Muumilaakson oheismateriaali opettajille (Muumipeikon peilileikki )

Transkriptio

1 Muumilaakson oheismateriaali opettajille (Muumipeikon peilileikki ) Kaikki lainaukset Tove Janssonin Muumi-kirjoista. Oheismateriaali on lähinnä suunnattu opettajille ja se on tarkoitettu tukemaan näyttelyyn tutustumista sekä ennen että jälkeen näyttelyn. Kädentyöt: Peili Tarvikkeet: peili, paperia (käytetyt kirjekuoret, sanomalehdet jne.), vettä, (tapettiliisteriä), (paksua rautalankaa, esim. seinäkalenterin ripustuslenkki), hiomapaperia, astia paperimassan sekoittamiseen, sauvasekoitin tai tehosekoitin, siivilä, (liimapistooli varren kiinnittämiseen) koristeluun: askartelumaaleja, helmiä, lakkaa ja lautasliinoja tms. pensseleitä, vaahtomuovituppoja, liimaa jne. 1. Aloita valmistamalla paperimassa. Revi paperi n.2 cm x 2 cm kokoisiksi paloiksi astiaan ja lisää reilusti vettä, tarvittavan paperin määrä riippuu peilin/peilien koosta. Anna papereiden vettyä ainakin yön yli. Silppua paperi hienoksi massaksi sauva- tai tehosekoittimella. Samaa sauvasekoitinta jota käytät ruoan valmistukseen voit huoletta käyttää tähän jos paperi on vaaleaa, sanomalehtipaperista värjää vaalean sekoittimen ikävän harmaaksi. Siivilöi suurin osa vedestä pois ja halutessasi voit lisätä massaan hieman tapettiliisteriä (lisää sitkeyttä, suosittelen). Jos teet varrellisen peilin niin kiinnitä tässä vaiheessa varsi peilin taakse mielellään kuumaliimapistoolilla tai jollakin muulla pitävällä liimalla. 2. Muotoile paksuhkosta kosteasta massasta taus ja kehykset suoraan peilin päälle ja laita massaa myös peilin reunojen päälle niin että peili jää koteloon, et siis tarvitse liimaa peilin kiinnittämiseen. Muotoile kehykset ympyräksi, auringoksi sydämeksi, kukaksi tai miksi haluat. Anna kuivua kunnes massa kumisee koputtaessa, se saattaa kestää usean vuorokauden peilin koosta ja massan kosteudesta riippuen. 3. Paikkaa tarvittaessa kehystä uudella massalla (voit säilyttää osan kelmuun käärittynä, säilyy yllättävän kauan, kuivuneeseen massaankaan ei tarvitse kuin lisätä vettä ja antaa olla hetken) ja hio täysin kuivunut kehys sileäksi. Maalaa peilin kehykset ja liimaa koristeita halutessasi. Peilipallo Ideana on päällystää styroksipallo peilin paloilla, jolloin saadaan hieno peilipallo. Tarvikkeet: 1

2 - styroksipallo (halkaisijaltaan noin 10-15cm) - pieniä peilinpaloja - työkalu peilin paloiksi pilkkomiseen - viilipurkki (tukiteline pallolle paloja liimatessa) - liimaa, esim. erikeeper - siimaa Pallon teko aloitetaan pilkkomalla peiliä pieniksi paloiksi. Jos sopivan turvallista työkalua ei tähän tarkoitukseen ole, olisi hyvä jos aikuinen tekisi tämän vaiheen ennen pallon tekemistä. On myös mahdollista, että valmiita peilinpaloja löytää askartelukaupoista. Työskentely vaatii erityistä varovaisuutta, kun paloja asetellaan styroksipallon päälle. Palat ovat erimallisia, mutta ideana on päällystää pallo niin, että styroksia näkyisi mahdollisimman vähän. Liimaamisvaiheessa pallo on hyvä pitää viilipurkissa, jolloin pallo pysyy paikallaan ja on helpompi kiinnittää peilinpaloja. Palojen kannattaa kuivua päivän, jotta palat ovat varmasti kiinni pallossa. Kun kaikki palat ovat liimattu ja liima kuivunut, laitetaan siima pallon ympäri kerran ja tehdään useampi solmu. Näin peilipallon saa roikkumaan, esimerkiksi kattoon. Pahviaskartelua Myy ei tosin ollut koskaan nähnyt kelkkaa, mutta hän vainusi, että pahvilaatikoita voi käyttää jotenkin järkevästi (Taikatalvi). Pikkuinen Myy keksi käyttää järkevästi pahvilaatikoita kelkan rakentamiseen! Onnistutteko te rakentamaan kelkkaa pahvilaatikoista? Vai kenties keksitte niistä jotain muuta hienoa! Todella hyviä vinkkejä pahvin ja muun kierrätysmateriaalin käytöstä löytyy Eko-Elmerin nettisivuilta osoitteesta: Maisemamaalaus Lukuisat puuhat eivät kuitenkaan auttaneet Muumimammaa pääsemään eroon kotilaakson kaipuustaan. Hän alkoi maalata kuvia majakan seinälle ullakolta löytämillään väreillä. Seinämaalaus tuli yhä kauniimmaksi. Siinä oli suuria omenapuita, hedelmiä, ruusupensaita sekä kaivo, halkovaja ja sininen kaide kuistia varten. Illan jälkeen maalaus alkoi muistuttaa yhä enemmän Muumilaaksoa. (Muumipappa ja meri) Tehkää oma seinämaalaus isolle voimapaperille seinään tai taululle. Muumimamma maalasi omaa unelmamaisemaansa paikasta, jota hän ikävöi. Minkälainen paikka olisi sinun unelmien paikka? Mitä siellä olisi? Mitä asioita, mitä värejä? Ketä ihmisiä/ eläimiä? Mörön istumat jäätaidetta 2

3 Mörkö oli istua kyyhöttänyt jääkylmänä ja harmaana sireenipensaiden varjossa ja vain katsonut heihin. Mutta miten hän oli katsonut! Ja kun hän hiipi pois, oli maa jäässä siitä, missä hän oli istunut. (Taikatalvi). Mörön istumia jäisiä jälkiä voidaan hyvin toteuttaa lasten kanssa jääaskarteluna. Tarvitaan jokin laakea astia, kuten esim. tarjotin, uunipelti tai esim. koulun tai päiväkodin keittiöltä saatavat muoviset lihatuotteiden kuljetukseen tarkoitetut laatikot. Laatikon pohjalle voidaan asettaa oksia, heiniä tms. talventörröttäjiä ja halutessasi vaikka hieman hiekkaa. Jos heinät ovat tarpeeksi pitkiä, ne voidaan kiinnittää paikalleen pyykkipojan avulla astian reunaan. Mikäli haluatte, voitte värjätä astiaan kaadettavan veden esim. vesiväreillä. Vettä tulee olla astiassa n. 3-4 cm, jolloin mörön jäljet jäätyvät upeiksi jäätauluiksi. Noista jäätauluista voi järjestää pihalle vaikka jäisen taidenäyttelyn jäätauluista tai hienoista jääelementeistä voi rakentaa vaikka jäälyhtyjä (4 elementtiä/ jäälyhty). Lumitaidetta Kun muumipeikko tuli ulos harmaaseen hämärään, seisoi kuistin edessä vieras valkoinen hevonen ja katseli häneen loistavilla silmillään. Hän tervehti varovasti, mutta hevonen ei liikahtanutkaan. Silloin muumipeikko huomasi, että se oli tehty lumesta. Häntänä oli puuvajasta otettu luuta ja silminä pienet peilit. (Taikatalvi). Tuu-tikki oli rakentanut hienon lumihevosen, jonka hän vielä seuraavana yönä jäädytti. Millaisia lumiveistoksia te voisitte yhdessä ryhmänä rakentaa? Pienoismalli Muumilaaksossa olette nähneet lukuisia hienoja pienoismalleja muumien elämästä. Tehkää oman ryhmänne kanssa oma pienoismalli, esimerkiksi Muumilaakson ympäristöstä. Minkä näköinen on Muumitalo? Tai uimahuone? Majakka? Entä piha sen ympärillä? Katsokaa Muumilaakson karttaa (löytyy esim. Muumilaakson marraskuun alkulehdeltä) ja miettikää, minkä kohdan haluatte rakentaa pienoismalliksi. Käyttäkää paperimassaa, kartonkia, aaltopahvia, väripapereita, tulitai hammastikkuja, puupalikoita, havuja, Helmikorut Helmiä, puuskahti Niiskuneiti ihastuneen. Voiko niistä tehdä nilkkarenkaita? Voiko, toisti Muumipeikko. Nenärenkaita ja korvarenkaita ja vatsavöitä ja otsaripoja (Muumipeikko ja pyrstötähti) Minkälaisia koruja tai te voitte valmistaa lasi-, muovi- tai puuhelmistä? Tytöt ja pojat voivat tehdä omanlaisensa korut. Musiikki: Nuuskamuikkusen teki mieli tehdä lauluja. Hän odotti, kunnes halu kävi polttavaksi, ja eräänä iltana hän kaivoi esiin huuliharpun reppunsa pohjalta. Elokuussa hän oli Muumilaaksosta jostakin löytänyt viisi tahtia, jotka 3

4 kiistämättä olivat loistava alku sävelmään. Ne olivat tulleet ihan itsestään, niin kuin sävelet tulevat kun niiden on annettu olla rauhassa. Nyt oli oikea hetki tarttua niihin ja antaa niiden kasvaa sadelauluksi. (Muumilaakson marraskuu) Tehkää omia sadelauluja. Soittimina voi käyttää kellopelejä, metallofoneja, triangeleita, kulkusia, chime bellsiä, lautasia ja muita omasta mielestänne sadeääniksi sopivia soittimia. Tunnelmaa tuovat myös saippuakuplat. Koko tuokion voi aloittaa esim. seuraavalla tavalla. Opettaja puhaltaa saippuakuplia (lapset piirissä). Jokaisen kerran kun kupla rikkoutuu tai koskettaa lattiaa, lapset sanovat jonkin vokaali- tai konsonanttiäänteen lyhyenä. Kukin lapsi valitsee, mitä kuplaa seuraa. Vähitellen voidaan jatkaa muuten samalla tavalla mutta äänteiden tilalla lapset soittavat soitinta (siis yksi lyhyt ääni yhden kuplan rikkoutuessa). Tästä voidaan jatkaa vielä keksimällä kokonaisia sävellyksiä yhdessä. Opettajan ei tarvitse olla koko ajan johtaja, vaan myös lapset voivat olla johtajina näyttämässä, milloin on kenenkin vuoro soittaa ja milloin kaikki soittavat yhdessä. Musiikkia luonnosta Nokkahuiluja voidaan käyttää Nuuskamuikkusen soittaman huuliharpun tapaan. Niillä saadaan aikaan luonnon omia sävelmiä. Myös varsinaisia luonnosta löytyviä materiaaleja voidaan käyttää soittimina: simpukoita (Niiskuneiti keräsi), kiviä (Muumimamman ruusupenkin ympärillä), heinänlehti peukalojen välissä (vrt. Nuuskamuikkusen soittoharrastus). Oksia voidaan käyttää kapuloina ja vesikin voi olla soitin, jos sitä loiskuttaa tai valuttaa astiassa tai tiputtaa hanasta. Mukaan vielä kädet taputtamaan ja jalat tömistämään, niin oma orkesteri on valmis! Muumimaailman taikaa: uusia muumilauluja (CD) Mumintrollen (CD) Tauro Erna: Muumilaakson laulukirja Tauro Erna: Visor från Mumindalen Uudet Muumihitit (kasetti) Törnroos, Benny: Min egen Mumin. 14 oroginala Mumin låtar (CD) Kuusisto Ilkka: Muumiooppera Leikit, pelit: Peilileikki Leikinjohtajalla on peili. Otetaan yksi kilpailija kerrallaan sisään ja kerrotaan hänelle, että huoneeseen on kätketty peili ja kilpailijan on löydettävä se. Leikkijä alkaa etsiä peiliä ja leikinjohtaja matkii hänen jokaista liikettään eli menee hänen perässään, kumartelee ja liikuttelee käsiään ja tekee samoja liikkeitä kuin kilpailija. Tätä jatketaan kunnes leikkijä huomaa, että leikinjohtaja on etsitty peili. 4

5 Peilistä seuraaminen Piirretään paperille jonkinlainen reitti, jota seurataan ainoastaan peiliä avuksi käyttäen, Siis kynällä seurataan reittiä ja kun siltä poiketaan, täytyy sille palata samasta paikasta kuin siltä on lähdetty. Voittaja on se, joka nopeimmin saa reitin läpi. Peili Yksi leikkijöistä on kuningas, joka on selin muihin leikkijöihin nähden. Tällöin muut yrittävät hiipiä kuningasta kohden koskettaakseen häntä kädellä. Kun kuningas kääntyy äkkiä kilpailijoihin päin, hän saattaa havaita jonkun liikkuvan, jolloin liikkuja joutuu palaamaan takaisin lähtöpaikalle ja yrittämään uudelleen. Silloin kun kuningas on kilpailijoihin päin, täytyy jokaisen olla jähmettynyt siihen asentoon, johon liikesuoritus jäi. Se, joka kilpailijoista pääsee ensimmäisenä koskettamaan kuningasta, pääsee seuraavan kierroksen kuninkaaksi. Peili-improvisaatio Parit seisovat vastakkain: toinen pareista on peili ja toinen peilaaja. Peilaaja tekee hitaita liikkeitä peilin toistaessa ne samanaikaisesti peilikuvana. Halutun ajan päästä vaihdetaan rooleja. Huom. peilaajan on tehtävä liikkeet todella hitaasti. Peili-improvisaatio klooni Idea sama kuin edellä. Variaatio siten, että yksi peilaa, mutta peilikuvia onkin useita. Peilaaja ja useat peilit ovat vastakkain rivissä tai salmiakkikuvion muodossa, katse kaikilla samaan suuntaan, jolloin ensimmäisenä oleva on peili ja takana olevat peilaajia. Kun peili kääntyy toiseen suuntaan, antaa hän peilivuoron siinä suunnassa etummaisena olevalle, kaikki muutkin kääntyvät samalla samaan suuntaan. Peili-improvisaatio käsipeili Toinen pareista on peilaaja ja toinen peili. Peili asettaa kämmenensä sormet ylöspäin vieri vieressä peilaajan kasvojen eteen n. 10 cm:n päähän. Peili on siis aktiivinen liikkeen synnyttäjä. Jos peili hieman liikkuu, liikkuvat pää ja koko peilaajan keho luonnollisesti mukana. Jos peili laskee alaspäin, pääkin laskee samanaikaisesti etäisyyden pysyessä koko ajan n. 10 cm:nä. Peili voi liikuttaa peilaajaa eri puolille tilaa eri nopeuksilla, eri etenemistavoilla ja eri tasoilla. Muista alussa rauhallinen ja selkeä suoritus. 5

6 Peruuttaminen peilin avulla Tehdään tuoleista ja pöydistä tai pehmeistä elementeistä reitti merkitsemällä se näkyvästi. Reitti tulee kulkea peruutuspeilin avulla kurkkimatta olan yli. Tämä voidaan toteuttaa viestileikkinä- toinen odottaa reitin toisessa päässä ja kulkee reitin toiseen suuntaan. Maja Ja äkkiä hemuli keksi mitä hän tekisi, hän rakentaisi papalle majan suureen vaahteraan! Hän ilahtui niin, että häntä rupesi naurattamaan. Vaahteramajan, tietenkin! Hän rakentaisi sen yläilmoihin, vankkojen mustien oksien lomaan, etäälle perheestä. Siitä tulisi seikkailumaja, villi ja vapaa, sen katossa kiikkuisi myrskylyhty, ja siellä he istuisivat kaksin kuuntelemassa miten lounaistuuli natisuttaa seiniä ja rupattelisivat keskenään, vihdoinkin rupattelisivat! (Muumilaakson marraskuu) Menkää lähimetsään ja rakentakaa siellä olevista katkenneista oksista, kivistä, kävyistä ja muusta materiaalista erilaisia majoja Muumilaakson asukkaille. Minkälaisen majan Niiskuneiti haluaisi? Entä Nuuskamuikkunen tai Hemuli? Minkä kokoinen ja näköinen voisi olla Pikku Myyn maja? Keräilynäyttely -Mitä tämä nyt oikein on, hemuli sanoi ja katsoi ympärilleen. Hän katsoi taivaalle ja haaviinsa ja sitten hän kiersi auki hyönteispurkin kannen ja katsoi sinnekin. Lopulta hän otti suurennuslasinsa ja alkoi etsiä ruohikosta. Hän etsi ja kuunteli ja nuuski ja nuuski, ja vähitellen hän tuli maassa olevalle halkeamalle. -Niiden täytyy olla hyvin harvinaisia hyönteisiä, hemuli sanoi itsekseen. Varmasti harvinaisia ehkä ennen keksimättömiä. (Muumipeikko ja pyrstötähti) Minä olen kokonaisen viikon järjestänyt postimerkkejäni ja käynyt läpi kaikki virhepainokseni ja vesileimani ja mitä tapahtuu? Pöytä jolla työskentelen viedään pois. Tuoli kiskaistaan altani. Suljetaan koko talo. Ja tässä minä nyt istun ja postimerkkini ovat yhtenä sekasotkuna, eikä kenelläkään ole järkeä sanoa mitä on tekeillä. (Muumipeikko ja pyrstötähti) Hemulit keräävät mm. postimerkkejä ja perhosia. Kootkaa yhdessä oma keräilynäyttely, johon jokainen voi tuoda oman keräilykokoelmansa, tai osan siitä. Jos keräilykokoelmaa on hankala kuljettaa, voi niistä myös piirtää ja kirjoittaa tarinoita. Tanssi: Tulitanssi 6

7 kurjat Silloin Tuu-tikki alkoi hitaasti polkea lumessa ympäri ja laulaa: Nyt yksinäiset ja hiljaiset, hurjat, ne tulevat, - rumpua lyö - ahnaasti syö liekki jo puuta! Hännät ne paukkaa, tanssissa laukkaa - rumpua lyö lyö sekä tanssi, kun musta on yö! (Taikatalvi). Tuu-tikki oli sytyttänyt nuotion. Se oli loimahti heti paikalla liekkeihin alhaalta ylös saakka, se karjui kuin jalopeura ja heitti peilikuvansa mustaan jäähän. Pieni, yksinäinen sävel vilahti nopeasti Muumipeikon ohi; näkymätön päästäinen siinä kiiruhti myöhästyneenä talvisiin juhlamenoihin. Suuret ja pienet varjot liikkuivat juhlallisesti hyppien vuorella olevan tulen ympärillä. Ja sitten hännät alkoivat paukuttaa rumpuja. (Taikatalvi). Tulitanssi voidaan toteuttaa helposti huivien avulla. Musiikkina kannattaa käyttää jotain jännittävää, dramaattistakin musiikkia. Löytyy esim. René Aubryltä, Piirpaukkeelta tai Kitarolta. Kirjastosta kannattaa kysyä lisää. Tulitanssiin valitaan jokaiselle tulenväriset huivit. Aluksi voidaan yhdessä kokeilla, miten huiveja voi liikuttaa eri tavalla; pyörien, eri tasoissa, hitaasti, nopeasti, ilmaan heittäen, kahdella/ yhdellä kädellä kiinni pitäen, hitaasti/ nopeasti kävellen huivi pään päällä kattona, Kokeilujen jälkeen voidaan harjoitella varsinainen tulitanssi. Tulelle voi tapahtua erilaisia asioita: tuli herää nuotiossa (pientä liikettä tiiviissä ryhmässä), tuli innostuu ja saa vauhtia, lieskoja alkaa näkyä silloin tällöin, liekit lentävät (hurjaa liikettä tilassa huivien kanssa), tuli hiipuu, sammuu vähitellen. Osia voi myös keksiä lisää, yhdessä voidaan kokeilla, miten mitäkin kohtaa halutaan ilmentää. Pyrstötähti-tanssi Kaikki tapahtui aivan viime hetkessä. Sillä nyt suuri pyörretuuli lähestyi taivaanrannasta. Se näytti spiraalin muotoiselta pyörivältä pilveltä ja lähestyi ulvoen ja pyörien yli metsän taittaen puita yhtä helposti jos ne olisivat tulitikkuja. Jyristen ja jyskyen pyrstötähti veti liekehtivän häntänsä läpi koko laakso, metsän ja yli vuoren ja syöksyi ulvoen edelleen avaruuteen. (Muumipeikko ja pyrstötähti) Edellistä tanssi-ideaa voidaan käyttää myös Muumipeikko ja pyrstötähti kirjan pohjalta tehtävään pyrstötähti-tanssiin. Vaiheet muuttuvat vain eri nimisiksi. Lisää ideoita saa mm. kirjasta Viitala: Tanssia elämyksen ehdoilla Lumitanssi 7

8 Hiutale toisensa jälkeen laskeutui hänen lämpöiselle kuonolleen ja suli. Hän tavoitti niitä käpäläänsä ihaillakseen niitä hetken, hän katsoi ylöspäin ja näki niiden leijuvan kasvojaan kohti. Niitä tuli yhä enemmän ja enemmän, pehmeinä ja kevyinä kuin untuvat. näinkö se käykin, mietti Muumipeikko. Ja minä kun luulin, että lumi kasvaa alhaalta päin! Ilma oli muuttunut leudommaksi. Lumihiutaleiden takia ei voinut nähdä ympärilleen, ja Muumipeikon valtasi sama hurmio, jota hän tunsi aina kahlatessaan mereen. Hän heitti kylpyviitan yltään ja heittäytyi pitkin pituuttaan kinokseen. Talvi! hän ajatteli. Siitähän voi pitää! (Taikatalvi). Lumitanssissa voi käyttää mukana paperisilppua, vastaavaa kevyttä materiaalia tai hallaharsoa. Musiikkeina toimivat monenlaiset, riippuen siitä, halutaanko iloinen ja vauhdikas tanssi vai herkempi ja leijuvampi. Klassisesta musiikista löytyy hyviä, myös mm. Philip Glassilta Piirpaukkeelta, Tuulenkantajilta. Kokeillaan ensin, miten lunta voidaan pöllyttää, millä sitä voidaan kuljettaa (kola, lapio, ), heitetään lunta ilmaan ja seurataan leijumista. Omaan liikkeeseen yritetään ottaa piirteitä lumen leijumisesta. Hallaharsoa voidaan yhdessä leijuttaa, siihen voidaan kietoutua. Miten tunnelma muuttuu, kun sitä valaistaan eri tavoin? Esimerkiksi pimeässä tilassa? Voidaan kokeilla myös lumienkeleiden tekemistä käytettävän materiaalin kanssa. Siis kokeillaan leikkilumella aivan samanlaisia asioita kuin oikeallakin. Valmis koreografia syntyy mitä tahansa edellä mainittuja osasia yhdistelemällä. Talvella tanssi voidaan myös siirtää oikeasti ulos, oikealle lumelle. Lisää ideoita kirjasta Viitala: Tanssia elämyksen ehdoilla. Liikunta: Uinti Täällä minä aina sukelsin, sanoi Muumipeikko hyvin hiljaa katsellen keltaisia, taittuneita kaisloja, jotka pistivät esiin jäästä. Vesi oli aivan lämpöistä ja minä uin yhdeksän vetoa veden alla. (Taikatalvi) Muumipeikko pitää kovasti uimisesta ja sukeltamisesta. Uintiharjoitteita ja vesileikkejä löytyy lisää mm. seuraavalta sivulta Hiihto Älä laske suksia luisumaan hajalleen. Taivuta polvesi. Kumarru eteenpäin. Yläruumis suorana. Käsivarret tiukasti vartaloa vasten. Muistatko nyt mitä minä olen sanonut? En, sanoi Muumipeikko. Hemuli tyrkkäsi häntä selkään, hän sulki silmänsä ja laski. Ensin sukset menivät niin kauas toisistaan kuin pääsivät. Sitten ne menivät ristiin ja sotkeutuivat suksensauvoihin. Ja kaiken päällä makasi muumipeikko kummallisessa asennossa. (Taikatalvi). Muumille tuo hiihdon opettelu ei ollut yhtä helppoa kuin hemulille. Kuinka on teidän laita? Suomen Latu on kehittänyt lasten Muumi-hiihtokoulu, jossa käydään hiihdon tekniikka läpi leikinomaisesti hyvän Muumi-hiihtokoulu oheismateriaalin avulla. 8

9 Lisätietoja Muumi-hiihtokoulun oheismateriaalista (julisteet, hiihtopassit, hihamerkit opaskirjat ym.) Mäenlasku Ylhäältä mäeltä joku laski ala s kimmeltävässä lumiryöpyssä ja huusi: -Pois alta! Pidä varasi! Muumipeikko seisoi hievahtamatta ja vain tuijotti. Suoraan häntä kohti tuli hopeatarjotin ja sen päällä oli kadonnut kahvipannunmyssy. (Taikatalvi). Talviauringon kalpeassa paisteessa hän näki ison hemulin laskettelevan suksilla rinnettä alas. Se puhalsi kiiltävää messinkitorvea ja näytti voivan mainiosti. (Taikatalvi). Jäärouvahippa Se tulee hämärissä, kun taivas muuttuu vihreäksi. Se tulee suoraan mereltä. - Onko se nainen? Muumipeikko kysyi. - On, ja hyvin kaunis, sanoi Tuu-tikki. Mutta jos katsot häntä suoraan kasvoihin, palellut jääksi. Sinä muutut aivan samanlaiseksi kuin näkkileipä, niin että kuka tahansa voi taittaa sinut pieniksi palasiksi. (Taikatalvi). A) Jäärouva hippaa voidaan leikkiä esim. luistimilla. Yksi lapsista valitaan jäärouvaksi, joka jäädyttää muita esim. jäisellä taikasauvallaan. Kun jäinen sauva koskettaa lasta, hänen on jähmetyttävä paikoilleen. Jäädytetyn lapsen voi pelastaa esim. halaamalla. Mikäli lapsia on yli 12, kannattaa valita kaksi jäärouvaa. B) Sisätiloissa Jäärouva-hippaa voidaan leikkiä esim. siten, että yksi on vuorollaan hippa ja muut juoksevat häntä karkuun. Mikäli Jäärouva koskettaa, kiinnisaatu muuttuu myös Jäärouvaksi. Hippaa jatketaan, kunnes kaikki ovat muuttuneet yhdeksi suureksi Jäärouvaksi. C) Herkempää Jäärouva-hippaa voidaan leikkiä sisätiloissa siten, että yksi lapsi valitaan aluksi Jäärouvaksi, muut liihottelevat tilassa lumihiutaleen lailla. Kun Jäärouva koskettaa, on häntä katsottava silmästä silmään ja samalla jähmetyttävä paikoilleen. Toisinaan asento, johon jähmettyy voi olla hyvinkin hassu! Leikki päättyy, kunnes kaikki ovat jähmettyneet. Viimeksi jähmetetystä lapsesta tulee uusi Jäärouva. Sanataide: Henna Laininen, Veera Lehtola, Maria Siironen ja Anna Turunen Sanataideyhdistys Yöstäjä ry Kuvitteellisia kasveja ja kuplivia keitoksia Hajamielisen isoäidin keittokirjasta löytyy omituisia maustekasveja: miltä mahtaa näyttää nurmirölli? Missä se voisi kasvaa, ja mihin sitä voisi käyttää? Onko sillä arvaamattomia sivuvaikutuksia? Entä kääpiölauha, 9

10 röyhyvihvilä tai pöyrtänökattara? Kysymyksiä voidaan miettiä suullisesti opettajan johdolla. Oppilaat voivat piirtää valitsemansa kasvin kuvan, ja laatia reseptin ruokalajiin tai rohtoon, johon kasvia voisi käyttää (piirtäen, kirjoittaen tai suullisesti). Seikkailijan kartta Piirretään jännittävästä maastosta (vuoret, luolat, laaksot, metsä, meri) kartta, johon merkitään tutkimusretkikunnan reitti: Mistä lähdettiin liikkeelle? Mitä vaikeakulkuisia paikkoja tai mieleenpainuvia maamerkkejä kohdattiin? Missä tapahtui jotakin jännittävää tai hassunkurista? Mikä oli tutkimusretken määränpää? Itse keksityille karttamerkeille voi laatia selitykset kartan sivuun. Lopuksi voidaan kertoa parille suullisesti tutkimusretkikunnan seikkailusta karttaa apuna käyttäen tai kirjoittaa siitä pieni tarina. Tulkkia tarvitaan! Keskitalven juhlissa kaksi ötökkää, Viuh ja Humps kohtaavat toisensa. Kumpikaan ei ymmärrä toisen kieltä, mutta he haluaisivat tutustua toisiinsa. Auta ötököitä tulkkaamalla heidän keskustelunsa ensin suomeksi, sitten ajatuskupliin piirtämällä. VIUH: Krämts pöp tsiif? HUMPS: Mihnu höm trup. Lehnu höi? VIUH: Priits tsöm. HUMPS: Nuh kiu. Lahjoja jaossa Mitähän Presidentti toivoisi joululahjaksi? Entä Joulupukki itse? Tai mörkö? Tai pieni hiiri? Laadi joululahjalista, johon kirjoitat tai piirrät erilaisten henkilöiden ja olentojen toiveita. Lahjatoiveet voivat olla asioita tai tunteita siinä missä esineitäkin, hullunkurisiakin toiveita saa mielikuvituslistalla esittää.s Uutinen Leikkaa vanhoista sanomalehdistä juttujen otsikoita ja värikkäitä, mukavia kuvia. Laita otsikot yhteen kippoon (kirjekuorikin käy tai ihan vaan pino) ja kuvat toiseen. Arvo itsellesi yksi otsikko ja yksi kuva. Kirjoita otsikkoon sopiva uutinen. Uutisesta pitää myös käydä ilmi, miten kuva liittyy siihen. Uutisen sisällön voi myös miettiä suullisesti. Uutisista saa tulla hassunkurisia. Kuvaruno tutkimusretkeilijän karttana Kuvaruno on sellainen runo, jonka sanat muodostavat jonkinmoisen kuvion. Kuvarunon voi kirjoittaa, vaikka ei vielä osaisi montaa sanaa; yksikin sana riittää. Kirjoita kuvaruno niin, että sanat muodostavat paperille kartan tiensä kadottaneelle tutkimusretkeilijälle. Voit ensin esimerkiksi kirjoittaa sanat paperille haluamaksesi muodostelmaksi ja sitten piirtää reitin sanojen 10

11 välistä. Voit myös miettiä, miten sanaryppäät voisivat muodostaa paperille metsää, vesistöjä, vuoria ja polkuja. Tutkimusretkeilijän selviytymisopas Kirjoita selviytymisopas äärimmäisiin olosuhteisiin matkaavalle tutkimusretkeilijälle. Keksi ensin viisi ongelmaa tai vaaratilannetta, joita tutkimusmatkailija saattaa kohdata (esim. tapaa jääkarhun, ei saa nuotiota syttymään, sairastuu flunssaan). Keksi sen jälkeen keinoja, joilla tutkimusretkeilijä voi näistä ongelmistaan selvitä. Selviytymiskeinot voit muotoilla ohjeiksi (esim. Lumoa jääkarhu jäisellä tuijotuksella ). Tehtävän voi myös toteuttaa suullisesti. Arvaamatto mia eläimiä Jaetaan lapsille kortteja, joissa kussakin on jonkin eläimen kuva ja nimi. Pareittain yritetään selittää eläimet sanomatta eläimen nimeä. Kokeillaan erilaisia suhtautumistapoja eläimiin ja kuvaillaan niitä vuoroin niiden käyttäytymisen ja vuoroin niiden ulkonäön kautta. Runo talvi-illasta 1. rivillä kuvaillaan miltä talvi näyttää 2. rivillä miltä talvi kuulostaa 3. rivillä miltä talvi tuoksuu 4. rivillä kuvitellaan itsensä talvi-iltaan ja yhdistetään kuvaus omaan tunnelmaan. Talven Olento Kukin lapsista kuvittelee metsän, josta löydetään kumma otus. Ohjaaja kysyy vuorotellen jokaiselta ensin sen ulkonäöstä: Minkä värinen otus on? Minkä kokoinen? Millainen pää? Onko häntää? Millainen turkki? Ja sitten sen muista ominaisuuksista: Mitä lajia otus on? Mikä sen nimi on? Millainen otus on luonteeltaan? Mitä se syö ja juo? Mitä otus tekee mielellään? Mitä se inhoaa? Viihtyykö se yksin vai onko se laumaeläin? Kirjoitustehtävänä voidaan kuvitella tilanne, jossa otus kohtaa jonkin toisen metsän eläimen; Mitä tapahtuu? Pähkähulluja tutkimuksia Eläydytään pähkähulluiksi tutkijoiksi ja keksitään nimikylttiin oma 11

12 tutkijanimi sekä oppiarvo, esim. Serafiina Sähkösilmä, hehkulamppukielen professori. Keksitään päättömiä tutkimuksia kirjaamalla paperille kaksi havaintoa tutusta ympäristöstä ja niistä seuraava pähkähullu johtopäätös, esimerkiksi: 1. HAVAINTO: luokkahuoneen seinät on maalattu vihreiksi 2. HAVAINTO: opettaja käyttää tänään korkokenkiä JOHTOPÄÄTÖS: kentaurit eivät nuku talviunta Tutkimustuloksista voidaan kirjoittaa myös lyhyitä uutisia lehteen, joissa tutkimutuloksia voidaan kuvaillaan tarkemmin, esim. Hehkulamppukielen professori Serafiina Sähkösilmä on todistanut, että kentaurit eivät nuku talviunta. Sen sijaan ne harrastavat pikaluistelua talvella. Erilaisten otusten kohtaamisia Oppilaat jaetaan pareihin ja jokainen oppilas päättää, mikä fantasiaolento (mörkö, velho, yksisarvinen jne.) haluaa olla. Jokainen pari saa paperilapulla erilaisuuden kohtaamiseen liittyvän ongelmatilanteen, johon kyseiset fantasiaolennot joutuvat, esim. toinen teistä on tallannut bussissa toisen varpaille tai toinen teistä on toisen vieraana mutta ei pysty syömään mitään tarjolla olevista ruokalajeista. Parien tehtävänä on kirjoittaa vuoropuhelu, jonka aikana olennot ratkaisevat ongelman. Vuoropuhelu voidaan ensin kirjoittaa olentojen omalla, käsittämättömällä kielellä ja sitten suomentaa paperin kääntöpuolelle. Lopuksi parit esittävät tilanteet luokan edessä fantasiakielellä ja suomeksi. Pimeän otusten verryttely Kun talvi vihdoin koittaa, pimeänotukset ryömivät koloistaan ja verryttelevät pitkän piileksimisen jälkeen. Kokeillaan erilaisten otusten liikkeitä: 1) ryömitään kuin kolmipäinen myyrä, 2) pyörähdellään kuin mörkö, 3) laukataan kuin kentauri, 4) loitsitaan käsillä kuin noita, 5) tanssahdellaan kuin maahinen, 6) venytellään kuin sapelihammastiikeri. Draama: Minun ohjelmani on varjonäytelmä, Vilijonkka sanoi Mymmelistä piittaamatta. Hän käveli lieden eteen ja kääntyi yleisöön päin. Tämä on varjonäytelmä nimeltä Kotiinpaluu. Vilijonkka ripusti lakanan katonrajaan leipävartaan varaan. Hän nosti lampun halkolaatikolle lakanan taakse ja kävi sammuttamassa lyhdyt, toinen toisensa jälkeen. (Muumilaakson marraskuu) Muumimamma katsoi muumipappaan. Sinä osaisit varmasti kirjoittaa näytelmäkappaleen, jos Emma auttaisi sinua, hän sanoi. Sinähän olet kirjoittanut muistelmiasikin eikä kai ole vaikeata tehdä loppusointuja? Äh, en minä osaa kirjoittaa näytelmää, Muumipappa torjui punastuen. Kyllä sinä osaat, kultaseni, sanoi Mamma. Ja me luemme osat ulkoa ja kaikki tulevat katsomaan kun me näyttelemme. (Vaarallinen juhannus) Tehkää omia näytelmiä muumien tapaan. Yhdessä voidaan valmistaa vaikka Muumihahmoja keppinukeiksi, ja niillä voidaan tehdä vaikka varjoteatteria piirtoheittimellä. 12

13 Samalla voidaan tehdä paperista myös muutamia siluettihahmoja esimerkiksi muumitalosta, uimahuoneesta tai muusta ympäristöstä, jota näytelmässä tarvitaan. Jos lapset ovat itse näyttelijöinä, tarvitaan kangas, joka läpäisee valoa ja piirtoheitin tai taskulamppu. Näyttelijä on valaisimen ja kankaan välissä. Lamppua voidaan liikuttaa, joten huomio voidaan kohdistaa eri paikkoihin. Käsistä saa yleensä tarkimmat varjot. Huoneeseen voidaan rakentaa myös pienoisteatteri, jonka takana näyttelemistä harjoitellaan keppinukkien avulla. Muumilaakson tarinoista löytyy mielenkiintoisia, toisinaan vähemmälle huomiolle jääneitä osioita, joista voidaan rakentaa uudenlaisia draamatilanteita ryhmän kanssa. Seuraavassa yksi esimerkki tällaisesta. Opettajan omassa harkinnassa on, kuinka kauan draamaprosessia vedetään ryhmän kanssa, kuinka pitkään lapset jaksavat työskennellä saman teeman ympärillä ja millaisia taukoja kannattaa eri draamakertojen välillä pitää. Toisinaan on hyvä jättää asioita myös hautumaan. Silloin sattui äkkiä jotakin. Pienet jäljet kulkivat suoraan poikki muumin omien jälkien. Hän seisoi hiljaa ja tuijotti niitä pitkän aikaa. Joku elävä olento oli tassutellut läpi metsien, ehkä vain puoli tuntia sitten. Se ei voinut olla kaukana. Jäljet kulkivat laaksoon päin, ja kulkijan oli täytynyt olla pienempi kuin hän itse. Käpälät olivat tuskin vajonneet lumeen. (Taikatalvi). Aiheeseen tutustuminen Kuka tuo olento on? Opettaja lukee tuon katkelman Taikatalvesta. Keskustellaan tarinasta ja pohditaan yhdessä, kuka kumma voisi olla tuo olento, jonka käpälät olivat tuskin vajonneet lumeen. Opettaja kysyy: Kenen jäljistä voisi olla kyse? Kuka olento on? Mitä ajattelet olennon ulkonäöstä, kodista, tavoista jne.? Mitä tuo olento ajattelisi ihmisistä ympärillään? Miten tuo olento suhtautuu ihmisiin ympärillään? Tämän keskustelun jälkeen lapset piirtävät kuvan tuosta olennosta isolle pahville ryhmätyönä. Päähenkilöön tutustuminen Missä hänet kohtasit? Siirrytään draamaan roolien avulla. Pienryhmässä esitetään kohtaukset, jossa vastataan äsken esitettyihin kysymyksiin. Kohdataan tuo olento roolien avulla. Lasten piirtämä pahvikuva esittää tuota olentoa, muut esittävät ryhmäläisiä. Yksi ryhmä kerrallaan esittää asennoin ja elein suhdetta tuohon olentoon. Muut ryhmäläiset voivat miettiä, mitä still-kuvana olevat lapset ajattelevat. Pysähtyneen lapsen ääneen lausutut ajatukset tulevat muilta lapsilta esim. menemällä lapsen taakse ja käden koskettaessa olkapäätä. Keskustellaan yhdessä, miltä tilanne näyttää. Vastaavatko asennot ja lausutut ajatukset toisiaan? Konfliktin luominen Nyt se tulee vai tuleeko? Eräänä päivänä tuo olento kuitenkin ilmestyy luokan ovelle (pahvikuva olennosta tuodaan luokan ovelle). Kuinka nyt tilanteeseen suhtaudutaan? Mitä olennolle pitäisi tehdä? Koko ryhmä improvisoi tilanteen, jossa otetaan kantaa olennon tulemiseen luokkaan puolesta ja vastaan. Esitetään luokan ovella, mitä tapahtuu, kun lapset 13

14 kohtaavat olennon luokan ovella. Tämän jälkeen mietitään yhdessä, kuinka tilanteeseen suhtauduttiin. Abstrahoiminen Tältä siitä varmaan tuntuu. Syvennetään äskeisiä olennon tunteita ääni- ja liikeimprovisaatiolla. Mitä olento oli mahtanut ajatella, kun hän oli tullut luokkaan ja häneen suhtauduttiin hyvin erilaisilla tavoilla? Valitaan outoa ja pelottavaa sekä tuttua ja turvallista musiikkia. Ryhmä voi liikkua vapaasti musiikin tai ohjaajan mallin mukaan. Lopuksi voidaan keskustella asiasta ja soveltaa koettuja tunteita omakohtaisemmalle tasolle. Oletko sinä joskus mennyt uuteen luokkaan? Onko sinun luokkaasi tullut uusi lapsi? Miltä se on tuntunut? Filosofia Muumilaakson tunnetuin filosofi on ehkä Nuuskamuikkunen. Mutta samoin kuin Nuuskamuikkunen, lapset ovat mitä mainioimpia filosofeja! Opettajan/ ohjaajan tulisikin pyrkiä luomaan filosofisiin keskustelutilanteisiin luottamuksellinen ilmapiiri. Lasten tulisi nähdä opettaja ihmisenä, joka ei ajattele tietävänsä kaikkea, vaan on kiinnostunut myös lasten ajatuksista, kunnioittaa heidän mielipiteitään ja on valmis myös hyvien perusteiden nojalla muuttamaan omia mielipiteitään. Opettajan tulee kokea itsensä kanssatutkijana lasten kanssa ja joka todella rakastaa erilaisia ajatuksia ja ajattelua! Nuuskamuikkusen lisäksi hyvin moni Muumilaakson asukkaista antaa meille paljon ajattelemisen aihetta. Esim. Hemulin keräilyharrastuksesta voidaan keskustella filosofisesti lasten kanssa seuraavaan tapaan: Hemulit keräävät erilaisia asioita; postimerkkejä ja hyönteisiä. Hemulit eivät yleensä tyydy vain keräilemään niitä, vaan esittelevät niitä ylpeinä muille. Keräilemisessä sinänsä ei ole ehkä mitään kummallista, mutta se saattaa muodostua ongelmalliseksi, silloin kun mietimme, mitä kaikkea on sopivaa kerätä. Voiko kerätä jotain sellaista, mitä ei voi omistaa? Voiko kerätä simpukoita, perhosia, hyönteisiä? Varsinkin silloin, kun ne ovat eläviä? Onko niillä tunteita? Ne ovat osa luontoa. Mutta ovatko ne sellaisia asioita, joita pitäisi keräillä? Onko mielestäsi oikein keräillä seuraavia asioita? Perustele. Nuket, leikkiautot, omat piirustukseni, kengät, postimerkit, ystävät, perhoset, sedät, auringot ja kuut, naulat, videofilmit, kissat, kukat, sanat, ajatukset Lisää ajatuksia filosofisiin pohdintoihin; Sharp & Splitter: Kuka minä olen? Nukkesairaala-kertomuksen opettajanopas. Oulun yliopisto. Oulun opettajankoulutuslaitos. Opi filosofiaa 2. Kirjallisuus: Muumi-aiheista kirjallisuutta, äänikirjoja ja CD-rom levyjä löytyy lukuisia, joka lähtöön. Kirjastosta löydät lisää, tässä on mainittu muutamia. Jansson, Tove: Muumipeikko ja pyrstötähti 14

15 Jansson, Tove: Muumipapan urotyöt Jansson, Tove: Vaarallinen juhannus Jansson, Tove: Taikatalvi Jansson, Tove: Näkymätön lapsi Jansson, Tove: Muumipappa ja meri Jansson, Tove: Taikurin hattu Jansson, Tove: Muumilaakson marraskuu Jansson, Tove: Kuinkas sitten kävikään? Jansson, Tove: Kuka lohduttaisi Nyytiä? Jansson, Tove: Vaarallinen matka Jansson, Tove: Outo vieras muumitalossa Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulva Muumi-sarjakuvia Malila: Muumimamman keittokirja Malila: Muumipeikon luontoretki Jansson, Tove: Saako pannukakulla istua: Muumilaakson mietekirja Liikunta-aiheinen kirjallisuus (mm. Taikatalvi-kirjan käsittelyn tueksi): Flemmen, A Leikiten suksilla. Suomen Latu. Harsunen, P Kurssi. Vierumäen urheiluopisto. Hiihtokoulun ohjaajan opas Suomen hiihtoliitto. Jortikka, J. Kurssi. Vierumäen urheiluopisto. Kivimäki, A-M Taitoluistelu. Weilin+Göös. Lasten hiihtokoulu Hiihdonohjaajan käsikirja. Suomen Latu. Liikunnan opetuksen opas/tytöt Kouluhallitus. Valtion painatuskeskus. Nettilinkit: - Muumihakupalvelu - kuvat Muumiperheen hahmoista verkossa pelattava peli 15

16 - ruokaohjeita - yli 100 Muumi-kuvaa - puuhasivuja Muumi-kuvia 16