SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY:N JÄSENLEHTI No. 1/2014

Transkriptio

1 SY-VIESTI SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY:N JÄSENLEHTI No. 1/2014 Puheenjohtajan palsta... s.3 Pääkirjoittajan kynästä...s.4 SY-Viesti 50 vuotta... s.5 Henkilökuva... s.6 Historian lehdiltä... s.7 Kuurnan voimalaitos...s.8 Standardoinnin uutisia... s.10 Kirjalliset voimalat... s.14 Ennen vanhaan... s.16 Kevätkokouskutsu... s.17 Siperia opetti... s.18 Hallitus... s.19 sy-viesti 1/2014 1

2 TURUN VALO JA VOIMA OY S1-RYHMÄN SÄHKÖURAKOITSIJA Hiidenkatu 9, Turku, puh , fax HALUAN LIITTYÄ SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN SAMSY RY:N JÄSENEKSI Etunimet Sukunimi Osoite Postinro. ja -paikka Puhelin Sähköposti Syntymäaika Sähköyliasentaja-erikoisammattitutkinto vuosi Sähkömestari vuosi Yhdistyksen jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa. Ilmoittakaa osoitteenmuutokset jäsenrekisterinhoitajalle. Matti Airola, Kreetankuja 13 as 5, Raisio S-posti: koti puh työ puh Etusivun kuva: Timo Heinelä ja useat muut henkilöt. Sy-Viesti, SAMSY ry:n puolueeton tiedotuslehti SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY Finnish Society of Senior and Master Electricians Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. TOIMITUS Päätoimittaja: Timo Heinelä Toimitusneuvosto: Jouko Laakko, Jouko Aalto, Lasse Ojansivu, Matti Airola, Janne Virta, Lasse Anttila ja Seppo Aaltonen Toimituksen osoite: Ieskatu 13 as 2, Turku s-posti: ISSN Sy-viesti 1/2014

3 Tervehdys Olen uusi yhdistyksemme puheenjohtaja. Minut valittiin tehtävään sääntömääräisessä syyskokouksessa lokakuun lopulla En aivan uusi kasvo ole SAMSY ry:n toiminnassa. Olen liittynyt yhdistyksen jäseneksi suoritettuani sähköasentajan erikoisammattitutkinnon 1992, silloin tutkinto tunnettiin nimellä sähköyliasentajan ammattitutkinto, jota nimeä vieläkin kuullaan joskus käytettävän. Sähköasennusmestariksi valmistuin keväällä 1995, mutta SAMSY ry:n hallitukseen minut valittiin jo vuodeksi Vuoden 1995 alusta minut valittiin yhdistyksen sihteeriksi ja SY-viestin päätoimittajaksi. Sihteerin tehtävissä vierähti reilut kymmenen vuotta ja lehdentoimittajana yhdeksän vuotta. Lisäksi muutama kausi kului yhdistyksen varapuheenjohtajana ja nyt siis tämän vuoden alusta puheenjohtajana. Olen päässyt seuraamaan sähköalan kehitystä aitiopaikalta, olen 29 vuotta toiminut sähköalan tekniikkaan liittyvien asioiden kouluttajana. Tuona aikana on sähköasennusalalla tapahtunut paljon muutoksia, lähinnä hitusähkötekniikan osalta, josta on sähköasentajille tullut haastavia kytkentöjä ryhmäkeskuksiin. Tarkoitan tällä sitä, että sähköasennustyö kiinteistöissä ei ole enää pelkkää MMJ:n vetoa eikä sähkönkäyttöpisteiden asennusta vaan ohjausyksiköillä toimivien monipuolisten laitteiden Reijo Alastalo asennusta niin rikos- ja palohälyttimiin kuin kulunvalvontaankin, puhumattakaan elektroniikalla toimivista ja etäluettavista kwh-mittareista ja verkkokäskylaitteista. Myös sähköalan koulutus, tutkintovaatimukset ja sähköpätevyydet ovat kokeneet suuria muutoksia vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä ehkä eniten huolestuttaakin sähköpätevyys 2 saantivaatimukset, jotka ovat helpottuneet ratkaisevasti viimevuosina. Lisäksi maallikosta ammattitaitoiseksi sähköasentajaksi pääsee aika pienellä opiskelulla ja vaatimattomalla työkokemuksella. Katsoisin, että näihin asioihin on SAMSY ry:n otettava kantaa tulevina vuosina ja kannanotto on aloitettava mahdollisimman pikaisesti. Ne mitkä ovat tämän asian suhteen toimintatavat, yhdistyksen hallitus selvittelee tapoja kokouksissaan ja esittelee asioita sääntömääräisissä kokouksissaan. sy-viesti 1/2014 3

4 Päätoimittajan kynästä Hei kaikille lukijoille. Toimittamani jäsenjulkaisu SY-Viesti viettää 50-vuotista julkaisuvuottaan. Samalla itselläni tulee täyteen 10 vuotta lehden päätoimittajana. Omaa SY-Viestiä olemme julkaisseet jo vuodesta 1964 lähtien. Välillä SY-Viestin sivut nähtiin Teollisuustekniikka lehdessä. Siitä palattiin myöhemmin taas omaan julkaisuun. Olen omalta osaltani pyrkinyt tuomaan lehteen aina hieman historian havinaa, koska itse olen siitä kiinnostunut. Lehteä on ollut mukava tehdä, vaikka aina ennen painoon menoa on ollut hieman kiirettä. Lehden ulkoasua olen pyrkinyt muuttamaan hieman kiinnostavammaksi. Siinä olen ehkä onnistunutkin, koska olen saanut mukaan lisää kirjoittajia. Alusta asti lehden teossa on ollut mukana pakinoitsijamme Reijo Nurmela. Myöhemmin kynään on tarttunut Arvo Lehti Ennen vanhaan palstallaan. Samoin Seskosta olemme useina vuosina saaneet meitä kiinnostavia artikkeleita. Jouko Aalto on myös antanut silloin tällöin kynänsä sauhuta. Puheenjohtajan palsta on tietysti aina ollut se lehden tärkein juttu ja hänen ajatuksensa ajankohtaisista asioista. Tietysti on myös ollut muitakin pieniä artikkelin kirjoittajia mukana. Tähän lehteen olemme saaneet kirjoituksen Hannu Raittilalta. Aikakirjat ja vanhat lehdet kertovat seuraavaa lehden toimittajista: Sihteeri: Erkki Halonen Päätoimittaja: Timo Tolonen /1982 Päätoimittaja: Harri Aaltonen 3/1982-4/1985 Päätoimittaja: Erkki Halonen 2/ Päätoimittaja: Reijo Alastalo Toimittaja: Timo Heinelä 4/2004 Päätoimittaja: Timo Heinelä 2005 Alkuvuosina ei lehdellä ilmeisesti ollut päätoimittajaa, vaan lehden tekoa tehtiin talkoilla ja sihteeri kokosi aineiston. Jos jollakin lukijalla on tarkempaa tietoja toimittajista vuoteen 1977 asti, niin ilmoituksia otetaan vastaan. Samoin tiedossani ei ole vuoden toimittajista. Timo Heinelä, päätoimittaja. 4 Päätoimittaja Timo Heinelä vastaanottaa Harri Sumalta Turku Energia Sähköverkot Oy:n tervehdyksen SY-Viestin 50-vuotislounaalla. Kiitokset kaikille kirjoittajille! Sy-viesti 1/2014

5 SY-Viesti 50v. Kun Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien yhdistys perustettiin 51 vuotta sitten päättivät he aloittaa jäsenjulkaisun toimittamisen. Tiedotuslehti sai nimekseen ytimekkäästi SY-Viesti. Nyt on kulunut 50 vuotta ensimmäisestä painoksesta. Se tavoitti runsaan jäsenistön ympäri maata. Lehti kertoi AEL:n luentopäivistä ja muustakin yhdistyksen toimintaan liittyvästä asiasta. Jokainen, joka on ollut mukana yhdistystoiminnassa osaa arvostaa tällaista jäsenistöä yhdistävää julkaisua ja julkaisun toimittamiseen sitoutuneita henkilöitä. Alkuaikoina kirjoituskone ei ollut edes kovin yleinen saatika kopiointitekniikka. Puhtaaksikirjoittaminen ei voinut olla haparoivaa hajamielistä naputtelua. Virheiden korjaaminen oli työlästä. Siistin lopputuloksen saaminen edellytti useinkin ammattisihteerin käyttöä. Tehtävistä on kuitenkin selvitty. Julkaisu on vuosien saatossa ja tekniikan kehityksen myötä saanut varsin miellyttävän visuaalisen ilmeen. On mukava lukea ammattimaisesti toimitettua lehteä. Päätoimittajana Timo Heinelä on mielestäni onnistunut varsin kunniakkaasti tästä vaativasta tehtävästä. Timo on omalla työpanoksellaan ja kekseliäisyydellään luonut mielenkiintoisia juttusarjoja. Esimerkiksi vesivoiman hyödyntämisessä sähkön tuotantoon. Olemme myös saaneet kohtuudella mainoksia tukkureilta ja laitevalmistajilta ja eri yhteistyötahoiltamme. Nöyrin kiitos tuesta ja yhteistyöstä AEL:n luentopäivillä. Toisaalla tässä lehdessä on ystäväni, kirjailija Hannu Raittilan kooste Kirjalliset Voimalat. Meidän on kiittäminen AEL:ää pitkään kestäneestä yhteistyöstä. Se mahdollisti heidän kopiointi- ja postituspalveluidensa hyödyntämisen ja tehokkaan aikataulutetun tiedottamisen toteuttamisen. Siirryimme vuoden 2007 alusta nykyiseen lehtiformaattiin. Päätimme harkiten lisätä myös värien käyttöä, joka kylläkin lisää nopeasti kuluja, mutta luo iloisemman ja nykyaikaisemman ilmeen kuin pelkkä mustavalkoinen painatus. Kuvista tulee näin selvempiä. Lehden toimittaminen painottuu Turun seudulta olevaan toimitusneuvostoon. Siinä Raittila tuo julki ja ikäänkuin täydennykseksi Timon Voimala -sarjaan eri kirjailijoiden näkemyksiä asioista, joihin myös sähkömies ja sähkö juonellisesti liittyvät. Kirjailija Hannu Raittila on Finlandia kirjallisuuspalkinnon voittanut ja tämän vuoden Runebergin kirjallisuuspalkinnon saaja. Hänen laajaan tuotantoonsa voit tutustua netin kautta. Antoisia lukuhetkiä Juhlivan SY-Viestin kuin muunkin kirjallisen julkaisun parissa. Toivottaa Jouko Laakko. Suomi elää metsistä ja me teollisuudesta. sy-viesti 1/2014 5

6 Henkilökuva, hallituksen jäsen Janne Virta TERVE Olen Janne Virta, ikää mittarissa 35 v. ja uusi SAMSY ry:n hallituksen jäsen. Sanovat, että nimi on enne ja mitäpä sitä kieltämään. Sähkövempaimet kiinnostivat jo pienempänäkin miehenalkuna. Valmistuin Juhannuskukkulan ammattikoulusta keväällä 1998 teollisuussähköasentajaksi. Siitä asti on sähköjä tullut asennettua. Vajaan vuoden verran laivasähköasennuksia ja nykyisessä työpaikassani Neste Oil Naantalin öljynjalostamolla. Nyt on alkanut jo 16:sta vuosi. Tehtävänimike on vuorosähköasentaja. Vastaan osaltani jalostamon sähkönjakelusta 110kV ja siitä alaspäin. Työ on keskeytymätöntä vuorotyötä. Ehkäpä haastavinta tässä työssä on yksin työskentely. Itse on ratkaistava ongelmatilanteet. Se on myös haastavaa sekä omalla tapaa kehittävää että palkitsevaa. Omasta puolesta voin sanoa, että rohkeasti mukaan! Ei täällä vinoon ole katsottu, vaikka työkokemusvuosia ei olisikaan vielä Kekkosen ajoilta Se mainospuheista. Oma elämä pyörii perheen, vaimo ja kaksi lasta sekä omakotitalon hoidossa. Vapaa-aika menee lähinnä lasten harrastuksissa. Luonnossa liikkuminen ja metsätyöt, eri vuodenaikojen mukaan, ovat itsellä tärkeimmät rentoutumismuodot. Siinä pääsee hyvin irti nykyisin niin muodikkaasta 24/7 elämästä. Samsy ry:stä kuulin vasta ensimmäistä kertaa ollessani suorittamassa yliasentajan tutkintoa. Suoritin sen Paimion AKK:ssa vuonna Heinelän Timo ja Salon Tapio olivat valvojina ja houkuttelivat mukaan toimintaan ja sillä tiellä ollaan. Vuonna suoritin AEL:ssa sähkömestarin tutkinnon, jonka mukana tuli komea todistus mestarinkirjasta. Se on näyttävä paperi! Näiden Samsy vuosien aikana on tullut oltua porukan nuorin ja melko selkeästikin. Toivoisin, että jatkossa saataisiin myös uusia nuoria mukaan. Enpä osaa sanoa mikä olisi se paras foorumi markkinoida toimintaa nuorille. Jonkinlainen itsensä kehittäminen ja haastaminen pitäisi saada paremmin arvoonsa. Myös ammatilliselle pääomalle olisi osattava laskea arvoa. Aurinkoista kevään alkua lukijoille ja nähdään kevätkokouksessa Turussa! Janne 6 Sy-viesti 1/2014

7 Puh Historian lehdiltä... sy-viesti 1/2014 7

8 KUURNAN VOIMA- LAITOS Kuurnan voimalaitos. Kuva: Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Kuurnan voimalaitos sijaitsee Pielisjoessa Kontiolahden kunnan Paiholan kylässä. Voimalaitos valmistui vuonna Sen rakennutti Kuurnan Voima Oy, jonka omistavat nykyisin Pojois-Karjalan Sähkö Oy (89 %) ja Joensuun kaupunki (11 %). Vesimyllyjä ja puutavaran uittoa Vanhojen asiakirjojen mukaan on koskessa ollut rakenteita jo 1600-luvulla lähinnä tilapäisten kalapatojen muodossa luvun puolivälissä rakennutti silloinen Korpi-Jaakko vakinaiset kalapadot ja vesimyllyn Utraan. Myöhemmin hänen poikansa Koski-Jaakko perkautti nimensä mukaisesti koskia, jonka ansiosta saatiin lisää viljelyskelpoista maata. Ruukinpatruuna Nils Arppe oli vielä rakennuttanut 1830-luvulla Kuurnankoskeen raamisahan, joka kuitenkin määrättiin vuosisadan puolivälissä purettavaksi metsänhävittäjänä ja kalastuksen sekä liikenteen esteenä, kuten tuomio oli kuulunut. Pielisjokea perattiin vuosina , mutta Saimaan kanavan valmistuminen vuonna 1856 teki välttämättömäksi Pielisjoen kanavoimisen ja laivaväylän ulottamisen Pieliselle, jolloin Saimaan alueen puutavaralle aukenivat tiet maailman markkinoille. Sähköntuotanto alkaa 1950-luvulla aloitettiin suunnittelu Pielisjoen valjastamisesta sähköntuotantoon. Vuosina tutkittiin vakavasti mahdollisuuksia käyttää koko Pielisjoen 17m putouskorkeus hyödyksi yhdessä voimalaitoksessa. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin ranta-alueille aiheutuvien haittojen ja suurten maansiirtokustannusten takia. Kuurnan voimalaitos valmistui vuonna Kuurnan Voima Oy perustettiin jo vuonna Voimalaitoksen rakentaminen Pielisjoen voimarakentaminen kytkeytyi ennen kaikkea teollisuuden sähköntarpeeseen. Pohjois- Karjalassa tukevan jalansijan omistaneet Enso- Gutzeit Oy ja Oy Kaukas Ab tutkivat aktiivisesti maakunnan vesivoimavaroja, ja molemmat yhtiöt olivat mukana Pamilon voimalaitoksen vuonna 1955 rakentaneessa Pamilo Oy:ssä. Molemmat metsäyhtiöt tutkituttivat yhdessä mahdollisuudet Pielisjoen koko putouskorkeuden hyödyntämiseen Kuurnan suunnalla päävastuun kantoi Enso- Gutzeit Oy. Metsäyhtiöt markkinoivat hanketta kuitenkin myös Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle ja Joensuun kaupungille, jotka lähtivät mielellään hankkeeseen mukaan. Osapuolet perustivat Kuurnan Voima Oy:n syksyllä Yhtiön osakkeista Enso-Gutzeit Oy:llä oli 55,66 %, Oy Kaukas Ab:lla 27,50 %, Joensuun kaupungilla 11,03 % ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:llä 5,81 %. 8 Sy-viesti 1/2014

9 KUURNAN VOIMALAITOS Tekniset tiedot Kuva: Voima ja Valo lehdestä no.1 Tammikuu Voimalaitoksen rakentamisen aloittamista viivästyttivät vaikeudet padotusaltaita varten tarvituissa maanhankinnoissa. Vesivoiman lisärakentaminen oli myös joutumassa hienoiseen vastatuuleen ja koko hankkeen pelättiin jäävän ydinenergiaan liittyneiden suunnitelmien jalkoihin. Tällöin voimalaitoksen sijasta olisi rakennettu ainoastaan uittosulku. Toisaalta hankkeen puolesta vaikutti aluepoliittiset näkökohdat, olihan Itä-Suomi synkkää työttömyysaluetta. Töiden aloitus Työt päästiin aloittamaan vasta 1. marraskuuta Valtionlainoituksen ehtona oli työllistämisohjelma, jonka mukaisesti työtä rytmitettiin kausityöttömyyttä tasaavaksi. Valtaosa rakentajista olikin Pielisjoen rantakunnista. Kaikkiaan työlupia kirjoitettiin rakennusaikana työntekijälle. Itse voimalaitoksen rakentamisen lisäksi hankkeeseen kytkeytyi mittavia väylä- ja muita rakennustöitä esimerkiksi Haapavirran kohdalla ja aivan Joensuun tuntumassa Utrankoskilla. Voimalaitoksen II-koneisto liitettiin valtakunnanverkkoon koekäytön jälkeen 2. heinäkuuta 1971 ja I-koneisto vastaavasti 19. elokuuta Jäljellä olleet maanrakennus- ja eräät velvoitetyöt saatiin käytännössä päätökseen vuoden 1972 loppuun mennessä. Valmistumisvuosi: 1971 Putouskorkeus: 6,9 m Suunnitteluvirtaama: 316 m3/s Kokonaisteho: 18 MW Vuosienergia: MWh Teho 18 MW Kaksi pystyakselista Kaplan-turbiinia Asioita kaiveli: Timo Heinelä Lähteet: Turpiinihallissa tuottaa sähköä kaksi pystyakselista Kaplan turpiinia, jotka Strömbergin generaattoreiden välityksellä syöttävät valtakunnan verkkoon tehoa 18 megawatin verran. Turbiinien läpi virtaa vettä keskimäärin litraa sekunnissa. sy-viesti 1/2014 9

10 SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKA-ALAN STANDARDOINNIN UUTISIA TIETOPAKETTI KOTI- JA RAKENNUS- AUTOMAATION STANDARDEISTA SESKOn komitean SK 205:n valmistelema SFS-käsikirja Sähköinen talotekniikka. Osa 5: Yleiset vaatimukset koti- ja rakennusautomaatiojärjestelmille on uusi kattava tietopaketti koti- ja rakennusautomaation standardeista. Käsikirja sisältää yleisen katsauksen koti- ja rakennusautomaatioon standardeihin eri näkökulmista (viihde- sekä talotekniikka). Se sisältää myös kokoelman EN-standardeja, joita sovelletaan koti- ja rakennusautomaatiojärjestelmiin väylätekniikasta riippumatta. Nämä standardit määrittelevät yleiset vaatimukset ja niiden soveltamisala liittyy seuraaviin aiheisiin: HBES/BACS -standardien sisällön jäsentely ympäristöolosuhdeluokitus ja testit sähköturvallisuusvaatimukset toiminnallinen turvallisuus sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) järjestelmän arviointi ja luokitus asennusten tarkastus ja testaus automaatiojärjestelmän vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen. Käsikirja soveltuu koti- ja rakennusautomaatiojärjestelmän suunnittelijalle, HBES/ BACS -tuotekehittäjille sekä koulutusmateriaaliksi sähkö- ja automaatioalan koulutusta antavissa oppilaitoksissa. SFS-käsikirjassa 670-5:2013 on 412 sivua ja se on saatavissa hintaan 198,00 (alv 0 %) Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä, p , sähköposti sales(at)sfs.fi tai verkkokauppa sales.sfs.fi IEC PIIRROSMERKKITIETOKANTA SUOMENKIELISENÄ IEC piirrosmerkkistandardin virallisten kielten (englanti ja ranska) lisäksi piirrosmerkkitietokantaan on liitetty suomi ja japani. Nämä lisäkielet eivät ole standardin IEC normatiivista sisältöä, vaan opastavia lisätietoja piirrosmerkkitietokannan käyttäjille. SESKO ylläpitää piirrosmerkkitietokannan suomenkielistä sisältöä. Tietokannasta on mahdollista hakea käsitteiden piirrosmerkkejä käyttäen valitun kielen hakusanoja. Kieliversiosta toiseen siirtyminen tapahtuu napsauttamalla käyttöliittymän oikean yläkulman kielivalintaan. Tietokannan sisällöstä voidaan tehdä tilannevedoksia pdf-tiedostoksi kaikille kieliversioille. Tyypillisesti tilannevedoksia tehdään 1-2 krt/v. Tietokannan käyttö vaatii tilaussopimuksen (kesto 12 kk). Sen voi tehdä SESKOn julkaisumyynnin kautta tai suoraan IEC:n verkkokaupassa. TULE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN PIIRROSMERKKISTANDARDIA Suomi osallistuu aktiivisesti piirrosmerkkien kansainväliseen standardointiin SESKOn komitean SK 3 kautta. SK 3 valmistelee Suomen piirrosmerkkiehdotukset ja äänestysvastaukset sekä kommentit muiden jäsenmaiden piirrosmerkkiehdotuksiin. Komitean jäsenyys mahdollistaa pääsyn standardien valmisteluun liittyviin dokumentteihin ja vaikuttamismahdollisuuden standardien sisältöön. Lisätietoja komiteasta SK 3 saa SESKOsta Arto Sirviöltä, p Sy-viesti 1/2014

11 SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKA-ALAN STANDARDOINNIN UUTISIA TIETOA RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN STANDARDEISTA VERKOSSA Räjähdysvaaralliset tilat ovat erittäin vaativia sähkölaitteiden käyttökohteita. Pienikin virta ja jännite voivat aiheuttaa kaasu- tai pöly-ilmaseoksen räjähdysmäisen syttymisen. Tämän takia räjähdysvaarallisten tilojen käyttöä ja laitteiden valintaa on säännelty ATEX-direktiiveillä. Direktiivien vaatimukset toteutetaan käytännössä soveltamalla standardeja. SESKOn verkkosivuilla ( fi/portal/fi/ohjeita/esitysaineistot/) on nyt julkaistu kaksi esitysaineistoa: ATEX- direktiivit ja Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit, joissa annetaan perustietoja näistä asioista. Esitysaineistot on laatinut SESKOn tekninen johtaja Tapani Nurmi yhteistyössä SESKOn komitean SK 31 Räjähdysvaaralliset tilat kanssa. Samalla sivulla on runsaasti muita sähköalan standardointia ja standardien valmistelua koskevia esitysaineistoja. Kaikkia näitä esityksiä saa käyttää vapaasti opetuksessa ja tarvittaessa muokata. Lähde on kuitenkin aina mainittava. Jos tarvitset esitykset PowerPoint-muodossa, pyydä niitä SESKOstapalaute@sesko.fi. tai puhelimitse (09) KIMMO SAARINEN SESKON KUNNIAPUHEENJOHTAJAKSI SESKOn pitkäaikainen puheenjohtaja Kimmo Saarinen on kutsuttu SESKOn kunniapuheenjohtajaksi ansioistaan SESKOn ja sähköteknisen standardoinnin hyväksi. SESKOlla on ollut historiansa aikana vain kaksi muuta kunniapuheenjohtajaa: Erkki Yrjölä (1990) ja Kalervo Rudanko (1995). Kimmo Saarisen ansiot sähköteknisessä standardoinnissa ja SESKOn johdossa ovat mittavat. Hän on vaikuttanut SESKOn hallinnon luottamustehtävissä aina 1980-luvun alusta saakka. SESKOn puheenjohtajana hän on toiminut kuusi kolmivuotiskautta eli yhteensä 18 vuotta. Kimmo Saarinen on merkittävällä henkilökohtaisella panoksellaan vaikuttanut niin Suomen kansallisen kuin kansainvälisenkin sähköteknisen standardoinnin kehittämiseen neljällä vuosikymmenellä - niin teknisessä standardoinnissa ja sertifiointitoiminnassa kuin hallinnon tasolla. Kimmo Saarinen vastaanotti kunniapuheenjohtajuuden SESKOn hallituksen joulukuun kokouksessa Samassa yhteydessä Saariselle luovutettiin myös Keskuskauppakamarin kultainen elämäntyömerkki. sy-viesti 1/

12 Sähköteknisen standardoinnin lisäksi Kimmo Saarinen on toiminut myös Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana 15 vuotta. Kansainvälisellä tasolla hän on vaikuttanut IEC:n hallituksen jäsenenä vuosina sekä eurooppalaisella tasolla CENELE- Cissä ja sen edeltäjässä CECC:ssä monissa eri luottamustehtävissä vuodesta 1981 alkaen. Teknisen standardoinnin alueella Kimmon ansiot ovat poikkeuksellisen merkittävät, sillä hän on toiminut mm. IEC:n komiteoissa TC 40 ja 91 sekä niiden lukuisissa työryhmissä ja tiimeissä kaikissa mahdollisissa rooleissa: puheenjohtajana, sihteerinä, kokoonkutsujana ja jäsenenä. Hänellä on ollut vetovastuu elektroniikan komponentteja koskevan sertifiointijärjestelmän IECQ:n toiminnasta Suomessa. Vuonna 2009 IEC palkitsi hänet 1906 Awardilla. Kimmo Saarinen jatkaa vielä sähköteknisen standardoinnin parissa Senior Adviserina mm. IEC:n komitean TC 40 puheenjohtajana sekä vastaavan eurooppalaisen CENELECin komitean TC 40XA sihteerinä. KENNETH HÄNNINEN SESKON PUHEENJOHTAJAKSI SESKOn hallituksen jäsenenä hän on ollut vuodesta 2011 lähtien ja toiminut varapuheenjohtajana sekä hallituksessa että hallituksen työvaliokunnassa. Kenneth Hänninen on SESKOn standardointikomitean SK SG puheenjohtaja sekä komiteoiden CEN CLC ETSI/SGCG, SK 69 ja CLC TC 69X jäsen. Energiateollisuus ry:ssä Hänninen johtaa Sähköverkko-yksikköä, jonka toimialueeseen kuuluvat esimerkiksi sähkön toimintavarmuus, sähkön laatu, energian mittaus sekä kantaverkkoasiat. Johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä on valittu SESKOn hallituksen puheenjohtajaksi yhdistyksen vaalikokouksessa seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi alkaen. SÄHKÖALAN STANDARDIEN VALMISTELU JA NEUVONTA, SEKÄ IEC- JA EN-STANDARDIEN MYYNTI SESKOSTA P: , f: , sähköposti: myynti(at)sesko.fi, palaute: palaute(at)sesko.fi SESKOn toimiston kirjastossa voit tutustua kaikkiin sähköalan IEC- ja EN-standardeihin. Kirjasto on avoinna työpäivinä kello Sy-viesti 1/2014

13 Sähkötekniset standardit Standardointia tarvitaan niin generaattoreissa kuin mikrosiruissakin SESKO on suomalaisen sähkö- ja elektroniikka-alan puolestapuhuja kansainvälisillä foorumeilla, IEC:ssä ja CENELECissä, kun yhteisiä standardeja tehdään ja otetaan käytäntöön. SESKOn välityksellä suomalaiset teknologiaosaajat pääsevät mukaan kansainvälisiin standardointitiimeihin. Huomisen standardit tehdään tänään asiantuntijavoimin Vain osallistumalla alan standardien laadintaan SESKOn asiantuntijakomiteassa mukanaolo on hyväksi havaittu keino olla ajan hermolla, tutkata mitä omalla toimialueella tapahtuu sekä verkottua kansainvälisesti. Aktiivisuutensa tason voi itse valita. Alan menestyjiä ovat he, jotka tämän oivaltavat. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan! Lisätietoja komiteoista ja standardointiin osallistumisesta antavat SESKOssa toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, p ja , sähköposti: kehityspäällikkö Juha Vesa, p ja , sähköposti: SESKO valmistelee sähkö- ja elektroniikka-alan standardit ja välittää IEC-standardeja. p , sähköposti: SFS-standardit ja käsikirjat myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, p , sähköposti: SY_viesti 1_2014_SESKOn_komiteat4v_UUSI.indd :56:59 sy-viesti 1/

14 Kirjalliset voimalat Antti Hyryn Finlandialla palkitussa romaanissa kovasti kirjailijan oloinen ikämies muuraa leivinuunin. Tiiltä leikatessaan hän katkaisee kulmahiomakoneen virtajohdon. Onneksi sattui sähkömies paikalle, romaanin päähenkilö saattaa sanoa. Antti Hyry valmistui heikkovirtainsinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna Hänen esikoisteoksessaan on kertomus, jossa pikkupoika rakentaa puroon siipirattaan ja laittaa sen pyörittämään polkupyörän dynamoa. Kairattuaan seinähirteen reiän poika vetää dynamosta johdon tupaan. Johdon päässä on polttimo. Siihen syttyy valo. Hyryn laitos on luullakseni Suomen ensimmäinen kirjallinen voimala. Sähkö on sen verran olennainen osa suomalaista talous- ja kulttuurihistoriaa, että se esiintyy väistämättä myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Toinen insinöörikirjailija, Antti Tuuri, on kirjoittanut suorastaan Suomen Sähkölaitosyhdistyksen historiikin nimeltä Voiman miehet. Siinä ei ole kysymys heikosta virrasta. Voiman miehet on poikkeuksellisen mielenkiintoinen historiateos. Se perustuu Suomen sähkönjakeluverkon rakentaneiden miesten ääninauhoille tallennettuihin muisteluksiin. Tuuri on noudattanut samaa tekotapaa kuin Rukajärvi-kirjoissaan, jotka perustuvat sen suunnan rintamamiehiltä kerättyyn aineistoon. Tuurin trilogian pohjalta on tehty elokuva Rukajärven tie. Kirjailija Hannu Salama on sähkömiehen poika. Salaman tuotannossa tämä tulee esiin monin paikoin. Monissa lyhyemmissä teksteissä esiintyy kirjailijan kaltainen nuori mies, joka joutuu vasten tahtoaan työskentelemään asennusurakoissa isän kaverina. Salaman romaanissa Siinä näkijä missä tekijä on yhtenä päähenkilöistä sähköasentaja Santtu Salminen, joka toimii sähköporukan nokkamiehenä suuressa rakennusurakassa jatkosodan aikana. Monenlaiset poliittiset, henkilökohtaiset, mutta myös ammatilliset ristiriidat ovat osa kuvausta. Romaanissa jatkuvasti toistuva aihe on riitely rakennusalan eri ammattiryhmien välillä. Suuren kohteen aikataulutus on haastavaa ja sähköjen vetäjät ovat seinien pystyttäjien hampaissa: Muurarin perkeleet on taas piruuttaan lyöneet kuraa putkien päihin! Minulle henkilökohtaisesti tärkein sähkön ja sähkömiesten kuvaus sodanjälkeisessä kirjallisuudessa on Juha Seppälän niminovelli kokoelmassa Mitä sähkö on. Teksti on ainakin omiin silmiini asiantunteva kuvaus korkean jännitteen linjamiesten työstä. Novelli pohtii nimensä mukaisesti sähkön olemusta ja päätyy siihen, että vastaus ei löydy kirjoista. Se löytyy ammattimiesten käytännön kokemuksista, jos sieltäkään. 14 Sy-viesti 1/2014

15 Kaksi koskea padottiin ja veden voima pakotettiin paineputkeen, jonka päässä odotti turbiini. Sen avulla virtaavan veden energia muutettiin pyörimisliikkeeksi, joka siirrettiin generaattorihallin laitteistoon. Samaan aikaan rakennettiin kolme kuntaa kattava jakeluverkko. Se siirsi voiman koteihin, joiden lamput syttyivät, kun laitoksen pääkytkin käännettiin valon juhlan kunniaksi. Luulen, että romaanissa kuvaamani Korpela on Suomen kirjallisuuden viimeisin voimala. Hannu Raittila kotipihallaan Olen itsekin kirjoittanut sähköstä. Romaanissani Ei minulta mitään puutu on pitkä sisäkertomus, jossa rakennetaan voimalaitos Lestijokeen. Työ tehdään sisällissodan jälkeisinä vuosina ja sen ansiosta saadaan sähköt kolmeen Keski-Pohjanmaan pitäjään. Oikeassa elämässä tämän hankkeen johtajana oli silloin 27-vuotias isoisäni. Kuvaaja: Jouko Laakko. Tällaisista pienistä paikallisista hankkeista on alkanut nykysuomen infrastruktuurin rakentamisen tärkein osa: kantaverkko ja sähkönjakelun pientalouksiin asti ulottuva kokonaisuus. Hannu Raittila. KIRJAT, JOIHIN VIITATTIIN Hyry Antti, Maantieltä hän lähti. Otava 1958 Raittila Hannu, Ei minulta mitään puutu. WSOY 1998 Salama Hannu, Siinä näkijä missä tekijä. Otava 1972 Seppälä Juha, Mitä sähkö on. WSOY 2004 Tuuri Antti, Voiman miehet Suomen sähkölaitosyhdistys. RY Kaikki kirjat ovat saatavilla erinomaisesti järjestyneessä suomalaisen nettikirjakaupan (myös käytettyjen) järjestelmässä. Toim. huom. Runeberg-kirjallisuuspalkinto 2014 myönnettiin, Runebergin päivänä 5. helmikuuta Hannu Raittilalle romaanista Terminaali. Hannu Raittilaa on jopa nimitetty tyylinsä vuoksi insinöörikirjailijaksi. Hänet on palkittu useilla eri kirjallisuuspalkinnoilla. Hänen tuotantoonsa kuuluu novelleja, romaaneja, kolumneja, TV-käsikirjoituksia, kuunnelmia ja radionovelleja. sy-viesti 1/

16 Ennen vanhaan Miksi tervehditään kättä nostamalla. Tietojen perusteella johtuu siitä että ajanlaskumme alussa käsiä nostettiin, että olet aseeton. Miten mahtaa olla meidän aikana todettavissa, että on aseeton. VALOPUTKILAITTEELLA tarkoitetaan valaistuslaittetta, jossa valoa antavana elimenä toimii, ilmaton jalokaasukaasutäytteinen lasiputki, johon sähköenergia tuodaan putken päissä oleviin elektrodien välityksellä. Määrätyllä n.s. syttymisjännitteellä alkaa putkessa kaasupurkaus, josta on seurauksena valoilmiö. Niin pian kun purkaus on päässyt alkuun, laskee eletkrodien välinen jännite, pysyen sen jälkeen muuttumattomana n.s. käyttöjännitteenä. Valoputkituotannon alkuaikoina käytettiin ainoastaan neon kaasuvavaloputken täytteenä ja tästä sai nimitys neonputki alkuunsa. Valoputkiteollisuuden kehittyessä opittiin käyttämään muitakin kaasuja kuten argonia, heliumia, sekä jalokaasujen sekoituksia. Valoputkilaitteet tulevat meilläkin kysymykseen etupäässä mainosvalaistuksessa, Mainosvaloputkilaitteet ovat suurjännite laitteita.tavallisia tähän asti SY-VIESTI 50 vuotta kätetty muuntajalaji 6000V 50mA, sekä kirjanalus laatikkon oleva muuntaja 3000V 25 ma. Näin ohjeistaa sähkötarkastuslaitos käsikirja No3. vuodelta 1948 sisäjohto asennukset. Tässä matkan varrella on tullut asennettua muutama valomainos, ja olen aina asentanut valolähteeksi loisteputket ja ne ovat toimineet moitteetta. Korjasin vuosi sitten valomainoksen. Kokeilin ledejä eivät toimi, valolähteenä ne ovat todella vaatimattomia. Luin lehdestä, että kun neoputkivalaisin rakennetaan siinä oleva lasiputki tehdään käsityönä. Näitä käsityön taitajia ei ole saatavilla onko tämäkin kuoleva-ammatti. PS: THOMAS EDISON hänestä kerrotaan että hän suunnitteli betonista tehtyjä huonekaluja, sänkyjä, betonipianoja joka osoittautui pianon soittajista kamalalta ja olisi sopinut paremmin ankkuriksi. Edison suunnitteli jo 1900 luvulla alussa betonitaloja elementeistä valettuna. Kodin elektroniikkaa hän suunnitteli jääkaapin myös betonista. Näin kuuluisa Thomas Edison hehkulampun kehittelijä, ja muita elektronilaitteita kehittänyt mies, mutta betoni homma taisi mennä pieleen. Asioita tarkastelen yli 50 vuoden sähköalan työntekijän kokemuksella. Arvo Lehti Hän oli ylpeä itsestään kun hän ei koskaan keksinyt tai kehittänyt aseita surmaamistarkoituksiin. Edisonin mietelause oli kunnes lopetamme kaikkien elävien olentojen vahingoittamisen, olemme yhä villi-ihmisiä. Ilmoitus Sähköurakoitsija lehdestä vuodelta Sy-viesti 1/2014

17 KOKOUSKUTSU Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Aika: Lauantai , klo Paikka: S/S Borea Turku, Linnankatu 72, Turku. Paikoitustilaa Forum Marinumin pihalla, Linnankatu 72. Kokouksen jälkeen vierailu Kakolan jäteveden puhdistamolle. Turun seudun puhdistamo Oy, Polttimonkatu 2, TURKU. PÄIVÄN OHJELMA: Klo 10:00 Klo Klo 12:00 Klo Klo 14:00 Avaus, kahvit ja sämpylät Kevätkokous Tutustuminen laivaan ja konehuoneeseen. Lounas Borealla Tutustuminen Kakolan jäteveden puhdistamoon KOKOUKSEN ASIALISTA: 1. Kokouksen avaussanat 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen esityslista 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Mahdollinen Mestarinkirjojen jako 8. Käsitellään muut esityslistassa olevat asiat 9. Muut asiat ja ilmoitusasiat 10. Päätetään syyskokouksen ajasta ja paikasta 11. Kokouksen päättäminen Hallitus toivoo runsasta osanottoa, tervetuloa keväiseen Turkuun! sy-viesti 1/

18 Siperia opetti Oli myrskyjä: Tapani, Eino, Oskari, Seija, jotka veivät sähköt kymmeniltä tuhansilta talouksilta. Monilla katko kesti kauan, joillakin yli viikon. Silloin se nähtiin, että pitkä sähkökatko on mahdollinen. Kallista tuli. Paljon oli raivaamista ja korjaamista. Kylmää kärsittiin, pakasteet sulivat, kännykät eivät toimineet. Huoltoasemalta ei saanut polttoainetta. Vesi loppui. Viemäri lakkasi toimimasta. Omissakin kaivoissa oli sähköpumppuja. Pankkikortti ei toiminut. Kauppias tyhjensi pakastimet roskiin. Oli muutama lämpöaste, se oli sikäli hyvä, että putket eivät jäätyneet. Parikymmentä astetta pakkasta olisi varmasti aiheuttanut putkirikkoja. Toisaalta pakasteiden sulaminen olisi vältetty, ne olisi voinut viedä ulos. Kosteus alkoi hiipiä asuntoihin. verran iso, että navetta ja asuinrakennus saivat lähes normaalit sähköt. Kalliita kilowattitunteja. Ja karjatilalla veden loppuminen oli suuri ongelma myös. Vesijohdosta ei tullut vettä. Pumppuasema oli ilman sähköä. Kaivokin tyhjeni. Monenlaista naapuriapua oli, ihmiset auttoivat toisiaan. Sukulainen, tuttava, jolla sähköä oli, saattoi tarjota tilaa pakastimesta. Jotain arvokkaampaa sai säästettyä. Kännyköitä latailtiin, kahvia keitettiin termospulloon. Käytiin vanhuksia ja naapureita katsomassa, kuinka pärjäillään. Omalle kohdalle ei sähkökatkoa tullut ollenkaan. Kotivaraa tarkistin. Ostin varaparistoja patteriradioon. Oli näköjään paristokauppa käynyt. Marketin hylly oli puoliksi tyhjentynyt. Aggregaatit ja moottorisahat kävivät kaupaksi, kuten myös retkikeittimet. Sähköliikkeet saivat asentaa vaihtokytkimiä ja kojevastakkeita aggregaattien liitämiseksi joihinkin omakotitaloihin ja maatiloille. Tiedän tapauksen, että puuhella oli, mutta sitä ei uskallettu käyttää, kun savunpoistoimuri ei toiminut. Muuten puuhellat, leivinuunit ja takat olivat arvossaan. Ruokaa tehtiin kaasugrilleillä ja retkikeittimillä. Joillakin oli aggregaatti, monilla maatiloilla, joilla eläimiä on paljon. Siinä huomattiin, että ei se sähkön tekeminen aivan helppoa ole. Tankata pitää vähän väliä ja itse tehty sähkö pienellä voimalaitteella tuotettuna on melko kallista. Maatalossa viikossa traktori vei polttoainetta generaattoria pyörittäessään kolmesataa litraa, sanoi eräs isäntä radiossa. Generaattori oli sen Poliitikot huomasivat, että nyky-yhteiskunta pysähtyy lähes täysin sähkön loppumiseen. Avojohtoja pitäisi korvata maakaapeleilla, missä se vaan on taloudellisesti mahdollista. Varavoimaa tulisi hankkia tärkeisiin kohteisiin, kuten kännyköiden tukiasemille, veden ja jäteveden pumppaamoille. Erilaiset yhteistyömahdollisuudet on hyvä kartoittaa etukäteen, että on varavoimakoneita ja väkeä niitä käyttämään ja maastokelpoisia ajoneuvoja kuljettamaan, metsätyökoneita, ammattimetsureita ja sähköammattilaisia raivaamaan linjojen päälle kaatuneita puita. Ei pelkästään huono asia nämä pitkät sähkökatkot, vaikka niille ikävä, joille kohdalle osui. Paremmin on varauduttu, kun seuraavan kerran tällainen häiriö tulee. Reijo Nurmela 18 Sy-viesti 1/2014

19 Hallitus ja toimihenkilöt* Puheenjohtaja Reijo Alastalo puh Varapuheenjohtaja Seppo Aalto puh SY-Viesti pt. ja sihteeri Timo Heinelä puh Rh. Jouko Aalto puh. koti Mestarinkirja-asiamies Tarmo Purho puh Jouko Laakko puh Janne Virta puh Jäsenrekisterinhoitaja* Matti Airola* puh. koti puh. työ Valinnanvapautta mittalaite- ja palveluhankintoihin sy-viesti 1/

20 Sähköalankoulutusta AEL:ssä Sähkö- ja elektroniikkavikojen paikannus koneenohjauksessa Elektroniikan mittaustekniikka ja vianpaikannus Käyttöönottotarkastusmittaukset Sähkömestarien ja sähköyliasentajien syyspäivät Huomio myös ohjelmassamme olevat sähkötyöturvallisuuskoulutukset ja sähköturvallisuustutkintoihin valmentavat koulutukset Lisätietoja koulutuksista ja ilmoittautumisohjeet löydät AEL:n kotisivuilta Porvoon Offsetpaino Oy Sy-viesti 1/2014