Transkriptio

1 Kasvava Kallialan seutu

2 Kallialan kyläyhdistys Taitto Jorma Anttoora Vammala 2003 Vammaspaino

3 Kallialan kyläsuunnitelma Sisältö Kasvava Kallialan seutu 4 1. Seitsemän kylää 5 Mottiselta Vihattulaan 5 Suunnittelualueen kartta 6 Vanhan kirkon mailla 8 Postitien varrelta 9 Rautaveden kansallismaisema Kylä toimii 12 Elinkeinot ja yritystoiminta 12 Palvelut 13 Yhdessä toimien Kallialan kylien kehittäminen 18 Kaavaatilanne ja rakennusmahdollisuudet 18 Vesi ja viemäröinti 19 Liikenneolot 19 Kyläkoulu 21 Kotona Kallialassa Lähtöviivalla Toiminta-ajatuksia koottuna Lähteet ja liitteet 28

4 Kasvava Kallialan seutu Kallialan kyläsuunnitelma koskee Vammalan pohjoispuolen seitsemän vanhan kylän: Kallialan, Vihattulan, Pohjalan, Hätilän, Ruoksamon, Kahimalan ja Rautajoen muodostamaa seutua. Suunnitelma-alueena on pääpiirteittäin Kallialan vanha koulupiiri ja näin Kallialan seutu nimenä kuvaa luontevasti koko aluetta. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma visio tulevaisuudesta, siitä millaisessa kylässä he haluaisivat asua sekä toimintakuvaus, miten tähän tavoitteeseen päästään. Kallialan kylän kehittämisillassa helmikuussa 2002 päätettiin, että kyläsuunnitelma on tarpeellinen perusta monipuoliselle kehittämiselle ja oman kylän etujen valvomiselle. Kyläsuunnitelmatoimikuntaan valittiin huhtikuussa Pauli Mäkelä (pj), Marju Sundgren (siht.), Marjo Anttoora, Mauno Huhtala, Antti Jokinen, Tapio Nieminen, Panu Niemi, Jorma Pesonen, Esko Piranen, Pirjo Pitkäkoski, Marja Rauhala, Tauno Wiikari, Kalle Ylinen ja Arja Äijälä. Toimikunta kokoontui kesäkuussa. Hankkeesta vastaa Kallialan seudun kyläyhdistys ry. Suunnitelmatoimikunnan työskentely on tapahtunut kyläläisten kannalta tavallaan kriittisessä tilanteessa. Suomessa eletään poikkeuksellisen kuivaa vuotta. Vesi on tässä tuhansien järvien maassa ja myös oman kylämme kaivoissa vähissä. Kyläkoulu on jatkuvassa hälytystilassa - jatketaanko vai lopetetaanko. Vammalan kaupunki on muuttotappioaluetta, ja maassamme on voimakas asutuksen keskittymiskehitys. Nämä erityisongelmat ovat kaikesta huolimatta olleet lisävoimavara ja innostaja. Kylä on haastettu toimimaan. Kesällä 2002 toteutetulla kyläkyselyllä oli suuri merkitys kehitystarpeiden kartoituksessa. Näin siitä huolimatta, että vastauksia saatiin valitettavasti vain 56 eli vastausprosentti oli noin 15. Kallialan alueeseen vaikuttaa voimakkaasti sekä Rautaveden länsirannan että Vammalan keskustaajaman osayleiskaavat, jotka ovat parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmamme tukeutuu Vammala 2010-strategiaan eli Vammalan visioon, etenkin sen kohtiin "Laadukkaan asumisen ja yrittäjyyden Sastamala" ja "Maapolitiikalla on turvattu menestymisen mahdollisuudet" "Laadukas asuminen tarkoittaa viihtyisää, kansallismaisemaa hyödyntävää asumisympäristöä, jossa on väestöpohjan tarvitsema niin julkinen kuin kaupallinen hyvä palvelutaso. Turvallisuudella, osallisuudella sekä lapsiperheiden tarpeet huomioivalla politiikalla mahdollistetaan asukkaiden hyvä elämänlaatu." "Maapolitiikalla luodaan edellytykset Vammalan kaupungille kehittyä vision mukaisena laadukkaana asuinpaikkana. Käytännön kaavoitustyössä tämä tarkoittaa monipuolisen ja houkuttelevan tonttitarjonnan luontia sekä riittäviä aluevarauksia turvaamaan maisema-arvot ja keskustaajaman vehreys. Myös nykyisten asuinalueiden viihtyisyyttä ylläpidetään ja parannetaan. Maaseudun kehittymiselle luodaan edellytyksiä tukemalla kylien täydennysrakentamista ja muita elävöittäviä toimenpiteitä kyliin liittyvillä kehittämisen kohdealueilla." Kallialan seutu on keskustan läheisyydessä sijaitseva rauhallinen, kulttuurimaisemaa vaaliva, elävä ja tulevaisuudessa kasvava sekä palveleva kylä. Kallialan kylä muodostaa taajaman kaupungin reunalla ja Vammalan keskustaan on matkaa alueen reunamiltakin Pohjalan periltä kymmenisen kilometriä. Kylien erilaisuus on tehnyt suunnitelman teosta haastavan. Kuinka voisi vastata samalla maaseutumaisen ympäristön ja tiiviimmän omakotialueen asukkaiden tarpeisiin? Seudullisen yhteenkuuluvuuden luominen vaatii enemmän kuin vain suunnitelman. Se on elävä haaste, kuten tämän suunnitelman jatkokehittäminen ja toteuttaminenkin. Voidaan sanoa, että kylä on kaupungin perheenjäsen. Jokaisen jäsenen hyvinvointi heijastuu koko perheen vointiin ja ilmapiiriin. Sama pätee myös kylän sisällä. Jokainen talous on perheenjäsen, ja kylänä muodostamme perheen, joka katsoo maailmanmenoa samalta kulmalta. Jokainen perheenjäsen kaipaa yksityisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä. Lopulta jokaisen yksilön hyvinvointi heijastuu kylän henkeen. Parhaimmillaan kylä muodostaa verkoston, jossa kaikki eivät voi huolehtia kaikista, mutta jokaisella on naapuri tai ystävä, jolle voi tarjota auttavan käden. Kaikki eivät ymmärrä kaavoituksesta tai kahvituksesta, mutta yhdessä jakamalla jokaiselle tehtävälle löytyy tekijä ja asian eteenpäin viejä. Ajatusta voi jatkaa vielä niin, että kyläsuunnitelma on myös eräänlaista perhesuunnittelua. Me Kallialassa haluamme, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, jotka tuntevat itsensä tervetulleiksi. Vammalassa on meneillään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukema kylien kehittämishanke, jossa myös Kallialan seudun kylät ovat mukana. Hanke hallinnoidaan Hoikan opiston kautta. Kiitämme hankkeen neuvoja Ilpo Korkalon avusta. Olemme kiitollisia myös hankkeelta sekä paikallisilta yrityksiltä suunnitelman painatustyöhön saamastamme taloudellisesta tuesta. 4

5 1. Seitsemän kylää 1.1 Mottiselta Vihattulaan Kallialan seutu eli alue, jota kyläsuunnitelma koskee, muodostuu Vammalan Vihattulan ja Kallialan osa-alueista ja pienestä osasta Lousajaa. Rautatie ja Häijääntie rajaavat seutua keskustasta päin lähestyttäessä. Alue alkaa niin sanotusta Mottisen risteyksestä eli Niemen tehtaiden tienoilta. Rautaveden ranta on alueen luonnollinen raja Haapakalliolta entiselle Karkun rajalle. Rautatiestä raja poikkeaa Sipintien kohdalta radan takaiselle alueelle kohti Pohjalanjärven perukoita. Vanha Karkun kunnan raja erottaa Kallialan alueen Heinoon suunnalla. Suunnitelma-alueella asuu noin 700 vammalalaista. Lähes neljännes asukkaista on alle 17- vuotiaita. Osa aikaisemmin vakituisista asunnoista on nykyisin vapaa-ajan käytössä ja erityisesti Vihattulassa Rautaveden rannalla on kesäasuntoja. Kallialan-Vihattulan alueet ovat Vammalan ja entisen Tyrvään kunnan historiassa olleet erittäin merkittävässä asemassa. Näillä kylillä on ollut niin kirkon, koulun, kulkutautisairaalan, juhannusjuhlien ja monen muunkin koko Vammalan alueen asukkaille tärkeän toiminnan kannalta keskeinen merkitys. Vammalan keskustan läheinen sijainti ja samalla rauhallinen ympäristö tekevät Kallialan seudusta miellyttävän asua. Alueella on runsaasti aitoa maalaismaisemaa ja ranta-alueita. Seudun kylärakenne on väljä. Alueelta löytyy yksittäisten talojen muodostamaa helminauhaa sekä lounaisessa osassa tiheämpää taajama-asutusta. Asuinrakennukset vaihtelevat elävästi hyvin vanhoista hirsitaloista, uusiin moderneihin rakennuksiin. Kylään on muutettu maaseudun rauhaan ja takaisin omille juurille. Kyläkyselyn mukaan seudun erityisinä vahvuuksina pidetään yhtäältä pienen ja suuren keskuksen, eli Vammalan keskustan ja Tampereen läheisyyttä, ja toisaalta sen luonnonläheistä ja maaseutumaista ympäristöä. Työmatka Tampereelle on ajallisesti lyhyempi kuin esimerkiksi monista Helsingin lähiöistä keskustaan. Ellivuoren laskettelukeskukseen on alle puolen tunnin ja Lakeside & Country Clubin 36 reikäiseksi laajenevalle golfkentälle alle viidentoista minuutin automatka. Kalavedet ovat kävelymatkan päässä. Tampereen kasvu voi purkautua Kallialaankin saakka, jos seutu esimerkiksi lasten kasvuympäristönä koetaan työmatkan lisäkilometrien arvoiseksi. Vammalassa on arvioitu, että tällainen vaikutus olisi vain itäisillä kylillä, mutta länsirannalla uskotaan omaan vetovoimaan. Pirkanmaan maakuntakaavassa oletetaan Vammalan kasvavan pohjoispuolella oman koulumme suuntaan eli kohti Tamperetta. Poussan rakennuksia Rautajoen kylässä. Into Linturi

6 Suunnittelualueen kartta Pohjalan talo Kansallismaiseman hoitajat Pohjala Pohjalanjärven peltoa Ruoksamon maisema ennen Kahimala Heinon kyläkauppa Ruoksamo Rautajoki Vammaspaino Äetsään Kalliala Keskustaan Vanhankirkonniemi Niemen tehtaat 6

7 FinnPelti Postitien kilometripylväs Kallialan koulu Rautajoen kartano Vihattula Hätilä Hukkala Mieliaitta 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 km Tyrvään Pyhän Olavin Kirkko 7

8 Vaikka nykyinen keskittymiskehitys jatkuisi, Kallialan seudulla on kasvun mahdollisuuksia. Kyläsuunnitelman teon kannalta Kallialan alue on haastava. Elinvoimaisuutta on haettava kunnioittaen seudun poikkeuksellisen kaunista maisemaa ja ottaen huomioon sekä maaseutumaisen asutuksen että Satakunnankadun läheisyyteen sijoittuvan tiiviimmän asutuksen. Kalliala Kallialan kylä alkaa Mottisen risteykseltä ja vanhin alue sijaitsee Vanhankirkonniemen läheisyydessä. Sen kantatiloja ovat Sarkonen, Piranen, Rauva, Mottinen, Haro, Juusela, Lyöri, Isokäki, Vähäkäki, Laurila, Tassari, Sipi, Ranta ja Kamppi. Kylässä on runsaasti uutta asutusta. Ruoksamo Kylä sijaitsee peltoaukealla vanhan Turku- Tampere tien eli Kallialan koulutien molemmin puolin. Kylän kantatiloja ovat Kolari ja Jarkko. Kahimala Kahimala ja kantatila Kahimala ovat Ruoksamon vieressä radan toisella puolella. Rautajoki Rautajoen kartano vanhoine alustalaisineen muodostaa Rautajoen kylän. Kartanon torppia oli viime vuosisadan alussa ennen maanvuokralain mukaista erottamista kahdeksan mm. Poussa, Koivuranta ja Hasari. Vihattula Vihattulan kylä on Rautajoen itäpuolella. Kylän vanhoja tiloja ovat Uotila, Inkilä, Äijälä, Turri, Unkeri, Koskelo, Kaarle ja Kuuttila. Hätilä Kylä sijaitsee Kallialan seudun koilliskulmassa, Vihattulan ja vanhan Heinoon rajan välissä, Heinoontien ja Rautaveden rajaamalla alueella. Hätilän talo on jaettu Alasen ja Ylisen tiloiksi, joista Alanen on nykyisin taas nimeltään Hätilä. Pohjala Pohjalan kylä on Rautajoen luoteispuolella. Kylän kantatila on vanha ratsutila Pohjala, josta on syntyisin pappi ja historioitsija Erik Lencqvist. Talo sijaitsee Pohjalantien varressa, upeassa maisemassa entisen Pohjalanjärven, nyt viljavan peltoalueen, itärannalla. 1.2 Vanhan kirkon mailla Vanha kansantaru kertoo, että Kallialan saarella, nyt jo niemellä, on ollut ikivanha pakanallinen uhrilehto. Katolinen kirkko on tarun mukaan sijoittanut kirkon uhrilehdon paikalle saadakseen pakanallisen väestön paremmin taipumaan kirkon kuriin. Kolarin ja Jarkon talot Ruoksamon kylällä. 8

9 Rauta- ja Liekoveden rannoilla olevat viljavat maat tarjosivat jo varhain hyvät edellytykset voimakkaalle maanviljelyksen kehitykselle. Se nosti kansan varallisuutta niin, että tyrvääläiset pystyivät jo varhaisessa vaiheessa, ja 1500-luvuilla, rakentamaan kaksi omaa suurta kivikirkkoa Sastamalan kirkon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkon. Tyrvään seutu sai maksaa piispanveronsa viljana eikä enää turkiksina. Keskiaikaiset tilit ja seurakunnan taloudenhoitoa koskevat asiakirjat vuosilta ovat tallessa. Vanha kirkko oli ympärivuotisessa käytössä vuoteen 1855 asti, jolloin uusi kirkko valmistui. Vanha kirkko, josta nykyisin käytetään nimitystä Pyhän Olavin kirkko, on edelleen Kallialan ja koko Vammalan seudun tunnetuin rakennus. Syynä ei ole ainoastaan kirkon ikä vaan vammalalaisten ainutlaatuinen talkoohenki kirkon kunnostamisessa sekä ennen että jälkeen tuhopolton. Vanha kirkko paloi Kirkon korjaus valmistuu kuluvana vuonna ja se siunataan uudelleen käyttöön elokuussa Vuosittaista Tuomaankirkkoa vietettiin vuonna 2002 jo lähes valmiissa rakennuksessa. Pyhän Olavin kirkko on suosittu vihkikirkko ja huomattava matkailunähtävyys, johon tutustuu joka vuosi runsaasti vierailijoita. Myös seudun asukkaat arvostavat kirkkoa oman alueen historiallisena kohteena ja Vanhankirkonniemeä arvokkaana luontokohteena. Voisi sanoa, että Vanhankirkonniemi on Kallialalle samanlainen ylpeys kuin kirkkosilkki muinoin talon emännälle. Sitä vaalitaan huolella ja sitä näytellään mieluusti. Kirkko antaa koko alueelle historiallisen ilmapiirin, jossa samalla elää into jatkaa vanhaa asutusperinnettä. Kirkko on ollut suosittu maalauskohde. Esimerkiksi taiteilija Into Linturi ( ) on maalannut siitä lukuisia tauluja. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela maalasi kirkon lähellä Sipin talon pihamaalla taulun Poika ja varis vuonna Tarina vanhan kirkon huutokaupasta Joskus silloin, kun Tyrvään uusi kirkko valmistui seurakunnan isät miettivät mitä vanhalle kirkolle tehtäisiin. Päätettiin, että pidetään huutokauppa ja myydään eniten tarjoavalle. Huutokauppa pidettiin ja Pirasen silloiselle isännälle kirkko sitten tuli, mutta kaupan ehdoissa oli, että rakennus on pois siirrettävä. Pirasen isäntä katseli vähän aikaa isoja kiviä ja totesi:" Taitaa muuten olla vähän liian iso homma, mutta eiköhän se heinälatona käy" Postitien varrella Kallialan seudun läpi kulkee vuosisatoja vanha Turku-Tampere postitie. Uusi tie eli Häijääntie avattiin liikenteelle Osa postitiestä tunnetaan nykyisin Kallialan koulutienä, jota 9

10 pitkin kylän koululaiset ovat vuosikymmeniä ottaneet ensimmäiset askeleet opin poluilla. Kalliala sai oman koulurakennuksen 1910 Rautajoen kartanon lahjoittamalle maapalalle, nykyisen Häijääntien ja Kallialan koulutien väliin. Koulun on suunnitellut rakennusmestari Jeremias Pirjola. Alakoulurakennus, nykyinen liikunta- ja veistotila, valmistui vuonna Koulua oli pidetty jo vuodesta 1906 Vihattulan kylän Koskelon pirtissä. Sitä ennen mainitaan Kallialassa pidetyn sunnuntaikoulua 1850-luvulla. Koulu on edelleen opetuskäytössä ja kyläläisten erityisenä toiveena on, että näin olisi myös jatkossa. Moni koululainen ylittää matkallaan rautatien niin sanotun Rautajoen ylikäytävän kohdalla. Rautahepo on puuskuttanut kylien halki jo vuodesta Kallialan seudulla sijaitsi aikaisemmin kaksi pysäkkiä, Rautajoki ja Käki, joista pääsi junaan. Pori-Tampere rataosuus on nykyisin sähköistetty. Koulu oli alueen ensimmäisten sähköistettyjen rakennusten joukossa. Pohjalan taloon Pohjalanjärvelle saatiin sähkö myös 1910-luvulla ja Vihattulan kylään kymmenisen vuotta myöhemmin. Monet seudun talouksista sytyttivät sähkövalon vasta toisen maailmansodan jälkeen. Siirtolaisasutus oli tuonut uusia asukkaita ja uudisrakennuksia. Pohjalanjärvi, jota lienee kutsuttu myös Rautajärveksi, kuivattiin Toisen maailmansodan jälkeen järveä ojitettiin lisää ja maata saatiin käyttöön yli kahdeksankymmentä hehtaaria. Pääjärvestä lähtevä Rautajoki virtaa paikoin lähinnä puroa tai pelto-ojaa muistuttavana laskien Rautaveteen lähellä Rautajoen kartanoa. Kartano on muodostunut kylän seitsemän talon yhdistelmänä. Tila oli useita kymmeniä vuosia verovapaa säteri, joka muuttui 1600-luvun lopulla veronalaiseksi ratsutilaksi. Kartanosta on puhuttu vasta 1880-luvulta lähtien. Rautajoen kartanon 1700-luvun lopulla rakennettua päärakennusta laajennettiin vuonna 1911 Jeremias Pirjolan suunnitelmien mukaan. Perusteellisen uudistuksen jälkeen rakennus edustaa jugend-tyyliä. Kartanon talousrakennuksista vanhimmat ovat ilmeisesti noin kolmesataa vuotta vanhoja. Pihapiirin tuntumassa on rautakautisia hautakumpuja, ja tilan kellaria kaivettaessa paikalta löytyi useita rintasolkia, rannerenkaita ja keihäänkärkiä. Vanhan kirkon ja Rautajoen kartanon välille Rautaveteen jää Käräjäkallio niminen kallioluoto. Saarella on 1600-luvun puolivälissä noitavainojen aikaan poltettu tietäjänä ja tautien parantajana tunnettu Valpuri Kyni. Kyläkyselyssä tuli esiin, että muistoissa ja tarinoissa on erityisesti säilynyt Vihattulan kesäjuhlat. Vihattulanniemessä järjestettiin luvuilla juhannusjuhlia, joihin osallistui laajasti maakunnan väkeä. "Jutellaan Rautajoessa olleen Venäläisen tulon esillä emäntänä ylpeän rouvan, joka ei uskonut köyhtymistänsä mahdolliseksikaan, sanoi: "mikä juurtuneen pajun hävittää" ja heitti kultasormuksen järveen lausuen: "se on yhtä mahdotonta, kun ton takasintulo"; sitten saatiin hauven vatsasta tämä sormus, ja kohta tuli vihollinen; rouva kiitti kun pääsi pakoon tyhjin käsin, hame huppuna, palasi monen vuoden perästä ryysyissä ja näki Rautajoen vainiot kasvavan pitkiä pajupensaita, Vihattulan vuohet pajuja pätkimässä." Warelius 1.4. Rautaveden kansallismaisema Kallialan seutu on osa kansallisesti merkittävää Rautaveden kulttuurimaisemaa. Alueen katsotaan kuuluvan erityisen hienojen maisema- Maisema oli ennen nykyistä avoimempaa. Kuvassa Rautajoen kartanon ympäristöä. 10

11 alueiden joukkoon. Näkymiä luonnehtivat peltoaukeat, asutusryppäät rannan tuntumassa, kulttuurimuistomerkit ja arvokkaat rakennukset, vanhat rakennusryhmät pihapiireineen, metsäsaarekkeet, Vihattulan ja Kallialan katajakedot sekä Pohjalan haat. Pyhän Olavin kirkon niemi ja Kallialan kylä ovat rakennettuna ympäristönä valtakunnallisesti merkittäviä, erityisesti mainitaan myös Rautajoen kartano. Kallialan-Vihattulan maisemaa on kuvattu Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelmassa seuraavasti: "Maisema on alavimpia laaksoja lukuun ottamatta kauttaaltaan pienipiirteistä "inhimillistä" vyöhykettä, toisin sanoen siinä on runsaasti edullisia asuinpaikkoja, jotka ovat olleet käytössä jo vuosituhansia. Tyrvään vanhan kirkon sijainti niemellä veden äärellä on Suomen kauneimpia. Lukuisat perinnemaisemat ja perinnebiotoopit kruunaavat kulttuurimaisemaa." Kallialan seudulla on toteutettu kulttuuriympäristöjen kehittämishanke, jossa maanomistajat ovat talkooavulla avanneet näkymiä Rautavedelle ja Vanhalle kirkolle. Vanhankirkonniemeen on valmistunut maaliskuussa 2003 erillinen kehittämishanke, johon liittyy myös maisemanhoitosuunnitelma. Tyrvään Pyhän Olavin kirkonseudun kehittämishankkeessa on pyritty laatimaan kulttuurimaiseman maisemanhoitosuunnitelma kirkon ympäristöön ja siihen liittyvälle Kallialan kylän alueelle. Kirkon läheisyydessä sijaitsevia Kallialan ketoja on hoidettu jo pitkään perinteisesti laiduntamalla varoen rehevöitymistä. Kasvillisuus onkin säilynyt edustavana, sillä alueelta löytyy muun muassa kissankäpälä, mäkitervakko, ketoneilikka, mäkikaura, pölkkyruoho ja harvinaisemmat jalkasara ja nuokkukohokki. Koko Pirkanmaalla on ketoja eli kuivia niittyjä hyvin vähän. Siksi oman alueemme kedot ovat erityisen tärkeitä. Ympäristöministeriö on myöntänyt määrärahan Rautaveden länsirannan maisema-aluehankkeeseen. Ministeriö tekee myös lopullisen päätöksen maisema-alueesta. Hankkeen tarkoituksena on ylläpitää vanha avoin viljelymaisema, säilyttää alueen historian kannalta merkitykselliset kyläryhmät ja rakennuskokonaisuudet ja vanha Kallialan kautta kulkeva Häijääntie eli entinen Tampere-Turku -tien osuus. Samalla halutaan turvata alueen elinvoimaisuus ja perinteisten maaseutuelinkeinojen harjoittaminen eli kysymys ei ole alueen maiseman "museoinnista". Maisemat edistävät myös matkailua. Kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti muinaismuistolain mukaisia kohteita, muun muassa useita rautakautisia röykkiöhautoja. Harva Häijääntietä kulkeva tietää Vanhankirkonniemen laidunmaita ihaillessaan, katselevansa vaikkapa rautakautista kalmisto- ja laidunketoa. Maanomistajilla on merkittävä vastuu näiden alueiden säilymisestä ja muutenkin erityisesti maisema-alueella on vältettävä maisemaa vahvasti muuttavia toimenpiteitä. Kyläsuunnitelman yhteydessä ei tehdä maisemanhoitosuunnitelmaa, koska suuri osa Kallialan seudusta tulee saamaan hoito-ohjeet kansallismaisemahankkeen yhteydessä. Alueelta on tehty jo useita erilaisia selvityksiä, joissa on annettu hoito-ohjeita. Selvityksiä voitaneen soveltaa myös alueilla, jotka eivät kuulu varsinaiseen rajattuun maisemaan. Myös hoitotoimien rahoitusmahdollisuudet selvitetään maisemahankkeen yhteydessä. Suurin osa maisema-alueesta on yksityisessä omistuksessa. Kyläläiset moittivat seutua toisaalta yleisilmeeltään heikoksi. Tämän mielikuvan poistamiseksi tarvitaan sekä asukkaiden että kaupungin toimintaa. Jokainen kyläläinen huolehtii maisemasta erityisesti oman pihapiirinsä osalta. Kaupungin toivotaan toteuttavan suunnitellut puistoalueet ja kunnostavan omat maaalueensa. Vammalassa on mahdollisuus saada maksutonta perinnerakennusmestarin neuvontaa. Palvelua voi tiedustella Pirkanmaan maakuntamuseon kautta. Perinnepihaneuvonta tukisi tätä rakennetun ympäristön maisemanhoitoa. Lisätietoa: Pirkanmaan maakuntamuseo p (perinnerakennusmestari Koiranen) Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehittämishanke: Rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Maisemaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Luontoselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Kulttuuriympäristöjen maisemanhoitoohjelma (Suunnittelukeskus Oy, 2000) Pirkanmaan perinnemaisemat, Pirkanmaan ympäristökeskus Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, Tampereen seutukaavaliitto B 174, Vammalan arvokkaat luontokohteet. Tampereen seutukaavaliitto D 95 ja Vammalan ympäristönsuojelulautakunta

12 2. Kylä toimii 2.1. Elinkeinot ja yritystoiminta Kallialan seutu on vuosisatoja vanhaa, perinteistä maatalousaluetta. Monet tilat ovat olleet sukupolvia saman suvun hallussa. Maatilojen päärakennukset ovat sijoittuneet kumpuilevien peltojen korkeimmille kohdille. Isojaon jälkeen on monia tiloja yhdistetty ja näin saatu tiloista elinkelpoisempia. Nykyisin Kallialan seudun maatilat ovat pääosin viljanviljelytiloja. Maidontuotantotilat ovat vähentyneet koko Suomen maatalouden rakennemuutoksen mukana. Tulevaisuudessa maanviljely keskittyy lähinnä Nykyisin yritystoiminta on keskittynyt lähinnä Sastamalankadun varteen. Suurin yritys alueella on Niemen Tehtaat Oy, joka valmistaa lähinnä huonekaluja. Yrityksessä on noin sata työntekijää. Lisäksi suurimpia työnantajia ovat kirjapainoalan yritys Vammaspaino sekä NH- Koneistus Oy, joka valmistaa metallialan tuotteita. Juuselan alueella on Heinon kyläkauppa ja leipomo sekä useita eri alojen pieniä yrityksiä. Kallialan alueella on myös kuljetusliikkeitä, joista mainittakoon mm. puutavaraa ja suolaa kuljettava H. Haapasen kuljetusliike sekä Vammalan Hyötykeräys Oy, joka kerää Vammalan paperit ja pahvit uusiokäyttöön. Laurilan hevoset laiduntavat Kallialan kylällä. Pohjalanjärven ja Vihattulan peltoaukeille. Lähimpänä kaupungin keskustaa olevat pellot on varattava yhdyskuntarakentamiseen. Yritystoiminta on Kallialan alueella uudempi ilmiö kuin perinteinen maatalous. Tuttua on silti pienyritystoimintakin; suutarit ja räätälit ovat pitäneet kyläläiset kengissä ja vaatteissa. Useampi seppä on kengittänyt hevoset ja pajoissa on tehty maatyökaluja. Myös kauppatoiminta on ollut vilkasta. Vanhan Turku- Tampere valtatien varressa on ollut välillä Vihattula - Kalliala parhaimmillaan kymmenkunta sekatavarakauppaa. Pohjalassa oli aikoinaan myös saha. Kallialassa on myös peltisepänliikkeitä. Vihattulassa on FinnPelti Oy niminen liike, joka työllistää kymmenkunta työntekijää. Tyrvään vanhan kirkon maisemassa toimii alueen matkailuyritys Mieliaitta, jonka palveluksiin kuuluvat mm. mökin- ja savusaunan vuokrauspalvelu ja kesäkahvila joka päivä toukokuun alusta elokuun loppuun. Omalta kylältä löytyy myös taksiyrittäjiä. Vammalan pohjoispuolelta puuttuu monipuolinen elintarvikeliike ja Kallialan seudulle tarvittaisiin myös huoltoasema, erityisesti vanhaa siltaa korvaamaan suunnitellun Kilpinokan sillan toteutuessa. 12

13 Pentin puutarhan viitoitus Vihattulan-tien varressa kaunistaa maisemaa kukka- ja risutyöasetelmilla. Seppä Heikki Häkkinen oli vielä kahdeksankymmenvuotiaana kovakuntoinen mies. Kun sepäntyöt eivät kuitenkaan enää käyneet, päätti hän hakea kevyempiä hommia. Hän meni työvoimatoimistosta kyselemään töitä ja esitti asiansa toimiston tytölle. Syntyi seuraavanlainen keskustelu. Heikki: "Tulin kattoon löytyskö tyätä". Tyttö: "Valitettavasti ei meillä ole nyt tarjota sopivaa". Heikki: "Eikö olisi jotain kevyempää". Tyttö: "Pappa taitaa olla jo vähän vanha." Heikki: "Olis eres istumatyätä". Tyttö: "Ei sitä nyt ole". Heikki: "No ompas sullaki"! 2.2 Palvelut Kylän sijainti lähellä Vammalan keskustaa tuo autollisten ulottuville laajan palvelutarjonnan ja harrastusmahdollisuudet. Kallialan seudulta on kuitenkin muutettu pois palvelujen puuttumisen vuoksi. Peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, ovat pitkän matkan päässä. Julkisen liikenteen vähäisyys tai puuttuminen kokonaan hankaloittaa autottoman asumista alueella. Paikallisliikenne noudattaa pääosin koululaisliikenteen aikatauluja ja kulkee lähinnä vain Häijääntietä, Sastamalankatua ja Sipintietä. Kevyenliikenteenväylien vähäisyys tekee pyöräilyn ja kävelyn vaaralliseksi. Kylän elävyyden kannalta keskeinen palvelu on oma koulu. Kallialan koulu on luokkien nykyaikainen, rauhallinen pienkoulu maaseutumiljöössä aivan kaupungin kyljessä. Koulussa on kaksi yhdysluokkaa. Lukuvuonna oppilaita on ollut 30. Vuoteen 2007 saakka ennakoitu oppilasmäärä pysyy suunnilleen samana. Koulun liikuntarakennuksessa toimii iltapäiväkerho. Viidennelle luokalle oppilaat siirtyvät Lousajan alueella sijaitsevaan Muistolan kouluun, jonka alaisuuteen Kalliala kuuluu. Koululla käy lukuvuoden aikana keskiviikkoisin kirjastoauto, jonka palvelut on tarkoitettu koululaisten lisäksi myös muille kyläläisille. Kirjastoauto pysähtyy myös Vihattulassa Heinoontien ja Vihattulantien risteyksessä, vanhan kumikorjaamon luona ympäri vuoden. Tarkempaa aikataulua voi tiedustella kirjastosta, ja uusista pysähdyspaikoista voi esittää toivomuksia. Kallialan koulua käytetään kyläläisten kokoontumispaikkana kokoustilana ja tapahtumia järjestettäessä. Koulun pihassa on VPK:n ja kyläläisten yhdessä ylläpitämä valaistu jääkiekkokaukalo. Talvista liikuntaa on tukenut Vammalan Kuntourheilijat ry:n ja erityisesti Altti Myllymaan ylläpitämä Romminvuoren latu, joka on ollut ahkerassa käytössä. Vammalan opisto järjestää koulun salissa naisten jumppaa maanantaisin. Opiston kautta on mahdollisuus saada alueelle myös muita harrastusryhmiä kyläläisten toivomusten mukaan. Kyläsuunnitelma-alueella ei ole päiväkotia eikä esikoulua. Päivähoitoon on mahdollisuus perhepäivähoitajalla ja Mottisen risteyksen tuntumassa sijaitsevassa Koiramäen päiväkodissa. Koiramäen ja Muistolan päiväkodeissa on myös esikouluryhmät. Lapsille tarvittaisiin hyvä leikkipuisto. Kallialan seudulla on kaksi yleistä uimarantaa. Vihattulan ranta olisi kunnostettuna syvyydeltään sopiva lasten ranta, jossa voitaisiin mahdollisesti järjestää uimakouluja. Ranta oli aiemmin ahkerassa matonpesukäytössä, mutta paikalla ei ole enää mattolaituria eikä rannalle sijoittuvaa pesupaikkaa. Uimista hankaloittaa veneiden säilyttäminen rannassa. Vanhankirkonniemessä on laituri, joka soveltuu uimareiden käytön lisäksi myös veneiden rantautumiseen. Vanhankirkonniemen laituri on yksi etappi merkityllä venereitillä Hartolankoskelta Vammalasta Nokian Meloon. Rantautumismahdollisuus ylläpitää vanhoja perinteitä, sillä Rautavedellä liikuttiin yleisesti höyryaluksella linja-autoliikenteen yleistymiseen asti. Tyrvään seurakunta järjestää lapsille pyhäkoulua, koululaisille hartaushetkiä ja varttuneemmalle väelle diakonia- ja lähetyspiirejä sekä vuosittain perinteiset kinkerit. Vanhassa kirkossa järjestetään vuosittain joitakin jumalanpalveluksia. Kesälomalaisten kirkkohetki ja Tuomaankirkko lyhtykulkueineen ovat jo perinne. Lähtevä posti on mahdollista saada liikkeelle 13

14 omasta laatikosta noutamalla postista kantajalle tarkoitettu heijastinmerkki. Seudun reunamille kaivataan päivälehtien varhaiskantoa Yhdessä toimien Kallialan seudun asumismukavuutta ja viihtyisyyttä lisää monipuolinen vapaaehtoistoiminta. Erilaiset kyläläisten yhteenliittymät ovat tärkeitä toimijoita, jotka palvelevat koko kylän asiaa. Kyläkyselyssä kylän vahvuutena ja mahdollisuutena pidettiin jo nyt vireitä yhdistyksiä ja seuroja. Kallialan seudun kyläyhdistys ry Kallialan seudun vilkkaan yhdistystoiminnan lisäksi suunniteltiin kyläyhdistystoimintaa kesäisenä iltana 1999 Kallialan koulun pihalla. Paikalla oli noin viisikymmentä henkilöä. Yhdistys rekisteröitiin Kallialan seudun kyläyhdistyksen nimellä. Hallitukseen valittiin seitsemän henkilöä, joista puheenjohtajaksi valittiin Marju Sundgrén. Yhdistyksen pääasiallisena toimialueena ovat Kallialan, Ruoksamon, Vihattulan ja Pohjalanjärven kylät. Alueen muiden yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä. Vuosittain on järjestetty toimintapäiviä, mm. pyöräretki, kävelyilta ja saunailta. Kesäretkiä on tehty Ähtärin Eläinpuistoon, Yyteriin ja laivaristeilylle. Kallialan koululla on vanhempainyhdistyksen kanssa järjestetty talvirieha maaliskuulla. Tapahtuma on kerännyt paljon koko perheitä talvisiin leikkeihin ja yhdessäoloon. Talviriehan tuottoa on käytetty mm. iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen. Yhdistys on perustamisestaan saakka järjestänyt koululla iltapäiväkerhon 1-4 luokkalaisille. Kerholle on ollut tarvetta, sillä parhaimmillaan kerholaisia on toistakymmentä viettämässä iltapäivää koulun jälkeen ohjaajan kanssa. Ohjaajat ovat olleet pääosin työllistämistuella palkattuja henkilöitä. Lasten iltapäivä on kulunut pelaten, leikkien ja läksyjä tehden. Pieneen kerhomaksuun sisältyy välipala, askartelutarvikkeita ja lasten vakuutus kerhoaikana. Iltapäiväkerho on toiminut liikuntarakennuksen aulatilassa, ja kerholaiset ovat saaneet käyttää myös pihaa, liikuntasalia ja koulun keittiötä. Kyläyhdistys on hankkinut oppilaille välituntikäyttöön mm. lumilapioita ja liukureita. Yhdistyksellä on menossa viides toimintavuosi. Jäsenmäärä on noin 50 henkilöä. Kyläkyselyn yhteydessä saatiin uusia jäseniä, mutta uusia jäseniä alueelta toivotaan edelleen. Kyläyhdistys tekee työtä alueen kaikkien ihmisten hyväksi. Lisätietoja: Marju Sundgren p Arja Äijälä p Lasten luutapalloturnaus kyläyhdistyksen järjestämässä talviriehassa. 14

15 Kallialan koulun vanhempaintoimikunta Ennen joka koululla oli oma johtokuntansa ja sillä määrättyjä tehtäviä. Nykyisin Kallialan koululla toimii vanhempaintoimikunta, johon kuuluu kuusi nykyisten koululaisten vanhempaa. Uusia jäseniä toimikuntaan on valittu koulun vanhempainillassa. Toimikunta on kokoontunut 2-3 kertaa vuoden aikana. Muita tapaamisia ovat olleet koulun pihan haravointi- ja siivoustalkoot sekä teatteriretket, joulu- ja kevätjuhlien avustamiset kahvitarjoiluineen. Ompelutaitoiset äidit ovat loihtineet juhlien esityksiin tonttu - ja enkelipukuja. Vanhempaintoimikunta on tukenut koulun säilymistä kylällä ja edustajia on ollut mm. erilaisissa kouluasioiden keskustelutilaisuuksissa. Omassa koulussamme olemme voineet todeta kaikkien toimivan yhteisten päämäärien eteen ja perheet ovat tutustuneet lasten kautta myös toisiinsa. Koulun vanhempaintoimikunta : Siru Laurila, Pertti Lempinen, Marju Sundgrén, Tiina Tuominen, Tuula Valtanen, Arja Äijälä Kallialan Vesa Kallialan Vesa perustettiin vuonna 1948 voimistelu- ja urheiluseura Tyrvään Voiman alaosastoksi. Perustettaessa seura oli emäseura Voiman (VSV) tavoin vahva yleisseura, jonka lipun alla harrastettiin hyvin monenlaisia urheilumuotoja mm. yleisurheilua, hiihtoa, suunnistusta sekä jalka- ja pesäpalloa. Seuran toimintaan ovat kuuluneet lisäksi ainakin lentopallo ja salibandy. Voiman aikoinaan voimakkaan painiharrastuksen voidaan katsoa alkaneen Vesan piirissä. Seuran perustamisen aikoihin ei joen pohjoispuolella ollut vielä rakennettua urheilukenttää. Yleisurheilukilpailuja järjestettiinkin ns. Metsäkentällä, josta käytetään myös Riipan tai Lousaan kentän nimeä. Juoksuradan kunnosta antanee hyvän kuvan, kun juoksukilpailusta käytettiin nimeä murtomaajuoksu. Vuonna 1953 avattiin uusi keskuskenttä, joka toi sen aikaisiin olosuhteisiin nähden hyvät kilpailupaikat aivan seuran toiminta-alueen viereen. Seuran omissa kilpailuissa päästiin juoksemaan myös pikamatkoja. Noina aikoina matkaan jouduttiin joskus suoraan "heinäpellolta" eivätkä tulokset tuolloin tietenkään voineet olla parhaita mahdollisia. Vuosien mittaan vesalaisten vauhti koveni. Seuran ja jopa koko emäseuran menestynein urheilija on Tarja Koskelo, nyt Tapiola, jolla on yli 20 SM-mitalia lajeina pikajuoksu ja pituushyppy. Vesan toiminta on vetänyt puoleensa hyvin alueensa väestöä, josta osoituksena on jäsenmäärän kehittyminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Pienen notkahduksen jälkeen maksaneiden jäsenten lukumäärä on jälleen lähes 190. Yleisurheilu ja hiihtokisat saavat hyvin seuran alueella asuvia lapsia ja nuoria liikkeelle. Parhaimmillaan kisoissa on kymmeniä urheilijoita. Nuorilla on oma salibandyvuoro ja miehet osallistuvat lentopallon puulaakisarjaan. Kallialan Vesan tanssit ansaitsevat maininnan seuran ja Kallialan seudun historiassa. Ensimmäiset tanssit pidettiin Vihattulan lavalla elokuussa Vesan tansseista kehittyi luvulla lähiympäristössä ja kauempanakin kuuluisa huvitilaisuus. Parhaimmillaan tansseihin myytiin erään tiedon mukaan noin tuhat lippua yhtenä iltana. Vesan tanssit palasivat jälleen pitkän tauon jälkeen kesäkuussa 1989, jolloin Jokisen suulilla Unto Selin yhtyeineen esitti tanssimusiikkia tanssikansalle. Yhtä poikkeusta Kallialan Vesa järjestää yleisurheilukilpailuja Keskuskentällä. 15

16 lukuun ottamatta tansseja on pidetty samassa paikassa sen jälkeen joka kesä. Vireästä toiminnasta merkkinä on myös Vihattulan Salukanmäkeen talkoilla raivattu pururata. Kallialan Vesa on onnistunut viisikymmentä vuotta pitämään asemansa alueellaan lasten ja nuorison liikuttajana. Nykyisen ja tulevien sukupolvien tehtävä on jatkaa sitä vapaaehtoista työtä, mitä seuran vetäjät kuluneina vuosina ovat liikuntaharrastuksen tukemiseksi tehneet. Lisätietoja: Pauli Pitkäkoski p Jorma Anttoora p Tyrvään VPK:n Vihattulan osasto Syyskuun 5 päivänä 1958 kokoontui Hätilän Yliselle kaksikymmentä Vihattulan ja ympäristön kylien miestä perustamaan Tyrvään VPK:n Vihattulan osastoa. Kuluvana vuonna Vihattulan osasto tulee toimineeksi 45 vuotta. Kallialassa oli Tyrvään VPK:n alkuaikoina toiminut oma "ruotunsa", jonka toiminta loppui jatkosodan vuosina. Vihattulan osaston toiminta käynnistyikin lähes tyhjästä. Osaston ensimmäisen paloauton (Viipurilainen) seuraksi saatiin vuonna 1970 VPK:n ensimmäinen lämminhyttinen auto, Fargo, jonka hyttiin oli varsinkin talvipakkasilla hälytysten yhteydessä "tunkua". Auto olikin pitkään VPK:n lippulaiva ja palveli uskollisesti Vihattulassa yli kolmekymmentä vuotta. Vasta alkuvuodesta 2001 auto poistui operatiivisesta käytöstä ja myytiin Huhtalan romuliikkeeseen. Tilalle saatiin kaupungin omistama Mercedes-Benz, joka dieselmoottorilla varustettuna on vielä täydessä toimintakunnossa. VPK:n palotalli sijaitsee Häijääntien ja Koskelontien välissä. Hälytysosaston tehtävänä on nykyään hoitaa omalta osaltaan palo- ja pelastustoimen tehtävät, jotka Tampereen aluepelastuslaitoksen (vuoteen 2002 asti Vammalan kaupungin) ja VPK:n välinen sammutussopimus asettaa. Sopimuksen mukaan Vihattulan osastosta kuten muistakin VPK:n osastoista pitäisi lähteä hälytyksiin sammutusyksikkö, johon kuuluu neljä henkilöä. Nykyään hälytysosastoon kuuluvan pitää käydä vähintään sammutustyön peruskurssi ja osallistua viikkoharjoitusohjelman mukaiseen koulutukseen. Hälytysosastolaisilla on ajanmukaiset henkilökohtaiset sammutusasut. Alkuaikoina toiminta ei ollut yhtä säädeltyä. Sammutusasuina olivat pellavahaalarit, jos sellaiset sattuivat itseltä tai palokunnalta löytymään. Palopillin kutsuessa sammuttajia tuli tallille juosten, pyörällä, mopolla, traktorilla ja autolla, kuka milläkin välineellä paikalle ehti. Jos paloauto oli jo mennyt, katsottiin oliko Väkisen Aarne jättänyt Taunukseen avaimet ja sitten perään. Hälytys kysyttiin kammesta väännettävällä puhelimella Tyrvään Voimalaitoksella olleesta "hälytyskeskuksesta" ja perille mentiin pillit päällä, vaikka palo olisi jo ajat sitten sammunut. Osaston päällikkönä eli sammutusyksikön johtajana on toiminut vuodesta 1975 lähtien Pentti Jokinen. Hän on VPK:n osastojen päälliköistä ylivoimaisesti pisimpään osastonsa päällikkönä toiminut henkilö. 16

17 Palokuntapoikatoiminta alkoi osastossa jo sen käynnistyessä. Toimintaan kuuluu yhä niin kalustoharjoituksia kuin sammutustyössä tarvittavien teoreettisten tietojen opiskelua. Tavoitteena on palo- ja pelastustehtävien oppiminen leikin varjolla. Myös hiihtokilpailut kuuluvat jokatalviseen ohjelmaan. VPK ylläpitää yhdessä kyläläisten kanssa jääkiekkokaukaloa koulun pihassa. Vesipulan hoidosta VPK saa suuret kiitokset alueen talouksilta. Uudet palokuntalaiset ovat tervetulleita! Lisätietoja: Pentti Jokinen p Timo Mäkinen p Pauli Pitkäkoski p Ari Gullans p Tyrvään Metsästysyhdistys Tyrvään Metsästysyhdistys kokoaa jäseniä laajalta alueelta, mutta suurin osa jahtimaista on Kallialan seudulla. Yhdistyksellä on Vihattulassa metsästysmaja ja rantasauna Hukkala, jota vuokrataan myös ulkopuolisille. Yhdistyksen lahtisuuli Kranttila sijaitsee Kolunmaan kylän puolella. Metsästysyhdistyksen jäseneksi voi hakea jättämällä puheenjohtajalle vuosikokouksen käsiteltäväksi vapaamuotoisen anomuksen. Lisätietoja: Asko Laiho p Heikki Poussa (Hukkala) p "Ampumisella pyydetään jokalaia otusta ja pyssy on hyvin monellakin, mutteivät muut, kun joutomiehet, usein kerkiä sillä onneansa koettelemaan. Metsän käyminen, pyssy olalla, pidetään pikemmin huvituksena kun elatuskeinona." Warelius Tyrvään Martat ry Tyrvään Marttayhdistys on perustettu Yhdistyksellä on noin kaksikymmentä jäsentä, joista puolet asuu Kallialan alueella. Martat kokoontuvat kerran kuukaudessa aiheina erilaiset retket, ruoka, askartelu, pikkujoulu ym. Perinteeksi on tullut järjestää seurakunnan kanssa lokakuussa metsäkirkko Kallialan koulutien ja Pohjalantien risteyksen lähimaastossa. Lisätietoja: Maija Piranen p Raija Jokinen p Tyrvään-Vammalan Maatalousnaiset ry Maatalousnaisten yhdistys on yksi vanhimmista Kallialan seudulla toimivista yhdistyksistä. Perustamisvuosi on 1930 ja jäsenmäärä on noin viisikymmentä. Suurin osa jäsenistä on nykyisiä tai entisiä maanviljelijöitä, mutta mukana on myös muita perheenemäntiä. Yhdistys järjestää vuodenaikoihin liittyviä teemakokoontumisia, aiheina esimerkiksi ruoka, kasvit ja käsityöt. Vuosittain vietetään Kodin päivä -tapahtumaa, järjestetään hengellinen ilta, kesäretki ja pikkujoulujuhla. Yhdistys toimii koko Vammalan alueella, mutta Kallialan seudulla asuu useita aktiivijäseniä. Lisätietoja: Sirkka Niemi p Armi Hohko p HIrvet ovat Tyrvään metsästyusyhdistyksen pääsaalista. 17

18 3. Kallialan kylien kehittäminen Kyläsuunnitelmalla tavoitellaan sekä Kallialan seudun nykyisten asukkaiden elinympäristön parantamista että uusien asukkaiden saamista. Tavoitteet tukevat toisiaan. Kyläsuunnitelmalla pyritään usein kaavoitus- ja maisemasuunnittelun toteuttamiseen. Kallialassa nämä hankkeet ovat jo viranomaisten käynnistäminä etenemässä. Kehittämisajatukset on jaoteltu suunnitelmassa viiteen eri osa-alueeseen, jotka ovat osin päällekkäisiä: kaavoitus ja rakentaminen, vesi ja viemäri, tie ja liikenne, kyläkoulu sekä kylän henki. Elinkeinojen kehittäminen on kylän tulevaisuuden kannalta keskeinen tavoite. Sitä ei ole kirjattu itsenäiseksi osa-alueeksi, mutta sitä pyritään tukemaan kaikella muulla toiminnalla. Lähinnä voimme pyrkiä luomaan yritysmyönteistä ilmapiiriä. Yritystoiminta ja oman kylämme yrittäjät ovat kyläjunamme veturi. Toivottavaa olisi, että seudun yritystoiminta soveltuisi asutuksen läheisyyteen eli esimerkiksi melua tai muuta haittaa aiheutuisi mahdollisimman vähän. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös sellaisia hankkeita, joihin ei voida itsenäisesti ryhtyä joko taloudellisten resurssien tai toimintavaltuuksien puutteen vuoksi. Näiden asioiden toteutumista pyritään edistämään yhteisellä vaikuttamisella, hakemalla ulkopuolista rahoitusta ja yhteistoiminnalla kaupungin kanssa Kallialan kaavatilanne ja rakennusmahdollisuudet Kallialan seutu kuuluu osittain valmisteilla olevan koko Rautaveden länsirannan käsittävän osayleiskaavaan ja osin kaupungin keskustaajaman asemakaava-alueeseen. Kaava-alueiden rajaamisesta ei ole vielä täysin päätetty. Kallialan kylän keskustaa lähellä oleva alue, joka on vanhan päätien tuntumassa, tuli asemakaava-alueeksi Tällä niin sanotulla Juuselan alueella alkoi 80-luvulla runsaampi pientalorakentaminen ja 90-luvulla valmistui useita rivitaloja. Kallialassa on nykyisellään voimassa oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta Alueella on myös oikeusvaikutukseton rantaosayleiskaava vuodelta 1989, jota on vielä korjattu Osayleiskaava on joiltain osiltaan auttamattomasti vanhentunut, eikä vastaa tämän ajan tietämystä, tarpeita ja kehitystä. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisella tähdätään alueelle kohdistuvien rakennuspaineiden ja arvokkaan kulttuurimaiseman yhteensovittamiseen valtakunnallisten ohjeiden sekä yksityisen rakentajan edut huomioonottaen. Kaavaa laadittaessa tutkitaan lisäasutuksen sijoittamismahdollisuudet sekä suojelualueiden varaamistarpeet. Oikeusvaikutteinen kaava vähentää erillisiä suunnittelutarveratkaisujen hakemuksia sekä poikkeuslupien tarvetta. Rautaveden länsirannalle kohdistuu selkeästi rakentamispaineita, mikä ilmenee suunnittelutarveratkaisuhakemuksina sekä poikkeuslupahakemuksina ranta-alueille. Varsinaisten asuinrakennusten lisäksi on tullut tarvetta myös kevyenliikenteen väylien sekä radan alikulkujen rakentamiselle. Osayleiskaavan laadintaa voidaan tässä tapauksessa pitää ajankohtaisena oikeusvaikutteisen kaavan saamiseksi alueelle. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että maankäytön suunnitteluprosessiin osallistuvat kaikki ne, joiden oloihin ja etuihin suunnitelma vaikuttaa. Kaavoitusmenettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, joissa alueen asukkaat tai muut henkilöt, joiden oloihin kaavalla saattaa olla huomattavaa vaikutusta, voivat tulla kuulluiksi. Myös viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia toimialasta riippuen. Osayleiskaava on luonnosvaiheessaan syksyllä Kaupunki tiedottaa luonnoksesta silloin asianosaisille, minkä jälkeen mielipiteet ja lausunnot käsitellään kaupungin kaavoitusosastolla. Osayleiskaava käsitellään jo luonnosvaiheessaan kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen tehdään varsinainen ehdotus kaavaksi. Kaupunginhallitus käsittelee vielä ehdotuksen ennen sen nähtäville laittoa, ja hyväksyy kaavan nähtävillä olon jälkeen ennen valtuustokäsittelyä ja hyväksyntää. Kallialan alue on keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta Karkun - Tyrvään kulttuurimaisema-aluetta. Rautaveden länsirannan valtakunnallisen maisema-alueen valmistelu on liitetty osayleiskaavoituksen yhteyteen siten, että kaavaan kuuluvan asianosaiskuulemisen yhteydessä asukkaita kuullaan myös maisemaalueesta. Tällainen kuulemistilaisuus järjestettiin Kallialan koululla maaliskuussa Maisema-alueen perustamispäätöksessä voi- 18

19 daan kiinteistön omistajalle antaa sellaisia määräyksiä, jotka ovat tarpeen maiseman oleellisten piirteiden säilyttämiseksi. Kiinteistön omistajalle ei saa kuitenkaan aiheuttaa merkityksellistä haittaa. Maisema-aluepäätös tulee sekä tukemaan että estämään Kallialan kehitystä. Kansallismaisemassa eläminen ja ainakin siinä vierailu voi olla houkuttelevaa. Rakennuspaikkojen sijoittamista päätös hankaloittaa, koska avoimeen maisemaan ei luonnollisesti voi sijoittaa uusia kyläryppäitä. Nähtäväksi jää, kumpi vaikutus on voimakkaampi. Yleensä rakennetun kulttuuriympäristön suojelemisella ei pyritä olemassa olevan tilanteen muuttumattomuuteen vaan muutoksen hallintaan ja ohjaamiseen. Kallialan seudulla maanomistus on pääosin yksityistä. Alueen asukkaiden aktiivisella osallistumisella ja kylätoimikunnan työskentelyllä on suuri merkitys osayleiskaavan muotoutumiseen. Kaavan tulisi tukea pyrkimyksiä tässä ajassa, mutta myös sisältää sellaisia ominaisuuksia, joita pystytään ennakoimaan useiden vuosien päähän. Kyläsuunnitelman avulla varmistetaan, että kylän ja kyläläisten etu on tiedossa ja tulee otetuksi huomioon kaavoituksessa. Kylissä on runsaasti hyvää rakentamiseen soveltuvaa maata. Liikerakentamiseen eli esimerkiksi kaupalle mahdollisia sopivia paikkoja olisivat Häijääntien ja Sipintien pohjoispuoleinen alue sekä Vihattulassa Häijääntien ja Heinoontien eteläpuoleinen alue. Uusia mahdollisia teollisuusalueita tulisi varata Pori-Tampere rautatien läheisyyteen. Tulevassa yleiskaavassa tulee varata alueet edellä mainittuun käyttöön ja myöhemmin asemakaavalla määritellä tarkempi käyttö. Kaikessa rakentamisessa maisemallisesti herkällä seudulla tulee noudattaa perinteistä kansallismaisemaan sopivaa arkkitehtuuria. Maaseutumaisuus ja luonnonläheisyys edellyttävät väljiä tontteja. Kallialan seudulla on tarjolla muutamia kaupungin omistamia tontteja, jotka eivät ole herättäneet kiinnostusta. Asemakaava-alueella on myös yksityisten omistamia vapaita tontteja. Kyläkyselyn yhteydessä tiedusteltiin maanomistajien halukkuutta myydä maata rakennus-paikoiksi. Vastausten ja myöhemmin tulleiden yhteydenottojen perusteella on tarjolle tulossa useita mahdollisia rakennuspaikkoja. Kartoi-tuksen tuloksena tarjolle tulleiden tonttien markkinoinnilla ja rakentamisella on positii-vinen merkitys koko Vammalan väestön kasvulle. Seuraavan sivun kartassa on ehdotus osayleiskaavaan. Rakennuspaikat varmistuvat kaavoitusprosessin aikana. Lisätietoja antaa Pauli Mäkelä p Vesi ja viemäröinti Kalliala-Vihattula alueen käyttö pientalo- ja teollisuusrakentamiseen edellyttää nopeita ratkaisuja vesi- ja viemäriverkoston rakentamisessa. Kyliltä on alustavan selvityksen mukaan löydettävissä omakoti- tai rivitaloalueeksi kaavoitettavaa ja rakennettavaa aluetta, mutta rakentamisen ja tonttien myynnin edellytyksenä on kunnallistekniikan saanti alueelle. Nykyisin kaupungin vesi ja viemäri on rakennettu Sastamalankadun ja Käenkujan tienoille eli suurin osa suunnitelma-aluuesta on omien kaivojen ja talouskohtaisen jätevedenkäsittelyn varassa. Kaivovesi on viimeisen vuoden aikana ollut monessa taloudessa vähissä ja vesi on erityisesti Vihattulan alueella rautapitoista. Vesijohto- ja viemäriverkosto on suunniteltava siten, että se palvelee myös tulevaa uudisrakentamista parhaalla mahdollisella tavalla. Valmistelussa tarkastellaan koko länsirannan vesija viemärihuollon eli myös Kallialan seudun lähialueet sisältävää kokonaissuunnitelmaa. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen on toteutumassa mennessä Tavoitteena on runkoverkon rakentaminen nykyisen päätien valaistulle matkalle eli Vihattulantien risteykseen asti sekä siihen liittyvien pientalo- ja teollisuusalueiden yhdistäminen runkoon. Haja-asutusalueet rakennetaan kunkin oman hankeaikataulun ja talouksien halukkuuden pohjalta. Toteutuksessa kaupungin ja valtion rahoitusratkaisujen ja toteutuksen tulee olla ensisijalla. Toteutumista tukemaan selvitetään hankkeen "yhtiöittämistä", jolloin oma vesiosuuskunta voisi toimia osarahoittajana. Kaupunki on tehnyt keskustan ja Karkun väliseen runkovesijohtoon miljoonan euron investointivarauksen vuonna Lähteenmäki lähteen näki. Hasari sitä maiskutteli. Jaakola sano kirkas on vesi. Mattila siinä pyykkinsä pesi. Mäenpää sano: Nää ä, onpa se hyvä, että löyty lähre syvä. 3.3 Liikenneolot Tiestön kunto sai kyläläisiltä erityiset moitteet. Kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi matkat jalkaisin ja pyörällä ovat vaarallisia, ja paikallisliikenteen vähyyden vuoksi ei autottomalla ole turvallisempaa vaihtoehtoa. Kyläläiset olivat erityisen huolissaan Sastamalankadun turvallisuudesta ja hoidon tasosta. Katu on niin sanottu kokoojakatu, jolla on aamuisin ja iltapäivisin vilkas koulu- ja työmatkaliikenne. Osa kadusta on päällystämätöntä, talvikunnossapito on riittämätöntä ja 19

20 Ehdotus osayleiskaavaan Kaavamerkinnät AP Pientalovaltainen asuntoalue AO Erillispientalovaltainen asuntoalue AM Maatilojen talouskeskusten korttelialue P Puisto- ja viheralue PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue TY Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia VL Lähivirkistysalue VU Urheilu VV Uimaranta-alue RM Matkailupalvelujen alue LV Venesatama /-valkama SE Selvitysalue KL Liikekeskus SM Muinaismuistoalue Pohjala AP AP AP TY TY AP TY Vihattula Kalliala Kahimala AP AP KL P TY AP AM AP AP P AP Rautajoki VL VL AP PY P AP Ruoksamo AP AP AP VL Rautajoki AP VL AP VL AP AP LV SE KL P VL AP VL SM VL SM VL VV RM PY RM SE Vanhankirkonniemi RM AP AP Hätilä AO LV VV 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 20

21 linja-autopysäkeiltä puuttuvat turvallisuutta lisäävät levennykset. Koska kevyenliikenteen väylä on kunnoltaan osin huono, jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät ajoväylää. Talvisin ajoväylän ollessa kapeaksi aurattu vaaratilanteita syntyy toistuvasti. Kyläsuunnitelmatoimikunta on jättänyt näiden puutteiden korjaamisesta anomuksen kaupunginhallitukselle. Kallialan alueen läpi ajaa varsin paljon raskasta liikennettä ja etenkin Häijääntien varsi on turvaton jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Varsinkin pienet koululaiset tarvitsevat turvallista koulutietä. Raskas ohikulkuliikenne aiheuttaa myös meluhaittoja. Suunnitelmatoimikunnan ja kaupungin välisessä neuvottelussa todettiin, että kevyen liikenteen väylästä Niemen tehtailta Sipintielle on tehty esitys kaupungille. Väylä tulee menemään Häijääntien pohjoispuolta. Kevyen liikenteen yhteys Sipintieltä Heinoon suuntaan osoitetaan Kallialan koulutietä pitkin, josta se jatkuu vanhaa tielinjaa Koskelontielle. Siltakansi Rautajoen yli tulee rakentaa uudelleen. Kyläläisten toivomuksena on saada reitille valaistus. Sastamalankadun kv-väylää täydennetään, ensiksi Mottisen risteyksestä lähtien. Kyläteille toivottiin asfaltointia. Rautajoen tasoristeykseen on suunnitteilla alikulku. Paikalla on suoritettu katselmus, jossa oli läsnä Ratahallintokeskuksen, Hämeen tiepiirin ja Vammalan kaupungin edustus. Eritasoliittymästä on tehty kaksi valtion talousarvioaloitetta vuosina 2001 ja Liittymä toteutuu, koska kaikki säilytettävät rautateiden ylityspaikat on turvallisuussyistä päätetty muuttaa eritasoliittymiksi, mutta hanke ei ole kiireisimpien joukossa. Suunnitteilla oleva Kilpinokan silta helpottaisi alueelle liikennöintiä, mutta toisaalta se koetaan uhkana maisemalle. Uusille rakennuspaikoille tarvitaan luonnollisesti tieyhteydet. Vihattulanniemen rantaan olisi toteutettava aikaisemmin suunnitellut paremmat tieyhteydet. Kallialan koulutien loppuosaan tarvittaisiin katuvalaistus. Pohjalantielle on tehty myös valaistussuunnitelmaa katuvalojen jatkamiseksi Pirttikalliontien risteykseen saakka. Valaistuksen osalta selvitetään, voitaisiinko suunnitelmien etenemistä nopeuttaa talkoilla ja osallistumalla kaupungille aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena on saada eniten käytetyille linjaautopysäkeille katokset. Ensimmäisen luokan oppilaiden liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan lahjoittamalla koulun käyttöön turvaliivit. Turvallisuutta lisäisivät myös tarkoituksenmukaisiin paikkoihin sijoitetut hidasteet ja suojatiet. Kallialan seudulla tarvittaisiin niin sanottua kutsutaksijärjestelmää tai muulla tavoin järjestettyä mahdollisuutta edulliseen asiointiliikenteeseen. Koulubussien toivotaan ajavan myös Pohjalantietä Kyläkoulu "om-pa, kissam-poika, trenkij-jakku, isäh-hattu, om-mar, här-rehkii, hänev-veittensä, maak-koon, kovak-kivut" Wareliuksen esimerkkejä tyrvääläisestä puheenparresta Kallialan koulu ja sen säilyminen opetustilana peruskouluopetuksessa on suunnitelman peruskiviä. Oppilasmäärä on ennusteiden mukaan riittävä ainakin vuoteen 2007 saakka, ja siinä vaiheessa on jo uudisrakentamista odotet- Havainnekuva Rautajoen eritasoliittymästä. Kuva: Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 21

22 Kallialan koulu kauneimmillaan. tavissa. Pirkanmaan maakuntakaavassa oletetaan Vammalan kasvavan pohjoispuolella koulun suuntaan eli kohti Tamperetta. Valitettavasti suunnitelman valmistumisen aikaan koulun tulevaisuus näyttää erittäin epävarmalta, koska Muistolan koulun remontin täysi valtionapu edellyttäisi laajempaa oppilaspohjaa eli myös Kallialan oppilaita. Tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta kylän kehittämisintoon. Epävarmuus koulun tilanteesta on huolestuttanut myös pieniä koululaisia. Kyläkyselyssä ilmeni, että kyläkoulu on vaikuttanut alueelle muuttoon ainakin kannustavasti. Koulun lopettaminen puolestaan koetaan suurimpana uhkana kylän kehittymiselle, ja lopetusuhka on todennäköisesti vienyt jo asukkaita muualle. Epävarmuus on vaikuttanut myös opettajien pysyvyyteen. Koulun säilyttäminen edellyttää uusien lapsiperheiden saamista alueelle. Ongelmana on, että lapsiperheiden saaminen edellyttää jossain määrin varmuutta siitä, että koulu tulee säilymään. Toisaalta kaikki toiminta, joka lisää asumisviihtyvyyttä seudulla, lisää samalla mahdollisuuksia säilyttää oma koulu. Kyläkoulujen lakkauttaminen vaikuttaa maaseutualueiden autioitumiseen ja taajamiin muuttoon, sillä koulu on merkittävä tae alueen elinvoimalle. Uusia perheitä on vaikea houkutella sinne, missä koulu on kaukana. Tutkimusten mukaan kyläkoulujen pienissä ryhmissä opitaan hyvin. Opettajalla on hyvät mahdollisuudet ottaa huomioon lasten erilaiset herkkyysvaiheet oppimisessa. Pieni koulu tarjoaa turvallisen ja lapsen kokoisen oppimisympäristön opintien alkuvuosille. Koulun säilymisen puolesta on kirjoitettu lehtien yleisönosastoihin, vedottu päättäjiin sekä osallistuttu keskustelutilaisuuksiin. Kyläyhdistys, kyläsuunnitelmatoimikunta ja vanhempaintoimikunta tekivät yhdessä kuntalaisaloitteen, jossa koulun säilyttäminen on keskeisenä toiveena. Kallialan koulu on aikaisemmin ollut ulkonäöltään vaikuttava jugend-tyylin edustaja. Tavoitteena on, että koulun julkisivu voitaisiin kunnostaa paremmin kansallismaisemaan sopivaksi kaupungin ja kyläläisten yhteistyössä projektirahoituksella. Lapset voisivat itse tehdä suunnitelman pihan kunnostamisesta. Koulun ympäristön hoito on jo useita vuosia ollut talkootoiminnan varassa. Koulun vanhempaintoimikunta järjestää pihatalkoot keväisin. Lisäksi oppilaat ovat itse istuttaneet kukkasipuleita koulun pihapiiriin. Koulurakennukset ovat hyväkuntoisia pitkästä iästään huolimatta. Vanhempien aktiivisuus johti siihen, että kaupunki teki pienen putkiremontin WC-tilassa ja pintaremontin liikuntarakennuksen iltapäiväkerhotilaan. Opettajat valmistivat sapluunan vanhan mallin mukaan, ja lapset saivat painaa kukin oman kuvionsa seinään. Jäljelle jääneillä maaleilla ehostettiin talkoilla koulurakennuksen eteisaula. Kyläkoulun oppilaspohja säilytetään paranta- 22

23 malla Kallialan seudun houkuttelevuutta. Talkoovoimin pyritään vaikuttamaan, ettei koulun anneta rapistua lopettamispäätöstä ennakoiden. Voitaisiin tunnustella mahdollisuutta ja halukkuutta muuttaa entisöidyn koulun nimeksi Koiramäen koulu. Tutkitaan mahdollisuus järjestää kyläkouluseminaari, jossa keskustellaan laajasti koulujen jatkomahdollisuuksista. Koulun täyttäessä sata vuotta 2006 järjestetään juhla, johon kutsutaan vanhoja oppilaita. Pohjalanjärven kivikirves Kävin kansakoulun Kallialasa Talvisoran jälkeen. Olin Pakulan luakalla. Oli syksy ja korjattiin viljaa. Haettiin parihevosilla ja krinnillä kauroja Pohjalanjärveltä. Oli painava kuarma ja reki painu pehmeeseen maahan. Käveltiin kuarman peräsä. Reen jäljesä näky sillee kivi. Mää otin kärvääntapin ja rupesin krookkiin sitä ylös. Huamasin heti että se o kivikirves. Vein sen sitten kouluun pulpettiin, mutta mää aattelin, että annan sen sitten Pakulalle, kun se on oikein pahalla päällä. Kirves oli muutaman päivän pulpetisa. Kun sitten oli historian tunti ja opettaja oli aika pahalla päällä ni mää sitten viittasin tavallista innokkaammin. Näytin sitten kirvestäni. Kyllä Pakulan ilme kirkastu, että mistäpä, mistäpä sinä tämmöisen olet löytänyt. Koko tunti siinä meni kirvestä ihmetellesä. Sitä säilytettiin koulun kaapisa. Pakulan jäätyä eläkkeelle kirves vietiin museolle. Kertoi Heikki Poussa 3.5. Kotona Kallialassa "Kankeus, hiljaisuus ja tyytyväisyys ovat havaittavat Tyrvääläisten luonnossa ja mielenlaadussa" Antero Warelius 1853 Kyläkyselyssä Kallialan kylien ilmapiiriä kuvailtiin hyväksi tai melko hyväksi. Kylän henkeä kuvailtiin myös ystävälliseksi, kyräileväksi ja passiiviseksi. Asukkaat toivoivat lisää aktiivisuutta ja avoimuutta. Seudulla vallitseva yhteishenki on ensiarvoisen tärkeä viihtyvyyttä luova ja muutoksia liikkeellepaneva voima. Jos yhteishenkeä ei ole, jokainen jaksaa huolehtia vain omista asioistaan. Yhteishenkeä on tarkoitus luoda erilaisilla tapahtumilla ja talkoilla. Selvitetään myös mahdollisuudet saada ulkopuolista rahoitusta erilaisiin kylän henkeä parantaviin hankkeisiin. Suunnitelmissa otetaan huomioon yhdistysten ja seurojen perinteiset tapahtumat ja toimitaan yhteistyössä. Asukkaiden viihtyvyyttä lisäävät myös vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja ympäristön yleinen viihtyisyys. Seuraavassa on esitetty joitain toiminta-ajatuksia. Kyläillat ja harrastusmahdollisuudet Kyläläisiä kutsutaan koolle erilaisten aihepiirien ääreen ottaen huomioon sekä nuoret että vanhat asukkaat. Oman kylän eri alojen asiantuntijat voivat alustaa keskustelua omalta alaltaan ja vastailla kysymyksiin. Kokoonnutaan laulamaan, saunomaan ja liikkumaan yhdessä tai oppimaan vanhoja ja uusia kädentaitoja. Mahdollisesti voitaisiin tutustua seudun vanhoihin rakennuksiin ja vierailla tutustumassa kotieläimiin. Kerätään talteen kyläperinnettä. Jokainen ilta on oma erillinen tapahtumansa tai joidenkin aiheiden äärellä voidaan kokoontua muutaman illan kokonaisuutena. Tutustutaan omaan kylään opastetulla kyläpyöräilyn tai kyläkävelyn reitillä. Kunnostetaan Salukanmäen pururata. Selvitetään mahdollisuus saada Kallialaan luontopolku ja valaistu latu. Luistelurata järvellä voisi olla hyvä talvinen vetonaula. Tutkitaan, mikä Vammalan opiston tarjonnasta keräisi riittävästi kiinnostuneita harrastajia. Koulun ATK-luokan käyttöä muutamana valvottuna iltana kuukaudessa voitaisiin tiedustella kaupungilta. Pienten lasten vanhempien harrastusmahdollisuuksia voitaisiin parantaa perustamalla lastenhoitorengas tai pitämällä "lapsiparkkia" sovittuina aikoina esimerkiksi koululla. Alueella on oivat mahdollisuudet kalastuksen ja ravustuksen kehittämiseen. Kyläläiset osallistuvat Vanhan kirkon vihkiäisjuhliin ja tarvittaessa niiden järjestelyihin elokuussa Ympäristön viihtyisyys Kylällä järjestetään "romuralli" sovittuna ajankohtana. Yhteiseen keräyspisteeseen saa tuoda maksutta pientä ja suurta rautaromua. Samassa yhteydessä voitaisiin järjestää myös kierrätyspäivä. Halukkaat saisivat tuoda vaihtopisteeseen tarpeetonta tavaraa ja tarvitseva vastaavasti saisi maksutta ottaa käyttöönsä tarvitsemaansa. Jäljelle jäävä tavara toimitetaan joko keräykseen tai jäteasemalle. Järjestetään yhteiset tienvarsien siivoustalkoot. Ennalta sovittuna ajankohtana koristetaan tien varret eri puolilla kylää jäälyhdyin talvella ja kesällä esimerkiksi auringonkukkaistutuksin. Peltojen omistajat voisivat harkita joutilaiden alueiden varaamista "kukkapelloiksi", joista saisi vapaasti käydä poimimassa kukintaaikaan. Tavoitteena on heinoolaisten tapaan kunnostaa vanhan tien kilometripylväitä. Kaupungin odotetaan toteuttavan suunnitellun leikkipuiston. 23

24 Ranta-alueen hyödyntäminen Kunnostetaan Vihattulan uimaranta talkoilla ja rakennetaan sinne myös matonpesupaikka. Rantaan pyritään saamaan myös nuotiopaikka. Kunnostetulle rannalle voitaisiin pyytää kaupunkia järjestämään uimakoulu. Vihattulanniemen kokkojuhlien uudelleen elvyttämistä harkitaan. Kyläläisille tarvittaisiin lisää venepaikkoja. Jo aikaisemmin suunniteltu Vihattulanniemen laituri vastaisi tähän tarpeeseen. Palvelut Nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat yhä tärkemmässä asemassa. Kallialan seudun kehittymiselle on välttämätöntä, että alueelle saadaan etätyöskentelyä ja harrastuskäyttöä hyvin palvelevat yhteydet. Kyläläiset voivat itse parantaa palvelutarjontaa perustamalla siivousringin ja lastenhoitoringin. Kylälle voitaisiin työllistää yhteinen kotiapulainen. Kesällä voitaisiin järjestää viikottainen kylätori kirkon tienoilla. Tarkoituksena on koota luettelo vuokrattavissa olevista pienkoneista ja työvaihdosta eli tarjolla olevista vastapalveluksista. Kyläläiset ehdottivat myös seuraavia toteuttamiskelpoisia ideoita: Olavin markkinat, Vanhankirkonniemen näkötorni, saaren kunnostaminen veneilijöiden taukopaikaksi, rantojen niittotalkoot, hengellinen konsertti Vanhassa kirkossa, juhannusjuhla Vanhankirkonniemellä, vossikka-ajelua. Tiedottaminen Kyläläisten tiedonsaantia kylän tapahtumista ja tärkeistä asioista pyritään parantamaan useilla tavoilla. Vanhan kirkon lähellä Sipintien alussa sijaitsevan kaupungin Info-taulun viereen tehdään kylän oma ilmoitustaulu. Kylälle tehdään Internetsivut ja vuosittain ilmestyvä kylätiedote. Kylän tunnettavuuden lisäämiseksi tehdään kyläesite. Tapahtumista ja kylästä muutenkin annetaan aktiivisesti tietoa myös tiedotusvälineille. Jos löytyy mahdollisuus saada säännöllisesti tieto seudun uusista asukkaista, sovitaan yhtenäinen tapa muistaa heitä kyläyhdistyksen toimesta. Samalla annetaan perustietopaketti kylästä. Ilmoitus Aamulehdessä

25 4. Lähtöviivalla Suomessa on tekeillä satoja kyläsuunnitelmia, joilla kaikilla on lähes yhtenevä tavoite. Jokaisella suunnitelmalla tavoitellaan kylän ohjaamista kohti vireyttä ja elinvoimaisuutta, toisin sanoen yhä etäämmäksi pirttien pimenemisestä ja palveluiden pakenemisesta. Tavoitteena on kylien suunnitelmallinen kehittäminen siten, että toiminnasta tulee jatkuvaa. Valitettavasti on todettava, että ilman maaseutuasumiseen kohdistuvan kiinnostuksen merkittävää kasvua kaikki kylät eivät voi olla voittajia. Voiko edes osa niistä saada asukkaikseen uusia lapsiperheitä, työpaikkoja, matkailijoita ja palveluja, säilyttää koulunsa, parantaa teitään, valaistustaan ja kunnallispalvelujaan? Tähän kysymykseen ei voi vastata muulla tavoin kuin toiveikkaalla kyllä-sanalla. Maaseudulla ja kylillä on tulevaisuus. Kylät voisivat yhdessä viedä tätä viestiä sekä politiikan että elinkeinoelämän päättäjille. Kuinka monet muuttaisivatkaan pois kaupunkien hälystä, jos maaseudulla ja pienissä keskuksissa olisi tarjolla työtä ja sen myötä toimivat peruspalvelut? Me Kallialan seudulla uskomme, että aluekeskusten kasvu tulee tasaantumaan siten, että asukkaat levittäytyvät nykyistä laajemmalle keskusten ympärille. Syy on se, että ihmisen ei ole hyvä elää ahtaassa, kalliissa ja välinpitämättömässä ympäristössä kaukana niityistä, vesistä ja linnunlaulusta. Tämä kyläsuunnitelma on tavallaan sylin avaamista niille, jotka haluavat palata sinne, minne sydän kaipaa ja samalla sylin lämpimänä pitämistä niille, jotka uskovat olevansa juuri täällä Vanhan kirkon maisemissa oikealla paikallaan. Emme aio jäädä odottamaan, että joku virallinen taho toteuttaa kyläläisten toivomuksia. Muutoksen toteuttaminen ei aina ole työlästä eikä kallista. Esimerkkiä yksittäisenkin kyläläisen mahdollisuuksista vaikuttaa viihtyvyyteen edustavat Kampinkadun jalopuuistutukset. Kaupunki istutti yksityisenä lahjoituksena saadut jalavat ja puistolehmukset, ja tulevaisuudessa puut luovat kadulle viihtyisää puistokadun tunnelmaa. Asukkaiden yhteistyö auttaa näkemään mahdollisuudet erilaisiin hankkeisiin kyläläisten omia taitoja ja voimavaroja hyödyntämällä. Kaupungillekin tällä tavoin toimiva kylä on mahdollisuus ja tärkeä tuki. Tavoitteena on lisätä asukkaiden yhteistä toimintaa suunnitelman toteuttamisvaiheessa. Jokainen kyläläinen on tervetullut mukaan toteuttamaan tämän suunnitelman ajatuksia ja ideoimaan jatkoa. Suuri haaste on saada kyläläiset lähtemään liikkeelle ilman, että aina tarvitaan henkilökohtainen kutsu. Tähän on mahdollista päästä, jos osallistuessaan voi kokea hyötyvänsä itse ja saavansa itse arkipäiviinsä myös jotain viihtyvyyttä lisäävää. Jos kylän kehittäminen merkitsee vain vapaa-ajan kuormittamista lisätehtävillä ja vastuun kantamisella, toiminta ei voi jatkua pitkään. Kallialan kyläsuunnitelmaa tehdessä ja jatkohankkeita toteutettaessa kunnioitetaan jokaisen yksityisyyttä ja vapaaehtoisuutta. Vaikka on toivottavaa, että mahdollisimman moni innostuu oman kylän kehittämiseen, jokaiselle sallitaan vapaus olla osallistumatta. Kyläsuunnitelmaa on säännöllisesti päivitettävä. Jatkossa varsinaisia hankkeita suunnitellessa on paneuduttava myös ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Kyläsuunnitelma tehtiin lähes kokonaan talkoovoimin ja oman kylän yritysten taloudellisella tuella. Toteuttamisvaiheessa saattaisi olla tarpeellista toteuttaa laajempi hanke, johon palkataan oma työntekijä. Tämä suunnitelma on lähtöviiva. Hyvä vesi, viisas kaavoitus ja ihmisläheinen kouluverkkopolitiikka ovat etappeja matkalla maaliin. 25

26 Toimintasuunnitelmaa koottuna Tavoite: uusien asukkaiden saaminen alueelle ja nykyisten asukkaiden ja yritysten elinympäristön parantaminen. Toimintatapa: hanke- ja talkootoiminta, yhteydenpito päättäjiin Vesijohto ja viemäri tutkitaan vesiosuuskunnan mahdollisuudet, yhteydet kaupunkiin tavoite vesijohdolle -04. Liikenne Rautajoen alikulku kevyenliikenteen väylät kuntoon katoksia bussipysäkeille katujen valaistus, Kallialan koulutien loppuosa, Pohjalantie Sastamalankadun jalkakäytävä ja talvikunnossapito turvaliivit ekaluokkalaisille Palvelut liikekeskus varataan kaavoituksessa mahdollinen alue, etsitään yrittäjiä koulu kyläkouluseminaari koulutyön tukeminen talkoilla uusia asukkaita, uusia oppilaita tarvittaessa varojen keruu, sponsoreiden hankinta kehitetään myös kylän kokoontumispaikkana suoramyynti tiloilta leikkipuisto Vanhankirkonniemen matkailun edistäminen Selvitetään mahdollisuudet parantaa tietoliikenneyhteyksiä Ranta-alueen hyödyntäminen Vihattulanniemen venelaituri Vihattulan uimarannan kunnostaminen matonpesupaikka nuotiopaikka rantaan rakennuspaikkoja rantamaisemalla, kunnioittaen kansallismaisemaa 26

27 Tiedottaminen kylän yhteinen ilmoitustaulu Internetsivut "vuositiedote" kylän esite yhteydet lehtiin ja laajempi tiedottaminen tontti ja talopörssi, myytävien talojen ja tonttien kartoitus Maisemanhoito tiedotetaan tarjolla olevista ohjeista ja avusta kilometripylväiden kunnostus vanhalla tiellä perinteisen peltomaiseman hoito koulun entisöinti romutalkoot vanhojen rakennusten kunnostus perinteinen piha - tietoa ja ohjeita tienvarsien siivoustalkoot "Kotona Kallialassa" - kylän henki kyläpyöräily ja kyläkävely vanhan kylän raitin juhlistaminen yhdessä sovittuna ajankohtana esim. jäälyhdyin jouluna ja koivuin juhannuksena kyläiltojen järjestäminen kaiken ikäisille eri aihepiirien ääreen: lauluiltoja, luontoretkiä, tarinoita kotiseudulta, saunailtoja saunailtoja, oman kylän osaajien luentoja, perinneiltoja, talkoita siellä ja täällä osallistuminen kirkon vihkiäisjuhlan järjestelyihin elokuussa 2003 lasten parkki eli hoitomahdollisuus koululle Vihattulanniemen kokkojuhlat uusien asukkaiden, muuttaneiden ja syntyneiden huomioiminen kesäasukkaat huomioon Maltilliset tavoitteet vuoteen 2010 mennessä Alueella on 20 uudisrakennusta ja asukasluku lisääntynyt kymmenen prosenttia eli noin 70 henkilöä. Kyläkoulu on ja oppilasmäärä on 40. Kallialassa on elintarvikeliike ja 5 uutta yritystä. 27

28 Lähteet: Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta. Pesämuna Oy Kolari Eino, Sastamalan seitsemän kirkkoa - Tyrvään vanha kirkko. Kuisma Juha ja Peltonen Tarmo, Kyläsuunnnittelun opas Piilonen Juhani, Sastamalan historia Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke / selvitysvaihe. A. Rakennetun ympäristön selvitys. 2. painos Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelma. (Kehittämishanke 2000) Suunnittelukeskus Oy, Tampere. Warelius Antero, Kertomus Tyrvään pitäjästä Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja X. Vammala. Liitteitä: Kauppaliikkeitä ennen muinoin 1. Sastamalan kauppa, Heinoon asema 2. Heimo Koivulan kauppa, Heinoo 3. Heimo Koivulan kauppa, uudessa paikassa, Heinoo 4. Lahdelman (Latun) kauppa, Heinoo 5. Ville Rissasen kauppa, Vihattula 6. Lopen kauppa, Vihattula 7. Armas Liukko-Sipin kauppa, Kalliala 8. Kallialan kauppa (Osuusliike Satarengas), Kalliala 9. Heinon kauppa, Kalliala, joka yhä olemassa 10. Pasasen kauppa, Kalliala 11. Kaijonmaan kauppa, Kalliala 12. Uuden Erkkilän kauppa, Kalliala 13. Sastamalan kauppa (myöhemmin Jukaraisen Kauppa), sittemmin baari 14. Iida Honkosen kauppa, Kalliala 15. Liisa Sainion kauppa, vastapäätä vanhaa pappilaa 16. Kaijonmaan kauppa, myöhemmin Toiviaisen Kauppa, joka yhä olemassa 17. Elo Toivosen kauppa, vastapäätä KTO:ta (nykyisin kirpputori) 18. Auto- ja pyöräliike Salonen, vastapäätä KTO:ta (nykyisin Vammalan välitysmyynti) 28

29 Muistio Vammalan kaupungin päättäjien ja Kallialan kyläsuunnitelmatoimikunnan keskustelutilaisuudesta VAMMALAN KAUPUNKI MUISTIO TEKNINEN PALVELUKESKUS Yhdyskuntasuunnittelu KALLIALAN KYLÄSUUNNITELMA TYÖPALAVERI Aika: klo Paikka: Vammalan kaupunki, tekninen palvelukeskus Läsnä: Kallialan kyläyhdistys, Pauli Mäkelä Kallialan kyläyhdistys, Antti Jokinen Kallialan kyläyhdistys, Marja Rauhala Kallialan kyläyhdistys, Esko Piranen Vammalan kaupunki, Jaakko Erjo Vammalan kaupunki, Jorma Tuomisto Vammalan kaupunki, Timo Iso-Ketola Vammalan kaupunki, Pasi Lähteenmäki Vammalan kaupunki, Juha Mäkelä 1. VESIHUOLTORATKAISUT Erjo kertoi kaupungin lähikuntien kanssa teettämästä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, jossa yhtenä ajatuksena on johtaa pohjavettä Vammalaan Hyynilänkankaalta. Suunnitelma valmistuu elokuuhun 2003 mennessä. Mouhijärvi suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Johdon tarkempaan suunnitteluun on määräraha Työtä haetaan valtion vesihuoltotyöksi (valtion maksaa työt, kunta materiaalit), toteutus aikaisintaan 2006 tai Karkusta etelään johtokaivantoon tulisi myös viemäri. Reitti optimoidaan, tarpeiden mukaan. Hanke on mukana Pirkanmaan hajaasutusalueiden vesihuoltosuunnitelmassa. Jokinen esitti Kallialan koulutien vesijohtoa (2004) mitoitettavaksi sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää Hyynilän vesilinjassa. Keskustelussa todettiin hankkeessa tarkasteltavan myös Äetsän (Huittisten) suuntaa Kaukolan ja mahdollisesti myös Tyrväänkylän vesihuoltoratkaisuna. Myös Vanhankirkontiestä on jätetty vesijohtohakemus kaupungille. Jokinen tiedusteli vesiosuuskunnista. Erjo totesi, että aloite ja maanomistajaluvat on tultava kyläläisiltä, kaupungin roolina on avustaa osuuskuntia. Pirkanmaan ympäristökeskuksen avustusosuus on % luokkaa, mutta suurempi mikäli myös jätevesihuolto toteutetaan samassa yhteydessä. 2. KEVYEN LIIKENTEEN JÄRJESTELYT Kevyen liikenteen väylästä Niemen tehtailta Sipintielle on tehty esitys kaupungille. Väylä tulee menemään Häijääntien pohjoispuolta. Kv-liikenteen yhteys Sipintieltä Heinoon suuntaan osoitetaan pitkin Kallialan koulutietä, josta se jatkuu vanhaa tielinjaa Koskelontielle. Siltakansi Rautajoen yli tulee tällöin rakentaa uudelleen. Kyläläisten toivomuksen on saada reitille myös valaistus. Sastamalankadun kv-väylää täydennetään, ensiksi Mottisen risteyksestä lähtien. 29

30 4. KYLÄSUUNNITELMA Rauhala esitteli kyläkyselyn perusteella löydettyä tonttipotentiaalia (kartta jätetty kaupungille). Kysely ei tavoittanut kaikkia, vain aktiivisimmat maanomistajat ovat ottaneet kantaa. Kartassa on esitetty sekä asuin- että liikerakentamisen alue-ehdotuksia. Rautaveden länsirannan osayleiskaava (oyk) -aluetta on harkittu laajentaa osin Häijääntien pohjoispuolelle. Piranen ehdotti rajaukseksi rautatietä. Rakentamista voidaan myös ohjata kaavaalueen ulkopuolella valmisteilla olevalla maisema-aluepäätöksellä. Tuomisto tähdensi, että rakentamista rajoittavat liikennemelualueet sekä maisemallisesti herkät alueet. Huhtalan ym. suunnittelutarve-asiasta todettiin, ettei kaupunki tule tekemään suunnittelutarveratkaisua ilman konkreettista rakennushanketta. Pirkanmaan ympäristökeskus on ilmaissut tästä kantansa. Ratkaisut tehdään tapaus kerrallaan hankkeiden ilmetessä. Rauhala esitteli "kauppakeskus Gallialan" ideapiirrosta. Sijoituspaikan sopivuudesta esitettiin kaupungin puolelta kritiikkiä. Vihattulanniemessä olevaa kaupungin omistamaa maa-aluetta ehdotettiin kartassa uudeksi asuntoalueeksi. Vaihtoehtoina esitettiin kokouksessa kylän juhannusjuhlapaikkaa ja satama-aluetta. Kaupungilla todettiin olevan jo niemessä laituri. 5. SIPINTIEN UUSI OSUUS Tekninen palvelukeskus pitää tärkeänä uuden yhteyden toteuttamista. Piranen totesi maapohjan lunastamisen olevan neuvoteltavissa, mikäli korvaus on kohtuullinen. 6. LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVOITUKSEN ETENEMINEN Tuomisto kertoi harkittavan, josko osa yleiskaava-alueesta suunniteltaisiin suurempaan mittakaavaan, jolloin rakentamista ohjattaisiin tarkemmin. Kyläläiset pitivät tätä hyvänä. Osayleiskaavaluonnos on ohjelmoitu valmistuvan syyskuuksi Kylätilaisuudet pidetään maaliskuussa 2003 erikseen Kallialan ja Heinoon asukkaille. Sovittiin, että yhdyskuntasuunnittelun osasto paneutuu kyläsuunnitelmakartassa esitettyihin kohteisiin, ja esittää käsityksensä kylätilaisuuksiin mennessä kylätoimikunnalle. Muistion vakuudeksi Juha Mäkelä maisemasuunnittelija 30

31 Kyläsuunnitelmatoimikunnan vetoomus kaupunginhallitukselle Arvoisa kaupunginhallitus, Vammalassa on meneillään EMOTR:n tukema kylien kehittämishanke, jossa myös Kallialan seudun kylät ovat mukana. Tavoitteena on kylien suunnitelmallinen kehittäminen kyläläisten omien tarpeiden pohjalta. Kyläsuunnittelun tehtävänä on lisätä ja vahvistaa kylien elinvoimaisuutta. Aktiivinen kyläsuunnittelu voi tukea myös merkittävästi kaupungin kokonaisvaltaista kehittämistyötä. Kallialan seudulla on tehty kyläsuunnitelmaa helmikuusta 2002 alkaen. Suunnitelman tekemisestä vastaa allekirjoittaneiden muodostama kyläsuunnitelmatoimikunta. Toimikunta on kokoontunut syksyllä noin kahden viikon välein, ja mukaan on kutsuttu muita kyläläisiä ja tarvittaessa asiantuntijoita. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma visio tulevaisuudesta, millaisessa kylässä he haluaisivat asua sekä toimintakuvaus siitä, miten tähän mahdolliseen tavoitteeseen päästään. Meidän visiomme mukaan Kalliala on elävä ja kasvava kylä, joka sijaitsee ihanteellisella etäisyydellä kaupungin keskustasta. Hyvä vesi, viisas kaavoitus ja ihmisläheinen kouluverkkopolitiikka ovat etappeja matkalla tähän tavoitteeseen. Muuttajia houkutellaan hyvillä peruspalveluilla. Vammalan pohjoispuolelle on valmisteilla niin sanottu länsirannan osayleiskaava sekä keskustaajaman osayleiskaava. Molemmat kaavat koskevat Kallialan aluetta. Kylässä on runsaasti hyvää rakentamiseen soveltuvaa maata. Aikaisemman yleiskaavan mukaan Kallialan koulun lähialueet on merkitty omakotirakennusalueeksi. Rakennuskanta on ensisijaisesti lähestymässä koulua, eikä loittonemassa siitä. Me allekirjoittaneet toivomme, että virkamiehet ja luottamusmiehet ottavat huomioon meidän näkemyksemme tehdessään Muistolan koulun saneeraussuunnitelmaa. Kallialan koulun lopettaminen oli tehdyn kyläkyselyn mukaan suurin uhka kylän kehittymiselle. Lopettaminen merkitsisi väestökatoa alueellemme. Pohjoispuolen laaja-alainen kehittäminen tulee vaikuttamaan jatkossakin positiivisesti myös Muistolan oppilasmäärän kehittymiseen. Kunnioittavasti, Vammalassa Kallialan kyläsuunnittelutoimikunta 31

32 Kuntalaisaloite: Kallialan seudun kehittäminen Kallialan seudun kylien asukkaat pyrkivät aktiivisesti kehittämään asuinympäristöään. Tavoitteena on, että nykyisten asukkaiden lisäksi alueelle saataisiin palveluiden säilyttämiselle ja osin myös lisäämiselle tarpeellinen väestöpohja. Koko Vammalan etu on kääntää väestön määrä kasvuun. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toivomme, että kaupungin päätöksenteossa otetaan huomioon seuraavat seikat: - Useat Kallialan seudun maanomistajat ovat tarjoamassa rakennuspaikkoja myyntiin. Toivomme kaupungilta nopeaa ja joustavaa toimintaa, että rakentaminen näille paikoille tulisi mahdolliseksi. - Kallialan seudun talouksien vesipulan helpottamiseksi ja uusien asuintalojen rakentamiseksi olisi kiiruhdettava vesijohdon rakentamista vähintään Kallialan koulutien päähän saakka. - Koulun lopettaminen koetaan suurimpana uhkana kylän kehittymiselle, ja lopetusuhka on todennäköisesti vienyt jo asukkaita muualle. Kallialan koulun toiminnan jatkamiseen on riittävä oppilaspohja, ja kaavoittaminen sekä muu meneillään oleva kehittämistoiminta tukevat koulun säilyttämistä. Oppilaiden perusopetuslain 6 :n ja 28 :n mukaiset oikeudet toteutuvat parhaiten säilyttämällä nykyinen koulu. Yhdysluokissa ja pienessä koulussa oppilaat oppivat itsenäiseen työskentelyyn ja toisen huomioon ottamiseen yli ikäluokkajaon. Oppilaat perheineen kärsivät siitä, että lopettaminen otetaan esiin joka syksy ja kevät. Kallialan koululle on annettava työrauha. - Lääninhallituksesta saadun tiedon mukaan Kallialan koulun oppilaita ei voitaisi koulun lopettamisen perusteella varmuudella laskea Muistolan oppilasmäärään. Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kouluun kuin lähikouluun. Ehdotammekin, että Muistolan koulun remontin valtionapua haetaan koulun oman oppilasmäärän ja todellisen tilan tarpeen perusteella. - Ehdotamme, että kaupunki perustaa työryhmän selvittämään mahdollisuuksia saada rahoitusta valtiolta tai EU:lta Kallialan koulurakennuksen julkisivun entisöimiseen paremmin kansallismaisemaan sopivaksi ja suunnittelemaan entisöintiprojektia. Kallialan koulun toiminnassa voitaisiin jatkossa painottaa kotiseudun ja kulttuurin merkitystä. Koulun yhteyteen sopisi hyvin koulumuseo. Vammalassa Kallialan koulun vanhempaintoimikunnan puolesta Pertti Lempinen Kallialan kyläyhdistyksen puolesta Marju Sundgren, pj Kallialan kyläsuunnitelmatoimikunnan puolesta Pauli Mäkelä, pj 32

33 MUISTIO VAMMALAN KAUPUNGIN PÄÄTTÄJIEN JA KALLIALAN KYLÄSUUNNITELMATOIMI- KUNNAN KESKUSTELUTILAISUUDESTA KALLIALAN KOULULLA Läsnä: Vammalan kaupunki: Erjo Jaakko, Kimpanpää Elina, Koivu Petri, Laurila Lauri, Leppäniemi Heljä, Mäkelä Juha, Saarela Timo, Salli Paavo, Sato Eino, Satonen Arto, Tuomisto Jorma, Välimäki Erkki, Kallialan kyläsuunnitelmatoimikunta : Anttoora Marjo, Huhtala Mauno, Jokinen Antti, Mäkelä Pauli, Nieminen Tapio, Pesonen Jorma, Piranen Esko, Pitkäkoski Pirjo, Sundgrén Marju, Äijälä Arja Marika Kutila- Honko, Kallialan koulun opettaja ja Veli-Matti Saksi, toimittaja 1.Pauli Mäkelä avasi tilaisuuden. 2.Pauli Mäkelä valittiin tilaisuuden puheenjohtajaksi. Muistion laatii Arja Äijälä. 3.Kyläsuunnitelma Marjo Anttoora kertoi Kallialan seudun kyläsuunnitelmasta ja sen vaiheista. Alueella asuu n. 700 asukasta. Ei vain perheiden kannalta vaan koko alueen kehittymisen kannalta koulu on tärkeä. Jo tehtyjä asioita mm. kyläkysely ja sen pohjalta kyläsuunnitelman työstäminen, maalaus koulun eteistilassa ja iltapäiväkerhotiloissa, luistelukentän viereen on saatu katos Suunnitelmissa on mm. katoksia linja-autopysäkeille, tiedottamisen lisääntyminen mm. yhteinen infotaulu, paremmat tietoliikenneyhteydet, kylän me- hengen parantaminen, liikekeskuksen paikka pohjoispuolelle, rautatien alikulkusillan saaminen 4.Kaavoitus, Vesi,Tiet Antti Jokinen kertoi kaavoitusasioista pohjana ajatuksissa Vammalan visio; vrt.1980 tehty kaavaehdotus. Eräs luonnosvaihtoehto kaavaehdotukseksi esiteltiin, kartta annettiin Jorma Tuomistolle. Vettä ja viemäriä toivottiin jatkettavan mahdollisimman pian Kallialan alueen pohjoisosiin. Valaistus koko Kallialan koulutielle ja Heinoontielle ja kevyenliikenteen väylä/järjestelyt Kallialan koulun ja Mottisen risteyksen välille ovat myös tärkeitä asioita asukkaille. 5.Koulu Marju Sundgrén esitteli oppilasmääräennusteita Kallialassa, Muistolassa ja Kaukolassa seuraavien kuuden vuoden aikana. Pohjoispuolella lapset vähenevät huolestuttavasti. Muistolan korjaus kaksisarjaiseksi- koulu tarvitsee paljon oppilaita ja korjaaminen kallista. Avointa tiedottamista ja laskelmia korjauskustannuksista kaivataan. Kallialan koululla on suuri merkitys yhdistysten kokoontumistilana ja toimipaikkana. Parina viime vuonna koululla on tapahtunut paljon puuhakkaiden opettajien ja vanhempien yhteistyönä. 6.Yritystoiminta Esko Piranen mainitsi useita projekteja, joita Kallialan seudulla on ollut viime vuosina maisemaan liittyen. Alueella on iso puunjalostuslaitos, peltisepänliikkeitä, partureita ja muita pieniä yrityksiä. 33

34 Rautatie ja maantie halkovat kylän. Alueen kehittyminen tuo väkeä koko kaupunkiin. Kaupunginjohtaja Paavo Salli kiitti asukkaita ehdotuksista, toiminta on positiivista ja kansalaislähtöistä. Kylien oma toiminta on vielä parempi kuin ehdotukset ja vetoomukset päättäjille. Vesijohdon ja viemärin sijoitus mietittävä tarkkaan, pitäisikö olla lähellä asutusta. Muistolan koulun valtionosuushakemus ja vanhempien aloitteet täytyy käsitellä yhtä aikaa valtuustossa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Välimäki kertoi kyläsuunnitelmien olevan positiivinen asia. Valtuuston kaavaseminaarissa pohditaan mm. alueen osayleiskaavaa. Taloudelliset asiat ja kylien kehittäminen täytyy yhteensovittaa. Kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arto Satosen mielestä liikekeskus on hieno ajatus. Asuntojen ja asuintonttien kartoitus on hyvä asia, tuovat lisää väestöä, mutta kuinka pian auttaa esim. koulujen oppilasmääriin. Kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto muisteli ensimmäistä kylän kaavoitusesitystä, joka heidän toimestaan ruksitettiin uuteen uskoon. Tämä toinen esitys ottaa huomioon osan niistä rukseista. Osayleiskaavaa mietitään ja valmistellaan parhaillaan ja maaseudun kehittämisen toimialue on juuri Kalliala-Vihattula-Heinoo alueella. Luonnoksen rajat voivat tarkentua vielä valmisteluvaiheessa. Maisema-alue ei kiellä rakentamista, mutta tähtää siihen että tärkeät maisemaelementit säilyvät. Maisemasuunnittelija Juha Mäkelä kertoi, että metsälain vaikutusta selvitellään ympäristöministeriöstä. Asukaskyselylomakkeita toivottiin lisää Kallialan alueelta. Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo kertoi läänintarkastajan olevan tulossa Muistolan koululle vielä samalla viikolla. Runkovesijohto saataneen aikaisintaan Viemäriä suunnitellaan välille keskusta- Karkku ja vesijohtoa välille keskusta - Häijää. Alueen TE-keskus voi myöntää avustuksia maatiloille veden hankintaan. Lauri Laurila mainitsi vuosiluokkien vähenevän n. 20 oppilaan vauhtia. Karkun lisäksi pohjoispuolelle riittää yksi koulu kaksisarjaisena. Valtionapua tuskin saadaan seuraavaan vuoteen. Valtionapua saa parhaiten peruskorjaukseen. Muistolan remontti on viety Sylvään lisärakennuksen edelle. Antti Jokinen kyseli mitä maisema-alueella saa tehdä, ja miten laajalle Pohjalanjärven suunta kuuluu alueeseen. Muistolan koulun rakennukset ovat melko suuret kaikkineen korjattavaksi, tarvitaanko kaikkea koulutiloiksi, vai onko edullisempaa rakentaa uusi koulu. Marika Kutila-Honko kertoi omia kokemuksiaanopettajana Muistolan sairastavuudesta ja toivoi lisätutkimuksia koulun kunnosta. Missä ovat edelliset raportit? Peruskorjauksen pitää olla hyvä. Timo Saarela kyseli kuinka tarkkaan tiedettiin Karkun koulun oppilasennusteet kun sitä remontoitiin ja rakennettiin. Esitettiin kysymys ovatko eri alueiden oppilaat tasa-arvoisia. Petri Koivu mietti millaiset perheet muuttavat Lousajan ja Nälkälänmäen tyhjeneviin asuntoihin. Marju Sundgrén muistutti, ettei Kallialan alueen lapsia automaattisesti laskettaisi Muistolaan. Eino Sato piti hyvänä kaupan saamista pohjoispuolelle, koska paljon pikkukauppoja on lopettanut. Markkinointi ja asukkaiden saaminen alueelle on vaikeaa, mutta haastavaa. Joka kylälle koulu on tärkeä. Jokin liikeidea kulttuurimaiseman ja vanhan kirkon rinnalle on tärkeää. Alueen toimintojen kehittymistä toivotaan ja niihin kannustetaan. Pauli Mäkelä kiitti päättäjiä mielenkiinnosta ja kehotti tutustumaan uusittuihin iltapäiväkerhotiloihin. Keskustelutiaisuus päättyi klo

35 Kallialan seudun kyläsuunnitelmatoimikunta Vammalan kaupunginhallitukselle Kallialan seudun kyläsuunnitelmatoimikunnassa on keskusteltu alueen liikennejärjestelyistä joissa voimakkaasti on esille tullut Sastamalankadun liikennejärjestelyt ja sen turvallisuus. Kallialan alueelle on rakennettu useita uusia omakotitaloja ja rivitaloja sekä alueelle on tullut teollisuutta. Alueen liikenne on kasvanut ja hankaloittanut jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaa ja turvallisuutta. Etenkin lasten vanhemmat tuntevat syvää huolta koulutien turvallisuudesta. Sastamalankadun jalkakäytävän-/ pyörätien puute ja nykyinen hoidon taso aiheuttaa kohtuutonta haittaa alueen asukkaille. Nykyinen tilanne: Satakunnantien, Sipintien ja rautatien välisellä alueella on noin 400 asukasta joista useat käyttävät päivittäin Sastamalankatua. Katu on ns. kokoojakatu, jolla on aamuisin ja iltapäivisin vilkas kouluja työmatka liikenne. Katua käyttää myös paljon Lousajan alueen autoilijat. Kadulle on määrätty neljänkymmenenkilometrin nopeusrajoitus jota tuskin kukaan noudattaa, vaan kadulla ajetaan yleensä ylinopeutta. Katu on päällystetty välillä Satakunnantie - Kampinkatu ja se on rakenteeltaan hyvässä kunnossa. Väli Kampinkatu - Sipintie on päällystämätön sorapintainen. Bussipysäkit ovat Satakunnantieltä lähtien Lousajankadun vastapäätä, Kallialankadun risteyksen läheisyydessä, Säiniön- ja Haronkatujen välissä. Aikaisemmin pysäkki oli myös Villenkujan läheisyydessä mutta se poistettiin kadunparannustöiden yhteydessä. Yhteistä näille pysäkeille on se, että niillä ei ole levennystä, vaan linja autot ottavat ja päästävät matkustajat pysäyttämällä normaalille ajokaistalle, tilanteen mukaan jopa osittain viereiselle ajokaistalle ja matkustajat joutuvat laskeutumaan miltei ojaan. Talvisin usein huonon aurauksen johdosta miltei ajouralle. Samoin tapahtuu linja autojen odottaminen, joka tuntuu varsinkin vanhemmista ihmisistä vaaralliselta kun hiekoitus on yleensä ollut myös huonoa. Erityisen vaarallinen pysäkki on Säiniön ja Haronkadun välissä oleva, sillä Satakunnantietä tultaessa on mäki Laurilan talon kohdalla joka peittää näkyvyyden ja pysähtymismatkaa on suhteellisen vähän. Villenkujan kohdalta poistettu pysäkki on aiheuttanut sen että linja-auto pysähtyy keskelle Sastamalan ja Kampinkatujen risteystä joka tukkii liikenteen Kampinkadulla jolloin sieltä ei pääse pois eikä sinne, niin kauan kuin rahastus tai muut toimenpiteet vaativat. Myös linja auton ohitus on hyvin vaarallista, koska katu laskee alaspäin ja samalla kääntyy. Näkyvyys Käenkujalta on muutenkin jo olematon ja sieltä tulevat ottavat miltei aina riskin tullessaan Sastamalankadulle. Ei myös ole oikein että matkustajat nousevat ja poistuvat linja autosta keskellä risteysaluetta. Vaaratilanteita on ollut useita. Jalkakäytävä aikaa Kampinkadusta päällystettynä mutta päättyy Selkolankadun kohdalla liittyen Sastamalankatuun. Melkein samalta kohtaa aikaa jalankulku ja pyörätie joka on vanhaa Häijään maantietä ja se päättyy Kallialankatuun. Väylä on valaisematon ja sorapintainen. Sateella kurainen ja epämiellyttävä. Tästä johtuen kulkijat-/ pyöräiljät käyttävät kesäisinkin mieluummin päällystettyä Sastamalankatua. Kallialankadun ja Niemen tehtaiden Satakunnantien puoleisessa liittymän välillä ei ole jalkakäytävää vaan kulkeminen tapahtuu aivan ajoradan reunassa. Talvisin ajoväylä on hoitotöistä johtuen hyvin usein noin 1,0-1,5 metriä kapeampi jolloin kulkijat joutuvat liikkumaan suorastaan autojen ajourassa. Polkupyöräily on jokseenkin mahdotonta sillä liukkaassa ajourassa ajaminen on hyvin hankalaa. Talvisin näiden vähäisten jaika-/ pyöräteiden hoito on luvattoman heikkoa. Poikkeuksetta ensin aurataan ja hiekoitetaan ajoväylät ja sitten myöhemmin vasta jalankulku-/ pyörätie osat ehkä vasta useiden päivien päästä useinkin vasta puhelinsoittojen jälkeen hoitotöistä vastaavalle henkilölle. Hiekoitushiekkojen poistoa pitäisi nopeuttaa, siten että ne voitaisiin poistaa miltei heti katujen kuivuttua. Nykyisin hiekkojen poisto on tapahtunut vasta toukokuun lopulla. Pölyhaitat ovat myös kohtuuttomat. 35

36 Kyläsuunnitelmatoimikunta esittää seuraavia parannustoimenpiteitä: - Jalkakäytävä rakennetaan välillä Selkolankatu- Satakunnantie mahdollisimman pian siten, että se on valaistu ja päällystetty. - Bussipysäkit jo olemassa oleville kohdille lisäyksenä poistettu pysäkki Kampinkadun ja Villenkujan väliltä, siten että se sijoitettaisiin Villenkujan ja Selkolankadun väliin jolloin se palvelisi parhaiten Kampinkadun ja Selkolankadun ympäristön asukkaita. - Katualueen hoitotasoa nostettaisiin siten että lumet olisi aurattu jalkakäytävillä ja ajoradalta ennen työmatka- ja koululaisliikenteen alkamista. Tämä parantaisi oleellisesti turvallisuutta ja helpottaisi liikkumista. - Että Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus aloittaa heti tarvittavat toimenpiteet esitetyn asian hyvään loppuun saattamiseksi. - Kaupunginhallitus nimeää yhdyshenkilön teknisestä palvelukeskuksesta joka toimii yhteistyössä Kallialan seudun kyläsuunnitelmatoimikunnan kanssa. Vammala Kallialan seudun kyläsuunnitelmatoimikunta Arvoisat päättäjät, Me allekirjoittaneet Kallialan koulun oppilaiden vanhemmat vetoamme teihin, ettei kyläkouluamme lopetettaisi. Olemme tyytyväisiä opetukseen ja haluamme lapsien jatkavan kyläkoulun turvallisessa, oppimiseen ja yhteisöllisyyteen kannustavassa ilmapiirissä. Vuosittain toistuva lopettamisuhka ei tue lasten koulunkäyntiä. Siksi toivomme, että koulun sulkeminen otettaisiin esiin uudestaan vasta siinä vaiheessa, jos lapsiluku hälyttävästi laskee. Kylässä valmistellaan kyläsuunnitelmaa, ja pyritään löytämään keinoja siihen, että uudet asukkaat löytäisivät miellyttävän asumisympäristön Kallialasta. Kyläkyselyn mukaan suurimpana uhkana kylän kehittymiselle koetaan koulun mahdollinen lopettaminen. Koulun sulkeminen ei tukisi kaupungin pohjoispuolen Pirkanmaan maakuntakaavassakin oletettua laajentumista Tampereen suuntaan. Kunnioittavasti, Vammalassa lokakuussa 2002 Allekirjoittaneet nykyisten ja osin tulevienkin oppilaiden vanhemmat Yli 90 % vanhemmista allekirjoitti anomuksen. 36

37 Painatusta ovat tukeneet: Arkkitehtuuritoimisto Marja Rauhala FinnPelti oy Heinon Leipomo ky JR - Pukimo Kalle Ylinen Kukat ja kivet Pirkko ja Reijo Pentti ay Kuljetusliike Heikki Haapanen ky Kuljetusliike Kauko Mäkinen oy LVI -Tamminen Maatalousyhtymä Lassi ja Pasi Ketola Mieliaitta Niemen Tehtaat Nöpö-Tuote Ky Parturi-Kampaamo Lappalainen Pasi Haakana Rakennuspalvelu Ari Hongisto Rakennuspalvelu Asko Pietilä Rakennuspojat oy Rakennusurakointi Toivo Myllymäki oy Suomen Metsätilat ky Tekstiilipaino Tertex oy Vammalan Hyötykeräys oy Vammalan peltisepät Vammalan Romu oy Vammaspaino

38 Kalliassa eletään Rautaveden kansallismaisemassa. Kyläsuunnitelma on osoitus Kallialan seudun asukkaiden uskosta kotiseutunsa tulevaisuuteen. Kallialan kyläsuunnitelma 2003