Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 Kuuluisat taistelut Nelsonin Britannian maineikas amiraali Horatio Nelson oli vuonna 1805 tiukan paikan edessä. Vastassa oli Ranskan mahtava laivasto, jota johti amiraali Pierre de Villeneuve. Nelsonille kyse oli elämästä ja kuolemasta: jos Britannia häviäisi, Napoleon joukkoineen ylittäisi kanaalin ja valloittaisi Brittein saaret. Eurooppa/1805 Britannia Ranska Espanja Trafalgar Napoleon oli varsin lyhyessä ajassa nostanut Ranskan Euroopan johtavaksi suurvallaksi. Nyt hän halusi valloittaa meret ja vallata Brittein saaret mahtavan laivastonsa avulla.

3 suurvoitto Trafalgarin taistelu: Ranskan laivasto tuhoutui lähes täysin. Merisodan taktiikka muuttui ikiajoiksi. Britannian suurvalta-asema sinetöityi. Britit kävivät yhteenoton ensi hetkistä lähtien lähitaisteluun, jossa kokemuksesta ja koulutuksesta oli heille etua. clarkson frederick stanfield Historia

4 Kuuluisat taistelut Else christensen Napoleon palasti Ranskan laivaston Ranskan suurta vallankumousta seuranneen hirmuhallinnon aikana pidätykset ja teloitukset olivat jokapäiväisiä. Ne verottivat maan laivaston upseeristoa raskaalla kädellä syösten sen alennustilaan. Noustuaan valtaan vuonna 1799 Napoleon ryhtyi oitis kohentamaan laivastoaan. Kuri ja järjestys palautettiin, ja pian Ranskan laivasto oli Napoleon ihailee laivastoaan Cherbourgissa Englannin kanaalin rannalla. Mastoon nostettiin Nelsonin viesti: Englanti odottaa joka miehen tekevän velvollisuutensa. Kiillotettujen mustien saappaiden kannat kopisivat päättäväisesti laivan lattialankkuihin ja kullatut epoletit välkkyivät kannen alla vallitsevassa hämärässä amiraali Horatio Nelsonin ja hänen upseeriensa astellessa edestakaisin. Nelson oli pienikokoinen mies, mutta hänen äänensä oli kantava ja kunnioitusta herättävä. Minne tahansa hän laivassa menikin, miehet kuuntelivat tarkkaavaisesti hänen rohkaisevia sanojaan Britannian varmasta voitosta pian alkavassa taistelussa. Urheat mieheni! Ne jotka jäävät eloon, tulevat kokemaan Britannian kunnian päivän, Nelson vakuutti päättäväisesti ympärillään seisoville upseereille ja rivimiehille. Vihdoinkin oli tullut päivä, jona brittien mahtava laivasto ottaisi mittaa Ranskan laivastosta ja näyttäisi Napoleonille, kuka meriä oikein hallitsi. Oli lokakuun 21. päivän aamu vuonna Sää Etelä-Espanjan Atlantin puolisella rannikolla oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmin ja tyyni, ja meri kimmelsi sinisen ja turkoosin eri sävyissä leppeässä tuulessa keinahtelevien laivojen ympärillä. Taivaanrannassa näkyivät kuitenkin jo ranskalais-espanjalaisen laivaston alusten mastot: vihollinen oli purjehtinut ulos turvapaikastaan Cadizin satamasta. Nelson antoi aluksilleen käskyn asettua taistelumuodostelmaan ja purjehtia itäkoilliseen. entisensä sitä mahtavampi oli vain Britannian laivasto. Ranskan sotalaivat olivat nopeita ja raskaasti aseistettuja, mutta kokeneiden ja taitavien upseerien puuttumista Napoleonkaan ei pystynyt paikkaamaan. Harvoihin kokeneisiin meriupseereihin lukeutui amiraali de Villeneuve, joka johti ranskalaisespanjalaista laivastoa Trafalgarissa. akg images sotilasta uhkasi Britanniaa Britannia ja Ranska olivat kilpailleet merten ja samalla maailmankaupan hallinnasta 1780-luvulta lähtien. Britit olivat toistaiseksi olleet merellä niskan päällä, mutta nyt tilanne oli muuttumassa. Euroopan mantereen valtias, Ranskan keisari Napoleon Bonaparte, oli käyttänyt valtavia rahasummia laivastonsa uudistamiseen, ja ranskalaisten uudet laivakanuunat olivat brittien kanuunoita paljon tehokkaampia. Britannian ja Ranskan laivastot olivat kohdanneet useaan otteeseen taistelussa saavuttamatta lopullista ratkaisua valtakiistaan. Aiemmat yhteenotot olivat kuitenkin olleet pelkkää esimakua Britanniaa nyt uhkaavasta vaarasta: Napoleonilla oli Pohjois-Ranskassa sotilaan armeija valmiina valloittamaan Britannian. Ainoa, mikä vielä esti Napoleonia hyökkäämästä, oli Britannian laivasto. Napoleon oli liittoutunut Espanjan kanssa voidakseen koota historian suurimman laivaston, eikä hän yrittänytkään salailla pyrkimyk siään: Antakaa meidän hallita Kanaalia kuuden tunnin ajan, niin hallitsemme pian koko maailmaa, hän julisti. royal naval museum Velvollisuus ennen kaikkea Brittialusten edetessä kohti vihollista Nelson päätti kierroksensa miehistön keskuudessa ja vetäytyi vielä kirjoittamaan kirjeen läheisilleen. Tykkimiehet riisuivat takkinsa ja paitansa ja käärivät päänsä ympärille kangasriepuja suojatakseen korviaan kanuunoiden korviaraastavalta kumulta. Toiset sopivat toveriensa kanssa vähäisen omaisuutensa jakamisesta siinä tapauksessa, että he sattuisivat kuolemaan taistelussa. Toiset taas puhelivat innostuneesti voiton mukanaan tuomasta loistavasta tulevaisuudesta. Miehistö taisteli toki Britannian ja Nelsonin puolesta, mutta yksi tärkeä taistelutahtoa lisäävä tekijä oli sotasaalis eli kaapatut vihollisalukset, joiden arvoa vastaava summa jaettiin miehistön kesken. Ajatukset rikkaudesta ja kunniasta lievittivät pelkoa, vaikka kaikki tiesivät tappioiden nousevan suuriksi. Aika ajoin matruusit kiipesivät mastoihin tähyämään merkkilippuja, joilla viestitettiin kapteeneille, mitä näiden oli tehtävä. Hieman ennen puoltapäivää Nelsonin lippulaivan Victoryn salkoon nousi lippujen rivi, joka välitti kaikille aluksille amiraalin kuuluisaksi tulleen viestin Englanti odottaa joka miehen tekevän velvollisuutensa. Briteillä oli selkeä alivoima Amiraali Nelson oli päiväkausia pohtinut, miten hänen alivoimainen laivastonsa voisi voittaa Ranskan ja Espanjan 32 Historia

5 Kohtalokas täysosuma Nopeat laukaukset ja kiivas tykkituli ratkaisivat monia meritaisteluja, mutta joskus yksi ainoa täysosuma saattoi upottaa sotalaivan. Miehistöllä ei 1800-luvun meritaisteluissa ollut sen enempää aikaa kuin mahdollisuuttakaan tähdätä kanuunoilla tarkasti. Tarkkuuden sijasta tykkimiehet pyrkivätkin ampumaan mahdollisimman monta laukausta mahdollisimman lyhyessä ajassa, sillä jokainen osuma aiheutti viholliselle pahaa vahinkoa. Osuma takilaan repi purjeita ja vaurioitti mastoja, kannen yli viuhuva kuula puolestaan silpoi miehistöä ja tuhosi vihollisen kanuunoita. Tehokkain oli kuitenkin osuma vihollislaivan kylkeen heti vesilinjan alapuolelle, sillä se sekä vahingoitti miehistöä että saattoi katkaista mastoja. Vihollisen oli lisäksi vedettävä miehiä taistelusta tukkimaan reikää ja pumppaamaan sisään tulvi nutta vettä. Joskus yksikin vesilinjan alapuolinen osuma saattoi upottaa aluksen. Tarkka osuma vaati harjoitusta, sillä tykkimiesten piti pystyä osumaan liikkuvaan maaliin keinuvalta kannelta. Siksi sotalaivat purjehtivat yleensä mahdollisimman lähelle vihollista ennen kuin ne alkoivat ampua. Laivan keinunta aallokossa vaikeutti tähtäämistä, ja miehistö joutui koko ajan nostamaan ja laskemaan tykkien putkia osuakseen viholliseen. Shutterstock & royal naval museum si, ja silmänräpäyksessä espan jayhdistyneen laivaston. Vuosisatojen ajan laivastot olivat asettuneet taisteluissa kahteen rinnakkaiseen linjaan, joista ne saattoivat ampua täyslaidallisen toisensa jälkeen toisiaan kohti. Tällä kertaa Nelson oli kuitenkin päättänyt yllättää vihollisen aivan uudenlaisella liikkeellä. Hän johtaisi laivastonsa kohti vihollista kahdessa jonossa, joista toista johtaisi hän itse ja toista vara-amiraali Cuthbert Collingwood. Aivan vihollisen linjan tuntumaan päästyään he murtautuisivat siitä lähes kohtisuoraan läpi. Jos manööveri onnistuisi, britit saisivat vihollisen muodostelman rikottua ja joukot sekaannuksen valtaan välttäen samalla itse ranskalaisten kiivaimman tulituksen. Sen jälkeen Nelsonin aikomuksena oli kukistaa ranskalaisalukset yksi kerrallaan. Suunnitelma oli nerokas mutta hyvin vaarallinen. Purjehtiessaan suoraan päin vihollista Nelsonin alukset olisivat täysin suojattomia ranskalaisten tykkitulelle. Taistelu käynnistyi 16-vuotias luutnantti Paul Nicolas vilkuili hermostuneesti ympärilleen, kun hänen laivansa, kaksikantinen ja 74 kanuunalla varustettu Belle isle kiisi yhä lähemmäs ranskalaisten linjaa. Belleisle seurasi vara-amiraali Collingwoodin lip pulaivaa Royal Sovereignia, joka purjehti brittien eteläisen muodostelman kärjessä kohti ranskalais aluksia. Ilman lämpötila oli noussut hiljalleen koko aamupäivän ja oli nyt jo 24 astetta. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta Royal Sovereignin valkeisiin purjeisiin ja vähän matkan päässä odottaviin vihollisaluksiin, joiden kanuunoiden mustat piiput osoittivat uhkaavina suoraan kohti. Nicolaksen toverit virnistelivät ja hulluttelivat, ja hetken ajan nuori luutnantti tunsi olonsa levolliseksi. Sitten kirkas valonvälähdys palautti hänet takaisin todellisuuteen. Läheisen espanjalaisaluksen kyljessä leimahti kaksi riviä punaisia lieskoja, ja silmänräpäystä myöhemmin Royal Sovereignin purjeisiin repeytyi kaksi isoa reikää. Molemmat laivat peittyivät mustaan ruudinsavuun. Ennen kuin Nicolas edes ehti tajuta, mitä oli tapahtunut, jostain alkoi kuulua outo viheltävä ääni ja nuoru kaisen ohi viuhui tykinkuula. Maahan! kapteeni huu Horatio Nelson johti Britannian laivaston voittoon muun muassa Abukirissa (1798) ja Kööpenhaminassa (1801). bridgeman

6 Kuuluisat taistelut laisten ampuma täyslaidallinen raviste li alusta ja niitti miehiä kuin viljaa. Seuraavan laukauksen jälkeen kuulimme riipivän tuskanhuudon, ja kolmas laukaus vei mukanaan erään nuoren värvätyn pään, muuan upseeri kuvaili myöhemmin taistelun ensimmäisiä minuutteja. Kaikkialta kuuluvat tuskanparahdukset järkyttivät Paul Nicolasta, joka tunsi upseerille täysin sopimatonta halua heittäytyä kannelle makaamaan rivisotilaiden viereen. Sillä välin yksi upseereista pyysi kapteenilta lupaa saada avata tuli, jotta alus saisi suojaa edes laukausten synnyttämästä savupilvestä. Olemme saaneet mää räyksen tunkeutua läpi linjasta, ja niin me myös teemme, totesi kapteeni ja ohjasi Belleislen kohti vihollista. Nicolas tarkasteli järkyttyneenä espanjalaisten ensimmäisen täyslaidallisen jättämiä jälkiä kannella. Kaikkialla makasi verisiä ruumiita ja pahoin haavoittuneita miehiä. Taistelua oli kestä Nelson rikkoi merisodan sääntöjä Merisotaa oli vuosisatojen ajan käyty samoilla säännöillä: laivastot asettuivat vieretysten linjaan ja laukaisivat täyslaidallisen toisensa perään. Nelson päätti kuitenkin purjehtia suoraan vihollislinjan keskelle. Britannian lippulaiva Napoleonin lippulaiva Claus Lunau kello Britannian alus Napoleonin alus Britit yllättivät vihollisen uudella muodostelmalla Ranskan ja Espanjan laivasto asettui linjaan, kuten tapana oli. Nelson sitä vastoin määräsi aluksensa lähestymään vihollista kohtisuoraan kahdessa osastossa ja murtautumaan vihollisen linjan läpi. Toista osastoa johti Nelsonin kakkosmies, vara-amiraali Collingwood, toista Nelson itse. Nelson Collingwood de Villeneuve Gravina kello de Villeneuve Collingwood ja Nelson tunkeutuivat läpi vihollisen linjasta Nelson uskoi kokeneiden brittien pystyvän kukistamaan vihollisen lähitaistelussa. Collingwood tunkeutui vauhdilla läpi ranskalaisten linjoista, mutta Nelsonin edessä oli Redoutable, johon hän törmäsi aluksellaan. Törmäys synnytti ranskalaisten linjaan aukon, josta britit murtautuivat läpi. 2 Nelson johti oman osastonsa kohti pohjoista, jotta de Ville neuve luulisi brittien aikovan taistella tavanomai sessa linjamuodostelmassa. 3 Yhtäkkiä Nelson kääntyi etelään. Vihollisalukset tulittivat brittejä, kunnes Nelsonin alus törmäsi Ranskan Redoutableen ja mursi vihollisen linjan. Kiivas lähitaistelu käynnistyi. Nelson kello De Villeneuve joutui antautumaan Collingwoodin osaston alukset taistelivat pienissä ryhmissä. Brittien kokemus käänsi sekasortoisen taistelun pian heidän edukseen. Pohjoisessa ranskalaisalukset yrittivät päästä de Ville neuven avuksi, mutta Nelson komensi osastonsa takimmaiset alukset estämään aikeen. Lopulta Britannia, Ajax ja Agamemnon saartoivat Ranskan lippulaivan Bucentauren ja pakottivat de Villeneuven antautumaan. de Villeneuve Nelson Gravina Collingwood

7 nyt vain pari minuuttia, ja jo nyt Belleislellä oli kuollut noin 50 miestä. Victory liittyi taisteluun Victoryn kannella Nelson oli seurannut tyytyväisenä, kuinka Collingwood oli noudattanut hänen määräyksiään pilkuntarkasti ja murtautunut läpi vihollisen britannia ranska & espanja l aivaston kome n ta ja Horatio Nelson Pierre de Villeneuve alukset yli 100 kanuunaa kanuunaa kanuunaa mui ta aluksia 6 6 Yhteensä miehistö me rimie hi ä ja t ykkimiehiä merijalk aväkeä Yhteensä tappiot kuolleita haavoittuneita Yhteensä menetettyjä aluksia 0 22 Gravina Collingwood 1 Collingwood johti osastonsa päin ranskalaisten linjaa kiivaasta tykkitulesta huolimatta. Brittien laivat olivat parempia Nelsonilla oli käytössään seitsemän yli 90 kanuunalla varustettua alusta, de Villeneuvella vain neljä. Britannia neljä kolmikantista alusta enemmän kuin Ranskalla enemmän kokeneita ja koulutettuja upseereita taitavammat ja nopeammat tykkimiehet linjasta ampumatta laukaustakaan. Nelsonin tiedettiin seuraavan laivojensa liikkeitä hyvin tarkkaan, ja juuri taito hahmottaa kokonaisuuksia ja äärimmäinen tarkkuus olivat siivittäneet hänet voitosta voittoon ja tehnyt hänestä aikansa ihailluimman ja kunnioitetuimman laivaston komentajan. Tuhoisa täyslaidallinen: Ohjatessaan aluksensa läpi vihollisen linjasta Collingwood välttyi joutumasta vihollisen ampumien täyslaidallisten maalitauluksi. Collingwood puolestaan pystyi ampumaan täyslaidallisia kummallekin puolelle kohti vihollisalusten keulaa tai perää. ranska & espanja kuusi alusta enemmän kuin briteillä enemmän kanuunoita ja tulivoimaa yli merisotilasta enemmän Pian hän tarvitsikin kaikkea osaamistaan, sillä vihollisen kanuunojen kuulat putoilivat jo veteen Victoryn ympärille. Victoryn mastoon kohosi lippu merkiksi siitä, että vihollisen kimppuun hyökättäisiin tiiviissä muodostelmassa. Kello oli ja taistelua oli käyty noin varttitunnin ajan, kun ilman halki lensi viheltäen tykinkuula, joka repi riekaleiksi Victoryn purjeen. Sitten seurasi korvia raastava jyrähdys, kun kolme lähinnä olevaa ranskalaislaivaa laukaisivat noin kaksisataa kanuunaansa samanaikaisesti kohti Victoryä. Nelson käski kääntää Victoryn tyyrpuurin puolelle ja antoi länsituulen kuljettaa alusta kohti Ranskan laivaston komentajan Pierre de Ville neuven lippulaivaa Bucentaurea. Alus oli sijoittunut ranskalaisten ja espanjalaisten linjan keskivaiheille hieman pohjoiseen paikasta, jossa Collingwood oli jo puhkaissut vihollisen muodostelman. Nelson törmäsi Redoutableen Espanjalaisista ja ranskalaisista laivoista sinkoili jatkuvasti ketjuammuksia, rautakettingillä toisiinsa kytkettyjä tykinkuulia, jotka kietoutuivat köysiin tai pirstoivat laivan kansirakenteita ja ihmisiä. Ruudinsavu kirveli silmiä ja nenää ja peitti kannen tiiviinä verhona niin, että kukaan ei nähnyt, mitä viereisillä aluksilla tapahtui. Yhtäkkiä savun keskeltä singahti kuula, joka halkaisi Nelsonin sihteerin John Scottin kahtia. Kuten taistelussa oli tapana, silpoutunut ruumis heitettiin saman tien mereen. Bucentaurella amiraali de Villeneuve näki Victoryn lähestyvän. Hän oli yksi harvoista ranskalaisista meriupseereista, joiden ura oli jatkunut vallankumouksenkin jälkeen. Kokeneisuudestaan huolimatta de Villeneuve epäröi. Seitsemän vuotta aiemmin Nelson oli nöyryyttänyt häntä pahan kerran Abukirin taistelussa, ja ranskalainen oli siitä lähtien odottanut kauhulla seuraavaa kohtaamistaan brittiamiraalin kanssa. Nyt de Villeneuve viestitti kaikille aluksilleen, että jos ne eivät olleet jo mukana taistelussa, niiden oli välittömästi tultava hänen avukseen. Kaksikantinen ranskalaisalus Redoutable yhtyi taisteluun ensimmäisten joukossa kiilaten itsensä Nelsonin ja de Villeneuven lippulaivojen väliin. Huomatessaan, että tie de Villeneuven Historia

8 Kuuluisat taistelut De Villeneuven laiva Bucentaure jäi loukkuun kahden brittialuksen väliin. Britit ampuivat täys laidallisen toisensa jälkeen, ennen kuin de Villeneuve viimein antautui. laivan luo oli tukossa, Nelson määräsi valtavan Victoryn törmäämään selvästi pienempään Redoutableen. Alukset törmäsivät toisiinsa niin suurella voimalla, että miehet kaatuilivat niiden kansilla ja kanuunat kohosivat jalustoillaan ilmaan, ja avasivat saman tien tykkitulen toisiaan kohti. Miehiä kaatui oikealla ja vasemmalla, ja ylikuumentunut kanuuna räjähti Redoutablella. Sitten Victory ampui ensimmäisen täyslaidallisensa, jota varten jokaiseen kanuunaan oli yleensä ladattu kaksi kuulaa. Kannella brittiläiset merimiehet, jotka yleensä keskittyivät vain purjehdukseen, heittivät takkinsa pois ja taistelivat rinta rinnan merisotilaiden kanssa. Kaikkialla vallitsi täydellinen sekasorto: Kanuunat jyrähte livät ukkosen tavoin, ja laivojen kyljet pirstoutuivat. Tuntui kuin olisin ollut helvetissä paholaisten keskellä. Komennot hukkuivat meteliin, ja loppujen lopuksi jouduimme turvautumaan merkkikieleen, muuan luutnantti kuvaili taistelua jälkeenpäin. Victory laukaisi kanuunansa yhä uudelleen kohti Redoutablea, ja muut brittialukset käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja puikahtivat läpi aukosta, jonka Victory oli vihollisen linjaan murtanut. Nelson haavoittui kuolettavasti De Villeneuven muodostelma oli hajonnut, ja Ranskan ja Espanjan alukset taistelivat erillisissä ryppäissä lähes viisi kilometriä pitkänä rintamana. Taistelun voitto riippuisi nyt täysin kapteenien neuvokkuudesta ja tykkimiesten harjaantuneisuudesta. Kokeneet ja harjaantuneet britit laukaisivat kanuunansa kerta toisensa jälkeen kohti vihollista, kun taas ranskalaiset ja espanjalaiset, joista monet olivat Wikipedia tavallisia jalkaväensotilaita, yrittivät epätoivon vimmalla taistella heille vieraissa olosuhteissa. Taistelu alkoi kääntyä brittien eduksi, sillä ranskalaislaivojen suuremmasta tulivoimasta ei ollut hyötyä lähitaistelussa. Amiraali Nelson asteli tyytyväisenä Victoryn kannella kapteeni Hardyn kanssa. Hänen taktiikkansa oli onnistunut: britit olivat hajottaneet ranskalaisten ja espanjalaisten linjan ja saaneet vihollisen seka sorron valtaan. Taistelu oli edennyt viimeiseen vaiheeseen, jossa kokemus ja rohkeus ratkaisisivat lopputuloksen. Hieman kello yhden jälkeen Nelson meni Victoryn keulaan tarkastellakseen tilannetta sieltä. Samalla hetkellä ranskalainen sotilas laukaisi aseensa kohti Victoryn kantta. Luoti tunkeutui sisään Nelsonin vasemmasta hartiasta, puhkaisi hänen keuhkonsa ja pysähtyi sitten hänen selkärankaansa. Nelson lyyhistyi laivan kannelle. Nyt he lopulta osuivat minuun, Hardy, hän kuiskasi. Kolme merimiestä kantoi Nelsonin alemmalle kannelle, missä laivan välskäri tutki hänet. Amiraali oli aiemmissakin taisteluissa luullut haavoittuneensa kuolettavasti, mutta tällä kertaa välskäri vahvisti epäilyksen todeksi. Nelson oli liian vakavasti haavoittunut, jotta hänet olisi voinut pelastaa. De Villeneuve antautui Nelsonin tila heikkeni jatkuvasti, mutta hän yritti sitkeästi pysytellä tajuissaan ja pyysi laivan papin luokseen. Miehet rukoilivat yhdessä kanuunoiden jyräh Tykkimiehet ampuivat laivan kanuunoilla täyslaidallisia, ja merisotilaat tulittivat piilukoillaan vihollisen upseereja ja rivimiehistöä. 36 Historia Nelson sai kuolettavan osuman ranskalaisen ampumasta luodista. akg images

9 dellessä yläpuolisella kannella. Vastapuolella de Villeneuve oli yhä vahingoittumaton, mutta hänen laivansa oli vaikeuksissa. Victoryn törmäys Redoutableen oli avannut ranskalaisten linjaan aukon, josta brittien alukset olivat päässeet purjehtimaan läpi. Kiivas tulitus oli jatkunut siitä lähtien, kun britit olivat kello yhden aikaan ampuneet ensimmäisen täyslaidallisen Bucentaurea kohti. De Villeneuven alus oli menettänyt kaikki mastonsa ja kellui nyt avuttomana vihollisen armoilla. Ylemmällä kannella brittien tykinkuulat olivat tehneet selvää niin kanuunoista kuin miehistöstäkin. Noin 200 miestä oli kuollut, ja ruumiit lojuivat yhä kannella kanuunoiden ympärillä. De Villeneuvella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin antautua. Niinpä vähän kello kahden jälkeen vielä elossa olevat heittivät Bucentauren signaalioppaat yli laidan, jotta ne eivät joutuisi vihollisen käsiin, laskivat päämaston tynkään kiinnitetyn lipun ja alkoivat heiluttaa valkeita lippuja antautumisen merkiksi. Nelsonin kuolema Victoryn miehistö seurasi tiiviisti aluksensa ympärillä riehuvaa taistelua. Aina kun ranskalainen tai espanjalainen alus laski lippunsa merkiksi antautumisesta, he hurrasivat kovaan ääneen. Hurraa-huudot kantautuivat myös laivan uumeniin kuolevan Nelsonin korviin. Ajoittain hän tuli tajuihinsa ja kyseli, miksi miehet juhlivat. Nelsonin viestiupseeri, joka oli seurannut taistelun kulkua amiraalin rinnalla, makasi haavoittuneena tämän vierellä. Voimansa ponnistaen hän kohottautui lavitsaltaan ja kertoi ylpeänä amiraalille, että jälleen yksi vihollislaiva oli antautunut. Juuri sen Nelson oli halunnut kuulla. Viimeisillä voimillaan hän kutsui ystäväänsä kapteeni Hardya, joka suuteli hänen poskeaan kunnioittavasti. Jumalan kiitos, olen täyttänyt velvollisuuteni, Nelson kuiskasi heikolla äänellä. Hardy katseli amiraalia, joka makasi kalpeana kajuutan heikossa valossa. Huone oli kuuma ja tunkkainen, ja Nelson pyysi, että joku leyhyttelisi viileämpää ilmaa hänen ylleen. Hän lepäsi puoliksi istuvassa asennossa tyynyillä tuettuna, ja hänen alavartalonsa oli aivan tunnoton. Laivan välskäri koitti kädellä hänen otsaansa, ja Nelson avasi hetkeksi silmänsä. Kun välskäri viiden minuutin kuluttua palasi, Britannian suuri sankari oli lakannut hengittämästä. Välskäri kirjasi muistiinpanoihinsa Nelsonin kuolinajaksi Britannian ratkaiseva voitto Nelsonin tehdessä kuolemaa taistelu alkoi vähitellen laantua. Kaikkialla kellui laivoja, joiden mastot oli ammuttu hajalle ja joiden kyljissä ammotti suuria aukkoja. Britannian linjalaivat olivat asettuneet Victoryn ympärille suojaksi fregattien hinatessa pahiten vaurioituneita brittialuksia pois taistelupaikalta. Sitten britit kävivät vielä taistelukuntoisten vihollisalusten kimppuun, jotka joutuivat nekin pian antautumaan brittilaivojen kanuunoiden painostamina. Molemmilla puolilla välskärit paiskivat töitä alusten uumenissa ja amputoivat haavoittuneiden merimiesten ja sotilaiden raajoja öljylamppujen heikossa valossa. Ilman täyttivät luusahan rahina ja haavoittuneiden tuskanhuudot, ja kaikkialla löyhkäsi haavojen puhdistamisessa käytetty etikka. Lattialla oli paljuja kukkuroillaan irtisahattuja käsiä ja jalkoja. Taistelussa kuolleiden ruumiit heitettiin mereen. Trafalgarissa kaatui vajaassa kuudessa tunnissa kaikkiaan noin ranskalaista, espanjalaista ja 458 brittiä. Brittien kokemus, taktinen oveluus ja urheus olivat tuoneet heille voiton ylivoimaisesta vihollisesta. Amiraali Nelsonin ruumis säilöttiin brandytynnyriin ja kuljetettiin Lontooseen, missä Nelson haudattiin suurin juhlamenoin St. Paulin katedraaliin. De Villeneuve vietti vuoden sotavankeudessa Britanniassa, minkä jälkeen hänet päästettiin palaamaan kotiin. Ajatus joutumisesta sotaoikeuteen syytettynä Ranskan laivaston täydellisestä tuhosta ajoi hänet kuitenkin itsemurhaan. De Ville neuven mukana kuoli myös Napo leonin unelma hallita maailman meriä ja valloittaa Britannia. Lue ja näe lisää Tutustu Nelsonin taktiikkaan ja johda taistelua osoitteessa Britannian vuosisata Nelsonin voitto toi Britannialle merten herruuden ja mahdollisti imperiumin laajenemisen kaikkialle maailmaan. Trafalgarin taistelu vuonna 1805 käynnisti aikakauden, jota jotkut historioitsijat kutsuvat brittiläisen imperiumin vuosi sadaksi. Trafalgarin murskavoiton jälkeen Britannian teollinen kehitys käynnistyi toden teolla, ja maa tarvitsi yhä enemmän erilaisia raaka-aineita, kuten kumia, timantteja, kuparia ja tinaa. Samalla kasvoivat markkinat, joilla Britannia saattoi myydä valmiita tuotteita. Maailman meriä hallitsevan laivastonsa avulla Britannia loi laajan siirtomaaimperiumin ja kaupan verkoston, joka ulottui lopulta kaikkialle maailmaan Euroopasta Etelä-Amerikkaan, Intiaan ja Kiinaan asti. Britannian suuruuden aika päättyi vasta toiseen maailmansotaan, jonka jälkeen Yhdysvallat ja Neuvostoliitto jakoivat maailman etupiireihinsä. Trafalgarin jälkeen Britanniasta kasvoi mahtava imperiumi. Bridgeman