Vaihtoraportti. Koulutusohjelma: Materiaalitekniikka. Vaihtoyliopisto: Griffith Univesity, Brisbane, Australia. Ajankohta: syyslukukausi 2011

Transkriptio

1 Koulutusohjelma: Materiaalitekniikka Vaihtoraportti Vaihtoyliopisto: Griffith Univesity, Brisbane, Australia Ajankohta: syyslukukausi 2011 Raportin saa julkaista www-sivuilla Yleiskuvaus kohteesta Valitsin vaihtokohteekseni Australian, sillä olen aina halunnut käydä Australiassa ja ajattelin vaihto-opiskelun olevan oiva tilaisuus tutustua maahan. Koska Aalto yliopistolla ei ollut vaihtoyliopistoja Australiassa, täytyi minun hakea vaihtopaikkaa freemoverina. Tässä Kilroy Education oli suuri apu! Heidän nettisivuiltaan löytyy tietoa yliopistoista Australiassa, hakemisesta, käytännön järjestelyistä ja muusta, mutta hakuprosessista lisää myöhemmin. Valitsin yliopistokseni Griffithin yliopiston Australian itärannikolla, suurimmaksi osaksi houkuttelevan sijainnin, mutta myös monipuolisen kurssitarjonnan vuoksi. Yliopistolla on neljä kampusta, joista kaksi sijaitsee Brisbanessa, yksi Gold Coastilla ja yksi näiden välimaastossa. Omaksi kampuksekseni valikoitui noin parinkymmenen minuutin bussimatkan päässä Brisbanen keskustasta sijaitseva Nathan, sillä halusin opiskella Brisbanessa ja sieltä sattui löytymään itseäni kiinnostavia kursseja. Brisbane sijaitsee jotakuinkin keskellä itärannikkoa, joten sää on siellä ympäri vuoden lämmin; talvella eli heinä-elokuussa lämpötila pyörii päivisin viidentoista ja kahdenkymmenen asteen välillä, ja kesällä tammi-helmikuussa päivälämpötila ylittää kolmekymmentä astetta. Brisbanesta on myös hyvä matkustella muualle Australiaan, sillä suurin osa Australian nähtävyyksistä löytyy itärannikolta. Kaupunkina Brisbane on nuori eikä sitä ihan äkkiä uskoisi Australian kolmanneksi suurimmaksi, sillä esimerkiksi kerrostaloja kaupungista löytyy vain aivan keskustasta. Muualla omakotitalorivistöt jatkuvat silmänkantamattomiin. Brisbane on rakennettu joen ympärille ja hiekkarantaa ei kaupungista löydy, mutta puute on kuitenkin paikattu rakentamalla keskustaan tekohiekkaranta. Keskustan ja erityisesti Southbankin alueen ulkonäköön on kiinnitetty paljon huomiota ja alue onkin todella kaunis suihkulähteineen, altaineen ja istutuksineen. Kulttuuri on länsimainen eikä paljon eroa Suomesta, suurin ero on varmasti aussien positiivisuus ja huolettomuus. Kieli on tietenkin australian englanti, jota oli mielestäni ihan helppo ymmärtää. Käsitin että kaupunkien ulkopuolella pienissä kylissä ihmiset puhuvat vahvemmin australialaisittain ja käyttävät australialaisia sanoja ja ilmaisuja enemmän kuin kaupungeissa, ja heidän puheestaan voi olla vaikeampi saada selvää. Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa Olin valinnut kohdemaan ja yliopiston jo noin vuotta ennen kuin suunnittelin lähteväni vaihtoon, ja ajattelin että hakuprosessikin pitäisi aloittaa hyvissä ajoin. Olin Kilroyhin yhteydessä ja he kuitenkin ilmoittivat että syksyllä 2010 he hoitavat vain keväällä 2011 vaihtoon lähtevien asioita.

2 Oikeastaan aloitin siis varsinaisen hakuprosessin vasta tammikuussa Kilroyn nettisivuilla oli linkki ylipiston hakulomakkeeseen ja tarkat ohjeet mitä papereita pitää lähettää heille hakulomakkeen lisäksi. Koko hakuprosessi hoitui näppärästi Kilroyn kautta, itse yliopistoon en ollut ollenkaan yhteydessä. Freemoverina Griffithiin hakiessa on se hyvä puoli että jos opintojen keskiarvo on Suomessa yli 3 ja englannin arvosana lukion päättötodistuksessa 8 tai yli, tai ylioppilastodistuksessa M tai yli, pääsee ylipistoon varmasti. Ainakin useimmille linjoille, joillekin linjoille saattaa olla muitakin kriteereitä. Yliopistoon pääsystä ei siis itseni tarvinnut stressata. En tiedä millä keskiarvolla yliopistoon voi alimmillaan päästä, mutta jos asia mietityttää kannattaa olla yhteydessä Kilroyhin. Jos englannin arvosana ei ole tarpeeksi hyvä, täytyy suorittaa kielitesti. Kielitesti on hyvä varata hyvissä ajoin, sillä testiin saattaa olla ruuhkaa jolloin se voi mennä parinkin kuukauden päähän. Kielitestissä on neljä eri osiota, jotka kaikki täytyy päästä läpi; kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen, kuunteleminen ja puhuminen. Kuulemani mukaan testi ei ole mikään aivan läpihuutojuttu, mutta ihan perus englannintaidoilla pitäisi saada tarpeeksi hyvät tulokset päästäkseen Griffithiin, eli siitä ei kannata liikaa murehtia. Testissä voi myös käydä niin monta kertaa kuin haluaa, mutta huono puoli on että se maksaa muistaakseni lähes 200 euroa/kerta. Opiskelupaikkatarjouksen tultua piti maksaa lukukausimaksu, joka oli noin 6300 euroa, ja vahvistaa opiskelupaikan vastaanottaminen. Lukukausimaksu sisälsi myös vaihto-opiskelijoille pakollisen terveysvakuutuksen. Aalto yliopisto myöntää harkinnanvaraista lukukausimaksutukea, joka on puolet lukukausimaksusta mutta kuitenkin enintään 2000 euroa. Lisäksi kaikki vaihtoon lähtevät saavat 1200 euron suuruisen apurahan. Aalto ylipistolta saamani rahoituksen lisäksi hain syksyllä 2011 Metallinjalostajien apurahaa, ja he myönsivät 1200 euron stipendin. Lukukausimaksun maksamisen jälkeen tuli yliopistolta tietoa kurssien valinnasta, kurssien hyväksyttämisestä ja muusta. Kurssien valinta oli mielestäni helppoa, sillä kurssivaihtoehdot löytyivät helposti ylipiston sivuilta ja kursseista oli paljon informaatiota. Alustava kurssivalinta täytyi ensin hyväksyttää Suomessa koululla ja lähettää sitten Kilroylle, jotta Griffithistä voitaisiin hyväksyä kurssit. Kurssivallinnoillakaan ei kannata aluksi liikaa vaivata päätään, sillä kursseja on helppo hyväksyttää myöhemmin lisää. Australiassa jokainen kurssi on 7,5 opintopistettä ja ne kestävät koko lukukauden, ja suositus on että opiskelijat suorittaisivat 4 kurssia/lukukausi. Kun hakuprosessi alkoi olla hanskassa täytyi vielä hakea viisumia, joka taisi maksaa useamman satasen. Viisumin hakeminen hoitui netissä helposti, ja itse sain viisumin sähköpostiini lähes saman tien kun olin lähettänyt hakemuksen. Kaikenkaikkiaan hakuprosessi hoitui mielestäni melko sujuvasti, vaikka välillä tuntuikin että sai koko ajan olla täyttelemässä ja lähettelemässä erinäisiä lomakkeita ja papereita milloin minnekin. Käytännön asiat vaihtokohteessa Asunnon järjestäminen Brisbanessa ei ole ongelma, sillä tarjontaa on paljon enemmän kuin kysyntää. Nathanin kampuksella on jonkin verran opiskelija-asuntoja, joista kuulin enimmäkseen

3 positiivista palautetta. Suosittu ja usein myös halvempi vaihtoehto on kuitenkin vuokrata huone jostakin Brisbanen lukuisista omakotitaloista. Ilmoituksia vapaana olevista huoneista voi löytää esimerkiksi kampuksen lyhtypylväistä ja bussipysäkeiltä, mutta kätevimmin ehkä kuitenkin internetistä. Itse pidin au.easyroommate.com sivustoa erittäin hyödyllisenä. Sivustolla on ilmoituksia vapaista huoneista ja sivustolla voi myös tehdä itse ilmoituksen minkälaista huonetta hakee ja mistä. Itseni lisäksi myös moni kaverini löysi huoneen kyseisen sivuston kautta. Huonetta ei kannata alkaa etsimään liian aikaisin, sillä jos haluaa käydä tarkistamassa huoneen (mikä ehdottomasti kannattaa tehdä) täytyy olla jo paikan päällä eivätkä huoneen omistajat pidä huoneita kauaa vapaana vain jotta joku ehtii käydä katsomassa haluaisiko muuttaa vai ei. Kampuksen ja omakotitalojen lisäksi on ainakin Nathanin kampuksen lähettyvillä mahdollista majoittua myös ns. opiskelijakyliin. Kylät ovat siis jonkun yksityisen pitämiä asuntoalueita joiden asunnot ovat yleensä solun tyyppisiä ja tarkoitettu nimenomaan opiskelijoille. Joissakin kylissä (esimerkiksi unipark, löytyy myös easyroommate sivustolta) on mahdollista myös lyhytaikainen majoittuminen, ja hyvä vaihtoehto on esimerkiksi hostellin sijaan varata huone sieltä pariksi viikoksi ja etsiä sillä aikaa huone jostakin omakotitalosta (niin kuin itse tein) tai sitten jatkaa asumista kyseissä asunnossa. Itse siis varasin huoneen Uniparkista kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi, ja aloin sitten Brisbaneen päästyäni olemaan yhteyksissä easyroommate sivustolta löytämieni huoneiden vuokraajiin. Kävin katsomassa yhteensä kolmea huonetta ennen kuin tein päätöksen muuttaa erään australialaisen tytön kämppikseksi. Asuntoa etsiessä kannattaa pohtia mistä päin asunnon haluaa, haluaako esimerkiksi lyhyen välimatkan päästä kampukselta vai mieluummin lähempää keskustaa. Itse sanoisin että jos aikomuksena on vierailla ahkerasti baareissa, kannattaa asunto hankkia keskustan läheltä sillä julkinen liikenne on öisin todella huono. Itse majoituin noin kymmenen minuutin bussimatkan päässä kampukselta ja parinkymmenen minuutin bussimatkan päässä keskustasta ja olin valintaani erittäin tyytyväinen, sillä koin käteväksi asua lähellä kampusta. Bussi- ja junayhteydet mahdolliselta tulevalta asunnolta kampukselle ja keskustaan kannattaa tarkistaa ennen muuttopäätöstä osoitteesta joka on Brisbanen reittiopas. Julkinen liikenne Brisbanessa noin yleensä on mielestäni sujuvaa ja esimerkiksi kampukselta on todella hyvät yhteydet erityisesti keskustaan. Brisbanesta pääsee myös helposti paikallisjunalla esimerkiksi Gold Coastille, jos rantaelämä houkuttelee. Junamatka keskustasta kestää reilu tunnin, minkä jälkeen asemalta täytyy ottaa bussi. Brisbanessa (kuin myös Gold Coastilla) on käytössä GO card, joka on matkakorttia vastaava, ja sen saa hankittua kioskeista tai vaikka kampuksen postista. Ennen Go cardin hankkimista täytyy kuitenkin hankkia paikallinen opiskelijakortti, jotta saa matkustaa alennetuin hinnoin. Opiskelijakortin sai todella kätevästi kampuksen kirjastosta jossa otettiin kuva ja valmistettiin kortti parissa minuutissa. Kampuksella on toimiva terveydenhoitopalvelu, joka on maksuton kun näyttää OSHC-korttia. OSHC on Overseas Student Health Cover joka on pakollinen kaikille ulkomaisille opiskelijoille ja se

4 sisältyy lukukausimaksun hintaan. Kortti kannattaa tilata netistä mahdollisimman nopeasti asunnon hankkimisen jälkeen, ja se toimitetaan kotiin. Hintataso Brisbanessa on suurin piirtein sama kuin Suomessa joidenkin asioiden ollessa kalliimpia ja joidenkin halvempia. Asuminen on kalliimpaa, keskimäärin australian dollaria viikossa ( euroa/kk) riippuen tietysti missä asuu ja sisältyykö vuokraan sähkö ja netti (asuntoa etsiessä kannattaa tosiaan huomioida onko asunnossa netti ja jos on niin millainen ja kuinka kallis). Julkinen liikenne on suunnilleen samoissa hinnoissa, elintarvikkeiden ja vaatteiden hinnat riippuvat kaupasta mutta niidenkin hinnat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessa. Halvin ruokakauppa Brisbanessa on saksalainen Aldi, joita löytyy useita. Yliopistoliikunta on kallista, varsinkin jos haluaa liittyä johonkin joukkueeseen. Opinnot Suoritin Brisbanessa kolme kurssia jotka aion hyväksyttää sivuaineeseeni: Sustainable Development, Environmental Management ja Air Pollution Monitoring and Control. Kaikki kurssit kestivät koko lukukauden ja olivat 10 Australian opintopistettä, eli 7,5 Suomen opintopistettä. Sustainable Development oli melko helppo ensimmäisen vuoden kurssi jolla käytiin syvällisesti läpi ja pohdittiin mitä kestävä kehitys oikeastaan on ja kaikkea aiheeseen liittyvää. Kurssilla ei ollut ollenkaan tenttiä vaan se suoritettiin erilaisilla tehtävillä, kuten esseillä ja esitelmällä. Kurssiin kuului luento kerran viikossa ja kurssin läpäisemisen kannalta pakollinen tutorial kerran viikossa. Tutorialissa käytiin parinkymmenen hengen luokkahuoneessa läpi luennoilla käytyjä asioita, pidettiin esitelmät ja saatiin kurssin osasuorituksista tietoa. Hyvä puoli oli että sekä luennoitsija ja assistentti olivat australialaisia, sillä hyvin monen kurssin luennoitsijat ovat ulkomaalaisia eivätkä välttämättä puhu sujuvaa englantia. Environmental Management kurssin tavoitteena oli perehtyä lähinnä Environmental Management Systems:iin eli ympäristöjohtamisjärjestelmään. Yli puolet kurssin arvosanasta tuli kahdesta ryhmätyöstä, joista toisessa kehitettiin pienimuotoinen ympäristöjohtamisjärjestelmä valitulle yritykselle, ja lopuksi oli tentti. Kurssiin sisältyi vain 1 luento kerran viikossa, minkä lisäksi aikaa kului vähintään 2 tuntia viikossa, loppuvaiheessa reilusti enemmänkin, ryhmätöiden tekemiseen. Koin kurssin todella hyödylliseksi, vaikka luennoitsija ei ollutkaan paras mahdollinen. Air Pollution monitoring and Control kurssilla tutustuttiin erilaisiin savukaasujen puhdistusmenetelmiin sekä näytteenottoon savukaasusta. Kurssi oli melko tekninen ja sisälsi teorian lisäksi paljon kaavoja ja laskemista. Pidin kurssista sen käytännönläheisyyden takia, sillä kurssiin kuului kaksi työtä joista ensimmäisessä ja pienessä määritettiin teoreettisesti savukaasun hiukkaspitoisuus näytteenottotuloksista ja toisessa ja isossa työssä suunniteltiin teollisuuteen savukaasun puhdistusmenetelmä kaikkine taustatietoineen, laskelmineen ja piirroksineen. Työt olivat melko haastavia, mutta kurssin alkuperältään venäläinen luennoitsija oli todella pätevä ja antoi hyvät ohjeet sekä auttoi aina tarvittaessa. Kurssiin kuului yksi luento kerran viikossa, minkä lisäksi töihin kului paljon aikaa. Töiden lisäksi kurssiin kuului lopputentti, josta tuli noin 40 % arvosanasta, sekä tehdasvierailu.

5 Kaikenkaikkiaan voisi sanoa että Suomeen verrattuna Australiassa kursseihin sisältyy enemmän projekteja ja osasuorituksia joihin voi kulua paljonkin aikaa kotona, ja tenteistä tulee harvoin yli 50 % arvosanasta. Kolme kurssia oli itselleni sopiva määrä, sillä vaikka kurssien osasuoritusten kasaantuessa työmäärä tuntuikin suurelta, ei kursseissa loppujenlopuksi ollut liikaa hommaa ja ehdin hyvin nauttia vapaa-ajasta ja matkustella. Useimmat kaverini kävivät neljä kurssia, ja selvisivät käsitykseni mukaan ilman suurempaa stressiä. Kursseja valitessa suosittelen ensin ilmoittautumaan useammalle kurssille kuin aikoo todellisuudessa ottaa ja käydä kaikkien kurssien ensimmäisillä luennoilla. Näin saa paremman käsityksen kurssista ja etenkin luennoitsijasta, ja saa valittua kurssit joista uskoo saavansa eniten irti. Ylimääräiset kurssit voi myöhemmin pudottaa helposti pois. Kurssien lopputentit sijoittuvat kahdelle viikolle marraskuun loppupuolelle, ja tenttiviikkoja ennen on viikon lukuloma. Tentteihin on siis hyvin aikaa lukea. Joillakin kursseilla on myös välitenttejä lukukauden puolessa välissä. Muuta Australiaan ei kannata lähteä vain opiskelemaan, sillä vaikka kaupungit ovat kauniita ja tekemistä riittää, eivät ne mielestäni ole niin ihmeellisiä että niissä asumisesta, parin kurssin suorittamisesta ja vaihtarielämästä kannattaisi maksaa kuutta ja puolta tonnia + lentojen hinnat, kun saman pystyy tekemään lähes ilmaiseksi jossakin muualla. Vaikka onhan Ausseissa oma uniikki ilmapiirinsä, ja pelkästään paikallisten vieraanvaraisuus ja rento elämänasenne ovat jo ehdottomasti kokemisen arvoisia, mutta vain muutamaan kaupunkiin tutustumalla jää kokonaiskuva valtavasta maasta melko suppeaksi eikä maa pääse kunnolla oikeuksiinsa. Eli jos päättää lähteä Ausseihin opiskelemaan, kannattaa huolehtia siitä että on riittävästi rahaa matkustaa. Itsellänikin taisi reissun kokonaisbudjetti ylittää euroa, lähinnä juuri reissaamisen vuoksi sillä muuten yritin elää mahdollisimman säästeliäästi välttäen liiallista shoppailua ja baareissa ravaamista. Lukukauden keskellä on viikon mittainen loma, joka on oiva tilaisuus tehdä vähän pidempi reissu jonnekin. Itse tein muutaman kaverini kanssa 11 päivän mittaisen asuntoautoreissun Brisbanesta rannikkoa ylös Cairnsiin, ja voin ehdottomasti suositella! Reitin varrelle osui mitä upeimpia rantoja ja maisemia; Whitsundayn saarten purjehdusreissu, Great Barrier Reef ja Eungellan kansallispuisto vesinokkaeläimineen olivat ehdottomia kohokohtia! Asuntoauton sai onneksi jättää Cairnsiin joten pääsimme parissa tunnissa lentäen takaisin Brisbaneen. Lisäksi tein viikon lukulomalla neljän päivän outback-retken keskelle Australiaa, jossa Ulurun, Kata Tjutan ja Kings Canyonin maisemat olivat henkeäsalpaavan upeita. Lukukauden lopuksi reissasin Sydneyssä, Melbournessa, Uuden-Seelannin eteläsaarella ja Palawanilla Filippiineillä, kaikki ehdottomasti vierailemisen arvoisia. Lyhyempiä viikonloppu- ja päiväreissuja tein lukuisia Brisbanen lähistölle. Australian ja Uuden-Seelannin reissuja suunnitellessa saa vapaasti ottaa yhteyttä ja kysellä reissu- ja matkustusvinkkejä!

6 Koska Australia on niin mielettömän iso, on lentäminen paras tapa matkustaa jos suunnittelee retkeä jonnekin kauemmas. Jetstar ja Virgin Australia ovat halpalentoyhtiöitä joilla pääsee lentämään kohtuuhintaan niin Australian sisällä kuin myös Australiasta Aasiaan ja Uuten- Seelantiin. Kannattaa käydä ahkerasti lentohtiöiden nettisivuilla, sillä etenkin Jetstarilla on välillä todella hyviä tarjouksia. Lennot kannattaa myös varata hyvissä ajoin (paria kuukautta ennen lähtöä) sillä hinnat kallistuvat mitä lähemmäksi lentopäivämäärät tulevat, eikä lentoyhtiöillä ole äkkilähtötarjouksia. Ennen Ausseihin lähtöä kannattaa Suomesta hankkia kansainvälinen ajokortti (jos siis omistaa ajokortin), sillä vaikka ei olisikaan suunnitellut ajavansa Ausseissa, voivat suunnitelmat muuttua. Ja Australiasta käsin korttia on hieman vaikeampi alkaa järjestämään, vaikka yksi saksalainen kaverini tosin siinäkin onnistui. Kansainvälinen ajokortti maksaa muistaakseni alle 20 euroa, kortista ja sen hankkimisesta löytyy lisätietoa autoliiton sivuilta. Jos rahaa ei tunnu olevan tarpeeksi, voi Australiasta hankkia osa-aikatöitä. Opiskelijaviisumiin kuuluu lupa työskennellä osa-aikaisena opiskelun rinnalla ja lomien aikaan töitä saa tehdä enemmänkin. Itse en hakenut töitä, eikä kavereistanikaan hakenut kuin muutama, mutta käsitykseni mukaan työn hankkiminen ei ole kovin vaikeaa. Lisäksi yliopisto järjestää tilaisuuksia joissa kerrotaan töiden hakemisesta ja muusta Ausseissa työskentelyyn liittyvästä. Brisbaneen (kuin myös Sydneyyn tai Melbourneen) matkustava saattaa yllättyä siitä kuinka paljon kaupungissa on aasialaisia, välillä tuntuu että jopa enemmän kuin ausseja. Kampuksellakin kulkiessa varmasti yli puolet kaikista vastaantulevista olivat alkuperältään Aasiasta, ja kuulinkin että Griffithin yliopisto on todella suosittu aasialaisten keskuudessa. Vaihto-opiskelijoista reilusti suurin osa oli kuitenkin länsimaisia, sillä useimmat aasialaiset opiskelijat opiskelevat Ausseissa koko tutkinnon. Myös saksalaisia on todella paljon, oman lukukauteni vaihtareista taisi olla ainakin viidesosa. Saksalaisia turistejakin riittää jopa siinä määrin että monien kylttien tekstit Australiassa ovat englannin lisäksi myös saksaksi. Jos siis mielii saksaa opetella, on siihen Ausseissa hyvät mahdollisuudet. Ei tarvitse kuin lyöttäytyä keskenään saksaa puhuvien saksalaisvaihtareiden porukkaan. Muihin vaihto-opiskelijoihin tutustuu parhaiten lukukauden alussa järjestettävällä vaihtareiden orientaatioleirillä Byron Bay:ssä, jonne kannattaa ehdottomasti lähteä! Byron Bay on rento hippikylä parin tunnin ajomatkan päässä Brisbanesta etelään ja leiri siellä kestää kolme päivää. Sen aikana pääsee silittelemään kenguruita, ihastelemaan koalia, kokeilemaan surffausta ja merimelontaa sekä lojumaan biitsillä ja pitämään muuten hauskaa muiden vaihtareiden kanssa. Leirin järjestää Extreme Adventures niminen organisaatio, joka järjestää myös muita opiskelijoille suunnattuja reissuja lukukauden aikana. Tiedotus leiristä on tosin melko huonoa, sillä itse en ainakaan yliopiston sivuilta löytänyt mistään mitään tietoa kyseisestä tapahtumasta. Lopulta eksyin yliopiston vaihtareille luomalle viralliselle facebook-sivulle ja löysin sieltä tiedon leiristä sekä ilmoittautumisohjeet. Eli jos ei vielä ole facebookissa, kannattaa siihen liittymistä vakavasti harkita jos on Griffithiin lähdössä opiskelemaan. Yliopisto ei itsessään järjestä juurikaan ohjelmaa

7 vaihtareille, joten vapaa-ajalla on oltava omatoiminen. Mahdollista on tietenkin liittyä myös johonkin opiskelijajärjestöön, jotka esittäytyvät kampuksella lukukauden alussa. Kaikenkaikkiaan koko vaihtokokemus oli ihan mahtava, en voi kuin suositella kaikille! Puoli vuotta kului yhdessä hujauksessa, mutta siitä huolimatta ehdin hyvin nähdä ja tehdä kaiken minkä halusinkin. Yksi lukukausikin siis riittää Australiaan kokemiseen mainiosti, kunhan käyttää viikonloput ja lomat tehokkaasti. Vaihdon aikana tutustuin moniin upeisiin ihmisiin ja sain ystäviä eri puolilta maailmaa joiden kanssa jatkan yhteydenpitoa ja joiden kotimaissa toivon joskus pääseväni käymään. Ja tietysti myös englannintaitoni kehittyi huimasti! Jos siis vähääkään harkitsee vaihtoon lähtöä, niin ei muuta kuin hakemus eteenpäin! Vaihtoon lähtemistä ei tule varmasti kaduttua, mutta se voi kaduttaa jos ei lähde.