Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Kasvava Kallialan seutu

2 Kallialan kyläyhdistys Taitto Jorma Anttoora Vammala 2003 Vammaspaino

3 Kallialan kyläsuunnitelma Sisältö Kasvava Kallialan seutu 4 1. Seitsemän kylää 5 Mottiselta Vihattulaan 5 Suunnittelualueen kartta 6 Vanhan kirkon mailla 8 Postitien varrelta 9 Rautaveden kansallismaisema Kylä toimii 12 Elinkeinot ja yritystoiminta 12 Palvelut 13 Yhdessä toimien Kallialan kylien kehittäminen 18 Kaavaatilanne ja rakennusmahdollisuudet 18 Vesi ja viemäröinti 19 Liikenneolot 19 Kyläkoulu 21 Kotona Kallialassa Lähtöviivalla Toiminta-ajatuksia koottuna Lähteet ja liitteet 28

4 Kasvava Kallialan seutu Kallialan kyläsuunnitelma koskee Vammalan pohjoispuolen seitsemän vanhan kylän: Kallialan, Vihattulan, Pohjalan, Hätilän, Ruoksamon, Kahimalan ja Rautajoen muodostamaa seutua. Suunnitelma-alueena on pääpiirteittäin Kallialan vanha koulupiiri ja näin Kallialan seutu nimenä kuvaa luontevasti koko aluetta. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma visio tulevaisuudesta, siitä millaisessa kylässä he haluaisivat asua sekä toimintakuvaus, miten tähän tavoitteeseen päästään. Kallialan kylän kehittämisillassa helmikuussa 2002 päätettiin, että kyläsuunnitelma on tarpeellinen perusta monipuoliselle kehittämiselle ja oman kylän etujen valvomiselle. Kyläsuunnitelmatoimikuntaan valittiin huhtikuussa Pauli Mäkelä (pj), Marju Sundgren (siht.), Marjo Anttoora, Mauno Huhtala, Antti Jokinen, Tapio Nieminen, Panu Niemi, Jorma Pesonen, Esko Piranen, Pirjo Pitkäkoski, Marja Rauhala, Tauno Wiikari, Kalle Ylinen ja Arja Äijälä. Toimikunta kokoontui kesäkuussa. Hankkeesta vastaa Kallialan seudun kyläyhdistys ry. Suunnitelmatoimikunnan työskentely on tapahtunut kyläläisten kannalta tavallaan kriittisessä tilanteessa. Suomessa eletään poikkeuksellisen kuivaa vuotta. Vesi on tässä tuhansien järvien maassa ja myös oman kylämme kaivoissa vähissä. Kyläkoulu on jatkuvassa hälytystilassa - jatketaanko vai lopetetaanko. Vammalan kaupunki on muuttotappioaluetta, ja maassamme on voimakas asutuksen keskittymiskehitys. Nämä erityisongelmat ovat kaikesta huolimatta olleet lisävoimavara ja innostaja. Kylä on haastettu toimimaan. Kesällä 2002 toteutetulla kyläkyselyllä oli suuri merkitys kehitystarpeiden kartoituksessa. Näin siitä huolimatta, että vastauksia saatiin valitettavasti vain 56 eli vastausprosentti oli noin 15. Kallialan alueeseen vaikuttaa voimakkaasti sekä Rautaveden länsirannan että Vammalan keskustaajaman osayleiskaavat, jotka ovat parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmamme tukeutuu Vammala 2010-strategiaan eli Vammalan visioon, etenkin sen kohtiin "Laadukkaan asumisen ja yrittäjyyden Sastamala" ja "Maapolitiikalla on turvattu menestymisen mahdollisuudet" "Laadukas asuminen tarkoittaa viihtyisää, kansallismaisemaa hyödyntävää asumisympäristöä, jossa on väestöpohjan tarvitsema niin julkinen kuin kaupallinen hyvä palvelutaso. Turvallisuudella, osallisuudella sekä lapsiperheiden tarpeet huomioivalla politiikalla mahdollistetaan asukkaiden hyvä elämänlaatu." "Maapolitiikalla luodaan edellytykset Vammalan kaupungille kehittyä vision mukaisena laadukkaana asuinpaikkana. Käytännön kaavoitustyössä tämä tarkoittaa monipuolisen ja houkuttelevan tonttitarjonnan luontia sekä riittäviä aluevarauksia turvaamaan maisema-arvot ja keskustaajaman vehreys. Myös nykyisten asuinalueiden viihtyisyyttä ylläpidetään ja parannetaan. Maaseudun kehittymiselle luodaan edellytyksiä tukemalla kylien täydennysrakentamista ja muita elävöittäviä toimenpiteitä kyliin liittyvillä kehittämisen kohdealueilla." Kallialan seutu on keskustan läheisyydessä sijaitseva rauhallinen, kulttuurimaisemaa vaaliva, elävä ja tulevaisuudessa kasvava sekä palveleva kylä. Kallialan kylä muodostaa taajaman kaupungin reunalla ja Vammalan keskustaan on matkaa alueen reunamiltakin Pohjalan periltä kymmenisen kilometriä. Kylien erilaisuus on tehnyt suunnitelman teosta haastavan. Kuinka voisi vastata samalla maaseutumaisen ympäristön ja tiiviimmän omakotialueen asukkaiden tarpeisiin? Seudullisen yhteenkuuluvuuden luominen vaatii enemmän kuin vain suunnitelman. Se on elävä haaste, kuten tämän suunnitelman jatkokehittäminen ja toteuttaminenkin. Voidaan sanoa, että kylä on kaupungin perheenjäsen. Jokaisen jäsenen hyvinvointi heijastuu koko perheen vointiin ja ilmapiiriin. Sama pätee myös kylän sisällä. Jokainen talous on perheenjäsen, ja kylänä muodostamme perheen, joka katsoo maailmanmenoa samalta kulmalta. Jokainen perheenjäsen kaipaa yksityisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä. Lopulta jokaisen yksilön hyvinvointi heijastuu kylän henkeen. Parhaimmillaan kylä muodostaa verkoston, jossa kaikki eivät voi huolehtia kaikista, mutta jokaisella on naapuri tai ystävä, jolle voi tarjota auttavan käden. Kaikki eivät ymmärrä kaavoituksesta tai kahvituksesta, mutta yhdessä jakamalla jokaiselle tehtävälle löytyy tekijä ja asian eteenpäin viejä. Ajatusta voi jatkaa vielä niin, että kyläsuunnitelma on myös eräänlaista perhesuunnittelua. Me Kallialassa haluamme, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, jotka tuntevat itsensä tervetulleiksi. Vammalassa on meneillään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukema kylien kehittämishanke, jossa myös Kallialan seudun kylät ovat mukana. Hanke hallinnoidaan Hoikan opiston kautta. Kiitämme hankkeen neuvoja Ilpo Korkalon avusta. Olemme kiitollisia myös hankkeelta sekä paikallisilta yrityksiltä suunnitelman painatustyöhön saamastamme taloudellisesta tuesta. 4

5 1. Seitsemän kylää 1.1 Mottiselta Vihattulaan Kallialan seutu eli alue, jota kyläsuunnitelma koskee, muodostuu Vammalan Vihattulan ja Kallialan osa-alueista ja pienestä osasta Lousajaa. Rautatie ja Häijääntie rajaavat seutua keskustasta päin lähestyttäessä. Alue alkaa niin sanotusta Mottisen risteyksestä eli Niemen tehtaiden tienoilta. Rautaveden ranta on alueen luonnollinen raja Haapakalliolta entiselle Karkun rajalle. Rautatiestä raja poikkeaa Sipintien kohdalta radan takaiselle alueelle kohti Pohjalanjärven perukoita. Vanha Karkun kunnan raja erottaa Kallialan alueen Heinoon suunnalla. Suunnitelma-alueella asuu noin 700 vammalalaista. Lähes neljännes asukkaista on alle 17- vuotiaita. Osa aikaisemmin vakituisista asunnoista on nykyisin vapaa-ajan käytössä ja erityisesti Vihattulassa Rautaveden rannalla on kesäasuntoja. Kallialan-Vihattulan alueet ovat Vammalan ja entisen Tyrvään kunnan historiassa olleet erittäin merkittävässä asemassa. Näillä kylillä on ollut niin kirkon, koulun, kulkutautisairaalan, juhannusjuhlien ja monen muunkin koko Vammalan alueen asukkaille tärkeän toiminnan kannalta keskeinen merkitys. Vammalan keskustan läheinen sijainti ja samalla rauhallinen ympäristö tekevät Kallialan seudusta miellyttävän asua. Alueella on runsaasti aitoa maalaismaisemaa ja ranta-alueita. Seudun kylärakenne on väljä. Alueelta löytyy yksittäisten talojen muodostamaa helminauhaa sekä lounaisessa osassa tiheämpää taajama-asutusta. Asuinrakennukset vaihtelevat elävästi hyvin vanhoista hirsitaloista, uusiin moderneihin rakennuksiin. Kylään on muutettu maaseudun rauhaan ja takaisin omille juurille. Kyläkyselyn mukaan seudun erityisinä vahvuuksina pidetään yhtäältä pienen ja suuren keskuksen, eli Vammalan keskustan ja Tampereen läheisyyttä, ja toisaalta sen luonnonläheistä ja maaseutumaista ympäristöä. Työmatka Tampereelle on ajallisesti lyhyempi kuin esimerkiksi monista Helsingin lähiöistä keskustaan. Ellivuoren laskettelukeskukseen on alle puolen tunnin ja Lakeside & Country Clubin 36 reikäiseksi laajenevalle golfkentälle alle viidentoista minuutin automatka. Kalavedet ovat kävelymatkan päässä. Tampereen kasvu voi purkautua Kallialaankin saakka, jos seutu esimerkiksi lasten kasvuympäristönä koetaan työmatkan lisäkilometrien arvoiseksi. Vammalassa on arvioitu, että tällainen vaikutus olisi vain itäisillä kylillä, mutta länsirannalla uskotaan omaan vetovoimaan. Pirkanmaan maakuntakaavassa oletetaan Vammalan kasvavan pohjoispuolella oman koulumme suuntaan eli kohti Tamperetta. Poussan rakennuksia Rautajoen kylässä. Into Linturi

6 Suunnittelualueen kartta Pohjalan talo Kansallismaiseman hoitajat Pohjala Pohjalanjärven peltoa Ruoksamon maisema ennen Kahimala Heinon kyläkauppa Ruoksamo Rautajoki Vammaspaino Äetsään Kalliala Keskustaan Vanhankirkonniemi Niemen tehtaat 6

7 FinnPelti Postitien kilometripylväs Kallialan koulu Rautajoen kartano Vihattula Hätilä Hukkala Mieliaitta 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 km Tyrvään Pyhän Olavin Kirkko 7

8 Vaikka nykyinen keskittymiskehitys jatkuisi, Kallialan seudulla on kasvun mahdollisuuksia. Kyläsuunnitelman teon kannalta Kallialan alue on haastava. Elinvoimaisuutta on haettava kunnioittaen seudun poikkeuksellisen kaunista maisemaa ja ottaen huomioon sekä maaseutumaisen asutuksen että Satakunnankadun läheisyyteen sijoittuvan tiiviimmän asutuksen. Kalliala Kallialan kylä alkaa Mottisen risteykseltä ja vanhin alue sijaitsee Vanhankirkonniemen läheisyydessä. Sen kantatiloja ovat Sarkonen, Piranen, Rauva, Mottinen, Haro, Juusela, Lyöri, Isokäki, Vähäkäki, Laurila, Tassari, Sipi, Ranta ja Kamppi. Kylässä on runsaasti uutta asutusta. Ruoksamo Kylä sijaitsee peltoaukealla vanhan Turku- Tampere tien eli Kallialan koulutien molemmin puolin. Kylän kantatiloja ovat Kolari ja Jarkko. Kahimala Kahimala ja kantatila Kahimala ovat Ruoksamon vieressä radan toisella puolella. Rautajoki Rautajoen kartano vanhoine alustalaisineen muodostaa Rautajoen kylän. Kartanon torppia oli viime vuosisadan alussa ennen maanvuokralain mukaista erottamista kahdeksan mm. Poussa, Koivuranta ja Hasari. Vihattula Vihattulan kylä on Rautajoen itäpuolella. Kylän vanhoja tiloja ovat Uotila, Inkilä, Äijälä, Turri, Unkeri, Koskelo, Kaarle ja Kuuttila. Hätilä Kylä sijaitsee Kallialan seudun koilliskulmassa, Vihattulan ja vanhan Heinoon rajan välissä, Heinoontien ja Rautaveden rajaamalla alueella. Hätilän talo on jaettu Alasen ja Ylisen tiloiksi, joista Alanen on nykyisin taas nimeltään Hätilä. Pohjala Pohjalan kylä on Rautajoen luoteispuolella. Kylän kantatila on vanha ratsutila Pohjala, josta on syntyisin pappi ja historioitsija Erik Lencqvist. Talo sijaitsee Pohjalantien varressa, upeassa maisemassa entisen Pohjalanjärven, nyt viljavan peltoalueen, itärannalla. 1.2 Vanhan kirkon mailla Vanha kansantaru kertoo, että Kallialan saarella, nyt jo niemellä, on ollut ikivanha pakanallinen uhrilehto. Katolinen kirkko on tarun mukaan sijoittanut kirkon uhrilehdon paikalle saadakseen pakanallisen väestön paremmin taipumaan kirkon kuriin. Kolarin ja Jarkon talot Ruoksamon kylällä. 8

9 Rauta- ja Liekoveden rannoilla olevat viljavat maat tarjosivat jo varhain hyvät edellytykset voimakkaalle maanviljelyksen kehitykselle. Se nosti kansan varallisuutta niin, että tyrvääläiset pystyivät jo varhaisessa vaiheessa, ja 1500-luvuilla, rakentamaan kaksi omaa suurta kivikirkkoa Sastamalan kirkon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkon. Tyrvään seutu sai maksaa piispanveronsa viljana eikä enää turkiksina. Keskiaikaiset tilit ja seurakunnan taloudenhoitoa koskevat asiakirjat vuosilta ovat tallessa. Vanha kirkko oli ympärivuotisessa käytössä vuoteen 1855 asti, jolloin uusi kirkko valmistui. Vanha kirkko, josta nykyisin käytetään nimitystä Pyhän Olavin kirkko, on edelleen Kallialan ja koko Vammalan seudun tunnetuin rakennus. Syynä ei ole ainoastaan kirkon ikä vaan vammalalaisten ainutlaatuinen talkoohenki kirkon kunnostamisessa sekä ennen että jälkeen tuhopolton. Vanha kirkko paloi Kirkon korjaus valmistuu kuluvana vuonna ja se siunataan uudelleen käyttöön elokuussa Vuosittaista Tuomaankirkkoa vietettiin vuonna 2002 jo lähes valmiissa rakennuksessa. Pyhän Olavin kirkko on suosittu vihkikirkko ja huomattava matkailunähtävyys, johon tutustuu joka vuosi runsaasti vierailijoita. Myös seudun asukkaat arvostavat kirkkoa oman alueen historiallisena kohteena ja Vanhankirkonniemeä arvokkaana luontokohteena. Voisi sanoa, että Vanhankirkonniemi on Kallialalle samanlainen ylpeys kuin kirkkosilkki muinoin talon emännälle. Sitä vaalitaan huolella ja sitä näytellään mieluusti. Kirkko antaa koko alueelle historiallisen ilmapiirin, jossa samalla elää into jatkaa vanhaa asutusperinnettä. Kirkko on ollut suosittu maalauskohde. Esimerkiksi taiteilija Into Linturi ( ) on maalannut siitä lukuisia tauluja. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela maalasi kirkon lähellä Sipin talon pihamaalla taulun Poika ja varis vuonna Tarina vanhan kirkon huutokaupasta Joskus silloin, kun Tyrvään uusi kirkko valmistui seurakunnan isät miettivät mitä vanhalle kirkolle tehtäisiin. Päätettiin, että pidetään huutokauppa ja myydään eniten tarjoavalle. Huutokauppa pidettiin ja Pirasen silloiselle isännälle kirkko sitten tuli, mutta kaupan ehdoissa oli, että rakennus on pois siirrettävä. Pirasen isäntä katseli vähän aikaa isoja kiviä ja totesi:" Taitaa muuten olla vähän liian iso homma, mutta eiköhän se heinälatona käy" Postitien varrella Kallialan seudun läpi kulkee vuosisatoja vanha Turku-Tampere postitie. Uusi tie eli Häijääntie avattiin liikenteelle Osa postitiestä tunnetaan nykyisin Kallialan koulutienä, jota 9

10 pitkin kylän koululaiset ovat vuosikymmeniä ottaneet ensimmäiset askeleet opin poluilla. Kalliala sai oman koulurakennuksen 1910 Rautajoen kartanon lahjoittamalle maapalalle, nykyisen Häijääntien ja Kallialan koulutien väliin. Koulun on suunnitellut rakennusmestari Jeremias Pirjola. Alakoulurakennus, nykyinen liikunta- ja veistotila, valmistui vuonna Koulua oli pidetty jo vuodesta 1906 Vihattulan kylän Koskelon pirtissä. Sitä ennen mainitaan Kallialassa pidetyn sunnuntaikoulua 1850-luvulla. Koulu on edelleen opetuskäytössä ja kyläläisten erityisenä toiveena on, että näin olisi myös jatkossa. Moni koululainen ylittää matkallaan rautatien niin sanotun Rautajoen ylikäytävän kohdalla. Rautahepo on puuskuttanut kylien halki jo vuodesta Kallialan seudulla sijaitsi aikaisemmin kaksi pysäkkiä, Rautajoki ja Käki, joista pääsi junaan. Pori-Tampere rataosuus on nykyisin sähköistetty. Koulu oli alueen ensimmäisten sähköistettyjen rakennusten joukossa. Pohjalan taloon Pohjalanjärvelle saatiin sähkö myös 1910-luvulla ja Vihattulan kylään kymmenisen vuotta myöhemmin. Monet seudun talouksista sytyttivät sähkövalon vasta toisen maailmansodan jälkeen. Siirtolaisasutus oli tuonut uusia asukkaita ja uudisrakennuksia. Pohjalanjärvi, jota lienee kutsuttu myös Rautajärveksi, kuivattiin Toisen maailmansodan jälkeen järveä ojitettiin lisää ja maata saatiin käyttöön yli kahdeksankymmentä hehtaaria. Pääjärvestä lähtevä Rautajoki virtaa paikoin lähinnä puroa tai pelto-ojaa muistuttavana laskien Rautaveteen lähellä Rautajoen kartanoa. Kartano on muodostunut kylän seitsemän talon yhdistelmänä. Tila oli useita kymmeniä vuosia verovapaa säteri, joka muuttui 1600-luvun lopulla veronalaiseksi ratsutilaksi. Kartanosta on puhuttu vasta 1880-luvulta lähtien. Rautajoen kartanon 1700-luvun lopulla rakennettua päärakennusta laajennettiin vuonna 1911 Jeremias Pirjolan suunnitelmien mukaan. Perusteellisen uudistuksen jälkeen rakennus edustaa jugend-tyyliä. Kartanon talousrakennuksista vanhimmat ovat ilmeisesti noin kolmesataa vuotta vanhoja. Pihapiirin tuntumassa on rautakautisia hautakumpuja, ja tilan kellaria kaivettaessa paikalta löytyi useita rintasolkia, rannerenkaita ja keihäänkärkiä. Vanhan kirkon ja Rautajoen kartanon välille Rautaveteen jää Käräjäkallio niminen kallioluoto. Saarella on 1600-luvun puolivälissä noitavainojen aikaan poltettu tietäjänä ja tautien parantajana tunnettu Valpuri Kyni. Kyläkyselyssä tuli esiin, että muistoissa ja tarinoissa on erityisesti säilynyt Vihattulan kesäjuhlat. Vihattulanniemessä järjestettiin luvuilla juhannusjuhlia, joihin osallistui laajasti maakunnan väkeä. "Jutellaan Rautajoessa olleen Venäläisen tulon esillä emäntänä ylpeän rouvan, joka ei uskonut köyhtymistänsä mahdolliseksikaan, sanoi: "mikä juurtuneen pajun hävittää" ja heitti kultasormuksen järveen lausuen: "se on yhtä mahdotonta, kun ton takasintulo"; sitten saatiin hauven vatsasta tämä sormus, ja kohta tuli vihollinen; rouva kiitti kun pääsi pakoon tyhjin käsin, hame huppuna, palasi monen vuoden perästä ryysyissä ja näki Rautajoen vainiot kasvavan pitkiä pajupensaita, Vihattulan vuohet pajuja pätkimässä." Warelius 1.4. Rautaveden kansallismaisema Kallialan seutu on osa kansallisesti merkittävää Rautaveden kulttuurimaisemaa. Alueen katsotaan kuuluvan erityisen hienojen maisema- Maisema oli ennen nykyistä avoimempaa. Kuvassa Rautajoen kartanon ympäristöä. 10

11 alueiden joukkoon. Näkymiä luonnehtivat peltoaukeat, asutusryppäät rannan tuntumassa, kulttuurimuistomerkit ja arvokkaat rakennukset, vanhat rakennusryhmät pihapiireineen, metsäsaarekkeet, Vihattulan ja Kallialan katajakedot sekä Pohjalan haat. Pyhän Olavin kirkon niemi ja Kallialan kylä ovat rakennettuna ympäristönä valtakunnallisesti merkittäviä, erityisesti mainitaan myös Rautajoen kartano. Kallialan-Vihattulan maisemaa on kuvattu Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelmassa seuraavasti: "Maisema on alavimpia laaksoja lukuun ottamatta kauttaaltaan pienipiirteistä "inhimillistä" vyöhykettä, toisin sanoen siinä on runsaasti edullisia asuinpaikkoja, jotka ovat olleet käytössä jo vuosituhansia. Tyrvään vanhan kirkon sijainti niemellä veden äärellä on Suomen kauneimpia. Lukuisat perinnemaisemat ja perinnebiotoopit kruunaavat kulttuurimaisemaa." Kallialan seudulla on toteutettu kulttuuriympäristöjen kehittämishanke, jossa maanomistajat ovat talkooavulla avanneet näkymiä Rautavedelle ja Vanhalle kirkolle. Vanhankirkonniemeen on valmistunut maaliskuussa 2003 erillinen kehittämishanke, johon liittyy myös maisemanhoitosuunnitelma. Tyrvään Pyhän Olavin kirkonseudun kehittämishankkeessa on pyritty laatimaan kulttuurimaiseman maisemanhoitosuunnitelma kirkon ympäristöön ja siihen liittyvälle Kallialan kylän alueelle. Kirkon läheisyydessä sijaitsevia Kallialan ketoja on hoidettu jo pitkään perinteisesti laiduntamalla varoen rehevöitymistä. Kasvillisuus onkin säilynyt edustavana, sillä alueelta löytyy muun muassa kissankäpälä, mäkitervakko, ketoneilikka, mäkikaura, pölkkyruoho ja harvinaisemmat jalkasara ja nuokkukohokki. Koko Pirkanmaalla on ketoja eli kuivia niittyjä hyvin vähän. Siksi oman alueemme kedot ovat erityisen tärkeitä. Ympäristöministeriö on myöntänyt määrärahan Rautaveden länsirannan maisema-aluehankkeeseen. Ministeriö tekee myös lopullisen päätöksen maisema-alueesta. Hankkeen tarkoituksena on ylläpitää vanha avoin viljelymaisema, säilyttää alueen historian kannalta merkitykselliset kyläryhmät ja rakennuskokonaisuudet ja vanha Kallialan kautta kulkeva Häijääntie eli entinen Tampere-Turku -tien osuus. Samalla halutaan turvata alueen elinvoimaisuus ja perinteisten maaseutuelinkeinojen harjoittaminen eli kysymys ei ole alueen maiseman "museoinnista". Maisemat edistävät myös matkailua. Kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti muinaismuistolain mukaisia kohteita, muun muassa useita rautakautisia röykkiöhautoja. Harva Häijääntietä kulkeva tietää Vanhankirkonniemen laidunmaita ihaillessaan, katselevansa vaikkapa rautakautista kalmisto- ja laidunketoa. Maanomistajilla on merkittävä vastuu näiden alueiden säilymisestä ja muutenkin erityisesti maisema-alueella on vältettävä maisemaa vahvasti muuttavia toimenpiteitä. Kyläsuunnitelman yhteydessä ei tehdä maisemanhoitosuunnitelmaa, koska suuri osa Kallialan seudusta tulee saamaan hoito-ohjeet kansallismaisemahankkeen yhteydessä. Alueelta on tehty jo useita erilaisia selvityksiä, joissa on annettu hoito-ohjeita. Selvityksiä voitaneen soveltaa myös alueilla, jotka eivät kuulu varsinaiseen rajattuun maisemaan. Myös hoitotoimien rahoitusmahdollisuudet selvitetään maisemahankkeen yhteydessä. Suurin osa maisema-alueesta on yksityisessä omistuksessa. Kyläläiset moittivat seutua toisaalta yleisilmeeltään heikoksi. Tämän mielikuvan poistamiseksi tarvitaan sekä asukkaiden että kaupungin toimintaa. Jokainen kyläläinen huolehtii maisemasta erityisesti oman pihapiirinsä osalta. Kaupungin toivotaan toteuttavan suunnitellut puistoalueet ja kunnostavan omat maaalueensa. Vammalassa on mahdollisuus saada maksutonta perinnerakennusmestarin neuvontaa. Palvelua voi tiedustella Pirkanmaan maakuntamuseon kautta. Perinnepihaneuvonta tukisi tätä rakennetun ympäristön maisemanhoitoa. Lisätietoa: Pirkanmaan maakuntamuseo p (perinnerakennusmestari Koiranen) Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehittämishanke: Rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Maisemaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Luontoselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Kulttuuriympäristöjen maisemanhoitoohjelma (Suunnittelukeskus Oy, 2000) Pirkanmaan perinnemaisemat, Pirkanmaan ympäristökeskus Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, Tampereen seutukaavaliitto B 174, Vammalan arvokkaat luontokohteet. Tampereen seutukaavaliitto D 95 ja Vammalan ympäristönsuojelulautakunta

12 2. Kylä toimii 2.1. Elinkeinot ja yritystoiminta Kallialan seutu on vuosisatoja vanhaa, perinteistä maatalousaluetta. Monet tilat ovat olleet sukupolvia saman suvun hallussa. Maatilojen päärakennukset ovat sijoittuneet kumpuilevien peltojen korkeimmille kohdille. Isojaon jälkeen on monia tiloja yhdistetty ja näin saatu tiloista elinkelpoisempia. Nykyisin Kallialan seudun maatilat ovat pääosin viljanviljelytiloja. Maidontuotantotilat ovat vähentyneet koko Suomen maatalouden rakennemuutoksen mukana. Tulevaisuudessa maanviljely keskittyy lähinnä Nykyisin yritystoiminta on keskittynyt lähinnä Sastamalankadun varteen. Suurin yritys alueella on Niemen Tehtaat Oy, joka valmistaa lähinnä huonekaluja. Yrityksessä on noin sata työntekijää. Lisäksi suurimpia työnantajia ovat kirjapainoalan yritys Vammaspaino sekä NH- Koneistus Oy, joka valmistaa metallialan tuotteita. Juuselan alueella on Heinon kyläkauppa ja leipomo sekä useita eri alojen pieniä yrityksiä. Kallialan alueella on myös kuljetusliikkeitä, joista mainittakoon mm. puutavaraa ja suolaa kuljettava H. Haapasen kuljetusliike sekä Vammalan Hyötykeräys Oy, joka kerää Vammalan paperit ja pahvit uusiokäyttöön. Laurilan hevoset laiduntavat Kallialan kylällä. Pohjalanjärven ja Vihattulan peltoaukeille. Lähimpänä kaupungin keskustaa olevat pellot on varattava yhdyskuntarakentamiseen. Yritystoiminta on Kallialan alueella uudempi ilmiö kuin perinteinen maatalous. Tuttua on silti pienyritystoimintakin; suutarit ja räätälit ovat pitäneet kyläläiset kengissä ja vaatteissa. Useampi seppä on kengittänyt hevoset ja pajoissa on tehty maatyökaluja. Myös kauppatoiminta on ollut vilkasta. Vanhan Turku- Tampere valtatien varressa on ollut välillä Vihattula - Kalliala parhaimmillaan kymmenkunta sekatavarakauppaa. Pohjalassa oli aikoinaan myös saha. Kallialassa on myös peltisepänliikkeitä. Vihattulassa on FinnPelti Oy niminen liike, joka työllistää kymmenkunta työntekijää. Tyrvään vanhan kirkon maisemassa toimii alueen matkailuyritys Mieliaitta, jonka palveluksiin kuuluvat mm. mökin- ja savusaunan vuokrauspalvelu ja kesäkahvila joka päivä toukokuun alusta elokuun loppuun. Omalta kylältä löytyy myös taksiyrittäjiä. Vammalan pohjoispuolelta puuttuu monipuolinen elintarvikeliike ja Kallialan seudulle tarvittaisiin myös huoltoasema, erityisesti vanhaa siltaa korvaamaan suunnitellun Kilpinokan sillan toteutuessa. 12

13 Pentin puutarhan viitoitus Vihattulan-tien varressa kaunistaa maisemaa kukka- ja risutyöasetelmilla. Seppä Heikki Häkkinen oli vielä kahdeksankymmenvuotiaana kovakuntoinen mies. Kun sepäntyöt eivät kuitenkaan enää käyneet, päätti hän hakea kevyempiä hommia. Hän meni työvoimatoimistosta kyselemään töitä ja esitti asiansa toimiston tytölle. Syntyi seuraavanlainen keskustelu. Heikki: "Tulin kattoon löytyskö tyätä". Tyttö: "Valitettavasti ei meillä ole nyt tarjota sopivaa". Heikki: "Eikö olisi jotain kevyempää". Tyttö: "Pappa taitaa olla jo vähän vanha." Heikki: "Olis eres istumatyätä". Tyttö: "Ei sitä nyt ole". Heikki: "No ompas sullaki"! 2.2 Palvelut Kylän sijainti lähellä Vammalan keskustaa tuo autollisten ulottuville laajan palvelutarjonnan ja harrastusmahdollisuudet. Kallialan seudulta on kuitenkin muutettu pois palvelujen puuttumisen vuoksi. Peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, ovat pitkän matkan päässä. Julkisen liikenteen vähäisyys tai puuttuminen kokonaan hankaloittaa autottoman asumista alueella. Paikallisliikenne noudattaa pääosin koululaisliikenteen aikatauluja ja kulkee lähinnä vain Häijääntietä, Sastamalankatua ja Sipintietä. Kevyenliikenteenväylien vähäisyys tekee pyöräilyn ja kävelyn vaaralliseksi. Kylän elävyyden kannalta keskeinen palvelu on oma koulu. Kallialan koulu on luokkien nykyaikainen, rauhallinen pienkoulu maaseutumiljöössä aivan kaupungin kyljessä. Koulussa on kaksi yhdysluokkaa. Lukuvuonna oppilaita on ollut 30. Vuoteen 2007 saakka ennakoitu oppilasmäärä pysyy suunnilleen samana. Koulun liikuntarakennuksessa toimii iltapäiväkerho. Viidennelle luokalle oppilaat siirtyvät Lousajan alueella sijaitsevaan Muistolan kouluun, jonka alaisuuteen Kalliala kuuluu. Koululla käy lukuvuoden aikana keskiviikkoisin kirjastoauto, jonka palvelut on tarkoitettu koululaisten lisäksi myös muille kyläläisille. Kirjastoauto pysähtyy myös Vihattulassa Heinoontien ja Vihattulantien risteyksessä, vanhan kumikorjaamon luona ympäri vuoden. Tarkempaa aikataulua voi tiedustella kirjastosta, ja uusista pysähdyspaikoista voi esittää toivomuksia. Kallialan koulua käytetään kyläläisten kokoontumispaikkana kokoustilana ja tapahtumia järjestettäessä. Koulun pihassa on VPK:n ja kyläläisten yhdessä ylläpitämä valaistu jääkiekkokaukalo. Talvista liikuntaa on tukenut Vammalan Kuntourheilijat ry:n ja erityisesti Altti Myllymaan ylläpitämä Romminvuoren latu, joka on ollut ahkerassa käytössä. Vammalan opisto järjestää koulun salissa naisten jumppaa maanantaisin. Opiston kautta on mahdollisuus saada alueelle myös muita harrastusryhmiä kyläläisten toivomusten mukaan. Kyläsuunnitelma-alueella ei ole päiväkotia eikä esikoulua. Päivähoitoon on mahdollisuus perhepäivähoitajalla ja Mottisen risteyksen tuntumassa sijaitsevassa Koiramäen päiväkodissa. Koiramäen ja Muistolan päiväkodeissa on myös esikouluryhmät. Lapsille tarvittaisiin hyvä leikkipuisto. Kallialan seudulla on kaksi yleistä uimarantaa. Vihattulan ranta olisi kunnostettuna syvyydeltään sopiva lasten ranta, jossa voitaisiin mahdollisesti järjestää uimakouluja. Ranta oli aiemmin ahkerassa matonpesukäytössä, mutta paikalla ei ole enää mattolaituria eikä rannalle sijoittuvaa pesupaikkaa. Uimista hankaloittaa veneiden säilyttäminen rannassa. Vanhankirkonniemessä on laituri, joka soveltuu uimareiden käytön lisäksi myös veneiden rantautumiseen. Vanhankirkonniemen laituri on yksi etappi merkityllä venereitillä Hartolankoskelta Vammalasta Nokian Meloon. Rantautumismahdollisuus ylläpitää vanhoja perinteitä, sillä Rautavedellä liikuttiin yleisesti höyryaluksella linja-autoliikenteen yleistymiseen asti. Tyrvään seurakunta järjestää lapsille pyhäkoulua, koululaisille hartaushetkiä ja varttuneemmalle väelle diakonia- ja lähetyspiirejä sekä vuosittain perinteiset kinkerit. Vanhassa kirkossa järjestetään vuosittain joitakin jumalanpalveluksia. Kesälomalaisten kirkkohetki ja Tuomaankirkko lyhtykulkueineen ovat jo perinne. Lähtevä posti on mahdollista saada liikkeelle 13

14 omasta laatikosta noutamalla postista kantajalle tarkoitettu heijastinmerkki. Seudun reunamille kaivataan päivälehtien varhaiskantoa Yhdessä toimien Kallialan seudun asumismukavuutta ja viihtyisyyttä lisää monipuolinen vapaaehtoistoiminta. Erilaiset kyläläisten yhteenliittymät ovat tärkeitä toimijoita, jotka palvelevat koko kylän asiaa. Kyläkyselyssä kylän vahvuutena ja mahdollisuutena pidettiin jo nyt vireitä yhdistyksiä ja seuroja. Kallialan seudun kyläyhdistys ry Kallialan seudun vilkkaan yhdistystoiminnan lisäksi suunniteltiin kyläyhdistystoimintaa kesäisenä iltana 1999 Kallialan koulun pihalla. Paikalla oli noin viisikymmentä henkilöä. Yhdistys rekisteröitiin Kallialan seudun kyläyhdistyksen nimellä. Hallitukseen valittiin seitsemän henkilöä, joista puheenjohtajaksi valittiin Marju Sundgrén. Yhdistyksen pääasiallisena toimialueena ovat Kallialan, Ruoksamon, Vihattulan ja Pohjalanjärven kylät. Alueen muiden yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä. Vuosittain on järjestetty toimintapäiviä, mm. pyöräretki, kävelyilta ja saunailta. Kesäretkiä on tehty Ähtärin Eläinpuistoon, Yyteriin ja laivaristeilylle. Kallialan koululla on vanhempainyhdistyksen kanssa järjestetty talvirieha maaliskuulla. Tapahtuma on kerännyt paljon koko perheitä talvisiin leikkeihin ja yhdessäoloon. Talviriehan tuottoa on käytetty mm. iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen. Yhdistys on perustamisestaan saakka järjestänyt koululla iltapäiväkerhon 1-4 luokkalaisille. Kerholle on ollut tarvetta, sillä parhaimmillaan kerholaisia on toistakymmentä viettämässä iltapäivää koulun jälkeen ohjaajan kanssa. Ohjaajat ovat olleet pääosin työllistämistuella palkattuja henkilöitä. Lasten iltapäivä on kulunut pelaten, leikkien ja läksyjä tehden. Pieneen kerhomaksuun sisältyy välipala, askartelutarvikkeita ja lasten vakuutus kerhoaikana. Iltapäiväkerho on toiminut liikuntarakennuksen aulatilassa, ja kerholaiset ovat saaneet käyttää myös pihaa, liikuntasalia ja koulun keittiötä. Kyläyhdistys on hankkinut oppilaille välituntikäyttöön mm. lumilapioita ja liukureita. Yhdistyksellä on menossa viides toimintavuosi. Jäsenmäärä on noin 50 henkilöä. Kyläkyselyn yhteydessä saatiin uusia jäseniä, mutta uusia jäseniä alueelta toivotaan edelleen. Kyläyhdistys tekee työtä alueen kaikkien ihmisten hyväksi. Lisätietoja: Marju Sundgren p Arja Äijälä p Lasten luutapalloturnaus kyläyhdistyksen järjestämässä talviriehassa. 14

15 Kallialan koulun vanhempaintoimikunta Ennen joka koululla oli oma johtokuntansa ja sillä määrättyjä tehtäviä. Nykyisin Kallialan koululla toimii vanhempaintoimikunta, johon kuuluu kuusi nykyisten koululaisten vanhempaa. Uusia jäseniä toimikuntaan on valittu koulun vanhempainillassa. Toimikunta on kokoontunut 2-3 kertaa vuoden aikana. Muita tapaamisia ovat olleet koulun pihan haravointi- ja siivoustalkoot sekä teatteriretket, joulu- ja kevätjuhlien avustamiset kahvitarjoiluineen. Ompelutaitoiset äidit ovat loihtineet juhlien esityksiin tonttu - ja enkelipukuja. Vanhempaintoimikunta on tukenut koulun säilymistä kylällä ja edustajia on ollut mm. erilaisissa kouluasioiden keskustelutilaisuuksissa. Omassa koulussamme olemme voineet todeta kaikkien toimivan yhteisten päämäärien eteen ja perheet ovat tutustuneet lasten kautta myös toisiinsa. Koulun vanhempaintoimikunta : Siru Laurila, Pertti Lempinen, Marju Sundgrén, Tiina Tuominen, Tuula Valtanen, Arja Äijälä Kallialan Vesa Kallialan Vesa perustettiin vuonna 1948 voimistelu- ja urheiluseura Tyrvään Voiman alaosastoksi. Perustettaessa seura oli emäseura Voiman (VSV) tavoin vahva yleisseura, jonka lipun alla harrastettiin hyvin monenlaisia urheilumuotoja mm. yleisurheilua, hiihtoa, suunnistusta sekä jalka- ja pesäpalloa. Seuran toimintaan ovat kuuluneet lisäksi ainakin lentopallo ja salibandy. Voiman aikoinaan voimakkaan painiharrastuksen voidaan katsoa alkaneen Vesan piirissä. Seuran perustamisen aikoihin ei joen pohjoispuolella ollut vielä rakennettua urheilukenttää. Yleisurheilukilpailuja järjestettiinkin ns. Metsäkentällä, josta käytetään myös Riipan tai Lousaan kentän nimeä. Juoksuradan kunnosta antanee hyvän kuvan, kun juoksukilpailusta käytettiin nimeä murtomaajuoksu. Vuonna 1953 avattiin uusi keskuskenttä, joka toi sen aikaisiin olosuhteisiin nähden hyvät kilpailupaikat aivan seuran toiminta-alueen viereen. Seuran omissa kilpailuissa päästiin juoksemaan myös pikamatkoja. Noina aikoina matkaan jouduttiin joskus suoraan "heinäpellolta" eivätkä tulokset tuolloin tietenkään voineet olla parhaita mahdollisia. Vuosien mittaan vesalaisten vauhti koveni. Seuran ja jopa koko emäseuran menestynein urheilija on Tarja Koskelo, nyt Tapiola, jolla on yli 20 SM-mitalia lajeina pikajuoksu ja pituushyppy. Vesan toiminta on vetänyt puoleensa hyvin alueensa väestöä, josta osoituksena on jäsenmäärän kehittyminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Pienen notkahduksen jälkeen maksaneiden jäsenten lukumäärä on jälleen lähes 190. Yleisurheilu ja hiihtokisat saavat hyvin seuran alueella asuvia lapsia ja nuoria liikkeelle. Parhaimmillaan kisoissa on kymmeniä urheilijoita. Nuorilla on oma salibandyvuoro ja miehet osallistuvat lentopallon puulaakisarjaan. Kallialan Vesan tanssit ansaitsevat maininnan seuran ja Kallialan seudun historiassa. Ensimmäiset tanssit pidettiin Vihattulan lavalla elokuussa Vesan tansseista kehittyi luvulla lähiympäristössä ja kauempanakin kuuluisa huvitilaisuus. Parhaimmillaan tansseihin myytiin erään tiedon mukaan noin tuhat lippua yhtenä iltana. Vesan tanssit palasivat jälleen pitkän tauon jälkeen kesäkuussa 1989, jolloin Jokisen suulilla Unto Selin yhtyeineen esitti tanssimusiikkia tanssikansalle. Yhtä poikkeusta Kallialan Vesa järjestää yleisurheilukilpailuja Keskuskentällä. 15

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 214005183 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 17.12.2015 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 303 (tontit 1 ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SALON KAUPUNKI RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos koskee Förbyn kylässä: Nedergård-Övergård ranta-asemakaavaa Koivikon ranta-asemakaavaa Tilaa Riretu

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE Kaavanmuutosalue sijaitsee Raision 14. kaupunginosassa (Kaanaa) Kaanaanrannan alueella Kaanaanrannantien

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot