta. Ruoksamo Kylä sijaitsee peltoaukealla vanhan Turku- Tampere tien eli Kallialan koulutien molemmin puolin. Kylän kantatiloja ovat Kolari ja Jarkko. Kahimala Kahimala ja kantatila Kahimala ovat Ruoksamon vieressä radan toisella puolella. Rautajoki Rautajoen kartano vanhoine alustalaisineen muodostaa Rautajoen kylän. Kartanon torppia oli viime vuosisadan alussa ennen maanvuokralain mukaista erottamista kahdeksan mm. Poussa, Koivuranta ja Hasari. Vihattula Vihattulan kylä on Rautajoen itäpuolella. Kylän vanhoja tiloja ovat Uotila, Inkilä, Äijälä, Turri, Unkeri, Koskelo, Kaarle ja Kuuttila. Hätilä Kylä sijaitsee Kallialan seudun koilliskulmassa, Vihattulan ja vanhan Heinoon rajan välissä, Heinoontien ja Rautaveden rajaamalla alueella. Hätilän talo on jaettu Alasen ja Ylisen tiloiksi, joista Alanen on nykyisin taas nimeltään Hätilä. Pohjala Pohjalan kylä on Rautajoen luoteispuolella. Kylän kantatila on vanha ratsutila Pohjala, josta on syntyisin pappi ja historioitsija Erik Lencqvist. Talo sijaitsee Pohjalantien varressa, upeassa maisemassa entisen Pohjalanjärven, nyt viljavan peltoalueen, itärannalla. 1.2 Vanhan kirkon mailla Vanha kansantaru kertoo, että Kallialan saarella, nyt jo niemellä, on ollut ikivanha pakanallinen uhrilehto. Katolinen kirkko on tarun mukaan sijoittanut kirkon uhrilehdon paikalle saadakseen pakanallisen väestön paremmin taipumaan kirkon kuriin. Kolarin ja Jarkon talot Ruoksamon kylällä. 8

9 Rauta- ja Liekoveden rannoilla olevat viljavat maat tarjosivat jo varhain hyvät edellytykset voimakkaalle maanviljelyksen kehitykselle. Se nosti kansan varallisuutta niin, että tyrvääläiset pystyivät jo varhaisessa vaiheessa, ja 1500-luvuilla, rakentamaan kaksi omaa suurta kivikirkkoa Sastamalan kirkon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkon. Tyrvään seutu sai maksaa piispanveronsa viljana eikä enää turkiksina. Keskiaikaiset tilit ja seurakunnan taloudenhoitoa koskevat asiakirjat vuosilta ovat tallessa. Vanha kirkko oli ympärivuotisessa käytössä vuoteen 1855 asti, jolloin uusi kirkko valmistui. Vanha kirkko, josta nykyisin käytetään nimitystä Pyhän Olavin kirkko, on edelleen Kallialan ja koko Vammalan seudun tunnetuin rakennus. Syynä ei ole ainoastaan kirkon ikä vaan vammalalaisten ainutlaatuinen talkoohenki kirkon kunnostamisessa sekä ennen että jälkeen tuhopolton. Vanha kirkko paloi Kirkon korjaus valmistuu kuluvana vuonna ja se siunataan uudelleen käyttöön elokuussa Vuosittaista Tuomaankirkkoa vietettiin vuonna 2002 jo lähes valmiissa rakennuksessa. Pyhän Olavin kirkko on suosittu vihkikirkko ja huomattava matkailunähtävyys, johon tutustuu joka vuosi runsaasti vierailijoita. Myös seudun asukkaat arvostavat kirkkoa oman alueen historiallisena kohteena ja Vanhankirkonniemeä arvokkaana luontokohteena. Voisi sanoa, että Vanhankirkonniemi on Kallialalle samanlainen ylpeys kuin kirkkosilkki muinoin talon emännälle. Sitä vaalitaan huolella ja sitä näytellään mieluusti. Kirkko antaa koko alueelle historiallisen ilmapiirin, jossa samalla elää into jatkaa vanhaa asutusperinnettä. Kirkko on ollut suosittu maalauskohde. Esimerkiksi taiteilija Into Linturi ( ) on maalannut siitä lukuisia tauluja. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela maalasi kirkon lähellä Sipin talon pihamaalla taulun Poika ja varis vuonna Tarina vanhan kirkon huutokaupasta Joskus silloin, kun Tyrvään uusi kirkko valmistui seurakunnan isät miettivät mitä vanhalle kirkolle tehtäisiin. Päätettiin, että pidetään huutokauppa ja myydään eniten tarjoavalle. Huutokauppa pidettiin ja Pirasen silloiselle isännälle kirkko sitten tuli, mutta kaupan ehdoissa oli, että rakennus on pois siirrettävä. Pirasen isäntä katseli vähän aikaa isoja kiviä ja totesi:" Taitaa muuten olla vähän liian iso homma, mutta eiköhän se heinälatona käy" Postitien varrella Kallialan seudun läpi kulkee vuosisatoja vanha Turku-Tampere postitie. Uusi tie eli Häijääntie avattiin liikenteelle Osa postitiestä tunnetaan nykyisin Kallialan koulutienä, jota 9

10 pitkin kylän koululaiset ovat vuosikymmeniä ottaneet ensimmäiset askeleet opin poluilla. Kalliala sai oman koulurakennuksen 1910 Rautajoen kartanon lahjoittamalle maapalalle, nykyisen Häijääntien ja Kallialan koulutien väliin. Koulun on suunnitellut rakennusmestari Jeremias Pirjola. Alakoulurakennus, nykyinen liikunta- ja veistotila, valmistui vuonna Koulua oli pidetty jo vuodesta 1906 Vihattulan kylän Koskelon pirtissä. Sitä ennen mainitaan Kallialassa pidetyn sunnuntaikoulua 1850-luvulla. Koulu on edelleen opetuskäytössä ja kyläläisten erityisenä toiveena on, että näin olisi myös jatkossa. Moni koululainen ylittää matkallaan rautatien niin sanotun Rautajoen ylikäytävän kohdalla. Rautahepo on puuskuttanut kylien halki jo vuodesta Kallialan seudulla sijaitsi aikaisemmin kaksi pysäkkiä, Rautajoki ja Käki, joista pääsi junaan. Pori-Tampere rataosuus on nykyisin sähköistetty. Koulu oli alueen ensimmäisten sähköistettyjen rakennusten joukossa. Pohjalan taloon Pohjalanjärvelle saatiin sähkö myös 1910-luvulla ja Vihattulan kylään kymmenisen vuotta myöhemmin. Monet seudun talouksista sytyttivät sähkövalon vasta toisen maailmansodan jälkeen. Siirtolaisasutus oli tuonut uusia asukkaita ja uudisrakennuksia. Pohjalanjärvi, jota lienee kutsuttu myös Rautajärveksi, kuivattiin Toisen maailmansodan jälkeen järveä ojitettiin lisää ja maata saatiin käyttöön yli kahdeksankymmentä hehtaaria. Pääjärvestä lähtevä Rautajoki virtaa paikoin lähinnä puroa tai pelto-ojaa muistuttavana laskien Rautaveteen lähellä Rautajoen kartanoa. Kartano on muodostunut kylän seitsemän talon yhdistelmänä. Tila oli useita kymmeniä vuosia verovapaa säteri, joka muuttui 1600-luvun lopulla veronalaiseksi ratsutilaksi. Kartanosta on puhuttu vasta 1880-luvulta lähtien. Rautajoen kartanon 1700-luvun lopulla rakennettua päärakennusta laajennettiin vuonna 1911 Jeremias Pirjolan suunnitelmien mukaan. Perusteellisen uudistuksen jälkeen rakennus edustaa jugend-tyyliä. Kartanon talousrakennuksista vanhimmat ovat ilmeisesti noin kolmesataa vuotta vanhoja. Pihapiirin tuntumassa on rautakautisia hautakumpuja, ja tilan kellaria kaivettaessa paikalta löytyi useita rintasolkia, rannerenkaita ja keihäänkärkiä. Vanhan kirkon ja Rautajoen kartanon välille Rautaveteen jää Käräjäkallio niminen kallioluoto. Saarella on 1600-luvun puolivälissä noitavainojen aikaan poltettu tietäjänä ja tautien parantajana tunnettu Valpuri Kyni. Kyläkyselyssä tuli esiin, että muistoissa ja tarinoissa on erityisesti säilynyt Vihattulan kesäjuhlat. Vihattulanniemessä järjestettiin luvuilla juhannusjuhlia, joihin osallistui laajasti maakunnan väkeä. "Jutellaan Rautajoessa olleen Venäläisen tulon esillä emäntänä ylpeän rouvan, joka ei uskonut köyhtymistänsä mahdolliseksikaan, sanoi: "mikä juurtuneen pajun hävittää" ja heitti kultasormuksen järveen lausuen: "se on yhtä mahdotonta, kun ton takasintulo"; sitten saatiin hauven vatsasta tämä sormus, ja kohta tuli vihollinen; rouva kiitti kun pääsi pakoon tyhjin käsin, hame huppuna, palasi monen vuoden perästä ryysyissä ja näki Rautajoen vainiot kasvavan pitkiä pajupensaita, Vihattulan vuohet pajuja pätkimässä." Warelius 1.4. Rautaveden kansallismaisema Kallialan seutu on osa kansallisesti merkittävää Rautaveden kulttuurimaisemaa. Alueen katsotaan kuuluvan erityisen hienojen maisema- Maisema oli ennen nykyistä avoimempaa. Kuvassa Rautajoen kartanon ympäristöä. 10

11 alueiden joukkoon. Näkymiä luonnehtivat peltoaukeat, asutusryppäät rannan tuntumassa, kulttuurimuistomerkit ja arvokkaat rakennukset, vanhat rakennusryhmät pihapiireineen, metsäsaarekkeet, Vihattulan ja Kallialan katajakedot sekä Pohjalan haat. Pyhän Olavin kirkon niemi ja Kallialan kylä ovat rakennettuna ympäristönä valtakunnallisesti merkittäviä, erityisesti mainitaan myös Rautajoen kartano. Kallialan-Vihattulan maisemaa on kuvattu Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelmassa seuraavasti: "Maisema on alavimpia laaksoja lukuun ottamatta kauttaaltaan pienipiirteistä "inhimillistä" vyöhykettä, toisin sanoen siinä on runsaasti edullisia asuinpaikkoja, jotka ovat olleet käytössä jo vuosituhansia. Tyrvään vanhan kirkon sijainti niemellä veden äärellä on Suomen kauneimpia. Lukuisat perinnemaisemat ja perinnebiotoopit kruunaavat kulttuurimaisemaa." Kallialan seudulla on toteutettu kulttuuriympäristöjen kehittämishanke, jossa maanomistajat ovat talkooavulla avanneet näkymiä Rautavedelle ja Vanhalle kirkolle. Vanhankirkonniemeen on valmistunut maaliskuussa 2003 erillinen kehittämishanke, johon liittyy myös maisemanhoitosuunnitelma. Tyrvään Pyhän Olavin kirkonseudun kehittämishankkeessa on pyritty laatimaan kulttuurimaiseman maisemanhoitosuunnitelma kirkon ympäristöön ja siihen liittyvälle Kallialan kylän alueelle. Kirkon läheisyydessä sijaitsevia Kallialan ketoja on hoidettu jo pitkään perinteisesti laiduntamalla varoen rehevöitymistä. Kasvillisuus onkin säilynyt edustavana, sillä alueelta löytyy muun muassa kissankäpälä, mäkitervakko, ketoneilikka, mäkikaura, pölkkyruoho ja harvinaisemmat jalkasara ja nuokkukohokki. Koko Pirkanmaalla on ketoja eli kuivia niittyjä hyvin vähän. Siksi oman alueemme kedot ovat erityisen tärkeitä. Ympäristöministeriö on myöntänyt määrärahan Rautaveden länsirannan maisema-aluehankkeeseen. Ministeriö tekee myös lopullisen päätöksen maisema-alueesta. Hankkeen tarkoituksena on ylläpitää vanha avoin viljelymaisema, säilyttää alueen historian kannalta merkitykselliset kyläryhmät ja rakennuskokonaisuudet ja vanha Kallialan kautta kulkeva Häijääntie eli entinen Tampere-Turku -tien osuus. Samalla halutaan turvata alueen elinvoimaisuus ja perinteisten maaseutuelinkeinojen harjoittaminen eli kysymys ei ole alueen maiseman "museoinnista". Maisemat edistävät myös matkailua. Kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti muinaismuistolain mukaisia kohteita, muun muassa useita rautakautisia röykkiöhautoja. Harva Häijääntietä kulkeva tietää Vanhankirkonniemen laidunmaita ihaillessaan, katselevansa vaikkapa rautakautista kalmisto- ja laidunketoa. Maanomistajilla on merkittävä vastuu näiden alueiden säilymisestä ja muutenkin erityisesti maisema-alueella on vältettävä maisemaa vahvasti muuttavia toimenpiteitä. Kyläsuunnitelman yhteydessä ei tehdä maisemanhoitosuunnitelmaa, koska suuri osa Kallialan seudusta tulee saamaan hoito-ohjeet kansallismaisemahankkeen yhteydessä. Alueelta on tehty jo useita erilaisia selvityksiä, joissa on annettu hoito-ohjeita. Selvityksiä voitaneen soveltaa myös alueilla, jotka eivät kuulu varsinaiseen rajattuun maisemaan. Myös hoitotoimien rahoitusmahdollisuudet selvitetään maisemahankkeen yhteydessä. Suurin osa maisema-alueesta on yksityisessä omistuksessa. Kyläläiset moittivat seutua toisaalta yleisilmeeltään heikoksi. Tämän mielikuvan poistamiseksi tarvitaan sekä asukkaiden että kaupungin toimintaa. Jokainen kyläläinen huolehtii maisemasta erityisesti oman pihapiirinsä osalta. Kaupungin toivotaan toteuttavan suunnitellut puistoalueet ja kunnostavan omat maaalueensa. Vammalassa on mahdollisuus saada maksutonta perinnerakennusmestarin neuvontaa. Palvelua voi tiedustella Pirkanmaan maakuntamuseon kautta. Perinnepihaneuvonta tukisi tätä rakennetun ympäristön maisemanhoitoa. Lisätietoa: Pirkanmaan maakuntamuseo p (perinnerakennusmestari Koiranen) Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehittämishanke: Rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Maisemaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Luontoselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Kulttuuriympäristöjen maisemanhoitoohjelma (Suunnittelukeskus Oy, 2000) Pirkanmaan perinnemaisemat, Pirkanmaan ympäristökeskus Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, Tampereen seutukaavaliitto B 174, Vammalan arvokkaat luontokohteet. Tampereen seutukaavaliitto D 95 ja Vammalan ympäristönsuojelulautakunta

12 2. Kylä toimii 2.1. Elinkeinot ja yritystoiminta Kallialan seutu on vuosisatoja vanhaa, perinteistä maatalousaluetta. Monet tilat ovat olleet sukupolvia saman suvun hallussa. Maatilojen päärakennukset ovat sijoittuneet kumpuilevien peltojen korkeimmille kohdille. Isojaon jälkeen on monia tiloja yhdistetty ja näin saatu tiloista elinkelpoisempia. Nykyisin Kallialan seudun maatilat ovat pääosin viljanviljelytiloja. Maidontuotantotilat ovat vähentyneet koko Suomen maatalouden rakennemuutoksen mukana. Tulevaisuudessa maanviljely keskittyy lähinnä Nykyisin yritystoiminta on keskittynyt lähinnä Sastamalankadun varteen. Suurin yritys alueella on Niemen Tehtaat Oy, joka valmistaa lähinnä huonekaluja. Yrityksessä on noin sata työntekijää. Lisäksi suurimpia työnantajia ovat kirjapainoalan yritys Vammaspaino sekä NH- Koneistus Oy, joka valmistaa metallialan tuotteita. Juuselan alueella on Heinon kyläkauppa ja leipomo sekä useita eri alojen pieniä yrityksiä. Kallialan alueella on myös kuljetusliikkeitä, joista mainittakoon mm. puutavaraa ja suolaa kuljettava H. Haapasen kuljetusliike sekä Vammalan Hyötykeräys Oy, joka kerää Vammalan paperit ja pahvit uusiokäyttöön. Laurilan hevoset laiduntavat Kallialan kylällä. Pohjalanjärven ja Vihattulan peltoaukeille. Lähimpänä kaupungin keskustaa olevat pellot on varattava yhdyskuntarakentamiseen. Yritystoiminta on Kallialan alueella uudempi ilmiö kuin perinteinen maatalous. Tuttua on silti pienyritystoimintakin; suutarit ja räätälit ovat pitäneet kyläläiset kengissä ja vaatteissa. Useampi seppä on kengittänyt hevoset ja pajoissa on tehty maatyökaluja. Myös kauppatoiminta on ollut vilkasta. Vanhan Turku- Tampere valtatien varressa on ollut välillä Vihattula - Kalliala parhaimmillaan kymmenkunta sekatavarakauppaa. Pohjalassa oli aikoinaan myös saha. Kallialassa on myös peltisepänliikkeitä. Vihattulassa on FinnPelti Oy niminen liike, joka työllistää kymmenkunta työntekijää. Tyrvään vanhan kirkon maisemassa toimii alueen matkailuyritys Mieliaitta, jonka palveluksiin kuuluvat mm. mökin- ja savusaunan vuokrauspalvelu ja kesäkahvila joka päivä toukokuun alusta elokuun loppuun. Omalta kylältä löytyy myös taksiyrittäjiä. Vammalan pohjoispuolelta puuttuu monipuolinen elintarvikeliike ja Kallialan seudulle tarvittaisiin myös huoltoasema, erityisesti vanhaa siltaa korvaamaan suunnitellun Kilpinokan sillan toteutuessa. 12

13 Pentin puutarhan viitoitus Vihattulan-tien varressa kaunistaa maisemaa kukka- ja risutyöasetelmilla. Seppä Heikki Häkkinen oli vielä kahdeksankymmenvuotiaana kovakuntoinen mies. Kun sepäntyöt eivät kuitenkaan enää käyneet, päätti hän hakea kevyempiä hommia. Hän meni työvoimatoimistosta kyselemään töitä ja esitti asiansa toimiston tytölle. Syntyi seuraavanlainen keskustelu. Heikki: "Tulin kattoon löytyskö tyätä". Tyttö: "Valitettavasti ei meillä ole nyt tarjota sopivaa". Heikki: "Eikö olisi jotain kevyempää". Tyttö: "Pappa taitaa olla jo vähän vanha." Heikki: "Olis eres istumatyätä". Tyttö: "Ei sitä nyt ole". Heikki: "No ompas sullaki"! 2.2 Palvelut Kylän sijainti lähellä Vammalan keskustaa tuo autollisten ulottuville laajan palvelutarjonnan ja harrastusmahdollisuudet. Kallialan seudulta on kuitenkin muutettu pois palvelujen puuttumisen vuoksi. Peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, ovat pitkän matkan päässä. Julkisen liikenteen vähäisyys tai puuttuminen kokonaan hankaloittaa autottoman asumista alueella. Paikallisliikenne noudattaa pääosin koululaisliikenteen aikatauluja ja kulkee lähinnä vain Häijääntietä, Sastamalankatua ja Sipintietä. Kevyenliikenteenväylien vähäisyys tekee pyöräilyn ja kävelyn vaaralliseksi. Kylän elävyyden kannalta keskeinen palvelu on oma koulu. Kallialan koulu on luokkien nykyaikainen, rauhallinen pienkoulu maaseutumiljöössä aivan kaupungin kyljessä. Koulussa on kaksi yhdysluokkaa. Lukuvuonna oppilaita on ollut 30. Vuoteen 2007 saakka ennakoitu oppilasmäärä pysyy suunnilleen samana. Koulun liikuntarakennuksessa toimii iltapäiväkerho. Viidennelle luokalle oppilaat siirtyvät Lousajan alueella sijaitsevaan Muistolan kouluun, jonka alaisuuteen Kalliala kuuluu. Koululla käy lukuvuoden aikana keskiviikkoisin kirjastoauto, jonka palvelut on tarkoitettu koululaisten lisäksi myös muille kyläläisille. Kirjastoauto pysähtyy myös Vihattulassa Heinoontien ja Vihattulantien risteyksessä, vanhan kumikorjaamon luona ympäri vuoden. Tarkempaa aikataulua voi tiedustella kirjastosta, ja uusista pysähdyspaikoista voi esittää toivomuksia. Kallialan koulua käytetään kyläläisten kokoontumispaikkana kokoustilana ja tapahtumia järjestettäessä. Koulun pihassa on VPK:n ja kyläläisten yhdessä ylläpitämä valaistu jääkiekkokaukalo. Talvista liikuntaa on tukenut Vammalan Kuntourheilijat ry:n ja erityisesti Altti Myllymaan ylläpitämä Romminvuoren latu, joka on ollut ahkerassa käytössä. Vammalan opisto järjestää koulun salissa naisten jumppaa maanantaisin. Opiston kautta on mahdollisuus saada alueelle myös muita harrastusryhmiä kyläläisten toivomusten mukaan. Kyläsuunnitelma-alueella ei ole päiväkotia eikä esikoulua. Päivähoitoon on mahdollisuus perhepäivähoitajalla ja Mottisen risteyksen tuntumassa sijaitsevassa Koiramäen päiväkodissa. Koiramäen ja Muistolan päiväkodeissa on myös esikouluryhmät. Lapsille tarvittaisiin hyvä leikkipuisto. Kallialan seudulla on kaksi yleistä uimarantaa. Vihattulan ranta olisi kunnostettuna syvyydeltään sopiva lasten ranta, jossa voitaisiin mahdollisesti järjestää uimakouluja. Ranta oli aiemmin ahkerassa matonpesukäytössä, mutta paikalla ei ole enää mattolaituria eikä rannalle sijoittuvaa pesupaikkaa. Uimista hankaloittaa veneiden säilyttäminen rannassa. Vanhankirkonniemessä on laituri, joka soveltuu uimareiden käytön lisäksi myös veneiden rantautumiseen. Vanhankirkonniemen laituri on yksi etappi merkityllä venereitillä Hartolankoskelta Vammalasta Nokian Meloon. Rantautumismahdollisuus ylläpitää vanhoja perinteitä, sillä Rautavedellä liikuttiin yleisesti höyryaluksella linja-autoliikenteen yleistymiseen asti. Tyrvään seurakunta järjestää lapsille pyhäkoulua, koululaisille hartaushetkiä ja varttuneemmalle väelle diakonia- ja lähetyspiirejä sekä vuosittain perinteiset kinkerit. Vanhassa kirkossa järjestetään vuosittain joitakin jumalanpalveluksia. Kesälomalaisten kirkkohetki ja Tuomaankirkko lyhtykulkueineen ovat jo perinne. Lähtevä posti on mahdollista saada liikkeelle 13

14 omasta laatikosta noutamalla postista kantajalle tarkoitettu heijastinmerkki. Seudun reunamille kaivataan päivälehtien varhaiskantoa Yhdessä toimien Kallialan seudun asumismukavuutta ja viihtyisyyttä lisää monipuolinen vapaaehtoistoiminta. Erilaiset kyläläisten yhteenliittymät ovat tärkeitä toimijoita, jotka palvelevat koko kylän asiaa. Kyläkyselyssä kylän vahvuutena ja mahdollisuutena pidettiin jo nyt vireitä yhdistyksiä ja seuroja. Kallialan seudun kyläyhdistys ry Kallialan seudun vilkkaan yhdistystoiminnan lisäksi suunniteltiin kyläyhdistystoimintaa kesäisenä iltana 1999 Kallialan koulun pihalla. Paikalla oli noin viisikymmentä henkilöä. Yhdistys rekisteröitiin Kallialan seudun kyläyhdistyksen nimellä. Hallitukseen valittiin seitsemän henkilöä, joista puheenjohtajaksi valittiin Marju Sundgrén. Yhdistyksen pääasiallisena toimialueena ovat Kallialan, Ruoksamon, Vihattulan ja Pohjalanjärven kylät. Alueen muiden yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä. Vuosittain on järjestetty toimintapäiviä, mm. pyöräretki, kävelyilta ja saunailta. Kesäretkiä on tehty Ähtärin Eläinpuistoon, Yyteriin ja laivaristeilylle. Kallialan koululla on vanhempainyhdistyksen kanssa järjestetty talvirieha maaliskuulla. Tapahtuma on kerännyt paljon koko perheitä talvisiin leikkeihin ja yhdessäoloon. Talviriehan tuottoa on käytetty mm. iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen. Yhdistys on perustamisestaan saakka järjestänyt koululla iltapäiväkerhon 1-4 luokkalaisille. Kerholle on ollut tarvetta, sillä parhaimmillaan kerholaisia on toistakymmentä viettämässä iltapäivää koulun jälkeen ohjaajan kanssa. Ohjaajat ovat olleet pääosin työllistämistuella palkattuja henkilöitä. Lasten iltapäivä on kulunut pelaten, leikkien ja läksyjä tehden. Pieneen kerhomaksuun sisältyy välipala, askartelutarvikkeita ja lasten vakuutus kerhoaikana. Iltapäiväkerho on toiminut liikuntarakennuksen aulatilassa, ja kerholaiset ovat saaneet käyttää myös pihaa, liikuntasalia ja koulun keittiötä. Kyläyhdistys on hankkinut oppilaille välituntikäyttöön mm. lumilapioita ja liukureita. Yhdistyksellä on menossa viides toimintavuosi. Jäsenmäärä on noin 50 henkilöä. Kyläkyselyn yhteydessä saatiin uusia jäseniä, mutta uusia jäseniä alueelta toivotaan edelleen. Kyläyhdistys tekee työtä alueen kaikkien ihmisten hyväksi. Lisätietoja: Marju Sundgren p Arja Äijälä p Lasten luutapalloturnaus kyläyhdistyksen järjestämässä talviriehassa. 14

15 Kallialan koulun vanhempaintoimikunta Ennen joka koululla oli oma johtokuntansa ja sillä määrättyjä tehtäviä. Nykyisin Kallialan koululla toimii vanhempaintoimikunta, johon kuuluu kuusi nykyisten koululaisten vanhempaa. Uusia jäseniä toimikuntaan on valittu koulun vanhempainillassa. Toimikunta on kokoontunut 2-3 kertaa vuoden aikana. Muita tapaamisia ovat olleet koulun pihan haravointi- ja siivoustalkoot sekä teatteriretket, joulu- ja kevätjuhlien avustamiset kahvitarjoiluineen. Ompelutaitoiset äidit ovat loihtineet juhlien esityksiin tonttu - ja enkelipukuja. Vanhempaintoimikunta on tukenut koulun säilymistä kylällä ja edustajia on ollut mm. erilaisissa kouluasioiden keskustelutilaisuuksissa. Omassa koulussamme olemme voineet todeta kaikkien toimivan yhteisten päämäärien eteen ja perheet ovat tutustuneet lasten kautta myös toisiinsa. Koulun vanhempaintoimikunta : Siru Laurila, Pertti Lempinen, Marju Sundgrén, Tiina Tuominen, Tuula Valtanen, Arja Äijälä Kallialan Vesa Kallialan Vesa perustettiin vuonna 1948 voimistelu- ja urheiluseura Tyrvään Voiman alaosastoksi. Perustettaessa seura oli emäseura Voiman (VSV) tavoin vahva yleisseura, jonka lipun alla harrastettiin hyvin monenlaisia urheilumuotoja mm. yleisurheilua, hiihtoa, suunnistusta sekä jalka- ja pesäpalloa. Seuran toimintaan ovat kuuluneet lisäksi ainakin lentopallo ja salibandy. Voiman aikoinaan voimakkaan painiharrastuksen voidaan katsoa alkaneen Vesan piirissä. Seuran perustamisen aikoihin ei joen pohjoispuolella ollut vielä rakennettua urheilukenttää. Yleisurheilukilpailuja järjestettiinkin ns. Metsäkentällä, josta käytetään myös Riipan tai Lousaan kentän nimeä. Juoksuradan kunnosta antanee hyvän kuvan, kun juoksukilpailusta käytettiin nimeä murtomaajuoksu. Vuonna 1953 avattiin uusi keskuskenttä, joka toi sen aikaisiin olosuhteisiin nähden hyvät kilpailupaikat aivan seuran toiminta-alueen viereen. Seuran omissa kilpailuissa päästiin juoksemaan myös pikamatkoja. Noina aikoina matkaan jouduttiin joskus suoraan "heinäpellolta" eivätkä tulokset tuolloin tietenkään voineet olla parhaita mahdollisia. Vuosien mittaan vesalaisten vauhti koveni. Seuran ja jopa koko emäseuran menestynein urheilija on Tarja Koskelo, nyt Tapiola, jolla on yli 20 SM-mitalia lajeina pikajuoksu ja pituushyppy. Vesan toiminta on vetänyt puoleensa hyvin alueensa väestöä, josta osoituksena on jäsenmäärän kehittyminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Pienen notkahduksen jälkeen maksaneiden jäsenten lukumäärä on jälleen lähes 190. Yleisurheilu ja hiihtokisat saavat hyvin seuran alueella asuvia lapsia ja nuoria liikkeelle. Parhaimmillaan kisoissa on kymmeniä urheilijoita. Nuorilla on oma salibandyvuoro ja miehet osallistuvat lentopallon puulaakisarjaan. Kallialan Vesan tanssit ansaitsevat maininnan seuran ja Kallialan seudun historiassa. Ensimmäiset tanssit pidettiin Vihattulan lavalla elokuussa Vesan tansseista kehittyi luvulla lähiympäristössä ja kauempanakin kuuluisa huvitilaisuus. Parhaimmillaan tansseihin myytiin erään tiedon mukaan noin tuhat lippua yhtenä iltana. Vesan tanssit palasivat jälleen pitkän tauon jälkeen kesäkuussa 1989, jolloin Jokisen suulilla Unto Selin yhtyeineen esitti tanssimusiikkia tanssikansalle. Yhtä poikkeusta Kallialan Vesa järjestää yleisurheilukilpailuja Keskuskentällä. 15

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 214005183 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 17.12.2015 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 303 (tontit 1 ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.3.2016 KURIKAN KAUPUNKI Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 344, osa korttelia 346 sekä katualuetta MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 20.5.2015 SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.11.2016 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Korttelit 18 ja 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

LIITE 10 Naantalin kaupunki LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 157-C5667 25.4.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Naantalin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTAUS JA SUUNNITTELUPALVELUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Liite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1

Liite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 8.8.2013, tarkistettu 28.2.2014 BÖLE, KOTIMETSÄ 1 Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA PIVENMÄKI III A FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA MAANKÄYTÖN SUUNNITTEU Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot